7/2010 CP-LEHTI Onnellista Uutta Vuotta 2011 CP1007_kansi , 18:28

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2010 CP-LEHTI Onnellista Uutta Vuotta 2011 CP1007_kansi 1 1 2.12.2010, 18:28"

Transkriptio

1 7/2010 CP-LEHTI Onnellista Uutta Vuotta 2011

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:7 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Liikuntasuunnittelija Sari Turunen p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p , MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Sari Toppila, Isokatu 47, Oulu p Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , (vastaava ohjaaja), (talo) Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi Pyynikinkatu 25, Tampere, puh , CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 44. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Minna Teiska, Sini Pälikkö Kansi Suomen CP-liitto ry Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssa Print 2010 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2011 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen KUNTOUTUS Uusia tuulia vammaisten lasten kuntoutuksessa Saila Kujanpää JÄRJESTÖT Järjestöt hyvinvointia tuottamassa Satu Järviö RAY Netistä on tullut järjestöille tärkeä auttamiskanava VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Kuntoutus puhutti CP-viikolla Oulussa Sari Toppila Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet Arja Veijola Vertaistuki ja voimaantuminen Sari Toppila Millaista tietoa CP-lasten oppimisesta on tähän mennessä saatu Liiku,Opi, Osallistu hankkeessa? Elina Hakkarainen Syysliittokokous 2010 kannanotto MMC HC Kaleidoscopessa näkyy erilaista ja samanlaista Riku-Ville Laurila Vertaistuki antaa valoa sekä vanhemman että lapsen arkeen Anne-Marie Hannonen TUTKIMUS JA TIEDE Väitöstutkimus: Ekapeli avain riskilasten oppimiseen Nina Saine Asiakkaan kuuleminen kielenkäytön kysymys Ulla Tiililä PALKITTU Kuurojen liiton tunnustuspalkinto kansanedustaja Erkki Virtaselle PALVELUASUMINEN Halisten palveluasunnot 20 vuotta toimintaa Turussa Juha-Pekka Tuominen EU:N TEEMAVUOSI KÖYHYYS Vammaisten köyhyyttä voidaan vähentää Mia Hemming PIETARI-HANKE Learning by doing Irmeli Toikkanen HENKILÖKOHTAINEN APU Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Margit Tepponen VAMMAISET PAKOLAISET Yhdenvertaiset mahdollisuudet vammaisten pakolaisten kotouttamiselle Pasi Päivinen KOLUMNI Joulua kohti Tomi Hotanen NUORISOTOIMINTA LIIKUNTA LOMAT 2011

3 CP-LEHTI 2010:7 PÄÄKIRJOITUS 3 YHDISTYSTOIMINNAN UUSIA TUULIA Yhdistyksissä toimii ihmisiä, joilla on aito halu aktiiviseen toimintaan yhdessä toimien ja yhteisen hyvän edistämiseksi. Yhdistyksissä toimitaan ihmisten ehdoilla ihmisten hyväksi. Toimijat antavat osaamistaan ja jakavat kokemuksiaan sekä toisaalta saavat vastaavasti samoja asioita muilta vertaisiltaan. Yhdistystoiminnalla on myös laajempia vaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla sosiaalisen pääoman lisääntymisen kautta. Nämä perusasiat ovat edelleen selkeästi tunnistettavissa yhdistystoimintaa tarkasteltaessa. Yhteiskunta yhdistysten ympärillä muuttuu koko ajan, useat asiat luovat haasteita yhdistystoiminnan organisointiin ja työskentelytapoihin. Yhdistykset joutuvat yhä enemmän kilpailemaan ihmisten ajasta ja mielenkiinnon kohteista. Erilaisten yhdistyksissä olevien hallinnollisten vastuiden kantajia on yhä vaikeampi löytää ja uusien aktiivisien toimijoiden rekrytoimiseen täytyy koko ajan kiinnittää lisääntyvää huomiota. Yhdistystoiminnan taustalla oleva ja yhdistystoiminnalle puitteita luova Yhdistyslaki uusiutui Uudistuksilla on pyritty vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeisiin sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksiin. Muutoksilla on erityisesti pyritty huomioimaan pienten yhdistysten tarpeet. Muuttunut yhdistyslaki lisää jäsenten vaikutusmahdollisuuksia mm. mahdollistamalla etäosallistumisen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin. Etäosallistumisen mahdollisuudesta on määrättävä yhdistyksen säännöissä, ja siten se vaatii sääntömuutoksen. Etäosallistumisella ei voida korvata perinteistä kokousta, jossa oikeat ihmiset fyysisesti ovat samassa paikassa samaan aikaan. Etäosallistuminen tarjoaa perinteisen kokouksen yhteyteen uuden osallistumismuodon. Yhdistyksillä itsellään on laajat oikeudet määritellä milloin ja millä tavalla etäosallistumista käytetään. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä, että kokouksiin voi osallistua vain tietyn teknisen apuvälineen avulla. Tai että etäosallistuminen on mahdollista vain esim. syyskokouksen yhteydessä. Laki jättää etäosallistumisen teknisten apuvälineiden osalta mahdollisuudet auki, ainoa kriteeri on se, että etäosallistuvien jäsenten henkilöllisyys on pystyttävä selvittämään vastaavasti kuin perinteisellä tavalla järjestetyssä kokouksessa. Toinen oleellinen muutos on toiminnantarkastuksen mahdollistaminen perinteisen tilintarkastuksen sijaan tai rinnalle yhdistyksissä, joissa tietyt taseeseen, liikevaihtoon ja henkilöstöön liittyvät kriteerit täyttyvät. Käytännössä toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Mikäli yhdistys täyttää laissa määritellyt kriteerit ja haluaa siirtyä tilintarkastajista toiminnantarkastajiin niin se onnistuu ilman sääntömuutosta. Millään yksittäisellä asialla ei kaikkia yhdistystoiminnassa ilmeneviä ongelmia pystytä poistamaan, mutta koko ajan tarvitaan avointa mieltä sekä uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia. Kiitän kaikkia lehtemme lukijoita menneestä vuodesta. Oikein lämmintä ja rauhallista Joulua ja hyvää alkavaa Uutta Vuotta.

4 4 KUNTOUTUS CP-LEHTI 2010:7 FM Saila Kujanpää Uusia tuulia CP-vammaisten lasten kuntoutuksessa Kuvat: Saila Kujanpää ABR-terapia on uusi terapiamuoto, joka tarjoaa uusia ulottuvuuksia CP-vammaisten kuntoutukseen. Se pyrkii parantamaan kehon sisäistä heikkoutta ja tähtää kehon ulkoisiin muutoksiin. Perheemme on toteuttanut ABR-terapiaa tämän vuoden alusta lähtien ja olemme olleet tyytyväisiä sen vaikutukseen. Iloksemme CPliitto myönsi meille avustuksen ABR-terapiasta aiheutuviin kustannuksiin. Miten löysimme ABR-terapian? Poikamme Youssef on 4-vuotias reipas pikkumies, jolla todettiin vauvaiässä CP-vamma, joka on myöhemmin luokiteltu dystoniseksi tetraplegiaksi. Youssef on vammastaan huolimatta reipas ja virkeä poika. Hän liikkuu jonkin verran itsenäisesti konttauksen kaltaisesti, kommunikoi puheella ja tukiviittomilla ja on erittäin tarkkaavainen. Motoristen taitojen heikkous asettaa Youssefille kuitenkin suuria haasteita kaikissa jokapäiväisissä toiminnoissa ja askareissa. Siksi olemme koko perheen voimin yrittäneet tukea hänen kuntoutustaan parhaalla mahdollisella tavalla. Youssef on tähän asti saanut Kelan kustantamaa fysio-, toiminta- ja puheterapiaa ja osallistunut intensiiviselle kuntoutusjaksolle. Tämän vuoden helmikuussa aloitimme uuden kuntoutusmenetelmän, ABR-terapian. Saimme alun perin tietää tästä terapiamuodosta internetin keskustelupalstalla. Aluksi mielenkiintomme herättivät kuvat, joissa näytettiin terapiaa toteuttaneiden lasten edistymistä terapian avulla. Varsinainen innostuminen syttyi kuitenkin vähitellen sitä myötä, kun aloimme tutustua terapian taustoihin ja ideologiaan. ABR-terapian teoria kuulosti varsin järkevältä ja se sisälsi ideoita, joita tähänastisessa kuntoutuksessa ei näytetty otettaneen täysin huomioon. Opiskeltuamme terapiasta internetistä ABR-keskuksen sivuilta ja sen perustajan Leonid Blyumin blogista sekä tutustuttuamme ABRterapiaa toteuttavien vanhempien kokemuksiin internetin keskustelupalstalla, päätimme suunnata askeleemme kohti lähintä ABR-klinikkaa, joka sijaitsee Tanskassa. Mitä tarkoittaa ABR? ABR on lyhennys sanoista Advanced Biomechanical Rehabilitation eli vapaasti suomennettuna edistynyt biomekaaninen kuntoutus. Sen kehittäjä on venäläinen Leonid Blyum, alkuperäiseltä koulutukseltaan matemaatikko, joka työskenneltyään intensiivisesti fysioterapeutti-isänsä kanssa kiinnostui erityisesti CP-vammaisten lasten ongelmista ja ryhtyi kehittämään heille sopivaa kuntoutusmenetelmää. Hän huomasi pian, että perinteisellä fysioterapia-painotteisella kuntoutuksella saavutettiin CP-vammaisten kuntoutuksessa vain suhteellisen

5 CP-LEHTI 2010:7 rajoitettuja tuloksia. Hän havaitsi, että CP-vammaisten ongelmat johtuivat ennen kaikkea heidän kehonsa sisäisestä heikkoudesta. Lihasten venyttämisellä tai liikkeiden mallittamisella ei voitu saavuttaa pysyviä tuloksia, sillä keho, jonka olisi pitänyt nämä toiminnot oppia oli yksinkertaisesti liian heikko kestämään näitä ulkoisia rasituksia. Tehokkaan kuntoutusmetodin piti sen sijaan lähteä vahvistamaan kehon sisäisiä rakenteita. Jos näitä vahvistettaisiin, se saisi automaattisesti aikaan kehon ulkoisen rakenteen parantumisen ja liikkeiden normalisoitumisen. Mihin ABR perustuu? ABR-terapialla on oma biomekaaninen taustansa. Se perustuu ajatukseen siitä, että CP-vammaisen lapsen suurin rakenteellinen ongelma on kompressionaalinen heikkous eli kehon kyvyttömyys kannatella omaa painoaan ja näin ollen suorittaa normaaleja liikkeitä. CP-vammainen lapsi joutuu käyttämään lihaksiaan sellaisiin toimintoihin (kuten pään kannatteluun, istumatasapainon säilyttämiseen), jotka normaalille lapselle eivät tuota mitään ponnisteluja. Hänen jo ennestään heikot lihaksensa toimivat siis ikään kuin ylikierroksilla. Keinotekoinen rasitus ei vahvista lihaksia, vaan heikentää niitä entisestään. Siitä johtuu ikävä noidankehä, joka monelle CP-vammaiselle lapselle on tuttu. Iän mukana kehitys ei enää etene, vaan jossain kohtaa se pysähtyy ja jopa taantuu. ABR-terapia on suunniteltu hoitamaan kehon sisäistä (kompressionaalista) heikkoutta. Toistuvien harjoitusten avulla voimistetaan kehon sisäisiä rakenteita. ABR-tekniikka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan kehon sisäisiä pehmytkudoskerrostumia (engl. internal fascia tissue system), joiden tehtävä on ylläpitää kehon hydrostaattista painetta. ABR-harjoitusten avulla pehmytkudosrakenteet elpyvät ja yksittäiset kalvot tervehtyvät eli niiden kyky sietää hydrostaattista painetta kasvaa. Tämä on edellytyksenä sille, että keho pystyy kannattelemaan itse itseään ja näin normaalien liikemallien suorittaminen mahdollistuu. KUNTOUTUS Miten ABR-terapiaa toteutetaan? 5 ABR-terapia on käytännössä manuaalista terapiaa, jota tehdään lapselle päivittäin useamman tunnin ajan. Terapian suorittaja on useimmiten lapsen vanhempi tai muu läheinen henkilö. ABR-harjoitukset muistuttavat erittäin hidasta pumppausliikettä, jota tehdään kehon eri osiin. Pumppausliikkeiden avulla on tarkoitus saada aikaan tietty paine, joka vaikuttaa kehon sisärakenteisiin ja vahvistaa niitä. Harjoituksissa käytetään välineenä erilaisia pehmeitä materiaaleja kuten pyyhkeitä ja vaahtomuovia, joiden avulla saadaan aikaan oikeanlainen vaikutus. Pallon avulla tehdään rullaavaa hierontaa. ABR-terapia alkaa harjoituksilla keskivartalon alueelle ja kun sitä on vahvistettu, siirrytään vähitellen kehon ulompiin osiin. Harjoituksissa lapsi on passiivinen ja voi levätä tai vaikka katsoa televisiota. Niitä voi tehdä myös lapsen nukkuessa. Vanhemmalta harjoitusten tekeminen vaatii hyvää keskittymistä. Lapselle taas harjoitukset ovat useimmiten miellyttäviä ja rentouttavia, kunhan lapsi aluksi tottuu uudenlaiseen käsittelyyn. ABR-terapia perustuu jatkuvuuteen ja toistoon. Harjoituksia tulisi tehdä päivittäin useamman tunnin ajan. Yleensä suositus on 3 tuntia, mutta jokaisen perheen tulee itse arvioida, kuinka paljon he pystyvät päivittäin pitkällä ajanjaksolla tekemään.

6 6 KUNTOUTUS CP-LEHTI 2010:7 Omia kokemuksiamme Olemme aloittaneet ABR-terapian innostuneina sen mahdollisuuksista ja tavoitteenamme aluksi totutella harjoitusten tekemiseen ja niiden sovittamiseen osaksi päivärytmiämme. Olemme aloittaneet pienillä ajanjaksoilla päivittäin ja sovittaneet harjoitusten tekemisen rauhallisiin hetkiin, ikään kuin rentoutushetkiksi päivän muiden touhujen keskelle. Tavoitteellisten kolmen tunnin suorittaminen päivittäin on ollut haasteellista, mutta vähitellen olemme pystyneet lisäämään tehtyjen harjoitusten määrää ja aikaa. Ensimmäiset harjoitukset, joiden tarkoitus on ollut vahvistaa keskivartaloa, ovat näyttäneet vaikuttavan hyvin, vaikka emme olekaan yltäneet suositeltuihin harjoitusmääriin. Youssefin vartalonhallinta on kehittynyt huomattavasti. Hän on oppinut nousemaan konttausasentoon ja pysymään siinä hetken. Polviseisonta on vahvistunut ja Youssef pystyy pysymään siinä pidemmän aikaa itsenäisesti; aikaisemmin hän tarvitsi siinä pysyäkseen tukea. Ylävartalo on avautunut ja vasen käsi, joka on Youssefin heikompi ja spastisempi käsi, on rentoutunut ja avautunut nyrkistä ja Youssef pystyy tukemaan siihen paremmin istuessa. Omien huomioidemme perusteella ABR-terapialla näyttää olleen Youssefiin yleisesti positiivinen vaikutus. Hänen yleinen terveydentilansa on parantunut ja edistysaskelia on tullut myös puheen kehityksessä. Nämä ovat kokemuksiamme noin puolen vuoden harjoitusten jälkeen. ABR-terapian tavoitteet ovat kuitenkin varsinaisesti pitkän tähtäimen tavoitteita ja terapian vaikuttavuutta voi parhaiten arvioida pidemmän ajan jälkeen. Vaikka ABR-terapia vaatiikiin koko perheeltä sitoutumista ja kovaa työtä, kannustavaa on se, että terapian avulla on saatu aikaan näkyviä muutoksia kehon rakenteessa ja toimintakyvyssä myös aikuisilla. Miten aloittaa ABR-terapia? Aluksi kannattaa tutustua ABR-terapian teoriaan ja käytäntöön (allaolevista linkeistä löytyvillä) nettisivuilla. Internetin kautta voi tilata myös dvd:n ABR Facts, jossa kerrotaan terapiasta. Jos on halukas kokeilemaan terapiaa, lähin kurssipaikka on Tanskassa, jossa kursseja uusille perheille järjestetään neljä kertaa vuodessa. Kursseja on järjestetty myös Ruotsissa. Tulevista kursseista, niiden pitopaikoista ja aikatauluista kannattaa kysellä suoraan Tanskan ABR-keskuksesta. Jos ulkomaille lähtö tuntuu alkuun liian hankalalta, mutta on kiinnostunut tietämään lisää ABR-terapiasta ja sen sopivuudesta omalle lapselle (tai aikuiselle), voi tehdä ns. internet-arvioinnin, eli lähettää lapsestaan videon (jonka tekemiseen on ohjeet ABR:n nettisivuilla), joka arvioidaan ja josta lähetetään kirjallinen palaute. ABR-terapiaa Suomessa? ABR-terapia on uusi terapiamuoto ja se saavuttaa koko ajan enemmän suosiota maailmalla. Tällä hetkellä ABR-keskuksia on Tanskan lisäksi Belgiassa, Kanadassa ja Singaporessa ja kursseja järjestetään lukuisissa maissa ympäri maailmaa. ABR-terapian toteuttaminen edellyttää säännöllisiä kurssikäyntejä ABR-keskuksessa, jotta vanhemmat voivat oppia tekniikan mahdollisimman hyvin ja jotta lapsen kehitystä voidaan arvioida ja sopivia harjoituksia määrätä lapsen kulloisenkin tilanteen mukaan. ABR-kurssit ovat valitettavasti melko hintavia, koska kaikki kustannukset kurssimaksuineen sekä matka- ja majoituskuluineen jäävät perheen omille harteille. Olemme erittäin kiitollisia CP-liiton apurahasta, jonka avulla meidän on mahdollista suunnitella seuraavaa ABR-kurssimatkaamme. Toivomme, että yhä useammalla perheellä olisi mahdollisuus saada tietoa ABR-terapiasta mahdollisena kuntoutusmetodina ja tutustua siihen käytännössä. Tällä hetkellä muutama suomalaisperhe meidän lisäksemme on käynyt Tanskassa ABR-kurssilla. Jos Suomesta löytyisi useampia kiinnostuneita perheitä, voisi olla mahdollista, että ABR-kursseja järjestettäisiin tulevaisuudessa myös Suomessa. Linkkejä internetissä ABR Tanskan sivut, joilla on tietopaketti ABR-terapiasta: home.html ABR-terapian perustajan Leonid Blyumin blog, jossa hän selvittää kaikkea ABR:n liittyvää: on_abr_and_beyond/ Hiljattain ilmestynyt artikkeli ABR-terapiasta tieteellisessä julkaisussa Journal of Bodywork and Movement Therapies: Vastaan mielelläni kysymyksiin.

7 VAMMAISUUDEN KOKEMINEN 7 CP-LEHTI 2010:7 vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 2. vuosikirja Kehitysvammaliiton selvityksiä 7 Toim. Simo Vehmas T eos sai alkunsa Suomen Vammaistutkimuksen Seuran hallituksen kokouksessa, jossa harmiteltiin yliopistojen vammaisuutta käsittelevien opinnäytetöiden vaikeaa saatavuutta. Monet mielenkiintoiset tutkimukset pölyttyvät kirjastojen arkistoissa ilman, että muut kuin opiskelijat saavat mahdollisuutta niihin tutustua. Näin syntyi ajatus kokoelmasta, jonka kirjoitukset perustuisivat vammaisuutta käsitteleviin pro gradu -tutkielmiin. Tarkoituksena oli löytää hyvätasoisia tutkimuksia, joilla on yleisempää kiinnostavuutta. Suomen Vammaistutkimuksen Seuran tarkoituksena on ensisijaisesti yhteiskuntatieteellisen tai sosiaalisen vammaistutkimuksen edistäminen. Kiinnostuksen kohteena ovat ne lukuisat sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät ja prosessit, joiden kautta vammaisuuden ilmiö saa muotonsa. Näiden kriteerien perusteella valittiin myös tämän kokoelman kirjoitukset. Metodisesti ne painottuvat niin sanottuun laadullisen tutkimuksen perinteeseen, jossa käytetään tyypillisesti melko pieniä aineistoja. Pyrkimyksenä ei ole tuottaa tilastollisesti yleistettävää tietoa vaan pyrkiä yksittäisten kokemusten perusteelliseen ymmärtämiseen ja tätä kautta saada syvempää kuvaa ihmisten kokemusten laadusta. CP1007 s sisällys t Johdanto: Kuka kokee ja mitä kokee? (Simo Vehmas) t Vammaisten kertomuksia arjestaan (Outi Hyvönen) t Haastavan käyttäytymisen tulkinnat kehitysvamma-alan lehdissä (Kaisa Kupari) t Vammaisuuden rakentuminen lastenkirjallisuudessa (Anna Nyqvist) t Autismin selitysmallien murrokset (Toni Salmivuori) t Sikiötutkimukset ja raskaudenkeskeytys: Toimijuuden rakentuminen äitien kertomuksissa (Katriina Koponen ja Kaisa Laaksonen) t Erityisopetuspuhetta eduskunnassa (Jaana Rossi) t Näkövammaisten käsityksiä toimeentulostaan ja 1960-luvuilla (Maija Somerkivi) t Sisäkorvaistutetta käyttävän nuoren identiteetti (Maija Lauronen) hinta 20 myynti Oppimateriaalikeskus Opike t kauppa.kehitysvammaliitto.fi t t (09) Granum t granum.uta.fi , 17:40

8 8 JÄRJESTÖT CP-LEHTI 2010:7 Satu Järviö Järjestöt hyvinvointia tuottamassa Ilona Toljamo ja Satu Järviö Raumalla kesällä Valtakunnallisen liikuntavammajärjestöillä on mahdollisuudet tuottaa mm. projektien kautta tutkimustietoa, hyvinvointia ja vertaistukea rajatullekin vammaryhmälle. Sain itse olla mukana toteuttamassa yhtä tällaista hanketta. CP-vamma aikuisuudessa ja ikääntyminen elinikäisen CPvamman kanssa alkoi kiinnostaa tutkijoita vasta 1990-luvun alussa. Suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta on ollut saatavissa hyvin niukasti. CP-vammassa on kyse kehittyvien aivojen ei-etenevästä kertavauriosta, josta seurauksena voi olla pysyviä, monimuotoisia liikkeiden ja asennon kehityksen häiriöitä, jotka aiheuttavat toiminnanrajoituksia. Lisäksi iän myötä voi ilmaantua toissijaisia tuki - ja liikuntaelinmuutoksia, jotka saattavat olla eteneviä. Aikuiset CP-vammaiset, potevat usein myös usein kipua ja uupumusta. Kipu ilmenee usein jo ennen 30 ikävuotta. Kipu liittyy nivelten jäykistymiin, lihasjännitykseen ja nivelrikkoon. Kipu häiritsee sosiaalista elämää ja mahdollisuuksia työntekoon. Kipujen lisääntyessä henkilön tyytyväisyys omaan elämänlaatuunsa laskee samalla kun hänen fyysinen toimintakykynsä alenee. Invalidiliitto ry:n toteutti projektin CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella , jossa myös Suomen CP-liitto ry oli vahvasti mukana, projektilla haluttiin lisätä tietoa aikuisuudesta ja ikääntymisestä. Keskeistä oli myös löytää keinoja tukea CP-vammaisten nuorten ja aikuisten ammatillista ohjausta peruskoulutuksen jälkeen. Kuva: Aira Eklöf Saadessani mahdollisuuden osallistua tämän projektin ohjausryhmän työskentelyyn ja ymmärtäessäni sen laajat tavoitteet lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeesta, ammatillisten suunnitelmien ja reittien haasteista, kuntoutuspoluista ja ikääntymisen tuomista haasteista koin itseni innostuneen nöyräksi. Itse CPvammaisena aikuisena tunsin keski-ikäistyvässä kehossani edellä mainittuja kipuja. Spastiset jalkani ovat vuosien myötä yhä hitaammin toimimassa toivomallani tavalla ja särkylääkepurkki on nykyisin tuttu ystävä yöpöydän kulmalla. Samoin muistan hyvin omat ammatinvalinta pohdintani lukion jälkeen ja työvoimatoimiston virkailijan helpottuneen ilmeen, kun yliopiston sisäänpääsykirje oli tippunut kotini postilaatikosta. Eipähän hän olisi tiennyt minulle kepeillä tuolloin liikkuvalle, heikon hienomotoriikan omaavalle naiselle ammatillista opinahjoa suositella. Mahdollisuus tuottaa tietoa sekä nuorille että ikääntyville CP-vammaisille heidän elämänlaatunsa parantamiseksi herätti minussa ja kaikissa projektiin osallistuvissa ihmisissä suurta innostusta. Uskon, että projektissamme tuotettu monipuolinen materiaali, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä sekä terveydenhuollon eri ammattiryhmien että CP-vammaisten aikuisten omaa tietämystä sekä ammatinvalinnasta, kuntoutuspoluista ja ikääntymisestä leviää ja juurtuu hyviksi toimintamalleiksi. Tiedon eläväksi saattaminen ja helppo löydettävyys tarvittaessa on keskeisen tärkeää, kun tulevaisuudessa arvioidaan projektin merkitystä kohderyhmilleen.

9 CP-LEHTI 2010:7 Tiedon tarpeen suuruus on tullut projektin aikana hyvin esille. Järjestetyt seminaarit ovat saaneet koottua yhteen eri alojen ammattilaiset ja CP-vammaiset läheisineen. Vertaistukea on jaettu ja kokemukseen perustuvaa tietoa on yhdistetty kerättyihin tutkimustuloksiin. Tällaisen tiedon tuottamisessa juuri asiantuntijajärjestöjen osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Saimme projektin eri osaalueisiin loistavia ammattilaisia samalla kun molempien liittojen jäsenkentästä kerättiin tietoa CPvammaisten henkilöiden kokemuksista kuntoutusviidakossa tai ammatinvalinta-arpajaisissa. Tässä projektissa sain luottamustoimihenkilönä osallistua kaikella tarmollani. Suunnittelin seminaareja, kommentoin valmistuvia materiaalikokonaisuuksia. Yritin myös pitää paikallisyhdistyksiä tietoisena projektin etenemisestä. Vanha suomalainen sanonta kuuluu: Tieto lisää tuskaa tämän projektin myötä haluan muuttaa sanonnan seuraavanlaiseksi: Tietämättömyys lisää tuskaa eli mitä enemmän meillä on ajantasaista tietoa omasta tilanteestamme CP-vammaisina aikuisina sitä paremmin osaamme vaatia oikea-aikaista ja sisältöistä kuntoutusta, ammatinvalinnan ohjausta ja tietoa ikääntymisen vaikutuksista. Järjestöt yhdistivät voimansa tuottaen täysin uutta tietoa ja toimintamalliehdotuksia ja kantaen näin yhteiskunnallista vastuutaan hyvinvoinnin lisäämisestä. Projektin tuottama materiaali löytyy uudesta osoitteesta. Tieto on valtaa. Ota se käyttöösi! Netistä on tullut järjestöille tärkeä auttamiskanava Verkkopalvelut parantavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelujen saatavuutta ja madaltavat kansalaisten kynnystä yhteydenottoon. Tämä käy ilmi selvityksestä, jossa arvioitiin 40:tä RAY:n tukemaa verkkopalvelua. Verkkopalveluilla on monia hyödyntämismahdollisuuksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa - esimerkiksi vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa, tiedon tuottamisessa ja välittämisessä sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa. RAY:n tuella on perustettu esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattu virtuaalinen huumetietobussi Hubu Habbo Hotelliin. Mukana arvioinnissa oli 40 verkkopalvelua, joita RAY on avustanut 2000-luvulla yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Useimmissa palveluissa on tiedon ohella tarjolla myös vertaistukea (avoimet ja suljetut keskustelupalstat tai chatit) tai neuvontaa (anonyymit auttamispalvelut) tai molempia. Selvityksen mukaan verkkopalvelut täydentävät järjestöjen kasvokkain tarjoamaa tukea ja neuvontaa ja luovat uusia vapaaehtoisuuden muotoja. Anonyymit auttamispalvelut taas tavoittavat kansalaisia, jotka muuten eivät hakeutuisi avun piiriin. Hyviä esimerkkejä anonyymeistä nettipalveluista ovat esimerkiksi Verkkokriisikeskus Tukinet, RAY 9 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten netti sekä Mobiilivinkki-tekstiviestipalvelu ruiskuhuumeiden käyttäjille. Osa palveluista hiipui Yli puolet arvioiduista palveluista (23 kpl) oli jo vakiinnuttanut asemansa osana järjestön toimintaa ja pysynyt elinvoimaisena kehittämisvaiheen jälkeenkin. Osa taas oli pudonnut hankekauden jälkeen tyhjiöön ja näivettynyt. Palvelujen kehittäminen ja markkinointi oli usein heikosti resursoitu, ja järjestöt tuottivat ja kehittivät palveluja lähes yksinomaan sen varassa, että RAY jatkoi niiden rahoittamista. Arviointi oli osa RAY:n avustusten tuloksellisuus- ja vaikutusseurantaa. Verkkopalveluja tarkasteltiin Laatua verkkoon -kriteerien ja TerveSuomi.fi-palvelun laatutyöryhmän suosittelemien kriteerien pohjalta. Lisäksi palveluja verrattiin niille avustushakemuksissa asetettuihin tavoitteisiin. Lue lisää

10 10 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2010:7 Aluesihteeri Sari Toppila Suomen CP-liitto Kuntoutus puhutti CP-viikolla Oulussa CP-viikon Pohjois-Suomen alueen teemaseminaari järjestettiin tänä vuonna Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretin idyllisessä ympäristössä. Päivän aiheena oli kuntoutus ja sitä tarkasteltiin Suomen CP-liiton vuoden teeman Tiede ja tutkimus hengessä. Kuvat: Sari Toppila Seminaariin osallistui yhteensä 50 henkilöä, joista valtaosa oli kuntoutuksen ammattilaisia tai opiskelijoita, mutta keskustelua oli rikastuttamassa myös muutamia aktiivisia CP-vammaisia henkilöitä. Palaute seminaarin ajankohtaisuudesta, sisällöstä ja käytännön järjestelyistä oli kiitettävää (keskiarvo 3,71 asteikolla 1-4), joskin yleisö olisi kaivannut enemmän aikaa yhteiselle keskustelulle ja kokemusten vaihdolle eli pohjoissuomalaiselle kuntoutuspoliittiselle keskustelulle. Jatkotoivomuksena Suomen CP-liiton suuntaan esitettiinkin, että olisimme järjestämässä yhä uudelleen vastaavanlaisia foorumeita, joissa ammattilaiset ja CP-vammaiset henkilöt pääsisivät vuoropuheluun kuntoutukseen liittyvistä käytänteistä ja haasteista. Kuntoutuksen monet haasteet Oulun seudun ammattikorkeakoulusta yliopettaja Arja Veijola johdatteli päivän aiheeseen esittelemällä omassa puheenvuorossaan lasten ja nuorten kuntoutuksen kehityshaasteita. Yleisö sai monipuolisen kuvan tämän hetken kuntoutuksen paradigmasta miten kuntoutus nähdään suhteessa yksilöön, tämän perheeseen sekä yhteiskuntaan, minkälainen on hyvä kuntoutusprosessi ja mitkä ovat kuntoutuksen suurimpia kehittämistarpeita lähitulevaisuudessa. Aiheesta jatkoi Suomen ensimmäinen kuntoutustieteestä väitellyt YTT Marja Koukkari niin ikään Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Hän esitteli omassa puheenvuorossaan väitöstutkimuksensa tuloksia, jotka koskettavat kuntoutujien käsityksistä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että kuntoutujat eivät tule kuulluksi omaa kuntoutumistaan koskevassa asiassa. He eivät ole tietoisia kuntoutuksen tavoitteista tai keinoista, mikä vähentää osaltaan motivaatiota kuntoutumiseen. Lääkkeiksi tähän Koukkari esittää mm. kuntoutusohjauksen nykyistä parempaa koordinointia, kuntoutustoimenpiteiden kokonaisvaltaisempaa suunnittelua sekä valtakunnallista kuntoutuspoliittista keskustelua. Päivän lopuksi Suomen CP-liiton aluesihteeri Sari Toppila esitteli omaa vertaistukitutkimustaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä voi sanoa, että vuorovaikutuksella vertaisten kanssa on yksilöä suuresti voimaannuttava vaikutus. Viitaten päivän teemaan voidaan tämä usein juuri järjestöissä mahdollistuva keskinäinen tuki - vertaistuki - nähdä yhtenä tärkeänä palasena yksilön kuntoutumisprosessissa. Veijolan ja Toppilan luentoreferaatit ovat luettavissa tässä lehdessä. Koukkarin väitöstutkimusta koskeva artikkeli on julkaistu CP-lehdessä 5/2010.

11 CP-LEHTI 2010:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Arja Veijola TtT, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet Tämän päivän kuntoutuksen kehittämishaasteissa on tuotu esille tehokkuusvaatimus resurssien käytössä, kuntoutuksen tulee perustua tutkittuun tietoon ja näyttöön vaikuttavuudesta, toiminnassa tulee kehittää neuvonta-, ohjaus- ja aktivointikeinoja, kuntoutus tulee viedä lähemmäs lapsen ja perheen toimintaympäristöjä ja kuntoutuksen keinoin tulee vaikuttaa myös lapsen ympäristöön ja kasvuolosuhteisiin. Maamme sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kuntoutus osana sitä on muutoksen edessä. Muutosta ohjataan uudistuvalla lainsäädännöllä ja erilaisilla koko maata koskevilla kehittämishankkeilla. Merkittäviä kehittämishankkeita ovat kunta- ja palvelurakenne uudistus (PARAS) sekä sosiaali- ja terveyspoliittinen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). PARAS-hankkeen uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaste-ohjelman tavoitteena on mm. osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantuminen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat ohjelman yksi teema-alue. Kaste-ohjelma linjaa keskeiset toimenpiteet, joiden toteuttamiseen hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi ohjelmakaudella. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja kehitetään sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Näiden Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Lasten kuntoutuksen tavoitteena on systemaattisesti edistää lasten, joilla on erityistarpeita, optimaalista kehitystä. Lisäksi toiminnalla pyritään ehkäisemään odotettavissa olevia kehityksen esteitä. Lapsen kuntoutuminen, joka ilmenee lapsen kehityksen etenemisenä, tarkoittaa kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista prosessia. Kuntoutuksen näkeminen osana lapsen ja hänen perheensä elämää ja tavallista arkea on tärkeä. Kuntoutustoimintaa ohjaavat tausta-arvot ovat muuttuneet, mikä näkyy selvimmin kuntoutujan aseman muuttumisena nykyisin tulee kiinnittää erityisesti huomio lapsen ja hänen perheensä aktiivisiin rooleihin kuntoutusprosessissa. Kuntoutusta ohjaavan lainsäädännön mukaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee näkyä asiakkaan ja/ tai hänen omaisensa aktiivinen rooli. Lapsen kuntoutussuunnitelmassa määritellään lapsen lääkinnällisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen tarve sekä hänen ja hänen perheensä sosiaalisen kuntoutuksen tarve. Kuntoutusvastuu on nähtävä kokonaisuutena ja kuntoutussuunnitelma asiakirjana, jonka toteuttamiseen eri osapuolet sitoutuvat. Kuntoutus tulee liittää osaksi lapsen ja perheen arkipäivää. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta yhteydet lapsen elin-, asuin- ja toimintaympäristöihin ovat tärkeitä. Ekokulttuurisen lähestymistavan mukaan kuntoutuksen piiriin kuuluu myös lapsen elinympäristö, jolloin lapsen kehitys nähdään lapsen ja hänen ympäristönsä välisenä aktiivisena vuorovaikutuksena. Hyvä kuntoutuskäytäntö on prosessi, joka liittää yhteen eri ammattihenkilöiden ja kuntoutujan sekä hänen lähipiirinsä osaamisen, yhteistyötarpeen ja kulttuurin. Hyvän käytännön määrittelyssä huomioidaan toiminnan arvot, historiallinen kehitys, kokemukset, vuorovaikutuksellisuus, konteksti sekä asiantuntijoiden uskomukset ja mielipiteet - kokemuksellinen tieto, tutkittu tieto ja asiakkaiden näkökulma. Yhteisiä suuntalinjoja tarvitaan osoittamaan lasten ja nuorten kuntoutuksen >>>

12 12 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2010:7 osatekijät, niitä ohjaavat arvot ja periaatteet. Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen lähtökohtana on lapsen kehityksessä huolen havaitsevan henkilön aloite tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus. Kehitykseen liittyviä huolia tutkitaan riittävän moniammatillisesti ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin että hoito ja kuntoutus on aitoa perheen tarpeista lähtevää yhteistyötä. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Toiminnassa keskeistä on ammattihenkilöiden tiedotuksesta yhteiseen neuvotteluun siirtyminen ja se perustuu perheen voimavarojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Toimintaa ohjaa rehellisyys ja toiminta perustuu luottamukseen. Lapsen kuntoutustoiminta ja sitä koskeva tieteellinen tutkimus on laaja-alaista ja eri tieteenaloja yhdistävää. Uuden lasten kuntoutukseen liittyvän tutkimuksen mukaan vanhempien näkökulmassa tulee edelleen esille kuntoutuksen irrallisuus lapsen arjesta sekä lapsen ja vanhempien oman osallisuuden vähyys kuntoutuksessa. Tutkimukseen perustuvissa kuntoutuksen kehittämissuosituksissa esitetään, että palvelunkäyttäjille kohdennetun tiedon on oltava helposti saavutettavissa, ymmärrettävää ja tarpeen kuntoutujan omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sovellettua. Kuntoutuksen suunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on todettu, että eniten kehitettävää on paikallisen tason suunnitelmassa. Kuntoutujaa (perhettä) ei aina ennätetä kuunnella eikä hänen/heidän voimavarojaan ottaa huomioon. Kuntoutussuunnitelmassa asiakkaan tilanteesta ei aina anneta riittäviä tietoja eikä lähiverkoston tai palveluntuottajan tietoa esim. kuntoutuksen tuloksista käytetä hyväksi. Yhteistyö eri viranomaisten välillä ei aina toimi eikä yhteyshenkilöä ole nimetty. Suunnitelma tehdään liian usein asiakkaan tilannetta tuntematta, joskus myös vähäisellä kuntoutuksen asiantuntemuksella. Toiminnan kehittämiseksi esitetään, että asiakasta (ja hänen läheisiään) kuunnellaan, yhteisen arvion ja suunnitelman tekemiseen varataan riittävästi aikaa ja asiakkaalle (ja hänen läheisilleen) annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti suunnitelman tekoon. Tavoitteena tulee olla aina yksilöllinen suunnitelma, johon asiakas voi sitoutua ja motivoitua (yhteys arkielämän tarpeisiin). Tärkeää on, että aikaisemmasta kuntoutuksesta tehdyt palautteet ja tilannearviot huomioidaan uutta suunnitelmaa tehtäessä. Suositusten mukaan jatkossa tulee entistä enemmän kiinnittää huomio lapsen ja perheen toimintakyvyn arviointimenetelmiin ja hyödyntää aikaisempaa enemmän valtakunnallisesti suositeltavia mittausmenetelmiä. Toiminta tulee integroida entistä enemmän Maailman terveysjärjestön (WHO) tekemään toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitukseen, mikä tarjoaa yhteisen kielen moniammatillisen yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Maassamme on käynnissä Vajaaliikkeisten Kunto ry:n koordinoima Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projekti Tämän kehittämisprojektin tavoitteena on kehittää kuntoutusta alueelliset painotustarpeet huomioiden. Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuskäytännön ja toiminnallisten kuntoutusverkostojen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle tavoitteena on parantaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastuualueella 1) kuntoutuksen suunnittelua, tavoitteellisuutta, tavoitteiden toteutumista, toteutumisen seurantaa ja yhteistä ymmärrystä kuntoutuksen päämääristä asianosaisten välillä. 2) kuntoutusprosessien selvityksen kautta saada selville mahdollisia ongelmakohtia. 3) saada vanhemmat sitoutumaan lastensa kuntoutukseen entistä paremmin sekä 4) parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntoutuspalveluiden mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi hyödyntämiseksi. YTT Marja Koukkari esitteli seminaarissa tuoreen vätöstutkimuksensa tuloksia. Väitöstutkimuksen nimi on Tavoitteeva kuntoutuminen. Kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta.

13 CP-LEHTI 2010:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Sari Toppila KM, aluesihteeri, Suomen CP-liitto ry Vertaistuki ja voimaantuminen Vertaistuki on laajasti määriteltynä vapaaehtoisuuteen perustuvaa, omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin samanlainen sosiaalisen tuen tarvetta lisäävä kohtalonyhteys. Vertaistuen lähtökohta on siinä, että samassa elämäntilanteessa elävät tai samoja elämänkohtaloita läpikäyneet ihmiset tukevat toisiaan. Vertaistuelle on luonteenomaista juuri vastavuoroisuus; molemminpuolinen avun antaminen ja vastaanottaminen. Vaikka vertaistuella on monia yksilöä hoitavia tai kuntouttavia elementtejä, on se hyvä pitää erillään terapiasta (tai muusta terveydenhuollon hoitoja/tai kuntoutuspalveluista). Vertaistuella on edelleen keskeinen asema erityisesti erilaisten potilas- ja vammaisjärjestöjen ns. maallikkovetoisena toimintana. Kuten Irja Mikkonen (2009) toteaa, vertaistuki kulkee hyvinvointipalvelujen kentällä tilanteesta riippuen ammatillisen tuen rinnalla, edellä tai jäljessä. Usein vertaistuki ulottuu niille alueille, minne ammatillisella tuella ei ole resursseja tai mahdollisuutta päästä. Lähes kymmenen vuotta järjestötyötä tehtyäni oli minulla mahdollisuus tutkia vertaistukea pro gradu -tutkimukseni muodossa. Hain vastausta kysymyksiin mitä ja miten ne henkilöt, joilla on jokin neurologinen toimintakyvyn rajoite (tai heidän omaisensa), kertovat vertaistuesta. Lähestymistapani tutkimukseen oli kerronnallinen, sillä uskomuksenani oli, että kertomusten avulla ihmiset paitsi rakentavat tietoa ja todellisuuttaan, myös omaa identiteettiään. Ajattelin, että kerronnallinen tutkimustapa antaa minulle tutkijana syvällistä ja ainutkertaista tietoa paitsi vertaistuesta, myös siitä kulttuurisesta ympäristöstä, missä vertaistuki toteutuu. Narratiivisen rakenne- ja teema-analyysin avulla eteeni hahmottui uusi kertomus vertaistuesta, joka rakentui vahvasti voimaantumisen teeman ympärille. Vertaistuesta kerrottiin keinona, jonka avulla yksilöt etenivät vaikeuksien kautta voittoon. Kertomusten vertaistuki näyttäytyi ensisijaisesti vammaisjärjestöjen toimintana sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Kertomuksissa vertaistuen voima piilee tasaarvoisessa, toista kunnioittavassa ilmapiirissä. Vertaistukiryhmä nähdään sosiaalisena tilana, jossa jaetaan kokemusta saman sairauden tai vamman kanssa elämisestä. Tämä vahvistaa yksilöiden kokemaa yhteenkuuluvuutta ja yhteisyyttä. Vertaistukitoiminnassa olennaista on symmetria toimijoiden kesken: kukaan ei asetu toisen yläpuolelle ohjaamaan ja neuvomaan, vaan ryhmässä ratkotaan yhdessä samankaltaisia elämäntilanteita ja löydetään vuorovaikutuksessa toisten kanssa selviytymiskeinoja arkeen. Kertomusten vertaistuki ilmenee yleisimmin ryhmien toimintana, mutta vertaistukikokemus voi syntyä myös kahden välisessä kanssakäymisessä tai osana laajempaa vertaisverkostoa. Vertaistuen anti kertomuksissa kiteytyy tietoon, toimintaan ja ihmissuhteisiin. Sairastuneiden ja vammaisten kertomuksissa ovat vahvasti läsnä sekä asiantuntijatieto että kokemusperäinen tieto. Moni sairastunut on ehtinyt tehdä pitkän työuran ennen uutta elämäntilannetta. Vertaistukitoiminnassa pystytään tähän ammatin kautta saavutettuun asiantuntijatietoon nivomaan yhteen hyvin oma henkilökohtainen, kokemusperäinen tieto. Asioihin tulee uudenlainen merkitysperspektiivi, kun niihin yhdistetään nämä molemmat tietämisen tasot. Valtaosalle kertojista vertaistuki näyttäytyy toiminnallisuutena: retkinä, kerhoina, tapahtumina ja harrastuksina niillä voimavaroilla, mitä yksilöllä on sairastumisen tai vammautumisen jälkeen käytettävissä. Monelle tarinankertojalle merkityksellisin anti vertaistukitoiminnassa on vahvistunut sosiaalinen verkosto uudet, läheiset ihmissuhteet ja se turvallinen yhteisö, missä voi olla läsnä omine heikkouksineen ja toiminnanrajoituksineen. Kertomusten voimaantuminen näyttäytyy yksilön elämässä monella eri tasolla. Henkilökohtainen voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetun- >>>

14 14 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2010:7 temuksena ja -luottamuksena. Tästä tasosta kertovat erityisesti sairastuneet tai vammaiset henkilöt, kun he rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Omien ja toisten kokemusten tarkastelu sellaisina kuin ne todellisuudessa näyttäytyvät, on tosiasioiden hyväksymistä ja tämä hyväksyminen toimii lähtökohtana uudelle ja positiiviselle identiteettityölle. Vammautuminen tai sairastuminen merkitsee yksilölle aina suurta muutosta suhteessa työhön, vapaa-aikaan ja koko yhteiskuntaan. Tarinankirjoittajat kertovat, että vertaisten keskuudessa he oppivat näkemään ja hyväksymään itsensä uudessa roolissa. Mielenkiintoista on huomata, että syntymästään saakka vammaiset henkilöt eivät kerro voimaantumisesta tällä samalla äänellä. Heillä ei henkilökohtaisen voimaantumisen taso ole hallitseva, vaan heidän voimaantumisensa näyttäytyy paremminkin yhteiskunnallisella tasolla. Tämä voi johtua siitä, että syntymästään saakka vammaisten henkilöiden identiteetti rakentuu vähitellen luonnollisena osana kasvua ja kehitystä. Heille tämä erilaisuus on luonnollinen osa minuutta ja omaa identiteettiä. Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla tarkoitetaan vahvistuneita sosiaalisia verkostoja, korostuu omaisten kertomuksissa. Sosiaalisen voimaantumisen näkökulmasta keskeistä on, että yksilöt omasta tai läheisensä sairaudesta tai vammasta huolimatta säilyttävät elämässään riittävän määrän sosiaalisia suhteita. Vertaistuen kautta löydetty sosiaalinen verkosto usein paikkaa niitä työ- ym. verkostoja, joista yksilö joutuu luopumaan oman tai läheisensä sairastumisen myötä. Kolmas voimaantumisen taso on yhteiskunnallinen voimaantumisen taso, joka näyttäytyy kertomuksissa ennen kaikkea aktiivisena osallistumisena järjestötoimintaan. Yhteiskunnallisesti voimaantunut henkilö näkee itsensä osana laajempaa viitekehystä: he kuvaavat omaa rooliaan aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana ja vaikuttajana. Vertaistukitoiminta itsessään aktivoi osallistumaan ja toimimaan, sillä ryhmässä saadaan yksilöä paremmin kuuluviin oman sairaus- tai vammaryhmän ääni. Vaikka kertomuksissa ei tuoda suoranaisesti esille sitä, että yksilöt tavoittelevat oman ryhmänsä yhteiskunnallisten olojen kohentamista, on tämä tavoite kuitenkin olemassa jo niissä rakenteissa, missä vertaistuki mahdollistuu. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävähän on ollut perinteisesti valvoa ja edistää omien jäsentensä oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Lähde:Toppila,Sari Neurologisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistuesta.kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.oulu: Oulun yliopisto. Valtakunnallinen CP-viikko mediassa Valtakunnallinen CP-viikko sai medianäkyvyyttä erityisesti Oulussa, Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Oulussa teemaseminaari Nyt puhutaan kuntoutuksesta sai YLEn paikallisradiossa ja Pohjois-Suomen alueellisissa uutisissa yhteensä 12 minuuttia lähetysaikaa. Radio haastatteli YTT Marja Koukkaria, KM Sari Toppilaa ja toiminnanjohtaja Tomi Kaasista. TV haastatteli Koukkarin lisäksi kuntoutuja Pasi Maunua. Molemmat lähetykset tulivat ulos KaupunkilehtiVaasan Ikkuna pohjusti CP-viikkoa ilmestynessa numerossa, jossa se haastatteli Vaasan seudun CPyhdistyksen varapuheenjohtajaa Carola Lithéniä. Lappeenrannassa ilmestyvä Vartti Etelä-Karjala kävi seuraamasa Vammaisuus yhteiskunnallisena kysymyksena ja kokemuksena-seminaaria Juttu ilmestyi Sanomalehti Vasabladet kirjoitti puhuvammaisten tulkkipalveluista Sanomalehti Pohjalainen kirjoitti isohkon artikkelin Anna- Carin Martinista. Artikkeli ilmestyi myös Ilkka-lehdessä Sini Pälikkö

15 CP-LEHTI 2010:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Elina Hakkarainen PsM, KM, tutkija Luento CP-liiton syyspäivillä Vaasassa Millaista tietoa CP-lasten oppimisesta on tähän mennessä saatu Liiku, opi, osallistu -hankkeessa? Luennon tavoitteena on esitellä Liiku, opi, osallistu hankkeessa tehtyjä oppimisvaikeus- ja herätevastetutkimuksia ja niistä saatuja alustavia tutkimustuloksia. Oppimisvaikeustutkimuksissa olemme olleet kiinnostuneita CPvammaisten lasten lukemisesta, kirjoittamisesta ja laskemisesta, sekä niihin liittyvistä alataidoista. Herätevastemittausten avulla on tutkittu CP-vammaisten lasten ja nuorten muistia ja tarkkaavuutta. Tietojemme mukaan tutkimuksemme on ensimmäinen CP-lapsia koskeva herätevastetutkimus. CP-lapsia tutkittaessa perinteisten neuropsykologisten ja oppimisvaikeustutkimusten rajoituksena pidetään menetelmien perustumista kommunikaation ja motoriikan avulla saatavaan tietoon lapsen kognitiivisesta tasosta. Motoriikan ja kommunikaation haasteet sekä näkemiseen liittyvät pulmat ovat tavallisia CP-lapsilla, jolloin tutkimustulokset eivät välttämättä kerro tarkasti lapsen todellista tasoa, vaan voivat johtaa taitojen ja kykyjen yli- tai aliarviointiin. Projektimme tärkeänä tavoitteena on ollut kehittää testipatteria, jonka avulla lasten oppimista voitaisiin tutkia mahdollisimman tarkasti ilman motoriikan, kommunikaation tai visuaalisten toimintojen rajoitusten aiheuttamaa vaikutusta tutkimustuloksiin. Perinteisiä psykologisia testejä on muokattu mm. kuvia suurentamalla ja tarjoamalla vastausmahdollisuus useammalla tavalla. Lapsi on voinut ilmoittaa oman vastauksensa suullisesti, osoittamalla tai aakkostamalla. Lisäksi olemme käyttäneet tietokonepohjaisia testejä, joissa vastaus voidaan antaa suurikokoisia painikkeita tai kosketusnäyttöä käyttäen. Herätevastetutkimuksilla näitä motoriikan ja kommunikaation rajoitusten aiheuttamia vaikeuksia kognitiivisten toimintojen arviointiin pyritään edelleen pienentämään. Tutkimuksen aikana lapsi tekee tarkkaavuuteen ja muistamiseen liittyviä tehtäviä tietokoneella samalla, kun EEGlaite rekisteröi häneltä aivosähkökäyrää. Aivosähkökäyrää analysoidaan siten, että tiettyihin usein tapahtuviin tilanteisiin (esim. mieleen painamisen tai palauttamisen hetki tehtävässä) liittyvät käyrän kohdat keskiarvoistetaan ja näin muodostettujen tilanteeseen sidottujen keskiarvokäyrien huippujen korkeutta ja esiintymisen ajankohtaa tarkastellaan mikrovolttien ja millisekuntien tarkkuudella. Oletuksena on, että esimerkiksi tehtävän vaikeutuminen vaikuttaa keskiarvokäyrässä näkyvien huippujen korkeuteen ja sijaintiin. Tähän mennessä oppimisvaikeustutkimuksiin on osallistunut 22 ja herätevastetutkimuksiin 23 CP-lasta ja nuorta. Tutkittavien ikä on vaihdellut 9 ja 18 vuoden välillä. Herätevastetutkimuksiin liittyen keräämme parhaillaan iän ja sukupuolen mukaan kohdennettua verrokkiaineistoa. Kaiken tutkimusaineiston tulisi olla kerättynä vuoden 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen hankkeen viimeinen vuosi 2011 käytetään aineiston analysointiin ja tulosten raportointiin. Tutkimustuloksista on tarkoituksena kirjoittaa 3-5 kansainvälistä julkaisua. Lisäksi hankkeen tärkeänä tavoitteena on tuottaa oppimisvaikeuksien tutkimiseen soveltuvaa materiaalia koulujen käyttöön. Monet CP-lapset opiskelevat tavallisessa peruskoulussa, mutta koulupsykologeilla, opettajilla ja erityisopettajilla ei välttämättä ole käytössään menetelmiä, joilla lapsen oppimista voitaisiin tutkia henkilökohtaiset oppimistavoitteiden määrittelemiseksi ja seuraamiseksi.

16 16 SYYSLIITTOKOKOUS CP-LEHTI 2010:7 Vammaisten henkilöiden oikeudet ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja moniammatilliseen kuntoutustarpeen arviointiin ja -suunnitteluun on turvattava Hallitus antoi esityksen uudeksi terveydenhuoltolaiksi eduskunnalle kesäkuussa Lakiesitys on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Lakiuudistuksen myötä asiakaslähtöisyys ja valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Myös terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistetaan säännöksin. Lakiuudistuksen toivotaan saattavan myös CP-vammaisen henkilön terveydenhuoltopalvelut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen terveyttä koskevan 25 artiklan mukaisiksi. Artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää ja että terveydenhoitopalvelujen saatavuuden turvaamiseen terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien sitoudutaan. Tällä hetkellä CP-vammaisten nuorten täytettyä 16-vuotta heidän seuranta- ja kuntoutusvastuunsa siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tutkimusten mukaan CP-vammaisille ihmisille syntyy ajan myötä usein erilaisia sekundaarisia liitännäishäiriöitä. Ikääntymisen myötä toimintakyvyssä tapahtuvat fyysiset muutokset heijastuvat psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Näin ollen yksilön kyky selviytyä päivittäisestä elämästä, opiskelusta, työstä, harrastuksista ja osallistumisesta heikkenee. Tästä syystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten toimintakyvyn seuranta, arviointi ja kuntoutuksen suunnittelu edellyttää laaja-alaista ja moniammatillista asiantuntemusta. Tähän asiantuntemukseen perusterveydenhuollolla on harvoin resursseja ja osaamista. Myös CP-vammaisten henkilöiden ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, terveystarkastukset ja joukkoseulonnat vaativat erityistä huomiota. Tutkimusten mukaan esimerkiksi CP-vammaisilla naisilla on kolme kertaa suurempi riski kuolla rintasyöpään verrattuna valtaväestöön, mikä johtuu puutteellisista seulonnoista ja hoidosta. Tiedot terveystarkastuksista ja joukkoseulonnoista eivät saavuta kaikkia vammaisia henkilöitä. Tilojen esteellisyys ja henkilökunnan kokemattomuus työskennellä vammaisten henkilöiden kanssa johtaa usein erityisesti vaikeavammaisten henkilöiden jäämisen terveystarkastusten ja joukkoseulontojen ulkopuolelle. Suomen CP-liitto ry vaatii, että Syntymästään ja varhaislapsuudestaan vammaisille henkilöille on turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, terveystarkastuksiin ja joukkoseulontoihin. CP-vammaisten nuorten ja aikuisten kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnittelu tulee keskittää alueellisesti sinne, missä on riittävä moniammatillinen asiantuntemus, nykyisessä järjestelmässä keskussairaaloihin. Sairaanhoitopiireihin tulee perustaa nuorisoklinikat saattamaan vuotiaita vammaisia aikuisten palvelujärjestelmään. Kuntoutusohjauksen palveluja tulee olla saatavilla kaikkina ikäkausina myös perusterveydenhuollossa. CP-vammaisille henkilöille taataan säännöllinen seuranta ja moniammatillinen toimintakyvyn arviointi 35 ikävuoden jälkeen, koska ikääntymisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat yksilön työ- ja toimintakykyyn sekä kuntoutustarpeeseen. Vaasassa Suomen CP-liitto ry:n liittokokous

17 CP-LEHTI 2010:7 MMC HC 17 Kaleidoscopessa näkyy erilaista samanlaista Helsingin Malmitalon lämpiössä kokee jo taiteellisen elämyksen, kun kaksi näyttelijää Petra Haapio ja Saara Holmberg kiertävät kuvitteellisen Kaleidoscopen kanssa käytävillä. Kaleidoscope tanssissa yhdistyy vammaisten ja vammattomien yhteinen liike kokonaisuudeksi. Ohjaaja Sally Davison on halunnut näyttää tanssilla, että me kaikki olemme samanlaisia, mutta toisaalta erilaisia. Jokainen on omanlaisensa. Esityksen alussa tuli tunne, että ollaan jossain usvaisessa metsässä ja haltijat liikkuvat puiden lomassa. Tanssissa kuultiin venäläisiä klassisia kappaleita. Joissain kappaleissa tuli tunne, että ollaan Pariisin kaduilla.sally Davison sanoo, että näytelmä on eräänlainen tytön matka. Kaaos Companyssa on vammaisia ja vammattomia tanssijoita, iältään he ovat vuotiaita. Uusin esitys on Kaleidoscope. Se on humoristinen esitys siitä, että ei ole väliä onko vammainen vai vammaton. Kaikki olemme samanlaisia. Tuotannosta vastaa Dance Ability Finland ry. Kaleidoscopen tuottava yhdistys DanceAbility Finland ry on perustettu vuonna Yhdistyksen tavoitteena on tukea kaikille avointa ja esteetöntä tanssia sekä tuoda tanssin mahdollisuuksia erityisesti marginaalissa oleville ihmisille järjestämällä työpajoja, koulutuksia ja esityksiä. Riku-Ville Laurila

18 18 MMC HC CP-LEHTI 2010:7 Vertaistuki antaa valoa sekä vanhemman että lapsen arkeen Ei yksin kulkea kukaan jaksa. On yksin kulkevan pitkä matka. Käy kanssani, tule viereeni, mennään yhdessä näin. On helpompi kulkea matka eteenpäin. Vertaistuki ja sen merkitys on viime vuosina alettu kokea yhä tärkeämmäksi erilaisissa elämäntilanteissa. Etenkin sairauden, vammautumiseen johtaneen onnettomuuden kohdatessa tai vammaisen lapsen syntyessä perheeseen tulisi vanhemmilla ja omaisilla olla mahdollisuus halutessaan vertaistukeen ts. saada helposti yhteys ihmiseen, jolla on omakohtaisia kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Tässä esimerkiksi CP-liitto ja keskussairaalat/yliopistosairaalat voisivat tehdä yhteistyötä siten, että MMC-HC lapsen syntyessä perheelle annettaisiin alueellisen vertaistukihenkilön yhteystiedot ja heille kerrottaisiin mahdollisuudesta tavata vamman kanssa jo tutuksi päässyt ihminen. Ihminen, joka ei tule kertomaan karmeita lääketieteellisiä faktoja siitä mihin lapsi ei todennäköisesti koskaan kykene vaan ihminen, joka päinvastoin kannustaa lapsen vammasta huolimatta elämään täyttä elämää. Itse olen syntymästäni asti ollut MMC-HC vammainen, tai kuten kerran leikilläni heitin, MMCmoottoripyöräkerhon jäsen. Viikkojen, jopa kuukausien mittaiset sairaalajaksot, kymmenittäin leikkauksia, shunttitutkimukset, katetrointi, jatkuva hermokipu ja motoriset ongelmat ovat minun elämääni, hyvää elämää. MMC/HC nainen - uusi tuttavuus CP-liiton järjestämiin MMC-HC perheiden tapaamisiin minulla oli suuri ilo tai suorastaan kunnia päästä mukaan ensimmäistä kertaa viime talvena, kun erinäisten sattumien kautta tiemme kohtasivat Jakolan Sarin kanssa, joka sitten vei viestiä minusta Petralle ja niin huomasin olevani Rokualla vertaistukitapaamisessa. Kokemus tuosta viikonlopusta oli huikea. Tarkoituksenamme kai oli, että minä pyrin antamaan lasten vanhemmille mahdollisimman paljon, todisteen siitä, että MMC:n ja HC:n kanssa todellakin voi elää. Tutustuessani noihin ihaniin lapsiin, tuli oma lapsuuteni mieleen. Oma kävely, jonka muistan lähinnä vaappumisena. Menin välillä tosi lujaa, kaaduin mutta nousin aina ylös. Kiipesin portaita ja välillä tulin ne pyörimällä alas, koska pää vei nopeammin kuin jalat. Ruhjeita tuli ja meni mutta elin täysipainoista elämää ja elän edelleen. Lasten riemulla ei ollut rajaa kun he löysivät toisensa Rokua Healt kuntoutuksen aulasta ja niin sitä mentiin pyöriksillä kilpaa pitkin käytävää minäkin lasten seurana, siis 40-vuotias. Lasten kommentit olivat myös aivan loistavia ja niin aitoja. Kun esimerkiksi Eerika kysyi että näytä nyt sitä sun seisomaasentoa ja vastasin että en voi, kun en pysy pystyssä ilman tukea niin lapsi kirkkain silmin tuumasi vain että hanki kuule tällaset tukarit ja esitteli minulle lähes polviin ylettäviä jalkatukiaan. Lapset olivat myös aidon kiinnostuneita omasta pyörätuolistani, joka on kuulemma hieno. Vaikka osa heistä istuikin pyörätuolissa ja itse tuoli ja sen käyttö ei siis niinkään ollut uutta ja hienoa, niin aikuinen MMC-HC nainen oli kuitenkin heille aivan uusi tuttavuus ja vielä kun kerroin, että minulla on itselläni 8- vuotias lapsi, heidän ikätoverinsa, olivat lapset entistä kiinnostuneempia. Olin myös aivan otettu siitä, että Sanna pyysi minua usein samaan pöytään ruokailemaan. Lasten yhteinen ilonpito antoi varmasti paljon kaikille muillekin talossa olleille. Ei haitannut tahtia MMC-HC kun pistivät lapset parketilla pyörähtäen tanssin tahtiin, ei ollut esteenä pulkkamäessä tai juoksemisessa, taisipa jokunen vesipeto polskia kylpylän allasosastollakin useampaan otteeseen. Meitä on paljon Lapsille, kuten aikuisellekin, on todella tärkeää tulla hyväksytyksi ja erityisen tärkeäksi asia muodostuu silloin, kun lapsella sattuu olemaan jokin sairaus tai

19 CP-LEHTI 2010:7 MMC HC 19 Anne-Marie Hannonen osallistui viime talvena Rokuan vertaistukitapaamiseen. Sari Jakola vamma, kuten nyt MMC-HC. Tämän vuoksi on myös tärkeää saada lapsi ymmärtämään, ettei hän ole ainoa vammainen, vaan meitä on todella paljon. Tässä asiassa vertaistuki on todella tärkeässä roolissa, myös lasten elämässä. Lapsi voi oman ikätasonsa mukaan vertaistukiryhmässä tehdä havaintoja ja vertailuja, että hei sullakin on tuollainen arpi, kato mullakin on. Tai sullakin on pyörätuoli. Mutta miten saamme lapset vertaisryhmään. Tässä vastuu onkin sitten vanhemmilla, jotka oman jaksamisensa äärirajoilla usein ahertavat, kuka työssä käyden kuka kotona työskennellen, vaikeavammaista lastaan hoitaen. Tuolla ensimmäisellä vertaistukiviikonlopullani aikuisten kanssa jutellessani esiin nousi monia kysymyksiä ja huoli oman lapsen kivuista, selviämisestä päiväkodissa, koulussa ja elämässä yleensä sekä huoli tulevaisuudesta oli vanhemmilla luonnollisesti melko kova. Eikä taistelu lapsen oikeuksista sosiaalipalveluihin, koulukuljetukseen, koulunkäynti- tai päiväkotiavustajaan, oikeanlaisiin apuvälineisiin suinkaan helpota vanhempien taakkaa, kun tuntuu, että joka ikisestä asiasta täytyy tapella. Ihania ystäviä niin tämäkin viikonloppu. Seuraavan kerran tapasimme lähes samalla porukalla Sarin kotona kesäkuussa mukavan yhdessäolon merkeissä. Sää ei suosinut mutta seura oli sitäkin lämpimämpää. Oli ihana nähdä lasten kasvaneen kolmessa kuukaudessa ja melkoinen muutos Sinissä, joka oli käynyt suuren leikkauksen tapaamistemme välillä. Vanhemmat vaihtoivat kuulumisia vilkkaasti samalla kun ihailimme olympiahopeamitalia, upeaa. Kesän aikana sain kokea myös muita ikimuistoisia hetkiä kun Sanna ja Maarit vanhempineen sekä Iina ja Valtteri vanhempineen piipahtivat kyläilemässä. Lasten vanhempien kanssa vaihdoimme kuulumisia sekä MMC- HC asioihin liittyen että muistakin asioista. Eerikan sain tavata myös heinäkuussa joten, minusta tuntuu, että olen saanut ihania ystäviä näiden tapaamisten kautta. tuli vertaistuen tärkeys. Paikalla oli hyvin eri tilanteissa olevia perheitä, joku perhe oli elänyt lapsen vamman kanssa 12 vuotta kun toiselle perheelle MMC-HC oli vasta reilun vuoden ollut perheenjäsenenä. Yleisesti on tullut esille, että lääkäreiden kommentit syntymättömän tai juuri syntyneen lapsen vammaisuudesta sekä usein netistä luettu tieto MMC:stä tai HC:stä olivat aiheuttaneet monissa vanhemmissa ahdistusta. Tuon ahdistuksen ja pelon poistaminen ei ole aivan pikku juttu, mutta näissä vertaistukitapaamisissa siihen annetaan avaimet, joita vanhemmat voivat sitten käyttää. Ja puhumalla sekä elämällä se ahdistus pikku hiljaa sitten hälvenee ja häviää. Juttelimme myös MMC-vammaisten retuperällä olevasta hoidosta sekä fysioterapian merkityksestä hyvään elämän laatuun sekä kuten ensimmäiselläkin vertaistapaamisellani myös siitä, että noista ihanista vaikeavammaisista lapsista kasvaa jonain päivänä itsenäisiä, pärjääviä aikuisia MMC- Vertaistukiviikonlopun aikana oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia monista asioista ja kuten aina, Viimeisin vertaiskosketukseni oli Vaasassa CP-liiton syyspäivien yhteydessä järjestetyssä MMC- HC seuranaan. kaikki hyvä loppuu liian pian, HC tilaisuudessa. Jälleen esille >>>

20 20 MMC HC CP-LEHTI 2010:7 Tulevaisuus on mahdollisuus Tulevaisuutta ajattelen suurena mahdollisuutena. Mahdollisuutena sen vuoksi, että yhteiskuntaa ollaan koko ajan rakentamassa vammaisystävällisempään suuntaan, mikäli VAMPOon on uskominen. Kun vielä saamme koottua alueellisia MMC ja HC vertaistukiryhmiä ympäri Suomen, jotka kokoontuvat säännöllisesti niin se tuo voimaannuttavaa helpotusta monen vaikeavammaisen perheen arkeen. Lisäksi on tärkeä huomioida eri ikäkaudet, sillä eri-ikäisillä lapsilla on monesti hyvin erilaisia tarpeita, kuten myös vanhemmilla tässä tilanteessa joten alle kouluikäisten vanhemmilla on ehkä enemmän keskusteltavaa keskenään kuin 1- vuotiaan ja 11-vuotiaan vanhemmilla. MMC-HC lapsen murrosikä ja kotoa pois muuttaminen saattavat olla vanhemmille kovempi paikka kuin vammattoman lapsen kohdalla, joten ehkä juuri heille suunnattu vertaisryhmä tuo uutta näkökulmaa ajatteluun lapsen pärjäämisestä. Viikonlopun mittaiset kylpylätapaamiset ovat loistava tilaisuus sekä vanhempien että lasten ajatusten vaihtoon, rentoutumiseen ja uuden tiedon hankintaan. Vertaistuen ei aina kuitenkaan tarvitse olla mielestäni sitä, että fyysisesti olet läsnä tai lähdet jonnekin. Myös se, että voit vaikka puhelimessa tai netissä keskustella samassa tilanteessa olevan ihmisen kanssa saattaa auttaa jaksamaan vaikean hetken yli. Aina ei jaksa puhua, aina ei halua kuunnella mutta silloin kun on niiden aika, on hyvä kun on siihen tilaisuus ja toinen on läsnä. Eletään täysillä On myös tärkeää huomata se seikka, että yleensä paras vertaistuki on juuri hän, joka on käynyt saman asian läpi.olen kirjoittanut tässä lähinnä vain lapsiperheen arjesta, mutta aivan yhtä tärkeää vertaistuki on aikuisille MMC-HC vammaisille, on tilanne sitten sellainen kuin minulla, että olen syntymästäni saakka ollut tämän kanssa tekemisissä tai vamma on tullut myöhemmällä iällä esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Vastavammautuneiden vertaistukiryhmä, johon myös vammautuneen omaiset voisivat osallistua tai sitten omaisille oma ryhmänsä voisi olla monelle tärkeä kokea. Liian moni jää yksin vammansa kanssa, käpertyy itseensä kun ei oikein tiedä että onko minusta nyt enää oikein mihinkään no totta ihmeessä on! Myös moni omainen/ läheinen jää ilman tukea turhaan ja alkaa kenties hyysätä vammautunutta, uupuu ja kierre on pian valmis. Ei yksin kulkea kukaan jaksa. On yksin kulkevan pitkä matka. Käy kanssani, tule viereeni, mennään yhdessä näin. On helpompi kulkea matka eteenpäin. Toivon kaikille oikein rauhallista ja valoisaa joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta vertaistuen parissa. Elämä on elämisen arvoista, siis eletään täysillä. Anne-Marie Hannonen Vardag med handikappat barnbarn Som far-eller morförälder kan det vara svårt att veta hur man bästa umgås med sina handikappade barnbarn.kan man i vanlig lek med mera kunskap och tips göra umgänget nyttigare för barnet Det är temat för ett endagsseminarium, som ordnas i Åbo i mars nästa år. Dagen ger vägkost både om barnbarnens rättigheter och hur det hela fungerar inom familjen. Den andra halvan av dagen ägnas åt grupparbeten med olika teman, som deltagarna kan välja emellan. Handikapp som omfattas är funktionshinder, hörselskador och synskador.experter från olika områden har engagerats. Seminariet den19 mars är gratis men lunchen betalar deltagarna själv. Det är första gången en sån här dag arrangeras på svenska i Finland. Närmare information distriktssekreterare Aira Eklöf , Yrsa Lindroos Programmet färdigställes utförligare i närmaste framtiden. Varm välkomna med!

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot