lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETUKSEN FOORUMI , Helsinki 1

2 genre Keskeisiä käsitteitä tekstilaji; kielellisesti toteutunut sosiaalinen toimintatyyppi, kielenkäytön kokonaisuus yksinkertainen vs. kompleksinen eli makrogenre (esim. romaani, oppikirja) prototyyppi ja perheyhtäläisyydet genrepedagogiikka käytetään hyväksi kielentutkimusta, jossa on analysoitu eri genrejen kokonaisjäsentelyä ja kielellisiä piirteitä Reading to Learn (R2L) -genrepedagogiikka yksi vaikutusvaltainen metodi, joka pohjautuu Michael Hallidayn kieliteoriaan, erityisesti James Martinin ja David Rosen kehitelmiin (Sydney School) 2

3 Genre-pedagogiikan vaiheet 2000-luvulla Reading to Learn tekstilajipohjainen kirjoittaminen & lukeminen kaikissa oppiaineissa ja kaikilla kouluasteilla 1990-luvulla Write it Right tekstilajipohjainen kirjoittaminen yläkoulun ja lukion kaikissa oppiaineissa 1980-luvulla Writing Project tekstilajipohjainen kirjoittaminen alakoulussa 3

4 R2L-pedagogiikan teoreettinen tausta Pedagoginen diskurssi Bernstein Sosiaalisen oppimisen teoria Vygotsky 2000-luvun Reading to Learn Reading to Learn Kielen roolia kasvatuksessa (educational linguistics) Halliday & Martin 4

5 Funktionaalinen lähestymistapa teksteihin konteksti tekstilaji teksti lauseet sanat kirjaimet äänteet 5

6 Millaisia merkityksiä kielessä ja tekstissä on? SAMANAIKAISESTI luodaan kuva maailmasta (tai mielikuvitusmaailmasta) Ruma ankanpoikanen ui jokea pitkin. Munankuoret alkoivat halkeilla. Ruma ankanpoikanen tunsi itsensä onnettomaksi. Oli kaunis, lämmin poutasää. luodaan suhde osallistujien (kirjoittajan ja lukijan) välillä Ruma ankanpoikanen lähti pois. Lähtikö ruma ankanpoikanen pois? Ruma ankanpoikanen on saattanut lähteä pois / on varmasti lähtenyt pois... luodaan koossapysyvä tekstikokonaisuus Oli kaunis, lämmin poutasää, kun ankkaemo muni munansa hiljaiseen paikkaan joen varteen. Sitten se hautoi niitä, mutta pitkästyi aikaa myöten, koska kaipasi karjapihalle ystäviensä seuraan. Lopulta munankuoret kuitenkin alkoivat halkeilla ja pienet ankanpoikaset työnsivät päänsä esiin. 6

7 Tekstien maailmassa 7

8 Genreperheet Sosiaalinen tavoite Tekstilaji lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen, "tarinaan osallistaminen (engaging) tiedon välittäminen (informing) kertomisen tekstilajit historian tekstit (aika) selitykset (syy-seuraus) raportit ohjeet arvioiminen (evaluating) kritiikit argumentoivat tekstit 8

9 Genreperheet Rosen mukaan (vrt. moniste) D. Rose, R2L,

10 Luokkahuonevuorovaikutus Negatiivisen kehän purkaminen: kysymys-vastaus-palaute -rakenteen (Iteration Response Feedback) sijaan Valmistelu Identifiointi Vahvistaminen Elaborointi 10

11 R2L pedagoginen sykli Itsenäinen kirjoittaminen Valmistautuminen Yhteinen työstäminen 11

12 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Yksityiskohtainen lukeminen Lauseiden muodostaminen 12

13 Scaffolding oppimisympäristössä Opettajan säätelemä Yhteinen työskentely Oppilaan säätelemä opettajan johtama/ mallintama yhteinen työskentely/ opettaja yhdessä oppilaiden kanssa itsenäinen oppilaan johtama minä teen, sinä katsot minä teen, sinä autat/ sinä teet, minä autan sinä teet, minä katson Acevedo & Lövstedt 2011, adapted from: Strategic Reading: Guiding Students to Lifelong Literacy by Jeffrey Wilhelm, Tanya Baker & Julie Dube. 13

14 KERTOMISEN TEKSTILAJIT (suljettu) kertomus (narrative) Kertomukset TAVOITE ongelman ratkaiseminen (avoin) kertomus (anecdote) tunnereaktion jakaminen tulkittu kertomus (exemplum) henkilön tai käytöksen arviointi tai arvostelu omakohtainen kertomus, tapauskertomus (recount) oman kokemuksen kertominen 14

