lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto"

Transkriptio

1 lehtori Katriina Rapatti, Hakunilan koulu, Vantaa dosentti, yliopistonlehtori Susanna Shore, Helsingin yliopisto ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETUKSEN FOORUMI , Helsinki 1

2 genre Keskeisiä käsitteitä tekstilaji; kielellisesti toteutunut sosiaalinen toimintatyyppi, kielenkäytön kokonaisuus yksinkertainen vs. kompleksinen eli makrogenre (esim. romaani, oppikirja) prototyyppi ja perheyhtäläisyydet genrepedagogiikka käytetään hyväksi kielentutkimusta, jossa on analysoitu eri genrejen kokonaisjäsentelyä ja kielellisiä piirteitä Reading to Learn (R2L) -genrepedagogiikka yksi vaikutusvaltainen metodi, joka pohjautuu Michael Hallidayn kieliteoriaan, erityisesti James Martinin ja David Rosen kehitelmiin (Sydney School) 2

3 Genre-pedagogiikan vaiheet 2000-luvulla Reading to Learn tekstilajipohjainen kirjoittaminen & lukeminen kaikissa oppiaineissa ja kaikilla kouluasteilla 1990-luvulla Write it Right tekstilajipohjainen kirjoittaminen yläkoulun ja lukion kaikissa oppiaineissa 1980-luvulla Writing Project tekstilajipohjainen kirjoittaminen alakoulussa 3

4 R2L-pedagogiikan teoreettinen tausta Pedagoginen diskurssi Bernstein Sosiaalisen oppimisen teoria Vygotsky 2000-luvun Reading to Learn Reading to Learn Kielen roolia kasvatuksessa (educational linguistics) Halliday & Martin 4

5 Funktionaalinen lähestymistapa teksteihin konteksti tekstilaji teksti lauseet sanat kirjaimet äänteet 5

6 Millaisia merkityksiä kielessä ja tekstissä on? SAMANAIKAISESTI luodaan kuva maailmasta (tai mielikuvitusmaailmasta) Ruma ankanpoikanen ui jokea pitkin. Munankuoret alkoivat halkeilla. Ruma ankanpoikanen tunsi itsensä onnettomaksi. Oli kaunis, lämmin poutasää. luodaan suhde osallistujien (kirjoittajan ja lukijan) välillä Ruma ankanpoikanen lähti pois. Lähtikö ruma ankanpoikanen pois? Ruma ankanpoikanen on saattanut lähteä pois / on varmasti lähtenyt pois... luodaan koossapysyvä tekstikokonaisuus Oli kaunis, lämmin poutasää, kun ankkaemo muni munansa hiljaiseen paikkaan joen varteen. Sitten se hautoi niitä, mutta pitkästyi aikaa myöten, koska kaipasi karjapihalle ystäviensä seuraan. Lopulta munankuoret kuitenkin alkoivat halkeilla ja pienet ankanpoikaset työnsivät päänsä esiin. 6

7 Tekstien maailmassa 7

8 Genreperheet Sosiaalinen tavoite Tekstilaji lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen, "tarinaan osallistaminen (engaging) tiedon välittäminen (informing) kertomisen tekstilajit historian tekstit (aika) selitykset (syy-seuraus) raportit ohjeet arvioiminen (evaluating) kritiikit argumentoivat tekstit 8

9 Genreperheet Rosen mukaan (vrt. moniste) D. Rose, R2L,

10 Luokkahuonevuorovaikutus Negatiivisen kehän purkaminen: kysymys-vastaus-palaute -rakenteen (Iteration Response Feedback) sijaan Valmistelu Identifiointi Vahvistaminen Elaborointi 10

11 R2L pedagoginen sykli Itsenäinen kirjoittaminen Valmistautuminen Yhteinen työstäminen 11

12 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Yksityiskohtainen lukeminen Lauseiden muodostaminen 12

13 Scaffolding oppimisympäristössä Opettajan säätelemä Yhteinen työskentely Oppilaan säätelemä opettajan johtama/ mallintama yhteinen työskentely/ opettaja yhdessä oppilaiden kanssa itsenäinen oppilaan johtama minä teen, sinä katsot minä teen, sinä autat/ sinä teet, minä autan sinä teet, minä katson Acevedo & Lövstedt 2011, adapted from: Strategic Reading: Guiding Students to Lifelong Literacy by Jeffrey Wilhelm, Tanya Baker & Julie Dube. 13

14 KERTOMISEN TEKSTILAJIT (suljettu) kertomus (narrative) Kertomukset TAVOITE ongelman ratkaiseminen (avoin) kertomus (anecdote) tunnereaktion jakaminen tulkittu kertomus (exemplum) henkilön tai käytöksen arviointi tai arvostelu omakohtainen kertomus, tapauskertomus (recount) oman kokemuksen kertominen 14

15 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Opettaja kertoo pääasiat tekstin sisällöstä ja tekstistä, jotta kaikki pystyvät seuraamaan tekstiä. 15

16 Valmistautuminen yhteisen tiedon luominen oppilaiden kanssa opettaja kertoo keskeisen sisällön luettavasta tekstistä ennen tekstin lukemista selittää sanat, joiden olettaa tuottavan vaikeuksia oppilaille (esim. ryömiä) vaikka opettaja selostaa, valmistautuminen voi olla hyvin vuorovaikutuksellista ei saisi venyä liian pitkäksi antaa tietoa, jonka turvin voi ymmärtää kuulemaansa 16

17 Valmistautumisen jälkeen Opettaja lukee tekstin. Oppilailla ei vielä ole tekstiä. engl. ORIENTATION, COMPLICATION, RESOLUTION Analysoidaan genren vaiheet ja jaksot. teksti heijastettuna oppilailla teksti kopiona oppilaat kirjoittavat omiin teksteihinsä Kertomuksen vaiheet: ALKUASETELMA, KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU, LOPPURATKAISU jaksoja kahdeksan; kaikki eivät välttämättä esiinny kaikissa kertomuksissa 17

18 Suomi 18

19 ALKUASETELMA (ORIENTAATIO) KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU (KOMPLIKAATIO) LOPPURATKAISU (RESOLUUTIO) Kertomuksen vaiheet Kekseliäs Kettu Roald Dahl 3. luku Isäkettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. Sen musta kuono nytkähteli puolelta toiselle kun se nuuski nuuskimistaan vainutakseen mahdollisen vaaran. Se ei havainnut mitään, ja se juuri lähteä juosta hölkyttelemään metsään, kun se kuuli tai luuli kuulevansa vähäisen äänen, vaimean kahahduksen, ikään kuin joku olisi siirtänyt jalkansa hyvin varovaisesti kuivien lehtien kasassa. Isäkettu painautui matalaksi maata vasten ja makasi aivan hiljaa, korvat hörössä. Se odotti pitkän aikaa, mutta ei kuullut mitään muuta. Se oli varmaan metsähiiri tai jokin muu pikkueläin, se tuumi itsekseen. Se ryömi vähän kauemmaksi kolostaan sitten vielä vähän kauemmaksi. Nyt se oli jo melkein kokonaan ulkona. Se loi vielä viimeisen varovaisen silmäyksen ympärilleen. Metsä oli synkän pimeä ja aivan äänetön. Jossakin taivaankannella hohti kuu. Juuri silloin sen terävät yösilmät erottivat miten jotain kirkasta välähti puun takana melko lähellä. Se oli kuunvalon vähäinen hopeinen pilkahdus jollakin kiiltävällä pinnalla. Isäkettu jäi makaamaan paikoilleen sitä tarkkaillen. Mitä ihmettä se saattoi olla? Nyt se liikkui. Se kohosi kohoamistaan Voi taivas! Se oli haulikon piippu! Nopeasti kuin salama isäkettu puikahti takaisin koloonsa, ja samassa hetkessä kuulosti siltä kuin koko metsä räjähtäisi sen ympärillä. Pang-pang! Pang-pang! Pang-pang! Kolmesta haulikosta kohosi savua pimeään iltailmaan. Pösö, Pärskä ja Papu tulivat esiin puiden takaa ja lähestyivät koloa. Saimmeko sen hengiltä? Kysyi Papu. Yksi heistä valaisi taskulampulla koloa, ja siinä maassa lampun valokeilassa, aivan kolon reunalla, lojui surkea, repaleinen, veren tahraama ketun häntä. Papu otti sen käteensä. Saimme hännän mutta kettu pääsi pakoon, hän sanoi ja heitti hännän jäännökset. 19

20 Kertomuksen jaksot tapahtumaympäristö kuvaus tapahtuma ongelma ratkaisu reaktio kommentti reflektio esitellään henkilöt, toiminta, paikka ja aika kuvataan henkilöitä, paikkoja ja asioita odotettujen tapahtumien sarja odottamaton, jännitettä aiheuttava tapahtuma odottamaton, jännitteen purkava tapahtuma henkilöiden suhtautuminen ongelmiin kertojan kommentti ihmisistä, toiminnasta henkilöiden ajatukset tapahtumien merkityksestä 20

21 ALKUASETELMA tapahtumaympäristö ongelma reaktio ratkaisu tapahtumaympäristö KÄÄNTEESEEN JOHTAVA TAPAHTUMAKETJU ongelma 1 -reaktio ongelma 2-reaktio ongelma 3 LOPPURATKAISU tapahtumaympäristö ratkaisu VAIHEET ja jaksot Isokettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. Sen musta kuono nytkähteli puolelta toiselle kun se nuuski nuuskimistaan vainutakseen mahdollisen vaaran. Se ei havainnut mitään, ja se juuri lähteä juosta hölkyttelemään metsään, kun se kuuli tai luuli kuulevansa vähäisen äänen, vaimean kahahduksen, ikään kuin joku olisi siirtänyt jalkansa hyvin varovaisesti kuivien lehtien kasassa. Isäkettu painautui matalaksi maata vasten ja makasi aivan hiljaa, korvat hörössä. Se odotti pitkän aikaa, mutta ei kuullut mitään muuta. Se oli varmaan metsähiiri tai jokin muu pikkueläin, se tuumi itsekseen. Se ryömi vähän kauemmaksi kolostaan sitten vielä vähän kauemmaksi. Nyt se oli jo melkein kokonaan ulkona. Se loi vielä viimeisen varovaisen silmäyksen ympärilleen. Metsä oli synkän pimeä ja aivan äänetön. Jossakin taivaankannella hohti kuu. Juuri silloin sen terävät yösilmät erottivat miten jotain kirkasta välähti puun takana melko lähellä. Se oli kuunvalon vähäinen hopeinen pilkahdus jollakin kiiltävällä pinnalla. Isäkettu jäi makaamaan paikoilleen sitä tarkkaillen. Mitä ihmettä se saattoi olla? Nyt se liikkui. Se kohosi kohoamistaan Voi taivas! Se oli haulikon piippu! Nopeasti kuin salama isäkettu puikahti takaisin koloonsa, ja samassa hetkessä kuulosti siltä kuin koko metsä räjähtäisi sen ympärillä. Pang-pang! Pang-pang! Pang-pang! Kolmesta haulikosta kohosi savua pimeään iltailmaan. Pösö, Pärskä ja Papu tulivat esiin puiden takaa ja lähestyivät koloa. Saimmeko sen hengiltä? Kysyi Papu. Yksi heistä valaisi taskulampulla koloa, ja siinä maassa lampun valokeilassa, aivan kolon reunalla, lojui surkea, repaleinen, veren tahraama ketun häntä. Papu otti sen käteensä. Saimme hännän mutta kettu pääsi pakoon, hän sanoi ja heitti hännän jäännökset. 21

22 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Aivoriihi uudesta juonesta, henkilöistä ja toimintaympäristöstä. Opettaja kirjoittaa taululle. Hyvä jos vaihtoehtoja paljon, oppilaat voivat käyttää niitä itsenäisessä kirjoittamisessa. Acevedo & Lövstedt 2011; Rose

23 Aivoriihi Keksitään yhdessä Ehdotukset taululle tutun kertomuksen henkilö sijoitetaan tarinaan tai keksitään itse henkilö (nimi, ikä, ammatti) luodaan hahmotelma juonesta: Alkuasetelma, Käänteeseen johtava tapahtumaketju, Loppuratkaisu koira etsii kotia, koirien metsästäjä ajaa takaa pakenee taloon Markus omenavarkaissa, jää kiinni takki jää seepra leijona jahtaa pelastautuu biisonilaumaan Jani varastanut kaupasta, poliisit etsivät huppari ja lippalakki jäävät 23

24 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Acevedo & Lövstedt

25 Scaffolding opetussykleittäin Ops, tekstien valitseminen, suunnittelu & arviointi Valmistautuminen ennen lukemista Yksityiskohtainen lukeminen Lauseiden muodostaminen Acevedo & Lövstedt

26 Genreperheet: kertaus Sosiaalinen tavoite lukijan mielenkiinnon ylläpitäminen (engaging) tiedon välittäminen, jakaminen (informing) arviointi (evaluating) Tekstilaji kertomisen tekstilajit historian tekstit (aika) selitykset (syy-seuraus) raportit ohjeet kritiikit argumentoivat tekstit 26

27 Kertomuksen kieli Isäkettu kapusi ylös pimeää käytävää kolonsa suulle asti. Se ujutti soman suipon naamansa ulos illan pimeyteen ja nuuski ilmaa. Se siirtyi pari kolme senttiä eteenpäin ja pysähtyi. Se nuuski uudelleen. Se oli aina erityisen varovainen tullessaan esiin kolostaan. Se hivuttautui vielä vähäsen eteenpäin. Sen ruumiin etuosa oli jo ulkoilmassa. (William Labov:) narratiivilauseita: dynaamisia transitiivisia ja intransitiivisia verbejä ajassa etenevä tapahtumaketju vapaita lauseita: statiivisia, erityisesti olla-verbi 27

28 Historian kieli Millaista kieltä? Diktaattorit nousevat valtaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli rauhatonta. Monessa maassa kävi niin, että vaaleilla valitut kansanedustajat eivät kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä. Epätoivoisessa tilanteessa ihmiset olivat valmiita luovuttamaan vallan yksittäisille henkilöille. Tämän johdosta useissa maissa siirryttiin diktatuuriin eli yhden henkilön yksinvaltaan. Tunnetuimmat diktaattorit olivat Italian Benito Mussolini, Saksan Adolf Hitler ja Neuvostoliiton Josif Stalin. Lähde: Rinta-Aho Niemi Siltala-Keinänen Lehtone: Historian tuulet 8. Otava

29 Historian kieli Diktaattorit nousevat valtaan Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli rauhatonta. Monessa maassa kävi niin, että vaaleilla valitut kansanedustajat eivät kyenneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työttömyyttä. Epätoivoisessa tilanteessa ihmiset olivat valmiita luovuttamaan vallan yksittäisille henkilöille. Tämän johdosta useissa maissa siirryttiin diktatuuriin eli yhden henkilön yksinvaltaan. Tunnetuimmat diktaattorit olivat Italian Benito Mussolini, Saksan Adolf Hitler ja Neuvostoliiton Josif Stalin. jäsentyneet ajan suhteen syy-seuraussuhteet keskeisiä kieli kertovaa ja objektiivisuuteen pyrkivää sidotaan aikaan ja paikkaan teemat etenevät johdonmukaisesti: uusi puheenaihe liittyy edellä sanottuun teemojen ymmärtäminen vaatii päättelyä, osa abstrakteja selitykset helpottavat ymmärtämistä syy-seuraussuhde merkitty näkyviin 29

30 Kertovuus historian teksteissä Euroopan herruus oli käden ulottuvilla Tilsitin kädenlyönti kiusallinen vuotokohta muistutus kuolevaisuudesta putoaa kuin kypsä hedelmä Ranskan syliin Ilmestyskirjan peto tarjota porkkanaa 30

31 Oppilaat selittävät tekstiä Tai: mä en tajunnu mitä se tarkottaa pelinappula Sandra: no must tuntuu et se on vähä niinku ne käytti Suomee vähä niinku sellane leikkilelu Simone: -- selitä -- syleilivät Samira: niin ku sylkee kättä ja lyö kättä yhtee (naurua) 31

32 Funktio Matematiikan kieli Kaksi suuretta voivat riippua toisistaan siten, että toisen arvo voidaan päätellä tai laskea, kun toisen arvo tunnetaan. Tällaista suureiden välistä riippuvuussuhdetta kutsutaan funktioksi. Esimerkiksi tuotteesta maksettava hinta riippuu ostettavasta määrästä eli hinta on määrän funktio. Funktion määrittelevä lauseke f(x) sisältää muuttujan x, joka voi saada eri arvoja. Merkintä f(x) tarkoittaa, että funktion arvo riippuu muuttujan x arvosta. f(x) = x + 3 muuttuja funktion määrittelevä lauseke Lähde: Heinonen Luoma Mannila Tikka: Pii 9. Otava

33 Funktio Matematiikan kieli Kaksi suuretta voivat riippua toisistaan siten, että toisen arvo voidaan päätellä tai laskea, kun toisen arvo tunnetaan. Tällaista suureiden välistä riippuvuussuhdetta kutsutaan funktioksi. Esimerkiksi tuotteesta maksettava hinta riippuu ostettavasta määrästä eli hinta on määrän funktio. Funktion määrittelevä lauseke f(x) sisältää muuttujan x, joka voi saada eri arvoja. Merkintä f(x) tarkoittaa, että funktion arvo riippuu muuttujan x arvosta. f(x) = x + 3 muuttuja funktion määrittelevä lauseke yhdistelmä matemaattista koodikieltä ja luonnollista kieltä sisältösanat abstrakteja käsitteitä sanallisissa tehtävissä voi olla tahallista harhautusta 33

34 Kuovi on maamme suurin kahlaaja Biologian kieli Kuovi eli isokuovi on Etelä- ja Keski-Suomen rantaniittyjen, peltoaukeiden ja avosoiden komeimpia ja helpoimmin havaittavia lintuja. Ruokaa hakeva kuovi astelee rantaniityllä verkkaisesti, arvokkaan oloisena. Pitkällä, viikatemaisesti kaarevalla ja herkkätuntoisella nokallaan se nokkii pehmeästä maasta itselleen syötävää. Kuovi on helppo havaita, sillä koko pesimäkauden ajan se lentelee näkyvästi reviirinsä tuntumassa ja huutelee äänekkäästi. Keväisen soidinlennon aikaan koiras nousee ilmaan räpyttävin siivenlyönnein, liitää sitten alaspäin ja huutaa samalla haikeasti valittaen kuui-kuui-kuui. Maahan ehtimättä se kohoaa uudelleen siivilleen ja laskeutuu jälleen. Lopulta koiraan ääntely yltyy kimakaksi huutosarjaksi ja soidinlento päättyy pitkään pehmeään liverrykseen. Lähde: Leinonen Nyberg Veistola Kuisma: Koulun biologia. Sisävedet. Otava

35 Kuovi on maamme suurin kahlaaja Biologian kieli Kuovi eli isokuovi on Etelä- ja Keski-Suomen rantaniittyjen, peltoaukeiden ja avosoiden komeimpia ja helpoimmin havaittavia lintuja. Ruokaa hakeva kuovi astelee rantaniityllä verkkaisesti, arvokkaan oloisena. Pitkällä, viikatemaisesti kaarevalla ja herkkätuntoisella nokallaan se nokkii pehmeästä maasta itselleen syötävää. Kuovi on helppo havaita, sillä koko pesimäkauden ajan se lentelee näkyvästi reviirinsä tuntumassa ja huutelee äänekkäästi. Keväisen soidinlennon aikaan koiras nousee ilmaan räpyttävin siivenlyönnein, liitää sitten alaspäin ja huutaa samalla haikeasti valittaen kuui-kuui-kuui. Maahan ehtimättä se kohoaa uudelleen siivilleen ja laskeutuu jälleen. Lopulta koiraan ääntely yltyy kimakaksi huutosarjaksi ja soidinlento päättyy pitkään pehmeään liverrykseen. luokittelevaa ylä- ja alakäsitteet kuvailevaa paikan- ja ajan määreet luokittelevia 35

36 36

37 Reading to Learn Helsinki, Ovanåker, Tallin (R2L HOT) University of Helsinki Finland Ovanåkers kommun Sweden University of Tallin Estonia 37

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson

Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi , Petra Erikson Kirjoittaminen monimediaisessa oppimisympäristössä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 3.8.2011, Petra Erikson Olen vantaalainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kielikasvatusfoorumi, rinnakkaisseminaari Opetushallitus Finlandia-talo Ilona Kuukka Katriina Rapatti

Kielikasvatusfoorumi, rinnakkaisseminaari Opetushallitus Finlandia-talo Ilona Kuukka Katriina Rapatti Kielikasvatusfoorumi, rinnakkaisseminaari Opetushallitus Finlandia-talo 28.10.2014 Ilona Kuukka Katriina Rapatti Ops 2016 kehyksenä Monilukutaito ja kouluopetus Kielitietoisuus Kielitietoinen oppilaitos

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Monikielinen oppilas

Monikielinen oppilas Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Heli Vigren Osaamistavoitteet: -

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

NUORET INNOSTUVAT LUKEMISESTA

NUORET INNOSTUVAT LUKEMISESTA NUORET INNOSTUVAT LUKEMISESTA KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ Antti Huttunen Lielahden koulu Tampere KUKA? Antti Huttunen Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina yläkoulussa Yhdeksäs vuosi opettajana Kinesteettinen

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6 Tuote ISBN Hinta, veroton Hinta, verollinen Tilausmäärä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, LUOKAT 1-2 Seikkailujen aapinen 978-951-1-26983-0 26,64 29,30 Seikkailujen aapinen Opettajan opas syksy 978-951-1-30321-3

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ?

MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? YLIOPISTOMATEMATIIKAN OPETTAJUUDEN KEHITTÄMINEN JORMA JOUTSENLAHTI YLIOPISTONLEHTORI (TAY), DOSENTTI (TTY), 1 2 MIKSI YLIOPISTON MATEMATIIKAN OPETUSTA PITÄÄ KEHITTÄÄ? 3 1. Opiskelijoiden lähtötaso Yliopisto-opiskelijoiden

Lisätiedot

Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut

Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 1 2 1 Jaakkola etc. (2001) KOLMIO Matematiikan harjoituskirja 2, Tammi, s.102 Sanallinen tehtävä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa Harjoite 9: TÄHYSTÄJÄ Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P (spatiaalinen hahmottaminen): IR: suhteet Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 15.04.2015 Sivu 1 / 1 62 Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 798 matematiikka E Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Vihdin kunnankirjaston ohjelmatarjotin

Vihdin kunnankirjaston ohjelmatarjotin Vihdin kunnankirjaston ohjelmatarjotin Koulu- ja päiväkotiyhteistyö 2016-2017 Viimeksi päivitetty 30.1.2017 Vihdin kunnankirjasto 2 Ohjelmatarjottimen taustaa Kirjaston, päiväkodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Minna Harmanen, minna.harmanen@hyl.fi Äidinkielen opettajain liitto ry. Helsingin yhteislyseo 2. 3.8.2011, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä Harjoite 5: AARRESAARI Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: P: aikajärjestys, IR: suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnan tavoite ja kuvaus: Lapset käyttävät kuvia hyväksi muodostaessaan tarinan

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY)

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Opetuksen uudistajat I -juonne 6.5.2004 klo 13.30 17.00 Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Aikataulu to klo 13.30 17.00 Juonne- ja vertaisryhmien tavoite (10 min) Esittäytyminen (30 min) Vertaisryhmien muodostaminen,

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Ihmisten käyttäytyminen tulipaloissa

Ihmisten käyttäytyminen tulipaloissa Tulipalojen selvittämisen hyödyt ja niistä oppiminen valtakunnallisesti ja paikallisesti SEMINAARI 2013 Ihmisten käyttäytyminen tulipaloissa Psykologi Lasse Nurmi Keskusrikospoliisi Psykologi Lasse Nurmi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle! Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot