Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, julkinen Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginvaltuusto Vanhusneuvosto Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta 47/022505/2009 KVALT 33 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto merkitse aloitteen tiedokseen ja lähetti sen jatkovalmisteluun kaupunginhallitukselle. KHALL 90 Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Pyydetään aloitteesta perusturvalautakunnan, rahatoimiston ja kaupungin tilintarkastusyhtiön lausunnot. PETUR 32 Kaupunginhallitus on ( 146) hyväksynyt taloussäännön, jossa on mahdollistettu perintätoimien ulkoistaminen. Äänekosken kaupunki on tehnyt sopimuksen Intrum Justitia Oy:n kanssa kaupungin laskutussaatavien muistutuspalveluista ja perinnästä. Kaupungin sisäisen työnjaon mukaan saatavien laskutus tapahtuu toimialueilla eri asiakasjärjestelmistä. Mikäli asiakas ei maksa laskua eräpäivänä, laskuttaja tai terveydenhuollon laskujen osalta rahatoimisto, siirtää perintätoimistolle konekielisesti tiedon maksamattomista laskuista perintätoimia varten. Perusturvan toimialan oman saatavien perintäohjeen mukaan siirto Intrumille tehdään kahden viikon päästä alkuperäisestä eräpäivästä. Intrum hoitaa perintätehtävät, maksusuunnitelmat, koron laskennan, asiakkailta vaadittavat perimiskulut, velkajärjestelyt,

2 konkurssivalvonnan jne. Rahatoimisto kirjaa tulleet suoritukset ao. saatavan lyhennykseksi. Ensimmäisessä vaiheessa perintätoimisto lähettää asiakkaalle muistutuskirjeen saatavasta. Muistutusmaksu on 5, mikä lisätään pääomaan. Vastaavaa maksua oli käytössä silloinkin kun perintätoimi hoidettiin omana työnä, tosin eri suuruisina eri kunnissa. Ko. maksulla katettiin posti- ym. kuluja, jotka aiheutuvat muistutuskirjeestä. Jos asiakas ei muistutuksen jälkeenkään maksa erääntynyttä laskua, lähetetään saatavan laadusta ja pääoman suuruudesta riippuen vielä 2-3 perintäkirjettä. Toisesta kirjeestä asiakkaalle tulevat kulut lisääntyvät euroon ja kolmannesta 9-38 euroon riippuen saatavan luonteesta ja suuruudesta. Lisäksi asiakkaalta peritään luonnollisesti viivästyskorot. Jos laskuihin ei em. perintätoimin saada suoritusta, ne siirretään joko jälkiperintään tai oikeudelliseen perintään, joista kummastakin tulee lisäkuluja. Perusturvan toimialan näkökulmasta saatavien perinnän siirtäminen perintätoimistolle on ainoa mahdollinen toimintatapa. Vanhuspalveluista lähtee joka kuukausi n. 720 asiakkaalle lasku. Lisäksi pelkästään kotisairaanhoidon palveluita saaville lähtee yli 300 laskua kolmen kuukauden välein. Päivähoidon palveluiden piirissä olevista n. 860 lapsesta lähtee n. 530 laskua kuukausittain. Laskutukseen ja sen pohjana olevien tietojen tallentamiseen sekä järjestelmän muuhun ylläpitämiseen vanhuspalveluissa käytetään arviolta 1 1/2 toimistotyöntekijän työpanos ja päivähoidossa arviolta n 0,5 toimistotyöntekijän panos. Lukumääräisesti suurin osa terveydenhuollon asiakasmaksuista peritään käynnin yhteydessä hoitohenkilöstön tulostamalla laskulla ja varsinaista laskuttajaa ei ole. Terveyskeskuksen vastaanottokäynneistä syntyy vähintään laskua/kuukausi ilman suun terveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Suun terveydenhuollossa esim. tammikuussa kävi n eri potilasta. Vuodeosaston laskuja tehdään sekä vanhuspalveluissa (pitkäaikaispotilaat) että vuodeosastolta yhteensä n. 200 kpl/kk. Lisäksi perusturvan toimialalla on muita asiakasryhmiä, joiden palveluista laskutetaan. Kuntafuusion yhteydessä toimistotyöresurssit mitoitettiin niin, että siinä huomioitiin perintätoimien vastuun keskittäminen rahatoimistoon ja varsinaisten perintätoimien ulkoistaminen. Lisäksi on huomioitava se, että saatavien perintä vaatii onnistuakseen hyvää alan osaamista. Em. laskutusmäärien saatavatilanteen jatkuva seuranta ja erääntyneiden perintä vaatisi vähintään yhden henkilön työpanoksen sekä hänelle osaavan sijaisen. Suurimmissa asiakasmaksuissa perusturvan toimialalla (vanhuspalvelut, terveydenhuollon pitkäaikaishoito, päivähoito, asumispalvelut) maksut määräytyvät useimmiten asiakkaan tulojen

3 ja maksukyvyn mukaan. Ne ovat pitkälti valtakunnallisesti säädelty, joten lähtökohta on, että niistä tulisi selviytyä. Mikäli näin ei ole, on olemassa kriteerit, joiden mukaan voidaan harkita maksun alentamista. Pienimmät maksut ovat kuitenkin niitä, joita eniten peritään perintätoimiston kautta. Perusturvajohtajan ehdotus: Esimerkiksi terveydenhuollon käyntimaksu (12,80 euroa maksimissaan kolme kertaa vuodessa) on tavallinen perintätoimistolle siirtyvä maksu. Jos terveyskeskusmaksu siirtyy perintätoimistolle, ensimmäisestä muistutuksesta tulee 5 euron muistutusmaksu. Sen jälkeen vielä maksamatta oleva lasku siirtyy perintään, jolloin ensimmäisestä perintäkirjeestä kulut lisääntyvät 12 euroa ja seuraavista 9 euroa kustakin perintäkirjeestä. Sama koskee muitakin julkisoikeudellisia maksuja. Yksityisoikeudellisten laskujen perintäkulut ovat suuremmat ja riippuvat alkuperäisen pääoman suuruudesta. Arviolta joillakin kymmenillä sosiaalityön asiakkailla on kertynyt ainakin alkuperäiseen pääomaan suhteutettuna merkittäviäkin perintäkuluja, mutta nimen omaa kaupungin omia laskuja niissä on vain joitakin ja usein on kyseessä nimenomaan julkisoikeudellinen terveyskeskusmaksu. Asiakkailla saattaa olla maksamatta esim. laskuja Keski-Suomen Sairaanhoitopiiriltä, joka käyttää perinnässä toista yhtiötä. Perintäpalvelun hinnoittelu näyttäsi noudattavan Intrum Justitian käytäntöä. Toimeentulotukena ei makseta perintäkuluja, vaan ne jäävät asiakkaan vastuulle. Vakituisesti sosiaalityön (ns. välitystiliasiakkaat) tai edunvalvonnan asiakkaana olevien henkilöiden perusturvan laskut on vuoden 2009 puolella entistä tarkemmin pyritty ohjaamaan suoraan etuussihteereille ja edunvalvojille, sen varmistamiseksi, että ne eivät jäisi asiakkaalle ja hoitamatta. Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän perintätoimiston käytön lopettamista koskevaan aloitteeseen, että perusturvan toimialan laskutus- ja asiakasmäärät huomioiden, perintätoimia ei nykyresursseilla ole mahdollista ottaa perusturvan toimialalle tehtäväksi omana työnä. Simo Holopainen esitti, että asia jätetään pöydälle. Keijo Kainu kannatti Holopaisen esitystä. Koska oli tehty kannatettu, esittelijän esityksestä poikkeava esitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät 'jaa' ja ne, jotka kannattavat Holopaisen esitystä, äänestävät ' ei'. Äänestys suoritetaan niemenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely

4 hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän jaa -ääntä (Halonen, Hänninen, Kylmälä, Lång, Hyytiäinen, Kauta, Vainio) ja seitsemän ei -ääntä (Kaukometsä, Vilen, Holopainen, Kainu, Raitanen, Rautiainen, Veckman) ja yksi tyhjää (Hytönen). Perusturvalautakunta päätti äänestyksen perusteella, puheenjohtajan äänen ratkaistessa, jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. PETUR 46 Vuonna 2008 Intrum Justitialle lähti Äänekosken kaupungin saatavista yhteensä toimeksiantoa, vuoden 2009 ensimmäisen neljän kuukauden aikana on lähtenyt uusia 734 kpl. Tämän perusteella voi arvioida, että toimeksiantoja tulee n kpl vuodessa. Perusturvan merkittävimmistä laskutusryhmistä toimeksiantoja vuonna 2008 oli n eli n. 70 % koko kaupungin määrästä. Terveyskeskusmaksuja siirrettiin perintätoimistolle 774 kpl (perittävä maksu keskimäärin 14,02 euroa) ja suun terveydenhuollon maksuja 394 kpl (perittävä maksu keksimäärin 38,47 euroa). Päivähoidon asiakkaan tulojen perusteella määrättyjä maksuja lähti 201 kpl (kesimäärin 157,15 euroa). Perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän perintätoimiston käytön lopettamista koskevaan aloitteeseen, että perusturvan toimialan laskutus- ja asiakasmäärät huomioiden, perintätoimia ei nykyresursseilla ole mahdollista ottaa perusturvan toimialalle tehtäväksi omana työnä. Lisäksi lautakunta toteaa, että perusturvan omien resurssien käyttö etupäässä pienehköjen saatavien perintätoimiin ei olisikaan järkevää. KHALL 246 Oheisina liitteinä seuraavat tilintarkastaja Jarmo Jäspin ja rahoitusjohtaja Jouko Salosen antamat lausunnot. Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Annettujen lausuntojen perusteella todetaan, että kaupungin kokemukset perintäpalveluiden käytöstä ovat positiiviset. Maksujen perintä- ja muistutuspalveluiden käyttö on vähentänyt huomattavasti kaupungin oman työpanoksen tarvetta. Intrum Justitia Oy perii asiakkailtaan lain sallimat palvelumaksut, kuten myös kaupunki perisi, jos palvelu hoidettaisiin kaupungin

5 omana työnä. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. KVALT 69 Kaupunginvaltuuston päätös: Päätettiin yksimielisesti ottaa asia käsittelyyn. Päätettiin palauttaa asia kaupunginhallitukselle lisälausuntoja varten. VANHUS 4 Liitteet nro 1, 2 ja 3. Ehdotus: Vanhusneuvosto antaa lausunnon Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuus toaloitteesta kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityis ten perintätoimistojen kautta. Suomalaiset ikäihmiset ovat tottuneet kovalla työllä hankkimaan varallisuutensa ja eläkkeensä. Toisaalta toimeentulotukea ei haeta, kuin viimei sessä hädässä jos sittenkään. Kynnys tämäntapaisen avun ha kemiseen on korkea. Omillaan tulee selvitä. Jos kuitenkin rahat eivät riitä laskujen maksuun, voi siitä koitua vanhukselle oravanpyörä perintätoimistojen viidakossa selviytyä it se näisesti, yksin ilman apua ja neuvontaa. Las kujen kar hua minen perintätoimistojen kautta on kui tenkin nyky aikaa ja ylei nen käytäntö, ei kä entisenlaiseen järjes tel mään ole pa luuta, ku ten pe rustur va lauta kunta lausunnossaan sel vit tää. Vanhusneuvosto on samalla kannalla kuin perusturvalautakunta an tamassaan lausunnossa: perintätoimia ei nyky resursseilla ole mah dollista ottaa perusturvan toimialalle tehtäväksi omana työnä. Vanhusneuvosto kehottaa kuitenkin perusturvan henkilöstöä ohjaamaan vanhus väestöä neuvotteluun ja hakemaan apua aktiivisesti, tilanteessa, jossa huomaa että ikäihmi sen varal lisuus ei riitä laskujen maksuun. Tämä tulisi huomioida jo ikäihmisten palveluohjauk sessa sekä kun esim. kotihoi dossa teh dään asiak kaalle hoito- ja palvelusuunnitelmaa, jossa koros te taan ko konaisvaltaista hoi toa ja huolenpitoa. Ettei vät on gelmat pääsisi kasaan tu maan, neu votaan mistä saa apua ja mahdol liste taan vanhus asiak kaan pää sy autta van ta hon

6 juttusille. Päätettiin antaa hallitukselle yllä oleva lausunto.