Inhimillinen asuinalue syntyy ryhmätyöllä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Inhimillinen asuinalue syntyy ryhmätyöllä"

Transkriptio

1 2/2006 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus TALOUS s. 6 Aluearkkitehti Ritva Valo: Inhimillinen asuinalue syntyy ryhmätyöllä s. 4 Asuinkiinteistöt kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia s. 10 VVO:n osavuosikatsaus

2 Sisältö Uutiset Uutiset Asuinkiinteistösijoittaminen Kansainväliset sijoittajat tähyävät myös Suomen asuinkiinteistömarkkinoille. Luonnos: Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy Aluerakennuttaminen Vantaan Kilterinmäen alue toteutetaan rakennuttajan ja kaavoittajan tiiviinä yhteistyönä. Asumisen mielikuvat Kiinteistöosaamisesta ihmisen ymmärtämiseen. Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta Toimitusjohtajalta Lisää asuntoja tavallisille suomalaisille. Näkinmetsä etenee Espoon kaupunginhallitus hyväksyi elokuussa kaupungin ja VVO:n välisen aiesopimuksen Näkinmetsän kehittämiseksi korkeatasoisena pientaloalueena. Näkinmetsän suunnittelu käynnistyi vuonna Alueen aloitusosan asemakaavaehdotus on valmisteilla ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee sitä tämän syksyn aikana. Leinelä kehäradan ensimmäinen asuntoalue Tulevan kehäradan varteen, Tuusulanväylän ja pääradan väliin lentoaseman itäpuolelle suunnitellaan uutta Leinelän asuinaluetta. Vantaan kaupunki valitsi maaliskuussa yhteistyökumppaneikseen VVO:n, Asuntosäätiön, Palmbergin, Skanskan ja YH-Suomen tavoitteena rakentaa korkealuokkainen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien ja ulkoilumahdollisuuksien äärelle. Leinelän asemakaavan suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja alueelle on tarkoitus rakentaa runsaan asukkaan asuinalue. Leinelään toteutetaan kerrostalo- ja tiivis-matalakortteleita. Näkinmetsä on osa Kauklahden kehittämistä, jossa uusi ja vanha sulautuvat viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Näkinmetsästä rakennetaan mittakaavaltaan ihmisläheinen, viihtyisä ja laadukas puutarhamainen pikkukaupunki. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi vuonna Näkinmetsän suunnittelussa haastavaa ovat luontoarvot sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä maisema. Leinelän ideana on urbaani metsäkaupunki, jossa urbaani kaupunkirakentaminen kohtaa metsäluonnon uudella tavalla. Suunnittelun lähtökohtana on turvallisuus ja omaleimainen ilme. Tavoitteena on kehittää kaupunkiasumista ja etsiä uudenlaisia talo- ja asuntotyyppejä. Uutta suunnittelussa on ympäristötaiteen huomioiminen osana elämyksellistä ympäristöä. Leinelä jaetaan myöhemmin viiteen suunnittelualueeseen valittujen yhteistyökumppaneiden kesken. VVO:n suunnittelijana on Arkkitehdit Anttila&Rusanen Oy. 2 VVO asuminen & talous

3 Kotipihaohjelmasta eväät viihtyisään asumis ympäristöön Kanta-asiakasohjelmaa laajennetaan etukortit avainasukkaille VVO:n kanta-asiakasohjelma, avainasukasohjelma, on osa laajempaa asiakkuuksien kehittämishanketta. Avainasukasohjelma käynnistyi keväällä 2006, kun ensimmäinen avainasukasetu, vuokravakuuden palautus kolme vuotta asuneille asukkaille, käynnistyi. Avainasukasohjelmaa laajennetaan siten, että vuoden 2007 alusta otetaan käyttöön tasokohtaiset etukortit. Etukortilla vuokra-asiakkaat saavat muuttamiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä alennuksia ja etuja, jotka laajenevat tason mukaan. Tasot määräytyvät yhtäjaksoisen asiakkuusajan perusteella. VVO on korttihankkeeseen liittyen tehnyt yhteistyösopimuksen LoyaltyNorth Oy:n kanssa, joka toimittaa asukkaille palkitsemistason mukaiset kortit ja vuosittain uusittavat kirjasen, jossa esitellään kortin tarjoamat edut. Samassa asunnossa pitkään asuneet palkitaan. Avainasukasohjelman avulla halutaan sitouttaa vuokralaisia ja palkita pitkäaikaisia asiakkaita. Kanta-asiakasohjelma on tässä laajuudessaan ensimmäinen alalla. Edut tuovat asukkaille konkreettisia asumiseen liittyviä hyötyjä; avainasukkaat ovat esimerkiksi etuasiakkaita asunnonvaihdossa ja kultatason asukkaat uudisasuntokohteissa. Avainasukasohjelmassa asiakkaita palkitaan sekä yhtäjaksoisesta asiakkuusajasta että asumisajasta samassa huoneistossa. Yhtäjaksoisen asumisen edut ovat henkilökohtaisia etuja. Samassa asunnossa pitkään asuneet palkitaan huoneistoon liittyvillä eduilla, kuten remonttieduilla. Syksyllä 2006 lanseerattiin vuokraasukkaille uusi Kotipihaohjelma, jossa asukkaat voivat uudella tavalla itse vaikuttaa oman piha-alueensa viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Varsinainen toiminta aloitetaan keväällä Kotipihaohjelman tavoitteena on viihtyisä ja turvallinen pihaympäristö. Haluamme, että talojen piha-alueita kehitetään ja hoidetaan entistä suunnitelmallisemmin ja paremmin. Ohjelma toteutetaan yhdessä vuokra-asukasaktiivien ja alueellisten VVO-kotikeskusten kanssa, kertoo ympäristöasiantuntija Kari Mähönen VVO:lta. Kotipihaohjelma antaa vinkkejä muun muassa siitä, miten pihoja hoidetaan ja kehitetään sekä miten hoitotyö käytännössä toteutetaan. Tavoitteena on myös antaa tietoa kotipihan merkityksestä ja arvosta talossa. Ohjelma määrittelee selkeästi tehtävät huollon, vuokranantajan ja asukkaiden välillä. Kotipihaohjelman onkin tarkoitus saada asukkaat aktiivisesti osallistumaan oman pihansa kehittämiseen. Asukkaat ovat itse parhaita oman pihaympäristönsä asiantuntijoita ja näin avainasemassa suunnittelua ohjaamassa. Suunnitelma tehdään viideksi vuodeksi eteenpäin, mutta suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Kotipihaohjelmaan sisältyvät muun muassa vihertyöt, pihalaatoitukset, jätekatosten kunnostaminen, pihakalusteet ja leikkivälineet, turvallisuustekijät kuten opas- ja varoitustaulut sekä pihavalaistus. V VO asuminen & talous 3

4 Markkinat Suomen asuinkiinteistöt kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia Kansainväliset sijoittajat asemoituvat vääjäämättä myös Suomen asuinkiinteistömarkkinoille. Juhani Reenin mukaan tämä on pikemminkin hyvä kuin paha asia. TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVA PATRIK RASTENBERGER Juhani Reen työskentelee Newsecissä, joka on erikoistunut hoitamaan asiakasyritystensä kiinteistötransaktioita ja kiinteistöomaisuuden hallintaa. Asuinkiinteistöt muodostavat noin puolet Suomen koko kiinteistövarallisuudesta. Ne ovat myös ainoa kiinteistölaji, jonka omistus ei ole kansainvälistynyt vielä. On pomminvarmaa, että niidenkin omistus alkaa kansainvälistyä. Lähinnä on kyse siitä, milloin tämä tapahtuu, toteaa Suomen Newsecin varatoimitusjohtaja Juhani Reen. Reenin työnantaja Newsec on erikoistunut hoitamaan asiakasyritystensä kiinteistötransaktioita ja kiinteistöomaisuuden hallintaa. Kiinteistötoimialan muutoksesta kertoo jotain se, että vielä viisi vuotta sitten tämäntyyppistä konsultointibisnestä ei Suomessa ollut. Teemme samaa työtä, jota on aiemmin tehty yritysten sisällä. Toimintamme merkittävin kasvu tulee kansainvälisten sijoittajien tarpeesta. Ne eivät voi tulla Suomeen, jos niillä ei ole täällä paikallisen tason kumppania. Kansainvälinen raha onkin jo kiinnostunut maamme asuinkiinteistömarkkinoista. Se, ettei asuinkiinteistöihin sijoittaminen ole Suomessa vielä kansainvälistynyt, johtuu Reenin mukaan pääasiassa erilaisista sääntely- ja yhteiskuntariskeistä. Asuntovarallisuus kuuluu oleellisena osana salkkusijoittajan varallisuuteen, mutta asuntoja erottaa muista kiinteistöistä se, että liiketoiminnassa on mukana vahva yhteiskunnallinen ja sosiaalinen näkökulma. Lisäksi se on myös kuluttajaliiketoimintaa, kun taas muu kiinteistöbisnes on yritysten välistä. Markkina heräämässä henkiin Salkkusijoittajan näkökulmasta vuokrataloihin sijoittaminen ei ole ollut muodissa kymmeniin vuosiin. Kiinnostus lopahti 1960-luvun lopussa, kun Suomessa tuli voimaan vuokrasäännöstely luvun puolessavälissä vuokrasääntely purettiin, jonka jälkeen markkina on taas osoittanut elpymisen merkkejä. Tämänhetkinen Suomen tilanne on huomattavasti parempi kuin monessa muussa maassa. Vääristäviä tukijärjestelmiä ei ole, ainakaan 4 VVO asuminen & talous

5 liikaa. Silti ammattisijoittajat karsastavat yhä asuntosijoituksia. Ne ovat aiemmin saaneet julkisuudessa siipeensä, kun omistuksista on yritetty luopua, Reen muistuttaa. Nyt vuokramarkkinat toimivat vapaasti, ja omistusten myynnillä ei enää ole samanlaista vaikutusta. Esimerkiksi Ice Capital perusti tänä vuonna asuntorahaston, jonne siirtyi lähes tuhat asuntoa. Siitä ei kirjoittanut juuri kukaan. Reaktio saattaa kuitenkin olla toisenlainen, kun kansainväliset kiinteistösijoittajat alkavat ostaa asuintaloja Suomesta. Siksi esimerkiksi kunnilla, jotka omistavat Suomessa paljon vuokra-asuntoja, on korkea poliittinen kynnys lähteä myymään asuntokantaa kansainväliselle sijoittajalle. Tätäkin tullaan Reenin mukaan varmasti vielä näkemään, mutta tuskin ihan lähiaikoina. Asuntosijoitus halutaan aina tehdä kasvupaikkakunnalle. Vuokrataso ei räjähdä kattoon Asuinkiinteistöomistuksen kansainvälistymisellä tulee Reenin mukaan olemaan kahdenlainen merkitys. Se lisää kaupankäyntiä vuokrataloilla ja nostaa vuokratalojen hintoja. Eräät ulkomaiset sijoittajat ovat jo tutkineet Suomen asuntomarkkinaa. Toistaiseksi mitään konkreettista ei ole tapahtunut, koska suomalaiset alan toimijat haluavat myydä kiinteistöjä korkeintaan sellaisilta paikkakunnilta, jotka ovat kuihtuvia ja asuntosijoitus halutaan aina tehdä kasvupaikkakunnalle. Mutta miten lisääntyvä ulkomainen omistus vaikuttaa vuokratasoon? Asuinkiinteistösijoitusmarkkinoilla tärkein asia on tällä hetkellä rahan hinta, ei se, että asunnoilta odotettaisiin kovia vuokranousuja. Jo kansainvälistyneillä toimitilamarkkinoillakin hinnat ovat kovasti nousseet mutta vuokrat eivät ole. Mielenkiintoisena markkinakehityksen yksityiskohtana Reen pitää sitä, että 2000-luvulla alan suomalaistoimijat ovat luoneet selkeitä asiakaskonsepteja, joissa hyviä asiakkaita palkitaan. VVO ja Sato ovat siirtyneet etunenässä vuokrasääntelyjärjestelmästä markkinavetoisten palveluinnovaatioiden hyödyntämiseen. Ne ovat vuokra-asuntomarkkinoillamme sellaisissa asemissa, että jatkossa ne ovat todella vahvoja tekijöitä. Muun muassa suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat muuttaneet asuinkiinteistöomistustaan välilliseksi myymällä niitä isoille, erikoistuneille vuokra-asuntotoimijoille, jotka ottavat kiinteistöt hoitoonsa ja antavat vastineeksi osakkeitaan. Uskon, että myös kansainvälisillä sijoittajilla on halukkuutta välilliseen omistamiseen, toteaa Reen. Viisi kysymystä asuinkiinteistösijoittamisesta KUVA: LASSE KELTTO 1) Mihin suuntaan asuinkiinteistömarkkinat ovat muuttumassa, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka? Merkittävin muutos on se, että uusina toimijoina markkinoille tulee mukaan kiinteistösijoitusrahastoja. Julkisuudessa paljon esillä ollut Ice Capital ei varmasti jää ainoaksi lajissaan. Myös perinteisten asuntosijoittajien maailma on muuttumassa vakuutusyhtiöt ovat jo merkittäviä asuntorakennuttajayhtiöiden omistajia ja tulevat olemaan jatkossa kiinnostuneita asuntorahastosijoituksista. Kuntienkin rooli tulee muuttumaan. Jotkut kunnat ovat jo ulkoistaneet esimerkiksi vuokra-asuntojensa operationaalisen hoidon. 2) Onko Suomen markkinoilla jotain, joka voisi erityisesti kiinnostaa ulkomaisia kiinteistösijoittajia? Toimitilapuolella ulkomaiset sijoittajat ovat jo tulleet voimalla markkinoille, asuntopuolella eivät vielä. Suomi nähdään hyvänä ja stabiilina maana, jossa voi isollakin velkamäärällä lähteä pyörittämään omalle pääomalle isoa tuottoa. Ulkomaisen sijoittajan kannalta vuokra-asuntomarkkinoidemme suurin ongelma on se, että uusien vuokra-asuntojen tuotanto on nyt hyvin alhaisella tasolla. Niitä valmistuu vähemmän kuin koskaan viimeiseen 20 vuoteen. 3) Millainen on vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne viiden vuoden päästä? Löysää kapasiteettia uudistuotannon nostamiseen ei tällä hetkellä ole, mutta toivotaan, että viiden vuoden päästä vuokratalotuotanto olisi selkeästi korkeammalla tasolla kuin se nyt on. Into tulla asuntosijoitusmarkkinoillemme on sen verran voimakas, että kyllä tänne on silloin tullut lisää ulkomaisia toimijoita tai uudelleen muodostuneita kotimaisia omistajatasoja. 4) Syntyykö alalle uusia toimintamalleja? Varmasti niitä ainakin etsitään. Nykyisin kiinteistörahastot omistavat kokonaisia taloja, mutta jatkossa saattaa muodostua malleja, joissa voi omistaa myös erillisiä asuntoja. Se voisi olla houkuttelevaa myös yksityisille ihmisille. Vielä tällä hetkellä erillisten asuntojen omistaminen ei ole ulkomaisille kiinteistörahastoille mahdollista verotuksellisista syistä. 5) Miten suuren tason muutokset vaikuttavat vuokralaisen arkeen? 2000-luvun ajan Suomessa on ollut hyvin tasapainoiset vuokra-asuntomarkkinat. Tuotannossa ei ole tapahtunut suuria laskuja eikä nousuja. Käyttöasteet ovat tämän vuoden aikana nousseet, joten tyhjää vuokra-asuntokantaa ei ole, mutta ei myöskään jonoja. Monet kunnat ja kaupungit ovat vähentäneet ja jotkut jopa lopettaneet vuokra-asuntojen uudistuotannon. Vuokra-asuntotuotantoa on saatava elvytetyksi seuraavien vuosien aikana, muuten vuokraasunnoista tulee pula. V VO asuminen & talous 5

6 Rakennuttaja ja kaavoittaja tekivät vuosia tiivistä yhteistyötä ennen kuin kaivinkoneet kuopaisivat ensimmäisen kauhallisen Vantaan Kilterinmäestä. Lopputuloksena syntyy inhimillinen, alueen ympäristöön sulautuva asuinalue. TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT PETRI JUNTUNEN Rakentaminen on ryhmätyötä 6 VVO asuminen & talous

7 Kilterinmäelle nousee lähes 700 uutta asuntoa. Moni-ilmeisyyttä alueelle tuovat erikokoiset kerrostalot ja rivitalot. Alue valmistuu vuonna Vuokra-asunnot Omistusasunnot Luottamus ja toisen arvostaminen, kiteyttää Myyrmäen aluearkkitehti Ritva Valo yhteistyön syvimmän olemuksen. Siihen pääsemme, kun ymmärrämme toistemme prosesseja ja tapoja tehdä työtä. Rakentamisessa kaavoittajan, maanomistajan, rakennuttajan ja suunnittelijan yhteistyö on yhä tiiviimpää. Kun mukaan otetaan vielä asukkaiden ja muiden kuin kaavaviranomaisten kuuleminen, on helppo ymmärtää, että onnistunut lopputulos edellyttää yhteistä päämäärää ja halua yhteisymmärrykseen. Yhteistyömalli on tulevaisuudessa ainoa malli suunnitella asumista ja rakentamista. Ritva Valon mukaan olennaista on oivaltaa oma ja toisen rooli, jotta kaikkien osaaminen saadaan parhaiten hyödynnettyä. Kaavoittajan roolissa korostuu yleisen edun valvominen. Kaavoittajan on pyrittävä arvioimaan esimerkiksi julkisen liikenteen ja liikkumisen kehittymistä myös rakentamisajankohdasta eteenpäin. Kaavoittajan on myös pidettävä mielessä alueelliset strategiat, joissa saatetaan korostaa vaikkapa terveyden edistämistä. Käytännössä tämä voi näkyä kevyen liikenteen väylänä asuinalueen keskellä, Valo muistuttaa. Rakennuttaja puolestaan vastaa siitä, että asunnoista tehdään tarpeeseen sopivia ja houkuttelevia, jotta niihin muuttaa tyytyväisiä ihmisiä. Vantaalle nousevalla Kilterinmäen alueella VVO vastaa myös kunnallistekniikan rakentamisesta. Kilterinmäen valtteina luonto ja hyvät palvelut Vantaan Myyrmäessä sijaitseva Kilterinmäki on tuore esimerkki yhteistyössä suunnitellusta alueesta. Kilterinmäkeen nousee lähes 700 uutta VVO:n rakennuttamaa asuntoa. Rakennustyöt on aloitettu tänä syksynä, ja lopullisesti alue valmistuu vuonna Noin puolet asunnoista on omistusasuntoja, puolet vapaarahoitteisia ja valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Erikokoisten kerrostalojen ohella alueelle tuovat moni-ilmeisyyttä rivitalot. Rakentamista edelsi laaja selvitys, jonka VVO teki yhdessä Vantaan kaupungin kanssa jo kolme vuotta sitten. Silloin tutkittiin sekä myyrmäkeläisten että muiden vantaalaisten mielipiteitä asumisesta, asuinympäristöstä ja muuttoaikeista. Kyselyyn vastanneet arvostivat Myyrmäessä ennen kaikkea palvelutarjontaa ja hyviä liikenneyhteyksiä. Myös kevyen liikenteen verkostoa, luonnonläheisyyttä sekä harrastus-, ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia pidetään alueen hyvinä ominaisuuksina. Piristystä kaivattiin alueen yleisilmeeseen. Selvityksen jälkeen VVO teki vaihtoehtoisia suunnitelmia alueen rakentamisesta. Ritva Valo on tyytyväinen, että VVO osallistui myös asukkaiden kuulemistilaisuuksiin. Lapset vai lemmikit? Ritva Valo korostaa, että asuinalue on aina oman aikansa tuote. Emme tietenkään pääse välttämättä kuulemaan juuri niitä ihmisiä, jotka uusiin koteihin lopulta muuttavat. Emmekä voi tietää, millaisia ihmisiä Kilterinmäessä asuu 10 tai 50 vuoden kuluttua, Valo pohtii. On selvää, että ihminen syö, juo, nukkuu ja peseytyy. Ajankäyttöön liittyvät asiat kuitenkin vaihtelevat: vietetäänkö kodissa elokuvailtoja jättiruudun ääressä vai käykö asukas ulkona syömässä ja baarissa tai kahvilassa tuttuja tapaamassa. Tulevaisuuden rakentamisen haasteina arkkitehti näkee myös lemmikkieläinten lisääntymisen ja erilaiset etniset tavat. Koiran haukunta tai eksoottisten keitosten voimakkaat aromit eivät saa tunkeutua naapuriasuntoihin. Vanheneva väestö taas kaipaa koteja, joissa voi liikkua rollaattorilla tai pyörätuolilla. Väriä Myyrmäkeen Myyrmäenkin väestö ikääntyy. Kilterinmäen toivotaan tuovan alueelle lisää lapsiperheitä ja työssäkäyvää V VO asuminen & talous 7

8 väestöä, joka pääsee hyödyntämään jo olemassa olevia palveluita kouluineen ja kauppakeskuksineen. Valon mukaan Kilterinmäen kaavoittaminen oli poikkeuksellisen haasteellista aluetta hallitsevan ison toimitilarakennuksen vuoksi. Lisäksi kallio asetti jykevät reunaehtonsa. Se päätettiin jättää alueen maamerkiksi. Jo nimi kertoo, että asunnot sijaitsevat mäellä. Kilterinmäestä on luvassa ilmeikäs alue, jossa ei ole pelätty värejä. Myös vantaalaisten arvostama luonto on otettu huomioon. Tietotekniikkaa ja organisaatiopsykologiaa Ritva Valo uskoo, että yhteistyömalli on tulevaisuudessa ainoa malli suunnitella asumista ja rakentamista. Ryhmätyöskentelyä on nopeuttanut tietotekniikka: rakennuttaja ja kaavoittaja voivat tarkastella piirustuksia samanaikaisesti omilta näyttöruuduiltaan ja keskustella puhelimitse ilman suurten paperiarkkien kuljettelua. Uudesta tietotekniikasta huolimatta yhteistyö vaatii aina yhteisyökumppanin organisaatiokulttuurin ja erilaisten päätöksentekotapojen tuntemusta sekä ymmärrystä lakisääteisen demokratian edellyttämille kuulemiskierroksille, toteaa Ritva Valo. Aluearkkitehti Ritva Valon mukaan nykypäivän rakentamisessa kaavoittajan, maanomistajan, rakennuttajan ja suunnittelijan yhteistyö on yhä tiiviimpää. Aluekehitystä asiakkaiden ehdoilla 1970-luvulla sanalla alueraken- kaavoitusvaihetta VVO palkkasi Huolellinen ja asiakaslähtöinen kien ja kuntien tavoitteita paljon taminen oli huono kaiku. Sillä tar- sosiologeja kartoittamaan, mitä valmistelu kannatti, sillä Kilterin- paremmin kuin se, että raken- koitettiin yleensä tiukkaa gryndaa- Myyrmäen alueen asukkaat toivo- mäestä ei tehty yhtään valitusta nusliikkeen kanssa tehdään yhtä mista, jossa tehtiin elementtitaloja vat omalta elinympäristöltään. missään kaavoitusprosessin aluetta, jonne nousee pelkästään uusiin lähiöihin, kauas palveluista. Kaavoitusvaiheessa VVO ja Van- vaiheessa. Mielestäni tulos on omistusasuntoja. Tavallaanhan Nykyisin aluerakennuttamisessa taan kaupunki järjestivät tuleville varsin kova, sillä kyse on kuitenkin aluerakennuttaminen onkin on kuitenkin VVO Rakennuttaja asukkaille erilaisia infotilaisuuksia alueesta, jolle tehdään yhteensä kunnan tai kaupungin elinkeinopo- Oy:n johtajan Kalevi Holopai- enemmän kuin esimerkiksi maan- yli kerrosneliömetriä uutta liittisten tavoitteiden toteuttamista. sen mukaan kyse huomattavan käyttö- ja rakennuslaki edellyttää. asuinkerrosalaa. Esimerkiksi Vantaan kaupunki erilaisesta toiminnasta. Aluerakennuttamisessa tehdään asiakkaille mieluisaa Tilaisuuksissa alueen kaava konkretisoitiin asukkaille muun muassa erilaisten 3D-mallien avulla, jotta Yhteensopivat tavoitteet pyrkii kasvattamaan kaupungin asukaslukua terveesti ja houkuttelemaan seudulle lisää aktiiviväes- elinympäristöä. Se edellyttää, että he saisivat mahdollisimman tarkan Suomen suurimpana valtakunnalli- töä. Kilterinmäen aluerakennutta- asiakasta pitää myös kuunnella, kuvan tulevasta elinympäristös- sena asumispalveluiden tuottajana mishankkeessa Vantaan ja VVO:n Holopainen kiteyttää. tään. Edistyksellisistä mallinnus- VVO pystyy toteuttamaan moni- yhteiset tavoitteet kohtaavat varsin Vantaalla, Myyrmäen tuntu- teknologioista oli apua myös muotoisia alueita, joissa on sekä hyvin, Holopainen arvioi. massa sijaitseva Kilterinmäki on kerrottaessa aiheesta kaupungin vuokra- että omistusasuntoja. asiasta hyvä esimerkki. Jo ennen poliittisille päättäjille. Usein tällainen tukee kaupun- 8 VVO asuminen & talous

9 TEKSTI PIA KUORIKOSKI KUVA ELINA SIMONEN Kiinteistöosaamisesta ihmisen ymmärtämiseen myös tunteet ohjaavat valintoja Asuntoalan tutkimus on tyypillisesti keskittynyt paljolti alueiden ja kiinteistöjen arviointiin. VVO panostaa asiakkaiden ja markkinan tutkimiseen. Asuntoalalla on vasta aloitettu muilla toimialoilla normaalia käytäntöä; tutkimusten käyttämistä markkinoiden määrittelemiseen ja analysointiin sekä asiakkuuksien johtamiseen. Alaa on vuosikymmeniä katsottu ja arvioitu ainoastaan kiinteistöjen ja asuntojen kautta, teknisesti, vaikka asumisala edellyttää suuressa määrin myös ihmistuntemusta. Tutkimme nyt ensimmäistä kertaa Focus-ryhmä -tutkimuksella millaisia mielikuvia vuokra-asumiseen liitetään. Sosiaalis-emotionaalisten tekijöiden tunteminen auttaa ymmärtämään asiakkaita ja heidän tarpeitaan, asenteitaan ja arvomaailmaansa paremmin. Syvennämme näin perinteisiä asiakastyytyväisyystutkimuksiamme, joihin ihmiset vastaavat rationaalisesti, kertoo VVO:n projektipäällikkö Niina Savolainen. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään mitkä asiat ovat sellaisia, joihin yritys voi toiminnallaan vaikuttaa ja mitkä seikat ovat syvällisempiä arvo- ja asenneasioita, joihin ei ole keinoja eikä edes mahdollisuuksia vaikuttaa. Koti ja asuminen ovat vahvasti emotionaalisia asioita ja niitä arvotetaan yleisten asenteidenkin kautta. Tavoitteenamme on ymmärtää kuluttajan käyttäytymistä paremmin. Emotionaalinen taso kuvastaa asiakkuuden syvintä olemusta. Haluamme tunnistaa miten asiakasarvo muodostuu myös tunnetasolla. Vuokra-asu- miseen liitettäviä positiivisia asioita mielikuvallisesti olivat muun muassa vapaus ja vaivattomuus. Kielteiset vuokra-asumiseen yhdistettävät mielikuvat liittyivät esimerkiksi epävarmuuteen ja turhautumiseen, sanoo Savolainen. Suomessa on vuosikymmeniä ollut normina omistaa asunto ja käsitys elää edelleen, vaikka noin 30 prosenttia suomalaisista on valinnut vuokra-asunnon ja Helsingissä jopa puolet. Esimerkiksi useissa Keski-Euroopan maissa vuokraasumista ei pidetä lainkaan toissijaisena hallintamuotona. Yleinen arvostus ja yhteiskunnan normit vaikuttavat valintoihin. Vaikka asiakkaat usein järkiperäistävätkin valintojaan, on niiden takaa löydettävissä syvempiä merkitystasoja, jotka vaikuttavat siihen, miten asumista arvotetaan ja mitkä asiat koetaan tärkeiksi. Ihmiset eivät valitse asumismuotoaan vain järkiperäisesti, vaan valintaan vaikuttavat myös tunteet; muutkin seikat kuin asunnon tai kiinteistön fyysiset ominaisuudet. Focus-ryhmätutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston tutkimusryhmä professori Hannu Kuuselan johdolla. Tutkimus tehtiin keväällä Asiakastarpeiden ja asiakkaiden mielikuvien tutkimusta syvennetään muissa tutkimushankkeissa. Vuokra-asumiseen liitettäviä positiivisia asioita mielikuvallisesti ovat muun muassa vapaus ja vaivattomuus. Asunto on kuluttajatuote. Tuotteen toiminnallisilla ja laatuominaisuuksilla voidaan vaikuttaa vain osaan kuluttajan valintaan vaikuttavista tekijöistä, tähdentää projektipäällikkö Niina Savolainen. VVO:n V VO asuminen & talous 9

10 Osavuosikatsaus Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla oli 212,6 miljoonaa euroa (200,9 M ). Liikevaihdosta 75,71 prosenttia (80,07 %) tuli kiinteistöomistuk-sesta, 21,20 prosenttia (17,05 %) rakennuttamisesta ja 3,10 prosenttia (2,88 %) muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen oli 2,43 prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 26,6 miljoonaa euroa (34,7 M ). Alkuvuoden edellistä vuotta hitaampi tuloskehitys johtui poistokäytännön muutoksesta, korjauskulujen ajoittumisesta alkuvuoteen sekä energia- ja korkokulujen kasvusta. Vuoden vaihteesta lähtien on konsernin kaikkien omaisuuserien suunnitelman mukaiset poistot tehty taloudellisen pitoajan mukaisesti, aiemmin osa poistoista perustui verotuksessa hyväksyttäviin enimmäismääriin. Muutoksen tulosta alentavan vaikutuksen arvioidaan vuositasolla olevan neljä miljoonaa euroa. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan hieman edellistä vuotta (38,6 M ) pienempi. Perustajarakennuttajatoimintaan liittyvien liiketapahtumien esittämistapaa on muutettu vastaamaan Kirjanpitolautakunnan antamaa yleisohjetta. Perustajarakennuttajakohteiden katteiden tulouttamisessa sovelletaan myynti- ja rakentamisen valmistusasteen mukaista tuloutustapaa. Siirtymäkaudella muutos on pienentänyt konsernin liikevaihtoa 2,2 miljoonaa euroa. Muutos myöhentää jossain määrin rakennuttajayhtiön tuloksenkertymistä, mutta sillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 1.856,2 miljoonaa euroa (1.802,2 M ). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 2,91 prosenttia. Oman pääoman määrä oli 287,7 miljoonaa euroa (279,6 M ). Omavaraisuusaste oli 16,27 prosenttia (16,38 %). Pääomalainoja huomioon ottamatta omavaraisuusaste oli 13,65 prosenttia (13,68 %). Konsernin maksuvalmius on ollut koko katsauskauden ajan hyvä. Konsernin rahavarat olivat 62,4 miljoonaa euroa (73,1 M ). Yhteensä 50 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli elokuun lopussa liikkeellä 15 miljoonaa euroa (16,5 M ). Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 38,0 miljoonaa euroa (31,7 M ) ja nostettu lisää 51,3 miljoonaa euroa (96,5 M ). Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä oli 1.399,2 miljoonaa euroa (1.351,1 M ). Keskimääräinen korkokustannus vuoden alusta oli 3,4 prosenttia (3,1 %). Markkinaehtoisten lainojen määrä oli 562,5 miljoonaa euroa (499,2 M ), josta vuoden sisällä erääntyy 24,3 M. Markkinaehtoisten lainojen jäljellä oleva juoksuaika oli keskimäärin 14 vuotta ja 2 kuukautta. Markkinaehtoisia lainoja oli suojattu korkojohdannaisilla 125,0 miljoonaa euroa (84,5 M ). Korkojohdannaisten keskimaturiteetti oli viisi vuotta kymmenen kuukautta. Suoraan kiinteään korkoon oli markkinaehtoisista lainoista sidottu 209,9 miljoonaa euroa. Kiinteistöomistus Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus vähentyi tarkastelujaksolla ja oli 19,0 % (21 %). Vaihtuvuuden alentamisen ohella onnistuimme nostamaan asuntojen kokonaiskäyttöastetta parantuneessa kysyntätilanteessa aktiivisella markkinoilla 98,2 %:iin (97,4 %). Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan on edelleen vähäinen ja pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuotot ovat kehittyneet hyvän käyttöasteen ansiosta budjetoitua paremmin. Maaliskuun alusta tehty vuokrien tarkistus oli hyvin maltillinen ollen keskimäärin 1,7 %. Korjauskulujen kasvu on ollut budjetoitua nopeampaa. Kulukehitys tasaantuu osittain vuoden aikana. Strategiset kehityshankkeet kohdistuvat edelleen asiakkuuksien johtamiseen muun muassa kanta-asiakasohjelman kehittämiseen, kiinteistösalkkujen sekä kiinteistöjen kehittämiseen sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon. Investointitoiminta Omasta asuntokannasta on myyty asuntoja joko yksittäin tai kokonaisista kiinteistöistä siten, että myytyjen asuntojen yhteismäärä oli 173. Velattomat kauppasummat olivat yhteensä euroa. Toimintakauden aikana on aloitettu kaksi omaan omistukseen jäävää uustuotantokohdetta, yhteensä 50 huoneistoa hankinta-arvoltaan 7,1 miljoonaa euroa. Lappeenrantaan rakennutetaan vapaarahoitteinen senioritalo ja Vantaan Tammistoon korkotukilainoitettu vuokratalo. Jyväskylään on valmistunut kaksi vuokrataloa, joissa on 92 asuntoa. Toinen talo on vapaarahoitteinen, toinen korkotukilainoitettu. Kohteiden hankinta-arvo on yhteensä 8,75 miljoonaa euroa. Toimintakauden aikana ei ostettu valmiita asuinkiinteistöjä. Erillisiä tontteja vuokratalotuotantoa varten ostettiin Kuopion Snellmanninkadulta ja Vantaan Pyhtäänkorventieltä. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä noin 150 asuntoa. Järvenpään Prisma-keskuksen kiinteistöstä ostettiin Järvenpään VVO-kotikeskukselle uudet toimitilat. Suuria, taseeseen aktivoitavia peruskorjauksia aloitettiin toimintakauden aikana seitsemässä kohteessa. Näiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa. Tarkastelujakson aikana kuluja näistä kirjautui noin 12 miljoonaa euroa. Peruskorjauksina tehtiin parvekkeiden ja ikkunoiden uusimista sekä rakennettiin hissejä. Elokuussa aloitettiin VVO:n uuden toimitalon rakentaminen. Toimitalo valmistuu keväällä 2008 ja siihen tullaan keskittämään pääkaupunkiseudulla kolmessa paikassa olevat toiminnot. Seuraavan toimintavuoden aikana uustuotannon määrä tullee kasvamaan merkittävästi. Tähän antaa mahdollisuuden VVO:n hyvä tonttivaranto. Rakennuttaminen Rakennuttamisen liikevaihto nousi edellisestä vuodesta noin 30 prosenttia. Tarkastelujakson aikana valmistui 651 (809) asuntoa. Asuntoaloituksia oli 636 (583). Omistusasuntojen kysyntä vilkastui edelleen keväästä ja vertailuajanjaksona myytiin noin 30 prosenttia edellisvuotta enemmän asuntoja. Valmiita myymättömiä asuntoja oli elokuun lopussa 18. Nuorisoasuntoliiton kanssa sovittiin 750 asunnon rakennuttamisesta pääkaupunkiseudulle seuraavan viiden vuoden aikana. Näkymät koko vuoden toiminnasta ovat positiiviset. Omistusasuntotuotannon markkinatilanne pysynee entisellään. Henkilöstö Konsernin henkilökunnan määrä oli tarkastelukauden lopussa 389, joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 36 henkilöä. Raportointikaudella valmisteltiin SAP-henkilöstöjärjestelmän käyttöönottoa, joka tapahtui syyskuun alussa. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat osakeluettelotilanne VVO-yhtymä Oyj:n osakkeen omistajia on yhteensä 71 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläke vakuutus yhtiö Ilmarinen ,83 % Keskinäinen työeläke vakuutusyhtiö Varma ,91 % Metallityöväen Liitto ry ,06 % Kunta-alan ammattiliitto KTV ry ,76 % Rakennusliitto ry ,10 % Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf ,95 % Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,85 % Toimihenkilöunioni TU ry ,52 % Kemianliitto - Kemifacket ry ,33 % Keskinäinen Eläkevakuutus yhtiö Etera ,28 % Muut ,42 % Kaikki yhteensä ,00 % 10 VVO V VO asuminen && talous

11 Toimitusjohtajalta VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut Toteutunut 08/2006 *) 08/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot ,020 7,769 Poistot ja arvonalentumiset Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. VVO-konsernin tase Toteutunut Toteutunut 08/2006 *) 08/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Pääomalaina Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia KUVA: LASSE KELTTO Lisää asuntoja tavallisille suomalaisille Vuokra-asumisen arvostus on noussut merkittävästi 2000-luvulla, mutta sitä pidetään Suomessa silti useinkin väliaikaisena tai tiettyyn elämänvaiheeseen liittyvänä asumisratkaisuna. Muuttuvat työelämän rakenteet, lyhytaikaisten ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen luo kuitenkin jo lähitulevaisuudessa lisää kysyntää joustavalle, mutta turvalliselle asumisvaihtoehdolle, joka on luonteva ja taloudellisempi vaihtoehto työn perässä muuttamaan joutuville työntekijöille. Vuokra-asumista kuvataan mediassa valitettavasti joskus negatiivisissa yhteyksissä ja näin vahvistetaan ennakkoluuloja asumismuodosta, jossa lähes kolmannes suomalaisista asuu. Helsingissä vuokra-asumisen on valinnut noin puolet asukkaista. Tilastotkin jo näyttävät, että vuokra-asumisesta on tullut kiinnostava ja järkevä vaihtoehto työssäkäyville suomalaisille. Sopivan hintaisista vuokra- ja omistusasunnoista on kasvukeskuksissa pula. Kuluvana vuonna Suomessa valmistuu vain noin rivi- ja kerrostaloasuntoa, joista valtion lainoittamien vuokra-asuntojen määrä jäänee alle 4000 asuntoon. Asuntorakentamisessa hankkeiden suunnittelu ja valmistelu on hidasta. Strategiset päätökset tuotannon kasvattamisesta ja kaavoitusprosessien aloituksesta konkretisoituvat vasta parin vuoden kuluttua päätöksistä. Päätökset on tehtävä proaktiivisesti, tulevaisuuden tarpeet ennakoiden. Pyrimme strategiamme mukaisesti kasvattamaan vuosittaista uudistuotantoamme merkittävästi nykyisestä sekä oman kiinteistökantamme jatkojalostamisella että olemalla mukana kaavoittamassa uusia alueita. Esimerkiksi Tampereen Hatanpäässä saatiin kaavoitettua lähes km2 lisärakennusneliötä olemassa oleviin kiinteistöihimme. Vuoden 2008 aikana tavoitteenamme on yli 700 vuokra-asunnon uustuotanto. Suuri osa aloituksista on pääkaupunkiseudulla. Asiakkaiden vaatimusten kasvu ja asumisen arvioiminen luovat meille lisääntyviä haasteita ja vaativat meiltä innovatiivista otetta omien palvelujemme kehittämiseen. Panostuksemme muun muassa asiakkuuden kehittämiseen ovat säilyttäneet asemamme vahvana. Onnistuimme taas vähentämään asukasvaihtuvuuttamme edellisvuoteen verrattuna. Myös kokonaiskäyttöasteemme vuokra-asunnoissamme nousi. Tuloksemme näyttää, että teemme oikeita asioita. Olli Salakka, toimitusjohtaja V VO asuminen & talous 11

12 Kuinka monta prosenttia suomalaisista lapsiperheistä asuu kerrostalossa? 12 VVO asuminen & talous Vastaus noin 27% Lähde: Tilastokeskus 2004

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > toimiala: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > toiminta-alueet: pääkaupunkiseutu,

Lisätiedot

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS

SATO OYJ 1 (6) Tiedote 11.8.2006 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS 1 (6) SATO OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2006 SATOLLA HYVÄ TULOS SATO-konsernin liikevaihto oli 134,0 miljoonaa euroa (149,1 M, 2005). Katsauskauden tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 21,7 (22,6)

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila. 30.1.2014 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2013 5. Toimintaympäristö Liitteet 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 29.1.2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2014 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti keskittymällä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010

VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 Sisältö VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2010 3 Konsernin avainluvut 3 Liikevaihto ja tulos 3 Taseasema ja rahoitus 4 Konsernin lainat ja korkosuojaukset

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2012 1 SATO OYJ Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkunut hyvänä kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2007 Erkka Valkila 1 Strategia > toimialat: asuntosijoitus ja asuntorakennuttaminen > kannattava kasvu > asiakaslähtöinen toiminta > alueellinen keskittyminen > asuntosijoitustoiminta

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004

Global Reports LLC OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2004 Sisällysluettelo Kapiteelin liiketoiminta... 3 Toimitilat... 6 Hotellit... 7 Myyntikiinteistöt... 8 Kruunuasunnot... 9 Tuloslaskelma...10 Tase... 11 Tunnuslukujen laskentakaavat...12

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Tiedote 4.5.2006 1 (6) SATON TULOSTASO PYSYI HYVÄNÄ

Tiedote 4.5.2006 1 (6) SATON TULOSTASO PYSYI HYVÄNÄ SATON TULOSTASO PYSYI HYVÄNÄ Tiedote 4.5.2006 1 (6) SATO-konsernin liikevaihto oli 66,4 miljoonaa euroa (77,4 M 1.1.-31.3. 2005). Liikevaihdon aleneminen johtui pääosin asuntorakennuttamisen osakemyynnistä.

Lisätiedot

Sisältö. VVO panostaa asuntokantansa kasvattamiseen. 03 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus

Sisältö. VVO panostaa asuntokantansa kasvattamiseen. 03 VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2013 VVO panostaa asuntokantansa kasvattamiseen VVO on lisännyt entisestään panostustaan uudistaakseen ja kasvattaakseen asuntokantaansa. Tavoitteena on pitää yhtiön omistama

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016

OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 Isabella ja Pia, elämäntapaprinsessat 99 m 2 3h, k, kph, p ja sauna Kalasatama SATO Oyj/Saku Sipola OSAVUOSI- KATSAUS 1-3/2016 21.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2016 1 SISÄLLYS SATO lyhyesti Toimintaympäristö

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998 FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.- Fingridin operatiivinen toiminta käynnistyi 1.9.1997, joten kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Alkuvuoden aikana yhtiö on kantaverkkotoiminnan

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012. Heikki Vauhkonen 24.04.2012

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012. Heikki Vauhkonen 24.04.2012 Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2012 24.04.2012 Osavuosikatsaus 1-3/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto oli 10,7 Me (12,6 Me 1-3/2011). Konsernin liiketulos oli -1,4 (-1,5 Me). Osakekohtainen tulos oli

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla.

TIEDOTE 14.11.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihto ja kannattavuus pysyvät viime vuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2011 Konserni Operatiivinen tulos parantunut lähes 4 milj. euroa Hallituksen puheenjohtajaksi Panu Ala-Nikkola Konserniin

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 Toimintaympäristö Kotimaa Talouden kasvunäkymät heikentyneet, huolena kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousun vaikutus asuntorakentamiseen Liike-, logistiikka- ja teollisuusrakentaminen

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Meillä VVO:ssa on tehtävä. Haluamme tarjota suomalaisille turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman omistamiseen liittyviä huolia.

Meillä VVO:ssa on tehtävä. Haluamme tarjota suomalaisille turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman omistamiseen liittyviä huolia. Meillä VVO:ssa on tehtävä. Haluamme tarjota suomalaisille turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman omistamiseen liittyviä huolia. Suomen suurimpana yksityisenä vuokra-asuntojen omistajana tavoitteemme

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2007

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2007 TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2007 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 76.888.019 euroa (vuonna 2006 vastaavalla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Toimintaympäristön epävarmuus kasvaa Kotimaa Asuntojen kysyntä laskenut voimakkaasti, liike- ja toimitilarakentamisen kasvu taittunut Infrarakentamisen ja Talotekniikan näkymät

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihdon ennakoidaan laskevan edellisvuoden tasolta. Kannattavuuden ennakoidaan heikentyvän.

Medialiiketoiminnan liikevaihdon ennakoidaan laskevan edellisvuoden tasolta. Kannattavuuden ennakoidaan heikentyvän. TIEDOTE 20.5.2013 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 16,5 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 18,3 milj.

Lisätiedot

SYSOPEN OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.1999-30.6.1999

SYSOPEN OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.1999-30.6.1999 Sysopen Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.1999 1(5) SYSOPEN OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.1999-30.6.1999 Liikevaihto Tietotekniikan asiantuntijapalveluiden kysyntä jatkui voimakkaana katsausaikana. Sysopen Oyj

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 11/7/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 11/7/2013 2 Sisältö Q3 2013 lyhyesti Talousluvut Toimintaympäristö Liiketoimintakatsaus Tulevaisuudennäkymät 11/7/2013 3 Q3 2013

Lisätiedot