15 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Opettaja kertoo pääasiat tekstin sisällöstä ja tekstistä, jotta kaikki pystyvät seuraamaan tekstiä. 15

16 Valmistautuminen yhteisen tiedon luominen oppilaiden kanssa opettaja kertoo keskeisen sisällön luettavasta tekstistä ennen tekstin lukemista selittää sanat, joiden olettaa tuottavan vaikeuksia oppilaille (esim. ryömiä) vaikka opettaja selostaa, valmistautuminen voi olla hyvin vuorovaikutuksellista ei saisi venyä liian pitkäksi antaa tietoa, jonka turvin voi ymmärtää kuulemaansa 16

17 Valmistautumisen jälkeen Opettaja lukee tekstin. Oppilailla ei vielä ole tekstiä. engl. ORIENTATION, COMPLICATION, RESOLUTION Analysoidaan genren vaiheet ja jaksot. teksti heijastettuna oppilailla teksti kopiona oppilaat kirjoittavat omiin teksteihinsä Kertomuksen vaiheet: ALKUASETELMA, KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU, LOPPURATKAISU jaksoja kahdeksan; kaikki eivät välttämättä esiinny kaikissa kertomuksissa 17

18 Suomi 18

19 ALKUASETELMA (ORIENTAATIO) KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU (KOMPLIKAATIO) LOPPURATKAISU (RESOLUUTIO) Kertomuksen vaiheet Kekseliäs Kettu Roald Dahl 3. luku Isäkettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. Sen musta kuono nytkähteli puolelta toiselle kun se nuuski nuuskimistaan vainutakseen mahdollisen vaaran. Se ei havainnut mitään, ja se juuri lähteä juosta hölkyttelemään metsään, kun se kuuli tai luuli kuulevansa vähäisen äänen, vaimean kahahduksen, ikään kuin joku olisi siirtänyt jalkansa hyvin varovaisesti kuivien lehtien kasassa. Isäkettu painautui matalaksi maata vasten ja makasi aivan hiljaa, korvat hörössä. Se odotti pitkän aikaa, mutta ei kuullut mitään muuta. Se oli varmaan metsähiiri tai jokin muu pikkueläin, se tuumi itsekseen. Se ryömi vähän kauemmaksi kolostaan sitten vielä vähän kauemmaksi. Nyt se oli jo melkein kokonaan ulkona. Se loi vielä viimeisen varovaisen silmäyksen ympärilleen. Metsä oli synkän pimeä ja aivan äänetön. Jossakin taivaankannella hohti kuu. Juuri silloin sen terävät yösilmät erottivat miten jotain kirkasta välähti puun takana melko lähellä. Se oli kuunvalon vähäinen hopeinen pilkahdus jollakin kiiltävällä pinnalla. Isäkettu jäi makaamaan paikoilleen sitä tarkkaillen. Mitä ihmettä se saattoi olla? Nyt se liikkui. Se kohosi kohoamistaan Voi taivas! Se oli haulikon piippu! Nopeasti kuin salama isäkettu puikahti takaisin koloonsa, ja samassa hetkessä kuulosti siltä kuin koko metsä räjähtäisi sen ympärillä. Pang-pang! Pang-pang! Pang-pang! Kolmesta haulikosta kohosi savua pimeään iltailmaan. Pösö, Pärskä ja Papu tulivat esiin puiden takaa ja lähestyivät koloa. Saimmeko sen hengiltä? Kysyi Papu. Yksi heistä valaisi taskulampulla koloa, ja siinä maassa lampun valokeilassa, aivan kolon reunalla, lojui surkea, repaleinen, veren tahraama ketun häntä. Papu otti sen käteensä. Saimme hännän mutta kettu pääsi pakoon, hän sanoi ja heitti hännän jäännökset. 19

20 Kertomuksen jaksot tapahtumaympäristö kuvaus tapahtuma ongelma ratkaisu reaktio kommentti reflektio esitellään henkilöt, toiminta, paikka ja aika kuvataan henkilöitä, paikkoja ja asioita odotettujen tapahtumien sarja odottamaton, jännitettä aiheuttava tapahtuma odottamaton, jännitteen purkava tapahtuma henkilöiden suhtautuminen ongelmiin kertojan kommentti ihmisistä, toiminnasta henkilöiden ajatukset tapahtumien merkityksestä 20

21 ALKUASETELMA tapahtumaympäristö ongelma reaktio ratkaisu tapahtumaympäristö KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU ongelma 1 -reaktio ongelma 2-reaktio ongelma 3 LOPPURATKAISU tapahtumaympäristö ratkaisu VAIHEET ja jaksot Isokettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. Sen musta kuono nytkähteli puolelta toiselle kun se nuuski nuuskimistaan vainutakseen mahdollisen vaaran. Se ei havainnut mitään, ja se juuri lähteä juosta hölkyttelemään metsään, kun se kuuli tai luuli kuulevansa vähäisen äänen, vaimean kahahduksen, ikään kuin joku olisi siirtänyt jalkansa hyvin varovaisesti kuivien lehtien kasassa. Isäkettu painautui matalaksi maata vasten ja makasi aivan hiljaa, korvat hörössä. Se odotti pitkän aikaa, mutta ei kuullut mitään muuta. Se oli varmaan metsähiiri tai jokin muu pikkueläin, se tuumi itsekseen. Se ryömi vähän kauemmaksi kolostaan sitten vielä vähän kauemmaksi. Nyt se oli jo melkein kokonaan ulkona. Se loi vielä viimeisen varovaisen silmäyksen ympärilleen. Metsä oli synkän pimeä ja aivan äänetön. Jossakin taivaankannella hohti kuu. Juuri silloin sen terävät yösilmät erottivat miten jotain kirkasta välähti puun takana melko lähellä. Se oli kuunvalon vähäinen hopeinen pilkahdus jollakin kiiltävällä pinnalla. Isäkettu jäi makaamaan paikoilleen sitä tarkkaillen. Mitä ihmettä se saattoi olla? Nyt se liikkui. Se kohosi kohoamistaan Voi taivas! Se oli haulikon piippu! Nopeasti kuin salama isäkettu puikahti takaisin koloonsa, ja samassa hetkessä kuulosti siltä kuin koko metsä räjähtäisi sen ympärillä. Pang-pang! Pang-pang! Pang-pang! Kolmesta haulikosta kohosi savua pimeään iltailmaan. Pösö, Pärskä ja Papu tulivat esiin puiden takaa ja lähestyivät koloa. Saimmeko sen hengiltä? Kysyi Papu. Yksi heistä valaisi taskulampulla koloa, ja siinä maassa lampun valokeilassa, aivan kolon reunalla, lojui surkea, repaleinen, veren tahraama ketun häntä. Papu otti sen käteensä. Saimme hännän mutta kettu pääsi pakoon, hän sanoi ja heitti hännän jäännökset. 21

22 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Aivoriihi uudesta juonesta, henkilöistä ja toimintaympäristöstä. Opettaja kirjoittaa taululle. Hyvä jos vaihtoehtoja paljon, oppilaat voivat käyttää niitä itsenäisessä kirjoittamisessa. Acevedo & Lövstedt 2011; Rose

23 Aivoriihi Keksitään yhdessä Ehdotukset taululle tutun kertomuksen henkilö sijoitetaan tarinaan tai keksitään itse henkilö (nimi, ikä, ammatti) luodaan hahmotelma juonesta: Alkuasetelma, Käänteeseen johtava tapahtumaketju, Loppuratkaisu koira etsii kotia, koirien metsästäjä ajaa takaa pakenee taloon Markus omenavarkaissa, jää kiinni takki jää seepra leijona jahtaa pelastautuu biisonilaumaan Jani varastanut kaupasta, poliisit etsivät huppari ja lippalakki jäävät 23

24 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Acevedo & Lövstedt

25 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Yksityiskohtainen lukeminen Lauseiden muodostaminen Acevedo & Lövstedt

26 Genreperheet: kertaus Sosiaalinen tavoite lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen (engaging) tiedon välittäminen, jakaminen (informing) arviointi (evaluating) Tekstilaji kertomisen tekstilajit historian tekstit (aika) selitykset (syy-seuraus) raportit ohjeet kritiikit argumentoivat tekstit 26

27 Kertomuksen kieli Isäkettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. (William Labov:) narratiivilauseita: dynaamisia transitiivisia ja intransitiivisia verbejä ajassa etenevä tapahtumaketju vapaita lauseita: statiivisia, erityisesti olla-verbi 27

28 Historian kieli Millaista kieltä? Diktaattorit nousevat valtaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli rauhatonta. Monessa maassa kävi niin, että vaaleilla valitut kansanedustajat eivät kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä. Epätoivoisessa tilanteessa ihmiset olivat valmiita luovuttamaan vallan yksittäisille henkilöille. Tämän johdosta useissa maissa siirryttiin diktatuuriin eli yhden henkilön yksinvaltaan. Tunnetuimmat diktaattorit olivat Italian Benito Mussolini, Saksan Adolf Hitler ja Neuvostoliiton Josif Stalin. Lähde: Rinta-Aho Niemi Siltala-Keinänen Lehtone: Historian tuulet 8. Otava

29 Historian kieli Diktaattorit nousevat valtaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli rauhatonta. Monessa maassa kävi niin, että vaaleilla valitut kansanedustajat eivät kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä. Epätoivoisessa tilanteessa ihmiset olivat valmiita luovuttamaan vallan yksittäisille henkilöille. Tämän johdosta useissa maissa siirryttiin diktatuuriin eli yhden henkilön yksinvaltaan. Tunnetuimmat diktaattorit olivat Italian Benito Mussolini, Saksan Adolf Hitler ja Neuvostoliiton Josif Stalin. jäsentyneet ajan suhteen syy-seuraussuhteet keskeisiä kieli kertovaa ja objektiivisuuteen pyrkivää sidotaan aikaan ja paikkaan teemat etenevät johdonmukaisesti: uusi puheenaihe liittyy edellä sanottuun teemojen ymmärtäminen vaatii päättelyä, osa abstrakteja selitykset helpottavat ymmärtämistä syy-seuraussuhde merkitty näkyviin 29

30 Kertovuus historian teksteissä Euroopan herruus oli käden ulottuvilla Tilsitin kädenlyönti kiusallinen vuotokohta muistutus kuolevaisuudesta putoaa kuin kypsä hedelmä Ranskan syliin Ilmestyskirjan peto tarjota porkkanaa 30

31 Oppilaat selittävät tekstiä Tai: mä en tajunnu mitä se tarkottaa pelinappula Sandra: no must tuntuu et se on vähä niinku ne käytti Suomee vähä niinku sellane leikkilelu Simone: -- selitä -- syleilivät Samira: niin ku sylkee kättä ja lyö kättä yhtee (naurua) 31

32 Funktio Matematiikan kieli Kaksi suuretta voivat riippua toisistaan siten, että toisen arvo voidaan päätellä tai laskea, kun toisen arvo tunnetaan. Tällaista suureiden välistä riippuvuussuhdetta kutsutaan funktioksi. Esimerkiksi tuotteesta maksettava hinta riippuu ostettavasta määrästä eli hinta on määrän funktio. Funktion määrittelevä lauseke f(x) sisältää muuttujan x, joka voi saada eri arvoja. Merkintä f(x) tarkoittaa, että funktion arvo riippuu muuttujan x arvosta. f(x) = x + 3 muuttuja funktion määrittelevä lauseke Lähde: Heinonen Luoma Mannila Tikka: Pii 9. Otava

33 Funktio Matematiikan kieli Kaksi suuretta voivat riippua toisistaan siten, että toisen arvo voidaan päätellä tai laskea, kun toisen arvo tunnetaan. Tällaista suureiden välistä riippuvuussuhdetta kutsutaan funktioksi. Esimerkiksi tuotteesta maksettava hinta riippuu ostettavasta määrästä eli hinta on määrän funktio. Funktion määrittelevä lauseke f(x) sisältää muuttujan x, joka voi saada eri arvoja. Merkintä f(x) tarkoittaa, että funktion arvo riippuu muuttujan x arvosta. f(x) = x + 3 muuttuja funktion määrittelevä lauseke yhdistelmä matemaattista koodikieltä ja luonnollista kieltä sisältösanat abstrakteja käsitteitä sanallisissa tehtävissä voi olla tahallista harhautusta 33

34 Kuovi on maamme suurin kahlaaja Biologian kieli Kuovi eli isokuovi on Etelä- ja Keski-Suomen rantaniittyjen, peltoaukeiden ja avosoiden komeimpia ja helpoimmin havaittavia lintuja. Ruokaa hakeva kuovi astelee rantaniityllä verkkaisesti, arvokkaan oloisena. Pitkällä, viikatemaisesti kaarevalla ja herkkätuntoisella nokallaan se nokkii pehmeästä maasta itselleen syötävää. Kuovi on helppo havaita, sillä koko pesimäkauden ajan se lentelee näkyvästi reviirinsä tuntumassa ja huutelee äänekkäästi. Keväisen soidinlennon aikaan koiras nousee ilmaan räpyttävin siivenlyönnein, liitää sitten alaspäin ja huutaa samalla haikeasti valittaen kuui-kuui-kuui. Maahan ehtimättä se kohoaa uudelleen siivilleen ja laskeutuu jälleen. Lopulta koiraan ääntely yltyy kimakaksi huutosarjaksi ja soidinlento päättyy pitkään pehmeään liverrykseen. Lähde: Leinonen Nyberg Veistola Kuisma: Koulun biologia. Sisävedet. Otava

35 Kuovi on maamme suurin kahlaaja Biologian kieli Kuovi eli isokuovi on Etelä- ja Keski-Suomen rantaniittyjen, peltoaukeiden ja avosoiden komeimpia ja helpoimmin havaittavia lintuja. Ruokaa hakeva kuovi astelee rantaniityllä verkkaisesti, arvokkaan oloisena. Pitkällä, viikatemaisesti kaarevalla ja herkkätuntoisella nokallaan se nokkii pehmeästä maasta itselleen syötävää. Kuovi on helppo havaita, sillä koko pesimäkauden ajan se lentelee näkyvästi reviirinsä tuntumassa ja huutelee äänekkäästi. Keväisen soidinlennon aikaan koiras nousee ilmaan räpyttävin siivenlyönnein, liitää sitten alaspäin ja huutaa samalla haikeasti valittaen kuui-kuui-kuui. Maahan ehtimättä se kohoaa uudelleen siivilleen ja laskeutuu jälleen. Lopulta koiraan ääntely yltyy kimakaksi huutosarjaksi ja soidinlento päättyy pitkään pehmeään liverrykseen. luokittelevaa ylä- ja alakäsitteet kuvailevaa paikan- ja ajan määreet luokittelevia 35

36 36

37 Reading to Learn Helsinki, Ovanåker, Tallin (R2L HOT) University of Helsinki Finland Ovanåkers kommun Sweden University of Tallin Estonia 37

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa

INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa INKLUSIIVINEN OPETTAJUUS Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa KT Suvi Lakkala Vararehtori, Lapin yliopiston harjoittelukoulu Tutkimuksen toteuttaminen } Toteutin tutkimuksen omaa työtä tutkien } Kenttätyö:

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut

Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 1 2 1 Jaakkola etc. (2001) KOLMIO Matematiikan harjoituskirja 2, Tammi, s.102 Sanallinen tehtävä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6 Tuote ISBN Hinta, veroton Hinta, verollinen Tilausmäärä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, LUOKAT 1-2 Seikkailujen aapinen 978-951-1-26983-0 26,64 29,30 Seikkailujen aapinen Opettajan opas syksy 978-951-1-30321-3

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen

Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat KK Jaana Tolonen 1 Esityksen rakenne Lähestymisnäkökulmat digitaaliseen tarinankerrontaan Oppimisteoriat ja mallit multimediaoppimisessa

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 798 matematiikka E Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 15.04.2015 Sivu 1 / 1 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna?

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Miten koeprosessi muuttuu? Miten koejärjestelmä toimii? Miten kokeiden sisältö muuttuu? #digabi ylioppilastutkinto.fi

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppimateriaalit 2015 Luokat 0-6

Oppimateriaalit 2015 Luokat 0-6 Tuote ISBN Hinta, veroton Hinta, verollinen Kpl ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, LUOKAT 1-2 Seikkailujen aapinen 978-951-1-26983-0 25,36 27,90 Seikkailujen aapinen Opettajan opas syksy 978-951-1-27922-8 31,27

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä Harjoite 5: AARRESAARI Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: P: aikajärjestys, IR: suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnan tavoite ja kuvaus: Lapset käyttävät kuvia hyväksi muodostaessaan tarinan

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra

Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra Matematiikan didaktiikka, osa II Algebra Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Mitä on algebra? Algebra on aritmetiikan yleistys. Algebrassa siirrytään operoimaan lukujen sijaan niiden ominaisuuksilla.

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1 Raja-arvo Raja-arvo Raja-arvo kuvaa funktion f arvon f() kättätmistä, kun vaihtelee. Joillakin funktioilla f() muuttuu vain vähän, kun muuttuu vähän. Toisilla funktioilla taas f() hppää tai vaihtelee arvaamattomasti,

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot