Inhimillinen asuinalue syntyy ryhmätyöllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inhimillinen asuinalue syntyy ryhmätyöllä"

Transkriptio

1 2/2006 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS s. 6 Aluearkkitehti Ritva Valo: Inhimillinen asuinalue syntyy ryhmätyöllä s. 4 Asuinkiinteistöt kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia s. 10 VVO:n osavuosikatsaus

2 Sisältö Uutiset Uutiset Asuinkiinteistösijoittaminen Kansainväliset sijoittajat tähyävät myös Suomen asuinkiinteistömarkkinoille. Luonnos: Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy Aluerakennuttaminen Vantaan Kilterinmäen alue toteutetaan rakennuttajan ja kaavoittajan tiiviinä yhteistyönä. Asumisen mielikuvat Kiinteistöosaamisesta ihmisen ymmärtämiseen. Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta Toimitusjohtajalta Lisää asuntoja tavallisille suomalaisille. Näkinmetsä etenee Espoon kaupunginhallitus hyväksyi elokuussa kaupungin ja VVO:n välisen aiesopimuksen Näkinmetsän kehittämiseksi korkeatasoisena pientaloalueena. Näkinmetsän suunnittelu käynnistyi vuonna Alueen aloitusosan asemakaavaehdotus on valmisteilla ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee sitä tämän syksyn aikana. Leinelä kehäradan ensimmäinen asuntoalue Tulevan kehäradan varteen, Tuusulanväylän ja pääradan väliin lentoaseman itäpuolelle suunnitellaan uutta Leinelän asuinaluetta. Vantaan kaupunki valitsi maaliskuussa yhteistyökumppaneikseen VVO:n, Asuntosäätiön, Palmbergin, Skanskan ja YH-Suomen tavoitteena rakentaa korkealuokkainen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien ja ulkoilumahdollisuuksien äärelle. Leinelän asemakaavan suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja alueelle on tarkoitus rakentaa runsaan asukkaan asuinalue. Leinelään toteutetaan kerrostalo- ja tiivis-matalakortteleita. Näkinmetsä on osa Kauklahden kehittämistä, jossa uusi ja vanha sulautuvat viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Näkinmetsästä rakennetaan mittakaavaltaan ihmisläheinen, viihtyisä ja laadukas puutarhamainen pikkukaupunki. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi vuonna Näkinmetsän suunnittelussa haastavaa ovat luontoarvot sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Leinelän ideana on urbaani metsäkaupunki, jossa urbaani kaupunkirakentaminen kohtaa metsäluonnon uudella tavalla. Suunnittelun lähtökohtana on turvallisuus ja omaleimainen ilme. Tavoitteena on kehittää kaupunkiasumista ja etsiä uudenlaisia talo- ja asuntotyyppejä. Uutta suunnittelussa on ympäristötaiteen huomioiminen osana elämyksellistä ympäristöä. Leinelä jaetaan myöhemmin viiteen suunnittelualueeseen valittujen yhteistyökumppaneiden kesken. VVO:n suunnittelijana on Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy. 2 VVO asuminen & talous

3 Kotipihaohjelmasta eväät viihtyisään asumis ympäristöön Kanta-asiakasohjelmaa laajennetaan etukortit avainasukkaille VVO:n kanta-asiakasohjelma, avainasukasohjelma, on osa laajempaa asiakkuuksien kehittämishanketta. Avainasukasohjelma käynnistyi keväällä 2006, kun ensimmäinen avainasukasetu, vuokravakuuden palautus kolme vuotta asuneille asukkaille, käynnistyi. Avainasukasohjelmaa laajennetaan siten, että vuoden 2007 alusta otetaan käyttöön tasokohtaiset etukortit. Etukortilla vuokra-asiakkaat saavat muuttamiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä alennuksia ja etuja, jotka laajenevat tason mukaan. Tasot määräytyvät yhtäjaksoisen asiakkuusajan perusteella. VVO on korttihankkeeseen liittyen tehnyt yhteistyösopimuksen LoyaltyNorth Oy:n kanssa, joka toimittaa asukkaille palkitsemistason mukaiset kortit ja vuosittain uusittavat kirjasen, jossa esitellään kortin tarjoamat edut. Samassa asunnossa pitkään asuneet palkitaan. Avainasukasohjelman avulla halutaan sitouttaa vuokralaisia ja palkita pitkäaikaisia asiakkaita. Kanta-asiakasohjelma on tässä laajuudessaan ensimmäinen alalla. Edut tuovat asukkaille konkreettisia asumiseen liittyviä hyötyjä; avainasukkaat ovat esimerkiksi etuasiakkaita asunnonvaihdossa ja kultatason asukkaat uudisasuntokohteissa. Avainasukasohjelmassa asiakkaita palkitaan sekä yhtäjaksoisesta asiakkuusajasta että asumisajasta samassa huoneistossa. Yhtäjaksoisen asumisen edut ovat henkilökohtaisia etuja. Samassa asunnossa pitkään asuneet palkitaan huoneistoon liittyvillä eduilla, kuten remonttieduilla. Syksyllä 2006 lanseerattiin vuokraasukkaille uusi Kotipihaohjelma, jossa asukkaat voivat uudella tavalla itse vaikuttaa oman piha-alueensa viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Varsinainen toiminta aloitetaan keväällä Kotipihaohjelman tavoitteena on viihtyisä ja turvallinen pihaympäristö. Haluamme, että talojen piha-alueita kehitetään ja hoidetaan entistä suunnitelmallisemmin ja paremmin. Ohjelma toteutetaan yhdessä vuokra-asukasaktiivien ja alueellisten VVO-kotikeskusten kanssa, kertoo ympäristöasiantuntija Kari Mähönen VVO:lta. Kotipihaohjelma antaa vinkkejä muun muassa siitä, miten pihoja hoidetaan ja kehitetään sekä miten hoitotyö käytännössä toteutetaan. Tavoitteena on myös antaa tietoa kotipihan merkityksestä ja arvosta talossa. Ohjelma määrittelee selkeästi tehtävät huollon, vuokranantajan ja asukkaiden välillä. Kotipihaohjelman onkin tarkoitus saada asukkaat aktiivisesti osallistumaan oman pihansa kehittämiseen. Asukkaat ovat itse parhaita oman pihaympäristönsä asiantuntijoita ja näin avainasemassa suunnittelua ohjaamassa. Suunnitelma tehdään viideksi vuodeksi eteenpäin, mutta suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Kotipihaohjelmaan sisältyvät muun muassa vihertyöt, pihalaatoitukset, jätekatosten kunnostaminen, pihakalusteet ja leikkivälineet, turvallisuustekijät kuten opas- ja varoitustaulut sekä pihavalaistus. V VO asuminen & talous 3

4 Markkinat Suomen asuinkiinteistöt kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia Kansainväliset sijoittajat asemoituvat vääjäämättä myös Suomen asuinkiinteistömarkkinoille. Juhani Reenin mukaan tämä on pikemminkin hyvä kuin paha asia. TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVA PATRIK RASTENBERGER Juhani Reen työskentelee Newsecissä, joka on erikoistunut hoitamaan asiakasyritystensä kiinteistötransaktioita ja kiinteistöomaisuuden hallintaa. Asuinkiinteistöt muodostavat noin puolet Suomen koko kiinteistövarallisuudesta. Ne ovat myös ainoa kiinteistölaji, jonka omistus ei ole kansainvälistynyt vielä. On pomminvarmaa, että niidenkin omistus alkaa kansainvälistyä. Lähinnä on kyse siitä, milloin tämä tapahtuu, toteaa Suomen Newsecin varatoimitusjohtaja Juhani Reen. Reenin työnantaja Newsec on erikoistunut hoitamaan asiakasyritystensä kiinteistötransaktioita ja kiinteistöomaisuuden hallintaa. Kiinteistötoimialan muutoksesta kertoo jotain se, että vielä viisi vuotta sitten tämäntyyppistä konsultointibisnestä ei Suomessa ollut. Teemme samaa työtä, jota on aiemmin tehty yritysten sisällä. Toimintamme merkittävin kasvu tulee kansainvälisten sijoittajien tarpeesta. Ne eivät voi tulla Suomeen, jos niillä ei ole täällä paikallisen tason kumppania. Kansainvälinen raha onkin jo kiinnostunut maamme asuinkiinteistömarkkinoista. Se, ettei asuinkiinteistöihin sijoittaminen ole Suomessa vielä kansainvälistynyt, johtuu Reenin mukaan pääasiassa erilaisista sääntely- ja yhteiskuntariskeistä. Asuntovarallisuus kuuluu oleellisena osana salkkusijoittajan varallisuuteen, mutta asuntoja erottaa muista kiinteistöistä se, että liiketoiminnassa on mukana vahva yhteiskunnallinen ja sosiaalinen näkökulma. Lisäksi se on myös kuluttajaliiketoimintaa, kun taas muu kiinteistöbisnes on yritysten välistä. Markkina heräämässä henkiin Salkkusijoittajan näkökulmasta vuokrataloihin sijoittaminen ei ole ollut muodissa kymmeniin vuosiin. Kiinnostus lopahti 1960-luvun lopussa, kun Suomessa tuli voimaan vuokrasäännöstely luvun puolessavälissä vuokrasääntely purettiin, jonka jälkeen markkina on taas osoittanut elpymisen merkkejä. Tämänhetkinen Suomen tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa maassa. Vääristäviä tukijärjestelmiä ei ole, ainakaan 4 VVO asuminen & talous

5 liikaa. Silti ammattisijoittajat karsastavat yhä asuntosijoituksia. Ne ovat aiemmin saaneet julkisuudessa siipeensä, kun omistuksista on yritetty luopua, Reen muistuttaa. Nyt vuokramarkkinat toimivat vapaasti, ja omistusten myynnillä ei enää ole samanlaista vaikutusta. Esimerkiksi Ice Capital perusti tänä vuonna asuntorahaston, jonne siirtyi lähes tuhat asuntoa. Siitä ei kirjoittanut juuri kukaan. Reaktio saattaa kuitenkin olla toisenlainen, kun kansainväliset kiinteistösijoittajat alkavat ostaa asuintaloja Suomesta. Siksi esimerkiksi kunnilla, jotka omistavat Suomessa paljon vuokra-asuntoja, on korkea poliittinen kynnys lähteä myymään asuntokantaa kansainväliselle sijoittajalle. Tätäkin tullaan Reenin mukaan varmasti vielä näkemään, mutta tuskin ihan lähiaikoina. Asuntosijoitus halutaan aina tehdä kasvupaikkakunnalle. Vuokrataso ei räjähdä kattoon Asuinkiinteistöomistuksen kansainvälistymisellä tulee Reenin mukaan olemaan kahdenlainen merkitys. Se lisää kaupankäyntiä vuokrataloilla ja nostaa vuokratalojen hintoja. Eräät ulkomaiset sijoittajat ovat jo tutkineet Suomen asuntomarkkinaa. Toistaiseksi mitään konkreettista ei ole tapahtunut, koska suomalaiset alan toimijat haluavat myydä kiinteistöjä korkeintaan sellaisilta paikkakunnilta, jotka ovat kuihtuvia ja asuntosijoitus halutaan aina tehdä kasvupaikkakunnalle. Mutta miten lisääntyvä ulkomainen omistus vaikuttaa vuokratasoon? Asuinkiinteistösijoitusmarkkinoilla tärkein asia on tällä hetkellä rahan hinta, ei se, että asunnoilta odotettaisiin kovia vuokranousuja. Jo kansainvälistyneillä toimitilamarkkinoillakin hinnat ovat kovasti nousseet mutta vuokrat eivät ole. Mielenkiintoisena markkinakehityksen yksityiskohtana Reen pitää sitä, että 2000-luvulla alan suomalaistoimijat ovat luoneet selkeitä asiakaskonsepteja, joissa hyviä asiakkaita palkitaan. VVO ja Sato ovat siirtyneet etunenässä vuokrasääntelyjärjestelmästä markkinavetoisten palveluinnovaatioiden hyödyntämiseen. Ne ovat vuokra-asuntomarkkinoillamme sellaisissa asemissa, että jatkossa ne ovat todella vahvoja tekijöitä. Muun muassa suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat muuttaneet asuinkiinteistöomistustaan välilliseksi myymällä niitä isoille, erikoistuneille vuokra-asuntotoimijoille, jotka ottavat kiinteistöt hoitoonsa ja antavat vastineeksi osakkeitaan. Uskon, että myös kansainvälisillä sijoittajilla on halukkuutta välilliseen omistamiseen, toteaa Reen. Viisi kysymystä asuinkiinteistösijoittamisesta KUVA: LASSE KELTTO 1) Mihin suuntaan asuinkiinteistömarkkinat ovat muuttumassa, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka? Merkittävin muutos on se, että uusina toimijoina markkinoille tulee mukaan kiinteistösijoitusrahastoja. Julkisuudessa paljon esillä ollut Ice Capital ei varmasti jää ainoaksi lajissaan. Myös perinteisten asuntosijoittajien maailma on muuttumassa vakuutusyhtiöt ovat jo merkittäviä asuntorakennuttajayhtiöiden omistajia ja tulevat olemaan jatkossa kiinnostuneita asuntorahastosijoituksista. Kuntienkin rooli tulee muuttumaan. Jotkut kunnat ovat jo ulkoistaneet esimerkiksi vuokra-asuntojensa operationaalisen hoidon. 2) Onko Suomen markkinoilla jotain, joka voisi erityisesti kiinnostaa ulkomaisia kiinteistösijoittajia? Toimitilapuolella ulkomaiset sijoittajat ovat jo tulleet voimalla markkinoille, asuntopuolella eivät vielä. Suomi nähdään hyvänä ja stabiilina maana, jossa voi isollakin velkamäärällä lähteä pyörittämään omalle pääomalle isoa tuottoa. Ulkomaisen sijoittajan kannalta vuokra-asuntomarkkinoidemme suurin ongelma on se, että uusien vuokra-asuntojen tuotanto on nyt hyvin alhaisella tasolla. Niitä valmistuu vähemmän kuin koskaan viimeiseen 20 vuoteen. 3) Millainen on vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne viiden vuoden päästä? Löysää kapasiteettia uudistuotannon nostamiseen ei tällä hetkellä ole, mutta toivotaan, että viiden vuoden päästä vuokratalotuotanto olisi selkeästi korkeammalla tasolla kuin se nyt on. Into tulla asuntosijoitusmarkkinoillemme on sen verran voimakas, että kyllä tänne on silloin tullut lisää ulkomaisia toimijoita tai uudelleen muodostuneita kotimaisia omistajatasoja. 4) Syntyykö alalle uusia toimintamalleja? Varmasti niitä ainakin etsitään. Nykyisin kiinteistörahastot omistavat kokonaisia taloja, mutta jatkossa saattaa muodostua malleja, joissa voi omistaa myös erillisiä asuntoja. Se voisi olla houkuttelevaa myös yksityisille ihmisille. Vielä tällä hetkellä erillisten asuntojen omistaminen ei ole ulkomaisille kiinteistörahastoille mahdollista verotuksellisista syistä. 5) Miten suuren tason muutokset vaikuttavat vuokralaisen arkeen? 2000-luvun ajan Suomessa on ollut hyvin tasapainoiset vuokra-asuntomarkkinat. Tuotannossa ei ole tapahtunut suuria laskuja eikä nousuja. Käyttöasteet ovat tämän vuoden aikana nousseet, joten tyhjää vuokra-asuntokantaa ei ole, mutta ei myöskään jonoja. Monet kunnat ja kaupungit ovat vähentäneet ja jotkut jopa lopettaneet vuokra-asuntojen uudistuotannon. Vuokra-asuntotuotantoa on saatava elvytetyksi seuraavien vuosien aikana, muuten vuokraasunnoista tulee pula. V VO asuminen & talous 5

6 Rakennuttaja ja kaavoittaja tekivät vuosia tiivistä yhteistyötä ennen kuin kaivinkoneet kuopaisivat ensimmäisen kauhallisen Vantaan Kilterinmäestä. Lopputuloksena syntyy inhimillinen, alueen ympäristöön sulautuva asuinalue. TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT PETRI JUNTUNEN Rakentaminen on ryhmätyötä 6 VVO asuminen & talous

7 Kilterinmäelle nousee lähes 700 uutta asuntoa. Moni-ilmeisyyttä alueelle tuovat erikokoiset kerrostalot ja rivitalot. Alue valmistuu vuonna Vuokra-asunnot Omistusasunnot Luottamus ja toisen arvostaminen, kiteyttää Myyrmäen aluearkkitehti Ritva Valo yhteistyön syvimmän olemuksen. Siihen pääsemme, kun ymmärrämme toistemme prosesseja ja tapoja tehdä työtä. Rakentamisessa kaavoittajan, maanomistajan, rakennuttajan ja suunnittelijan yhteistyö on yhä tiiviimpää. Kun mukaan otetaan vielä asukkaiden ja muiden kuin kaavaviranomaisten kuuleminen, on helppo ymmärtää, että onnistunut lopputulos edellyttää yhteistä päämäärää ja halua yhteisymmärrykseen. Yhteistyömalli on tulevaisuudessa ainoa malli suunnitella asumista ja rakentamista. Ritva Valon mukaan olennaista on oivaltaa oma ja toisen rooli, jotta kaikkien osaaminen saadaan parhaiten hyödynnettyä. Kaavoittajan roolissa korostuu yleisen edun valvominen. Kaavoittajan on pyrittävä arvioimaan esimerkiksi julkisen liikenteen ja liikkumisen kehittymistä myös rakentamisajankohdasta eteenpäin. Kaavoittajan on myös pidettävä mielessä alueelliset strategiat, joissa saatetaan korostaa vaikkapa terveyden edistämistä. Käytännössä tämä voi näkyä kevyen liikenteen väylänä asuinalueen keskellä, Valo muistuttaa. Rakennuttaja puolestaan vastaa siitä, että asunnoista tehdään tarpeeseen sopivia ja houkuttelevia, jotta niihin muuttaa tyytyväisiä ihmisiä. Vantaalle nousevalla Kilterinmäen alueella VVO vastaa myös kunnallistekniikan rakentamisesta. Kilterinmäen valtteina luonto ja hyvät palvelut Vantaan Myyrmäessä sijaitseva Kilterinmäki on tuore esimerkki yhteistyössä suunnitellusta alueesta. Kilterinmäkeen nousee lähes 700 uutta VVO:n rakennuttamaa asuntoa. Rakennustyöt on aloitettu tänä syksynä, ja lopullisesti alue valmistuu vuonna Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja, puolet vapaarahoitteisia ja valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Erikokoisten kerrostalojen ohella alueelle tuovat moni-ilmeisyyttä rivitalot. Rakentamista edelsi laaja selvitys, jonka VVO teki yhdessä Vantaan kaupungin kanssa jo kolme vuotta sitten. Silloin tutkittiin sekä myyrmäkeläisten että muiden vantaalaisten mielipiteitä asumisesta, asuinympäristöstä ja muuttoaikeista. Kyselyyn vastanneet arvostivat Myyrmäessä ennen kaikkea palvelutarjontaa ja hyviä liikenneyhteyksiä. Myös kevyen liikenteen verkostoa, luonnonläheisyyttä sekä harrastus-, ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia pidetään alueen hyvinä ominaisuuksina. Piristystä kaivattiin alueen yleisilmeeseen. Selvityksen jälkeen VVO teki vaihtoehtoisia suunnitelmia alueen rakentamisesta. Ritva Valo on tyytyväinen, että VVO osallistui myös asukkaiden kuulemistilaisuuksiin. Lapset vai lemmikit? Ritva Valo korostaa, että asuinalue on aina oman aikansa tuote. Emme tietenkään pääse välttämättä kuulemaan juuri niitä ihmisiä, jotka uusiin koteihin lopulta muuttavat. Emmekä voi tietää, millaisia ihmisiä Kilterinmäessä asuu 10 tai 50 vuoden kuluttua, Valo pohtii. On selvää, että ihminen syö, juo, nukkuu ja peseytyy. Ajankäyttöön liittyvät asiat kuitenkin vaihtelevat: vietetäänkö kodissa elokuvailtoja jättiruudun ääressä vai käykö asukas ulkona syömässä ja baarissa tai kahvilassa tuttuja tapaamassa. Tulevaisuuden rakentamisen haasteina arkkitehti näkee myös lemmikkieläinten lisääntymisen ja erilaiset etniset tavat. Koiran haukunta tai eksoottisten keitosten voimakkaat aromit eivät saa tunkeutua naapuriasuntoihin. Vanheneva väestö taas kaipaa koteja, joissa voi liikkua rollaattorilla tai pyörätuolilla. Väriä Myyrmäkeen Myyrmäenkin väestö ikääntyy. Kilterinmäen toivotaan tuovan alueelle lisää lapsiperheitä ja työssäkäyvää V VO asuminen & talous 7

8 väestöä, joka pääsee hyödyntämään jo olemassa olevia palveluita kouluineen ja kauppakeskuksineen. Valon mukaan Kilterinmäen kaavoittaminen oli poikkeuksellisen haasteellista aluetta hallitsevan ison toimitilarakennuksen vuoksi. Lisäksi kallio asetti jykevät reunaehtonsa. Se päätettiin jättää alueen maamerkiksi. Jo nimi kertoo, että asunnot sijaitsevat mäellä. Kilterinmäestä on luvassa ilmeikäs alue, jossa ei ole pelätty värejä. Myös vantaalaisten arvostama luonto on otettu huomioon. Tietotekniikkaa ja organisaatiopsykologiaa Ritva Valo uskoo, että yhteistyömalli on tulevaisuudessa ainoa malli suunnitella asumista ja rakentamista. Ryhmätyöskentelyä on nopeuttanut tietotekniikka: rakennuttaja ja kaavoittaja voivat tarkastella piirustuksia samanaikaisesti omilta näyttöruuduiltaan ja keskustella puhelimitse ilman suurten paperiarkkien kuljettelua. Uudesta tietotekniikasta huolimatta yhteistyö vaatii aina yhteisyökumppanin organisaatiokulttuurin ja erilaisten päätöksentekotapojen tuntemusta sekä ymmärrystä lakisääteisen demokratian edellyttämille kuulemiskierroksille, toteaa Ritva Valo. Aluearkkitehti Ritva Valon mukaan nykypäivän rakentamisessa kaavoittajan, maanomistajan, rakennuttajan ja suunnittelijan yhteistyö on yhä tiiviimpää. Aluekehitystä asiakkaiden ehdoilla 1970-luvulla sanalla alueraken- kaavoitusvaihetta VVO palkkasi Huolellinen ja asiakaslähtöinen kien ja kuntien tavoitteita paljon taminen oli huono kaiku. Sillä tar- sosiologeja kartoittamaan, mitä valmistelu kannatti, sillä Kilterin- paremmin kuin se, että raken- koitettiin yleensä tiukkaa gryndaa- Myyrmäen alueen asukkaat toivo- mäestä ei tehty yhtään valitusta nusliikkeen kanssa tehdään yhtä mista, jossa tehtiin elementtitaloja vat omalta elinympäristöltään. missään kaavoitusprosessin aluetta, jonne nousee pelkästään uusiin lähiöihin, kauas palveluista. Kaavoitusvaiheessa VVO ja Van- vaiheessa. Mielestäni tulos on omistusasuntoja. Tavallaanhan Nykyisin aluerakennuttamisessa taan kaupunki järjestivät tuleville varsin kova, sillä kyse on kuitenkin aluerakennuttaminen onkin on kuitenkin VVO Rakennuttaja asukkaille erilaisia infotilaisuuksia alueesta, jolle tehdään yhteensä kunnan tai kaupungin elinkeinopo- Oy:n johtajan Kalevi Holopai- enemmän kuin esimerkiksi maan- yli kerrosneliömetriä uutta liittisten tavoitteiden toteuttamista. sen mukaan kyse huomattavan käyttö- ja rakennuslaki edellyttää. asuinkerrosalaa. Esimerkiksi Vantaan kaupunki erilaisesta toiminnasta. Aluerakennuttamisessa tehdään asiakkaille mieluisaa Tilaisuuksissa alueen kaava konkretisoitiin asukkaille muun muassa erilaisten 3D-mallien avulla, jotta Yhteensopivat tavoitteet pyrkii kasvattamaan kaupungin asukaslukua terveesti ja houkuttelemaan seudulle lisää aktiiviväes- elinympäristöä. Se edellyttää, että he saisivat mahdollisimman tarkan Suomen suurimpana valtakunnalli- töä. Kilterinmäen aluerakennutta- asiakasta pitää myös kuunnella, kuvan tulevasta elinympäristös- sena asumispalveluiden tuottajana mishankkeessa Vantaan ja VVO:n Holopainen kiteyttää. tään. Edistyksellisistä mallinnus- VVO pystyy toteuttamaan moni- yhteiset tavoitteet kohtaavat varsin Vantaalla, Myyrmäen tuntu- teknologioista oli apua myös muotoisia alueita, joissa on sekä hyvin, Holopainen arvioi. massa sijaitseva Kilterinmäki on kerrottaessa aiheesta kaupungin vuokra- että omistusasuntoja. asiasta hyvä esimerkki. Jo ennen poliittisille päättäjille. Usein tällainen tukee kaupun- 8 VVO asuminen & talous

9 TEKSTI PIA KUORIKOSKI KUVA ELINA SIMONEN Kiinteistöosaamisesta ihmisen ymmärtämiseen myös tunteet ohjaavat valintoja Asuntoalan tutkimus on tyypillisesti keskittynyt paljolti alueiden ja kiinteistöjen arviointiin. VVO panostaa asiakkaiden ja markkinan tutkimiseen. Asuntoalalla on vasta aloitettu muilla toimialoilla normaalia käytäntöä; tutkimusten käyttämistä markkinoiden määrittelemiseen ja analysointiin sekä asiakkuuksien johtamiseen. Alaa on vuosikymmeniä katsottu ja arvioitu ainoastaan kiinteistöjen ja asuntojen kautta, teknisesti, vaikka asumisala edellyttää suuressa määrin myös ihmistuntemusta. Tutkimme nyt ensimmäistä kertaa Focus-ryhmä -tutkimuksella millaisia mielikuvia vuokra-asumiseen liitetään. Sosiaalis-emotionaalisten tekijöiden tunteminen auttaa ymmärtämään asiakkaita ja heidän tarpeitaan, asenteitaan ja arvomaailmaansa paremmin. Syvennämme näin perinteisiä asiakastyytyväisyystutkimuksiamme, joihin ihmiset vastaavat rationaalisesti, kertoo VVO:n projektipäällikkö Niina Savolainen. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään mitkä asiat ovat sellaisia, joihin yritys voi toiminnallaan vaikuttaa ja mitkä seikat ovat syvällisempiä arvo- ja asenneasioita, joihin ei ole keinoja eikä edes mahdollisuuksia vaikuttaa. Koti ja asuminen ovat vahvasti emotionaalisia asioita ja niitä arvotetaan yleisten asenteidenkin kautta. Tavoitteenamme on ymmärtää kuluttajan käyttäytymistä paremmin. Emotionaalinen taso kuvastaa asiakkuuden syvintä olemusta. Haluamme tunnistaa miten asiakasarvo muodostuu myös tunnetasolla. Vuokra-asu- miseen liitettäviä positiivisia asioita mielikuvallisesti olivat muun muassa vapaus ja vaivattomuus. Kielteiset vuokra-asumiseen yhdistettävät mielikuvat liittyivät esimerkiksi epävarmuuteen ja turhautumiseen, sanoo Savolainen. Suomessa on vuosikymmeniä ollut normina omistaa asunto ja käsitys elää edelleen, vaikka noin 30 prosenttia suomalaisista on valinnut vuokra-asunnon ja Helsingissä jopa puolet. Esimerkiksi useissa Keski-Euroopan maissa vuokraasumista ei pidetä lainkaan toissijaisena hallintamuotona. Yleinen arvostus ja yhteiskunnan normit vaikuttavat valintoihin. Vaikka asiakkaat usein järkiperäistävätkin valintojaan, on niiden takaa löydettävissä syvempiä merkitystasoja, jotka vaikuttavat siihen, miten asumista arvotetaan ja mitkä asiat koetaan tärkeiksi. Ihmiset eivät valitse asumismuotoaan vain järkiperäisesti, vaan valintaan vaikuttavat myös tunteet; muutkin seikat kuin asunnon tai kiinteistön fyysiset ominaisuudet. Focus-ryhmätutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston tutkimusryhmä professori Hannu Kuuselan johdolla. Tutkimus tehtiin keväällä Asiakastarpeiden ja asiakkaiden mielikuvien tutkimusta syvennetään muissa tutkimushankkeissa. Vuokra-asumiseen liitettäviä positiivisia asioita mielikuvallisesti ovat muun muassa vapaus ja vaivattomuus. Asunto on kuluttajatuote. Tuotteen toiminnallisilla ja laatuominaisuuksilla voidaan vaikuttaa vain osaan kuluttajan valintaan vaikuttavista tekijöistä, tähdentää projektipäällikkö Niina Savolainen. VVO:n V VO asuminen & talous 9

10 Osavuosikatsaus Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla oli 212,6 miljoonaa euroa (200,9 M ). Liikevaihdosta 75,71 prosenttia (80,07 %) tuli kiinteistöomistuk-sesta, 21,20 prosenttia (17,05 %) rakennuttamisesta ja 3,10 prosenttia (2,88 %) muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 2,43 prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 26,6 miljoonaa euroa (34,7 M ). Alkuvuoden edellistä vuotta hitaampi tuloskehitys johtui poistokäytännön muutoksesta, korjauskulujen ajoittumisesta alkuvuoteen sekä energia- ja korkokulujen kasvusta. Vuoden vaihteesta lähtien on konsernin kaikkien omaisuuserien suunnitelman mukaiset poistot tehty taloudellisen pitoajan mukaisesti, aiemmin osa poistoista perustui verotuksessa hyväksyttäviin enimmäismääriin. Muutoksen tulosta alentavan vaikutuksen arvioidaan vuositasolla olevan neljä miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan hieman edellistä vuotta (38,6 M ) pienempi. Perustajarakennuttajatoimintaan liittyvien liiketapahtumien esittämistapaa on muutettu vastaamaan Kirjanpitolautakunnan antamaa yleisohjetta. Perustajarakennuttajakohteiden katteiden tulouttamisessa sovelletaan myynti- ja rakentamisen valmistusasteen mukaista tuloutustapaa. Siirtymäkaudella muutos on pienentänyt konsernin liikevaihtoa 2,2 miljoonaa euroa. Muutos myöhentää jossain määrin rakennuttajayhtiön tuloksenkertymistä, mutta sillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 1.856,2 miljoonaa euroa (1.802,2 M ). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 2,91 prosenttia. Oman pääoman määrä oli 287,7 miljoonaa euroa (279,6 M ). Omavaraisuusaste oli 16,27 prosenttia (16,38 %). Pääomalainoja huomioon ottamatta omavaraisuusaste oli 13,65 prosenttia (13,68 %). Konsernin maksuvalmius on ollut koko katsauskauden ajan hyvä. Konsernin rahavarat olivat 62,4 miljoonaa euroa (73,1 M ). Yhteensä 50 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli elokuun lopussa liikkeellä 15 miljoonaa euroa (16,5 M ). Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 38,0 miljoonaa euroa (31,7 M ) ja nostettu lisää 51,3 miljoonaa euroa (96,5 M ). Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä oli 1.399,2 miljoonaa euroa (1.351,1 M ). Keskimääräinen korkokustannus vuoden alusta oli 3,4 prosenttia (3,1 %). Markkinaehtoisten lainojen määrä oli 562,5 miljoonaa euroa (499,2 M ), josta vuoden sisällä erääntyy 24,3 M. Markkinaehtoisten lainojen jäljellä oleva juoksuaika oli keskimäärin 14 vuotta ja 2 kuukautta. Markkinaehtoisia lainoja oli suojattu korkojohdannaisilla 125,0 miljoonaa euroa (84,5 M ). Korkojohdannaisten keskimaturiteetti oli viisi vuotta kymmenen kuukautta. Suoraan kiinteään korkoon oli markkinaehtoisista lainoista sidottu 209,9 miljoonaa euroa. Kiinteistöomistus Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus vähentyi tarkastelujaksolla ja oli 19,0 % (21 %). Vaihtuvuuden alentamisen ohella onnistuimme nostamaan asuntojen kokonaiskäyttöastetta parantuneessa kysyntätilanteessa aktiivisella markkinoilla 98,2 %:iin (97,4 %). Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan on edelleen vähäinen ja pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuotot ovat kehittyneet hyvän käyttöasteen ansiosta budjetoitua paremmin. Maaliskuun alusta tehty vuokrien tarkistus oli hyvin maltillinen ollen keskimäärin 1,7 %. Korjauskulujen kasvu on ollut budjetoitua nopeampaa. Kulukehitys tasaantuu osittain vuoden aikana. Strategiset kehityshankkeet kohdistuvat edelleen asiakkuuksien johtamiseen muun muassa kanta-asiakasohjelman kehittämiseen, kiinteistösalkkujen sekä kiinteistöjen kehittämiseen sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Investointitoiminta Omasta asuntokannasta on myyty asuntoja joko yksittäin tai kokonaisista kiinteistöistä siten, että myytyjen asuntojen yhteismäärä oli 173. Velattomat kauppasummat olivat yhteensä euroa. Toimintakauden aikana on aloitettu kaksi omaan omistukseen jäävää uustuotantokohdetta, yhteensä 50 huoneistoa hankinta-arvoltaan 7,1 miljoonaa euroa. Lappeenrantaan rakennutetaan vapaarahoitteinen senioritalo ja Vantaan Tammistoon korkotukilainoitettu vuokratalo. Jyväskylään on valmistunut kaksi vuokrataloa, joissa on 92 asuntoa. Toinen talo on vapaarahoitteinen, toinen korkotukilainoitettu. Kohteiden hankinta-arvo on yhteensä 8,75 miljoonaa euroa. Toimintakauden aikana ei ostettu valmiita asuinkiinteistöjä. Erillisiä tontteja vuokratalotuotantoa varten ostettiin Kuopion Snellmanninkadulta ja Vantaan Pyhtäänkorventieltä. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä noin 150 asuntoa. Järvenpään Prisma-keskuksen kiinteistöstä ostettiin Järvenpään VVO-kotikeskukselle uudet toimitilat. Suuria, taseeseen aktivoitavia peruskorjauksia aloitettiin toimintakauden aikana seitsemässä kohteessa. Näiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa. Tarkastelujakson aikana kuluja näistä kirjautui noin 12 miljoonaa euroa. Peruskorjauksina tehtiin parvekkeiden ja ikkunoiden uusimista sekä rakennettiin hissejä. Elokuussa aloitettiin VVO:n uuden toimitalon rakentaminen. Toimitalo valmistuu keväällä 2008 ja siihen tullaan keskittämään pääkaupunkiseudulla kolmessa paikassa olevat toiminnot. Seuraavan toimintavuoden aikana uustuotannon määrä tullee kasvamaan merkittävästi. Tähän antaa mahdollisuuden VVO:n hyvä tonttivaranto. Rakennuttaminen Rakennuttamisen liikevaihto nousi edellisestä vuodesta noin 30 prosenttia. Tarkastelujakson aikana valmistui 651 (809) asuntoa. Asuntoaloituksia oli 636 (583). Omistusasuntojen kysyntä vilkastui edelleen keväästä ja vertailuajanjaksona myytiin noin 30 prosenttia edellisvuotta enemmän asuntoja. Valmiita myymättömiä asuntoja oli elokuun lopussa 18. Nuorisoasuntoliiton kanssa sovittiin 750 asunnon rakennuttamisesta pääkaupunkiseudulle seuraavan viiden vuoden aikana. Näkymät koko vuoden toiminnasta ovat positiiviset. Omistusasuntotuotannon markkinatilanne pysynee entisellään. Henkilöstö Konsernin henkilökunnan määrä oli tarkastelukauden lopussa 389, joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 36 henkilöä. Raportointikaudella valmisteltiin SAP-henkilöstöjärjestelmän käyttöönottoa, joka tapahtui syyskuun alussa. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat osakeluettelotilanne VVO-yhtymä Oyj:n osakkeen omistajia on yhteensä 71 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläke vakuutus yhtiö Ilmarinen ,83 % Keskinäinen työeläke vakuutusyhtiö Varma ,91 % Metallityöväen Liitto ry ,06 % Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ,76 % Rakennusliitto ry ,10 % Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf ,95 % Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,85 % Toimihenkilöunioni TU ry ,52 % Kemianliitto - Kemifacket ry ,33 % Keskinäinen Eläkevakuutus yhtiö Etera ,28 % Muut ,42 % Kaikki yhteensä ,00 % 10 VVO V VO asuminen && talous

11 Toimitusjohtajalta VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut Toteutunut 08/2006 *) 08/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot ,020 7,769 Poistot ja arvonalentumiset Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. VVO-konsernin tase Toteutunut Toteutunut 08/2006 *) 08/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Pääomalaina Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia KUVA: LASSE KELTTO Lisää asuntoja tavallisille suomalaisille Vuokra-asumisen arvostus on noussut merkittävästi 2000-luvulla, mutta sitä pidetään Suomessa silti useinkin väliaikaisena tai tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvänä asumisratkaisuna. Muuttuvat työelämän rakenteet, lyhytaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen luo kuitenkin jo lähitulevaisuudessa lisää kysyntää joustavalle, mutta turvalliselle asumisvaihtoehdolle, joka on luonteva ja taloudellisempi vaihtoehto työn perässä muuttamaan joutuville työntekijöille. Vuokra-asumista kuvataan mediassa valitettavasti joskus negatiivisissa yhteyksissä ja näin vahvistetaan ennakkoluuloja asumismuodosta, jossa lähes kolmannes suomalaisista asuu. Helsingissä vuokra-asumisen on valinnut noin puolet asukkaista. Tilastotkin jo näyttävät, että vuokra-asumisesta on tullut kiinnostava ja järkevä vaihtoehto työssäkäyville suomalaisille. Sopivan hintaisista vuokra- ja omistusasunnoista on kasvukeskuksissa pula. Kuluvana vuonna Suomessa valmistuu vain noin rivi- ja kerrostaloasuntoa, joista valtion lainoittamien vuokra-asuntojen määrä jäänee alle 4000 asuntoon. Asuntorakentamisessa hankkeiden suunnittelu ja valmistelu on hidasta. Strategiset päätökset tuotannon kasvattamisesta ja kaavoitusprosessien aloituksesta konkretisoituvat vasta parin vuoden kuluttua päätöksistä. Päätökset on tehtävä proaktiivisesti, tulevaisuuden tarpeet ennakoiden. Pyrimme strategiamme mukaisesti kasvattamaan vuosittaista uudistuotantoamme merkittävästi nykyisestä sekä oman kiinteistökantamme jatkojalostamisella että olemalla mukana kaavoittamassa uusia alueita. Esimerkiksi Tampereen Hatanpäässä saatiin kaavoitettua lähes km2 lisärakennusneliötä olemassa oleviin kiinteistöihimme. Vuoden 2008 aikana tavoitteenamme on yli 700 vuokra-asunnon uustuotanto. Suuri osa aloituksista on pääkaupunkiseudulla. Asiakkaiden vaatimusten kasvu ja asumisen arvioiminen luovat meille lisääntyviä haasteita ja vaativat meiltä innovatiivista otetta omien palvelujemme kehittämiseen. Panostuksemme muun muassa asiakkuuden kehittämiseen ovat säilyttäneet asemamme vahvana. Onnistuimme taas vähentämään asukasvaihtuvuuttamme edellisvuoteen verrattuna. Myös kokonaiskäyttöasteemme vuokra-asunnoissamme nousi. Tuloksemme näyttää, että teemme oikeita asioita. Olli Salakka, toimitusjohtaja V VO asuminen & talous 11

12 Kuinka monta prosenttia suomalaisista lapsiperheistä asuu kerrostalossa? 12 VVO asuminen & talous Vastaus noin 27% Lähde: Tilastokeskus 2004

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 Sisältö VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 3 Konsernin avainluvut 3 Liikevaihto ja tulos 3 Taseasema ja rahoitus 4 Konsernin lainat ja korkosuojaukset

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 Sisällysluettelo Kapiteelin liiketoiminta... 3 Toimitilat... 6 Hotellit... 7 Myyntikiinteistöt... 8 Kruunuasunnot... 9 Tuloslaskelma...10 Tase... 11 Tunnuslukujen laskentakaavat...12

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001

YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001 YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/21 KONSERNITULOSLASKELMA (milj. euroa) 1-6/21 1-6/2 Muutos 1-12/2 % Liikevaihto 785,7 597,1 32 1 235,4 - josta ulkomaantoimintaa 145,3 95,3 52 146,4 Liiketoiminnan tuotot

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS / MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS 01-03 / 2011 27.04.2011 TAMMI MAALISKUU 2011 Toimistokalustekysynnässä ei ole 2011 alussa tapahtunut merkittävää muutosta päämarkkinoillamme. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

- Liiketulos -0,2 meur (-1,0 meur), -1,8 % liikevaihdosta (-8,0 %). Liiketulokseen sisältyy 0,7 meur liiketoimintojen myyntivoittoja.

- Liiketulos -0,2 meur (-1,0 meur), -1,8 % liikevaihdosta (-8,0 %). Liiketulokseen sisältyy 0,7 meur liiketoimintojen myyntivoittoja. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2004 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2004 - Liikevaihto katsauskaudella 9,9 meur (12,3 meur 1-6/2003). - Liiketulos -0,2 meur (-1,0 meur), -1,8

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/20 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/20 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Tiedote 1 (10) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2013 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Konsernin

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa

Lisätiedot

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002

Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Teleste Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2002 Toisen neljänneksen toiminnallinen liiketulos palautui voitolliseksi toukokuussa kirjattu OMNEn luottotappio ( 1,9

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Konsernin rakenne Osuuskunta KPY on emoyhteisö konsernissa, johon kuuluvat Enfo Oyj, Voimatel Oy, Vetrea Terveys Oy, KPY Sijoitus

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 Sisältö 1. Asuntomarkkinat 2. Strategia 3. SATOn vuosi 2011 4. Näkymät vuodelle 2012 Tilinpäätösinfo 31.1.2012 2 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot