Elämässä. Elämässä. Takaisin töihin. Kelan etuudet. Kela Benefits s Tuija Laukkanen iloitsee palautuneesta työkyvystään.

Transkriptio

1 Elämässä Elämässä Kelan lehti joka kotiin Ajassa Kehitteillä entistä helpompia tapoja tukien hakemiseen. s. 7 Terveys Enni tuntee itsensä tavalliseksi tytöksi hevosen selässä. s.12 Koti&Perhe Ensimmäinen kirje Kelasta sisältää vauvan oman Kelakortin. s.14 Opiskelu&Työ Neljä opiskelijaa asuu edullisesti kimppakämpässä. s. 16 Eläkkeellä Lääkkeiden yhteisvaikutuksia kannattaa tarkkailla. s.19 Takaisin töihin Kelan etuudet s Kela Benefits s Tuija Laukkanen iloitsee palautuneesta työkyvystään. Sivut 8 11

2 2 n Ajassa Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 1/2012 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Helmikuu 2012 Ajassa n 3 A n n i k a S ö d e r b l o m Vuonna 2012 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Ei kytätä vaan pidetään huolta Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen Etuudet Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN Puhutaan jäljellä olevasta työkyvystä. Kesäkuun alussa astuu voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuutta puuttua työkyvyttömyyteen silloin, kun tilanteeseen vielä voi vaikuttaa. Työnantajan täytyy vastedes ilmoittaa työterveyshuollolle, jos työntekijä on ollut sairauslomalla vähintään kuukauden. Yli kolme kuukautta jatkuvan sairauspäivärahan ehdoksi tulee, että työterveyshuolto on arvioinut työntekijän työkyvyn. Työntekijän pitää huolehtia, että arvio tehdään, ja toimittaa se Kelaan. Lainsäätäjän tavoite edistää terveyttä ja työkykyä sekä tukea työhönpaluuta on kannatettava. Toteutus on kuitenkin mutkikas ja vaatii tiivistä yhteistyötä sairastuneen henkilön, hänen työnantajansa ja työterveyshuollon sekä Kelan välillä. Kun työterveyshuolto saa tiedon pitkään jatkuneesta sairauspoissaolosta, työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Voi olla, että työntekijä on sairautensa vuoksi käynyt muualla hoidossa. Työterveyslääkärin lausunto on kuitenkin aiheellinen sen vuoksi, että hän tuntee työpaikan olosuhteet paremmin kuin esimerkiksi ulkopuolinen erikoislääkäri. Sen jälkeen työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuudet jatkaa töissä. Työntekijän pitää toimittaa Kelaan lausunto työkyvystään viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivältä. Kela muistuttaa häntä asiasta kirjeitse ennen rajan täyttymistä. P i n n a l l a n Miksi osa lääkkeistä ei ole korvattavia? Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvilla on oikeus saada korvausta sairauden hoitoon määrätyn lääkkeen kustannuksista. Edellytyksenä on, että lääkevalmiste on hyväksytty korvattavaksi. Kela ei päätä lääkkeiden korvattavuutta, vaan päätöksen tekee sosiaali - ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila). Saadakseen lääkevalmisteensa korvattavaksi myyntiluvan haltijan eli yleensä lääkeyrityksen on haettava lääkevalmisteen jokaiselle pakkauskoolle ja vahvuudelle korvattavuutta ja kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista Hilalta. Lääke jää korvausjärjestelmän ulkopuolelle, jos Hila ei vahvista sen Lainmuutoksella kannustetaan etsimään ratkaisuja työhönpaluun helpottamiseksi. Voidaanko työtehtäviä keventää niin, että niistä selviytyy? Voiko sairauslomalta palaava jatkaa saman työnantajan palveluksessa jossakin muussa tehtävässä? Mielestäni on hyvä, että nyt ei puhuta työkyvyttömyydestä vaan jäljellä olevasta työkyvystä. Ei arvioida sitä, mikä on mennyt, vaan sitä, mikä on jäljellä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain yli suomalaista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni jatkamaan töissä. Sairastunut voi nyt olla kuukausiakin poissa töistä, ilman että työterveyshuolto tietää asiasta, kun sairausloman on kirjoittanut jokin muu taho. Kukaan ei yritä auttaa potilasta takaisin töihin. Hän voi jäädä kotiin omiin oloihinsa ja päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka voisi ja haluaisi jatkaa työntekoa. Työpaikoille on kehitetty erilaisia varhaisen puuttumisen ohjelmia, joilla yritetään vähentää syrjäytymistä työelämästä. Kaikissa työpaikoissa niitä ei vielä ole. Uusi lainsäädäntö pakottaa työnantajan kiinnittämään huomiota paljon sairastavaan työntekijään ja auttamaan häntä. Kyse ei ole kyttäämisestä vaan välittämisestä. Kukapa meistä haluaa sairaana unohtua kotiinsa? Moni vajaakuntoinen tahtoo kuulua työyhteisöön ja saada työstä sisältöä elämäänsä. Toimeentulokin on turvatumpi, kun palkka juoksee. Toivottavasti uusi käytäntö toimii hyvin ja saa aikaan toivottua parannusta sairastavien elämään. a n ja r e p o n e n Seija Kauppinen korvattavuutta tai ei voi pitää yrityksen ehdottamaa tukkuhintaa kohtuullisena. Lääke jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi myös silloin, jos lääkeyritys ei hae valmisteelle korvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa. Lääkeyritys voi myös irtisanoa aiemmin korvattavan valmisteen korvausjärjestelmän ulkopuolelle. Jos lääkevalmisteella ei ole Hilan hyväksymää ja voimassa olevaa korvattavuutta, siitä ei voida maksaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta. Ajantasaista tietoa saa Kelan lääkehaku-palvelusta laakehaku. Helsinkiläinen Tiia Sjövall pitää uudistuvan Kelan ilmettä siistinä ja modernina. Selkeät nettisivut saavat häneltä erityisesti kiitosta. Paranee vanhetessaan Kohti uutta Kelaa -teemalla Kela kehittää toimintaansa vuosina Kela pyrkii ennakoimaan asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja jatkaa työtään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävältä pohjalta. Punaisena lankana kehittämistyössä on, että asiakkaan tulee saada hänelle kuuluvat tuet ja palvelut mahdollisimman helposti ja elämäntilanteeseensa nähden mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää, että Kelan täytyy pystyä ennakoimaan ja tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja reagoimaan niihin entistä herkemmin. Kela on jo matkalla siihen suuntaan. Asiakkaat huomaavat joitakin muutoksia jo tänä vuonna (näistä lisää jutussa s. 7). Kela pyrkii määränpäähänsä kehittämällä työprosessejaan, jotka mahdollistavat sujuvan asioinnin kirjallisesti, suullisesti, verkossa tai kasvotusten aina sen mukaan, mikä kulloinkin on asiakkaalle kätevintä. Vuonna 2015 Kela tavoittelee saavansa 60 prosenttia hakemuksista verkkoasioinnin kautta. Viime vuonna oltiin vasta 17 prosentissa. Tänä vuonna tavoite on kaksinkertainen, toisin sanoen 30 prosenttia hakemuksista. Verkkoasioinnin rinnalla Kela haluaa tarjota laadukasta henkilökohtaista palvelua, kun asiakkaan tilanne sitä vaatii. Kela haluaa myös luottaa asiakkaisiin entistä enemmän ja vähentää selvitysten ja liitteiden määrää. Hyvää asiakaspalvelua tarjoavat työhönsä tyytyväiset, osaavat työntekijät. Siksi Kela haluaa lähivuosina myös vahvistaa asemaansa modernina ja houkuttelevana huipputyöpaikkana, joka tunnetaan hyvästä asiakaspalvelustaan. Syksyllä 75 vuotta täyttävä Kela siis paranee iän myötä. Tua Kyrklund

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Erkki Lampén Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja e l i na m i n n M a r t t i K u h n o n Sitaatit Halkeama Arvelen tietäväni vain yhden ihmisen, joka todella rakastaa verojen maksamista, ja hänkin asuu Ruotsissa. Ihmisten ylivoimaiselle enemmistölle verot ovat välttämätön paha, ja ne maksetaan nuristen ja vältellen, mikäli mahdollista. Synnyin reilut 50 vuotta sitten vaurastuvaan Suomeen. Sotakorvaukset oli suoritettu ja talouskasvun hedelmiä käytettiin hyvinvointivaltion rakentamiseen. Ei niitä silti kaikille riittänyt. Samaan aikaan kun tavallisiin eteläsuomalaisiin koteihin ilmaantui auto ja telkkari, syrjäseudut tyhjenivät. Maaseutu koneellistui, eikä töitä riittänyt kaikille. Eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellinen rauhanajan kansainvaellus kuljetti pientilallisten aikuistuneet lapset etelän taajamiin ja Ruotsiin. Kaikki eivät päätyneet Volvoja rakentamaan. Osa ei löytänyt juurikaan Tukholman satamaa kauemmaksi, vaan päätyi siltojen alle viinaa juomaan ja kaupungille rötöstelemään. En finne igen, sanottiin näistä Slussenin sisseistä, joita ruotsalainen sosiaalijärjestelmä kuitenkin piti jokseenkin auliisti hengissä. Suomessakin oivallettiin, että kun yhteiskuntaa kohtaa noin ankara murros, ihmisiä alkaa putoilla reunan yli. Kun talous kasvoi voimakkaasti, kakusta oli helppo jakaa köyhemmillekin. Niin saimme nykyisen kaltaisen sosiaaliturvajärjestelmän. Sen mottona on, ettei ketään saa jättää heitteille. Ja hyvä niin. Elämme jälleen hämmästyttävän rakennemuutoksen aikaa, tällä kertaa globaalin. Tehtaat karkaavat halvan työvoiman ketään ei saa jättää heitteille. maihin, ja kokonaiset ammattialat lakkaavat olemasta. Ihmisiä siirtyilee taas paikasta toiseen, työn ja hyvinvoinnin perässä tai jotakin pakoon. Vaikka suomalaisten köyhinkin kymmenys elää nykyään vauraammin kuin puolet suomalaisista syntymäni aikoihin, tuloerot kasvavat jatkuvasti. On hyväksytty, että markkinatalouden avainasemissa olevia palkitaan ruhtinaallisesti, tai ainakaan sitä vastaan ei kapinoida kovin äänekkäästi. Silti leikittelen joskus ajatuksella, olisiko aseellinen kapina tai kansannousu Suomessa enää missään oloissa mahdollinen. Millä tavoin, mistä kohtaa ja kuinka paljon yhteiskunnan pitäisi haljeta, jotta aseelliset ryhmät alkaisivat pahat mielessä kulkea talosta taloon, räjäytellä pommeja ja vallata strategisia kohteita? Voisiko Suomi esimerkiksi luhistua Kreikan lailla, vai noudattelisiko halkeama nykyisen maahanmuuttokeskustelun rintamalinjoja? Jos talous taantuisi rajusti tai talouskasvun tuloksia ei enää jaettaisi vähäosaisille, jos merkittävä osa kansaa kokisi valtiovallan palvelevan vieraita etuja ja jos pitkittynyt poliittinen kriisi rapauttaisi hallinnon, saattaisi löytyä paljonkin ihmisiä, jotka ajattelevat: nyt on meidän tilaisuutemme. Ei se todennäköistä ole. Mutta rakastakaa verojanne. On paljon halvempaa pitää yhteiskunta ehyenä kuin paikkailla särkynyttä. Tukea tuli liikaa Perintä on mahdollisuus hoitaa asia järjestykseen. Joskus tukea maksetaan aiheettomasti tai määrältään liian suurena. Silloin Kelalla on lakisääteinen velvollisuus periä liikaa maksettu määrä takaisin. Usein liikamaksun on aiheuttanut se, että asiakas ei ole ilmoittanut etuuden myöntämiseen tai sen suuruuteen vaikuttavien olosuhteidensa muutoksesta. Kelan perintäyksikkö lähestyy asiakasta postitse maksukehotuksella. Kirjeessä on myös summa, tilinumero ja eräpäivä. Jos asiakas ei pysty maksamaan summaa eräpäivään mennessä, hänen kannattaa heti ottaa yhteyttä perintäyksikköön ja keskustella mahdollisuudesta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä. Neuvoa voi kysyä myös Kelan puhelinpalvelusta. Jos perittävää summaa ei ole maksettu eräpäivään mennessä, perintäyksikkö lähettää toisen kehotuksen 14 päivää ensimmäisen jälkeen. Siinä kerrotaan, että maksamatta jättäminen siirtää asian ulosottoon. Samalla otetaan esille mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä aiheutuva harmi, kuten luoton saannin tai vuokra-asunnon hankkimisen vaikeutuminen. Ulosottoon lähettäminen ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää. Se tehdään vasta silloin, jos asiakas todetaan ulosotossa varattomaksi, kertoo Kelan perintäasioihin erikoistunut lakimies Antti Partanen. Kela ei siis tee maksuhäiriömerkintää. Emme pysty myöskään poistamaan sitä. Huhtikuun alusta alkaen merkintä tulee myös tilanteissa, joissa ulosotto on kestänyt vähintään 18 kuukauden ajan kuluneiden kahden vuoden aikana. Maksettavaan määrään vaikuttaa esimerkiksi yleisessä asumistuessa perhesuhteiden muutos tai työttö- myysturvassa työskentelypäivät. Liikamaksua voi syntyä myös opiskelijalle, joka tienaa opintotuen sallimia määriä enemmän, Antti Partanen kertoo. Joskus liikamaksun syynä voi olla takautuvasti myönnettävä toinen etuus, jonka vaikutuksen vuoksi ensin myönnetty etuus on maksettu aiheetta tai liian suurena. Harvoin syynä voi olla myös tiedonsiirto- tai laskuvirhe. Etuuksien liikamaksujen perinnän lisäksi Kelan tehtävänä on hoitaa opintotuen takausvastuusaatavien sekä elatusapuvelkojen perintää. Viime vuonna Kela peri takaisin 86 miljoonaa euroa liikaa maksettuja etuuksia ja noin 74 miljoonaa euroa elatusapuvelkoja. Satu Kontiainen Ä l ä j ä ä t u l e e n m a k a a m a a n n Ilmoita Kelaan, kun olosuhteissasi tapahtuu muutos, joka vaikuttaa tuen saamiseen tai määrään. n Jos opiskelet, muista seurata opintojesi edistymistä ja tulorajojen täyttymistä, jos työskentelet samalla. n Toimi heti ensimmäisestä maksukehotuksesta, jos liikamaksu tai elatusapuvelka on edennyt perintään. n Ota yhteyttä perintäyksikköön, jos et pysty maksamaan perintälaskua. Voit tiedustella mahdollisuutta osamaksuohjelmaan. Yhteystiedot ovat kirjeessä. Perintäyksiköiden yhteystiedot ovat myös internetissä osoitteessa > Toimistot ja muut palvelupisteet > Perintäyksiköt. Taas mennään Saarijärvellä asuva Tuulikki Minkkinen on matkustanut viime vuosina melko paljon Kelan korvaamilla taksikyydeillä paikalliseen terveyskeskukseen ja sairaalaan Jyväskylään. Minulla on pään alueella melanooma. Sädehoitojen aikaan kyytejä on ollut päivittäin, hän kertoo. Reilu vuosi sitten Kelan kyytien tilaustapa muuttui. Taksi tilataan nyt keskitetystä varausnumerosta. Puhelu maksaa saman verran kuin tavallisen taksin tilaus alueella. Ruoka on parantanut jo vuosituhansia James A. Duke: Parantavien ruokien opas. Luonnonmukaisia hoitokeinoja yli 80 yleiseen vaivaan. Otava, Tämä on osoittautunut oivalliseksi menetelmäksi. Numerokin on helppo muistaa. Yritin kyllä ensin kysyä tiettyä kuljettajaa. Kelasta kertoivat sitten, että ainoastaan vaikeavammaiset ja yksin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset voivat tilata tutun kuljettajan. Vaikka kuljettaja on voinut vaihtua, ikäviä yllätyksiä ei ole Tuulikin mukaan ikinä ollut. Muutin yhdeksän vuotta sitten Helsingistä Saarijärvelle. Tuntuu, että maalla kuljettajat ovat poikkeuksetta ystävällisiä. He tuntevat minut jo ja kysyvät vointia, taasko mennään? Se tuntuu hyvältä. Kun hoitoajat ovat tiedossa, Tuulikki tilaa useamman kyydin kerralla. Kasvilääketieteen tohtori James A. Duke on yksi maailman johtavista luontaislääkinnän asiantuntijoista. Hedelmissä ja vihanneksissa on useimmissa satoja lääkinnällisiä yhdisteitä, joista kukin vaikuttaa omalla tavallaan terveyteen, Duke toteaa. Hän kertoo ruuasta lääkkeenä teoksessaan Parantavien ruokien opas. Kirjassa käsitellään yli 80:tä yleistä sairautta ja vaivaa sekä niihin sopivia kasvilääkesuosituksia reseptien kera. Kirjoittaja esittää Duken tehotusinan, 12 parhaiten tauteja karkottavaa ruoka-ainetta. Ykkösenä on valkosipuli, jossa on liki biologisesti vaikuttavaa ainetta. Duke itse käyttää valkosipulia sydänvaivoihinsa. Se ehkäisee veritulppia ja edistää veren tasaista virtausta. Valkosipuli, sipuli ja purjo lievittävät myös astmapotilaan oireita. Duke neuvoo lisäämään niitä salaatteihin, keittoihin tai muhennoksiin. Valkosipuli ja sipuli parantavat myös diabeetikkojen aineenvaihduntaa. Duke nauttii päivittäin saksanpähkinöitä. Kourallinen saksanpähkinöitä pitää hänen mukaansa sydänlääkärin loitolla. Niissä on serotoniinia ja paljon omega-rasvahappoja, jotka kohentavat mielialaa ja virkistävät muistia. Tuula-Maria Ahonen Uusi tilaustapa on toimiva. Yhdessä yksinäisyyttä vastaan Tarja Heiskanen ja Liisa Saaristo (toim.): Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. PS-kustannus, Kerron varauskeskukseen, missä minun pitää olla milloinkin. Keskuksessa sitten arvioivat, paljonko aikaa matkaan varataan. Tuulikki kertoo, että taksi on aina paikalla kuin nakutettu vain yhden kerran kuljettaja myöhästyi viisi minuuttia. Asia selvisi soitolla varauskeskukseen. Kyydissä voi olla myös muita matkustajia. Juttu on aina luistanut hyvin. Kerran koukattiin syrjäkylän kautta. Aikataulut pitivät silloinkin kutinsa, vaikka kuljettaja haki kyytikaverin sisältä ja auttoi pukemisessa. Satu Kontiainen Tilausnumerot ovat osoitteessa > Taksimatkat. Yksinäisyydessä on aina monia samoja piirteitä. Silti jokainen kokee yksinäisyytensä omalla tavallaan. Yksinäisyyteen liitetään useimmiten kielteisiä tunteita, mutta se voi myös ruokkia luovuutta ja antaa voimaa. Tarja Heiskasen ja Liisa Saariston toimittamassa kirjassa Kaiken keskellä yksin saavat puheenvuoron yksinäisyydestä kärsivät vanhukset, vangit, maahanmuuttajat ja yksin elävät masennuspotilaat. Teos on kirjoitettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Yksinäisyyden kanssa painivalle ihmiselle kirja tarjoaa vertaistukea ja vinkkejä yksinäisyyden karkottamiseen. Häpeän ja huonommuuden tunteiden ei tarvitse tulla ihmissuhteiden tielle. Internet nähdään mahdollisuutena uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, vaikka toisaalta verkko saattaa lisätäkin yksinäisyyttä. Epätoivotun yksinäisyyden torjumiseen ei ole patenttiratkaisua. Ketään ei voi väkisin kiskoa pois yksinäisyydestä. Kirja auttaa tunnistamaan yksinäisyyden monet kasvot ja paljastaa yksinäisyyden taustalla vaikuttavia mekanismeja. Ymmärryksen kautta syntyy mahdollisuus tukea yksinäisyydestä kärsivää niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin. Kati Soininen Tiukka karppaaminen ei sovi lainkaan tyypin 1 diabeetikoille, lapsille eikä ihmisille, joilla on alkava munuaistauti. Lääkäri ja ravitsemustieteilijä Kirsi Pietiläinen Diabetes, 8/2011 n Luvut Työterveyshuollon piirissä on noin 87% palkansaajista eli 1,8 miljoonaa henkilöä. n Vuonna 1980 Suomessa oli henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2010 luku oli

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Sähköinen resepti valtakunnalliseksi Sähköinen resepti (eresepti) otetaan käyttöön julkisessa terveydenhuollossa koko maassa kuluvan vuoden aikana. Yli 90 % Suomen apteekeista on jo ottanut sähköisen reseptin käyttöönsä. Tähän mennessä sähköisiä reseptejä on kirjoitettu yli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS) sähköinen resepti on jo käytössä muutamissa kunnissa. Koko 1,5 miljoonan asukkaan HUS-alue ottaa ereseptin käyttöönsä viimeistään tänä syksynä. Sähköisen reseptin saaneet potilaat voivat katsoa omia reseptitietojaan Omien tietojen katselusta osoitteessa www. kanta.fi. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Puhelut talteen Kela sai paljon myönteistä palautetta etuuksien suullisesta hakemisesta, kun sitä ensi kertaa kokeiltiin vuosi sitten takuueläkkeen hakemisen yhteydessä. Puheluiden tallentaminen avaa mahdollisuuden lisätä etuuksien hakemista puhelimitse. Tallenne on tärkeä asiakkaan oikeusturvan kannalta. Sen avulla voidaan tarvittaessa varmistaa, mitä puhelun aikana on sanottu puolin ja toisin. Kelassa testataan parhaillaan puheluiden tallennuksen teknistä toimivuutta, ja tallennus otetaan käyttöön kaikissa palvelunumeroissa tämän kevään aikana. Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun alussa, että puhelu tallennetaan Kelan tietojärjestelmään. Toukokuusta alkaen takuueläkkeen lisäksi vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea puhelimitse. Puhelinasioinnin lisäämiseen etsitään muitakin uusia tapoja. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä kokeilu, jossa etuuskäsittelijät soittavat asiakkaille ja tarkistavat puhelimitse esimerkiksi yleisen asumistuen määrän lapsen syntymän jälkeen. r i i k k a s o r m u n e n Asiointia surun keskellä Omaisen menetys on raskas hetki, eivätkä Kela-asiat ole surussa heti mielessä. Kela postittaa perheeläkehakemuksen. Kela saa tiedon omaisen kuolemasta automaattisesti väestörekisteristä. Tiedon saatuaan Kela selvittää, voisiko leskellä olla oikeus Kelan perhe-eläkkeeseen. Jos näin on, asiakkaalle lähetetään hakemuslomake. Samalla lomakkeella voi hakea myös työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, muistuttaa Kelan lakimies Tarja Waris. Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Työeläkkeen perusteella myös yli 65-vuotias voi olla oikeutettu leskeneläkkeeseen. Leski saa ensin kuuden kuukauden ajan vakiomääräistä alkueläkettä. Sen jälkeen hän voi saada tuloista ja alaikäisten lasten iästä riippuvaa jatkoeläkettä, joka koostuu perus- ja täydennysmäärästä. Jos perheessä on alle 17-vuotiaita lapsia, leski voi hakea lapsilisien yksinhuoltajakorotusta. Käsittely nopeutuu, jos hakemus on täytetty huolellisesti. Joskus joudutaan kuitenkin pyytämään lisäselvityksiä. Jos leski saa Kelalta kansaneläkettä ja hakee sekä Kelan että työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, joudutaan Kelassa odottamaan, kunnes työeläkelakien mukainen perhe-eläke on ratkaistu. Näin on meneteltävä, koska: Kansaneläkettä ja leskeneläkkeen jatkoeläkettä ei voi saada samaan aikaan. Asiakas voi valita näistä itselleen edullisemman vaihtoehdon, Tarja Waris sanoo. Kela maksaa vainajan eläkkeen kuolinkuukauden loppuun saakka. Joskus tieto kuolemasta tulee Kelaan myöhässä, ja vainajalle kuuluvia etuuksia on ehditty maksaa aiheettomasti. Tällöin kuolinpesä saattaa saada eläkkeestä takaisinperintäpyynnön. Jos vainajan Kela-asioiden hoito tuntuu monimutkaiselta, niiden selvittämiseen voi varata ajan Kelasta. Tällöin papereita voidaan käydä läpi rauhassa. Neuvoa Kela-asioiden hoitamiseen voi kysyä myös puhelimitse numerosta , jossa puheluun vastaa leskiasiakkaan tilanteen tunteva asiantuntija. Elina Teerijoki m u i s t i n t u e k s i n Sairaala tai hoitolaitos välittää tiedon potilaan kuolemasta Väestörekisterikeskukseen, joka välittää tiedon Kelaan ja eläkelaitoksiin. Jos kuolema sattuu äkillisesti muualla, ilmoita asiasta poliisille. Poliisi huolehtii tarvittaessa kuolinsyyn selvittämisestä ja tiedon välittämisestä Väestörekisterikeskukseen. n Ilmoita omaisesi kuolemasta Kelaan, jos hän on saanut Kelan eläkettä. Kelan eläke maksetaan kuolinkuukauden loppuun. Lisätietoja saat Kelasta. n Täytä perhe-eläkehakemus ja toimita se joko Kelan tai työeläkelaitoksen palvelupisteeseen. Sekä Kelan että työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet voit hakea samalla lomakkeella. Lomakkeita saat muun muassa Kelan internetsivuilta tai toimistoista. n Jos sinulla on alle 17-vuotiaita lapsia, hae lapsilisään yksinhuoltajakorotus. Voit saada sen, niin kauan kuin et ole uudessa parisuhteessa. Muita muistettavia asioita on listattu osoitteessa > Omaisen kuolema. Entistä helpompaa Tukien hakemiseen kehitetään Kelassa uusia, asiakkaalle helpompia tapoja. liitteetkin voi pian toimittaa verkossa. Verkossa voi jo nyt hakea lähes kaikkia Kelan etuuksia. Verkkoasiointi helpottuu entisestään, kun myös hakemuksen liitteet voi toimittaa Kelaan verkossa. Monilla on mahdollisuus skannata kotona tai työpaikalla esimerkiksi vuokrasopimus tai palkkalaskelma pdftiedostoksi, jonka voi toimittaa Kelaan verkkohakemuksen mukana. Tavoitteena on, että liitteet voi toimittaa verkossa jo ensi kesänä. Suunnitteilla on myös suojattu viestinvälitys asiakkaan ja Kelan välille. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Vaikka verkkoasiointi yleistyy, edelleen voi asioida myös käymällä toimistossa. Kela palvelee hyvin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä: aina on myös niitä, jotka eivät halua tai kykene asioimaan verkossa. Ajanvarauksella Kela-asiansa saa hoidettua itselleen sopivana ajankohtana. Asiakas voi tulla joko toimistoon tai Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle sovittuna ajankohtana. Hakemista helpotetaan uudistamalla kaikki 250 hakemuslomaketta tulevien kolmen vuoden aikana. Uudistus on suunniteltu asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Uusien lomakkeiden kirjasinkoko on entistä suurempi. Kysymysten järjestys on mietitty asiakkaan näkökulmasta, ja lomakkeista on poistettu kysymyksiä, joihin saadaan vastaus Kelassa jo olevasta tiedosta. Myös hakemuksen liitteitä on karsittu. Ensimmäisenä uudistuvat yleisen asumistuen ja vammaistuen hakemuslomakkeet, jotka tulevat käyttöön jo tänä keväänä. Jatkossa Kelan tukia voi hakea yhä useammin myös puhelimitse. Tällä hetkellä puhelinsoitolla voi hakea takuueläkettä ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Toukokuusta alkaen myös vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea puhelimitse. Kela postittaa 65 vuotta täyttäville kirjeen, jossa kehotetaan hakemaan vanhuuseläke joko verkossa, soittamalla palvelunumeroon tai käymällä toimistossa. Suullisen asioinnin laajentaminen edellyttää, että Kela tallentaa asiakkaiden puhelut. Näin voidaan varmentaa asiakkaan hakemuksessa antamat tiedot. Puheluiden tallennuksen teknistä toimivuutta testataan keväällä, ja toiminto otetaan käyttöön kaikissa palvelunumeroissa tämän kevään aikana. Asiakkaalle ilmoitetaan puhelun alussa, että puhelu tallennetaan Kelan tietojärjestelmään. Kela muistuttaa verkkoasioinnista ostoskeskuksissa ja apteekeissa. Minna Latvala Lue lisää internetistä asiointi ja a n n i k a s ö d e r b l o m Tulkkausta etänä Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu on voitu järjestää vuoden alusta myös etätulkkauksena. Etätulkkauksen testijakso on meneillään. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Lisäksi etätulkkauksen täytyy soveltua asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen. Etätulkkauksessa asiakas ja tulkki ovat tietokoneiden avulla kuvayhteydessä toisiinsa. Tulkki ottaa yhteyden kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilaa asiakkaalle ajan lääkärin vastaanotolle. Etätulkkaus on asiakkaalle maksutonta. Kela hankkii asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut laitteet ja käyttöyhteydet. 16 miljoonaa kävijää Viime vuonna Kelan internetsivuille tehtiin 16,3 miljoonaa käyntiä. Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 17 %. Kävijöitä oli eniten suomenkielisillä sivuilla (97 %). Kaikista kävijöistä 2,1 % kävi ruotsinkielisillä sivuilla ja 1,2 % englanninkielisillä. Sivuilla vierailtiin eniten maanantaisin, ja elokuu ja tammikuu olivat vilkkaimmat kuukaudet. Suosituinta sisältöä olivat asiointipalvelut sekä lapsiperheille ja opiskelijoille suunnatut osiot. Yksittäisistä sivuista ylivoimaisesti eniten vierailtiin puhelun hinnoista kertovalla sivulla. Asiointipalveluihin kirjauduttiin lähes 8 miljoonaa kertaa. Määrä on noin neljänneksen enemmän kuin vuonna Useimmiten palvelussa käytiin täyttämässä työttömyysaikaa koskeva ilmoitus. Uutiskirje työnantajille Kela julkaisee Työnantajainfon 4 6 kertaa vuodessa. Sähköiseen uutiskirjeeseen kootaan tietoa, joka helpottaa työnantajien asiointia, sekä tiedotetaan muutoksista Kelan toiminnassa tai lainsäädännössä. Uutiskirjeen voi tilata internetistä osoitteessa

5 Terveys n 9 TEKSTI Stiina Kiiveri n KUVAT Juha Törmälä Tuija tahtoo pitää kiinni työkyvystään Pakkaaja Tuija Laukkanen on pystynyt jatkamaan työtään kuntoutuksen avulla. Tuija Laukkanen on työskennellyt pakkaajana kymmenisen vuotta. Kotkalainen Tuija Laukkanen, 52, valvoo, että näkkileivät sujahtavat oikeaoppisesti paketteihin. Hän on työskennellyt pakkaajana Vaasan Oy:n Kotkan tehtailla kymmenisen vuotta. Tuija kehuu työkavereitaan, ja muutenkin työ on maistunut. Terveysongelmat alkoivat kuitenkin vaivata työntekoa. Alussa työskentelin hapankorppulinjalla, jossa pakkaaminen on pitkälti käsityötä. Muutaman vuoden jälkeen yksitoikkoinen toiminta alkoi käydä niskoihin ja käsiin, Tuija muistelee. Jatkuvaa kolmivuorotyötä tekevän Tuijan työlistaan alkoi ilmestyä sairauspoissaoloja. Tilanne oli henkisestikin rassaava. Kivut olivat sellaisia, etten pystynyt kotonakaan tekemään oikein mitään. Menin eteenpäin särkylääkkeitten voimalla. Työterveyshoitajan mielestä yritin liiankin sitkeästi tehdä töitä, eli apua pitäisi hakea ajoissa. Tuija ei kokenut jääneensä yksin, sillä työterveyshoitajan ja esimiehen kanssa tilanteesta alettiin puhua Minun Pitää huolehtia itsestäni.

6 10 n Terveys Terveys n 11 Kuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä paremmin huolta itsestään. heti ensimmäisten sairauspoissaolojen jälkeen. Kotkan Työterveyden johtava työterveyshoitaja Helena Joas pitää vastaanottoa tehtaalla joka torstai. Työkyvyn ylläpitäminen on pitkäjänteistä työtä. Onneksi olen tuntenut monet työntekijät työhöntulotarkastuksesta saakka, Helena Joas sanoo. Mahdollisuuksia osasairauspäivärahaan, työkokeiluun ja uudelleenkoulutukseenkin väläytettiin, mutta Tuija ei ollut niistä kiinnostunut. Sen sijaan kuntoutuksesta innostuin heti! Tuija osallistui ASLAK-kuntoutukseen vuonna 2009 ensin viisi päivää ja myöhemmin kahden viikon jakson. Seuraavana vuonna kuntoutusta oli vielä viisi päivää. Kuntoutusryhmään kuului kymmenen henkeä. Kuntoutus laittoi todella ajattelemaan, mitä itse tekee työkyvyn ylläpitämiseksi, hän kertoo. Kuntoutus sisälsi luentoja, fysioterapiaa, ryhmäkeskusteluja ja monipuolista liikuntaa, kuten allasjumppaa, kuntosaliharjoittelua ja kävelyä. Meille kerrottiin tärkeää tietoa myös vuorotyöstä, Tuija kiittelee. Kurkottelusta eroon Vaikka Tuijan kunto kesti kuntoutusten jälkeen jo hyvin työnteon, oli tärkeä huolehtia työkyvyn säilymisestä. Muutoin sama työ voisi pian tuoda entiset vaivat tullessaan. Ensimmäisen kuntoutusjakson jälkeen Tuijan työpaikalla järjestettiin ensimmäinen virallinen työterveysneuvottelu. Siihen osallistuvat työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Yhdessä pohditaan, miten työntekijän työkykyä voidaan tukea. Tuijan tilanteen arviointiin ovat osallistuneet pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja lähin esimies, tarvittaessa myös työterveyslääkäri ja työfysioterapeutti. Kävimme tarkkaan läpi, millä koneilla pystyn työskentelemään ja millä en. Esimerkiksi en tee enää lainkaan töitä niin sanotulla yläkorpulla. Työhön kuuluu paljon kurkottelua, kun tarvittaessa nypitään risoja hapankorppuja pois kuljettimelta, Tuija kuvailee. Rajoituksia tehtiin myös muutamiin muihin työtehtäviin. Kaikki kirjattiin ylös. Järjestely on toiminut hyvin, eli teen töitä linjoilla, joissa paikat kestävät paremmin. Asia on kaikkien pomojen tiedossa, joten ei ole tarvinnut selitellä mitään. Selkeä asioista sopiminen yhdessä on ollut kaikkien etu. Epämääräisistä sopimuksista ja toiveista voi helposti tulla syyllisyyttä niin työntekijälle kuin työnantajallekin, kun toimitaan arjen työkiireissä. Vaasan Oy:ssä on keskitytty työssä suoriutumisen tukemiseen varhaisen tuen mallin avulla jo vuodesta Tänä vuonna voimaan tuleva lakimuutos kannustaa kaikkia työnantajia samaan. Kotkassa kynnys mennä juttelemaan tutulle hoitajalle on ollut matala ja kolmen tahon yhteistyö toimii hyvin. Työterveyshoitajan työpaikkavastaanotto otettiin käyttöön vuoden alusta kaikissa Vaasan Oy:n toimipaikoissa, kertoo henkilöstöpäällikkö Laura Peljo. Olo on nyt helpompi Kuntoutuksen jälkeen Tuija on pitänyt entistä paremmin huolta itsestään. Vointia seurataan säännöllisesti työterveyshoitajan luona. Olin käynyt keilaamassa ja vesijumpassa, mutta otin mukaan myös kuntojumpan. Teen kävelylenkkejä ja kesäisin pyöräilen töihin, hän listaa. Tuija kertoilee iloisesti, että kuntoutus ja uudet työtehtävät ovat helpottaneet oloa. Särkylääkkeitä en ole paljon tarvinnut. Tiedän, että minun on pakko pitää itsestäni huolta. Kun paikat ovat kunnossa, voin nauttia myös vapaa-ajastani. Tosin talven pimeydessä haluaisi helposti vain käpertyä nukkumaan kuin karhu, Tuija nauraa. Mutta liikunnan jälkeen on hyvä olo ja parempi mielikin. Kuntoutuksesta innostuin heti! Ratkaisuja työhön paluun tueksi Pitkittyviä sairauspoissaoloja ehkäistään työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Työntekijän jäljellä oleva työkyky on arvioitava työterveyshuollossa, kun sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Ennen 90 päivän rajan täyttymistä Kela muistuttaa työntekijää pyytämään arviota työterveyshuollosta, sanoo Kelan terveysosaston lakimies Pirkko Sihvonen. Tämä sääntö tulee voimaan kesäkuun alussa. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos edellyttää työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä. Lakimuutoksen tavoitteena on kannustaa työnantajia ja työntekijöitä miettimään yhdessä ratkaisuja työhön paluun tueksi ja pohtimaan sitä, miten työtä voisi muokata paremmin työkykyä vastaavaksi. Työnantajan pitää selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, voidaanko työntekijän paluuta työhön tukea joillakin toimenpiteillä, kuten työtehtävien muutoksilla tai joustavilla työaikajärjestelyillä. Yhteisneuvottelulla pyritään siihen, että työntekijä voisi palata entiseen tai muuhun työhön saman työnantajan palveluksessa. Itse valitsemallaan lääkärillä voi edelleen käydä ja hakea sairauspäivärahaa muun kuin työterveyslääkärin lausunnon perusteella. Kela tarvitsee kuitenkin viimeistään T y ö i k ä i s t e n k u n t o u t u s u u d i s t u i n Kela järjestää työntekijöille ASLAK- ja TYK-kuntoutusta yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Vuonna 2010 ASLAKiin osallistui kuntoutujaa ja TYK- kuntoutukseen kuntoutujaa. n Tämän vuoden alusta työikäisten kuntoutuksia uudistettiin. ASLAK-kuntoutusta voidaan nyt järjestää joko lyhytkestoisena (10 12 vrk) kahdeksan kuukauden kuluessa tai pitkäkestoisena (20 22 vrk) vuoden kuluessa. Kuntoutusta on edelleen mahdollista saada laitos- tai avomuotoisena. Pitkäkestoisessa vaihtoehdossa voi olla seitsemänkin jaksoa, ja lyhin jakso voi olla kolme vuorokautta. Tämä palvelee yrittäjiä ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä hakijoita entistä paremmin. n TYK-kuntoutus toteutuu edelleen kahden vuoden kuluessa, ja kuntoutus kestää vuorokautta. Asiakas voi hakea kuntoutusta työkyvyn muutostilanteissa. Hakeminen edellyttää lääkärin tekemää kuntoutustarpeen arviointia ja lausuntoa. n Kuntoutus koostuu ammatillisista ja työhön 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla lisäksi työterveyslääkärin lausunnon siitä, että työkyky on arvioitu ja työssä jatkamisen mahdollisuudet selvitetty. Kela tiedottaa asiasta kirjeitse jokaiselle sairauspäiväraha-asiakkaalle, jota uusi muutos koskee tai saattaa koskea. Muutos alkaa näkyä asiakkaille vähitellen tai sen jälkeen alkavissa uusissa sairauspäivärahajaksoissa. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja Työ kyvylle sopivaa työtä. omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan lääkärinlausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista 90 sairauspäivärahapäivän täyttyessä. Katkeaako sairauspäiväraha, jos työterveyshuoltoa ei ole? Lain mukaan työnantajan on järjestettävä ennalta ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen. Jos lausunto kuitenkin puuttuu syistä, jotka eivät johdu työntekijästä, sen puuttuminen ei keskeytä päivärahan maksamista. Kela selvittää, mistä lausunnon puuttuminen johtuu ja ottaa tarvittaessa yhteyttä työntekijään, työnantajaan tai työterveyshuoltoon lausunnon saamiseksi, Pirkko Sihvonen kertoo. Heini Lehikoinen liittyvistä sekä terveyteen ja elämäntapoihin kohdistuvista sisällöistä. Työ ja ammatillisuus ovat nyt entistä vahvemmin mukana kuntoutuksessa. n Kun tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriisi tai Kelaan. Tarvitset lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman hakeaksesi kuntoutusta Kelasta. Tutustu kuntoutusmahdollisuuksiin internetissä: ja Kela palvelee kuntoutusasioissa numerossa

7 12 n Terveys Terveys n 13 Arjentajua, Kela! Osui ja upposi saamani asiakaspalaute, jossa vaadittiin arjentajua Kelan palveluun. Tytär soitti ja kertoi yli 85-vuotiaiden vanhempiensa Kela-asioiden hoitamisesta. Toisella vanhemmalla oli määräaikainen korotettu hoitotuki lakannut, kun ikäihminen ei ollut hoksannut täyttää kotiin tullutta jatkohakemusta. Toisen vanhemman kunto oli romahtanut, ja kotipalvelu käy nyt neljä kertaa päivässä hoitamassa häntä. Tytär teki hoitotukihakemukset ja hankki lääkärinlausunnot liitteeksi. Paluupostissa tuli Kelalta molemmille vanhemmille kirje, jossa pyydettiin toimittamaan selvitys sairauden aiheuttamista kustannuksista. Tytär oli tuskastunut, turhautunut ja kiukustunut. Hän piti Kelan toimintaa käsittämättömänä ja osoituksena siitä, että vanhusten ja heidän omaistensa arki on vierasta Kelan virkailijoille. Hän ihmetteli, miksi hoitotuki myönnetään määräajaksi eikä huolehdita sen jatkumisesta, vaan sälytetään asian hoitaminen sairaalle, muistiongelmaiselle vanhukselle. Miten voidaan edellyttää kustannusten selvittämistä, vaikka ne ovat pääosin jo Kelan tiedossa? Useimmiten selvityksen joutuvat tekemään omaiset, joilla on kannettavanaan sekä omat työkiireet että huoli läheisten pärjäämisestä ja voinnista. Toisen kokemuksen hakemustietojen merkityksestä sain, kun ikämies soitteli ja ihmetteli, miksi hänen hoitotukensa on hylätty. Hakemuksen liitteenä oli silmätautien erikoislääkärin lausunto heikosta näkökyvystä. Asiakas purnasi hylkypäätöksestä ja totesi liikkumisenkin olevan entistä hankalampaa. Hakemuksessa asiasta ei ollut mainintaa, joten kysyin, miksi liikkuminen on vaikeutunut. Asiakas vastasi kuin itsestään selvänä asiana, kun on tuo toinen jalka amputoitu. Eihän silmälääkäri jalan puuttumisesta lausuntoon kirjoita. Hoitotuen käsittelyyn oleellisesti vaikuttava tieto saatiin tässä tapauksessa asiakkaan soiton perusteella. Juuri nyt Kelalla on kova halu parantaa palveluaan. Menossa on monia kehittämistoimia, joilla asiointia helpotetaan. Etuuden suullinen hakeminen otettiin Kelalla on kova halu parantaa palveluaan. Kolumni Pirjo Myyry Kirjoittaja on Kelan yhteyskeskuksen johtaja käyttöön takuueläkkeissä viime vuonna. Asiakkaat ihastuivat tähän vaivattomaan asiointitapaan, jossa eläkettä voi hakea soittamalla. Suullisen asioinnin mahdollisuutta tullaan lisäämään. Vastedes asioita voi hoitaa entistä useammin soittamalla tai käymällä toimistossa. Hakemukseen tarvittavien liitteiden määrää pyritään vähentämään hyödyntämällä Kelassa tai muilla viranomaisilla olevaa tietoa. Kelan kieltä selkiytetään, jotta päätökset ja kirjeet ovat ymmärrettäviä. Minusta näiden uudistusten punaisena lankana on tuo kaivattu arjentaju. Kela toimii ymmärrettävästi ja niin, että asiointi on vaivatonta. Miten hoitotuen hakeminen muuttuu, sitä ei vielä tiedä? Tavoitteena on kuitenkin, että jokainen hoitotukeen oikeutettu saa sen ja että hakeminen on helppoa. Tallilta palaa aina tyytyväinen tyttö. Lämpöä ja liikettä Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kehonhallintaa, motoriikkaa ja tarkkaavuutta. Hevosen selässä olen ihan kuin tavallinen tyttö, tuumii varkautelainen Enni Kettunen, 9. Monet Ennin luokan tytöistä käyvät tavallisilla ratsastustunneilla, mutta kyynärsauvan avulla kävelevä ja toisinaan pyörätuolissa istuva Enni ei pysty niille osallistumaan. Kuten ei myöskään hiihtoon, luisteluun tai pyöräilyyn. Ennillä on CP-vamma, jonka takia kehon vasen puoli ei toimi kunnolla. Lisäksi hänellä on vaikeahoitoinen epilepsia ja ongelmia näkemisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kanssa. Ratsastusterapiassa Enni on käynyt Varkauden Ratsastuskeskuksessa kolmevuotiaasta saakka. Kelan myöntämä ratsastusterapia on fysio- tai toimintaterapian tukimuoto. Ratsastusterapiasta hyötyvät esimerkiksi liikunnallisista tai toimintakyvyn vaikeuksista kärsivät lapset ja aikuiset. Yleensä ratsastusterapia on välivaiheen terapiamuoto, mutta painavista syistä sitä voi Ennin tavoin saada myös pitkäaikaisesti. Ratsastusterapian tavoitteet määritellään kuntoutussuunnitelmassa aina yksilöllisesti, kuntoutujan muut terapiamuodot huomioiden. Ratsastusterapia vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn monin tavoin. Ennin tilanteessa haetaan kehonhallinnan, keskittymiskyvyn, näkemisen ja itsetunnon kohentamista. Mikään mekaaninen terapialaite ei voi korvata hevosen lämpöä ja liikettä, kertoo Ennin terapeutti Helena Hiltunen Varkauden Medifysistä. Hevosen rytmikkään käynnin ansiosta liikuntarajoitteinenkin saa tuntemuksen sujuvasta kävelystä. Tallitöissä motoriset harjoitukset sujuvat kuin huomaamatta ja pitkäjänteisyys kasvaa. Enni käy ratsastusterapian ohella muissakin terapioissa. Ratsastusterapia eroaa näistä kuitenkin siinä, että vaikutuksen huomaa saman tien. Keskittymiskyky paranee, kiittelee Ennin äiti Tuula Kettunen. Tyttö ei heitä kotonakaan rukkasia naulaan saman tien, kun hommat eivät suju. Vaikka hän lähtisi tallille kiukkuisena ja väsyneenä, takaisin palaa aina tyytyväisyydestä hyrisevä tyttö. Kati Soininen Arki ja asiantuntijuus yhdessä Kelan laajassa vaikeavammaisten kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeessa (VAKE) todettiin, että hoito- ja kuntoutusketjua on parannettava kaikilta osiltaan. Kelassa onkin kehitetty kuntoutuksen sisältöjä ja kuntoutuksen järjestämiseen liittyviä toimintoja aktiivisesti. Hyvä kuntoutus on oikea-aikaista ja vaikuttavaa sekä yhteiskunnallisesti kestävää. Asiakas kokee hyvän kuntoutuksen itselleen merkittäväksi, ja asiantuntija tietää sen vaikuttavaksi. Siinä yhdistyvät arki ja asiantuntijuus, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Suomela- Markkanen. Hyvä kuntoutus korostaa asiakasläheisyyttä, vuorovaikutuksellista yhteistyötä ja kuntoutujan aktiivisuutta. Kuntoutustarvetta ja toimintakykyä arvioidessa kuunnellaan asiakkaan omaa arviota. Asiakas ja asiantuntijat asettavat yhdessä tavoitteet kuntoutukselle. Kuntoutuksessa tehdään laajasti yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa sekä aina tarpeen mukaan myös omaisten ja lähiverkoston kanssa. Kuntoutuksessa käytetään vaikuttavia menetelmiä tai hyväksi todettuja käytäntöjä. Niitä täytyy myös voida siirtää jokapäiväiseen elämään kuntoutumista tukeviksi käytännöiksi. Harvoin kuntoutuminen tulee valmiiksi kuntoutusjakson jälkeen. Hyvä tulos syntyy, kun kuntoutujaa ohjataan arkielämässä toistamaan ja harjoittelemaan kuntoutuksessa opittua. Kelassa kehitetään parhaillaan laaja-alaista ohjausta tarvitsevien asiakkaiden henkilökohtaista neuvontaa, jossa etuuksia hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ratsastamisen lisäksi hevosen taluttaminen ja sille jutustelu kuuluvat Ennin terapiaan. Tunnin jälkeen Sulo-poni osaa odottaa Ennin tarjoilemaa herkkupalaa. Terapeutti Helena Hiltunen on huomannut Ennin keskittymiskyvyn parantuneen huikeasti ratsastusterapian aikana. M a r i P e tä jä Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee alkaen. Sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden sisällä työkyvyttömyyden tai osa-aikatyön alkamisesta. Hakuajan muutos koskee päivärahoja, joissa työkyvyttömyys alkaa 1.6. tai sen jälkeen. Tukea neuvojalta työhön paluuseen Työkykyneuvonta on Kelan uusi palvelu, joka käynnistyy tammikuusta alkaen vähitellen koko maassa. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai asiakkaalla on useita toistuvia työkyvyttömyysjaksoja. Työkykyneuvojan asiakkaisiin kuuluvat myös ammattikouluttamattomat nuoret ja työttömät työnhakijat, joiden sairauspäiväraha on hylätty lääketieteellisistä syistä. Neuvojat auttavat myös henkilöjä, jotka ovat saaneet hylkäävän päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä ja hakevat sairauspäivärahaa. Lisätietoja saa osoitteesta Uusi palvelumalli sairaille ja vammaisille Kela kokeilee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja aikuisten palvelussa uutta palvelumallia. Asiakkaat saavat henkilökohtaisen Kela-neuvojan, joka ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista. Kokeilu on käynnissä toukokuun loppuun Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Tampereella ja Keski- Uudellamaalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota vammais- ja kuntoutusetuuksien käsittelyyn. Yhteistyössä muiden asiakkaan tilanteeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa etsitään ratkaisuja palvelun turvaamiseksi silloin, jos Kela joutuu hylkäämään asiakkaan hakemuksen. Kokeilun aikana asiakas voi soittaa suoraan Kela-neuvojalleen sovittuina palveluaikoina.

8 14 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 15 Elatustukea voi hakea verkossa Kelan maksamaa elatustukea voi nyt hakea verkossa osoitteessa Verkossa elatustuen hakeminen on helpompaa kuin paperilomakkeella, sillä palvelu kysyy vain tarvittavat tiedot. Palvelu tarkistaa, että tarvittavat kohdat on täytetty, ennen kuin se päästää hakemuksessa eteenpäin. Kela maksaa lasta hoitavalle vanhemmalle elatustukea, jos elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua tai se on Kelan elatustukea pienempi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen takia. Elatustukea saa myös vanhempi, jonka lapsen isyyttä ei ole vahvistettu sekä vanhempi, joka adoptoi lapsen ilman puolisoa. Elatustukea saa yli perhettä, ja hakemuksia tulee Kelaan vuosittain noin Maksuvapautusta elatusapuvelasta haetaan edelleen paperilomakkeella. Tekstari muistuttaa liitteistä Kela otti joulukuussa käyttöön tekstiviestipalvelun yleisen asumistuen verkkohakemuksissa. Viesti lähetetään asiakkaalle seitsemän päivän kuluttua verkossa tehdyn hakemuksen vastaanottamisesta, jos hakemukseen tarvittavia liitteitä ei ole tullut Kelaan. Yleisen asumistuen hakemus joudutaan melko usein hylkäämään siksi, että siitä puuttuu tarvittavia liitteitä. Asumistuen tuloraja nousi Yleisen asumistuen perusomavastuun tulorajat nousivat vuoden alusta 120 eurolla. Tällä varmistetaan, ettei työmarkkinatuen tasokorotus heikennä asumistuen saajien tilannetta. Täysimääräinen työmarkkinatuki nousi vuoden alusta 31,36 euroon päivältä. Työmarkkinatukea maksetaan viideltä päivältä viikossa, ja korotus merkitsee noin 120 euroa lisää kuukaudessa. Maksussa olevat asumistuet jatkuvat ennallaan seuraavaan tarkistukseen saakka. ja a k ko ko n t i a i n e n ja a n n i k a s ö d e r b l o m Lapsi saa yhden kortin. Eka Kela-korttini Vauva saa Kela-kortin pian nimenannon jälkeen. Ensin annetaan henkilötunnus Synnytyssairaala lähettää tiedon vauvan syntymästä äidin tiedoilla Väestörekisterikeskukseen ja maistraattien ylläpitämään väestötietojärjestelmään, jossa vauvalle annetaan henkilötunnus. Uusi ihminen perustetaan väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus lähetetään Väestörekisterikeskuksesta myös Kelaan. Kela-korttia ei voida kuitenkaan tehdä pelkän henkilötunnuksen perusteella. Jos vauva tarvitsee hoitoa lääkäriasemalla tai korvattavia lääkkeitä ennen kortin saamista, korvauksia haetaan Kelasta jälkikäteen. Kortti valmistuu parissa päivässä Vauvan henkilötiedot lähetetään Kelasta sähköisesti korttien valmistuspaikkaan, joka sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Kela-kortteja valmistetaan keskimäärin kappaletta päivässä. Kortti on valmis postitettavaksi viiden päivän sisällä tietojen saapumisesta. Lapsella voi olla kerrallaan vain yksi voimassa oleva Kela-kortti. Kortti on henkilökohtainen ja osoitus siitä, että sen haltija kuuluu Suomen sairausvakuutuksen piiriin. Yhden kortin käytännöstä ei voida poiketa silloinkaan, kun vanhemmat ovat esimerkiksi eronneet. Nimi ja tunnus yhdistetään Tavallisesti noin 2 3 kuukauden iässä lapsi saa nimen. Nimitiedot välitetään seurakunnasta tai maistraatista väestötietojärjestelmään. Sieltä nämä tiedot välitetään Kelaan. Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että tiedonsiirto tapahtuu pääosin automaattisesti. Järjestelmään on rakennettu kuitenkin paljon tarkistuspisteitä, joilla varmistetaan, että sinne kirjautuu oikeita tietoja. Ensimmäinen kirje Kelasta Kortti postitetaan lapselle kotiin suoraan painopaikasta. Kuoressa on jo lapsen nimi. Kela-kortti on yleensä voimassa toistaiseksi. Se pitää palauttaa, jos henkilön sairausvakuutus päättyy, esimerkiksi muutettaessa pysyvästi ulkomaille. Kortti uusitaan silloin, kun henkilön nimi muuttuu tai hänen Kela-korttiinsa tarvitaan merkintä tiettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeudesta. Uusi kortti tehdään ja postitetaan näissä tapauksissa automaattisesti. Satu Kontiainen Sairaalaan synnyttämään L a s s i L ä h t e e n m ä k i Suomessa kootuilla äitiyspakkauksilla autetaan gambialaisia äitejä. Äitiyspakkaus vaihtuu syksyllä Useana vuonna peräkkäin Kelan äitiyspakkaus on vaihtunut uuteen huhtikuun lopulla. Tänä vuonna pakkaus vaihtuu kuitenkin vasta alkusyksystä, arviolta elokuussa. Pakkaus vaihtuu, kun edellinen on jaettu loppuun. Tavoitteena on, että pakkauksen vaihtumisajankohta saadaan parin vuoden kuluessa siirtymään vuodenvaihteeseen, kertoo etuuspäällikkö Suvi Onninen Kelasta. Uuden, elokuussa vaihtuvan pakkauksen sisältö on jo päätetty. Sisältö on entisenlainen: paljon lastenvaatteita sekä muita tarpeellisia tavaroita, kuten petivaatteet, kestovaippoja, harsoja sekä lasten hoitoon liittyviä tuotteita. Uutuutena elokuussa julkistettavassa pakkauksessa on sen designlaatikko. Kela järjesti suunnittelukilpailun, jossa Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijat loivat äitiyspakkauslaatikolle uuden visuaalisen ilmeen. Voittajaksi valittiin Johanna Öst Häggblomin työ Sukupuu. Laatikon kuvituksessa on nimen mukaisesti sukupuu, johon Farafennin sairaalassa on aika hiljaista, sillä kuivan kauden aikana malaria ei juurikaan kiusaa. Synnyttäneitä äitejä sieltä sentään löytyy. Awa Cham makaa sängyssä väsyneenä. Hän oli pari tuntia aiemmin pyöräyttänyt pojan. Turkulainen Raam Faal ja Farafennin sairaalan johtaja Alhagie Saine ojentavat äidille Suomessa tehdyn äitiyspakkauksen. Äiti ei jaksa reagoida lahjaan, mutta pieni hymy sentään nousee kasvoille. Faalin mukaan äidit ovat olleet hyvin iloisia suomalaisesta lahjasta. Äitiyspakkauksilla kannustetaan länsiafrikkalaisen Gambian äitejä synnyttämään sairaalassa. Varsinkin verenvuototapauksissa kotona synnyttävä äiti ja lapsi menehtyvät helposti, Raam sanoo. Hänen serkkunsakin kuoli, kun ei ehtinyt ajoissa sairaalaan. Ennen kotisynnytys oli Gambiassa vallitseva käytäntö, mutta nyt jo joka toinen äiti synnyttää laitoksessa. Sairaaloita on maassa jo aika hyvin, siksi synnytysmatkan pituus ei enää pelota äitejä. Suomalaisia äitiyspakkauksia ei riitä kuin pienelle osalle äideistä. Raam onkin ehdottanut Gambian terveysministeriön virkamiehille, että valtio ottaisi tulevaisuudessa asian vastuulleen. Pakkaukset tehdään Tampereen seudulla talkootyönä. Kassin sisälle laitetaan paita, pyyhkeitä, peitto, harja, hoitoöljyä ja hammasharja. Tarvikkeet pyritään saamaan lahjoituksena, sanoo talkootyhmän vetäjä, Vesilahden seurakunnan diakoni Kaija-Liisa Toivonen. Samainen ryhmä tekee äitiyspakkauksia myös Valko-Venäjälle. Suomessa 10 vuotta asunut Raam Faal innostui pakkauksista reilu vuosi sitten. Hän on jo muutaman vuoden ajan toimittanut käytettyjä sairaalatarvikkeita synnyinmaahansa Gambiaan. Pehmeillä äitiyspakkauksilla sairaalasänkyjen jättämät kolot saadaan kuljetuskonteissa tilkittyä kätevästi. Ensimmäiset 30 äitiyspakkausta lähtivät Gambiaan vuosi sitten. Seuraava satsi on lähdössä Afrikkaan lähikuukausina, Faal arvioi. Lassi Lähteenmäki perhe voi kirjoittaa vauvan ja hänen läheisteisensä nimet ja kiinnittää vaikkapa kuvia. Suunnittelukilpailu ja kesällä järjestettävä näyttely Virkagalleriassa ovat osa World Design Capital Helsinki vuotta. Virkagallerian näyttely avautuu kesäkuun lopulla. Näyttelyssä esitellään design-kilpailuun osallistuneita töitä sekä äitiyspakkauksen historiaa. Satu Kontiainen Lapsiperheen tukiin indeksikorotus Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä eli niin sanottu minimipäivä raha nousi vuoden alussa 22,96 euroon arkipäivältä. Lapsilisä nousi noin 4 6 euroa lapsimäärästä riippuen. Ensimmäisestä lapsesta lapsilisä on nyt 104,19 euroa, toisesta 115,13, kolmannesta 146,91, neljännestä 168,27 ja seuraavista lapsista 189,63 euroa lasta kohden. Yksinhuoltajakorotus on vuodenvaihteesta alkaen 48,55 euroa. Tänä vuonna alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousi 3 %. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta. Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha nousi 327,46 euroon. Perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan nyt 98,04 euroa ja muista alle kouluikäisistä 63 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 175,24 euroa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousi 166,71 euroon ja hoitolisä 140,19 euroon lasta kohden. Osittainen hoitoraha nousi 93,77 euroon kuukaudessa. Elatustuki on vuoden alusta 147,96 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. synnytysmatkan pituus ei enää pelota. Juuri poikavauvan saanut Awa Cham sai lahjaksi Suomessa talkoovoimin kootun pienen äitiyspakkauksen. Narkolepsiakuntoutus käynnistyy keväällä Osallistujapulan takia Kela perui tammikuussa ensimmäiset kuntoutuskurssit narkolepsiaa sairastaville lapsille ja nuorille. Kursseista on tiedotettu suoraan perheille ja muutenkin poikkeuksellisen laajasti. Kuntoutushakemuksia on nyt alkanut tulla Kelaan. Vanhempien kannattaa edelleen olla aktiivisia ja hakea kursseille. Lisätietoja kursseista > Lapsille ja nuorille.

9 16 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 17 Opintolainan korkoavustusta yhä useammalle Kela voi maksaa opintolainan korot ja pankin ilmoituskulut korkoavustuksena pienituloiselle. Korkoavustuksen tulorajoja korotettiin viime elokuussa. Avustuksen voi saada, jos lainansaajan bruttotulot ovat enintään euroa kuukaudessa. Tuloraja on euroa kuukaudessa, jos lainansaajalla on huollettavanaan lapsi tai lapsia. Korkoavustusta ei makseta lainoista, jotka on maksettu takausvastuun perusteella pankille. Korkoavustusta ei voi myöskään saada opintotukiaikana erääntyvän yhden prosentin koron maksamiseen. Vuonna 2010 opintolainan korkoavustuksen sai lainansaajaa. Tulorajojen korotuksen on arvioitu kaksinkertaistavan määrän. Uusi suositus korkeakouluruokailuihin Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen määrä nousi vuoden alusta 1,84 euroon ateriaa kohti. Tuen ansiosta opiskelijat saavat noin 40 %:n alennuksen ateriasta. Tästä huolimatta heistä vain noin puolet syö päivän pääaterian opiskelijaravintolassa. Korkeakouluaterioiden suunnitteluun ja toteutukseen on julkaistu uudistetut suositukset. Niiden mukaan opiskelijoille tarjottavan ruoan tulee olla monipuolista siten, että siinä yhdistyvät terveellisyys, hyvä maku ja virkistävä vaikutus. Opiskelija-aterian tulee kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Suosituksessa käsitellään muun muassa myös kasvisruokavalioiden toteutusta ja ravitsemuslaadun arviointia. Suositus sopii tietolähteeksi opiskelijoillekin. Siinä käsitellään heille tärkeitä kysymyksiä, kuten juomien valintaa, ruokailurytmiä ja painonhallintaa sekä D-vitamiinin riittävän saannin turvaamista. Uusi suositus korvaa vuonna 2008 annetun suosituksen. Opiskelijaravintoloiden täytyy sopeuttaa toimintansa uuden suosituksen mukaiseksi mennessä. na na u i t t o Hilla, Joona ja Eetu maksavat vuokraosuutensa asuinpinta-alan mukaan. Neljän kimpassa asuu edullisesti Opiskelijan asumisen tuet eivät ole aivan yksinkertainen yhtälö. Vaihtoehtojen vertailu kannattaa. Yhteinen kämppä oli sattumien summa Hillalle, Joonalle, Eetulle ja Villelle. Kaverukset istuvat Helsingin Meri-Rastilassa sijaitsevan vuokra-asuntonsa olohuoneessa. Toinen puoli huoneesta on rajattu Hillan omaksi tilaksi. Kimppakämppä oli ihan spontaani idea, joka syntyi yhtenä iltana, Eetu sanoo. Joku sanoi etsivänsä asuntoa ja halusi seuraa, kun asuminen on niin kallista. Koolla ollut porukka päätti lähettää kaupungille hakemuksen, ja vastaus tuli nopeasti. Vaikka neljän huoneen asunto on iso, sen 970 euron vuokra on neljälle opiskelijalle suorastaan edullinen. Maksuosuudet on jaettu asuinpinta-alan mukaan, eikä tilanjaosta ole asujien mukaan käyty tunnin mittaista vääntöä suurempaa väittelyä. Vuokranmaksussa auttaa opintotuen asumislisä. Ystävykset kehuvat kilpaa Kelan hyvää palvelua tukibyrokratian selvittelyssä. Teimme kyllä varmuuden vuoksi vähän pyydettyä tarkemman selvityksen siitä, mikä tila kuuluu kenellekin, ja mikä on sen neliömäärä ja vuokra, Ville kertoo. Virkailijat olivatkin sitten kiinnittäneet järjestelyymme huomiota ja pohtineet kahvipöydässä, onko reilua, että yksi asuu olohuoneessa, Hilla nauraa. Neljän kimppa ei ole törmännyt epäilyyn asujien parisuhteesta, vaikka asukkaat ovat sellaisista kokemuksista paljon kuulleetkin. n Asumislisä maksetaan opintotuen tavoin vain opiskelukuukausilta, ja sen nostaminen kuluttaa tukikuukausia. n Vuokralla asuva perheetön opiskelija voi saada opintotuen asumislisää (perheetön = ei omaa tai puolison lasta). Mitä eri vaihtoehtoja opiskelijalla sitten on asumisen järjestämiseksi? Leikitäänpä, että joensuulainen Reetta on päässyt Helsingin yliopistoon ja nostaa muiden opiskelijoiden tavoin Kelalta opintotukea. Kuten Meri-Rastilan kimppa, hänkin voi saada sen osana asumislisää. Asumislisä on 80 prosenttia opiskelijan maksamista asumismenoista, kuitenkin enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Koska loppusumma jää itse maksettavaksi, Reetta etsii mahdollisimman edullista vuokraasuntoa. Reetta kaavailee hakevansa asuntoa opiskelija-asuntosäätiöltä, jolta saisi asunnon 280 euron kuukausivuokralla. Toisaalta, jos Reetta muuttaisi kimppaan, kukin opiskelija saisi oman asumislisänsä omasta vuokraosuudestaan, enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Jos Reetta vuokraisi asunnon 500 eurolla kaverin kanssa, he saisivat yhteensä 400 euroa asumislisää. Entäpä jos vanhemmat ostaisivat Reetalle asunnon? Asumislisän kannalta se ei kannata, sillä vanhempansa vuokralaisena Reetta saisi asumislisää vain 58,87 euroa kuussa, vaikka maksaisi käypää vuokraa. Oman asunnon hankkiminen taas siirtäisi Reetan yleisen asumistuen piiriin. Niin käy, jos opiskelijan, tämän puolison tai pariskunnan yhteinen omistusosuus asunnosta on vähintään 50 prosenttia. Vaikka asumistuen enimmäismäärä on asumislisää suurempi ja sitä maksetaan ympärivuotisesti, tulorajat ovat opintotukea alhaisemmat. Asumistuen määrää pienentää myös se, että asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle sen yhteenlaskettujen asumismenojen ja tulojen perusteella. Jussi Förbom Juttua varten on haastateltu Kelan asiantuntijaa Ilpo Lahtista. A s u m i s l i s ä o n o s a o p i n t o t u k e a n Yleistä asumistukea voivat saada opiskelijat, jotka asuvat omassa tai puolisonsa omistusasunnossa tai yhdessä oman tai puolisonsa lapsen kanssa. n Opintotuen asumislisä maksetaan jokaiselle opiskelijalle erikseen. Yleinen asumistuki maksetaan yhteisesti ruokakunnalle. n Yleisen asumistuen määrää kannattaa alustavasti arvioida Kelan nettisivuilta löytyvän laskurin avulla Työttömän perusturvaan 120 euron korotus Tämän vuoden alusta täysimääräinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat 31,36 euroon päivältä. Tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa. Korotus merkitsee noin 120 euroa lisää kuukaudessa. Työttömyysturvan lapsikorotuksia sekä korotusosan ja muutosturvalisän määrää korotettiin myös indeksikorotuksen verran. Tasokorotuksen vuoksi työmarkkinatukea voivat saada myös sellaiset henkilöt, joilta tuki on aikaisemmin evätty esimerkiksi puolison tulojen perusteella. Työttömän kannattaa tarkistaa tilanteensa ja jättää uusi työmarkkinatukihakemus. Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta Lyhennetty työpäivä sairausloman aikana eli niin sanottu osasairausvapaa nopeuttaa työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten sairauden varhaisvaiheessa, ilmenee Työterveyslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. Osasairausvapaalla olleet työntekijät palasivat työhön keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä, joiden vaivat estivät kokopäiväisen työn, mutta joiden osapäiväisen työskentelyn lääkäri arvioi turvalliseksi. Osasairausvapaan aikana työskentely myös osoittautui turvalliseksi: kukaan tutkimukseen osallistuneista osasairausvapaalla olleista ei joutunut keskeyttämään vapaata liikuntaelinoireiden pahenemisen vuoksi. Sekä työntekijöiden että heidän esimiestensä kokemukset osasairausvapaasta olivat pääosin myönteisiä. Suomessa tuli 2007 voimaan osasairauspäivärahalaki, jonka tarkoitus on helpottaa pitkittyneellä sairauslomalla olleen paluuta työhön. Vuoden 2010 alusta Kela on voinut maksaa osasairauspäivärahaa jo kahden viikon sairauspoissaolon jälkeen.

10 18 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 19 V i da r L i n d qv i s t Lääkekattoa korotettiin Lääkekustannusten vuotuinen omavastuu nousi vuoden alusta 700,92 euroon kalenterivuodessa. Lääkkeiden vuotuinen omavastuu eli niin sanottu lääkekatto on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. Kokemuksista omaishoitajana Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry kokoaa kirjan omaishoitajien kokemuksista ja arjesta. Sana ja muoto ovat vapaat; kirjoitus voi olla runo, lyhyt tarina, pakina tai asiateksti. Kirjoitukset saavat olla enintään noin 2 3 liuskaa. Lähetä kirjoituksesi mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen merja.purhonen@omaishoitajat.fi tai kirjeitse osoitteeseen Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry/ Merja Purhonen, Hämeentie 105 A, Helsinki. Viestin aiheeksi tai kuoreen maininta omaishoitajan elämää. Voit kirjoittaa nimelläsi tai käyttää nimimerkkiä. Kaikki antologiaan valitut kirjoittajat saavat kirjasta tekijänkappaleen. Lisäksi kolme kirjoittajaa saa materiaalipalkinnon. Lähettämällä kirjoituksesi antologiaan annat samalla julkaisuluvan. Eläkettäkin voi hakea verkossa Kelan eläkeasiakas voi hakea internetistä osoitteesta www. kela.fi/asiointi muun muassa vanhuuseläkettä, eläkkeensaajan asumistukea ja eläkettä saavan hoitotukea. Verkossa asiointi on vaivatonta. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, ja nettilomake ohjaa täyttämään oikein. Verkossa voi tarkistaa muun muassa eläkkeiden, lapsikorotuksen, eläkettä saavan hoitotuen ja eläkkeensaajan asumistuen hakemuksen käsittelytilanteen sekä maksupäivän. Ruotsalaisen eläkehakemuksen kanssa täytyy olla tarkkana. Bengt Lundström sai parhaat neuvot Pensionsmyndighetenistä. Eläkettä Ruotsin-vuosilta Ruotsin-eläke ei tule kuin tarjottimella. Älkää kuvitelko, että Ruotsissa ansaittu eläke tulisi itsestään. Täytyy olla aktiivinen ja valmistautua hyvissä ajoin, sanoo tammisaarelainen Bengt Lundström. Bengt työskenteli 90-luvulla viisi vuotta Ruotsissa. Hän on yksi monista suomalaisista, jotka saavat eläkettä Ruotsista. Omaa vastuuta korostaa myös Petra Bondas. Hän työskentelee Kelan EU-eläkeyksikön vakuutussihteerinä Vaasassa. Täytyy olla selvillä siitä, missä on asunut ja työskennellyt eri ajanjaksoina. Hankalaksi asian tekee se, että Ruotsissa ei ole keskitettyä rekisteriä työmarkkinasopimuseläkkeistä. Jokaisen pitää selvittää vaikkapa entisiltä työnantajiltaan, minne eläkehakemus pitää lähettää. Bondas toteaa, että moni Ruotsissa työskennellyt ei tiedä oikeu- destaan Ruotsin työmarkkinasopimuseläkkeeseen. Jotkut saattavat jopa kokonaan luopua eläkkeen ha- H a k e m u k s e t o i k e a a n p a i k k a a n n Eläketurvakeskus ETK välittää eläkehakemuksia ulkomaille oikealle käsittelevälle taholle silloin, kun hakija on viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa. Yleensä hakija tällöin myös asuu Suomessa. n Kela vastaanottaa eläkehakemuksia Suomeen ja välittää ne oikealle työeläkelaitokselle, kun hakija on viimeksi ollut vakuutettuna ulkomailla. Usein tällainen hakija asuu edelleen ulkomailla. kemisesta, koska se koetaan hankalaksi. Toinen tavallinen väärinkäsitys on, että on oikeutettu täyteen eläkkeeseen Suomesta, jos ei hae eläkettä Ruotsista. Suomen kansaneläkkeeseen vaikuttaa se, kuinka kauan on asunut ja työskennellyt Suomessa. Eläke ei kasva, vaikka jättäisi Ruotsin eläkkeen hakematta, Petra Bondas kertoo. Pienet summat voidaan maksaa kertakorvauksena. Ruotsi kiristi työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja vuonna Siksi henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa muttei Ruotsissa. Bengt Lundström toteaa, että oli melko monimutkaista perehtyä kaikkeen tarpeelliseen tietoon, jotta lopulta sai eläkkeensä Ruotsista. E l ä k e t e r m e i s s ä o n e r o j a n Ruotsissa yleinen vanhuuseläke eli allmän ålderspension, joka vastaa Suomen työeläkettä, muodostuu seuraavista eläkkeistä: inkomstpension (ansioeläke), premiepension (rahastoeläke) ja tilläggspension (lisäeläke). Ruotsissa näitä hallinnoi Pensionsmyndigheten. n Ruotsissa Suomen kansaneläkettä vastaava eläke on nimeltään garantipension. Sitä ei pidä sekoittaa Suomen takuueläkkeeseen. n Ruotsin työmarkkinasopimuseläkkeitä (avtalspension/tjänstepension) maksavat ruotsalaiset työnantajat. Järjestelmä pohjautuu työmarkkinasopimuksiin, ja sitä hallinnoidaan yksilöllisten työeläkesopimusten valintakeskuksissa (valcentraler), esim. Fora. n Ruotsin sjukersättning, jonka Försäkringskassan maksaa, vastaa Suomessa Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä. Lisätietoja saa osoitteesta ja osoitteesta > Syventävät vero-ohjeet > Kansainväliset tilanteet. Kannattaa valmistautua aktiivisesti. Tein sen erehdyksen, että lähetin Ruotsiin eläkehakemukseni samalla, kun hain eläkettä Suomesta 63-vuotiaana. Se oli kaksi vuotta liian aikaisin Ruotsin eläkkeelle. Hakemukseni vanheni, ja jouduin myöhemmin tekemään uuden. Sopiva aika hakea Ruotsista eläkettä on aikaisintaan vuosi ennen kuin eläkkeen pitäisi alkaa. Bengt toteaa, että Ruotsin eläke on tullut tilille sujuvasti, kun hän lopulta alkoi saada sitä. Petra Ljung Kela palvelee eläkeasioissa numerossa (suomeksi) ja (ruotsiksi). Eläketurvakeskuksesta saa lisätietoja ulkomaan eläkkeistä numerosta (suomeksi) ja (ruotsiksi). Haitat voidaan välttää. Kokonaislääkitys kohdalleen Iäkkäiden käyttämien lääkkeiden määrät ovat kasvaneet selvästi viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 1976 yli 75-vuotiaista 21 prosenttia käytti yli viittä eri lääkettä. Vuonna 2003 yli kuuden lääkkeen käyttäjiä oli jo 67 prosenttia ikääntyneistä. Proviisori Jouni Ahosen viime vuonna tekemän väitöstutkimuksen mukaan ikääntyneet käyttävät keskimäärin kahdeksaa eri lääkettä. Yleisimpiä ovat sydän- ja verenkiertosairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet, joita käyttää noin 85 prosenttia ikääntyneistä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat psyykenlääkkeet, kuten unilääkkeet tai masennuslääkkeet. Näitä käyttää noin 60 prosenttia ikääntyneistä. Paikka paikoin psyykenlääkkeet ovat jo yleisimpiä. Niiden käyttö on lisääntynyt erityisesti laitoshoidossa olevilla vanhuksilla, Ahonen kertoo. Reilun monilääkityksen rajana pidetään kymmentä eri lääkettä. Ahosen tutkimuksessa tämä raja ylittyi kolmasosalla yli 75- vuotiaista. Ahonen tähdentää, että lääkkeiden vähentäminen ei ole itsestään selvä tavoite. Lääkkeet on määrätty helpottamaan elämää ja parantamaan toimintakykyä. Monilääkitykseen liittyy kuitenkin merkittävä haitallisten yhteisvaikutusten riski. Siksi kokonaislääkitys pitäisi arvioida lääkärin vastaanotolla säännöllisesti ja aina lääkitystä muutettaessa. Arvioinnissa pitäisi huomioida myös itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet. Yhteisvaikutusta on syytä epäillä, jos tutun lääkkeen vaikutus muuttuu yllättäen, ja muutos on yhdistettävissä uuden lääkkeen aloittamiseen tai toisen lääkkeen lopettamiseen. Lääkkeen vaikutus voi muuttua myös toisen lääkkeen annoksen vähentämisen tai lisäyksen yhteydessä. Silloin esimerkiksi unilääke saattaa väsyttää totuttua pidempään tai verenpainelääke voi laskea painetta tavallista enemmän. Tai sitten aiemmin hyvin toimineen lääkkeen teho heikentyy yllättäen, Jouni Ahonen kertoo. Näissä tilanteissa täytyy aina ottaa yhteys lääkäriin tai apteekkiin. Oman voinnin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä yhteisvaikutukset ovat täysin ehkäistävissä. Huimaus on tavallinen haitta. Silloin liikkuminen voi alkaa pelottaa, vaikka se olisikin tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ahosen mukaan huimauksen taustalla voi olla esimerkiksi jokin keskushermostoon vaikuttava lääke tai sitten matalahko verenpaine, joka voi kostautua erityisesti yöaikaan vessareissulle noustessa. Vaikka vointi olisikin moitteeton, kokonaislääkitys on hyvä arvioida säännöllisesti. Apteekista tai lääkäriltä voi pyytää lääkityksen selvitystä tai arviointia. Internetissä on myös tarjolla ilmainen palvelu kokonaislääkityksen listaamiseen osoitteessa Käytössä olevien lääkkeiden listaus on välttämätön apuväline arviointeihin. Lääkkeen käyttöä ei saa lopettaa eikä muuttaa itse, vaan asia täytyy ottaa esille lääkärissä, Ahonen painottaa. Lääkäri ei loukkaannu kuullessaan, ettei hänen määräämänsä lääke ole käytössä. Päinvastoin, lääkärille on tärkeää ja arvokasta tietää, jos potilas kokee pärjäävänsä ilman lääkettä. Ahonen tietää, että ostettujen ja käytettyjen lääkkeiden välillä on suuri ero tilastoissa. Vuosittain tuhotaan yli seitsemän rekkalastillista avaamattomia lääkepakkauksia. Tämä on valtavaa haaskausta. Satu Kontiainen A n n i k a S ö d e r b l o m Kelan eläkkeet nousivat hieman Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläkkeet, rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nousivat vuoden alusta 3,8 %. Yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousi 608,63 euroon kuukaudessa. Täysi takuueläke nousi 713,73 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on nyt 313,90 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perheeläkkeen perusmäärä nousi 57,76 euroon kuukaudessa. Jaksamista mittaamassa Carers of Older People in Europe (COPE) Index on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan ikääntynyttä omaista tai läheistä hoitavan henkilön kokemuksia. Kelan tutkimusosasto on kääntänyt COPE Indexin suomeksi. Samalla on arvioitu sen soveltuvuutta sekä vanhuksia että MS-kuntoutujia avustavien omaisten tuentarpeen arviointiin. Mittarissa on 15 kysymystä, jotka kartoittavat hoitamiseen liittyviä kokemuksia ja tuentarvetta. Mittarin avulla sosiaali- tai terveydenhuollon yksikössä, kuten terveyskeskuksessa, voidaan selvittää omaishoitajan kuormittumista ja siihen johtaneita syitä. Tämän jälkeen voidaan pohtia ratkaisuja jaksamisen tukemiseksi, kuten hakua Kelan omaishoitajakurssille. Kipu vie iäkkään tasapainon Tuki- ja liikuntaelimistön kivut ovat yhteydessä liikkumiskyvyn ja tasapainon hallinnan ongelmiin, ilmenee Jyväskylän yliopistossa tehdystä väitöskirjasta. Kivun oikea-aikainen tunnistaminen terveydenhuollossa ja kohdennettu kuntoutus kannattavat, sillä kipu on merkittävä riskitekijä. Liikkumiskyvyn ja tasapainon hallinnan vaikeudet lisäävät kaatumisriskiä ja ennakoivat vakavamman toiminnanvajauden kehittymistä.

11 20 nn Etuudet nn Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2012 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta Tarkempia tietoja etuuksista saat internetsivuilta Kelan esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista. Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus Puhelinpalvelu: Sairastaminen Kuntoutus Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti Vammaistuet Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit. Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Ilmanen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on noin %. Muutto toiseen maahan Työnteko toisessa EU-maassa tai eläkepäivien vietto Aurinkorannikolla ovat esimerkkejä tilanteista, jotka vaikuttavat henkilön sosiaaliturvaan. Kelassa on huomattu, että suomalaiset eivät usein tiedä tai muista, että muutto ulkomaille ja myöhemmin takaisin Suomeen vaikuttaa myös sosiaaliturvaoikeuksiin. Näillä sivuilla lyhyesti esitellyt säännöt voivat olla erilaiset Suomen rajat ylittävissä tilanteissa. Sosiaaliturvaan voi vaikuttaa jo pelkkä työskentely ulkomailla, vaikka henkilö ei muuttaisi sinne. Kun lähtee ulkomaille lyhyttä lomamatkaa pidemmäksi ajaksi, kannattaa ottaa yhteys Kelaan ja selvittää oikeus sosiaaliturvaan. Aiheesta saa lisätietoa osoitteesta fi/muutto tai puhelimitse ma pe klo Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta. Lääkekorvaus n Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääkkeeltä. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 700,92 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivä rahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta. Vajaakuntoisen nuoren koulutus n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,96 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on 89,18 e/kk, korotettu vammaistuki 208,09 e/kk ja ylin vammaistuki 403,50 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on 59,73 e/kk, korotettu hoitotuki 148,69 e/kk ja ylin hoitotuki 314,41 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 52,09 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille kelia kiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk. Vammaisten tulkkauspalvelu n Kela myöntää ilmaisen tulkkaus palvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet Asumisen tuet Eläkeasiat Maasta- ja maahanmuutto Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enintään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,96 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 104,19 e/kk, toisesta 115,13 e/kk, kolmannesta 146,91 e/kk, neljännestä 168,27 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 189,63 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat 24.2., 23.3., 26.4., 25.5., 26.6., 26.7., ja Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 327,46 e/ kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuo tiaasta lapsesta 98,04 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 63,00 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoito lisää enintään 175,24 e/kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 166,71 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 140,19 e/kk/ lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 93,77 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen pienten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 147,96 e/kk/ lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,96 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Hae silloin sosiaaliturvan piiriin pääsyä lomakkeella Y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet Työttömyysajan tuet Asevelvollisen tuet Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan. Laskentaohjelma löytyy internetistä fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/ kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan. Koulumatkatuki n Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta

12 22 nn nn Etuudet päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk. Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Vuorottelukorvaus n Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työn - tekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. Työttömän perustuki n Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 31,36 e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,06 e/pv, kahdesta lapsesta 7,43 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,58 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään 660 e/kk. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija k e l a s s a t ö i s s ä Moderaattorina Kelassa Kelan asiakasneuvoja Anniina Vähäkuopus työskentelee Kelan yhteyskeskuksessa eli puhelinpalvelussa ja vastaa noin 300 muun asiakasneuvojan kanssa asiakkailta tuleviin puheluihin. Vähäkuopuksen erikoisalaa ovat lapsiperheiden ja opiskelijoiden elämään liittyvät etuudet. Puhelinpalvelun ohella Vähäkuopus toimii moderaattorina lapsiperheiden Kela-Kerttu-verkkopalvelussa ja Kela-Kertun Facebook-sivuilla. Palvelussa asiakkaat voivat kysyä ja keskustella lapsiperheiden etuuksista. Mitä moderaattori oikein tekee? Moderaattori vastaa verkkopalvelun sujuvuudesta, kertoo Vähäkuopus. Käytännössä vahdin sitä, että keskustelu on asiallista ja annetut vastaukset ovat oikein. Palvelu on siitä hieno, että asiakkaat voivat kysyä mieleen tulevia asioita vaikka keskellä yötä. Me pyrimme yhdessä seitsemän muun Kertun kanssa vastaamaan niihin mahdollisimman pian yleensä seuraavan arkipäivän aamuna. Kelan osallistuminen sosiaaliseen mediaan on Vähäkuopuksen mielestä hyvä, sillä se tuo palvelun sinne, missä asiakkaatkin ovat. Sosiaalinen media on kiinteä osa myös omaa elämääni ja vapaa-aikaani. Välillä tuntuu, ettei olisi töissä ollenkaan, kun näitä hommia tekee! Henrik Jussila Kela-Kertun löydät osoitteesta > Lapsiperheet > Kela-Kerttu. tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. Työttömyysturvan lisät n Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai Na na U i t t o muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,59 e/pv. Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työhistorian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Eläkkeellä Esite: Eläkkeelle Puhelinpalvelu: Eläkeasiat Omaisen kuoltua Eläkeläisen perusturva n Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäiseläkkeeksi 713,73 e/kk. Pienituloinen voi saada lisäksi asumistukea. Kansaneläke n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 608,63 e/kk ja parisuhteessa olevalle 539,85 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 53,70 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 257,96 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 120,46 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 21,23 e/kk/ lapsi. Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Takuueläke n Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 707,26 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle 105,10 e/kk ja parisuhteessa olevalle 173,88 e/kk. Määrä on pienempi varhennetun kansaneläkkeen saajalle. Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Rintamalisät n Kela maksaa mies- tai naisveteraanille verotonta rintamalisää 47,55 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilie. Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea. Perhe-eläke n Kela maksaa yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 313,90 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 57,76 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 87,36 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Ristikko 1/2012 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 1/2012, Palautepalvelut, HELSINKI. 1. Missä päätetään lääkkeiden korvattavuudesta? a) Helassa b) Hileissä c) Hilassa 2. Viime vuonna Kela peri takaisin liikaa maksettuja etuuksia yhteensä a) 1,3 miljoonaa euroa b) 74 miljoonaa euroa c) 137 miljoonaa euroa Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta Tehtävät n 23 Ristikko 2/11 ratkaisu Elämässä 2/2011 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Maija Vepsäläinen, Espoo, 20 euroa voitti: Raili Nieminen, Raisio, 15 euroa voittivat: Tuija Peltomaa, Vanha-Ulvila, Paula Luoma, Pori, Tuovi Koskitanner, Tampere, Tuula Rissanen, Toivala, Sinikka Tuomaala, Tornio, Juha Kääriäinen, Lahti, Lauri Heinonen, Helsinki ja Minni Nordström, Turku. Onnea voittajille! 10 kysymystä sosiaaliturvasta 3. Kela uudistaa ja yksinkertaistaa kolmen tulevan vuoden aikana a) 75 hakemuslomaketta b) 115 hakemuslomaketta c) 250 hakemuslomaketta 4. Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee a) seitsemästä päivästä viiteen b) kolmesta viikosta kahteen c) neljästä kuukaudesta kahteen 5. Mikä näistä on Kelan työ - ikäisille järjestämä kuntoutus? a) Aslak b) Oula c) Jouni 6. Kelan korvaamalle taksikyydille voi tilata tutun kuljettajan, jos on a) eläkeläinen b) vaikeavammainen tai alle 16 v. c) raskaana tai matkustaa vauvan kanssa 7. Mikä näistä ei ole ruotsalainen eläke? a) inkomstpension b) lyxpension c) premiepension 8. Yli 75-vuotiaiden käyttämistä lääkkeistä yleisimpiä ovat a) sydän- ja verenkiertosairauksien lääkkeet b) psyykenlääkkeet c) kipulääkkeet Oikeat vastaukset: V e i j o W i r é n 9. Opintotuen asumislisä on enintään a) 150,60 e/kk b) 201,60 e/kk c) 250,60 e/kk 10. Mitä näistä etuuksista ei voi hakea verkossa? a) elatustukea b) vanhuuseläkettä c) työkyvyttömyyseläkettä 1c, 2b, 3c, 4c, 5a, 6b, 7b, 8a, 9b ja 10c.