lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETUKSEN FOORUMI , Helsinki 1

2 genre Keskeisiä käsitteitä tekstilaji; kielellisesti toteutunut sosiaalinen toimintatyyppi, kielenkäytön kokonaisuus yksinkertainen vs. kompleksinen eli makrogenre (esim. romaani, oppikirja) prototyyppi ja perheyhtäläisyydet genrepedagogiikka käytetään hyväksi kielentutkimusta, jossa on analysoitu eri genrejen kokonaisjäsentelyä ja kielellisiä piirteitä Reading to Learn (R2L) -genrepedagogiikka yksi vaikutusvaltainen metodi, joka pohjautuu Michael Hallidayn kieliteoriaan, erityisesti James Martinin ja David Rosen kehitelmiin (Sydney School) 2

3 Genre-pedagogiikan vaiheet 2000-luvulla Reading to Learn tekstilajipohjainen kirjoittaminen & lukeminen kaikissa oppiaineissa ja kaikilla kouluasteilla 1990-luvulla Write it Right tekstilajipohjainen kirjoittaminen yläkoulun ja lukion kaikissa oppiaineissa 1980-luvulla Writing Project tekstilajipohjainen kirjoittaminen alakoulussa 3

4 R2L-pedagogiikan teoreettinen tausta Pedagoginen diskurssi Bernstein Sosiaalisen oppimisen teoria Vygotsky 2000-luvun Reading to Learn Reading to Learn Kielen roolia kasvatuksessa (educational linguistics) Halliday & Martin 4

5 Funktionaalinen lähestymistapa teksteihin konteksti tekstilaji teksti lauseet sanat kirjaimet äänteet 5

6 Millaisia merkityksiä kielessä ja tekstissä on? SAMANAIKAISESTI luodaan kuva maailmasta (tai mielikuvitusmaailmasta) Ruma ankanpoikanen ui jokea pitkin. Munankuoret alkoivat halkeilla. Ruma ankanpoikanen tunsi itsensä onnettomaksi. Oli kaunis, lämmin poutasää. luodaan suhde osallistujien (kirjoittajan ja lukijan) välillä Ruma ankanpoikanen lähti pois. Lähtikö ruma ankanpoikanen pois? Ruma ankanpoikanen on saattanut lähteä pois / on varmasti lähtenyt pois... luodaan koossapysyvä tekstikokonaisuus Oli kaunis, lämmin poutasää, kun ankkaemo muni munansa hiljaiseen paikkaan joen varteen. Sitten se hautoi niitä, mutta pitkästyi aikaa myöten, koska kaipasi karjapihalle ystäviensä seuraan. Lopulta munankuoret kuitenkin alkoivat halkeilla ja pienet ankanpoikaset työnsivät päänsä esiin. 6

7 Tekstien maailmassa 7

8 Genreperheet Sosiaalinen tavoite Tekstilaji lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen, "tarinaan osallistaminen (engaging) tiedon välittäminen (informing) kertomisen tekstilajit historian tekstit (aika) selitykset (syy-seuraus) raportit ohjeet arvioiminen (evaluating) kritiikit argumentoivat tekstit 8

9 Genreperheet Rosen mukaan (vrt. moniste) D. Rose, R2L,

10 Luokkahuonevuorovaikutus Negatiivisen kehän purkaminen: kysymys-vastaus-palaute -rakenteen (Iteration Response Feedback) sijaan Valmistelu Identifiointi Vahvistaminen Elaborointi 10

11 R2L pedagoginen sykli Itsenäinen kirjoittaminen Valmistautuminen Yhteinen työstäminen 11

12 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Yksityiskohtainen lukeminen Lauseiden muodostaminen 12

13 Scaffolding oppimisympäristössä Opettajan säätelemä Yhteinen työskentely Oppilaan säätelemä opettajan johtama/ mallintama yhteinen työskentely/ opettaja yhdessä oppilaiden kanssa itsenäinen oppilaan johtama minä teen, sinä katsot minä teen, sinä autat/ sinä teet, minä autan sinä teet, minä katson Acevedo & Lövstedt 2011, adapted from: Strategic Reading: Guiding Students to Lifelong Literacy by Jeffrey Wilhelm, Tanya Baker & Julie Dube. 13

14 KERTOMISEN TEKSTILAJIT (suljettu) kertomus (narrative) Kertomukset TAVOITE ongelman ratkaiseminen (avoin) kertomus (anecdote) tunnereaktion jakaminen tulkittu kertomus (exemplum) henkilön tai käytöksen arviointi tai arvostelu omakohtainen kertomus, tapauskertomus (recount) oman kokemuksen kertominen 14

15 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Opettaja kertoo pääasiat tekstin sisällöstä ja tekstistä, jotta kaikki pystyvät seuraamaan tekstiä. 15

16 Valmistautuminen yhteisen tiedon luominen oppilaiden kanssa opettaja kertoo keskeisen sisällön luettavasta tekstistä ennen tekstin lukemista selittää sanat, joiden olettaa tuottavan vaikeuksia oppilaille (esim. ryömiä) vaikka opettaja selostaa, valmistautuminen voi olla hyvin vuorovaikutuksellista ei saisi venyä liian pitkäksi antaa tietoa, jonka turvin voi ymmärtää kuulemaansa 16

17 Valmistautumisen jälkeen Opettaja lukee tekstin. Oppilailla ei vielä ole tekstiä. engl. ORIENTATION, COMPLICATION, RESOLUTION Analysoidaan genren vaiheet ja jaksot. teksti heijastettuna oppilailla teksti kopiona oppilaat kirjoittavat omiin teksteihinsä Kertomuksen vaiheet: ALKUASETELMA, KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU, LOPPURATKAISU jaksoja kahdeksan; kaikki eivät välttämättä esiinny kaikissa kertomuksissa 17

18 Suomi 18

19 ALKUASETELMA (ORIENTAATIO) KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU (KOMPLIKAATIO) LOPPURATKAISU (RESOLUUTIO) Kertomuksen vaiheet Kekseliäs Kettu Roald Dahl 3. luku Isäkettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. Sen musta kuono nytkähteli puolelta toiselle kun se nuuski nuuskimistaan vainutakseen mahdollisen vaaran. Se ei havainnut mitään, ja se juuri lähteä juosta hölkyttelemään metsään, kun se kuuli tai luuli kuulevansa vähäisen äänen, vaimean kahahduksen, ikään kuin joku olisi siirtänyt jalkansa hyvin varovaisesti kuivien lehtien kasassa. Isäkettu painautui matalaksi maata vasten ja makasi aivan hiljaa, korvat hörössä. Se odotti pitkän aikaa, mutta ei kuullut mitään muuta. Se oli varmaan metsähiiri tai jokin muu pikkueläin, se tuumi itsekseen. Se ryömi vähän kauemmaksi kolostaan sitten vielä vähän kauemmaksi. Nyt se oli jo melkein kokonaan ulkona. Se loi vielä viimeisen varovaisen silmäyksen ympärilleen. Metsä oli synkän pimeä ja aivan äänetön. Jossakin taivaankannella hohti kuu. Juuri silloin sen terävät yösilmät erottivat miten jotain kirkasta välähti puun takana melko lähellä. Se oli kuunvalon vähäinen hopeinen pilkahdus jollakin kiiltävällä pinnalla. Isäkettu jäi makaamaan paikoilleen sitä tarkkaillen. Mitä ihmettä se saattoi olla? Nyt se liikkui. Se kohosi kohoamistaan Voi taivas! Se oli haulikon piippu! Nopeasti kuin salama isäkettu puikahti takaisin koloonsa, ja samassa hetkessä kuulosti siltä kuin koko metsä räjähtäisi sen ympärillä. Pang-pang! Pang-pang! Pang-pang! Kolmesta haulikosta kohosi savua pimeään iltailmaan. Pösö, Pärskä ja Papu tulivat esiin puiden takaa ja lähestyivät koloa. Saimmeko sen hengiltä? Kysyi Papu. Yksi heistä valaisi taskulampulla koloa, ja siinä maassa lampun valokeilassa, aivan kolon reunalla, lojui surkea, repaleinen, veren tahraama ketun häntä. Papu otti sen käteensä. Saimme hännän mutta kettu pääsi pakoon, hän sanoi ja heitti hännän jäännökset. 19

20 Kertomuksen jaksot tapahtumaympäristö kuvaus tapahtuma ongelma ratkaisu reaktio kommentti reflektio esitellään henkilöt, toiminta, paikka ja aika kuvataan henkilöitä, paikkoja ja asioita odotettujen tapahtumien sarja odottamaton, jännitettä aiheuttava tapahtuma odottamaton, jännitteen purkava tapahtuma henkilöiden suhtautuminen ongelmiin kertojan kommentti ihmisistä, toiminnasta henkilöiden ajatukset tapahtumien merkityksestä 20

21 ALKUASETELMA tapahtumaympäristö ongelma reaktio ratkaisu tapahtumaympäristö KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU ongelma 1 -reaktio ongelma 2-reaktio ongelma 3 LOPPURATKAISU tapahtumaympäristö ratkaisu VAIHEET ja jaksot Isokettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. Sen musta kuono nytkähteli puolelta toiselle kun se nuuski nuuskimistaan vainutakseen mahdollisen vaaran. Se ei havainnut mitään, ja se juuri lähteä juosta hölkyttelemään metsään, kun se kuuli tai luuli kuulevansa vähäisen äänen, vaimean kahahduksen, ikään kuin joku olisi siirtänyt jalkansa hyvin varovaisesti kuivien lehtien kasassa. Isäkettu painautui matalaksi maata vasten ja makasi aivan hiljaa, korvat hörössä. Se odotti pitkän aikaa, mutta ei kuullut mitään muuta. Se oli varmaan metsähiiri tai jokin muu pikkueläin, se tuumi itsekseen. Se ryömi vähän kauemmaksi kolostaan sitten vielä vähän kauemmaksi. Nyt se oli jo melkein kokonaan ulkona. Se loi vielä viimeisen varovaisen silmäyksen ympärilleen. Metsä oli synkän pimeä ja aivan äänetön. Jossakin taivaankannella hohti kuu. Juuri silloin sen terävät yösilmät erottivat miten jotain kirkasta välähti puun takana melko lähellä. Se oli kuunvalon vähäinen hopeinen pilkahdus jollakin kiiltävällä pinnalla. Isäkettu jäi makaamaan paikoilleen sitä tarkkaillen. Mitä ihmettä se saattoi olla? Nyt se liikkui. Se kohosi kohoamistaan Voi taivas! Se oli haulikon piippu! Nopeasti kuin salama isäkettu puikahti takaisin koloonsa, ja samassa hetkessä kuulosti siltä kuin koko metsä räjähtäisi sen ympärillä. Pang-pang! Pang-pang! Pang-pang! Kolmesta haulikosta kohosi savua pimeään iltailmaan. Pösö, Pärskä ja Papu tulivat esiin puiden takaa ja lähestyivät koloa. Saimmeko sen hengiltä? Kysyi Papu. Yksi heistä valaisi taskulampulla koloa, ja siinä maassa lampun valokeilassa, aivan kolon reunalla, lojui surkea, repaleinen, veren tahraama ketun häntä. Papu otti sen käteensä. Saimme hännän mutta kettu pääsi pakoon, hän sanoi ja heitti hännän jäännökset. 21

22 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Aivoriihi uudesta juonesta, henkilöistä ja toimintaympäristöstä. Opettaja kirjoittaa taululle. Hyvä jos vaihtoehtoja paljon, oppilaat voivat käyttää niitä itsenäisessä kirjoittamisessa. Acevedo & Lövstedt 2011; Rose

23 Aivoriihi Keksitään yhdessä Ehdotukset taululle tutun kertomuksen henkilö sijoitetaan tarinaan tai keksitään itse henkilö (nimi, ikä, ammatti) luodaan hahmotelma juonesta: Alkuasetelma, Käänteeseen johtava tapahtumaketju, Loppuratkaisu koira etsii kotia, koirien metsästäjä ajaa takaa pakenee taloon Markus omenavarkaissa, jää kiinni takki jää seepra leijona jahtaa pelastautuu biisonilaumaan Jani varastanut kaupasta, poliisit etsivät huppari ja lippalakki jäävät 23

24 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Acevedo & Lövstedt

25 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Yksityiskohtainen lukeminen Lauseiden muodostaminen Acevedo & Lövstedt

26 Genreperheet: kertaus Sosiaalinen tavoite lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen (engaging) tiedon välittäminen, jakaminen (informing) arviointi (evaluating) Tekstilaji kertomisen tekstilajit historian tekstit (aika) selitykset (syy-seuraus) raportit ohjeet kritiikit argumentoivat tekstit 26

27 Kertomuksen kieli Isäkettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. (William Labov:) narratiivilauseita: dynaamisia transitiivisia ja intransitiivisia verbejä ajassa etenevä tapahtumaketju vapaita lauseita: statiivisia, erityisesti olla-verbi 27

28 Historian kieli Millaista kieltä? Diktaattorit nousevat valtaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli rauhatonta. Monessa maassa kävi niin, että vaaleilla valitut kansanedustajat eivät kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä. Epätoivoisessa tilanteessa ihmiset olivat valmiita luovuttamaan vallan yksittäisille henkilöille. Tämän johdosta useissa maissa siirryttiin diktatuuriin eli yhden henkilön yksinvaltaan. Tunnetuimmat diktaattorit olivat Italian Benito Mussolini, Saksan Adolf Hitler ja Neuvostoliiton Josif Stalin. Lähde: Rinta-Aho Niemi Siltala-Keinänen Lehtone: Historian tuulet 8. Otava

29 Historian kieli Diktaattorit nousevat valtaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli rauhatonta. Monessa maassa kävi niin, että vaaleilla valitut kansanedustajat eivät kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä. Epätoivoisessa tilanteessa ihmiset olivat valmiita luovuttamaan vallan yksittäisille henkilöille. Tämän johdosta useissa maissa siirryttiin diktatuuriin eli yhden henkilön yksinvaltaan. Tunnetuimmat diktaattorit olivat Italian Benito Mussolini, Saksan Adolf Hitler ja Neuvostoliiton Josif Stalin. jäsentyneet ajan suhteen syy-seuraussuhteet keskeisiä kieli kertovaa ja objektiivisuuteen pyrkivää sidotaan aikaan ja paikkaan teemat etenevät johdonmukaisesti: uusi puheenaihe liittyy edellä sanottuun teemojen ymmärtäminen vaatii päättelyä, osa abstrakteja selitykset helpottavat ymmärtämistä syy-seuraussuhde merkitty näkyviin 29

30 Kertovuus historian teksteissä Euroopan herruus oli käden ulottuvilla Tilsitin kädenlyönti kiusallinen vuotokohta muistutus kuolevaisuudesta putoaa kuin kypsä hedelmä Ranskan syliin Ilmestyskirjan peto tarjota porkkanaa 30

31 Oppilaat selittävät tekstiä Tai: mä en tajunnu mitä se tarkottaa pelinappula Sandra: no must tuntuu et se on vähä niinku ne käytti Suomee vähä niinku sellane leikkilelu Simone: -- selitä -- syleilivät Samira: niin ku sylkee kättä ja lyö kättä yhtee (naurua) 31

32 Funktio Matematiikan kieli Kaksi suuretta voivat riippua toisistaan siten, että toisen arvo voidaan päätellä tai laskea, kun toisen arvo tunnetaan. Tällaista suureiden välistä riippuvuussuhdetta kutsutaan funktioksi. Esimerkiksi tuotteesta maksettava hinta riippuu ostettavasta määrästä eli hinta on määrän funktio. Funktion määrittelevä lauseke f(x) sisältää muuttujan x, joka voi saada eri arvoja. Merkintä f(x) tarkoittaa, että funktion arvo riippuu muuttujan x arvosta. f(x) = x + 3 muuttuja funktion määrittelevä lauseke Lähde: Heinonen Luoma Mannila Tikka: Pii 9. Otava

33 Funktio Matematiikan kieli Kaksi suuretta voivat riippua toisistaan siten, että toisen arvo voidaan päätellä tai laskea, kun toisen arvo tunnetaan. Tällaista suureiden välistä riippuvuussuhdetta kutsutaan funktioksi. Esimerkiksi tuotteesta maksettava hinta riippuu ostettavasta määrästä eli hinta on määrän funktio. Funktion määrittelevä lauseke f(x) sisältää muuttujan x, joka voi saada eri arvoja. Merkintä f(x) tarkoittaa, että funktion arvo riippuu muuttujan x arvosta. f(x) = x + 3 muuttuja funktion määrittelevä lauseke yhdistelmä matemaattista koodikieltä ja luonnollista kieltä sisältösanat abstrakteja käsitteitä sanallisissa tehtävissä voi olla tahallista harhautusta 33

34 Kuovi on maamme suurin kahlaaja Biologian kieli Kuovi eli isokuovi on Etelä- ja Keski-Suomen rantaniittyjen, peltoaukeiden ja avosoiden komeimpia ja helpoimmin havaittavia lintuja. Ruokaa hakeva kuovi astelee rantaniityllä verkkaisesti, arvokkaan oloisena. Pitkällä, viikatemaisesti kaarevalla ja herkkätuntoisella nokallaan se nokkii pehmeästä maasta itselleen syötävää. Kuovi on helppo havaita, sillä koko pesimäkauden ajan se lentelee näkyvästi reviirinsä tuntumassa ja huutelee äänekkäästi. Keväisen soidinlennon aikaan koiras nousee ilmaan räpyttävin siivenlyönnein, liitää sitten alaspäin ja huutaa samalla haikeasti valittaen kuui-kuui-kuui. Maahan ehtimättä se kohoaa uudelleen siivilleen ja laskeutuu jälleen. Lopulta koiraan ääntely yltyy kimakaksi huutosarjaksi ja soidinlento päättyy pitkään pehmeään liverrykseen. Lähde: Leinonen Nyberg Veistola Kuisma: Koulun biologia. Sisävedet. Otava

35 Kuovi on maamme suurin kahlaaja Biologian kieli Kuovi eli isokuovi on Etelä- ja Keski-Suomen rantaniittyjen, peltoaukeiden ja avosoiden komeimpia ja helpoimmin havaittavia lintuja. Ruokaa hakeva kuovi astelee rantaniityllä verkkaisesti, arvokkaan oloisena. Pitkällä, viikatemaisesti kaarevalla ja herkkätuntoisella nokallaan se nokkii pehmeästä maasta itselleen syötävää. Kuovi on helppo havaita, sillä koko pesimäkauden ajan se lentelee näkyvästi reviirinsä tuntumassa ja huutelee äänekkäästi. Keväisen soidinlennon aikaan koiras nousee ilmaan räpyttävin siivenlyönnein, liitää sitten alaspäin ja huutaa samalla haikeasti valittaen kuui-kuui-kuui. Maahan ehtimättä se kohoaa uudelleen siivilleen ja laskeutuu jälleen. Lopulta koiraan ääntely yltyy kimakaksi huutosarjaksi ja soidinlento päättyy pitkään pehmeään liverrykseen. luokittelevaa ylä- ja alakäsitteet kuvailevaa paikan- ja ajan määreet luokittelevia 35

36 36

37 Reading to Learn Helsinki, Ovanåker, Tallin (R2L HOT) University of Helsinki Finland Ovanåkers kommun Sweden University of Tallin Estonia 37