Aluetoiminnan käsikirja

Transkriptio

1 Aluetoiminnan käsikirja Gospel Riders moottoripyöräkerho ry

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. IDEOITA ALUEEN TOIMINNALLE 3 1. KERHOTAPAAMISET 3 2. AJELUT 4 3. KOULUTUS 5 4. TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMINEN 6 5. VIERAILUT 6 6. OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN TOIMINTAAN 7 7. JÄSENISTÖN AKTIVOINTI 7 3. TYÖKALUJA TOIMINNAN LUOMISEKSI 7 1. TIEDOTTAMINEN 7 2. SÄHKÖPOSTI 9 3. ALUETOIMINNAN VERKKOSIVUT 9 4. PUHELUT TEKSTIVIESTIT SOSIAALINEN MEDIA KIRJE ESITE GOSPEL RIDERS LEHTI MOTORISTIRAAMATTU ILMOITUSTAULUT LEHTI- ILMOITUKSET FOORUMI EHDOTUKSIA ALUEIDEN VASTUUNKANTAJIKSI ALUEVASTAAVA ROAD CAPTAIN / AJELUVASTAAVA TIEDOTTAJA HENGELLISEN TYÖN VASTAAVA KOULUTUSVASTAAVA RIPARI- / VIERAILUVASTAAVA VERKKOSIVUJEN YLLÄPITÄJÄ NÄYTTELYVASTAAVA TALOUSVASTAAVA 13 Liite 1 Kerhon säännöt Liite 2 Kerhon tunnusten käyttöön liittyviä ohjeita 13 16

3 3 1. Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on toimia ideoiden lähteenä Gospel Riders moottoripyöräkerho ry:n alueellisille ryhmille. Opas on syntynyt aluevastaavien ja muiden vastuunkantajien yhteisen marraskuussa 2011 pidetyn kokoontumisen ideoiden ja ajatusten perusteella. Version 1.0 on koostanut kerhon puheenjohtaja kokoontumisessa syntyneestä materiaalista. Gospel Riders aluetoiminnan, niin kuin valtakunnallisenkin toiminnan, keskeinen onnistumisen elementti on rukous. Oltiinpa sitten lähdössä ajelulle, järjestämässä kerhotapaamista tai MP- messun osastoa on meillä kristityillä rukoilla toiminnallemme siunausta ja kolmiyhteisen Jumalan läsnäoloa. Samoin hyviin tapoihin kuuluu kiittää, niinpä mekin voimme aina lopuksi kääntyä Taivaallisen Isämme puoleen kiitosrukouksinemme. Oppaan tarkoitus ei ole olla orjallisesti noudatettava ohjekirja, sillä alueet ovat hyvin erilaisia. Se mikä toisella alueella on itsestään selvyys voi toisella alueella olla täysi mahdottomuus. Niinpä pyrkimyksenä on luoda vihkonen, josta jokainen voi ammentaa ideoita. Oppaan tarkoitus ei myöskään ole rajoittaa toimintaa ahtaasti vain ja ainoastaan näihin puitteisiin. Mielikuvituksen käyttö ja uusien toimintamuotojen luominen on paitsi luvallista myös suotavaa! Tosiasia on, että kaikki toiminta lähtee yksilöstä, hänen saamastaan näystä tai ideasta. Vaikka Jumala vaikuttaakin kaikessa, niin Hän toimii ihmisten kautta. Yksittäisen ihmisen uskollisuus saamalleen näylle, idealle tai kutsumukselle johtaa siten toimintaan. Näin on syntynyt Gospel Riders matka Israeliin, näin on syntynyt Saaristoajelu, näin on syntynyt yhteys Viroon ja Siimustin lastenkotiin ja näin syntyvät niin perinteet kuin yksittäiset tapahtumat myös tulevaisuudessa. Kerho kannustaa jokaista jäsentä olemaan uskollinen sille näylle ja kutsumukselle, jonka hän saa! Kerho myös koostuu erilaisista ihmisistä. Heidän toiveensa ja odotuksensa kerholle ovat erilaiset. Sekä kerhon että alueen suuri haaste on sietää erilaisuutta ja tehdä siitä vahvuutemme. Kun otamme jokaisen jäsenen mukaan toimintaan, otamme samalla Kristus ruumiin kaikki jäsenet käyttöön. 2. Ideoita alueen toiminnalle 1. Kerhotapaamiset Kerhotapaamiset ovat keskeinen osa aluetoimintaa. Sääntöjen mukaan: Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kristillisen elämänkäsityksen periaatteella moottoripyöräilijöiden ja moottoripyöräilystä kiinnostuneiden keskuudessa tukemalla jäsentensä hengellistä kasvua ja kehittämällä heidän vastuuntuntoaan ja ajotaitoaan liikenteessä.

4 4 Kerhotapaamiset tarjoavat keskeisen elementin tukea jäsenistön hengellistä kasvua ja kehittää vastuuntuntoa liikenteessä. Eri alueilla on ollut varsin erilasia toteutuksia kerhoilloiksi. Jotkut alueet ovat keskittyneet ajokauden ulkopuolella olevissa kerhotapaamisissa hengelliseen kasvuun, jotkut ovat jakaneet hengellisen kasvun ja moottoripyöräilyn osuuden 50/50 ja joissain moottoripyöräilyllä on ollut vieläkin suurempi painotus. Jotkut alueet ovat nähneet hyväksi järjestää kerhotapaamiset siten, että joka toinen on hengellinen ja joka toinen moottoripyöräily- teemalla. Myös tapoja miten kerhotapaamisten vetovastuu on toteutettu on erilaisia. Jollain alueella vuorotellaan vetovastuussa niin, että jokaisella vuoden kerhoillalla on oma vetäjänsä ja vetäjä itse määrittelee alustuksensa aiheen. Joillain alueella puolestaan käydään jonkun tietyn henkilön johdolla läpi tarkemmin jotain aihepiiriä usean kerhotapaamisen, ehkä jopa koko talven ajan. Jos kerhotapaamiset järjestetään säännöllisesti jonain viikonpäivänä, ne on luonnollisesti helpointa jäsenistön muistaa. Lähekkäin sijaitsevien alueiden kesken kannattaa sovitella päiviä joina kerhotapaamisia järjestetään, näin mahdollistetaan jäsenten vierailu myös naapurialueen kerhoiltoihin. Kerhotapaamisiin voidaan myös kutsua alueen tai Gospel Ridersin ulkopuolisia illan vetäjiä tai vieraita. Esimerkkejä kutsuttavista vierailijoista voisivat olla vaikkapa Biker Pastorit, joita voi pyytä alustamaan hengellisistä aiheista, kerhon ajokoulutusopettajat (EAK- kouluttajat) puhumaan liikenneturvallisuudesta tai muiden moottoripyöräkerhojen edustajat tutustumaan kerhoomme ja esittelemään omaansa. Kerhotapaamisten paikkana voivat toimia hyvin erilaiset tilat. Kerhoillat voivat kokoontua vuoronperään eri jäsenten kotona tai autotallissa. Seurakunnilta saa useimmilla paikkakunnilla veloituksetta tiloja käyttöönsä, samoin niitä voi saada kouluilta. Myös huoltoasemien ja kahviloiden kabinetteja tai vastaavia tiloja voi saada käyttöönsä, kun osallistujat ostavat kahvin ja leivonnaisen. Joillain paikolla jäsenenä olevat yrittäjät ovat antaneet yritystensä tiloja kerhomme kokoontumiskäyttöön, joissain taas kokoonnutaan jonkun yhteistyöjärjestömme kuten Sininauhaliiton tiloissa. Ehkä paras ratkaisu olisi alueen oma talli, jonka yhteydessä olisi kokoontumistila. Tämä mahdollistaa myös moottoripyörien huolto- ja huolenpito- opetuksen ja innostaa muutenkin jäseniä olemalla yhteisen harrastuksemme ytimessä. Kuinka usein kerhotapaamisia järjestetään, riippuu alueesta. Mahdollisuuksia on monia, kuten kerran viikossa, joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa. Alueen jäsenistön yhteenkuuluvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että kerhotapaamisia järjestetään, sillä yhteys syntyy vain yhdessäolosta. 2. Ajelut Kerho ei olisi moottoripyöräkerho ellei se järjestäisi ajeluita, niin olennainen osa yhteiset ajelut ovat moottoripyöräkerhon toimintaa. Ajelut voi aloittaa tai ne voi suunnata moottoripyöräilijöiden yleisti suosimiin kohteisiin. Maassamme on

5 5 runsas määrä paikkoja, joihin motoristit kesäisin luonnostaan kokoontuvat. Nämä ovat meillekin luonnollisia paikkoja pitää uskoamme ja kerholiivejämme esillä. Kesäkuukausina olisi hyvä järjestää ajeluja säännöllisesti. Ajeluja varten alue tarvitsee ajeluvastaavan (Road Captain), joko kaikista ajeluista vastaavan tai tehtävää voidaan vaihdella ajelusta toiseen eri henkilöille. Ajeluvastaavan tehtävä on suunnitella reitti ja sopia mahdollisen vierailukohteen kanssa vierailusta. Ajeluihin liittyviä turvallisuusasioita on esitelty kerhon turvallisuusoppaassa (valmistuu talven 2011/2012 aikana). Ajoryhmittymässä on kuitenkin olennaista, että ainakin ensimmäinen ja viimeinen tietävät kohteen ja reitin, jota käytetään. Ryhmittymässä osallistujat sijoitetaan niin, että ajeluvastaavan perässä ajaa vähiten ajokokemusta omaava ryhmän jäsen ja jäsenten ajokokemus ja varmuus kasvaa sen suuremmaksi mitä kauempana ryhmässä ollaan. Ryhmäajon säännöt on kerrattava joka kerta ennen liikkeellelähtöä. Paikallisten ajeluiden lisäksi alueet järjestävät yhteislähtöjä alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten Liedon Drive- In motoristikirkko, MOJ ja 70N 1C. Yhteisiä matkoja voi järjestää myös ajokauden ulkopuolella ja suunnata alueen jäsenten kanssa vaikkapa Motoristin huoltopäiville ja MP- näyttelyyn. 3. Koulutus Toinen puoli kerhon sääntöjen mukaista tehtävää on kehittää jäsenistön vastuuntuntoa ja ajotaitoa liikenteessä. Tätä tarkoitusta varten kerho on kouluttanut Ennakoivan Ajon Kursseille (EAK) kouluttajia. Huolehtiakseen alueensa ajotaitokoulutuksesta voivat alueet sopia kouluttajan vierailun omalle alueelleen. Koulutus järjestetään omakustannusperiaatteella. Toinen tärkeä taito liikenteessä on ensiaputaito (EA). Siltä varalta, että saavumme onnettomuuspaikalle tai ajeluissamme sattuisi onnettomuus on hyvä, että ainakin joillain alueen jäsenillä olisi EA- tutkinto vahvistettuna moottoripyöräilyyn liittyvillä erikoistaidoilla, kuten osaamisella ottaa kypärä tajuttoman henkilön päästä. Hengellinen koulutus tapahtuu pääasiassa kerhoilloissa, mutta tämän lisäksi voidaan järjestää myös muuta koulutusta, kuten rukouskoulutusta, evankeliointikoulutusta ja uskon perusteita käsittelevää koulutusta. Hengellisen koulutuksen osalta on huomioitava, että opetuksen ja materiaalin on sovelluttava yhteiskristillisen ryhmämme käyttöön. Siinä ei saa loukata minkään kristillisen ryhmän periaatteita. Esimerkiksi kiristinuskon perusteiden opettamiseen sopii hyvin Alfa- kurssi, jota käytetään laajasti eri kristillisissä yhteisöissä uskomme perusteiden opettamiseen.

6 6 4. Tapahtumien järjestäminen Alue voi järjestää alueellista tai valtakunnallista toimintaa. Alueen toimesta voidaan osallistua paikalliselle MP- messuille tai vaikkapa järjestää motoristikirkko yhdessä seurakunnan/seurakuntien kanssa. Motoristikirkon järjestelyihin voidaan ottaa myös muita moottoripyöräkerhoja, näin niidenkin jäsenistö saadaan myös osallistujiksi messuun. Muita ideoita paikallisiksi tapahtumiksi ovat evankeliointitapahtumat, vierailut erilaisiin yhdessä sovittuihin kohteisiin. Rippikoululeirivierailuja käsitellään seuraavassa kappaleessa. Esimerkkejä alueiden järjestämästä valtakunnallisesta toiminnasta ovat Saaristoajelu ja Naisten- pystymetsä- mukavuuksilla. Myös MOJ tapahtuman järjestelyvastuu kiertää alueilla, vaikka se onkin valtakunnallista toimintaa. 5. Vierailut Ehkä tyypillisin vierailumme on riparivierailu. Sen rinnalle suosiossa ovat lyhyessä ajassa nousseet varuskuntavierailut. Kerhoa on myös kutsuttu vierailemaan kehitysvammalaitoksiin, lastenkoteihin, erikoiskouluihin ja niin edelleen. Hyviä vierailukohteita ovat myös esimerkiksi muiden kerhojen kerhoillat tai tapahtumat. Samoin eri kristillisten seurakuntien ja järjestöjen järjestämät tapahtumat tai tapaamiset. Vierailut antavat meille loistavan tilaisuuden todistaa uskostamme luonnollisella tavalla. Keskeinen edellytys vierailun onnistumiselle on hyvä etukäteissuunnittelu ja suunnitelman jakaminen osallistujille. Vierailuilla on tärkeää huomioida isäntä ja sopeuttaa vierailu isäntäorganisaation luonteeseen. Olemme kuitenkin kristillinen moottoripyöräkerho, joten meidän oletetaankin näyttävän ja kuulostavan siltä. Missä liikummekin todistukselle Herrasta ja siitä mitä Herra on tehnyt elämässämme on aina tilaa. Vierailujen ohjelmaa luotaessa on pidettävä mielessä vierailun tavoite. Tavoite vaihtelee sen mukaan missä milloinkin liikumme. Tavoite voi olla esimerkiksi Gospel Ridersista kertominen, jäsenhankinta, evankeliointi, liikennevalistus, yhteyden luominen ja niin edelleen. Kun tavoite on itselle selvillä perustuu sitten ohjelma siihen. Yksi vierailumuoto ovat hyväntekeväisyysvierailut. Niitä voidaan tehdä lastenkoteihin, erityislaitoksiin, vanhainkoteihin tai muihin vastaaviin laitoksiin. Hyväntekeväisyysvierailuja voidaan tehdä myös yhdessä muiden kerhojen kanssa. Seuraavia vierailuja ja niiden onnistumista ajatellen palautteen saanti vierailusta on avainasemassa. Palautetta kysellään niin vierailuun osallistujilta kuin isänniltäkin. Riparivierailun palautetta voi kysellä sekä rippikoululaisilta paikan

7 7 päällä että riparista vastaavalta pastorilta, joko suoraan paikan päällä tai vaikkapa sähköpostilla jälkikäteen. Joidenkin vierailujen, kuten ripari- ja varuskuntavierailujen kohdalla on huomioitava, että niihin voidaan kutsua vain kerhon jäseniä. Tämä on huomioitava myös tiedottamisessa, jolloin kutsua ei voi esittää esimerkiksi kaikille avoimilla nettisivuilla. Alueella voi sen sijaan olla omilla sähköposti- listoillaan myös henkilöitä, jotka eivät ole kerhon jäseniä, mutta jotka muuten tunnetaan ja voidaan kutsua mukaan myös vierailuille. 6. Osallistuminen valtakunnalliseen toimintaan Alueen tehtävä on myös kannustaa alueella asuvia jäseniä osallistumaan Gospel Ridersin järjestämään valtakunnalliseen toimintaan, kuten MOJ tapahtumaan, Motoristin huoltopäiville ja kerhomme kevät- ja syyskokouksiin. Samoin alueen vastuunkantajien on hyvä osallistua valtakunnalliseen Vastuunkantajien viikonloppuun, joka järjestetään kerran vuodessa, marraskuussa. Parhaiten alue tukee jäsenistön osallistumista yhteisiin tapahtumiin organisoimalla ajokaudella motoristien yhteislähtöjä tapahtumiin ja ajokauden ulkopuolella järjestämällä omakustanteisia kuljetuksia tapahtumiin sekä tiedottamalla ja muistuttamalla aktiivisesti tapahtumista. 7. Jäsenistön aktivointi Kerhon ja alueen tehtävä on järjestää jäsenistöä kiinnostavaa toimintaa, joka motivoi jäsenistöä mukaan osallistumaan. Toiminnasta tiedottaminen on keskeinen tekijä aktivoinnissa ja sitä käsitellään tarkentaminen Tiedottaminen osiossa. Tässä kuitenkin vielä erikseen mainitsemisen arvoinen asia on kummitoiminta. Kummitoiminnalla tarkoitetaan uusien ja toiminnassa vähemmän mukana olleiden jäsenten tueksi valittuja tukijäseniä aktiivien joukosta. 3. Työkaluja toiminnan luomiseksi 1. Tiedottaminen Kaiken toiminnan edellytys on tiedottaminen. Vain tiedotuksen avulla alueen jäsenistö tietää mitä tapahtuu ja missä. Ja vain tiedottamisen avulla yhteistyöjärjestöt, seurakunnat, varuskunnat, lastenkodit, koulut, kehitysvammalaitokset ja kaikki muut vastaavat mahdolliset vierailukohteet tietävät että olemme olemassa ja halukkaita suorittamaan vierailuja. Tiedottaminen on niin keskeinen aluetoiminnan onnistumisen edellytys, että alueille suositellaan tiedotusvastaavan nimittämistä aluevastaavan avuksi huolehtimaan nimenomaan tiedottamisesta. Sisäinen tiedottaminen tarkoittaa tärkeintä kohdettamme eli tiedottamista omalle jäsenistöllemme. Tapahtumasta riippuen tiedottaminen kohdistuu joko

8 8 vain oman alueen jäsenistöön tai muiden aluevastaavien kautta joko naapurialueisiin tai koko valtakuntaan. Samoin alueen tehtävä on välittää muiden aluevastaavien tai hallituksen ja puheenjohtajan viestejä alueen jäsenistölle. Isoimman haasteen sisäisessä tiedottamisessa muodostavat uudet jäsenet. Heidän toimintaan mukaan ottamisensa välittömästi heidän liityttyään kerhoon on iso haaste, mutta myös mahdollisuus. Kun jäsen hyväksytään kerhoon, lähettää kerhon puheenjohtaja hänelle tervetulotoivotuksen. Tervetulotoivotus lähtee tiedoksi myös jäsensihteerille sekä aluevastaavalle ja se on mahdollista saada tiedoksi myös jollekin muulle alueen jäsenelle. Alueen kannattaa tässä kohden lähettää uudelle jäsenelle joko oma sähköposti tai vielä mieluummin soittaa hänelle. Lisäksi alue voi harkita tiedottamisen lisäksi kummitoimintaa, jossa uudelle jäsenelle nimetään kummi, joka huolehtii uuden jäsenen huomioimisesta ja kulkee hänen kanssaan jäsenyyden alkutaipaleen. Ulkoisen tiedottamisen kohteet ovat moninaiset. Vaikka ulkoinen tiedottaminen onkin pääasiassa kerhon valtakunnallisten vastuunkantajien työtä, on siinä kuitenkin alueita joista alueet ovat itse vastuussa. Esimerkkejä tämmöisistä ovat paikalliset seurakunnat. Seurakunnilla voi olla jopa epäluuloja Gospel Ridersia kohtaan, joten tiedottamisessa on korostettava, että Gospel Riders ei ole seurakunta vaan rohkaisee ja kannustaa jäseniään olemaan omien seurakuntiensa aktiivijäseniä. Samoin on syytä korostaa yhteiskristillisyyttä. Kerhollamme on valtakunnallinen riparivierailuvastaava, hän auttaa alueita luomaan riparivierailuja varten mainosmateriaalin ja ohjelmarungon. Paikallinen yhteydenotto seurakuntiin on alueen tehtävä. Samalla tavalla voimme tarjota myös vierailuja nuortenleireille ja muihin seurakunnan tapahtumiin. Haluamme myös rohkaista jäseniämme käyttämään Gospel Riders tunnuksia, kun he osallistuvat seurakuntansa toimintaan. Tämä lisää Gospel Ridersien tunnettavuutta. Varuskuntavierailuista vastaa valtakunnallisesti varuskuntavastaava. Varuskuntavierailu sovitaan pääsääntöisesti hänen kauttaan ja hän tiedottaa alueille vierailuajankohdista, mutta mikään ei estä alueita sopimasta vierailusta, jos sillä on omia kontaktejaan alueella sijaitsevaan varuskuntaan. Alueellisten tiedotusvälineiden avulla on mahdollista saavuttaa laaja lukija- ja kuulijakunta. Siksi tiedottaminen paikallislehtien tai radion toimittajille voi olla hyvinkin toimiva tapa. Kerho komeilee vuoden mittaan useiden paikallislehtien sivuilla, aina kannattaa siis muistaa toimittajaa mahdollisen jutun aiheella. Alueella sijaitsevat moottoripyöräkerhot ovat myös keskeisiä tiedotuksemme kohteita. Valtaosa moottoripyöräkerhoista on kuitenkin alueellisia ja valtakunnallisissakin kerhoissa toiminta tapahtuu yksilöiden kautta. Kannattaa siis luoda hyvät suhteet muihin kerhoihin ja ylläpitää niitä.

9 9 Joidenkin vierailujen, kuten ripari- ja varuskuntavierailujen kohdalla on huomioitava, että niihin voidaan kutsua vain kerhon jäseniä. Tämä on huomioitava myös tiedottamisessa. Seuraavaksi pieni katsaus erilaisiin tiedotusvälineisiin: 2. Sähköposti Sähköposti on käytännössä ilmainen ja suhteellisen nopea tapa tiedottaa. Varsinkin kun ns multimediapuhelimet ovat yleistyneet ja sähköpostit kilahtelevat puhelimiin reaaliajassa kuin tekstiviestit. Sähköpostiin on helppo luoda jakeluryhmiä ja jokaisella aluevastaavalla on olemassa sähköpostitili. Tämän sähköpostin käyttöön riittää selain (Internet Explorer, Firefox, Safari, Opera ), esimerkiksi Firefox selaimen voi verkosta ladata ilmaiseksi. Vastaava tili on mahdollista saada myös esimerkiksi alueelle nimetyille vastuunkantajille, kuten tiedotusvastaavalle ja riparivastaavalle, joten tiedotuksen hoitamiseen tarvitaan ainoastaan tietokone ja internet- liityntä tai multimediapuhelin. Keskeisiä tekijöitä sähköpostiviestinnän onnistumisessa ovat ajankohtaisuus, keskeisten asioiden nopea luettavuus ja otsikon kiinnostavuus ja vastaavuus itse postin aiheisiin. Tietosuojasta huolehtiminen ja yksityisyyden suojaaminen on tarkkaan mietittävä sähköpostia lähetettäessä. Olemme saaneet jäseniemme sähköpostiosoitteet käyttöömme vain kerhon sisäistä tiedottamista varten ja ne ovat luottamuksellista tietoa. Niitä ei voi luovuttaa muille ja niinpä lähetettäessä sähköpostia useammalle vastaanottajalle on vastaanottajien osoitteet syytä sijoittaa piilokopio- kenttään (BCC). Jos tässä halutaan noudattaa suurempaa avoimuutta, on kaikilta sähköpostilistalla olevilta kysyttävä voivatko muut vastaanottajat nähdä heidän osoitteensa. Niiden osalta, joihin tähän saadaan lupa voidaan sitten jatkossa käyttää vastaanottaja- (TO) tai kopio- kenttää (BC). Tämän ratkaisun hyvänä puolena on se, että myös muuta alueen jäsenet voivat käyttää listaa hyväkseen kutsuessaan jäseniä tapahtumiin. Alueelle suositellaan että tiedotusvastaava hoitaa myös sähköpostitiedottamisen. 3. Aluetoiminnan verkkosivut Aluetoiminnan verkkosivut on pidettävä ajan tasalla. Tätä tehtävää voi hoitaa joko tiedotusvastaava tai aluevastaava tai sitten tähän tehtävään erikseen nimetty vastuunkantaja, verkkosivuvastaava. Aluetoiminnan verkkosivujen avulla alueen toimintaan voivat osallistua myös henkilöt joille emme lähetä sähköpostia, kuten muualta alueelle vierailemaan saapuvat jäsenet tai muiden MP- kerhojen jäsenet. Niiden avulla myös toiminnastamme kiinnostuneet voivat tulla vierailemaan tilaisuuksiimme ja jopa saada kipinän liittyä jäseneksi.

10 10 Verkkosivuilla on myös suositeltavaa pitää yllä Muistoja osiota. Niiltä on mukava ajokauden ulkopuolella käydä katselemassa menneitä tapahtumia ja samalla ne motivoivat jäsenistöä saapumaan seuraavan kauden tapahtumiin. 4. Puhelut Puhelut ovat henkilökohtainen tapa kommunikoida. Kokemus on osoittanut, että puhelu on erittäin arvostettu ja jopa odotettu kommunikointimuoto. Puhelut ovat kuitenkin aina taloudellinen kysymys, varsinkin alueilla, joilla jäsenmäärä on suuri, on kaikkien jäsenten puhelinkontaktointi kallista puuhaa. Ratkaisuna tähän voidaan käyttää tiedottamisen ketjuttamista: alue- tai tiedotusvastaava soittaan viidelle henkilölle, nämä soittavat puolestaan viidelle henkilölle kukin ja niin edelleen, kunnes koko alueen jäsenistö on tavoitettu. Erikoisen suositeltavaa on soittaa puhelimella uudelle jäsenelle, joka on juuri liittynyt kerhoon. Samoin puhelinkontaktia voidaan käyttää kun joku jäsenistä ei ole vähään aikaan ilmestynyt mukaan aktiviteetteihin. Puhelimessa saadaan välittömästi tietoa mahdollisesti muuttuneista olosuhteista. Saattaapa toiminnasta poisjäänyt henkilö tai hänen läheisensä jopa olla esirukouksen tarpeessa. Mikäli taas joku on jäänyt pois toiminnasta siksi että ei ole löytänyt enää mielekästä toimintaa, voidaan häneltä saada aloitteita uusista toimintatavoista tai muodoista. 5. Tekstiviestit Puhelujen tapaan myös tekstiviestit ovat varsinkin suuremmalle joukolle lähetettyinä suhteellisen kalliita ja puheluiden ja sähköpostin tapaan niitä voidaan osoittaa vain tunnetulle jäsenkunnalle. Nopeana viestimuotona ne kuitenkin saattavat joskus olla tehokkain tapa viestiä. Myös tekstiviestien kohdalla voidaan puhelujen tapaan käyttää ketjuttamista. Viestimismuotona tekstiviesti sopii parhaiten lyhyisiin viesteihin, jotka voidaan pelkistää. 6. Sosiaalinen media Facebook, Google+, Linked IN sosiaalisen median määrä kasvaa. Gospel Riders on ryhmänä mukana ainakin Facebookissa, samoin Facebookista löytyy satoja Gospel Riders jäseniä. Tämän vuoksi sosiaalinen media on yhä suositeltavampi tiedotusväline. Luomalla tapahtuma myös sosiaaliseen median ja kutsumalla ihmisiä tapahtumaan sen avulla, voidaan viesti kohdentaa myös jäsenistön ulkopuolelle omaan sosiaalisen median kaveripiiriin. Samoin muut jäsenemme voivat ulottaa

11 11 kutsun omaan kaveripiiriinsä. Sosiaalinen media on osoittanut kyntensä tehokkaana kutsumiskanavana, joskus jopa liian tehokkaana. Sosiaalinen media ei kuitenkaan sovellu esim. ripari- tai varuskuntavierailun kutsumediaksi, vaan sen käyttö rajoittuu avoimiin tapahtumiin. Kun osallistujia kutsutaan MOJ tapahtumaan tai motoristikirkkoon on sosiaalinen media suositeltava tapa. Tosin sosiaalinen media ei ainakaan vielä sovellu ainoaksi kutsumistavaksi, mutta sillä voidaan tukea muuta tiedottamista. Sosiaalista media hoitamaan voi alue kutsua oman siihen erikoistuneen vastuunkantajan. 7. Kirje Perinteinen kirje elää tiedotusvälineenä renessanssin, jälleen tulemisen aikaa! Hyvin suunniteltu ja toteutettu kirje on hyvin kiinnostava ja henkilökohtainen, mutta melko hidas tiedotusväline. Kirjeen viesti voi helposti olla pidempi kuin sähköisessä mediassa oleva, niinpä kirje soveltuu hyvin myös pidemmän kalenterijakson tiedottamiseen, esimerkiksi tulevan talven kerhoiltojen ajankohtien ja vetäjien kertomiseen. Niiden jäsenten suuntaan, joilla ei ole sähköpostia, voi kirje olla ainoa käytettävissä oleva henkilökohtainen viestintämuoto. Kirjeen viestiä voidaan tukea sähköisellä viestinnällä. 8. Esite Esitteiden tekeminen on valtakunnallisen organisaation ja niiden levittäminen alueen tehtävä. 9. Gospel Riders lehti Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehdessä tiedotetaan kaikista tärkeimmistä tapahtumista, joten se tarjoaa myös alueille kanavan tuoda tärkeimmät tapahtumansa kaikkien tietoisuuteen, niin alueen jäsenille kuin koko jäsenistölle. Gospel Riders lehdessä julkaistavien alueen yhteystietojen oikeellisuudesta huolehtiminen on alueen tehtävä. Alue voi myös aktiivisesti tarjota juttuja kerholehtemme toimittajalle julkaistavaksi ja tällä tavalla auttaa häntä työssään. 10. Motoristiraamattu Kerhomme on vuoden 2007 alusta lähtien julkaisut Motoristiraamattua. Motoristiraamattuja jakelevat jäsenet ja alueilla huolehditaan siitä, että jäsenillä on saatavilla Motoristiraamattuja. Motoristiraamattujen varastoinnista sovitaan alueella. Tätä tehtävää voi hoitaa aluevastaava tai siihen voidaan valita oma vastuunkantajansa.

12 Ilmoitustaulut Kaupat tarjoavat asiakkailleen ilmoitustauluja, joilla voi veloituksetta pitää esillä ilmoituksia. Nämä ilmoitustaulut ovat hyvä tapa viestiä yleisötapahtumista. Varsinkin kuvalliset ilmoitukset kiinnittävät huomiota. 12. Lehti- ilmoitukset Jotkut lehdet tarjoavat ilmaiseksi ilmoitustilaa esimerkiksi hengellisille ilmoituksille. Näitä voidaan myös hyödyntää. 13. Foorumi Kerholla on jäseniään varten suljettu keskustelupalasta, Foorumi. Foorumi ei ole kerhon virallinen tiedotusväline vaan vapaamuotoinen keskustelukanava Gospel Riders kerhon jäsenille, jossa jäsenet voivat esittää omia näkökantojaan ja mielipiteitään. Foorumilla esitetyt mielipiteet eivät edusta kerhon kantaa, eikä niitä pidä semmoisina ymmärtää. Kaikki kerhon jäsenet eivät ole hankkineet tunnuksia Foorumille, joten se ei sovellu ainoaksi tiedotuskanavaksi, mutta sitä voi mainiosti käyttää yhtenä alueen tiedotuskanavana niille alueen jäsenille, jotka käyttävät aktiivisesti Foorumia. Omassa Foorumin käytössään ja kirjoittelussaan aluevastaavia ja muita vastuunkantajia, samoin kuin koko jäsenistöä, kehotetaan maltillisuuteen ja toinen toisemme kunnioittamiseen. Tavoitteena on Foorumilla, kuten muussakin toiminnassamme, että meidät tunnetaan Kristuksen omiksi keskinäisestä rakkaudestamme (vrt. Joh. 17:21).

13 13 4. Ehdotuksia alueiden vastuunkantajiksi 1. Aluevastaava 2. Road Captain / Ajeluvastaava 3. Tiedottaja 4. Hengellisen työn vastaava 5. Koulutusvastaava 6. Ripari- / vierailuvastaava 7. Verkkosivujen ylläpitäjä 8. Näyttelyvastaava 9. Talousvastaava

14 14 Liite 1 Gospel Riders moottoripyöräkerho ry 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Gospel Riders moottoripyöräkerho ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU 3 JÄSENET 4 HALLITUS Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kristillisen elämänkäsityksen periaatteella moottoripyöräilijöiden ja moottoripyöräilystä kiinnostuneiden keskuudessa tukemalla jäsentensä hengellistä kasvua ja kehittämällä heidän vastuuntuntoaan ja ajotaitoaan liikenteessä 14. järjestämällä hengellisiä kokoontumisajoja ja hengellisiä tilaisuuksia 15. järjestämällä erilaisia ajotaitokilpailuja, kursseja ja toiminnan esittelynäytöksiä 16. järjestämällä kokouksia, luentoja ja koulutustilaisuuksia 17. julkaisemalla kerholehteä. Yhdistyksen järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet ovat päihteettömiä. Jäsenet sitoutuvat päihteettömyyteen kerhon tunnuksissa esiintyessään ja muutoin kerhoa edustaessaan. Yhdistys toimii yhteiskristilliseltä pohjalta puuttumatta eri kirkkokuntien välisiin tunnustuksellisiin mielipide-eroihin. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen kristillisestä toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä, ja jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Jäsenet ovat velvollisia suorittamaan vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous. Hallitus voi myöntää ainaisjäsenyyden ansioituneelle kerhon jäsenelle. Ainaisjäseneltä ei kerätä jäsenmaksua. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla erostaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen on vapaa jäsenyydestään seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii yhdistyksen tarkoituksen tai sääntöjen vastaisesti tai jättää jäsenmaksunsa suorittamatta. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Lisäksi valitaan kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan. Taloudenhoitaja voi olla myös hallituksen ulkopuolelta. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksen jäsenistä kaksi on vuosittain erovuorossa. Varajäsenten toimikausi on yksi kalenterivuosi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen vähintään kolmen jäsenen ollessa saapuvilla. Hallituksen kokouksessa päätetään kaikki asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos yksikin hallituksen jäsen sitä vaatii, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. 5 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

15 15 Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. 6 TILIT JA TILINTARKASTUS Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien toimikausi on syyskokousten välinen aika. 7 YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLE KUTSUMINEN Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kerholehdessä. 8 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous hallituksen määräämänä päivänä joulukuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kokous on kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Jokaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 9 VARSINAISET KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokous avataan. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Esitetään tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto. 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta. 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokous avataan. 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle. 6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja neljä jäsentä seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Jäsenistä kaksi on erovuorossa vuorovuosina. Valitaan kaksi varajäsentä seuraavalle kalenterivuodelle. 7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. 8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

16 16 Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 10 YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN Päätös yhdistyksen purkautumisesta voidaan tehdä varsinaisessa kokouksessa, jos kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä puoltaa yhdistyksen purkamista. Yhdistyksen purkautuessa tai jos se lakkautetaan, yhdistyksen varat käytetään sisälähetystyön tukemiseksi yhdistyksen viimeisen kokouksen määräämällä tavalla.

17 17 Liite 2 Gospel Riders moottoripyöräkerho ry Osa jäsenistöstä käyttää näkyviä kerhon tunnuksia. Koska tällaiset näkyvät tunnukset ovat merkittävä osa kerhon julkisuuskuvaa, on joitain niiden käyttöön liittyviä asioita kirjattu tähän oppaaseen, vaikka ne yleisesti löytyvätkin kerhon verkkosivuilta. Muista, että aina käyttäessäsi kerhon tunnuksia edustat kerhoa, olitpa sitten liikenteessä tai muuten vaan liikkeellä! Gospel Ridersien selkämerkin käyttöä koskevat seuraavat yhteisesti sovitut säännöt: Kerhon selkämerkki on kerhon virallinen tunnus, ja siten verrattavissa esim. Suomen lippuun. Selkämerkin tarkoitus on tunnistettavuus. Selkämerkkiä saa käyttää väritykseltään selkeässä ajotakissa tai sen päällä käytettävässä liivissä. Liivin materiaaliksi suositellaan nahkaa tai toissijaisesti farkkukangasta. Selkämerkin kiinnittäminen neuleeseen on kielletty. Selkämerkkiä ei saa painaa asusteeseen, vaan tulee käyttää virallista selkämerkkiä. Selkämerkkiä saa käyttää jokainen kerhon jäsen. Selkämerkkiä käyttävä tunnustautuu kerhon jäseneksi ja tiedostaa edustavansa kerhoa. Selkämerkkiä voi käyttää kaarevan Finland- nauhan (rocker) kanssa tai ilman sitä. Selkämerkin ohjeellinen paikka: 5-10 cm liivin kauluksesta alaspäin (tai ajotakin kauluksen juuresta). Finland- nauha 1-4 cm selkämerkin alapuolella Omia paikallisia nauhoja selkään ei kiinnitetä. Haluttaessa pieni aluenauha voidaan kiinnittää liivin etupuolelle. Selkämerkin virallisen luonteen ja selvyyden vuoksi muita merkkejä ei suositella käytettäväksi selässä. Hihamerkin käyttöä selässä on vältettävä. Liivin etupuolella merkkien käyttö on vapaata harkinnan ja hyvän maun mukaan. Yleensä etunimi laitetaan oikealle, kerhon logo ja mahdollinen asema kerhossa vasemmalle. Selkämerkki on myynnissä vain Gospel Ridersien jäsenille.

18 18 Liite 3 Alueen/toiminnon rahaliikenne Tulot Kerhon varoista päätöksen mukaan on korvamerkittyä rahaa alueelle, josta osa voidaan siirtää esim. aluevastaavan tilille alueen kassaksi. Kassan hoitaja toimittaa kuitit talousvastaavalle, joista on tehty kassakirja. Kassakirjasta malli ohessa. Joulukuun lopussa ennen vuoden vaihdetta on palautettava jäljelle jäänyt kassan saldo kerhon tilille. Muut tulot alueen/toiminnon omalla viitteellä kerhon tilille. Jos maksajat täytyy pystyä erittelemään, pyydetään talousvastaavalta lisää viitenumeroita. Suoritusten seuranta talousvastaavan toimesta. Sovi asiasta talousvastaavan kanssa talous@gosperiders.fi Menot Pienet käteismaksut alueen/toiminnan vastaavan kassasta tai omasta rahapussista ja suoritus kuitteja vastaan. Laskuun pitää pyytää merkitsemään viitteeksemme alueen tai tapahtuman nimi. Laskutusosoite on Gospel Riders ry c/o Suomen Talous- Perintä Oy Valtakatu KYRÖSKOSKI. Ennen maksamista talousvastaava pyytää hyväksynnän sähköpostitse alueen/toiminnon vastaavalta.

19 19 Liite 4 Esimerkki Kassakirjasta!"#$#%%&'?&64-$+@)9-36+0&&//&3)4;A35%-3B&+3;,$#-./&)0)1/&!"##"$%&'" 2#)/)1+13& 45)*5 2#)/)1+6-$)/- (#00"+7.8 ("$9& /"3%"6/#60-3%)1/5 :")%%" :5)*5;6 <;*5%6;=5>+"$$-%)3=&)/#6+="+1)0-16-$*-11;6!"#$#%%&' 8,#-01+9%70&#+3,,)),&%-:;&.$0&<,+&:,$#-./&)0)1/&!"##"$%&'"!(%)%*+*&, -.%/.!(%)%*+#01%)0 2(33"+456 2"17, )"&$"#)(#30&$%*) "$#-6"7""+%"88"" ,1//)+,$#-*"8/""*" ' 2945'422 %"7*)"+0"6%-/)8/" :;<9 ='<'!-#*&+!&)0-$)"8 3 ''45'422 E""%-$8)/+E""%"6)$/" :23<9>? '945'422 %-67&)$$"88"+%-6@//A@ 22<>> ()*#+' B")%%" B@)*@A8 CA*@%8AD@<+"$$-%)6D&)/#8+D"+1)0-18-$*-11A8