Sisällysluettelo. 27 Vastine aluehallintovirastolle monipolttoainevoimalaitoksen ympäristöluvasta

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Sisällysluettelo Sivu 27 Vastine aluehallintovirastolle monipolttoainevoimalaitoksen ympäristöluvasta 3 28 Vastine aluehallintovirastolle voimalaitoksen ympäristöluvasta 5 29 Ylilääkärin viran täyttäminen 7 30 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Perintätoiminnan kilpailuttaminen Lausunnon antaminen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntajakoselvittäjästä Muutosesitys yleisjaoston vuoden 2014 talousarvioon Työnantajan edustajien nimeäminen yhteistyötoimikuntaan toimikaudeksi Asfalttikartelliin liittyvän korvauksen vastaanottaminen Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Pakinaisen kylässä sijaitsevan Siesta-nimisen tilan kaupassa Kettumaan ranta-asemakaavamuutos 38

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Aika kello 18:30-19:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Aalto Hannu 1. varapuheenjohtaja Jalkanen Heini 2. varapuheenjohtaja Gustafsson Hanna jäsen Hagsberg Sirpa jäsen Kuustonen Juho jäsen Lindström Jan jäsen Linja Anne jäsen Santalahti Samuli jäsen Savolainen Arja jäsen Tavio Tero jäsen Forsblom Toni Jan Lindströmin varajäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Salokangas Elina valtuuston 1. vpj. Paju Marja-Terttu henkilökunnan edustaja Heinonen Juha kaupunginkamreeri Sipponen Martti vs. kaupunginjohtaja Lehtinen Riitta kaupunginsihteeri Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirpa Hagsberg ja Anne Linja. Markku Tuuna puheenjohtaja Riitta Lehtinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 27. tammikuuta 2014 Sirpa Hagsberg Anne Linja

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Vastine aluehallintovirastolle monipolttoainevoimalaitoksen ympäristöluvasta 1079/ /2013 Kaupunginhallitus 27 Kaupunginlakimies Turo Järvinen: Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kaupunginhallitukselta lausuntoa TSE Oy:n uudelle monipolttoainevoimalaitokselle myönnetystä ympäristöluvasta (nro 214/2013) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemään valitukseen. Ympäristöluvissa aluehallintovirasto on lupaviranomainen ja ELY-keskus valvova viranomainen. Ympäristösuojelulain nojalla ELY-keskuksella on valitusoikeus aluehallintoviranomaisen myöntämästä ympäristöluvasta. Valituksessaan ELY-keskus vaatii ympäristöluvan palauttamista uudelleen käsiteltäväksi meluntorjunnan ja sen tarkkailua koskevien määräyksien osalta. Vastineen antamiselle asetettuun määräaikaan on saatu pidennystä asti. Vastinepyyntö valituksineen on liitteenä. LIITE B1, KH Valituksenalaisesta ympäristöluvasta käy ilmi, että uuden monipolttoainevoimalaitoksen melumallinnuksen perusteella melutason ohjearvot eivät normaalitilanteessa tule ylittymään lähimmillä asuinkiinteistöillä yksin laitoksen kuin kaikkien alueen toimintojenkaan aiheuttaman melun osalta. Ympäristöluvassa on asetettu melun tarkkailuvelvoite mittaamalla toiminnan pääasiallisten melulähteiden äänitehotasot viimeistään kuusi kuukautta toiminnan aloittamisen jälkeen. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus päättää vastineenaan ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallin tovirastolle, ettei se edellä esitetyin perustein pidä tarpeellisena palauttaa monipolttoainevoimalaitoksen ympäristölupaa uudelleen käsiteltäväksi. Merkittiin, että Jan Lindström poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi sekä että kokouksessa oli läsnä hänen tilallaan varajäsen Toni Forsblom.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Vastine aluehallintovirastolle voimalaitoksen ympäristöluvasta 41/ /2013 Kaupunginhallitus 28 Kaupunginlakimies Turo Järvinen: Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kaupunginhallitukselta lausuntoa TSE Oy:n voimalaitokselle annetusta ympäristöluvasta (nro 213/2013) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemään valitukseen. Ym päristöluvissa aluehallintovirasto on lupaviranomainen ja ELY-keskus val vova viranomainen. Ympäristösuojelulain nojalla ELY-keskuksella on va litusoikeus aluehallintoviranomaisen myöntämästä ympäristöluvasta. Valituksessaan ELY-keskus vaatii ympäristöluvan palauttamista uudelleen käsiteltäväksi päästömääräyksiä sekä meluntorjunnan ja sen tarkkailua koskevien määräyksien osalta. Vastineen antamiselle asetettuun määräaikaan on saatu pidennystä asti. Vastinepyyntö valituksineen on liitteenä. LIITE B2, KH Voimalaitoksella on vuonna 2004 myönnetty, voimassa oleva ympäristölupa, jonka velvoitteisiin on kuulunut jättää ympäristölupahakemus vuoden 2009 loppuun mennessä lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa Päästörajat Valituksenalaisessa ympäristöluvassa rikkidioksidin päästörajoja tiukennetaan olemassa olevan luvan mukaisesta tasosta ja merkitys on olennainen tiukennuksen kohdistuessa kattiloihin NA2 ja NA3, joita käytetään kaukolämmön ja höyryn peruskuormalaitoksina ja kattilaa NA1 vain lämmöntuotannon vara- ja huippulaitoksena. Lupamääräysten tarkastamiseksi voimalaitos joutuu jättämään uuden lupahakemuksen vielä vuoden 2014 aikana. Tässä hakemuksessa ja sen päätöksessä lupamääräykset päivitetään vastaamaan parhaillaan valmistelussa olevan kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Melurajat Vuosina 2004, 2005 ja 2007 tehtyjen melumittausten ja mallinnosten perusteella sekä päivä- että yöaikainen melutaso normaalitilanteessa jää valtio-

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus neuvoston päätöksen mukaisiin raja-arvoihin lähialueen asuinrakennusten ulkoalueilla. Öljytien ja Viljatien risteyksestä (nykyään Exxon Mobilin alueelta) on sittemmin purettu kolme omakotirakennusta, joten tällä hetkellä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Voimatiellä Viestitien pohjoispuolella. Voimatien alueen asukkaat ovat puolestaan syksyn 2013 aikana ilmoittaneet pitävänsä aluetta viihtyisänä ja toimivana asuinpaikkana (mm. kaupungille osoitettu vetoomus ) eikä alueelta muutoinkaan ole tehty viranomaisille ilmoituksia melusta. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus päättää vastineenaan ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallin tovirastolle, ettei se edellä esitetyin perustein pidä tarpeellisena palauttaa voimalaitoksen ympäristölupaa uudelleen käsiteltäväksi. Merkittiin, että Jan Lindström poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi sekä että kokouksessa oli läsnä hänen tilallaan varajäsen Toni Forsblom. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Ylilääkärin viran täyttäminen 779/ /2013 Kaupunginhallitus 29 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen Kaupunginhallitus on päättänyt julistaa sosiaali- ja terveysviraston ylilääkärin vi ran uudelleen haettavaksi. Samalla päätettiin, että ai em min saa pu neet ha ke muk set otetaan huomioon virkaa täytettäessä. Ylilääkärin virka on ollut haettavana uudel leen si ten, et tä uu sien ha ke musten viimeinen jättöpäivä oli Virkaa oli ai em min ha kenut nel jä haki jaa, joista yksi on vetänyt hakemuksensa pois ja yhden hakijan pätevyys ei riittänyt. Viran hakuilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Lääkärilehdessä, kaupungin verk ko sivuilla ja työvoimahallinnon MOL.fi-sivustolla. Viran koko hakuilmoitus oli seuraava: "Naantalin terveyskeskus on yksi maamme parhaiten toimivista terveyskes kuksista, joka tarjoaa perusterveydenhuollon palvelut noin asukkaal leen. Toimimme väestövastuuperiaatteella ja kaikki väestövastuulääkärin virkamme on täytetty. Panostamme jatkuvasti toimintamme kehittämiseen, jossa merkittävä osa on jatkuvalla koulutuksella ja henkilöstön hyvinvoin nilla. Terveyskeskuksemme hakee osaavaan ja aktiiviseen työyhteisöönsä YLILÄÄKÄRIÄ Kelpoisuusvaatimuksena ylilääkärin virkaan on yleislääketieteen erikoislää kärin tutkinto tai muu tehtävään soveltuva erikoislääkärin tutkinto ja riittävä kokemus perusterveydenhuollosta sekä hallintotehtävistä. Ylilääkärin keskeisiä tehtäviä ovat mm.: terveyspalvelujen kokonaisvaltainen johtaminen sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmätyöskente ly erikoissairaanhoidon seuranta ehkäisevän kansanterveystyön suunnittelu, orga nisointi ja to teuttaminen paikallisen terveyspolitiikan valmistelu

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus vastuu aikuisten psykososiaalisista palveluista osallistuminen erikseen sovittavalla tavalla klii niseen työhön Palkkaus on kilpailukykyinen ja virkasuhteen muut ehdot määräytyvät KVTES:n ja Lääkäri-VES:n mukaan. Virkaan valittavalla on 4 kk:n koeaika ja ennen viran vastaanottamista hakijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärin todistus terveydentilastaan. Naantalin kaupunki on savuton työpaikka. Lisätietoja asiasta antaa perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen, puh , iiro.poyhonen@naantali.fi ja vs. ylilääkäri Riikka Lehtinen, puh , Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen pyydetään jättämään perjantaihin klo mennessä osoitteessa tai lähettä mään osoitteeseen Naantalin kaupungin kirjaamo, PL 43, Naantali. KAUPUNGINHALLITUS" Määräaikaan mennessä virkaa haki kaksi pätevyysvaatimukset täyttävää hakijaa, joista toinen virkaa jo aiemmin hakenut oli saanut pätevyyden vuo den 2013 joulukuussa. Kaik ki aan päteviä viran ha ki joi ta on nyt yh teensä nel jä. Oheismateriaali: Hakijoista laadittu yhteenveto Kaupunginhallitus on haastatellut aiemmin virkaa hakeneet, joten uudet hakijat tulisi nyt myös haastatella. Ennen viran täyttämistä on perusteltua lähettää haastattelun perusteella hakija tai hakijat soveltuvuusarvioon. Haastattelutilaisuuteen osallistuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen pöytäkunta mahdollisuuksien mukaan, perusturvajohtaja, vs. ylilääkäri, vs. kaupunginjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Sopivia haastattelupäiviä olisivat klo 15 tai klo 15 alkaen. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää kutsua haastatteluun yleislääketieteen erikoislää käri Harri Huhtasen ja yleislääke tieteen erikoislääkäri Kris tian Kallion.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus KOKOUSKÄSITTELY: Haastattelutilaisuuteen osallistuvat so si aali- ja ter veys lau takunnan puheenjohtaja ja varapuheenjoh taja, kau pun gin hallituksen pöytäkunta mahdollisuuksien mu kaan, pe rus tur vajohtaja, vs. ylilääkäri, vs. kaupunginjohtaja ja hen ki löstö päällikkö. Haastatteluajankohdaksi kaupunginhallitus päättää torstain klo ja varapäiväksi maanantain klo Haastattelujen jälkeen so vel tu vuus ar vioin tiin lä he tet tä vistä hakijoista päätöksen tekee vs. kaupunginjohtaja. Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Marja-Terttu Paju oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 27/ /2014 Kaupunginhallitus 30 Toimielinten pöytäkirjat Viranhaltijapäätökset 1 Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginjohtajan tilannekatsaus 2 Vuoden 2014 käyttösuunnitelmat kaupunkisuunnittelujaoston alaisten tehtäväalueiden osalta 3 Kaavoituskatsaus Keskustakortteleiden asemakaavan laatiminen 5 Asia ei julkinen 6 Kettumaan ranta-asemakaavamuutos 7 Vuosina myytävät kiinteistöt 8 Asia ei julkinen 2 Luolalan paloaseman rakennustoimikunta NCC Rakennus Oy:n lisämuutostyötarjous, letkutorni ja lattiapinnoite 2 NCC Rakennus Oy:n lisämuutostyötarjous, viemäri- ja erotinkaivot sekä HEK-kaivojen kannatuspannat 3 NCC Rakennus Oy:n lisämuutostyötarjous, elementtimuutokset 4 Seuraava kokous 3 Satamalautakunta Sataman liikenne ja talous 2013 (alustava) 2 Rederi Ab Lillgaardin liikennöintisopimusluonnos 3 Ilmoitusasiat 1 Henkilöstöpäällikkö Laura Saurama 1/2014 Määräaikaisen työntekijän palkkaaminen palkkahallintoon VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ot to-oikeutta edellä seloste tuissa toimielinten pöytäkirjoissa sekä viranhaltija päätöksissä ilmeneviin päätöksiin.

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Marja-Terttu Paju oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Perintätoiminnan kilpailuttaminen 61/ /2014 Kaupunginhallitus 31 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Kaupunginhallituksen hyväksymän laskutus- ja perintäohjeen mukaisesti kaupungin erääntyneiden saatavien perintä siirretään ulkoiselle perintätoimistolle. Perintätoimen tarjouspyyntö julkaistiin marraskuussa 2013 siten, että tarjoukset oli jätettävä sähköisen tarjouspalvelun kautta klo mennessä. Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät Lindorff Oy ja Intrum Justitia Oy. Oheismateriaali: Tarjouspyyntö Tarjousten avauspöytäkirja Intrum Justitia Oy:n tarjous Intrum Justitia Oy:n referenssiluettelo ja erillishinnasto Intrum Justitia Oy:n palvelukuvaus (kaupunginhallituksen pöytäkunnalle) Lindorff Oy:n tarjous (kaupunginhallituksen pöytäkunnalle) Tarjouspyynnössä edellytetty tarjoajan perintätoimen prosessikuvaus on erillisessä oheismateriaalissa, koska se on pyydetty pitämään liikesalaisuutena ja pyyntöön on suostuttu. Tarjouspyyntö on julkistettu Hilmassa, koska hankinnan euromäärän oletettiin neljän vuoden sopimuskautena olevan suurempi kuin kynnysarvo euroa. Tarjouspyynnössä oli kaksi keskeistä osaa vähimmäisvaatimusosa (vastattava "kyllä" tai tarjousta ei voi jättää) ja hintaosa. Hintaosaan oli määritelty ne hinnoiteltavat toimenpiteet, joiden oletetaan muodostavan keskeisen osan vuotuisesta perintätoimesta. Muilta osin on edellytetty, että tarjoaja antaa hinnaston niille toimenpiteille, joita mahdollisesti voidaan sopimusaikana joutua toteuttamaan - mikäli hinnastoa ei annettaisi, olisi muiden toimenpiteiden hinnoittelu nolla euroa.

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Tarjouspyynnössä on edellytetty, että perintätoimisto tilittää kaikki velalliselta saamansa suoritukset kaupungille (pääsääntöisesti) sähköisinä tiedostoina. Perintätoimisto laskuttaa kaupungilta omat saatavansa verkkolaskuina eikä saa kuitata omia saataviaan velallissuorituksista. Menettelystä on käytetty termiä "bruttoperiaate". Viranomaismaksut on edellytetty laskutettaviksi suoraan kaupungilta eikä niitä oteta huomioon tarjouksia arvioitaessa. Velallisilta ne pyritään perimään täysimääräisesti. Jälkiperinnässä kaupunki maksaa vain perintäprovision ja se on pyydetty ilmoittamaan euromääräisenä summana, laskentaperusteena "oletettu kotiutettava pääoma". Bruttoperiaatteen takia on pyydetty ilmoittamaan erikseen sekä velalliselta perittävät toimenpidemaksut että kaupungilta perittävät toimenpidemaksut. Nämä on ilmoitettu laskettavaksi yhteen ja tarjouksen voittaja on se, jolla tämä euromäärä on pienin. Tarjouspyynnössä oli vaatimuksena, että kaupungilta perittävä hinta / toimenpide ei ole suurempi kuin velalliselta perittävä. Sähköistä kilpailuttamista käytettäessä oletuksena oli, että hintailmoituslomakkeen oikea täyttäminen määrittää suoraan edullisimman tarjouksen. Sekä Lindorffin että Intrumin edustajien kanssa käytiin jätetty tarjous läpi. Tässä yhteydessä oli todettava, että Lindorffin tarjouksessa oli kaupungilta perittävät hinnat merkitty tarjouslomakkeeseen nolliksi, vaikka tarjouksen liitteessä todettiin, että kaupungilta peritään samat hinnat kuin velallisilta. Koska tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen, on Lindorff Oy:n tarjous hylättävä. Intrum Justitia Oy:n tarjous referenssit ja prosessikuvaus mukaan lukien on tarjouspyynnön mukainen, joten ehdotan, että Intrum Justitia Oy:n tarjous hyväksytään ja sen kanssa tehdään sopimus kaupungin perintätoimen hoitamisesta tarjouksessa annetuin hinnoin ja muutoin tarjouspyynnössä kuvatuin periaattein. Samalla ehdotan, että Intrumin kanssa voimassaoleva sopimus jälkiperinnästä irtisanotaan samasta ajankohdasta kuin tässä tarkoitettu perintäpalvelusopimus astuu voimaan. Oletetuilla tapahtumamäärillä perintätoimiston bruttovuosikustannus on noin euroa. Perinnän onnistuessa sataprosenttisesti nettokustannus on nolla. Rahatoimen talousarviossa on varauduttu perintätoimiston kustannuksiin.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää hylätä Lindorff Oy:n tarjouksen, koska se ei ole tar jouspyynnön mukainen hyväksyä Intrum Justitia Oy:n tarjouksen ja irtisanoa Intrum Justitia Oy:n kanssa voimassa olevan, pelkkää jälkiperintää koskevan sopimuksen sa masta ajankohdasta kuin sopimus pe rintätoimen hoita misesta astuu voimaan. KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että kaupunginkamreeri Juha Heinonen esitteli asiaa kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta / /2013 Kaupunginhallitus Kaupunginkamreeri Juha Heinonen : Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kutsui 25. toukokuuta 2012 Rauman kaupunginjohtajan, valtiotieteen kandidaatin Arno Miettisen selvitysmieheksi käynnistyvään valtionosuusuudistukseen. Selvitysmiehen toimikausi alkoi 1. kesäkuuta 2012 ja päättyy 31. maaliskuuta Uudistuksen halutaan tulevan voimaan Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus uudesta valtionosuusjärjestelmästä kuntakohtaisine koelaskelmineen lähetettiin kommentointikierrokselle. Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa kommentointikierroksen jälkeen. Valtionvarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää kuntien mahdollisia kommentteja selvitysmies Arno Miettisen alustavasta ja Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän (HALKE) käsittelemästä ehdotuksesta mennessä. Selvitysmiehen aineisto oheistetaan. LIITE B9, KH Selvitysmies kuvaa valtionosuusjärjestelmän nykytilaa seuraavasti: Sekava ja vanhentunut nykymalli 48 kriteeriä + 3 lisäosaa sairastavuus 9,6 %: perustuu vuotiaisiin työky vyt tö miin, painoarvoa ei ole vuosiin tarkistettu ikärakenne 82,3 %: kotitalouskyselyn (1990) ja poistore kiste rin (1993) poh jalta sekä Helsingin tilinpää töksen lukujen pe rusteella. Lisäk si vuosittaiset tehtävä muu tokset. päällekkäisiä, vanhentuneita ja epätarkkoja Saman aineiston mukaan uuden valtionosuusjärjestelmän keskeiset piirteet ovat seuraavat:

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Selkeä uusi VOS yksinkertaistetaan laskentamallia, vähennetään kriteere jä, poistetaan pääl lekkäisyyttä yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perus teella kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosit tain. Selvitysmiehen julkistamat 8 kriteeriä ovat seuraavat 1 Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikära ken teen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonais summia THL:n selvi tyksen suuntaisesti > sairastavuuden pai no kasvaa ~2,5-kertaiseksi verrat tuna nykyiseen. 2 Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvityk seen. 3 Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo. 4 Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsin kielisen väestön pe rusteella (asukasluvun perusteella jaetaan n. 35 % ja ruot sinkielisten perusteella 65 % koko summasta ). 5 Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vä hen nettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6 Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kun nan asu kasti heys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7 Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun pe rus teella ja saa ristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puo let asuu ilman kiin teää tieyh teyttä mantereeseen, korotus on kol minkertainen.

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kun nan osuudella, jonka osuus maan alin. Uudistusehdotuksen 3 lisäosaa ovat 1 Syrjäisyys: Syrjäisyysluvun perusteella. Jos syrjäisyysluku yli 1,5 = kun nan kerroin kolminkertainen. 2 Saamelaisten kotiseutualueenlisä: Saamelaisten kotiseutu alueen kun nille = asukasluvun perusteella. 3 Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työ paik kaoma varai suus vähennettynä sen kunnan osuudella, jon ka osuus maan alin. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaik kojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työ voiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. Naantalin kaupunginhallitus päätti esittää Saaristoasiain neuvottelukunnalle, että Naantalin kaupunki nimettäisiin saaristokunnaksi nykyisen saaristo-osakuntastatuksen sijaan. Asiaa perusteltiin mm. seuraavasti: "Naantaliin liittyivät saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saa risto-osakunta Merimasku. Vuoden 2011 alusta Naantaliin liitettiin Maskun saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari. Kuntaliitos muutti Naantalin kuntarakennetta ratkaisevasti. Koko kaupun gin väestöstä noin neljäsosa asuu asetuksen mukaisella saaristoalueella (Merimasku, Rymättylä, Velkua, Livonsaari). Vuoden 2012 lopussa Naan talin mannerosan asukasluku oli , Luonnonmaan saaren ja saa risto-osien Kaupungissa on yli saarta. Ilman kiinteää tieyhteyt tä olevia asuttuja saaria on 28. Naantalin saaristossa on vapaa-ajan asukkai ta n Runsas vapaa-ajan asutus näkyy kaupungin palveluissa mm. terveyskeskuspalvelujen käytön kasvuna, josta aiheutuu lisäkuluja terveys toi-

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus melle. Palvelujen käyttö on kasvanut entisestään, koska vapaa-ajan asun nolla asuminen on jatkuvasti lisääntynyt. Vuoden 2013 valtionosuuslaskelmissa Varsinais-Suomen saaristo-osakun tien vertailuluvut ovat seuraavat: Kunta Asu kas lu ku Saaris to-osan asu kasluku osuus Taivassalo % Uusikaupunki ,6 % Kaarina ,8 % Naantali ,4 % Salo ,2 % Kaupungin pinta-ala lähes seitsenkertaistui uusien saaristoalueiden myötä. Kaupungin saaristoisuudesta johtuen vesialue on maa-aluetta suurempi. Ve sialueiden pinta-ala on 372 km² ja maapinta-ala 311 km². Saaristolle on tyy pillistä pirstaleisuus ja laaja tieverkosto, jota kaupunki tukee yksityistieavustuksiin. Saaristoalueella liikennöi kolme yhteysalusta ja kolme lossia. Oheistetusta Varsinais-Suomen liiton laatimasta saaristokunta- ja saaris to-osakuntakartasta ilmenevät saaristokuntien sijoittuminen sekä saariston laajuus, kuten myös saaristo-osakuntien saaristo-osat. Naantali on mantereenpuoleista kanta-naantalia ja entisen Merimaskun mantereen puoleista osaa lukuun ottamatta saaristoaluetta. Mannerosien pinta-alat ovat noin 37 km², joka on vain 11,9 % Naantalin nykyisestä 311 km²:n maapinta-alasta. Noin 90 % Naantalin maapinta-alasta muodostuu saaristo-osista. Uusi kuntarakenne luo mahdollisuuksia, mutta se asettaa myös saaristo-olo suhteista johtuvia haasteita. Naantali otti vastatakseen lakanneiden kuntien vastuut ja kehittämissuunnitelmat. Tulopohjan suhteen kuntaliitos on ollut sikäli raskas, että valtionosuusmenetyksen (noin euroa/vuosi) lisäk si verotulopohjan ja -prosentin yhtenäistäminen vähensi verotulon kasvua niillä alueilla, joissa veroprosentti kuntaliitoksesta johtuen selvästi laski. Kuntaliitoksen jälkeen on Naantali investoinut myös saaristoalueiden kun nallis- ja vesihuoltotekniikkaan mittavasti. Muun

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus muassa on rakennettu ke vyen liikenteen väylä Rymättylän suuntaan ja vesihuollon puolella on ra kennettu yhdysviemäreitä vanhojen puhdistamoiden käytöstä poistamiseksi. Vesihuollon investoinnit ovat sikäli erityisen raskaat, että ne eivät merkittä västi lisää käyttötuloja. Kaupunki ei ole verovaroin tukenut vesihuollon ta loutta. Mikäli kaupunki saisi saaristokunta-avustuksen, voisi se harkita vesi huoltolaitoksen talouden tukemista näiltä osin. Myös muiden investointien rahoittaminen saaristokunta-avustuksen turvin saattaisi olla mahdollista ja siten voitaisiin tukea saariston kehittämistä koskevan lainsäädännön asetta mien tavoitteiden toteutumista. Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien hyväksy mässä yhdistymissopimuksessa on sovittu muun muassa lähipalveluverkon ja lähipalvelujen säilymisestä saaristoalueilla vähintään sopimushetken ta sossa. Naantalin kaupunki on panostanut monin eri tavoin saariston kehittämiseen ja palvelujen säilyttämiseen. Saaristo-osien palveluverkkoon ei ole tehty muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Lähipalveluina toimivat edelleen kaikissa entisissä saaristokunnissa, mm. päiväkodit, koulut, terveyden- ja vanhustenhuollon yksiköt, kirjastot, liikuntapaikat. Lisäksi entisten kunnantalojen ti lalle perustettiin palvelupisteet, joista on saatavilla erilaisia kaupungin pal veluja. Kaupunki halusi turvata lopetusuhan alaisen Velkuan asiamiesposti toiminnan ottamalla sen hoidettavakseen kesällä Palvelupisteet toi mittavat kuukausittaiset saaristotiedotteet, joilla on suuri merkitys Merimas kun, Rymättylän ja Livonsaaren / Velkuan asukkaille. Saaristo-olosuhteissa tapahtuva palvelutuotanto on kalliimpaa kuin mante reella, jossa välimatkat ovat lyhyet ja suuremman mittakaavan etuja voidaan hyödyntää paremmin. Esim. Naantalin perusopetuksen oppilaskohtaiset net tokustannukset ovat Kuntamaisemamallin koulujen välisessä vertailussa muita kuntia korkeammat. Velkuan koulun oppilaskohtainen kustannus oli n euroa, kun se Naantalin kouluissa oli keskimäärin euroa/op pilas. Koulukuljetuskustannuksista 90 % aiheutuu saaristoisuudesta. Etä opetusratkaisut ovat myös sel keä saaristoisuudesta johtuva lisä. Vanhustenhuollossa kalleimmat hoitopäivähinnat ovat saariston pienissä yksiköissä. Saaristossa asuvat ikäihmiset hakeutuvat varhaisemmassa vai heessa palvelujen piiriin ja asumisyk-

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus sikköihin, koska he eivät hankalien lii kenneyhteyksien (lossit, yhteysalukset) takia tule toimeen enää yksin koto naan. Saaristoisuus nostaa myös kotihoidon kuluja. Asiakkaita asuu saarissa, jot ka ovat kahden lossimatkan tai yhteysalusmatkan takana. Kotikäyntien hoi taminen vie paljon aikaa ja kuluttaa henkilöstöresurssia normaalia enem män. Saariston elinkelpoisuuden kehittäminen ja sen ylläpitäminen on sikäli haasteellista, että saaristoalueen liikenne käytännössä päättyy saaristoon - alueelta ei ole läpikulkua, joka toisi mukanaan sellaista liikennettä, joka tar vitsisi palveluja. Nykyiset kulkuyhteydet palvelevat ensisijaisesti alueen asukkaita ja rengasmatkailua. Saaristoon on tehty suuria investointeja, mm. Rymättylä-Merimasku runko vesijohto, Rymättylän siirtoviemäri, Velkuan puhdistamon saneeraus, Pie nen rengastien kevyenliikenteen väylä (yht. n. 3 milj. euroa). Teiden, vesi huolto- ja jätevesilinjastojen pituus suhteessa liittymien määrään näillä pit killä etäisyyksillä on myös huomattava ylläpidon ja kunnossapidon kustan nuksia lisäävä tekijä. Julkisen liikenteen supistusten vuoksi on kaupungin kustannettavaksi tullut mm. Rymättylän kesäaikainen bussiliikenne. Kustannuksia on myös saaris ton kutsutaksien ylläpidosta (Velkua, Livonsaari, Rymättylä). Merimaskus sa toimii palveluliikenne. Kaupunki ylläpitää saaristossa useita venesatamia. Kaupungin ylläpitämiä venepaikkoja on Myös uusia tietoliikenneyhteyksiä on kehitetty saa riston toimipisteisiin. Naantali on kehittänyt saaristoaluettaan jatkuvasti niiden tavoitteiden saa vuttamiseksi, jotka valtio on vahvistanut saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä saariston kehittämisessä." Selvitysmiehen aineistoon liittyvät peruspalvelujen valtionosuuksien kuntakohtaiset koelaskelmat vuoden 2013 tiedoin. Laskelmien mukaan Naantali menettäisi vuositasolla noin 3,24 miljoonaa euroa (22,6 milj. euroa -> 19,3 milj. euroa). Asukasta kohden menetys olisi 172 euroa. Kun hyvänä vuosi katteen tasona voidaan pitää euroa, on menetys mittava.

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uudistusehdotuksen kommentointia Valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen rahoituksen määräytymisperusteita vähentämällä on kannatettavaa edellyttäen, että tilastollisin keinoin voidaan osoittaa uusien määräytymisperusteiden syy-yhteys kunnan palvelutoiminnan kustannuksiin. Myös kannustavuuden lisääminen on myönteistä. Uudistuksen yhteydessä on selkeästi tuotava esiin, mitkä tukimuodot valtio-kunta -akselilla jäävät uudistuksen ulkopuolella olemaan. Samalla on estettävä kuntien keskinäiset kustannustasausjärjestelmät tarpeettomina (esim. ns. kalliin hoidon tasaus). Keskeisenä lähtökohtana on oltava toiminnan tukeminen investointien sijasta. Tämä edellyttää kaikkien nykyisten investointitukien, harkinnanvaraisten rahoitusavustusten ja muiden vastaavien tukimuotojen siirtämistä toiminnan avustuksiin. Siirtymäajaksi on kaikilta osin päätettävä vähintään 5 vuotta. Saaristoisuus tai siihen verrattava alueellinen hajanaisuus on määriteltävä merkittäväksi kriteeriksi laajemmin kuin pelkkänä kiinteän tieyhteyden puutteena. Mikäli kunnan alue on saaristoisuuden tai muun sellaisen maastollisen syyn takia alueeltaan rikkonainen, on asukkaiden palvelujen tasapuolinen järjestäminen merkittävästi kustannuksia aiheuttavaa. Esim. joukkoliikenteen ostaminen rahoitetaan verovaroin. Joukkoliikenteen järjestäminen on väestön tasa-arvon kannalta merkittävä tekijä. Valtionosuusuudistuksen esittelymateriaalissa todetaan, että "Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen järjestäminen koko maassa sekä tasata olosuhteista johtuvia eroja." Maastolliset olosuhteet ovat nimenomaan olosuhteista johtuvia eroja, joten niiden huomioon ottamisen on kuuluttava laajalti uudistuksen tavoitteisiin. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää kommentoida alustavaa ehdotusta seuraavasti: Saaristoisuus valtionosuustekijänä on määriteltävä laajemmin kuin pelkkä nä kiinteän tieyhteyden puuttumisena. Mikäli kunnan alue on saaristoisuu den tai muun sellaisen maastollisen syyn takia alueeltaan rikkonainen, on asukkaiden palvelujen tasapuolinen järjestäminen merkittävästi kustannuk sia aiheuttavaa.