Kasvussa. Lupaavia uutuuslajikkeita Borealilta» sivu 6. Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on. Menolippu Pohjolaan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvussa. Lupaavia uutuuslajikkeita Borealilta» sivu 6. Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on. Menolippu Pohjolaan"

Transkriptio

1 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1 09 Lupaavia uutuuslajikkeita Borealilta» sivu 6 Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on Menolippu Pohjolaan Leena Pietilä jalostaja laatukaurojen 4 kysyntää takaa 16 Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja

2 -öljykasvisadolle on kysyntää laatukaurojen takaa Boreal toivottaa hyviä lukuhetkiä uuden tiedotuslehden parissa. Lukijalle: SISÄLLYSLUETTELO: 2 Lukijalle 3 Kotimaista tuottavuutta kasvattamassa 4 Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta öljykasvisadolle on kysyntää 6 Lupaavia BOR uutuuksia 9 Kasvuohjelmat Trappevehnälle ja Tocada-ohralle 10 Menolippu Pohjolaan 12 Leena Pietilä jalostaja laatukaurojen takaa 15 Sollan Pakkaamolla luotetaan Quarnaan 16 Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja 18 Kaksoishaploidimenetelmällä vauhtia syysviljojen jalostukseen 19 Venla BOR satoisa ja aikainen uutuuskaura Kumppanuus. Kehittyminen. Menestyminen. Nämä kolme arvoa ohjaavat Boreal Kasvinjalostus Oy:n toimintaa sekä sisäisesti että suhteessa asiakkaisiimme. Asiakkaille toimintamme näkyvä lisäarvo ovat yhä paremmat lajikeratkaisut. Niiden tuottaminen muodostaa yli kymmenen vuoden ketjun jalostusohjelmien suunnittelusta lajikkeen markkinointiin asti. Arvoistamme ensimmäiseksi olen nostanut kumppanuuden. Boreal on tuotekehitysyhtiö, jonka tehtävä on tehdä lajike. Kumppanimme siemenkauppa hoitaa sertifioidun siemenen lisäysviljelyn ja toimii lajikkeidemme jakelutienä. Emme voisi kumpikaan menestyksekkäästi toimia ilman toisiamme. Suomalaisilla viljelijöillä on konkreettinen yhteys Borealiin tuotteiden, lajikkeidemme, kautta. Keskimäärin 2/3 suomalaisista pelloista viljellään BOR-lajikkeilla. Se kertoo meille borealilaisille viljelijöiden arvostavan kotimaisen kasvinjalostustyötä. Viljelyvarmat, kilpailu- Tiedä mitä kylvät. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1 09 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Lupaavia uutuuslajikkeita Borealilta» sivu 6 kykyiset, oloihimme jalostetut lajikkeet ovat taloudellisesti kannattava valinta. Satoa käyttävä teollisuus on Borealin kannalta avainasiakkaan roolissa. Teollisuus luo sadolle kysyntää ja ennen kaikkea määrittelee, minkälaiselle raakaaineelle tulevaisuudessa on kysyntää. Kehittymistä pidän menestymisen edellytyksenä. Toimintaa voi kehittää monella tasolla. Yksi osa kehittymistä on avoimemman viestintäkulttuurin luominen. Olemme Borealissa kehittäneet tiedotustamme, jonka uutena työkaluna myös tämä julkaisu toimii. Kasvussa lehden jutuissa kasvintuotantoa ja viljaketjua on lähestytty erityisesti lajikejalostuksen näkökulmasta. Toivotamme teille maatalouden ammattilaisille miellyttäviä lukuhetkiä. Satu Pura markkinointipäällikkö Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta Menolippu Pohjolaan Leena Pietilä jalostaja Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja 1 09 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy Päätoimittaja: Satu Pura Toimittaja / Toim. siht.: Anna Perttu Ulkoasu ja taitto: Daddy Finland Oy Paino: Nordmanin Kirjapaino, Forssa Kannen kuvat: Kuvatoimisto Rodeo Oy 2 Kasvussa.

3 Boreal / Kuva-arkisto Kotimaista tuottavuutta kasvattamassa Boreal tekee pitkäjänteistä kasvinjalostuksen tuotekehitystyötä suomalaisten viljelijöiden hyväksi. Tähtäimessä ovat yhä paremmat ja hyvin Suomeen soveltuvat lajikkeet. Kotimainen lajikejalostus elää hyvin kansainvälisessä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lajikejalostusprosessi itsessään taas on pitkä, yli kymmenen vuotta risteytyksestä siemenkauppaan. Tuotekehitysprosessin ja markkinoiden muuttuvan toimintaympäristön yhteen sovittaminen vaatii osaamista. Kiinteä yhteistyö viljelijöiden, satoa käyttävän teollisuuden ja siemenkaupan kanssa auttaa meitä jalostusohjelmiemme päivittämisessä, toteaa toimitusjohtaja Markku Äijälä. Elintarvikkeiden tuotantoketjussa kasvinjalostuksella on keskeinen rooli. Sillä parannetaan sadon määrää ja laatua sekä vähennetään tuotannon riskejä ja viljelykustannuksia. Ainoana kotimaisena kasvinjalostajana Borealin osaamisella on keskeinen merkitys. Olemme yhdistelmä suomalaisten peltokasvien jalostuksen perinteiden tuntemusta ja alan kotimaista ydinosaamista, Äijälä jatkaa. Borealin omistus ja päätöksenteko ovat kotimaisissa käsissä. Tällöin lähtökohtana ovat suomalaisten viljelijöiden tarpeet. Borealin rooli on kasvattaa kotimaista tuottavuutta ja kasvinviljelyn kannattavuutta. Yrityksessä ymmärretään vaatimukset, joita viljelyn bisnesmäistyminen asettaa toiminnan kannattavuudelle. Yhdistämme kasvinjalostusosaamisemme viljelyliiketoiminnalle asetettuihin tavoitteisiin ja lainalaisuuksiin. Lopputuloksena ovat kilpailukykyiset, kotimaisen elintarvikeketjun tuottavuutta kasvattavat lajikkeet. Tunnustuksena suomalaisesta tuote kehitystyöstä Boreal Kasvinjalostus Oy kantaa nyt ylpeänä Avainlippu symbolia. Kasvussa. 3

4 Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta - öljykasvisadolle kysyntää Suhteellinen hintakehitys kuluvalla kaudella on suosinut öljykasveja. Rehuviljoihin nähden rypsin hinta oli alkuvuodesta noin kolminkertainen. Kysyntää on tarjontaa enemmän ja sadon myynti kotimaan teollisuuden tarpeisiin on nopeaa ja helppoa. Öljykasvien viljelyllä on viljamarkkinoita tasapainottava vaikutus. Öljykasviala pienentää erityisesti niiden viljojen viljelyalaa, joista meillä perinteisesti on ollut ylituotantoa, muistuttaa kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio Oyj:stä. Raisio / Laurinen Öljykasvit mukaan viljelykiertoon Raisiolla on selkeä tavoite; öljykasvialaa halutaan kasvattaa tulevalle kesälle ja etenkin uusia viljelijöitä kannustetaan kokeilemaan rypsiä tai rapsia. Öljykasvit sopivat lähes jokaiselle tilalle viljelykierron monipuolistajiksi hyvän esikasviarvonsa ja maan rakennetta parantavan vaikutuksensa ansiosta, Laurinen kannustaa. Yksin öljykasvien viljelyä aloittavaa isäntää ei jätetä. Raisio tarjoaa ohjeistusta ja kasvukauden aikaista viljelyneuvontaa. Puhelinneuvonta toimii kasvukauden aikana, Laurinen lupaa. Raisiossa rypsi ja rapsi nähdään erityisesti laajentaneiden tilojen vaihtoehtona. Öljykasvit sitovat vain vähän varastointikapasiteettia ja tarvittaessa sadon voi toimittaa Kotimainen raaka-aine on puristamoteollisuuden elinehto, kertoo kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio Oyj:stä. puristamoon jopa puintituoreena. Pari vuotta sitten vaivanneisiin tuholaisongelmiinkin Raisiolta luvataan helpotusta. Viime keväänä käytimme ensimmäistä kertaa peittausaineena Eladoa, jonka on todettu tehoavan kirppoja vastaan. Kokemukset olivat positiivisia. Rypsiä vai rapsia Rypsi soveltuu viljeltäväksi lähes koko viljanviljelyalueelle ja onkin lyhyemmän kasvuaikansa ja syksyn säitä paremmin kestävien ominaisuuksiensa vuoksi tärkein meillä viljeltävä öljykasvi. Eteläisemmässä Suomessa rapsin viljely kiinnostaa sekä korkeamman satopotentiaalinsa kautta että työhuippujen tasaajana, Laurinen toteaa, mutta muistuttaa rapsin omaavan rypsiä suuremmat viljelyn epäonnistumisen riskit. Esimerkiksi tuleentumisen venyessä riski rapsin korkeasta lehtivihreäpitoisuudesta kasvaa, mikä näkyy laatuvähennyksenä viljelijän kukkarossa. Kotimainen raaka-aine edellytys Öljynpuristamoteollisuus on tällä hetkellä isojen kysymysten äärellä. Raaka-ainetarpeesta kuluvalla kaudella on saatu vain vajaa kolmannes kotimaasta, Laurinen toteaa. Kotimainen raaka-aine vaikuttaa oleellisesti puristuksen kannattavuuteen. Kotimaan tarpeet ylittävä kasviöljy menee vientiin. Ulkomaisen raaka-aineen käyttö tarkoittaa usein siis rahtikustannuksia kahteen suuntaan. Tätä tuotantoprosessin kannattavuus ei kestä. Öljykasvien viljelyä ei ole ilman sadon teollista käyttöä. Ja toisin päin. Ilman kotimaista raaka-ainetta ei pitkässä juoksussa ole kotimaista öljykasviteollisuuttakaan. Kansallinen tahtotila kuitenkin on olemassa. Haluamme säilyttää terveellisen rypsiöljyn ruokavaliossamme. Niin ikään kansallisiin intresseihin voidaan lukea valkuaisomavaraisuuden nosto, jossa rypsillä ja rapsilla on ainakin tällä hetkellä huomattavasti merkittävämpi rooli kuin muilla valkuaislähteillä. 4 Kasvussa.

5 Sekä rypsin että rapsin viljelyyn on tarjolla satoisia ja laadukkaita lajikkeita. Öljykasviviljelijän huoneentaulu Toimenpiteet onnistuneen öljykasvisadon tuottamiseen 1 Mieti viljelykierto: öljykasveja lohkolle enintään joka 5.vuosi - Älä viljele tätä useammin ristikukkaisia kasveja, sillä tautiriski moninkertaistuu - Torju välivuosina rikkakasvit huolellisesti - Tee pitkäntähtäimen suunnitelma, jossa huomioit öljykasvien tarpeet ja edut kierrossa. 2 Valitse hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji - Vaikka öljykasvit ovat mainioita välikasveja viljakierroissa, niiden kasvu ja sadontuotto kärsivät tiivistyneessä, rakenteeltaan heikossa maassa. - Rikkakasvit valtaavat tehokkaasti heikon kasvuston - Öljykasvien viljely onnistuu myös suorakylvössä sekä kevytmuokatussa maassa. Alhainen valkuaisomavaraisuutemme on nousemassa rehuteollisuudelle ja kotieläintuotannolle yhä kriittisemmäksi kysymykseksi, kun GMvapaan tuontivalkuaisen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Lajikkeissa valinnanvaraa Raisiolta on kuluvan kevään rypsin kylvöille saatavilla Borealin jalostamien Hohdon ja Apollon siementä. Hohto on jo pitempään markkinoilla ollut aikainen ja satoisa rypsi, jonka erityispiirteenä on öljyn hyvä rasvahappokoostumus. Apollo on melko aikainen ja erittäin satoisa sekä korkean öljypitoisuuden omaava lajike. Se on nopeasti noussut rypsinviljelyn valtalajikkeeksi maassamme. Rapsin viljelijöille Raisiolla on tarjota eri kasvuaikaluokan lajikevaihtoehtoja. Borealin rapseista erittäin satoisa ja korkean öljypitoisuuden omaava Marie kuuluu lajikkeiston aikaisimpiin kevätrapseihin. Marien ehdoton etu on parempi viljelyvarmuus oloissamme. Aikaisena lajikkeena Mariella on myös luontaisesti alhainen lehtivihreäpitoisuus. Uutuuksiakin rapsinviljelijöille on luvassa jo tämän kevään kylvöille. Borealin markkinoille tuoma saksalainen Campino on näyttänyt potentiaalinsa koeviljelyssä. Se on satoisuudessaan rapsien ehdoton ykkönen ja öljypitoisuudessakin yleisesti viljeltyjen rapsien kärkeä. Erittäin kiinnostava uutuus. Campinon kasvuaika on Marieta jonkin verran pidempi, minkä vuoksi suosittelemme sitä viljelyyn I-vyöhykkeen suotuisille alueille, Laurinen kertoo. Campinosta kiinnostuneita hän kehottaa pitämään kiirettä. Uutuuslajiketta saadaan tälle keväälle vain rajoitettu erä. Boreal / Kuva-arkisto Valitse lajike ja laji tuotanto-olojen mukaan - Viljele rapsia vain lämpöoloiltaan suotuisimmilla alueilla ja lohkoilla. - Rypsiä voit viljellä koko öljykasvien tuotantoalueellamme. Kylvä tarkasti - Käytä siementä kohtuullisesti: 7 kg/ha riittää suotuisissa oloissa. Sopivalla kylvösiemenmäärällä ennaltaehkäiset lakoa ja pahkahomeriskiä. - Älä kylvä liian aikaisin. Näin varmistat peittauksen tehon kirppoihin. Käytä kylvöön vain sertifioitua, peitattua siementä. Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky - Öljykasvit ovat ravinteiden suhteen vaativia viljelykasveja ja vaativat tasapainoisesti ravinteita. - Suosi moniravinteisia lannoitteita. Kiinnitä erityistä huomiota rikin, fosforin ja boorin riittävyyteen. Seuraa ja torju taudit ja tuholaiset ajoissa - Älä anna tuholaisten yllättää. Aloita kirppatarkkailu heti taimettumisvaiheessa. Tarkkaile rapsikuoriaisia ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua. - Seuraa ajankohtaistiedotteita MTT:n nettisivuilla (KasperIT) ja Maaseudun Tulevaisuudessa. - Tarkkaile sademääriä ja pahkahomeriskiä. Jos huomaat, että rypsin kukintaa edeltävän kolmen viikon jaksolla sataa yli 30 mm tai maa säilyy muuten yhtäjaksoisesti tasaisen kosteana, tee torjuntaruiskutus täyskukinnan aikaan, kun kukkien ensimmäiset terälehdet alkavat varista maahan. Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä/rypsinoste-hanke Kasvussa. 5

6 BOR uutuuksia Lupaavia BOR uutuuksia Boreal / Tapio Tuomela Boreal Kasvinjalostus Oy on tuonut tämän kauden siemenkauppaan monia lupaavia uutuuslajikkeita. Vauhdikkaimmin uusiutuu kauran lajikevalikoima, mutta muihinkin lajeihin uutuuksia riittää. Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot ja 6 Kasvussa.

7 Aikaisia ja laadukkaita kauroja Eemeli BOR Eemeli on aikaisin ja lujakortisin markkinoilla oleva kauralajike. Aikaisuuteensa nähden se on erittäin satoisa. Viime kesän oloissa Eemeli osoittautui paikoin jopa satoisammaksi kuin monet myöhäisemmät lajikkeet. Eemelin tuhannen siemenen paino on lajikkeiston korkeimpia, myös hehtolirapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeita. Eemeli sopii hyvin viljelyyn tyypillisille kauramaille II-IV viljelyvyöhykkeille. Se soveltuu erinomaisesti rehukäyttöön, mutta myös elintarviketeollisuuden raakaaineeksi ja vientikauraksi. Venla BOR Venla on myös aikainen ja satoisa lajike. Venlan vahvuutena on erityisesti sen korkea valkuaispitoisuus, joka on markkinoilla olevista aikaisista kauroista korkein. Myös sen hehtolitrapaino on korkea ja tuhannen siemen paino on hyvällä tasolla. Venla soveltuu erinomaisesti rehukäyttöön, mutta myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi ja vientikauraksi, ja sopii hyvin viljeltäväksi kaikilla maalajeilla. Julius BOR Julius kuuluu melko myöhäisten kaurojen joukkoon ja sopii viljelyyn Etelä- ja Keski-Suomeen, viljelyvyöhykkeille I-III. Julius on satoisa ja erittäin lujakortinen laatukaura. Juliuksen tuhannen siemenen paino, hehtolitrapaino sekä valkuaispitoisuus ovat korkeita. Juliuksen jyvä on ohutkuorinen, joten sen ydinsato on suuri. Juliuksen sato soveltuu erinomaisen hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, mutta myös rehukäyttöön ja vientikauraksi. Se sopii hyvin viljelyyn kaikille maalajeille. Öljykasviviljelyyn lajikepotentiaalia TULOSSA Tulossa: Huippuruis Reetta BOR! Campino BOR Erittäin satoisa ja aikainen kevätrapsiuutuus I-viljelyvyöhykkeelle. Campino on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut selvästi nykyisiä markkinalajikkeita satoisampi. Myös Campinon laatu on hyvä, sen siemen on erittäin suuri, öljypitoisuus korkea ja öljysato suuri. Rajoitettu siemenen saanti vuonna Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet Eos BOR Kevätrypsiuutuus Eos on erittäin satoisa, laadukas ja laonkestävä rypsi. Virallisissa lajikekokeissa Eos on ollut markkinoilla olevista kevätrypseistä satoisin. Sen siementen öljypitoisuus sekä öljysato ovat lajikkeiston korkeimpia. Eos menestyy hyvin kaikilla maalajeilla koko kevätrypsin viljelyalueella. Borealin uusi Reetta-ruis vie perinteisten populaatiorukiiden satotason aivan uudelle tasolle. MTT:n virallisissa lajikekokeissa se on yltänyt yli 5000 kg hehtaarisatoihin. Reetta on erittäin talvenkestävä, sen talvituhoprosentti on ollut kokeissa syysrukiiden pienimpiä. Hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat lajikkeiston korkeimpia. Myös leivontaominaisuudet ovat Reetalla hyvät. Reetta on lisäysviljelyvaiheessa ja siemenen saatavuus on rajoitettua v Kasvussa. 7

8 BOR uutuuksia Laatulajikkeita eteläiseen Suomeen Quarna BOR Quarna on melko aikainen ja laadultaan hyvä uutuusvehnä. Quarnan edut tulevat esille erityisesti sen laatuominaisuuksissa. Quarnan valkuaispitoisuus on ollut MTT:n virallisissa lajikekokeissa lajikkeiston korkeimpia. Myös sakoluku on hyvällä tasolla. Koeleivonnoissa sitkon laatu ja muut leivontaominaisuudet Quarnalla ovat erinomaiset ja sille onkin kysyntää myllyteollisuudessa. Tocada BOR Tocada on huippusatoisa kaksitahoinen rehuohrauutuus. Sen sadontuottokyky on tullut esiin kaikkina vuosina, eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla. Tocada on erittäin isojyväinen ja lujakortinen. Sen hehtolitrapaino ja täysjyväprosentti ovat olleet virallisissa lajikekokeissa korkeita. Korkean energia- ja tärkkelyspitoisuutensa ansiosta Tocada on erinomainen vaihtoehto rehuohran tuotantoon eteläisessä Suomessa. Evolo BOR Erittäin satoisa uutuushybridiruis eteläisimpään Suomeen. Evolo on ollut virallisissa lajikekokeissa satoisin syysruis. Sen hehtolitrapaino on erittäin korkea, sakoluku kestävä ja jyväkoko suuri. Myös talvenkestävyys on Evololla hyvä. Suositeltava kylvösiemenen määrä on Evololla muiden hybridirukiiden tapaan alhaisempi kuin populaatiolajikkeilla. Rajoitettu siemenen saanti vuonna Sulavuutta nurmirehuun Nuutti BOR Nuutti on viljelyvarma ja satoisa yleistimotei, jossa yhdistyvät hyvä jälkikasvukyky, talvenkestävyys sekä ruokintalaatu. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että etenkin jälkikasvusadossa. Nuutin satotaso on kokeissa säilynyt korkeana nurmen iästä riippumatta. Nuutin sadon sulavuus on lajikkeiston parhaimpia niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa. Sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa hitaasti, mikä varmistaa korkealuokkaisen säilörehun aikaansaamisen myös korjuun pitkittyessä. Tenho BOR Tenho on erittäin satoisa timoteilajike, ja sen sato on korkea myös jälkikasvussa. Tenholle on lisäksi ominaista nopea kasvuunlähtö niiton jälkeen, mikä puoltaa lajikkeen käyttöä laidunnurmissa. Tenhon sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa varsin hitaasti. Samoin valkuaispitoisuus pysyy pitkään korkealla tasolla. Jälkikasvu lajikkeella on lehtevää ja hyvin sulavaa. Uula BOR Uula on rehusadoltaan varmin lajike oloissa, joissa vaaditaan kestävyyttä. Suhteellisesti parhaiten tämä satoisa lajike menestyy runsaslumisilla alueilla ja turv la. Uulan sulavuus ja valkuaispitoisuus ovat lajikkeiston ehdotonta kärkeä, niin ensimmäisessä niitossa kuin jälkikasvusadossa. Ensimmäisessä niitossa laatu säilyy hyvänä pitkään. Jälkikasvusato on hyvin lehtevää. Uula on erittäin talvenkestävä timotei. Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet Kasvussa.

9 Kasvuohjelmat Trappe-vehnälle ja Tocada-ohralle Agrimarket kuvapankki Lähtökohtana Kasvuohjelmissa on käyttötarkoituksen mukainen räätälöity viljelymenetelmä kullekin lajikkeelle. Borealin lajikkeista Trappekevätvehnän ja Tocadaohran Kasvuohjelmat on julkaistu kevään aikana. Myös Eos-kevätrypsin Kasvuohjelma on valmistumassa. Kasvuohjelmat ovat saatavilla sähköisessä muodossa Borealin, Agrimarketin ja Farmitin Internet-sivuilla. Trappe BOR on ylivoimaisen satoisa kevätvehnä I-vyöhykkeelle. Sen leivontalaatu on hyvä ja hehtolitrapaino on korkea. Trappe on lujakortinen ja melko taudinkestävä lajike. Trapen huikean satopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää kasvulohkon ph:n, viljavuuden ja maan rakenteen olevan kunnossa. Tocada BOR on huippusatoisa ja erittäin isojyväinen kaksitahoinen ohra. Se on erinomainen vaihtoehto rehuohran tuotantoon eteläisessä Suomessa. Boreal on yhteistyökumppanina Agrimarket-ketjun ja Yara Suomen kehittämässä Kasvuohjelmassa. Kasvuohjelma on viljelymenetelmä, jolla viljelijä tuottaa kannattavasti raaka-ainetta teollisuuden ja oman tilan tarpeisiin. Lähtökohtana Kasvuohjelmissa on käyttötarkoituksen mukainen räätälöity viljelymenetelmä kullekin lajikkeelle. Kasvuohjelmat koostuvat useista osa-alueista ja ne laaditaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kaikki Kasvuohjelmien tieto ja suositukset perustuvat tutkimusja koetuloksiin, joita on kerätty yhteistyökumppanien viljelykokeista sekä käytännön viljelijöiden lohkoilta saaduista tiedoista. Eri lähteistä saatava tieto kootaan yhteen lajikkeittain ja näin muodostuu lajikekohtainen Kasvuohjelma, joka antaa eväitä tuloksekkaaseen viljelyyn aina kylvöstä ja maan muokkaamisesta sadon puintiin ja kuivatukseen asti. Kasvuohjelma on maatilalle hyvä työkalu, ja se on otettu positiivisesti vastaan viljelijöiden keskuudessa, kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola Agrimarketista kertoo. Boreal tuottaa Kasvuohjelmaan lajikkeidensa lajikekuvaukset, laatutiedot sekä maalajisuositukset. Lisäksi Boreal tuottaa tietoa tautitorjuntasuosituksista ja osallistuu typpilannoitussuositusten laatimiseen. Myös Voitto BOR - ja Olavi BOR -ohrien sekä Eemeli BOR - ja Fiia BOR -kaurojen Kasvuohjelmat ovat uudistuneet. Tutustu Kasvuohjelmiin Kasvussa. 9

10 Menolippu Pohjolaan Lajikkeiden kattava testaus varmistaa niiden soveltuvuuden oloihimme. 10 Kasvussa.

11 Lajikkeet saattavat matkustaa pitkiäkin matkoja viljelyvyöhykkeeltä ja jopa maasta toiseen. Osa lajikkeista sopeutuu hyvin moniinkin erilaisiin viljelyolosuhteisiin, mutta kaikille matkustaminen ei sovi. Mistä sitten johtuu lajikkeiden erilainen sopeutuminen? Lajikkeen sadontuoton kannalta on ratkaisevaa sopeutuuko se viljelyyn kyseisellä viljelyalueella. Suomen olosuhteet poikkeavat monessa suhteessa esimerkiksi Keski-Euroopan viljelyoloista. Eurooppaan verrattuna meillä on lyhyt kasvukausi, pitkät päivät kasvukauden aikana sekä kylmät talvet. Lisäksi lämpösummakertymä, kasvukauden rytmi, sademäärät ja kasvitaudit ovat meillä erilaisia kuin muualla Euroopassa. Lajike saattaa kasvuaikansa puolesta sopiakin Suomessa viljeltäväksi, mutta muut pohjoiset olosuhteet voivat osoittautua tuontilajikkeelle yllättäväksi stressitekijäksi. Esimerkiksi runsas valon määrä kesän aikana saattaa sekoittaa joidenkin lajikkeiden korrenkasvua, jolloin ne lakoontuvat helposti, tai sotkea talvehtivien lajien talvehtimismekanismeja. Riittävä lämpösummakertymä ei siksi välttämättä pelkästään riitä hyvään satoon pääsemiseen. Pohjoisissa olosuhteissa pärjäävätkin parhaiten juuri niihin olosuhteisiin jalostetut lajikkeet. Viljelykasvien välillä on selkeitä eroja adaptaatio- eli sopeutumiskyvyssä ja sen laajuudessa. Adaptaation laajuus vaihtelee suuresti sekä lajeittain että lajikkeittain. Ohran adaptaatio on yleisesti laajempi kuin vehnän ja kauran. Monet suomalaiset tärkkelysohrat jalostetaan Pohjanmaan olosuhteisiin sopiviksi, kun taas mallasohrat sopeutuvat viljelyyn monissa eri maissa ja monenlaisissa olosuhteissa. Lajikkeella voi siis olla hyvinkin spesifinen adaptaatio tiettyihin viljelyolosuhteisiin, ja jopa tiettyä käyttötarkoitusta varten. Se onko adaptaatio laaja vai suppea, ei ole sattumaa. Jalostusohjelmissa lajikkeen adaptaatio on muiden lajikeominaisuuksien ohella tarkastelun kohteena. Parhaiten tietylle viljelyvyöhykkeelle sopii juuri sille alueelle räätälöity spesifisen adaptaation omaava lajike. Lajikkeiden soveltuvuus tietylle viljelyalueelle varmennetaan testaamalla. Erityisesti Suomessa testauksen merkitys nousee suureen arvoon, koska vuosittaiset ja alueelliset vaihtelut olosuhteissa voivat meillä olla hyvinkin suuria. Testauksen myötä varmistetaan lajikkeen viljelyvarmuus erilaisissa oloissa. Lajiketta valitessa kannattaa varmistaa, että oloissamme riittävä testaus on hoidettu lajikkeen markkinoille tuojan toimesta. Tämän kertoo esimerkiksi se, että lajike on hyväksytty Suomen Kasvilajikeluetteloon. Boreal / Urho Louhi Mitä lajikkeita on tarjolla? Kaikkien Suomessa viljeltävien peltokasvilajikkeiden tulee olla hyväksyttyinä joko Suomen virallisessa tai EU:n lajikeluettelossa. Suomen listalla olevat lajikkeet voivat olla joko Suomessa jalostettuja tai muualta tuotuja lajikkeita. Kummassakin tapauksessa lajikkeita on testattu Suomessa vähintään kahden vuoden ajan MTT:n virallisissa lajikekokeissa. Kasvuajan ohella kannattaa tarkastella lajikkeiden lämpösummaa. Se kertoo, kuinka paljon lämpösummakertymää lajike vaatii tuleentuakseen. Kasvuaika vuorokausina vaihtelee suurestikin kesästä riippuen, mutta tuleentumiseen vaadittava lämpösummakertymä on lajikkeen pysyvä ominaisuus. Boreal / Tapio Tuomela Kasvussa. 11

12 Uusien lajikkeiden saaminen markkinoille on jalostajan työn huippuhetkiä. Leena Pietilän työn tuloksia ovat Borealin uudet kaurat Peppi, Venla, Eemeli ja Julius. Leena Pietilä jalostaja laatukaurojen takaa Boreal / Tapio Tuomela 12 Kasvussa.

13 Selkein muutos jalostajan työssä vuosien varrella on ollut tietotekniikan ja sähköisen raportoinnin mukaan tulo. Nykyään kaikki, peltohavainnoista lähtien, tehdään tietokoneella. Erityisesti eteläiseen Suomeen Borealin kauran ja perunan jalostaja Leena Pietilä on työskennellyt noin kaksikymmentä vuotta kasvinjalostuksen parissa. Kiinnostus aiheeseen taisi tarttua Leenaan jo lapsuudessa hänen asuessaan Tuusulassa Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen läheisyydessä. Opiskeluaikana Viikissä nuori agronominalku kiinnostui perunasta ja sen kasvitaudeista. Leena työskentelikin perunan parissa aluksi Helsingin yliopistolla ja siirtyi myöhemmin Perunantutkimuslaitokselle (Petla) Lammille. Siellä hän vastasi perunan lajikekokeista ja kasvinsuojelukokeista. Jo Petlan aikana Leena teki yhteistyötä Jokioisten Kasvinjalostuslaitoksen kanssa. Kun Leenalle tarjottiin 1990 töitä perunanjalostajana Jokioisista silloisesta Maatalouden tutkimuskeskuksesta (MTTK), hänen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, vaan hän otti työn vastaan ilomielin. Niihin aikoihin Leena oli asettunut perheineen asumaan Loimaalle, ja jo lyhyempi työmatka Jokioisille houkutteli vaihtamaan työpaikkaa. Jalostajan työ on muuttunut MTTK:n aikoina työ oli Leenan mukaan varsin erilaista kuin nykypäivänä. Työntekijöitä oli reilusti enemmän ja koeruutuja paljon vähemmän kuin nykyään. Esimerkiksi harjoittelijoilla tuntui tuolloin olevan aikaa työnteon lisäksi myös kaikenlaisten kepposten tekoon. Boreal Kasvinjalostus Oy:n perustamisen jälkeen 1994 moni asia muuttui. Vaikka aina mielellään muistellaan vanhoja hyviä aikoja ja Leenallakin on mukavia muistoja MTTK:n ajoilta, hän pitää siitä, että nykyisessä työssä on aito tekemisen meininki. Borealin aikana työ on muuttunut enemmän bisneksen teon suuntaan. Leenan mielestä tämä on vain hyvä asia. Jalostustyön tekeminen on nyt päämäärätietoisempaa ja tavoitteellisempaa. Haasteellisuutta ja mielenkiintoa työhön tuo myös kansainvälinen yhteistyö, mistä Leena onkin erittäin mielissään. Toinen selkeä muutos jalostajan työssä vuosien varrella on ollut tietotekniikan ja sähköisen raportoinnin mukaan tulo. Nykyään kaikki, peltohavainnoista lähtien, tehdään tietokoneella, Leena kertoo. Ja talvikuukausien aikana koneella pyöritetään uskomaton määrä kesällä koeruuduilta kerättyä dataa. Näin joukosta valitaan kaikkein parhaimmat jalostuslinjat. Leena vastaa Borealilla kauran ja perunan jalostuksesta, lisäksi hänen vastuullaan on lajikeaitousasiat, vehnän aineistovastuuta sekä kasvitautiasioita. Kasvinjalostajat tekevät Borealilla tiivistä yhteistyötä, ja Leena kiitteleekin hyvää yhteishenkeä, joka työpaikalla vallitsee. Jokaisella jalostajalla on oma vastuualueensa, mutta työ on kaikkea muuta kuin yksinäistä puurtamista. Avoimuus ja yhteistyö toimivat hienosti. Kauran jalostuksessa haasteita riittää Kauraa Leena on jalostanut koko 2000-luvun. Lajin hän sai vastuulleen vähän sattuman kautta, kun perunan jalostusohjelmaa supistettiin ja samaan aikaan kauranjalostajan paikka vapautui. Leena kertoo, että vielä vuosituhannen alussa kaurasta jalostettiin lähinnä vain aikaisia lajikkeita Suomen oloihin. Viime vuosina painopiste on siirtynyt myöhäisempien kaurojen puolelle. Tähän suurimpana syynä on kasvanut kysyntä sekä Borealin panostus lajikkeiden vientiin. Tällä hetkellä kauran jalostuksessa niin meillä ja kuin muuallakin panostetaan lajikkeiden laatupuoleen. Satotasoissa askeleet ylöspäin ovat pieniä, ja parannuksia haetaankin erityisesti sadon laatuun. Kauran kohdalla korrenlujuutta ei voida unohtaa, se on yksi tärkeimmistä lajikeominaisuuksista, Leena muistuttaa. Borealin kauralajikkeet komeilevat tällä hetkellä niin viljelytilastoissa kuin virallisten lajikekokeidenkin tulosten kärjessä. Tämä kertoo paitsi siitä, että jalostaja on hoitanut työnsä tehokkaasti, mutta myös siitä, että Annabell BOR Huippusatoisa rehu- ja mallasohra I-II-vyöhykkeille. Annabelin taudinkestävyyv on hyvä, hehtolitrapaino ja tuhannen siemenpaino lajikkeiston keskitasoa ja täysjyväprosentti korkea. Ivory BOR Satoisa ja erittäin isojyväinen, ohut- ja valkokuorinen kauralajike. Sato soveltuu erinomaisen hyvin elintarviketeollisuuden raakaaineeksi, mutta myös rehukäyttöön ja vientikauraksi. Kruunu BOR Erittäin satoisa Kruunu on Suomen viljellyin kevätvehnälajike. Kruunulla on erittäin korkea ja kestävä sakoluku ja myös muut leipävehnälle asetetut laatuvaatimukset ovat kohdallaan. Soveltuu päälajikkeeksi koko kevätvehnän viljelyalueella. Trappe BOR Ylivoimaisen satoisa kevätvehnä I-vyöhykkeelle. Leipäviljoille tärkeä hehtolitrapaino on Trapella korkea ja sakoluvun kestävyys hyvä. Myös taudinkestävyys on hyvä. Apollo BOR Apollo on markkinoiden satoisimpiin kuuluva laadukas kevätrypsilajike. Menestyy erityisen hyvin savimailla. Erittäin korkea siementen öljypitoisuus ja suuri öljysato. Marie BOR Erittäin aikainen, satoisa ja viljelyvarma kevätrapsi eteläisimpään Suomeen. Marie on laonkestävä ja sen öljypitoisuus on markkinoilla olevien rapsilajikkeiden korkeimpia. Kasvussa. 13

14 Boreal / Urho Louhi Jo risteytysvaiheessa mietitään tarkkaan mihin markkinaan lajike tehdään. kauran jalostusohjelmaan on Borealilla panostettu 2000-luvulla monella tapaa. Testausverkkoa on esimerkiksi laajennettu huomattavasti. Useilla eri paikoilla tapahtuva testaus mahdollistaa parhaiten hyvien linjojen löytymisen, Leena kertoo. Lisäksi lajikkeen jalostus on aivan alusta lähtien hyvin suunniteltu. Jo risteytysvaiheessa mietitään tarkkaan mihin markkinaan lajike tehdään. Haasteellista työtä. Lajikkeen risteytyksestä sen markkinoille tuloon kuluu edelleen noin kymmenen vuotta, vaikka jalostusohjelmia onkin uusien tekniikoiden avulla pystytty lyhentämään huomattavasti. Borealilla on kauralla käytössä ns. Singleseed-menetelmä, joka nopeuttaa jalostuksen alkuvaiheessa toimintaa huomattavasti. Menetelmällä pystytään yhden vuoden aikana tuottamaan lajikkeesta neljä sukupolvea kasvihuoneessa. Kesä on kiireisintä ja parhainta aikaa Näin kevättalvella Borealilla on meneillään kesän kenttäkokeiden suunnittelu. Kesän aikana koeruuduilta tehdään havaintoja ja kerätään suuret määrät dataa. Kesä onkin työntäyteistä aikaa, mutta Leenan kaltaiselle kesäihmiselle se on myös mieluisaa aikaa. Havaintojen tekeminen uusista lajikkeista pelto-oloissa on tämän työn mielenkiintoisin osa. Töitä tehdään sen eteen, että viljelijöiden pelloille voidaan tarjota entistä parempia lajikkeita. Leena uskoo, että tulevaisuudessakin Suomessa uusille kauralajikkeille on kysyntää. Suomessa tullaan aina viljelemään kauraa. Ja pääasiassa kauraa viljellään meillä rehuksi, jolloin kauran jalostuksessa sen rehuominaisuuksia ei voida unohtaa koskaan. Urheilulliset harrastukset tuovat vastapainoa työlle Lasten harrastusten myötä Leena on ollut ahkerasti mukana urheiluseuratoiminnassa. Jälkikasvun suorituksia on ollut ilo seurata milloin pesäpallokentän, milloin jääkiekkokaukalon laidalla. Seuratoiminta ja talkoohommat ovat tavallaan toinen työ ja erittäin hyvä vastapaino jalostajan työlle. Työpäivän jälkeen on mukava lähteä aivan erilaisiin askareisiin, ja tavata niistä merkeissä tuttavia. Nuorempana Leena harrasti itsekin kilpaurheilua, ja edelleen kaikenlainen kuntoilu kuuluu hänen harrastuksiinsa. Lajit vaihtelevat vuodenaikojen ja fiiliksen mukaan, tärkeintä on, että saa liikkua ulkoilmassa. Vapaa-ajalla tekemistä taatusti riittää, kun Leena viljelee miehensä kanssa myös kotitilaansa Loimaalla. Pelloilla kasvaa kuinkas muuten Borealin lajikkeita. Paikallisen maatalouskaupan myyjät ovat kuulemma vuosien varrella jo oppineet, ettei isännällekään kannata kaupata muita kuin Borealin lajikkeita. Ja hyvä niin, Leena naureskelee. 14 Kasvussa.

15 Boreal / Kuva-arikisto Sollan Pakkaamolla luotetaan Quarnaan Sollan Pakkaamolla Loimaalla on pitkät perinteet siemenpakkaamotoiminnassa. Nykyisen isännän Samuli Suvilan isä aloitti pakkaamotoiminnan jo kolmekymmentä vuotta sitten. Vuodesta 1997 tila on toiminut yhtiömuotoisena ja viimeiset pari vuotta Peltosiemen ry:n jäsenpakkaamona. Peltosiemenen toiminnasta Suvila kiinnostui muiden pakkaajien hyvien kokemuksien myötä. Isäntä itse pitää Peltosiemenen vahvuutena jäsenten välistä, hyvin toimivaa yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Sollan pakkaamolla tuotetaan Borealin lajikkeista Roope-kauraa sekä Aino-, Mahti- ja Quarnavehnää. Lajikevalinnassa painotetaan halua vastata lähialueen asiakkaiden lajiketarpeisiin. Suvila on ollut tyytyväinen erityisesti Aino- ja Quarna-vehnien viljeykokemuksiinsa. Aino on satoisa ja aikainen lajike, Quarnan vahvuudet ovat puolestaan laatupuolella. Quarna on ollut erittäin suurijyväistä ja myös hehtolitrapainot ovat olleet korkealla. Sekä Aino että Quarna ovat osoittautuneet myös tuotantovarmoiksi lajikkeiksi, ja viime vuodenkin haastavissa olosuhteissa lajikkeiden sadon määrään ja laatuun oltiin Sollan pakkaamolla tyytyväisiä. Samuli Suvila korostaakin viljelyvarmuuden merkitystä vehnällä. Nykyisillä tuotantokustannuksilla on tärkeää, että kohtuupanoksilla pystytään tuottamaan laatuviljaa. Viime kesänä kaikkien viljojen tuleentuminen venähti kosteiden säiden takia, Quarnaa Suvila pääsi puimaan pari päivää aikaisen Ainon jälkeen. Quarnan laatu on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut huippuluokkaa, sen valkuaispitoisuus on ollut kevätvehnien korkeimpia ja hehtolitrapainokin yli kevätvehnien keskiarvon. Quarnan leivontalaatu on erinomainen, ja myllyteollisuus onkin kiinnostunut lajikkeesta. Suvila toivoo, että teollisuuden puolelta löytyy kannustimia laatulajikkeen tuotantoon. Mikäli Quarnan laatu on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut huippuluokkaa, sen valkuaispitoisuus on ollut kevätvehnien korkeimpia ja hehtolitrapainokin yli lajin keskiarvon. kysyntää teollisuudessa on ja hinta on kohdallaan, se houkuttelee myös viljelemään. Lajike on hyvä, ja laadukkaan leivontalaatuisen vehnän tuottaminen onnistuu siitä hyvin, Suvila kehuu. Samuli Suvila on ollut tyytyväinen Borealin lajikkeiden viljelykokemuksiinsa. Tutustu Quarnan lajikeominaisuuksiin ja lajikekokeiden tuloksiin Samuli Suvila Kasvussa. 15

16 MTT / Magnus Scharmanoff Professori Pirjo Peltonen-Sainio: Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja Peltojen typpitaseita on tutkittu jo pitkään ympäristönäkökohtien kannalta, mutta viime aikoina tarkasteluun on tullut vahvasti mukaan myös taloudellinen puoli. Lajikkeiden typpitaseita on selvitetty MTT:n virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella osana maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimusta (MYTVAS3), jonka avulla arvioidaan ja kehitetään maatalouden ympäristötukea. Vilja- ja öljykasvien typenkäytön tehokkuudessa on selkeitä eroja lajien, ja myös lajikkeiden välillä, toteaa laskelmia MTT:llä tehnyt professori Pirjo Peltonen-Sainio. Typenkäytön tehokkuutta osoittava typpitase kuvaa peltoon annetun ja sieltä sadon mukana poistuneen typen suhdetta. Kun typpitaseen arvo on 1, kaikki peltoon annettu typpi on poistunut sadon mukana pellosta. Typenkäytön tehokkuutta selittää eniten kasvin sadontuottokyky. Suuren sadon myötä pellosta poistuu runsaasti typpeä. Erityisesti ohralla ja öljykasveilla satotaso ja typpitase korreloivat vahvasti keskenään, Peltonen-Sainio sanoo. Näillä lajeilla korkean satotason lajikkeet ovatkin saavuttaneet parhaat typpitaseet, esimerkiksi erittäin satoisan kaksitahoisen Tocadaohran typpitase oli 1,02. Kun taseen arvo on yli yhden, sadon mukana on poistunut annetun typpilannoituksen lisäksi myös maasta lähtöisin 16 Kasvussa.

17 Typenkäytön tehokkuutta selittää eniten kasvin sadontuottokyky. Uudet satoisat lajikkeet käyttävät typpeä tehokkaimmin. olevaa typpeä. Öljykasveilla typpitaseet ovat yleisesti alhaisempia kuin viljoilla. Satoisan Eos-rypsin typenkäytön tehokkuus 0,64 oli rypsilajikkeiden korkeimpia. Kevätvehnällä ja kauralla satotason lisäksi muun muassa jyvään kertyvä typen määrä vaikuttaa typpitaseeseen, Peltonen-Sainio kertoo. Esimerkiksi Anniina-kevätvehnän typenkäytön tehokkuutta selittää todennäköisesti vahvasti jyvän korkea proteiinipitoisuus. Anniinan typpitase 0,93 oli kevätvehnien korkein. Uudet lajikkeet tehokkaampia typenkäyttäjiä Kaura oli tutkituista lajeista kaikkein tehokkain typenkäyttäjä, kauralajikkeiden typpitaseen keskiarvo koko kahdenkymmenen vuoden aineistossa oli peräti 1,10. Kauralla havaittiin myös vähiten vaihtelua eri lajikkeiden ja olosuhteiden välillä eli kaura on typenkäytön suhteen varma laji, Pirjo Peltonen-Sainio selvittää. Kaikkien Borealin uusimpien kauralajikkeiden Venlan, Pepin, Eemelin ja Juliuksen typpitase oli yli kaurojen keskiarvon. Uudet lajikkeet pärjäsivät vertailussa muutenkin keskimäärin paremmin kuin vanhemmat. Peltonen-Sainio on tyytyväinen uusiin lajikkeisiin: Yleinen lajikekehitys on merkittävästi parantanut lajikkeiden typpitasetta. Aineistosta on huomattavissa, että vanhat lajikkeet eivät käytä typpeä yhtä tehokkaasti kuin uudemmat. Kasvinjalostuksen myötä lajikkeiden satoisuus on parantunut ja se näkyy myös typen otossa ja typpitaseissa. MTT:n virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella paitsi laji- myös lajikevalinnalla on merkitystä pellon typpitaseeseen. Tehokas typenkäyttö on sekä viljelijän talouden että ympäristön kannalta hyödyllistä. Kun lannoituksen kautta annettu typpi poistuu sadon mukana pellosta, typpi ei huuhtoudu ja lannoitteet tulevat tehokkaasti käytettyä. Boreal / Tapio Tuomela Viljelyvarmat ja kilpailukykyiset lajikkeet Aino BOR Satoisa ja markkinoiden aikaisimpiin lukeutuva lujakortinen kevätvehnäuutuus. Ainon leivontalaatu on hyvä ja valkuaispitoisuus samaa tasoa kuin muilla yleisesti viljellyillä kevätvehnälajikkeilla. Hyvä vaihtoehto kevätvehnän viljelyyn III-vyöhykkeelle asti. Anniina BOR Aikainen, erittäin satoisa ja viljelyvarma kevätvehnälajike koko kevätvehnän viljelyalueella. Lujakortisen Anniinan valkuaispitoisuus on korkea. Eri lajien satotaso, typpitase ja typpitaseen vaihtelu MTT:n virallisissa lajikekokeissa Laji Satotaso keskiarvo N-tase a keskiarvo Lisätietoa virallisista lajikekokeista -> Palvelut -> Viralliset lajikekokeet. Vaihtelu b Kaura , 10 5,0 Ohra 2t ,94 5, 1 Ohra mt ,94 6,4 Kevätvehnä ,82 7,8 Rypsi ,59 5, 5 Rapsi ,66 14, 2 a Sadon mukana poistunut typpi jaettuna annetulla typellä (kg/kg) b Suhteellinen vaihtelu lajien vertailuun: keskihajonta jaettuna keskiarvolla Taustaa: Mukana typpitasetarkastelussa ovat ne MTT:n virallisissa lajikekokeissa olleet lajikkeet, joiden koemäärä on viljoilla sekä rypsillä ollut vähintään kahdenkymmenen ja rapsilla vähintään kymmenen koetta. Tulokset on koottu viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta virallisten lajikekokeiden aineistosta. Virallisissa lajikekokeissa lannoitus tehdään pääsääntöisesti maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaisesti koepaikan maalaji ja viljelyvyöhyke huomioon ottaen. Typpilannoitus voi olla myös raja-arvoja pienempi, mikäli kentän viljelyhistorian perusteella esim. lakoa esiintyy runsaasti. Myös esikasvina ollut herne tai apilanurmi otetaan lannoituksessa huomioon. Peppi BOR Satoisa ja aikainen kaura, jolla on lajikkeiston korkein hehtolitrapaino ja korkea betaglukaani-pitoisuus. Lujakortinen Peppi sopii erinomaisesti niin rehu- kuin elintarvikekäyttöönkin. Roope BOR Hyvin satoisa, lujakortinen ja melko aikainen laatukaura. Viljelyvarma Roope kestää myös kuivuutta. Sen jyvä on keskikokoinen, keltaja ohutkuorinen. Soveltuu sekä rehu- että elintarvikekäyttöön. Urho BOR Viljelyvarma vaihtoehto syysvehnän viljelyyn. Erittäin talvenkestävä lajike ja aikaisuuteensa nähden myös hyvin satoisa. Urhon leivontalaatu on muiden yleisesti viljeltyjen syysvehnien kaltainen. Elvi BOR Satoisa populaatioruis. Hyvin talven- ja kohtalaisen lumihomeen kestävä. Korsi on lyhyehkö ja luja. Elvi on suurijyväinen. Viljelysuositus perinteisille rukiinviljelyalueille kaikille kivennäismaalajeille. Kasvussa. 17

18 Kaksoishaploidimenetelmällä vauhtia syysviljojen jalostukseen Aiemmin vain kevätviljojen jalostuksessa käytetty kaksoishaploidimenetelmä on Borealilla otettu käyttöön myös syysviljojen jalostuksessa. Kaksoishaploidimenetelmä nopeuttaa ja tehostaa uusien lajikkeiden jalostusta huomattavasti. Vanhoihin jalostusmenetelmiin verrattuna muutos on huima, ja se lyhentää syysviljojen jalostusprosessia jopa kymmenen vuotta. Kaksoishaploidit ovat kasvinjalostuksen kannalta merkittävä kasvibiotekniikan sovellus. Haploidijalostuksen avulla voidaan risteytysjälkeläistöistä tuottaa jalostusohjelman alkuvaiheessa täysin yhtenäisiä ja puhtaita (homotsygoottisia) linjoja jo yhden sukupolven aikana ja saada näin aikaan puhtaita lajikelinjoja jo jalostuksen alkuvaiheessa. Boreal Kasvinjalostus Oy on edelläkävijä kaksoishaploidien tuotannossa ja yrityksellä on kokemusta menetelmän käytöstä ohralla jo yli kymmenen ja kevätvehnälläkin useamman vuoden ajalta. Viimeisimpänä menetelmä on yrityksessä otettu käyttöön syysvehnän jalostuksessa. Tulevaisuudessa menetelmää voidaan hyödyntää todennäköisesti myös triticalen (ruisvehnä) jalostuksessa. Tätä on testattu Borealilla, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Jalostusprosessin lyhentyminen kaksoishaploidimenetelmää käyttämällä tuo suurimman hyödyn juuri kaksivuotisten kasvien jalostukseen. Borealilla syysvehnälajikkeiden jalostusohjelman pituus on lyhentynyt yli kahdestakymmenestä vuodesta noin kymmeneen, ja kevätviljojen noin 15 vuodesta kahdeksaan. Jalostusohjelman lyheneminen näin huomattavasti mahdollistaa sen, että tuotekehityksessä voidaan paremmin ja luotettavammin kohdentaa jalostusta lähitulevaisuuden lajikevaatimusten kannalta oikein. Menetelmän etuna on myös lajikkeen yhden tärkeimmän ominaisuuden, yhtenäisyyden, varmistaminen homotsygoottien kasvien avulla. Ennen kaksoishaploidimenetelmän käyttöön ottoa syysviljojen jalostusohjelma kesti perinteisellä menetelmällä yli kaksikymmentä vuotta. Tällä menetelmällä tuotetut markkinoille tulevat lajikkeet on siis risteytetty ensimmäisen kerran jo 1980-luvun alussa. Kaksoishaploidituotannon laajentaminen syysvehnäaineistoon mahdollistaa tulevaisuudessa uusien lajikkeiden markkinoille tulon selvästi nopeammin. 18 Kasvussa.

19 Piirroskuva / P. Soisalo Laatua ohran viljelyyn Saana BOR Aikainen ja hyvin lujakortinen, kaksitahoinen mallas-, tärkkelysja rehuohra. Jyväkoko on melko suuri ja lajitteluaste korkea. Sopii myös hieman happamille maille. Minttu BOR Aikainen ja erittäin satoisa kaksitahoinen rehuohra. Menestyy hyvin eri maalajeilla. Erittäin hyvä korrenlujuus ja melko hyvä taudinkestävyys. Minttu on isojyväinen ja sopii viljelyyn vyöhykkeille I-III. Voitto BOR Uusi aikainen tärkkelys- ja rehuohra. Erittäin satoisa ja lujakortinen laatulajike. Menestyy hyvin eri maalajeilla. Piirroskuva kauran viihtyvyydestä on peräisin Hankkijan Kasvinjalostuslaitoksen ajoilta. Kuvat julkaistiin 1950-luvulla professori Erkki Kiven kirjoittamien kasvinjalostusta käsittelevien artikkelien yhteydessä. Venla BOR - satoisa ja aikainen uutuuskaura Venla-kaura on viljelyvarma lajike, joka viihtyy säässä kuin säässä. Muiden Borealin uusien aikaisten kaurojen tapaan Venla on lujakortinen lajike. Kuivuudellekaan Venla ei ole herkkä. Sopeutuvainen Venla käy hyvin viljelyyn kaikille maalajeille koko kauran tuotantoalueelle. Satoisuudeltaan Venla on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut yleisesti viljelyssä olevien aikaisten kaurojen parhaimmistoa. Jalostaja Leena Pietilä Borealilta pitää Venlaa hyvänä yleislajikkeena, jonka sadolla on kysyntää niin rehu-, vienti- kuin elintarvikekäytössäkin. Rehukäytössä Venlan valtteja ovat erityisesti hyvä hehtolitrapaino ja korkea valkuaispitoisuus. Venlan valkuaispitoisuus on viljelyssä olevista kauralajikkeista korkein. Hyvien jyväominaisuuksiensa ansiosta Venla sopii erinomaisesti myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi. Venlan jyvän kuori on hieman ohuempi kuin muiden aikaisten kaurojen. Leena Pietilä pitääkin Venlaa erinomaisena aikaisena vaihtoehtona elintarvikekauran tuotantoon. Venla kuuluu Tilasiemenen lajikevalikoimaan. Jyvä BOR Satoisa, lujakortinen ja suurijyväinen rehu- ja tärkkelysohra. Korkea hehtolitrapaino ja lajitteluaste. Menestyy hyvin eri maalajeilla ja omaa hyvä verkkolaikun kestävyyden. Viljelysuositus vyöhykkeille I - IVe. Olavi BOR Erittäin satoisa monitahoinen tärkkelysohrauutuus, joka soveltuu erinomaisesti myös rehukäyttöön. Lujakortisena ja taudinkestävänä Olavi on erittäin viljelyvarma vaihtoehto. Menestyy hyvin eri maalajeilla vyöhykkeillä I-IVe. Kunnari BOR Erittäin satoisa tärkkelysohralajike, joka sopii hyvin myös rehukäyttöön. Viljelyvarma ja lujakortinen ohra kaikille maalajeille. Kunnari sietää hyvin myös happamuutta, ja sillä on hyvä taudinkestävyys. Iso jyväkoko, korkea tärkkelyspitoisuus ja hehtolitrapaino. Kasvussa. 19

20 Pelaa kotimainen tuottavuus kasvuun! Voit voittaa Nokia6300 puhelimen tai radiokuulosuojaimet! Peliaika asti. Pelaa osoitteessa TIEDÄTKÖ MITÄ KYLVÄT? Viljelyolosuhteiden ja sadon käyttötarkoituksen mukainen lajikevalinta on tuottavan sadon perusta. Boreal tukee suomalaisen viljelyn tuloksellisuutta kohdentamalla ainoana alan toimijana jalostusohjelmansa pohjoisiin kasvuolosuhteisiin. Tämän merkkinä kannamme nyt ylpeänä Avainlippu tunnusta. Se on tae myös sinulle siitä, että rakennat omaa toimintaasi tukevalle ja tuottavalle pohjalle. Tiedä mitä kylvät. Boreal Kasvinjalostus Oy Tuotteemme, kilpailukykyiset kasvuoloihimme jalostetut lajikkeet, tunnistat edelleen lajikenimen yhteydessä olevasta BOR-merkinnästä.

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000

Lisätiedot

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus

Lisätiedot

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas Palvelevan Tilasiemenen siemenopas 2010 1 Tilasiemen viljelijöiden omistama siemenliike Ylpeinä esittelemme Tilasiemenen uutuudet 2010 Sisällys: Lajikevalintataulukko 5 Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset

Lisätiedot

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

K-maatalous kevät Joensuu

K-maatalous kevät Joensuu K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta

Lisätiedot

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä 8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO 20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket. VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Öljykasvien

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kasvussa. Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin» sivu 8. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Koetoimintaa ja jalostusta Mika Hyövelän

Kasvussa. Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin» sivu 8. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Koetoimintaa ja jalostusta Mika Hyövelän Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 09 BOR Uutuuksia kaikkiin kasvuaikaluokkiin» sivu 8 Panoksia kotimaiseen valkuais- Kotimainen ruis on kunnia-asia Koetoimintaa ja jalostusta Mika Hyövelän

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kasvussa. 4 11 Liitteenä: Pohjoisen kasvun vuosikymmenet 1/2014. Ohran jalostus

Kasvussa. 4 11 Liitteenä: Pohjoisen kasvun vuosikymmenet 1/2014. Ohran jalostus 1/2014 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Ohran jalostus 3 uudelle aikakaudelle Harbinger mallasohran suosio kasvaa Herneen viljely parantaa tilan kokonaistulosta 4 11 Liitteenä: Pohjoisen

Lisätiedot

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi

Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 11 BOR Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4 7 Viking Malt ja Boreal: Yhteistyötä mallasohran laadun eteen 10 Puna-apila parantaa nurmirehun ja maidon laatua

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot