7/2010 CP-LEHTI Onnellista Uutta Vuotta 2011 CP1007_kansi , 18:28

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2010 CP-LEHTI Onnellista Uutta Vuotta 2011 CP1007_kansi 1 1 2.12.2010, 18:28"

Transkriptio

1 7/2010 CP-LEHTI Onnellista Uutta Vuotta 2011

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2010:7 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Liikuntasuunnittelija Sari Turunen p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p , MMC HC-toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit: Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Sari Toppila, Isokatu 47, Oulu p Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , (vastaava ohjaaja), (talo) Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi Pyynikinkatu 25, Tampere, puh , CP-LEHTI CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti 44. vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Minna Teiska, Sini Pälikkö Kansi Suomen CP-liitto ry Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e ISSN Painopaikka Forssa Print 2010 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2011 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen KUNTOUTUS Uusia tuulia vammaisten lasten kuntoutuksessa Saila Kujanpää JÄRJESTÖT Järjestöt hyvinvointia tuottamassa Satu Järviö RAY Netistä on tullut järjestöille tärkeä auttamiskanava VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Kuntoutus puhutti CP-viikolla Oulussa Sari Toppila Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet Arja Veijola Vertaistuki ja voimaantuminen Sari Toppila Millaista tietoa CP-lasten oppimisesta on tähän mennessä saatu Liiku,Opi, Osallistu hankkeessa? Elina Hakkarainen Syysliittokokous 2010 kannanotto MMC HC Kaleidoscopessa näkyy erilaista ja samanlaista Riku-Ville Laurila Vertaistuki antaa valoa sekä vanhemman että lapsen arkeen Anne-Marie Hannonen TUTKIMUS JA TIEDE Väitöstutkimus: Ekapeli avain riskilasten oppimiseen Nina Saine Asiakkaan kuuleminen kielenkäytön kysymys Ulla Tiililä PALKITTU Kuurojen liiton tunnustuspalkinto kansanedustaja Erkki Virtaselle PALVELUASUMINEN Halisten palveluasunnot 20 vuotta toimintaa Turussa Juha-Pekka Tuominen EU:N TEEMAVUOSI KÖYHYYS Vammaisten köyhyyttä voidaan vähentää Mia Hemming PIETARI-HANKE Learning by doing Irmeli Toikkanen HENKILÖKOHTAINEN APU Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin Margit Tepponen VAMMAISET PAKOLAISET Yhdenvertaiset mahdollisuudet vammaisten pakolaisten kotouttamiselle Pasi Päivinen KOLUMNI Joulua kohti Tomi Hotanen NUORISOTOIMINTA LIIKUNTA LOMAT 2011

3 CP-LEHTI 2010:7 PÄÄKIRJOITUS 3 YHDISTYSTOIMINNAN UUSIA TUULIA Yhdistyksissä toimii ihmisiä, joilla on aito halu aktiiviseen toimintaan yhdessä toimien ja yhteisen hyvän edistämiseksi. Yhdistyksissä toimitaan ihmisten ehdoilla ihmisten hyväksi. Toimijat antavat osaamistaan ja jakavat kokemuksiaan sekä toisaalta saavat vastaavasti samoja asioita muilta vertaisiltaan. Yhdistystoiminnalla on myös laajempia vaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla sosiaalisen pääoman lisääntymisen kautta. Nämä perusasiat ovat edelleen selkeästi tunnistettavissa yhdistystoimintaa tarkasteltaessa. Yhteiskunta yhdistysten ympärillä muuttuu koko ajan, useat asiat luovat haasteita yhdistystoiminnan organisointiin ja työskentelytapoihin. Yhdistykset joutuvat yhä enemmän kilpailemaan ihmisten ajasta ja mielenkiinnon kohteista. Erilaisten yhdistyksissä olevien hallinnollisten vastuiden kantajia on yhä vaikeampi löytää ja uusien aktiivisien toimijoiden rekrytoimiseen täytyy koko ajan kiinnittää lisääntyvää huomiota. Yhdistystoiminnan taustalla oleva ja yhdistystoiminnalle puitteita luova Yhdistyslaki uusiutui Uudistuksilla on pyritty vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeisiin sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksiin. Muutoksilla on erityisesti pyritty huomioimaan pienten yhdistysten tarpeet. Muuttunut yhdistyslaki lisää jäsenten vaikutusmahdollisuuksia mm. mahdollistamalla etäosallistumisen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin. Etäosallistumisen mahdollisuudesta on määrättävä yhdistyksen säännöissä, ja siten se vaatii sääntömuutoksen. Etäosallistumisella ei voida korvata perinteistä kokousta, jossa oikeat ihmiset fyysisesti ovat samassa paikassa samaan aikaan. Etäosallistuminen tarjoaa perinteisen kokouksen yhteyteen uuden osallistumismuodon. Yhdistyksillä itsellään on laajat oikeudet määritellä milloin ja millä tavalla etäosallistumista käytetään. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä, että kokouksiin voi osallistua vain tietyn teknisen apuvälineen avulla. Tai että etäosallistuminen on mahdollista vain esim. syyskokouksen yhteydessä. Laki jättää etäosallistumisen teknisten apuvälineiden osalta mahdollisuudet auki, ainoa kriteeri on se, että etäosallistuvien jäsenten henkilöllisyys on pystyttävä selvittämään vastaavasti kuin perinteisellä tavalla järjestetyssä kokouksessa. Toinen oleellinen muutos on toiminnantarkastuksen mahdollistaminen perinteisen tilintarkastuksen sijaan tai rinnalle yhdistyksissä, joissa tietyt taseeseen, liikevaihtoon ja henkilöstöön liittyvät kriteerit täyttyvät. Käytännössä toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Mikäli yhdistys täyttää laissa määritellyt kriteerit ja haluaa siirtyä tilintarkastajista toiminnantarkastajiin niin se onnistuu ilman sääntömuutosta. Millään yksittäisellä asialla ei kaikkia yhdistystoiminnassa ilmeneviä ongelmia pystytä poistamaan, mutta koko ajan tarvitaan avointa mieltä sekä uusia ajatuksia ja mahdollisuuksia. Kiitän kaikkia lehtemme lukijoita menneestä vuodesta. Oikein lämmintä ja rauhallista Joulua ja hyvää alkavaa Uutta Vuotta.

4 4 KUNTOUTUS CP-LEHTI 2010:7 FM Saila Kujanpää Uusia tuulia CP-vammaisten lasten kuntoutuksessa Kuvat: Saila Kujanpää ABR-terapia on uusi terapiamuoto, joka tarjoaa uusia ulottuvuuksia CP-vammaisten kuntoutukseen. Se pyrkii parantamaan kehon sisäistä heikkoutta ja tähtää kehon ulkoisiin muutoksiin. Perheemme on toteuttanut ABR-terapiaa tämän vuoden alusta lähtien ja olemme olleet tyytyväisiä sen vaikutukseen. Iloksemme CPliitto myönsi meille avustuksen ABR-terapiasta aiheutuviin kustannuksiin. Miten löysimme ABR-terapian? Poikamme Youssef on 4-vuotias reipas pikkumies, jolla todettiin vauvaiässä CP-vamma, joka on myöhemmin luokiteltu dystoniseksi tetraplegiaksi. Youssef on vammastaan huolimatta reipas ja virkeä poika. Hän liikkuu jonkin verran itsenäisesti konttauksen kaltaisesti, kommunikoi puheella ja tukiviittomilla ja on erittäin tarkkaavainen. Motoristen taitojen heikkous asettaa Youssefille kuitenkin suuria haasteita kaikissa jokapäiväisissä toiminnoissa ja askareissa. Siksi olemme koko perheen voimin yrittäneet tukea hänen kuntoutustaan parhaalla mahdollisella tavalla. Youssef on tähän asti saanut Kelan kustantamaa fysio-, toiminta- ja puheterapiaa ja osallistunut intensiiviselle kuntoutusjaksolle. Tämän vuoden helmikuussa aloitimme uuden kuntoutusmenetelmän, ABR-terapian. Saimme alun perin tietää tästä terapiamuodosta internetin keskustelupalstalla. Aluksi mielenkiintomme herättivät kuvat, joissa näytettiin terapiaa toteuttaneiden lasten edistymistä terapian avulla. Varsinainen innostuminen syttyi kuitenkin vähitellen sitä myötä, kun aloimme tutustua terapian taustoihin ja ideologiaan. ABR-terapian teoria kuulosti varsin järkevältä ja se sisälsi ideoita, joita tähänastisessa kuntoutuksessa ei näytetty otettaneen täysin huomioon. Opiskeltuamme terapiasta internetistä ABR-keskuksen sivuilta ja sen perustajan Leonid Blyumin blogista sekä tutustuttuamme ABRterapiaa toteuttavien vanhempien kokemuksiin internetin keskustelupalstalla, päätimme suunnata askeleemme kohti lähintä ABR-klinikkaa, joka sijaitsee Tanskassa. Mitä tarkoittaa ABR? ABR on lyhennys sanoista Advanced Biomechanical Rehabilitation eli vapaasti suomennettuna edistynyt biomekaaninen kuntoutus. Sen kehittäjä on venäläinen Leonid Blyum, alkuperäiseltä koulutukseltaan matemaatikko, joka työskenneltyään intensiivisesti fysioterapeutti-isänsä kanssa kiinnostui erityisesti CP-vammaisten lasten ongelmista ja ryhtyi kehittämään heille sopivaa kuntoutusmenetelmää. Hän huomasi pian, että perinteisellä fysioterapia-painotteisella kuntoutuksella saavutettiin CP-vammaisten kuntoutuksessa vain suhteellisen

5 CP-LEHTI 2010:7 rajoitettuja tuloksia. Hän havaitsi, että CP-vammaisten ongelmat johtuivat ennen kaikkea heidän kehonsa sisäisestä heikkoudesta. Lihasten venyttämisellä tai liikkeiden mallittamisella ei voitu saavuttaa pysyviä tuloksia, sillä keho, jonka olisi pitänyt nämä toiminnot oppia oli yksinkertaisesti liian heikko kestämään näitä ulkoisia rasituksia. Tehokkaan kuntoutusmetodin piti sen sijaan lähteä vahvistamaan kehon sisäisiä rakenteita. Jos näitä vahvistettaisiin, se saisi automaattisesti aikaan kehon ulkoisen rakenteen parantumisen ja liikkeiden normalisoitumisen. Mihin ABR perustuu? ABR-terapialla on oma biomekaaninen taustansa. Se perustuu ajatukseen siitä, että CP-vammaisen lapsen suurin rakenteellinen ongelma on kompressionaalinen heikkous eli kehon kyvyttömyys kannatella omaa painoaan ja näin ollen suorittaa normaaleja liikkeitä. CP-vammainen lapsi joutuu käyttämään lihaksiaan sellaisiin toimintoihin (kuten pään kannatteluun, istumatasapainon säilyttämiseen), jotka normaalille lapselle eivät tuota mitään ponnisteluja. Hänen jo ennestään heikot lihaksensa toimivat siis ikään kuin ylikierroksilla. Keinotekoinen rasitus ei vahvista lihaksia, vaan heikentää niitä entisestään. Siitä johtuu ikävä noidankehä, joka monelle CP-vammaiselle lapselle on tuttu. Iän mukana kehitys ei enää etene, vaan jossain kohtaa se pysähtyy ja jopa taantuu. ABR-terapia on suunniteltu hoitamaan kehon sisäistä (kompressionaalista) heikkoutta. Toistuvien harjoitusten avulla voimistetaan kehon sisäisiä rakenteita. ABR-tekniikka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan kehon sisäisiä pehmytkudoskerrostumia (engl. internal fascia tissue system), joiden tehtävä on ylläpitää kehon hydrostaattista painetta. ABR-harjoitusten avulla pehmytkudosrakenteet elpyvät ja yksittäiset kalvot tervehtyvät eli niiden kyky sietää hydrostaattista painetta kasvaa. Tämä on edellytyksenä sille, että keho pystyy kannattelemaan itse itseään ja näin normaalien liikemallien suorittaminen mahdollistuu. KUNTOUTUS Miten ABR-terapiaa toteutetaan? 5 ABR-terapia on käytännössä manuaalista terapiaa, jota tehdään lapselle päivittäin useamman tunnin ajan. Terapian suorittaja on useimmiten lapsen vanhempi tai muu läheinen henkilö. ABR-harjoitukset muistuttavat erittäin hidasta pumppausliikettä, jota tehdään kehon eri osiin. Pumppausliikkeiden avulla on tarkoitus saada aikaan tietty paine, joka vaikuttaa kehon sisärakenteisiin ja vahvistaa niitä. Harjoituksissa käytetään välineenä erilaisia pehmeitä materiaaleja kuten pyyhkeitä ja vaahtomuovia, joiden avulla saadaan aikaan oikeanlainen vaikutus. Pallon avulla tehdään rullaavaa hierontaa. ABR-terapia alkaa harjoituksilla keskivartalon alueelle ja kun sitä on vahvistettu, siirrytään vähitellen kehon ulompiin osiin. Harjoituksissa lapsi on passiivinen ja voi levätä tai vaikka katsoa televisiota. Niitä voi tehdä myös lapsen nukkuessa. Vanhemmalta harjoitusten tekeminen vaatii hyvää keskittymistä. Lapselle taas harjoitukset ovat useimmiten miellyttäviä ja rentouttavia, kunhan lapsi aluksi tottuu uudenlaiseen käsittelyyn. ABR-terapia perustuu jatkuvuuteen ja toistoon. Harjoituksia tulisi tehdä päivittäin useamman tunnin ajan. Yleensä suositus on 3 tuntia, mutta jokaisen perheen tulee itse arvioida, kuinka paljon he pystyvät päivittäin pitkällä ajanjaksolla tekemään.

6 6 KUNTOUTUS CP-LEHTI 2010:7 Omia kokemuksiamme Olemme aloittaneet ABR-terapian innostuneina sen mahdollisuuksista ja tavoitteenamme aluksi totutella harjoitusten tekemiseen ja niiden sovittamiseen osaksi päivärytmiämme. Olemme aloittaneet pienillä ajanjaksoilla päivittäin ja sovittaneet harjoitusten tekemisen rauhallisiin hetkiin, ikään kuin rentoutushetkiksi päivän muiden touhujen keskelle. Tavoitteellisten kolmen tunnin suorittaminen päivittäin on ollut haasteellista, mutta vähitellen olemme pystyneet lisäämään tehtyjen harjoitusten määrää ja aikaa. Ensimmäiset harjoitukset, joiden tarkoitus on ollut vahvistaa keskivartaloa, ovat näyttäneet vaikuttavan hyvin, vaikka emme olekaan yltäneet suositeltuihin harjoitusmääriin. Youssefin vartalonhallinta on kehittynyt huomattavasti. Hän on oppinut nousemaan konttausasentoon ja pysymään siinä hetken. Polviseisonta on vahvistunut ja Youssef pystyy pysymään siinä pidemmän aikaa itsenäisesti; aikaisemmin hän tarvitsi siinä pysyäkseen tukea. Ylävartalo on avautunut ja vasen käsi, joka on Youssefin heikompi ja spastisempi käsi, on rentoutunut ja avautunut nyrkistä ja Youssef pystyy tukemaan siihen paremmin istuessa. Omien huomioidemme perusteella ABR-terapialla näyttää olleen Youssefiin yleisesti positiivinen vaikutus. Hänen yleinen terveydentilansa on parantunut ja edistysaskelia on tullut myös puheen kehityksessä. Nämä ovat kokemuksiamme noin puolen vuoden harjoitusten jälkeen. ABR-terapian tavoitteet ovat kuitenkin varsinaisesti pitkän tähtäimen tavoitteita ja terapian vaikuttavuutta voi parhaiten arvioida pidemmän ajan jälkeen. Vaikka ABR-terapia vaatiikiin koko perheeltä sitoutumista ja kovaa työtä, kannustavaa on se, että terapian avulla on saatu aikaan näkyviä muutoksia kehon rakenteessa ja toimintakyvyssä myös aikuisilla. Miten aloittaa ABR-terapia? Aluksi kannattaa tutustua ABR-terapian teoriaan ja käytäntöön (allaolevista linkeistä löytyvillä) nettisivuilla. Internetin kautta voi tilata myös dvd:n ABR Facts, jossa kerrotaan terapiasta. Jos on halukas kokeilemaan terapiaa, lähin kurssipaikka on Tanskassa, jossa kursseja uusille perheille järjestetään neljä kertaa vuodessa. Kursseja on järjestetty myös Ruotsissa. Tulevista kursseista, niiden pitopaikoista ja aikatauluista kannattaa kysellä suoraan Tanskan ABR-keskuksesta. Jos ulkomaille lähtö tuntuu alkuun liian hankalalta, mutta on kiinnostunut tietämään lisää ABR-terapiasta ja sen sopivuudesta omalle lapselle (tai aikuiselle), voi tehdä ns. internet-arvioinnin, eli lähettää lapsestaan videon (jonka tekemiseen on ohjeet ABR:n nettisivuilla), joka arvioidaan ja josta lähetetään kirjallinen palaute. ABR-terapiaa Suomessa? ABR-terapia on uusi terapiamuoto ja se saavuttaa koko ajan enemmän suosiota maailmalla. Tällä hetkellä ABR-keskuksia on Tanskan lisäksi Belgiassa, Kanadassa ja Singaporessa ja kursseja järjestetään lukuisissa maissa ympäri maailmaa. ABR-terapian toteuttaminen edellyttää säännöllisiä kurssikäyntejä ABR-keskuksessa, jotta vanhemmat voivat oppia tekniikan mahdollisimman hyvin ja jotta lapsen kehitystä voidaan arvioida ja sopivia harjoituksia määrätä lapsen kulloisenkin tilanteen mukaan. ABR-kurssit ovat valitettavasti melko hintavia, koska kaikki kustannukset kurssimaksuineen sekä matka- ja majoituskuluineen jäävät perheen omille harteille. Olemme erittäin kiitollisia CP-liiton apurahasta, jonka avulla meidän on mahdollista suunnitella seuraavaa ABR-kurssimatkaamme. Toivomme, että yhä useammalla perheellä olisi mahdollisuus saada tietoa ABR-terapiasta mahdollisena kuntoutusmetodina ja tutustua siihen käytännössä. Tällä hetkellä muutama suomalaisperhe meidän lisäksemme on käynyt Tanskassa ABR-kurssilla. Jos Suomesta löytyisi useampia kiinnostuneita perheitä, voisi olla mahdollista, että ABR-kursseja järjestettäisiin tulevaisuudessa myös Suomessa. Linkkejä internetissä ABR Tanskan sivut, joilla on tietopaketti ABR-terapiasta: home.html ABR-terapian perustajan Leonid Blyumin blog, jossa hän selvittää kaikkea ABR:n liittyvää: on_abr_and_beyond/ Hiljattain ilmestynyt artikkeli ABR-terapiasta tieteellisessä julkaisussa Journal of Bodywork and Movement Therapies: Vastaan mielelläni kysymyksiin.

7 VAMMAISUUDEN KOKEMINEN 7 CP-LEHTI 2010:7 vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 2. vuosikirja Kehitysvammaliiton selvityksiä 7 Toim. Simo Vehmas T eos sai alkunsa Suomen Vammaistutkimuksen Seuran hallituksen kokouksessa, jossa harmiteltiin yliopistojen vammaisuutta käsittelevien opinnäytetöiden vaikeaa saatavuutta. Monet mielenkiintoiset tutkimukset pölyttyvät kirjastojen arkistoissa ilman, että muut kuin opiskelijat saavat mahdollisuutta niihin tutustua. Näin syntyi ajatus kokoelmasta, jonka kirjoitukset perustuisivat vammaisuutta käsitteleviin pro gradu -tutkielmiin. Tarkoituksena oli löytää hyvätasoisia tutkimuksia, joilla on yleisempää kiinnostavuutta. Suomen Vammaistutkimuksen Seuran tarkoituksena on ensisijaisesti yhteiskuntatieteellisen tai sosiaalisen vammaistutkimuksen edistäminen. Kiinnostuksen kohteena ovat ne lukuisat sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät ja prosessit, joiden kautta vammaisuuden ilmiö saa muotonsa. Näiden kriteerien perusteella valittiin myös tämän kokoelman kirjoitukset. Metodisesti ne painottuvat niin sanottuun laadullisen tutkimuksen perinteeseen, jossa käytetään tyypillisesti melko pieniä aineistoja. Pyrkimyksenä ei ole tuottaa tilastollisesti yleistettävää tietoa vaan pyrkiä yksittäisten kokemusten perusteelliseen ymmärtämiseen ja tätä kautta saada syvempää kuvaa ihmisten kokemusten laadusta. CP1007 s sisällys t Johdanto: Kuka kokee ja mitä kokee? (Simo Vehmas) t Vammaisten kertomuksia arjestaan (Outi Hyvönen) t Haastavan käyttäytymisen tulkinnat kehitysvamma-alan lehdissä (Kaisa Kupari) t Vammaisuuden rakentuminen lastenkirjallisuudessa (Anna Nyqvist) t Autismin selitysmallien murrokset (Toni Salmivuori) t Sikiötutkimukset ja raskaudenkeskeytys: Toimijuuden rakentuminen äitien kertomuksissa (Katriina Koponen ja Kaisa Laaksonen) t Erityisopetuspuhetta eduskunnassa (Jaana Rossi) t Näkövammaisten käsityksiä toimeentulostaan ja 1960-luvuilla (Maija Somerkivi) t Sisäkorvaistutetta käyttävän nuoren identiteetti (Maija Lauronen) hinta 20 myynti Oppimateriaalikeskus Opike t kauppa.kehitysvammaliitto.fi t t (09) Granum t granum.uta.fi , 17:40

8 8 JÄRJESTÖT CP-LEHTI 2010:7 Satu Järviö Järjestöt hyvinvointia tuottamassa Ilona Toljamo ja Satu Järviö Raumalla kesällä Valtakunnallisen liikuntavammajärjestöillä on mahdollisuudet tuottaa mm. projektien kautta tutkimustietoa, hyvinvointia ja vertaistukea rajatullekin vammaryhmälle. Sain itse olla mukana toteuttamassa yhtä tällaista hanketta. CP-vamma aikuisuudessa ja ikääntyminen elinikäisen CPvamman kanssa alkoi kiinnostaa tutkijoita vasta 1990-luvun alussa. Suomenkielistä tutkimustietoa aiheesta on ollut saatavissa hyvin niukasti. CP-vammassa on kyse kehittyvien aivojen ei-etenevästä kertavauriosta, josta seurauksena voi olla pysyviä, monimuotoisia liikkeiden ja asennon kehityksen häiriöitä, jotka aiheuttavat toiminnanrajoituksia. Lisäksi iän myötä voi ilmaantua toissijaisia tuki - ja liikuntaelinmuutoksia, jotka saattavat olla eteneviä. Aikuiset CP-vammaiset, potevat usein myös usein kipua ja uupumusta. Kipu ilmenee usein jo ennen 30 ikävuotta. Kipu liittyy nivelten jäykistymiin, lihasjännitykseen ja nivelrikkoon. Kipu häiritsee sosiaalista elämää ja mahdollisuuksia työntekoon. Kipujen lisääntyessä henkilön tyytyväisyys omaan elämänlaatuunsa laskee samalla kun hänen fyysinen toimintakykynsä alenee. Invalidiliitto ry:n toteutti projektin CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella , jossa myös Suomen CP-liitto ry oli vahvasti mukana, projektilla haluttiin lisätä tietoa aikuisuudesta ja ikääntymisestä. Keskeistä oli myös löytää keinoja tukea CP-vammaisten nuorten ja aikuisten ammatillista ohjausta peruskoulutuksen jälkeen. Kuva: Aira Eklöf Saadessani mahdollisuuden osallistua tämän projektin ohjausryhmän työskentelyyn ja ymmärtäessäni sen laajat tavoitteet lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten tuen tarpeesta, ammatillisten suunnitelmien ja reittien haasteista, kuntoutuspoluista ja ikääntymisen tuomista haasteista koin itseni innostuneen nöyräksi. Itse CPvammaisena aikuisena tunsin keski-ikäistyvässä kehossani edellä mainittuja kipuja. Spastiset jalkani ovat vuosien myötä yhä hitaammin toimimassa toivomallani tavalla ja särkylääkepurkki on nykyisin tuttu ystävä yöpöydän kulmalla. Samoin muistan hyvin omat ammatinvalinta pohdintani lukion jälkeen ja työvoimatoimiston virkailijan helpottuneen ilmeen, kun yliopiston sisäänpääsykirje oli tippunut kotini postilaatikosta. Eipähän hän olisi tiennyt minulle kepeillä tuolloin liikkuvalle, heikon hienomotoriikan omaavalle naiselle ammatillista opinahjoa suositella. Mahdollisuus tuottaa tietoa sekä nuorille että ikääntyville CP-vammaisille heidän elämänlaatunsa parantamiseksi herätti minussa ja kaikissa projektiin osallistuvissa ihmisissä suurta innostusta. Uskon, että projektissamme tuotettu monipuolinen materiaali, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä sekä terveydenhuollon eri ammattiryhmien että CP-vammaisten aikuisten omaa tietämystä sekä ammatinvalinnasta, kuntoutuspoluista ja ikääntymisestä leviää ja juurtuu hyviksi toimintamalleiksi. Tiedon eläväksi saattaminen ja helppo löydettävyys tarvittaessa on keskeisen tärkeää, kun tulevaisuudessa arvioidaan projektin merkitystä kohderyhmilleen.

9 CP-LEHTI 2010:7 Tiedon tarpeen suuruus on tullut projektin aikana hyvin esille. Järjestetyt seminaarit ovat saaneet koottua yhteen eri alojen ammattilaiset ja CP-vammaiset läheisineen. Vertaistukea on jaettu ja kokemukseen perustuvaa tietoa on yhdistetty kerättyihin tutkimustuloksiin. Tällaisen tiedon tuottamisessa juuri asiantuntijajärjestöjen osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Saimme projektin eri osaalueisiin loistavia ammattilaisia samalla kun molempien liittojen jäsenkentästä kerättiin tietoa CPvammaisten henkilöiden kokemuksista kuntoutusviidakossa tai ammatinvalinta-arpajaisissa. Tässä projektissa sain luottamustoimihenkilönä osallistua kaikella tarmollani. Suunnittelin seminaareja, kommentoin valmistuvia materiaalikokonaisuuksia. Yritin myös pitää paikallisyhdistyksiä tietoisena projektin etenemisestä. Vanha suomalainen sanonta kuuluu: Tieto lisää tuskaa tämän projektin myötä haluan muuttaa sanonnan seuraavanlaiseksi: Tietämättömyys lisää tuskaa eli mitä enemmän meillä on ajantasaista tietoa omasta tilanteestamme CP-vammaisina aikuisina sitä paremmin osaamme vaatia oikea-aikaista ja sisältöistä kuntoutusta, ammatinvalinnan ohjausta ja tietoa ikääntymisen vaikutuksista. Järjestöt yhdistivät voimansa tuottaen täysin uutta tietoa ja toimintamalliehdotuksia ja kantaen näin yhteiskunnallista vastuutaan hyvinvoinnin lisäämisestä. Projektin tuottama materiaali löytyy uudesta osoitteesta. Tieto on valtaa. Ota se käyttöösi! Netistä on tullut järjestöille tärkeä auttamiskanava Verkkopalvelut parantavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelujen saatavuutta ja madaltavat kansalaisten kynnystä yhteydenottoon. Tämä käy ilmi selvityksestä, jossa arvioitiin 40:tä RAY:n tukemaa verkkopalvelua. Verkkopalveluilla on monia hyödyntämismahdollisuuksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa - esimerkiksi vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa, tiedon tuottamisessa ja välittämisessä sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa. RAY:n tuella on perustettu esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattu virtuaalinen huumetietobussi Hubu Habbo Hotelliin. Mukana arvioinnissa oli 40 verkkopalvelua, joita RAY on avustanut 2000-luvulla yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Useimmissa palveluissa on tiedon ohella tarjolla myös vertaistukea (avoimet ja suljetut keskustelupalstat tai chatit) tai neuvontaa (anonyymit auttamispalvelut) tai molempia. Selvityksen mukaan verkkopalvelut täydentävät järjestöjen kasvokkain tarjoamaa tukea ja neuvontaa ja luovat uusia vapaaehtoisuuden muotoja. Anonyymit auttamispalvelut taas tavoittavat kansalaisia, jotka muuten eivät hakeutuisi avun piiriin. Hyviä esimerkkejä anonyymeistä nettipalveluista ovat esimerkiksi Verkkokriisikeskus Tukinet, RAY 9 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten netti sekä Mobiilivinkki-tekstiviestipalvelu ruiskuhuumeiden käyttäjille. Osa palveluista hiipui Yli puolet arvioiduista palveluista (23 kpl) oli jo vakiinnuttanut asemansa osana järjestön toimintaa ja pysynyt elinvoimaisena kehittämisvaiheen jälkeenkin. Osa taas oli pudonnut hankekauden jälkeen tyhjiöön ja näivettynyt. Palvelujen kehittäminen ja markkinointi oli usein heikosti resursoitu, ja järjestöt tuottivat ja kehittivät palveluja lähes yksinomaan sen varassa, että RAY jatkoi niiden rahoittamista. Arviointi oli osa RAY:n avustusten tuloksellisuus- ja vaikutusseurantaa. Verkkopalveluja tarkasteltiin Laatua verkkoon -kriteerien ja TerveSuomi.fi-palvelun laatutyöryhmän suosittelemien kriteerien pohjalta. Lisäksi palveluja verrattiin niille avustushakemuksissa asetettuihin tavoitteisiin. Lue lisää

10 10 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2010:7 Aluesihteeri Sari Toppila Suomen CP-liitto Kuntoutus puhutti CP-viikolla Oulussa CP-viikon Pohjois-Suomen alueen teemaseminaari järjestettiin tänä vuonna Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretin idyllisessä ympäristössä. Päivän aiheena oli kuntoutus ja sitä tarkasteltiin Suomen CP-liiton vuoden teeman Tiede ja tutkimus hengessä. Kuvat: Sari Toppila Seminaariin osallistui yhteensä 50 henkilöä, joista valtaosa oli kuntoutuksen ammattilaisia tai opiskelijoita, mutta keskustelua oli rikastuttamassa myös muutamia aktiivisia CP-vammaisia henkilöitä. Palaute seminaarin ajankohtaisuudesta, sisällöstä ja käytännön järjestelyistä oli kiitettävää (keskiarvo 3,71 asteikolla 1-4), joskin yleisö olisi kaivannut enemmän aikaa yhteiselle keskustelulle ja kokemusten vaihdolle eli pohjoissuomalaiselle kuntoutuspoliittiselle keskustelulle. Jatkotoivomuksena Suomen CP-liiton suuntaan esitettiinkin, että olisimme järjestämässä yhä uudelleen vastaavanlaisia foorumeita, joissa ammattilaiset ja CP-vammaiset henkilöt pääsisivät vuoropuheluun kuntoutukseen liittyvistä käytänteistä ja haasteista. Kuntoutuksen monet haasteet Oulun seudun ammattikorkeakoulusta yliopettaja Arja Veijola johdatteli päivän aiheeseen esittelemällä omassa puheenvuorossaan lasten ja nuorten kuntoutuksen kehityshaasteita. Yleisö sai monipuolisen kuvan tämän hetken kuntoutuksen paradigmasta miten kuntoutus nähdään suhteessa yksilöön, tämän perheeseen sekä yhteiskuntaan, minkälainen on hyvä kuntoutusprosessi ja mitkä ovat kuntoutuksen suurimpia kehittämistarpeita lähitulevaisuudessa. Aiheesta jatkoi Suomen ensimmäinen kuntoutustieteestä väitellyt YTT Marja Koukkari niin ikään Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Hän esitteli omassa puheenvuorossaan väitöstutkimuksensa tuloksia, jotka koskettavat kuntoutujien käsityksistä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että kuntoutujat eivät tule kuulluksi omaa kuntoutumistaan koskevassa asiassa. He eivät ole tietoisia kuntoutuksen tavoitteista tai keinoista, mikä vähentää osaltaan motivaatiota kuntoutumiseen. Lääkkeiksi tähän Koukkari esittää mm. kuntoutusohjauksen nykyistä parempaa koordinointia, kuntoutustoimenpiteiden kokonaisvaltaisempaa suunnittelua sekä valtakunnallista kuntoutuspoliittista keskustelua. Päivän lopuksi Suomen CP-liiton aluesihteeri Sari Toppila esitteli omaa vertaistukitutkimustaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä voi sanoa, että vuorovaikutuksella vertaisten kanssa on yksilöä suuresti voimaannuttava vaikutus. Viitaten päivän teemaan voidaan tämä usein juuri järjestöissä mahdollistuva keskinäinen tuki - vertaistuki - nähdä yhtenä tärkeänä palasena yksilön kuntoutumisprosessissa. Veijolan ja Toppilan luentoreferaatit ovat luettavissa tässä lehdessä. Koukkarin väitöstutkimusta koskeva artikkeli on julkaistu CP-lehdessä 5/2010.

11 CP-LEHTI 2010:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Arja Veijola TtT, yliopettaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet Tämän päivän kuntoutuksen kehittämishaasteissa on tuotu esille tehokkuusvaatimus resurssien käytössä, kuntoutuksen tulee perustua tutkittuun tietoon ja näyttöön vaikuttavuudesta, toiminnassa tulee kehittää neuvonta-, ohjaus- ja aktivointikeinoja, kuntoutus tulee viedä lähemmäs lapsen ja perheen toimintaympäristöjä ja kuntoutuksen keinoin tulee vaikuttaa myös lapsen ympäristöön ja kasvuolosuhteisiin. Maamme sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kuntoutus osana sitä on muutoksen edessä. Muutosta ohjataan uudistuvalla lainsäädännöllä ja erilaisilla koko maata koskevilla kehittämishankkeilla. Merkittäviä kehittämishankkeita ovat kunta- ja palvelurakenne uudistus (PARAS) sekä sosiaali- ja terveyspoliittinen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). PARAS-hankkeen uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaste-ohjelman tavoitteena on mm. osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantuminen. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat ohjelman yksi teema-alue. Kaste-ohjelma linjaa keskeiset toimenpiteet, joiden toteuttamiseen hallitus on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi ohjelmakaudella. Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja kehitetään sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Näiden Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Lasten kuntoutuksen tavoitteena on systemaattisesti edistää lasten, joilla on erityistarpeita, optimaalista kehitystä. Lisäksi toiminnalla pyritään ehkäisemään odotettavissa olevia kehityksen esteitä. Lapsen kuntoutuminen, joka ilmenee lapsen kehityksen etenemisenä, tarkoittaa kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista prosessia. Kuntoutuksen näkeminen osana lapsen ja hänen perheensä elämää ja tavallista arkea on tärkeä. Kuntoutustoimintaa ohjaavat tausta-arvot ovat muuttuneet, mikä näkyy selvimmin kuntoutujan aseman muuttumisena nykyisin tulee kiinnittää erityisesti huomio lapsen ja hänen perheensä aktiivisiin rooleihin kuntoutusprosessissa. Kuntoutusta ohjaavan lainsäädännön mukaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntoutustarpeen arvioinnissa tulee näkyä asiakkaan ja/ tai hänen omaisensa aktiivinen rooli. Lapsen kuntoutussuunnitelmassa määritellään lapsen lääkinnällisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen tarve sekä hänen ja hänen perheensä sosiaalisen kuntoutuksen tarve. Kuntoutusvastuu on nähtävä kokonaisuutena ja kuntoutussuunnitelma asiakirjana, jonka toteuttamiseen eri osapuolet sitoutuvat. Kuntoutus tulee liittää osaksi lapsen ja perheen arkipäivää. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta yhteydet lapsen elin-, asuin- ja toimintaympäristöihin ovat tärkeitä. Ekokulttuurisen lähestymistavan mukaan kuntoutuksen piiriin kuuluu myös lapsen elinympäristö, jolloin lapsen kehitys nähdään lapsen ja hänen ympäristönsä välisenä aktiivisena vuorovaikutuksena. Hyvä kuntoutuskäytäntö on prosessi, joka liittää yhteen eri ammattihenkilöiden ja kuntoutujan sekä hänen lähipiirinsä osaamisen, yhteistyötarpeen ja kulttuurin. Hyvän käytännön määrittelyssä huomioidaan toiminnan arvot, historiallinen kehitys, kokemukset, vuorovaikutuksellisuus, konteksti sekä asiantuntijoiden uskomukset ja mielipiteet - kokemuksellinen tieto, tutkittu tieto ja asiakkaiden näkökulma. Yhteisiä suuntalinjoja tarvitaan osoittamaan lasten ja nuorten kuntoutuksen >>>

12 12 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2010:7 osatekijät, niitä ohjaavat arvot ja periaatteet. Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen lähtökohtana on lapsen kehityksessä huolen havaitsevan henkilön aloite tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus. Kehitykseen liittyviä huolia tutkitaan riittävän moniammatillisesti ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin että hoito ja kuntoutus on aitoa perheen tarpeista lähtevää yhteistyötä. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Toiminnassa keskeistä on ammattihenkilöiden tiedotuksesta yhteiseen neuvotteluun siirtyminen ja se perustuu perheen voimavarojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Toimintaa ohjaa rehellisyys ja toiminta perustuu luottamukseen. Lapsen kuntoutustoiminta ja sitä koskeva tieteellinen tutkimus on laaja-alaista ja eri tieteenaloja yhdistävää. Uuden lasten kuntoutukseen liittyvän tutkimuksen mukaan vanhempien näkökulmassa tulee edelleen esille kuntoutuksen irrallisuus lapsen arjesta sekä lapsen ja vanhempien oman osallisuuden vähyys kuntoutuksessa. Tutkimukseen perustuvissa kuntoutuksen kehittämissuosituksissa esitetään, että palvelunkäyttäjille kohdennetun tiedon on oltava helposti saavutettavissa, ymmärrettävää ja tarpeen kuntoutujan omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sovellettua. Kuntoutuksen suunnitteluun liittyvässä tutkimuksessa on todettu, että eniten kehitettävää on paikallisen tason suunnitelmassa. Kuntoutujaa (perhettä) ei aina ennätetä kuunnella eikä hänen/heidän voimavarojaan ottaa huomioon. Kuntoutussuunnitelmassa asiakkaan tilanteesta ei aina anneta riittäviä tietoja eikä lähiverkoston tai palveluntuottajan tietoa esim. kuntoutuksen tuloksista käytetä hyväksi. Yhteistyö eri viranomaisten välillä ei aina toimi eikä yhteyshenkilöä ole nimetty. Suunnitelma tehdään liian usein asiakkaan tilannetta tuntematta, joskus myös vähäisellä kuntoutuksen asiantuntemuksella. Toiminnan kehittämiseksi esitetään, että asiakasta (ja hänen läheisiään) kuunnellaan, yhteisen arvion ja suunnitelman tekemiseen varataan riittävästi aikaa ja asiakkaalle (ja hänen läheisilleen) annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti suunnitelman tekoon. Tavoitteena tulee olla aina yksilöllinen suunnitelma, johon asiakas voi sitoutua ja motivoitua (yhteys arkielämän tarpeisiin). Tärkeää on, että aikaisemmasta kuntoutuksesta tehdyt palautteet ja tilannearviot huomioidaan uutta suunnitelmaa tehtäessä. Suositusten mukaan jatkossa tulee entistä enemmän kiinnittää huomio lapsen ja perheen toimintakyvyn arviointimenetelmiin ja hyödyntää aikaisempaa enemmän valtakunnallisesti suositeltavia mittausmenetelmiä. Toiminta tulee integroida entistä enemmän Maailman terveysjärjestön (WHO) tekemään toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitukseen, mikä tarjoaa yhteisen kielen moniammatillisen yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Maassamme on käynnissä Vajaaliikkeisten Kunto ry:n koordinoima Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projekti Tämän kehittämisprojektin tavoitteena on kehittää kuntoutusta alueelliset painotustarpeet huomioiden. Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuskäytännön ja toiminnallisten kuntoutusverkostojen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle tavoitteena on parantaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastuualueella 1) kuntoutuksen suunnittelua, tavoitteellisuutta, tavoitteiden toteutumista, toteutumisen seurantaa ja yhteistä ymmärrystä kuntoutuksen päämääristä asianosaisten välillä. 2) kuntoutusprosessien selvityksen kautta saada selville mahdollisia ongelmakohtia. 3) saada vanhemmat sitoutumaan lastensa kuntoutukseen entistä paremmin sekä 4) parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntoutuspalveluiden mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi hyödyntämiseksi. YTT Marja Koukkari esitteli seminaarissa tuoreen vätöstutkimuksensa tuloksia. Väitöstutkimuksen nimi on Tavoitteeva kuntoutuminen. Kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta.

13 CP-LEHTI 2010:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Sari Toppila KM, aluesihteeri, Suomen CP-liitto ry Vertaistuki ja voimaantuminen Vertaistuki on laajasti määriteltynä vapaaehtoisuuteen perustuvaa, omaehtoista ja yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin samanlainen sosiaalisen tuen tarvetta lisäävä kohtalonyhteys. Vertaistuen lähtökohta on siinä, että samassa elämäntilanteessa elävät tai samoja elämänkohtaloita läpikäyneet ihmiset tukevat toisiaan. Vertaistuelle on luonteenomaista juuri vastavuoroisuus; molemminpuolinen avun antaminen ja vastaanottaminen. Vaikka vertaistuella on monia yksilöä hoitavia tai kuntouttavia elementtejä, on se hyvä pitää erillään terapiasta (tai muusta terveydenhuollon hoitoja/tai kuntoutuspalveluista). Vertaistuella on edelleen keskeinen asema erityisesti erilaisten potilas- ja vammaisjärjestöjen ns. maallikkovetoisena toimintana. Kuten Irja Mikkonen (2009) toteaa, vertaistuki kulkee hyvinvointipalvelujen kentällä tilanteesta riippuen ammatillisen tuen rinnalla, edellä tai jäljessä. Usein vertaistuki ulottuu niille alueille, minne ammatillisella tuella ei ole resursseja tai mahdollisuutta päästä. Lähes kymmenen vuotta järjestötyötä tehtyäni oli minulla mahdollisuus tutkia vertaistukea pro gradu -tutkimukseni muodossa. Hain vastausta kysymyksiin mitä ja miten ne henkilöt, joilla on jokin neurologinen toimintakyvyn rajoite (tai heidän omaisensa), kertovat vertaistuesta. Lähestymistapani tutkimukseen oli kerronnallinen, sillä uskomuksenani oli, että kertomusten avulla ihmiset paitsi rakentavat tietoa ja todellisuuttaan, myös omaa identiteettiään. Ajattelin, että kerronnallinen tutkimustapa antaa minulle tutkijana syvällistä ja ainutkertaista tietoa paitsi vertaistuesta, myös siitä kulttuurisesta ympäristöstä, missä vertaistuki toteutuu. Narratiivisen rakenne- ja teema-analyysin avulla eteeni hahmottui uusi kertomus vertaistuesta, joka rakentui vahvasti voimaantumisen teeman ympärille. Vertaistuesta kerrottiin keinona, jonka avulla yksilöt etenivät vaikeuksien kautta voittoon. Kertomusten vertaistuki näyttäytyi ensisijaisesti vammaisjärjestöjen toimintana sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Kertomuksissa vertaistuen voima piilee tasaarvoisessa, toista kunnioittavassa ilmapiirissä. Vertaistukiryhmä nähdään sosiaalisena tilana, jossa jaetaan kokemusta saman sairauden tai vamman kanssa elämisestä. Tämä vahvistaa yksilöiden kokemaa yhteenkuuluvuutta ja yhteisyyttä. Vertaistukitoiminnassa olennaista on symmetria toimijoiden kesken: kukaan ei asetu toisen yläpuolelle ohjaamaan ja neuvomaan, vaan ryhmässä ratkotaan yhdessä samankaltaisia elämäntilanteita ja löydetään vuorovaikutuksessa toisten kanssa selviytymiskeinoja arkeen. Kertomusten vertaistuki ilmenee yleisimmin ryhmien toimintana, mutta vertaistukikokemus voi syntyä myös kahden välisessä kanssakäymisessä tai osana laajempaa vertaisverkostoa. Vertaistuen anti kertomuksissa kiteytyy tietoon, toimintaan ja ihmissuhteisiin. Sairastuneiden ja vammaisten kertomuksissa ovat vahvasti läsnä sekä asiantuntijatieto että kokemusperäinen tieto. Moni sairastunut on ehtinyt tehdä pitkän työuran ennen uutta elämäntilannetta. Vertaistukitoiminnassa pystytään tähän ammatin kautta saavutettuun asiantuntijatietoon nivomaan yhteen hyvin oma henkilökohtainen, kokemusperäinen tieto. Asioihin tulee uudenlainen merkitysperspektiivi, kun niihin yhdistetään nämä molemmat tietämisen tasot. Valtaosalle kertojista vertaistuki näyttäytyy toiminnallisuutena: retkinä, kerhoina, tapahtumina ja harrastuksina niillä voimavaroilla, mitä yksilöllä on sairastumisen tai vammautumisen jälkeen käytettävissä. Monelle tarinankertojalle merkityksellisin anti vertaistukitoiminnassa on vahvistunut sosiaalinen verkosto uudet, läheiset ihmissuhteet ja se turvallinen yhteisö, missä voi olla läsnä omine heikkouksineen ja toiminnanrajoituksineen. Kertomusten voimaantuminen näyttäytyy yksilön elämässä monella eri tasolla. Henkilökohtainen voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetun- >>>

14 14 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2010:7 temuksena ja -luottamuksena. Tästä tasosta kertovat erityisesti sairastuneet tai vammaiset henkilöt, kun he rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Omien ja toisten kokemusten tarkastelu sellaisina kuin ne todellisuudessa näyttäytyvät, on tosiasioiden hyväksymistä ja tämä hyväksyminen toimii lähtökohtana uudelle ja positiiviselle identiteettityölle. Vammautuminen tai sairastuminen merkitsee yksilölle aina suurta muutosta suhteessa työhön, vapaa-aikaan ja koko yhteiskuntaan. Tarinankirjoittajat kertovat, että vertaisten keskuudessa he oppivat näkemään ja hyväksymään itsensä uudessa roolissa. Mielenkiintoista on huomata, että syntymästään saakka vammaiset henkilöt eivät kerro voimaantumisesta tällä samalla äänellä. Heillä ei henkilökohtaisen voimaantumisen taso ole hallitseva, vaan heidän voimaantumisensa näyttäytyy paremminkin yhteiskunnallisella tasolla. Tämä voi johtua siitä, että syntymästään saakka vammaisten henkilöiden identiteetti rakentuu vähitellen luonnollisena osana kasvua ja kehitystä. Heille tämä erilaisuus on luonnollinen osa minuutta ja omaa identiteettiä. Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla tarkoitetaan vahvistuneita sosiaalisia verkostoja, korostuu omaisten kertomuksissa. Sosiaalisen voimaantumisen näkökulmasta keskeistä on, että yksilöt omasta tai läheisensä sairaudesta tai vammasta huolimatta säilyttävät elämässään riittävän määrän sosiaalisia suhteita. Vertaistuen kautta löydetty sosiaalinen verkosto usein paikkaa niitä työ- ym. verkostoja, joista yksilö joutuu luopumaan oman tai läheisensä sairastumisen myötä. Kolmas voimaantumisen taso on yhteiskunnallinen voimaantumisen taso, joka näyttäytyy kertomuksissa ennen kaikkea aktiivisena osallistumisena järjestötoimintaan. Yhteiskunnallisesti voimaantunut henkilö näkee itsensä osana laajempaa viitekehystä: he kuvaavat omaa rooliaan aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana ja vaikuttajana. Vertaistukitoiminta itsessään aktivoi osallistumaan ja toimimaan, sillä ryhmässä saadaan yksilöä paremmin kuuluviin oman sairaus- tai vammaryhmän ääni. Vaikka kertomuksissa ei tuoda suoranaisesti esille sitä, että yksilöt tavoittelevat oman ryhmänsä yhteiskunnallisten olojen kohentamista, on tämä tavoite kuitenkin olemassa jo niissä rakenteissa, missä vertaistuki mahdollistuu. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävähän on ollut perinteisesti valvoa ja edistää omien jäsentensä oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Lähde:Toppila,Sari Neurologisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistuesta.kasvatustieteen pro gradu -tutkielma.oulu: Oulun yliopisto. Valtakunnallinen CP-viikko mediassa Valtakunnallinen CP-viikko sai medianäkyvyyttä erityisesti Oulussa, Lappeenrannassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Oulussa teemaseminaari Nyt puhutaan kuntoutuksesta sai YLEn paikallisradiossa ja Pohjois-Suomen alueellisissa uutisissa yhteensä 12 minuuttia lähetysaikaa. Radio haastatteli YTT Marja Koukkaria, KM Sari Toppilaa ja toiminnanjohtaja Tomi Kaasista. TV haastatteli Koukkarin lisäksi kuntoutuja Pasi Maunua. Molemmat lähetykset tulivat ulos KaupunkilehtiVaasan Ikkuna pohjusti CP-viikkoa ilmestynessa numerossa, jossa se haastatteli Vaasan seudun CPyhdistyksen varapuheenjohtajaa Carola Lithéniä. Lappeenrannassa ilmestyvä Vartti Etelä-Karjala kävi seuraamasa Vammaisuus yhteiskunnallisena kysymyksena ja kokemuksena-seminaaria Juttu ilmestyi Sanomalehti Vasabladet kirjoitti puhuvammaisten tulkkipalveluista Sanomalehti Pohjalainen kirjoitti isohkon artikkelin Anna- Carin Martinista. Artikkeli ilmestyi myös Ilkka-lehdessä Sini Pälikkö

15 CP-LEHTI 2010:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Elina Hakkarainen PsM, KM, tutkija Luento CP-liiton syyspäivillä Vaasassa Millaista tietoa CP-lasten oppimisesta on tähän mennessä saatu Liiku, opi, osallistu -hankkeessa? Luennon tavoitteena on esitellä Liiku, opi, osallistu hankkeessa tehtyjä oppimisvaikeus- ja herätevastetutkimuksia ja niistä saatuja alustavia tutkimustuloksia. Oppimisvaikeustutkimuksissa olemme olleet kiinnostuneita CPvammaisten lasten lukemisesta, kirjoittamisesta ja laskemisesta, sekä niihin liittyvistä alataidoista. Herätevastemittausten avulla on tutkittu CP-vammaisten lasten ja nuorten muistia ja tarkkaavuutta. Tietojemme mukaan tutkimuksemme on ensimmäinen CP-lapsia koskeva herätevastetutkimus. CP-lapsia tutkittaessa perinteisten neuropsykologisten ja oppimisvaikeustutkimusten rajoituksena pidetään menetelmien perustumista kommunikaation ja motoriikan avulla saatavaan tietoon lapsen kognitiivisesta tasosta. Motoriikan ja kommunikaation haasteet sekä näkemiseen liittyvät pulmat ovat tavallisia CP-lapsilla, jolloin tutkimustulokset eivät välttämättä kerro tarkasti lapsen todellista tasoa, vaan voivat johtaa taitojen ja kykyjen yli- tai aliarviointiin. Projektimme tärkeänä tavoitteena on ollut kehittää testipatteria, jonka avulla lasten oppimista voitaisiin tutkia mahdollisimman tarkasti ilman motoriikan, kommunikaation tai visuaalisten toimintojen rajoitusten aiheuttamaa vaikutusta tutkimustuloksiin. Perinteisiä psykologisia testejä on muokattu mm. kuvia suurentamalla ja tarjoamalla vastausmahdollisuus useammalla tavalla. Lapsi on voinut ilmoittaa oman vastauksensa suullisesti, osoittamalla tai aakkostamalla. Lisäksi olemme käyttäneet tietokonepohjaisia testejä, joissa vastaus voidaan antaa suurikokoisia painikkeita tai kosketusnäyttöä käyttäen. Herätevastetutkimuksilla näitä motoriikan ja kommunikaation rajoitusten aiheuttamia vaikeuksia kognitiivisten toimintojen arviointiin pyritään edelleen pienentämään. Tutkimuksen aikana lapsi tekee tarkkaavuuteen ja muistamiseen liittyviä tehtäviä tietokoneella samalla, kun EEGlaite rekisteröi häneltä aivosähkökäyrää. Aivosähkökäyrää analysoidaan siten, että tiettyihin usein tapahtuviin tilanteisiin (esim. mieleen painamisen tai palauttamisen hetki tehtävässä) liittyvät käyrän kohdat keskiarvoistetaan ja näin muodostettujen tilanteeseen sidottujen keskiarvokäyrien huippujen korkeutta ja esiintymisen ajankohtaa tarkastellaan mikrovolttien ja millisekuntien tarkkuudella. Oletuksena on, että esimerkiksi tehtävän vaikeutuminen vaikuttaa keskiarvokäyrässä näkyvien huippujen korkeuteen ja sijaintiin. Tähän mennessä oppimisvaikeustutkimuksiin on osallistunut 22 ja herätevastetutkimuksiin 23 CP-lasta ja nuorta. Tutkittavien ikä on vaihdellut 9 ja 18 vuoden välillä. Herätevastetutkimuksiin liittyen keräämme parhaillaan iän ja sukupuolen mukaan kohdennettua verrokkiaineistoa. Kaiken tutkimusaineiston tulisi olla kerättynä vuoden 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen hankkeen viimeinen vuosi 2011 käytetään aineiston analysointiin ja tulosten raportointiin. Tutkimustuloksista on tarkoituksena kirjoittaa 3-5 kansainvälistä julkaisua. Lisäksi hankkeen tärkeänä tavoitteena on tuottaa oppimisvaikeuksien tutkimiseen soveltuvaa materiaalia koulujen käyttöön. Monet CP-lapset opiskelevat tavallisessa peruskoulussa, mutta koulupsykologeilla, opettajilla ja erityisopettajilla ei välttämättä ole käytössään menetelmiä, joilla lapsen oppimista voitaisiin tutkia henkilökohtaiset oppimistavoitteiden määrittelemiseksi ja seuraamiseksi.

16 16 SYYSLIITTOKOKOUS CP-LEHTI 2010:7 Vammaisten henkilöiden oikeudet ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja moniammatilliseen kuntoutustarpeen arviointiin ja -suunnitteluun on turvattava Hallitus antoi esityksen uudeksi terveydenhuoltolaiksi eduskunnalle kesäkuussa Lakiesitys on nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Lakiuudistuksen myötä asiakaslähtöisyys ja valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Myös terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistetaan säännöksin. Lakiuudistuksen toivotaan saattavan myös CP-vammaisen henkilön terveydenhuoltopalvelut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen terveyttä koskevan 25 artiklan mukaisiksi. Artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää ja että terveydenhoitopalvelujen saatavuuden turvaamiseen terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien sitoudutaan. Tällä hetkellä CP-vammaisten nuorten täytettyä 16-vuotta heidän seuranta- ja kuntoutusvastuunsa siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tutkimusten mukaan CP-vammaisille ihmisille syntyy ajan myötä usein erilaisia sekundaarisia liitännäishäiriöitä. Ikääntymisen myötä toimintakyvyssä tapahtuvat fyysiset muutokset heijastuvat psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Näin ollen yksilön kyky selviytyä päivittäisestä elämästä, opiskelusta, työstä, harrastuksista ja osallistumisesta heikkenee. Tästä syystä CP-vammaisten nuorten ja aikuisten toimintakyvyn seuranta, arviointi ja kuntoutuksen suunnittelu edellyttää laaja-alaista ja moniammatillista asiantuntemusta. Tähän asiantuntemukseen perusterveydenhuollolla on harvoin resursseja ja osaamista. Myös CP-vammaisten henkilöiden ennalta ehkäisevä terveydenhuolto, terveystarkastukset ja joukkoseulonnat vaativat erityistä huomiota. Tutkimusten mukaan esimerkiksi CP-vammaisilla naisilla on kolme kertaa suurempi riski kuolla rintasyöpään verrattuna valtaväestöön, mikä johtuu puutteellisista seulonnoista ja hoidosta. Tiedot terveystarkastuksista ja joukkoseulonnoista eivät saavuta kaikkia vammaisia henkilöitä. Tilojen esteellisyys ja henkilökunnan kokemattomuus työskennellä vammaisten henkilöiden kanssa johtaa usein erityisesti vaikeavammaisten henkilöiden jäämisen terveystarkastusten ja joukkoseulontojen ulkopuolelle. Suomen CP-liitto ry vaatii, että Syntymästään ja varhaislapsuudestaan vammaisille henkilöille on turvattava yhdenvertaiset mahdollisuudet ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, terveystarkastuksiin ja joukkoseulontoihin. CP-vammaisten nuorten ja aikuisten kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnittelu tulee keskittää alueellisesti sinne, missä on riittävä moniammatillinen asiantuntemus, nykyisessä järjestelmässä keskussairaaloihin. Sairaanhoitopiireihin tulee perustaa nuorisoklinikat saattamaan vuotiaita vammaisia aikuisten palvelujärjestelmään. Kuntoutusohjauksen palveluja tulee olla saatavilla kaikkina ikäkausina myös perusterveydenhuollossa. CP-vammaisille henkilöille taataan säännöllinen seuranta ja moniammatillinen toimintakyvyn arviointi 35 ikävuoden jälkeen, koska ikääntymisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat yksilön työ- ja toimintakykyyn sekä kuntoutustarpeeseen. Vaasassa Suomen CP-liitto ry:n liittokokous

17 CP-LEHTI 2010:7 MMC HC 17 Kaleidoscopessa näkyy erilaista samanlaista Helsingin Malmitalon lämpiössä kokee jo taiteellisen elämyksen, kun kaksi näyttelijää Petra Haapio ja Saara Holmberg kiertävät kuvitteellisen Kaleidoscopen kanssa käytävillä. Kaleidoscope tanssissa yhdistyy vammaisten ja vammattomien yhteinen liike kokonaisuudeksi. Ohjaaja Sally Davison on halunnut näyttää tanssilla, että me kaikki olemme samanlaisia, mutta toisaalta erilaisia. Jokainen on omanlaisensa. Esityksen alussa tuli tunne, että ollaan jossain usvaisessa metsässä ja haltijat liikkuvat puiden lomassa. Tanssissa kuultiin venäläisiä klassisia kappaleita. Joissain kappaleissa tuli tunne, että ollaan Pariisin kaduilla.sally Davison sanoo, että näytelmä on eräänlainen tytön matka. Kaaos Companyssa on vammaisia ja vammattomia tanssijoita, iältään he ovat vuotiaita. Uusin esitys on Kaleidoscope. Se on humoristinen esitys siitä, että ei ole väliä onko vammainen vai vammaton. Kaikki olemme samanlaisia. Tuotannosta vastaa Dance Ability Finland ry. Kaleidoscopen tuottava yhdistys DanceAbility Finland ry on perustettu vuonna Yhdistyksen tavoitteena on tukea kaikille avointa ja esteetöntä tanssia sekä tuoda tanssin mahdollisuuksia erityisesti marginaalissa oleville ihmisille järjestämällä työpajoja, koulutuksia ja esityksiä. Riku-Ville Laurila

18 18 MMC HC CP-LEHTI 2010:7 Vertaistuki antaa valoa sekä vanhemman että lapsen arkeen Ei yksin kulkea kukaan jaksa. On yksin kulkevan pitkä matka. Käy kanssani, tule viereeni, mennään yhdessä näin. On helpompi kulkea matka eteenpäin. Vertaistuki ja sen merkitys on viime vuosina alettu kokea yhä tärkeämmäksi erilaisissa elämäntilanteissa. Etenkin sairauden, vammautumiseen johtaneen onnettomuuden kohdatessa tai vammaisen lapsen syntyessä perheeseen tulisi vanhemmilla ja omaisilla olla mahdollisuus halutessaan vertaistukeen ts. saada helposti yhteys ihmiseen, jolla on omakohtaisia kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Tässä esimerkiksi CP-liitto ja keskussairaalat/yliopistosairaalat voisivat tehdä yhteistyötä siten, että MMC-HC lapsen syntyessä perheelle annettaisiin alueellisen vertaistukihenkilön yhteystiedot ja heille kerrottaisiin mahdollisuudesta tavata vamman kanssa jo tutuksi päässyt ihminen. Ihminen, joka ei tule kertomaan karmeita lääketieteellisiä faktoja siitä mihin lapsi ei todennäköisesti koskaan kykene vaan ihminen, joka päinvastoin kannustaa lapsen vammasta huolimatta elämään täyttä elämää. Itse olen syntymästäni asti ollut MMC-HC vammainen, tai kuten kerran leikilläni heitin, MMCmoottoripyöräkerhon jäsen. Viikkojen, jopa kuukausien mittaiset sairaalajaksot, kymmenittäin leikkauksia, shunttitutkimukset, katetrointi, jatkuva hermokipu ja motoriset ongelmat ovat minun elämääni, hyvää elämää. MMC/HC nainen - uusi tuttavuus CP-liiton järjestämiin MMC-HC perheiden tapaamisiin minulla oli suuri ilo tai suorastaan kunnia päästä mukaan ensimmäistä kertaa viime talvena, kun erinäisten sattumien kautta tiemme kohtasivat Jakolan Sarin kanssa, joka sitten vei viestiä minusta Petralle ja niin huomasin olevani Rokualla vertaistukitapaamisessa. Kokemus tuosta viikonlopusta oli huikea. Tarkoituksenamme kai oli, että minä pyrin antamaan lasten vanhemmille mahdollisimman paljon, todisteen siitä, että MMC:n ja HC:n kanssa todellakin voi elää. Tutustuessani noihin ihaniin lapsiin, tuli oma lapsuuteni mieleen. Oma kävely, jonka muistan lähinnä vaappumisena. Menin välillä tosi lujaa, kaaduin mutta nousin aina ylös. Kiipesin portaita ja välillä tulin ne pyörimällä alas, koska pää vei nopeammin kuin jalat. Ruhjeita tuli ja meni mutta elin täysipainoista elämää ja elän edelleen. Lasten riemulla ei ollut rajaa kun he löysivät toisensa Rokua Healt kuntoutuksen aulasta ja niin sitä mentiin pyöriksillä kilpaa pitkin käytävää minäkin lasten seurana, siis 40-vuotias. Lasten kommentit olivat myös aivan loistavia ja niin aitoja. Kun esimerkiksi Eerika kysyi että näytä nyt sitä sun seisomaasentoa ja vastasin että en voi, kun en pysy pystyssä ilman tukea niin lapsi kirkkain silmin tuumasi vain että hanki kuule tällaset tukarit ja esitteli minulle lähes polviin ylettäviä jalkatukiaan. Lapset olivat myös aidon kiinnostuneita omasta pyörätuolistani, joka on kuulemma hieno. Vaikka osa heistä istuikin pyörätuolissa ja itse tuoli ja sen käyttö ei siis niinkään ollut uutta ja hienoa, niin aikuinen MMC-HC nainen oli kuitenkin heille aivan uusi tuttavuus ja vielä kun kerroin, että minulla on itselläni 8- vuotias lapsi, heidän ikätoverinsa, olivat lapset entistä kiinnostuneempia. Olin myös aivan otettu siitä, että Sanna pyysi minua usein samaan pöytään ruokailemaan. Lasten yhteinen ilonpito antoi varmasti paljon kaikille muillekin talossa olleille. Ei haitannut tahtia MMC-HC kun pistivät lapset parketilla pyörähtäen tanssin tahtiin, ei ollut esteenä pulkkamäessä tai juoksemisessa, taisipa jokunen vesipeto polskia kylpylän allasosastollakin useampaan otteeseen. Meitä on paljon Lapsille, kuten aikuisellekin, on todella tärkeää tulla hyväksytyksi ja erityisen tärkeäksi asia muodostuu silloin, kun lapsella sattuu olemaan jokin sairaus tai

19 CP-LEHTI 2010:7 MMC HC 19 Anne-Marie Hannonen osallistui viime talvena Rokuan vertaistukitapaamiseen. Sari Jakola vamma, kuten nyt MMC-HC. Tämän vuoksi on myös tärkeää saada lapsi ymmärtämään, ettei hän ole ainoa vammainen, vaan meitä on todella paljon. Tässä asiassa vertaistuki on todella tärkeässä roolissa, myös lasten elämässä. Lapsi voi oman ikätasonsa mukaan vertaistukiryhmässä tehdä havaintoja ja vertailuja, että hei sullakin on tuollainen arpi, kato mullakin on. Tai sullakin on pyörätuoli. Mutta miten saamme lapset vertaisryhmään. Tässä vastuu onkin sitten vanhemmilla, jotka oman jaksamisensa äärirajoilla usein ahertavat, kuka työssä käyden kuka kotona työskennellen, vaikeavammaista lastaan hoitaen. Tuolla ensimmäisellä vertaistukiviikonlopullani aikuisten kanssa jutellessani esiin nousi monia kysymyksiä ja huoli oman lapsen kivuista, selviämisestä päiväkodissa, koulussa ja elämässä yleensä sekä huoli tulevaisuudesta oli vanhemmilla luonnollisesti melko kova. Eikä taistelu lapsen oikeuksista sosiaalipalveluihin, koulukuljetukseen, koulunkäynti- tai päiväkotiavustajaan, oikeanlaisiin apuvälineisiin suinkaan helpota vanhempien taakkaa, kun tuntuu, että joka ikisestä asiasta täytyy tapella. Ihania ystäviä niin tämäkin viikonloppu. Seuraavan kerran tapasimme lähes samalla porukalla Sarin kotona kesäkuussa mukavan yhdessäolon merkeissä. Sää ei suosinut mutta seura oli sitäkin lämpimämpää. Oli ihana nähdä lasten kasvaneen kolmessa kuukaudessa ja melkoinen muutos Sinissä, joka oli käynyt suuren leikkauksen tapaamistemme välillä. Vanhemmat vaihtoivat kuulumisia vilkkaasti samalla kun ihailimme olympiahopeamitalia, upeaa. Kesän aikana sain kokea myös muita ikimuistoisia hetkiä kun Sanna ja Maarit vanhempineen sekä Iina ja Valtteri vanhempineen piipahtivat kyläilemässä. Lasten vanhempien kanssa vaihdoimme kuulumisia sekä MMC- HC asioihin liittyen että muistakin asioista. Eerikan sain tavata myös heinäkuussa joten, minusta tuntuu, että olen saanut ihania ystäviä näiden tapaamisten kautta. tuli vertaistuen tärkeys. Paikalla oli hyvin eri tilanteissa olevia perheitä, joku perhe oli elänyt lapsen vamman kanssa 12 vuotta kun toiselle perheelle MMC-HC oli vasta reilun vuoden ollut perheenjäsenenä. Yleisesti on tullut esille, että lääkäreiden kommentit syntymättömän tai juuri syntyneen lapsen vammaisuudesta sekä usein netistä luettu tieto MMC:stä tai HC:stä olivat aiheuttaneet monissa vanhemmissa ahdistusta. Tuon ahdistuksen ja pelon poistaminen ei ole aivan pikku juttu, mutta näissä vertaistukitapaamisissa siihen annetaan avaimet, joita vanhemmat voivat sitten käyttää. Ja puhumalla sekä elämällä se ahdistus pikku hiljaa sitten hälvenee ja häviää. Juttelimme myös MMC-vammaisten retuperällä olevasta hoidosta sekä fysioterapian merkityksestä hyvään elämän laatuun sekä kuten ensimmäiselläkin vertaistapaamisellani myös siitä, että noista ihanista vaikeavammaisista lapsista kasvaa jonain päivänä itsenäisiä, pärjääviä aikuisia MMC- Vertaistukiviikonlopun aikana oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia monista asioista ja kuten aina, Viimeisin vertaiskosketukseni oli Vaasassa CP-liiton syyspäivien yhteydessä järjestetyssä MMC- HC seuranaan. kaikki hyvä loppuu liian pian, HC tilaisuudessa. Jälleen esille >>>

20 20 MMC HC CP-LEHTI 2010:7 Tulevaisuus on mahdollisuus Tulevaisuutta ajattelen suurena mahdollisuutena. Mahdollisuutena sen vuoksi, että yhteiskuntaa ollaan koko ajan rakentamassa vammaisystävällisempään suuntaan, mikäli VAMPOon on uskominen. Kun vielä saamme koottua alueellisia MMC ja HC vertaistukiryhmiä ympäri Suomen, jotka kokoontuvat säännöllisesti niin se tuo voimaannuttavaa helpotusta monen vaikeavammaisen perheen arkeen. Lisäksi on tärkeä huomioida eri ikäkaudet, sillä eri-ikäisillä lapsilla on monesti hyvin erilaisia tarpeita, kuten myös vanhemmilla tässä tilanteessa joten alle kouluikäisten vanhemmilla on ehkä enemmän keskusteltavaa keskenään kuin 1- vuotiaan ja 11-vuotiaan vanhemmilla. MMC-HC lapsen murrosikä ja kotoa pois muuttaminen saattavat olla vanhemmille kovempi paikka kuin vammattoman lapsen kohdalla, joten ehkä juuri heille suunnattu vertaisryhmä tuo uutta näkökulmaa ajatteluun lapsen pärjäämisestä. Viikonlopun mittaiset kylpylätapaamiset ovat loistava tilaisuus sekä vanhempien että lasten ajatusten vaihtoon, rentoutumiseen ja uuden tiedon hankintaan. Vertaistuen ei aina kuitenkaan tarvitse olla mielestäni sitä, että fyysisesti olet läsnä tai lähdet jonnekin. Myös se, että voit vaikka puhelimessa tai netissä keskustella samassa tilanteessa olevan ihmisen kanssa saattaa auttaa jaksamaan vaikean hetken yli. Aina ei jaksa puhua, aina ei halua kuunnella mutta silloin kun on niiden aika, on hyvä kun on siihen tilaisuus ja toinen on läsnä. Eletään täysillä On myös tärkeää huomata se seikka, että yleensä paras vertaistuki on juuri hän, joka on käynyt saman asian läpi.olen kirjoittanut tässä lähinnä vain lapsiperheen arjesta, mutta aivan yhtä tärkeää vertaistuki on aikuisille MMC-HC vammaisille, on tilanne sitten sellainen kuin minulla, että olen syntymästäni saakka ollut tämän kanssa tekemisissä tai vamma on tullut myöhemmällä iällä esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Vastavammautuneiden vertaistukiryhmä, johon myös vammautuneen omaiset voisivat osallistua tai sitten omaisille oma ryhmänsä voisi olla monelle tärkeä kokea. Liian moni jää yksin vammansa kanssa, käpertyy itseensä kun ei oikein tiedä että onko minusta nyt enää oikein mihinkään no totta ihmeessä on! Myös moni omainen/ läheinen jää ilman tukea turhaan ja alkaa kenties hyysätä vammautunutta, uupuu ja kierre on pian valmis. Ei yksin kulkea kukaan jaksa. On yksin kulkevan pitkä matka. Käy kanssani, tule viereeni, mennään yhdessä näin. On helpompi kulkea matka eteenpäin. Toivon kaikille oikein rauhallista ja valoisaa joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta vertaistuen parissa. Elämä on elämisen arvoista, siis eletään täysillä. Anne-Marie Hannonen Vardag med handikappat barnbarn Som far-eller morförälder kan det vara svårt att veta hur man bästa umgås med sina handikappade barnbarn.kan man i vanlig lek med mera kunskap och tips göra umgänget nyttigare för barnet Det är temat för ett endagsseminarium, som ordnas i Åbo i mars nästa år. Dagen ger vägkost både om barnbarnens rättigheter och hur det hela fungerar inom familjen. Den andra halvan av dagen ägnas åt grupparbeten med olika teman, som deltagarna kan välja emellan. Handikapp som omfattas är funktionshinder, hörselskador och synskador.experter från olika områden har engagerats. Seminariet den19 mars är gratis men lunchen betalar deltagarna själv. Det är första gången en sån här dag arrangeras på svenska i Finland. Närmare information distriktssekreterare Aira Eklöf , Yrsa Lindroos Programmet färdigställes utförligare i närmaste framtiden. Varm välkomna med!

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Outi Hietala, erikoistutkija kehittäjä, VTT Kuntoutuspäivät 17. 18.3.2016 Työryhmä 2 Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot