TÄSSÄ NUMEROSSA: Puheenjohtajalta 3. Sihteerin palsta 4. Lähetyssihteerin palsta 6. Hallituksen palsta 10. Hallitus

Transkriptio

1 1 K S K L 3/2013

2 2 TÄSSÄ NUMEROSSA: Puheenjohtajalta 3 Sihteerin palsta 4 Lähetyssihteerin palsta 6 Hallituksen palsta 10 Hallitus SKLS:n alueelliset yhteyshenkilöt 12 Opiskelija-asiat 13 Keskustelun herättäjä: Milloin vastasyntyneen tehohoito voidaan eettisesti ajatellen lopettaa? 14 Ihme ja kumma 16 Mielenterveyttä Afganistaniin 18 Selkäydinvammaisten kuntoutuspalveluiden kehittäminen läntisessä Nepalissa 22 Pidetään yhtä! 24 Kutsuttu välittämään -koulutus 26 SKLS syyskokous ohjelma 30 Ilmoitukset 32 Kannen kuva: Syksyn sadon omenia. Elina Lind. Kris llinen lääkärileh Suomen kris llisen lääkäriseuran jäsenleh 3/2013, 1. vuosikerta toimitus@skls.fi Tai o: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino Painos 1300 kpl Toimituskunta: Risto Honkanen Markus Partanen Elina Lind Heikki Vilhonen Leena Uusitalo Robert Paul Anna Numminen Heikki Halkosaari Annika Niemi

3 3 Puheenjohtajalta Y SKLS peruste in 90 vuo a si en toimimaan kris yjen lääkärien yhdyssiteenä. Helmi Hei- kinheimo ja Aino Ahde tunsivat olevansa yksin työpaikoillaan ja kaipasivat kris yjen lää- kärien yhtey ä. SKLS on nyt 90 vuoden ajan ollut kris yjen lääkärien keskustelufoorumi. SKLS on toivo anut tervetulleeksi kaikki kris tyt lääkärit ja alan opiskelijat riippuma a kirkkokunnasta ja uskonsuunnasta. Olemme halunneet olla ekumeeninen palvelujärjestö eikä puhdasta oppia varjeleva uskonsuunta. Palvelutehtäviä ovat lähetys ja kehitysyhteis- työ, ee sten kysymysten pohdinta, uupuneen kollegan tukeminen ja opiskelijan iden tee- n muodostamisen tukeminen. Jeesuksen rukous seuraajiensa puolesta e ä he kaikki olisivat yhtä (Joh 17:21) on toteu- tunut seuramme piirissä. Yhteyden säily ämiseksi olemme pidä yneet kärjekkäiltä julki- lausumilta ja kehitysyhteistyö-kohteilta, jotka saa aisivat herä ää eripuraa. Haluamme py- syä yhdessä, jo a maailma uskoisi sinun lähe äneen minut (Joh. 17:21). Kolmivuo sen puheenjohtajakauteni lähestyessä loppuaan haluan kii ää kollegoja saa- mastani tuesta. Risto Honkanen Kuva: Elina Lind

4 4 Sihteerin palsta: Seuran 90-vuo sjuhlatapahtumat ovat paraikaa tapahtu- massa. Alueellisia juhlallisuuksia on viete y jo monissa pai- koissa ja vielä pääjuhlamme Helsingissä sekä aluejuhla Tam- pereella ovat vielä tulossa. Toivo avas pääset mukaan! Juhlien ohjelmassa on käsitelty ja käsitellään niin seuran roolia jäsentemme yhdyssiteenä, erilaisia ee siä ongelmia, ajankohtaisia terveyspolii sia kysymyksiä (mm. omantun- nonvapaus), sekä terveyslähetystyötä. Juhlat nostavat mo- nia muistoja seuran tapahtumista, ihmisistä ja yhteisistä kokemuksista. Juhlavuoden teema nostaa monia yhteiskunnan kipukoh a esille ja taas etoisuuteemme. Se herä ää ainakin minut poh maan, mitä seurana voisimme oikeas tehdä monen näiden asian kohdalla? Lääkäri kohtaa vastaanotollaan koko elämän kirjon. On toimitusjohtajaa ja polii kkoa, on perheenisää ja äi ä, on lapsia, vauvoja ja vaareja. Ja joukossa on paljon heitä, joita elämä on kolhinut rankallakin kädellä. Ei sairastaminen ole helppoa. Sairaus aiheu aa lähes aina oireita, joita joko pyritään minimoimaan tai joi- den kanssa joutuu vaan elämään ja sopeutumaan. Moni joutuu suunni elemaan edelleen menonsa sai- rauden reunaehdot huomioiden, ja moni kokemus jää kokema a. Saa aa tulla syyllisyy ä ja väsymystä. Epätoivoa, mu a onneksi myös toivoa, sillä onneksi lääke ede on kehi ynyt huimas monessa suhteessa ja au anut kärsimyksen vähentämisessä. Monen sairauden kohdalla mukana voi olla myös monia sosiaali- sia ongelmia. Voi vaan mie ä, millaista on se tuska, kun saa kuulla olevansa parantuma omas sairas? Mitä vastaan- o opöytäni toisella puolella oleva ihminen mie i kuullessaan minulle ihan niin tuiki tavallisesta sairau- desta? Juu diabeteshan teillä rouva on nyt puhjennut ja lääkitykset täytyy aloi aa. Ehkä hän mie i sa- malla naapurin rouvaa, jolta jalka on joudu u amputoimaan tai näkö on vaarassa diabeteksen vuoksi. Tai ehkä kyseessä ei ole niin dramaa nen asia, mu a se vaa i sil paljon sopeutumista. Tai millaista on elää lukuisten kipujen kanssa? Krooninen kipu jäytää elämänhalua kuin metastasoitunut syöpä kehoa. Lääkityksissä on onneksi vaihtoehtoja ja kipuklinikan spesialisteja voidaan konsultoida ja myös tehdään. Sil ne päivän pillerit pitää popsia vaikka miltä tuntuisi. Eivätkä ne sivuvaikutuksetkaan ai- na ole niin helppoja. Mones terveydenhuollon amma lainen on keskeisessä roolissa vuorovaikutuksessa po laan kanssa häntä tukien. Muis nhan kehua po lasta hyvin tehdyistä elämäntapamuutoksista tai iloitsinhan hänen kanssaan hoitotavoi eiden saavu amisesta? Tähän haluan osaltani haastaa meitä kaikkia, sillä olen ha- vainnut posi ivisen palau een vaiku avan yllä ävän paljon heidän elämässään.

5 5 Koko Suomen tasolla monet po lasyhdistykset ovat kiinni äneet eri po lasryhmien ongelmiin huomiota ja ryhtyneet ak ivises vaiku amaan yhteiskunnassa edistäen näiden po laiden asiaa. He ovat tehneet hyvää työtä, esimerkkinä vaikkapa Sydänliiton ja Diabetesliiton kampanjat ja erilaiset kurssit, joista jäse- nistölle on ollut paljon hyötyä. Voisiko seuralla olla jotain roolia tällaisessa toiminnassa? Esimerkiksi syöpäpo laiden ja muiden terminaa- livaiheessa olevien po laiden pallia ivisen hoidon kysymyksiin monella seuran jäsenellä olisi paljon an- ne avaa. Tästä esimerkkinä syyskokouksemme lauantaiaamun pallia ivisen hoidon kokonaisuus. Kun aja- tellaan Kristuksen toimintaa, niin siinä yhtenä keskiössä oli kärsivän lähimmäisen au aminen. Näkisin, e ä seurana tällaista kanna aisi tarkastella vielä lähemmin. Aiheita on varmas paljon muitakin pallia ivisen hoidon rinnalla. Puheenjohtajamme Risto esi eli tässä lehdessä seuran toiminnan tarkoituksia edellä. Näistä erityises käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kris nuskon valossa on mielestäni hyvin lähellä edellä esi ämääni ajatusta. Ehkä tässä on vähän laajemmin vielä po laan ja myös hänen omaisten- sa näkökulmaa mukana, mu a uskoisin, e ä seuralla olisi tällaiseen mahdollisuuksia. Riston puheenjohtajan palstan lisäksi tässä lehdessä voit lukea seuramme yhden tukevan kivijalan lää- kintälähetyksen kuulumisista, opiskelijoiden asioista, ja muista mielenkiintoisista asioista, joista nostai- sin yhtenä esille seuramme aiemman puheenjohtajan An Linkolan kirjoituksen. Antoisia ja ajatuksia herä äviä lukuhetkiä teks en parissa! Markus Partanen Kuva: Elina Lind.

6 6 Lähetyssihteerin palsta Jälleen on yksi kesä tal oitunut muistojen joukkoon. Vuosi vuodelta nopeammin nekin aina ohitse vilahta- vat. Syksyn haasteisiin tar uminen on pitkän loman jälkeen tuntunut jostain syystä tavallista työläämmäl- tä, mu a vähitellen kesän aikana hoitama a jääneiden asioiden pino on onneksi kuitenkin hieman ohen- tunut. Kesän kuluessa julkisuudessa käydyt keskustelut lähetyksestä ja kirkosta, kirkossa ja kirkon liepeillä ovat olleet usein surullista kuultavaa ja lue avaa. Miksi onkin niin, e ä hyvät uu set ilosanomasta puhu- ma akaan eivät uu skynnystä ylitä, mu a riidat ja erimielisyydet leviävät ajatusta nopeammin. Virren 602 sanoin Hämmennys valtaa usein tajuntamme, niin nopeaa on muutos maailmamme ja Armahda, Herra, kirkkoasi, meitä, e emme uuvu, toivoamme heitä. Juuri tulleessa ystäväkirjeessään Valjakat (muista ehan Riikan ja Riston, sekä seuramme kokoontumisista e ä viime jäsenlehdestä) poh vat samaa asiaa omasta näkökulmastaan: Suomessa Kylväjä ry on tuleera u vanhoilliseksi. Me olemme olleet tyytyväisiä järjestöömme, em- mekä osaa mieltää itseämme vanhoillisiksi. Mu a jos Raama uun uskominen on vanhoillista, niin ol- laan si en vanhoillisia! Kylväjää on arvosteltu voimakkaas Suomessa. Naispappeus ja samaa suku- puolta olevien aviolii opyrkimykset tuntuvat olevan Suomen kirkossa pääpuheenaihe. Meistä tuntuu kummalliselta ja epäoikeudenmukaiselta, e ä avustusmäärärahoja jae aisiin tällaisilla kriteereillä. Afrikassa nämä asiat eivät ole oleellisia, kun apua tarvitsevia ja kaikenlaista puute a ja hätää on lopu omiin. Yhteistyö voi toimia hyvin, vaikka kaikista asioista ei olla aina samaa mieltä. Yhtey ä ja yhteistyötä me juuri tarvitsemme. Emme keskinäistä nahistelua ja toistemme vähä elyä ja alas ampumista. Itse lähes koko 90-luvun Lähetysseuran leipää syöneenä en koskaan ole ollut valmis vain sen lauluja laulamaan. Samalla asialla ovat lähe mme maailmalla, vaikka lähe ävien järjestöjen ja seurakun en näkemyksissä pieniä eroja onkin. Se, mikä yhdistää, on paljon suurempaa kuin se, mikä ero aa. Ja meidän oma inhimillinen ymmärryksemme on niin vajavaista, e ä kovin jyrkkään oikeassa ole- misen tunteeseen lienee viisainta suhtautua suurella nöyryydellä. Maailmassa rii ää apua tarvitsevia ja loputonta puute a ja hätää. Tavalla ja toisella saamme jokainen olla mukana siinä rintamassa, joka Kris- tuksen lähe ämänä pyrkii hätää lievi ämään, lähellä ja kaukana. Sen ohessa voimme opetella käymään toinen toistemme kunnioi amisen jaloa kilpaa. Yhteistyössä on myös Kris llisen lääkäriseuran vahvuus. Jäsentensä monista erilaisista taustoista huoli- ma a seuramme on kestänyt aikojen haasteita jo yhdeksän vuosikymmenen ajan. Siitä voimme olla iloisia ja kiitollisia erityises tänä syksynä, kun valmistaudumme kuluneita vuosikymmeniä juhlimaan. Lähetys- työllä on ollut vankka asema seuran toiminnassa sen perustamisesta läh en. Myös lokakuun pääjuhlassa lähetystyö on vahvas esillä, kun juhlaviikonloppumme pää ää lähetysteologi Risto Ahosen esitelmä, jota seuraa juhlamessu Lähetyskirkossa. Toivo avas mahdollisimman moni mal aa viipyä juhlassa loppuun

7 as eikä eksy matkalla, kun sunnuntaiaamuna siirrymme Vuosaaren Sofiasta Tä torninmäelle! Ks. tarkem- pi ohjelma seuraavalla sivulla. Juhlaa odotellessa Terveyslähetyksen tuen arkeen kuuluu tällä hetkellä vuotuisen psykiatrisen seminaarin suunni elua ja matkajärjestelyjä. Tämänvuo nen seminaari pidetään Dar es Salaamissa marraskuun puo- lenvälin jälkeen. Seminaarin jälkeisessä workshopissa toivomme myös saavamme kootuksi aineksia jat- kohankkeen suunni eluun. Ilman uu a hanke a Tansanian mielenterveystyöhön saamamme val on ke- hitysyhteistyövarat loppuvat viimeistään ensi vuonna. Loppusyksyä kohden ivistyy jännitys Ulkoministeriölle nyt toukokuussa jäte yjen hankehakemusten suh- teen. Marraskuun lopulla tai viimeistään joulukuussa edämme, lähteekö Ulkoministeriö tukemaan ter- veydenhuollon etojärjestelmä- ja/tai pallia ivisen hoidon kehi ämishanke amme, molemmat Tansa- niassa nekin. Nepalissa uusi hanke selkäydinvammaisten kuntoutuspalveluiden parantamiseksi on käynnissä ja jatkuu ilman uusia hakuprosesseja vielä seuraavat kaksi vuo a. Se onkin nyt hankerintamalla ainoa varma asia, kun ensi vuoden toimintasuunnitelmaa kirjoitetaan. Toisaalla tässä lehdessä (s. 18) tarjolla on myös haaste meille seurana uudella alueella Keski-Aasiassa: mi- käli innostusta löytyy rii äväs, sitoudumme tukemaan uu a s pendiaa a hänen jatko-opinnoissaan. Päämääränä on tälläkin tavoin vahvistaa mielenterveystyötä maassa, jossa sen tarve epäilemä ä on valta- va. Niin monin tavoin vuosikymmenten ajan sen kansa on joutunut väkivallasta ja sen uhasta kärsimään. Viime sunnuntain evankeliumiteks ssä esiintyi kiitollinen samarialainen (kymmenestä spitaalisesta se, joka parannu uaan palasi parantajaansa kii ämään), sitä edellisessä laupias samarialainen. Suokoon Ju- mala meidänkin sisimpäämme sellaisen mielenlaadun, e ä kaiken keskellä sydämissämme säilyvät niin laupeus kuin kiitollisuus. Nytkin, kun käymme koh pimeneviä syyspäiviä, pitkiä iltoja ja öitä, kukin omalla paikallamme ja omien haasteidemme innoi amina ja/tai uuvu amina. Kristuksen ris, rakkauden voi o, on ihmiskunnan toivo, aamunkoi o. On Luoja siinä yömme valaissut, on uu a luovan työnsä alkanut. Virsi 602: Elina Lind PS: Muista syyskokouksen lähetysosio su Lähetystalolla (ks. ohjelma s. 30). Tervetuloa pää ämään viikonloppumme lähetyksen merkeissä!

8 8 K M M Paikka: Itete, Tansania Kuvat: Mar Laukkanen Kansainvälinen Mielenterveyspäivä Kaikki tervetulleita! Paikallisen secondary schoolin koululaisia kylän aukiolla, juhlakatoksen edessä. Hyvähän sieltä oli katoksen alta katsella kun toiset riehuvat paahteessa; tanssiesityksen jälkeen kuorolaulua.

9 9 Siellä pi tai sai pönö ää kutsu- vieraiden joukossa. Si en näytelmiä! Tässä juoppo nainen, bangia pol avat pojat ja poliisi. Kutsuvieraat vie in syömään, illemmalla kentällä oli vielä jalkapallo-o elu. Sairaalan joukkue saa väliajalle ohjeita. Lähetyslääkäri li FI viite 1009 : Missä hätä on suurin viite 1025 : Psykiatriaa Tansanian maaseudulle viite 1960 : Green Pastures -sairaala, Nepal viite 2024: ICT-hanke, Tansania Käytä viitenumeroa, se alentaa pankin kuluja! Kerätyt varat käytetään ulkominiteriön tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksiin sekä tansanialaisen s pendiaa n tukemiseen*. Lisäksi keräysvaroilla voidaan tukea muitakin lähetys- tai kehitysyh- teistyökohteita hallituksen päätöksellä. Pieni osuus käytetään ko maassa toimintaan, joka tukee lähetystyön ja kehitysyhteistyön tunnetuksi tekemistä jäsenistön keskuudessa. *kannatusrenkaalla oma viitenumero Keräyslupa 2020/2012/ (uusi lupa haussa)

10 10 Hallituksen palsta Kokousvalmisteluita ja muita juoksevia asioita Hallituksen syyskauden alku on ollut kiireinen 90v juhlavuoden vuoksi. On viimeistelty alueellista Road Trip kiertue a, joka on jo käynyt Seinäjoella, Oulussa, Kuopiossa sekä Turussa. Yksi alueellinen tapahtu- ma on tulossa marraskuussa Tampereella (ks. ilmoitukset), ja seuran 90v pääjuhla seminaareineen Helsin- gissä Näiden yksityiskoh en hiomisessa on ollut jonkin verran tekemistä, ja toivommekin, e ä nau e lopputuloksista. Alueellisten tapahtumien vahvuus on osoi anut olevan siinä, e ä se on koonnut lähialueelta kollegoja yhteen, joiden ei ehkä olisi mahdollista lähteä kauemmas syys- ja kevätkokouksiin. Hallituksessa olemme keskustelleet, e ä tällaiselle toimintatavalla saa aisi olla kysyntää jatkossa. Tapah- tumien järjestäminen on selväs helpompaa, kun puhujien pääosa on tullut seuran puolelta. Näin alueyh- dyshenkilöiden on ollut selväs helpompi olla järjestämässä tapahtumia. Mikäli olet halukas, e ä jatkossa myös alueellasi olisi tapahtumia, niin voit o aa yhtey ä aluevastaavaamme Leena Uusitaloon tai alueesi alueyhdyshenkilöön. Mikäli alueellasi ei ole alueyhdyshenkilöä, niin haluaisitko Sinä olla alueellasi ak ivi? Seuran sääntömääräisessä syyskokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelmat ja budje t sekä puheen- johtaja ja hallitus. Myös jäsenmaksu uudelle vuodelle vahvistetaan. Nämä ovat perinteises alkusyksyn toiminnan keskiössä. Toimintasuunnitelmat ja budje t on saatu pääosin jo valmiiksi. Seuran taloudellinen lanne on vakaa. Kuten aiemmin, niin TLT:n osalta budje ssa on merki ävää se, e ä UM:n päätökset uu- sien hankkeiden hanketuesta tulevat vasta ihan loppuvuodesta, usein joulukuun aikana. Näin budje ssa on vielä mahdollisuuksia muu ua. Erityisen kiitollisia olemme TLT:n lahjoitusten kasvusta, joka mahdollis- taa seuran hankkeiden toteu amisen. Omavastuuosuus on useimpiin hankkeisiin 15 % omarahoitusta, ja UM tuo 85 % rahoituksesta. Usein 15 % omarahoituksesta riihikuivia euroja tulee olla 7.5 % ja vapaaeh- toistyön kau a voi rahoitusmäärä olla tuo loppu 7.5 %. Seura on hakemassa nyt Nepaliin merki ävää vammaishanke a, jonka omarahoitusosuus on vaan 7.5 %, mu a sen kaiken täytyy olla riihikuivaa rahaa. Lisäksi mahdollinen IT-hanke Tansaniaan tulee hyväksytyksi tullessaan olemaan myös hyvin suuren koko- luokan hanke. Toivommekin, e ä lahjoitusten kasvu voisi jatkua myös tulevina vuosina. Tässä lehdessä haetaan myös seuran uudelle s pendiaa lle rahoi ajia Afganistaniin. Tästä voit lukea tarkemmin lähetys- sihteerin palstalta, jossa tarkemmat edot asiasta. Opiskelija- ja nuorten lääkärien toimintaa sekä matka-apuraha-asioita Opiskelijatoiminnassa seuran opiskelijavastuunkantajat kokoontuivat vastuunkantajapäiville Ouluun. On ilo kertoa, e ä seuran opiskelijatoiminta jatkuu vahvana ja vastuunkantajat ovat innostuneita työhönsä. Haluamme seurana tukea heitä jatkossakin vahvas ja on ollut ilo nähdä heitä alueellisissa laisuuksissa sekä tulevassa syyskokouksessa. Hallitusta on jo keväällä puhu anut seuran matka-apurahojen saajien sekä hankkeiden työntekijöiden turvallisuusasiat. Seuran matka-apurahojen saajilla ja hanketyöntekijöillä ei onneksi ole ollut turvallisuus- ongelmia, mu a haluamme pyrkiä osaltamme ohjeistamaan toimijoita, e ei niitä jatkossakaan olisi. Halli- tus on hyväksynyt tästä ohjeen, jotka julkaistaan seuran ne sivuilla ja jatkossa toimitetaan myös apura- hojen hakijoille. Seuran nuorten lääkärien tapaaminen Tampereella oli hyvä, ja kertoi osaltaan, e ä vastaavalle toiminnal- le on tarve a. Nuoret vastavalmistuneet lääkärit haluaisivat saada yhtey ä vanhempiin kris yihin kolle-

11 goihin. Koska moni joutuu muu amaan pois opiskelupaikkakunnaltaan, ei uudella työpaikkakunnalla väl ämä ä ole tu avia tai etoja toisista kris tyistä kollegoista. Paikallistoiminnan tarve on tunniste u tärkeäksi tässä asiassa. Seuran matka-apurahoille oli syksyn haussa 2 hakijaa hakuajalla alkaville matkoille sekä si en 2 muuta hakemusta, jotka kaikki on käsitelty. Lääke eteen opiskelijat Katariina Laato sekä Ma Jakkula saivat mo- lemmat 500 matka-apurahan, lääke eteen opiskelija Hanna Räty sai 300 matka-apurahan Bri en kris- llisen lääkäriseuran tapahtumaan, ja ortopedi Maarit Valkealah sai 500 matka-apurahan vapaaehtois- työhön Nepaliin. Tilitoimiston kilpailutus ja tulevia kokouksia Si en yksi merki ävämpi asia, josta voisi mainita, on seuran litoimiston kilpailutus. On huoma u, e ä seuran kannalta suurin tarve litoimistolle on, e ä sillä olisi osaamista UM:n hanketyöstä. Leppävaaran laskenta on seuran kau a tätä jonkin verran saanut, mu a se on kaikki työllistänyt lähetyssihteeriä mel- koises. Katsommekin nyt loppuvuoden kuluessa tarjouksia, mitä saamme eri paikoista. Kustannussäästö on myös yksi syy tähän kilpailutukseen, jonka hallitus pää nyt kokouksessaan. Muita asioita ovat olleet seuran kevätkokouksen 2014 suunni elut. Kevätkokous pidetään jäsenten pyyn- nöstä taas Pyhätunturin Kairosmajalla Voit merkitä päivämäärät jo kalenteriisi. Seuraavas- sa Kris llisessä lääkärilehdessä on tarkemmin etoja siitä. Si en myös ICMDA:n maailman kongressi on tulossa nyt kesällä 2014 Ro erdamiin Hollan in. Siitä myös pientä mainosta tässä jäsenlehdessä ja osoi eessa (h p:// Hallitus toivo aa kaikille seuran jäsenille siuna ua syksyä! Hallituksen puolesta Markus Partanen 11 Hallitus 2013 sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@skls.fi Jäsenet: Risto Honkanen, pj Markus Partanen, varapj, siht. Elina Lind, lähetyssiht. Anna Numminen, varasiht. Elina Heiro Martti Kulvik Eija-Anitta Kynsilehto Varajäsenet: Robert Paul Reino Pöyhiä Eliisa Viljanen Säde Stenlund (opiskelija) Anna Usenius (opiskelija) Matti Ketonen Olli-Pekka Ryynänen Anna Rajavuori (opiskelija), rahastonhoitaja Pyry Sipilä (opiskelija)

12 12 SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt Aluevastaava: Leena Uusitalo Hämeenlinna: Kotka: Taina Heikkilä Mylli e 16, Parola taina.heikkila@fimnet.fi Pasi Pöllänen Lavansaaren e 6, Kotka pasi.pollanen@fimnet.fi Pori: Pekka Mäkinen Täh sen e 40, Vanha-Ulvila pekka.makinen@nic.fi Seinäjoki: Leena Uusitalo Lehtorannan e 11, Lakaniemi leena.uusitalo@vimpeli.fi Kuopio: Risto Honkanen risto.honkanen@fimnet.fi Ree a Siljanen ree a.siljanen@fimnet.fi Lappeenranta / Etelä-Karjala: Oulu: Kaarina Pesonen Kaivokorvenkatu 16, Lappeenranta kaarina.pesonen@fimnet.fi Anna Ruotsalainen Tampere: Turku: Vaasa: Tea Vuorela tea.vuorela@uta.fi Rii a Saario Vähä-Hämeenkatu 9 D 79, Turku rsaario@gmail.com Anna-Liisa Punto Mäkikaivon e 12 A4, Vaasa anna-liisa.punto@fimnet.fi Muillekin alueille pyritään saamaan yhteyshenkilöt. Ak iviset voivat ilmoi autua seuran sihteerille tai aluevastaavalle.

13 13 Opiskelija-asiat Tässä tämän hetkiset kris llisten kandiseurojen yhteys edot. Ilmoi akaa muutoksista opiskelijayh- dyshenkilö Suvi-Tuuli Simojoelle. Helsingin Ris side Pj Pyry Sipilä Kuopion Heräämö Elina Viren Tampereen Arbor Vitae pj Anna Häkkinen Turun Luukas-Klubi pj Juhani Junnila varapj Hanna Räty Oulun Henkireikä pj Jere Jyränki Emma Vidjeskog SKLS:n opiskelijayhdyshenkilö Suvi-Tuuli Simojoki

14 14 Keskustelun herättäjä palsta: Milloin vastasyntyneen tehohoito voidaan eettisesti ajatellen lopettaa? Otsikon kysymykseen aja elin saavani vastauksen yhdessä muiden nuorten kris yjen lääkärien kanssa kun järjestelin 3.8. seminaaripäivää. Sainkin kysymykseeni vastauksen. Sen lisäksi sain paljon paljon muu- takin. Päivän pääpuhujana oli John Wya, UCL:n (University College London) e ikan ja neonatologian professo- ri, nöyrä Jumalan mies, jolla oli paljon anne avaa. Jo alussa selvisi, e ä kyseinen mies oli mukana kehi ä- mässä vastasyntyneen viilennyshoitoa, joka on meillä Suomessakin käytössä. Wya n mukaan kyseessä oli pikku ju u, joka voi sa ua kenelle tahansa, joka antaa elämänsä al iksi Jumalan käy öön. Innosta- va ajatus. Heräsin kuuntelemaan tarkemmin. Lääke eteellisen keskustelun yhteydessä opin uu a vastasyntyneen aivoista, aivovammoista ja niistä toi- pumisesta. Kuuntelin mielenkiinnolla, miten Wya n perheelle tu u trisomia 18 -lapsi, Christopher, vai- ku niin monen ihmisen elämään posi ivises ennen kuolemaansa ja vielä sen jälkeenkin. Kuuntelin, mi- ten tästä vauvasta tuli seurakunnan suosikki - hän kulki sylistä syliin Jumalanpalveluksen aikana ja olemas- saolollaan toi iloa toisille ihmisille pienistä lapsista harmaahapsuisiin kirkkomummoihin saakka. Kuunte- lin, miten Englannissa vastasyntyneen teho-osastolla järjestetään kuolevan vauvan vanhemmille mahdol- lista yöpyä vauvansa vieressä ja o aa vauva viereensä sänkyyn. Kuuntelin, miten kerran vuodessa sairaa- lassa järjestetään messua, jossa muistellaan klinikalla kuolleita lapsia. Kuuntelin, miten sairaalassa van- hemmat saivat pitää vastasyntyneen vauvansa sylissä kun tämä tekee kuolemaa ja miten saa ohoito jär- jestetään kyseisessä sairaalassa. Kuuntelin, mitä kaikkea rakkaus saa aikaiseksi - mitä kaikkea rakaste una oleminen tarkoi aa, mitä ihmisenä oleminen tarkoi aa. Kuuntelijat Johnin lumoissa. Kuva: Anna Numminen

15 Yhtäkkiä tuo otsikkoni suuri kysy- mys tuntui niin mitä ömältä tä- män kaiken rinnalla. Kiinnostuneil- le: vastaus kysymykseeni oli, e ä vastasyntyneen tehohoidon voi lope aa kun se alkaa vaiku aa enemmän sivistyneeltä lasten pa- hoinpitelyltä kuin lapsen hoitami- selta. Jokaiselle lapselle tulee taata syntymäoikeudeksi rakkau a, ra- vintoa ja hyvä kivunhoito. Kaikki muu on ekstraa ekstraa joka toki annetaan jos lanne sallii. Syli ja 15 Lähde: Wikimedia Commons helli ely siis pitäisi olla hoidon osana ravitsemuksen, lääkityksen ja vaipanvaihdon lisäksi. Joka tapauksessa Jotain sy yi sydämeeni: haluan etää lisää vastasyntyneiden pallia ivisesta hoidosta, haluan oppia lisää. Olen ihme, suuri ihme, kiitän Sinua siitä, mitä haluat tehdä tällä ihmeelläsi? Mitä tämä ihme voisi tehdä muille ihmeille? Haluan ihmetellä Sinua ja Sinun luomakuntaasi enemmän ja enemmän. Tahdon oppia ra- kastamaan tavalla, jolla minut on tarkoite u rakastamaan Sinun ihmeitäsi. Haluan Sinun rakkautesi voi- malla saada paljon aikaan. Haluan nähdä enemmän ja enemmän rakkautesi voimaa, sillä Sinä olet lääke- eteen, neonatologian, historian, biologian, seurakunnan, koko luomakunnan Herra aina ja iankaikkises. Laura Räisänen Kirjoi aja on lastentauteihin erikoistuva lääkäri, kolmen lapsen äi, joka tällä hetkellä työskentelee Hä- meenlinnan keskussairaalassa. Palstalla kirjoi ajat esi ävät omia ajatuksiaan herä ämään yleisempääkin keskus- telua tärkeistä aiheista. Palstan kirjoitukset eivät ole seuran julkisia kannano oja asioihin, vaan palstan tarkoituksena on haastaa lukijaa poh maan omaa suh- de aan käsiteltävään asiaan. Aiheet vaihtelevat ee sistä ongelmista aina terveys- poli ikan aiheisiin. Keskustelua voidaan jatkaa seuraavassa jäsenlehdessä sekä seu- ran ne sivujen foorumilla käy tutustumassa! Toimituskunta o aa vastaan aihe-ehdotuksia, lähetä omasi osoi eeseen sihteeri@skls.fi.

16 16 Ihme ja kumma Käsite "ihmeparaneminen" ei oikein sovi lääke eteen ukimpaan raamiin. Toki useimmat lääkärit, ainakin vanhetessaan, törmäävät usein kummallisiin paranemisiin, joita ei uskoisi tapahtuvan. Kuten rouvaan, joka sairastui rintasyöpään 40-vuo aana vuonna 1961, toisen rinnan syöpään vuonna 1963 ja keuhkoihin levinneeseen munuaissyöpään vuonna 1990 ja joka kuoli vasta vuonna 2000 saavute uaan 80 vuoden iän. Katolisessa kirkossa kanonisaa oon lii yy ihmeparanemisen vaa mus, eli edesmenny ä ei voida kutsua autuaaksi saa pyhäksi, ellei hänen väli ämänään voida osoi aa tapahtuneen ihmeparaneminen tai kak- si. Ihmeparanemiselle on asete u kriteerit. Sairauden pitää olla vakava, parantumaton tai ainakin vai- keahoitoinen, se ei saa olla sellaisessa vaiheessa, e ä spontaaniparaneminen on mahdollista, paranemi- sen on tapahdu ava momentaanises ja kokonaan eikä tau saa uusia. Ihmeparanemisia voi toki myös tapahtua ilman e ä se on osa kanonisaa oprosessia. Tu uja ovat Lour- des'in ja Fa man pyhiinvaelluskohteet, joista ihmiset hakevat lohtua ja rukoilevat sielun ja ruumiin para- nemista. Lourdes'issa ihmeparanemisen tai yllä ävän paranemisen kokenut pyhiinvaeltaja voi hakeutua alueella sijaitsevaan klinikkaan, jossa asiaa aletaan tutkia alustavas. Jos näy ää siltä, e ä tapahtumassa on poikkeuksellisia piirteitä, asia etenee ja käy läpi lääke eteellisen arvion. Useimmat tapaukset jäivät tähän, sillä koko järjestelmän 150-vutoisen historian aikana on Lourdes'issa hyväksy y ihmeiksi vain 69 tapausta yli 7000 alulle pannusta tapauksesta. Ihmeparanemisten ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina, ja vuoden 1965 jälkeen on ihmeparantumisiksi katso u vain 6 tapausta, tuorein vuonna Ihmeparanemiset koskivat aikaisemmin usein tuberkuloosia ja muita infek osairauksia, ny emmin an bi- oo en tultua käy öön MS ja syöpäsairaudet ovat usein niitä loja joista henkilöt paranevat. Psykiatrian alaan kuuluvia paranemisia ei tutkita ihmeinä, koska asian todistaminen on vaikeaa ellei mahdotonta, psykiatrisia sairauksia kun ei oikein voida tutkia objek ivisin menetelmin, kuten laboratoriokokein ja ku- vantavin tutkimuksin. Sokean miehen parantaminen ja Lasaruksen herä äminen; espanjalainen maalaus 1100-luvulta.

17 Ihmeparanemiset hyväksyy ihmeiksi kirkko, ei lääkärikunta. Lääkärikunta toimii asiantun jana. Asian kä- si elyn loppuvaiheessa useita erikoisaloja edustava raa, jonka jäsenet eivät väl ämä ä kuulu kirkkoon, esi ää kantansa sen suhteen, onko henkilö parantunut odo ama a eli seli ämä ömällä tavalla. Miten lääkärin tulee suhtautua näihin? Jokainen lääkäri tapaa uransa aikana ihmeellisiä paranemisia eikä niistä ajatella, e ä ne olisivat Jumalan väliintulon aiheu amia ihmeitä. Me aja elemme, e ä eri sairauksi- en biologiaan kuuluu erilainen etenemistapa. Toki me uskomme, e ä Jumala halutessaan voi puu ua ih- misen elämään suoraan ja halutessaan Hän etenkin voi parantaa. Rajallinen lääke eteellinen etämys ja osaaminen eivät kuitenkaan salli sen pidemmälle menevää päätelmää kuin e ä tapauksessa on jotain poikkeuksellista. Kirkon asia on arvioida onko asiassa kokonaisuutena jumalallisia piirteitä. Kanonisaa ossa vaadi ava ihmeparanemisvaa mus edustaa myös omaa historiallista aja elutapaa. Lää- ke eteen edetessä voi käydä yhä vaikeammaksi osoi aa vakuu avas henkilön paranemisessa poikkeuk- sellisia, ihmeellisiä piirteitä. Ehkä tulevaisuus muu aa pyhimyskriteerejä tältä osin, niin dramaa sia kuin ne ovatkin? Ihmeparanemiset ovat kiehtova sekoitus lääkärin professiota, lääke ede ä, uskonnollisuu a ja ihmisenä olemista. Ne kiehtovat ainakin kahdesta syystä: Niissä on vahva vies uskovaisille Jumalan väliintulosta ja samalla niissä on rii äväs ve ä skep koiden myllyihin. Robert Paul 17 Seuran toiminnasta: Miten vaikuttaa seuran sääntömääräisten kokousten sisäl- töön, vastuunkantajavalintaan ja toimintaan muutenkin? Hallituksessa pää mme selventää seuran säännöissä olevia asioita koskien sääntömääräisiä kokouksia ja vastuunkantajavalintoja. Seuran jäsenillä on hyvä mahdollisuus vaiku aa seuran toimintaan monella ta- solla. Hallitus kuuntelee eri äin mielellään palaute a ja pyrimme suuntaamaan toimintaamme saamam- me palau een mukaan. Tässä yhtenä esimerkkinä nyt vaikkapa tuo kevätkokouksen 2014 paikka (Pyhätunturin Kairosmaja), joka on suoraan jäsenten toiveista lähtöisin. Ja esimerkkejä olisi monia. Seuran jäsenkyselyjen tulokset ovat vaiku aneet myös runsaas toimintaamme ja vaiku avat edelleen. Tulemalla mukaan vastuunkantajiin pääset varmas vaiku amaan ja kehi ämään seuraa. Lisäksi jäsenten on mah- dollista saada asioita seuran sääntömääräisten syys- ja kevätkokouksien asialistoille. Tässä referoin sään- töjä suoraan, jotka löytyvät muuten myös seuran ne sivuilta osoi eesta: h p:// saannot.pdf. Sääntöjen 8 pykälässä on kohta, joka kuuluu: Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoite ava siitä kirjallises hallituk- selle viimeistään kahta kuukau a ennen kokousta. Nyt syyskokousta ennen ei tullut muita asioita listalle,

18 18 joten päätösasioita ei sääntömääräisten asioiden lisäksi tule. Seuran kevätkokousta ajatellen DL kirjallisille pyynnöille ja ehdotuksille on , johon mennessä pyynnöt sääntömääräisen kevätkokouksen asia- listalle tulevista asioista on esite ävä hallitukselle. Helpointa on lai aa s-pos a esimerkiksi puheenjohta- jalle (puheenjohtaja@skls.fi) tai sihteerille (sihteeri@skls.fi) tai pos aa kirjeenä tämä seuran osoi eelle (joka löytyy seuran sivuilta). Toimihenkilöiden kohdalla hallituksen ja puheenjohtajan valinta tapahtuu aina sääntömääräisessä syysko- kouksessa seuran sääntöjen mukaises. Hallituksen muodostamisessa periaa eenamme on koota tasapai- noinen hallitus, jossa kaikilla ikäryhmillä, maan eteellisillä alueilla ja mahdollisuuksien mukaan myös eri- koisaloilla olisi yhtäläinen edustajuus. Näin saamme parhaiten kuultua erilaisia näkökulmia ja tehtyä to- dennäköises tasapuolisimmat päätökset seuran jäsenten kannalta. Hallituksessa pohdimme aina syys- kaudella erovuoroisten kanssa jatkotoiveita, ja vapautuville hallituspaikoille kyselemme aina halukkuu a monilta. Mikäli sinulla on kiinnostusta, voit ilmiantaa itsesi hallituksen jäsenille. Opiskelijajäsenistä ehdo- tukset pyydämme seuran opiskelijatoimikunnalta, joten opiskelijat olkaa yhteydessä opiskelijavastaava Suvi-Tuuli Simojokeen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja 8 varsinaista jäsentä sekä 3-8 varajäsentä. Käytännössä varajäsenet osallistuvat hallitustyöskentelyyn hyvin samalla tavalla kuin varsinaiset jäsenet. Nyt erovuoroisista hallituksen jäsenistä hallituksen jäsen Eliisa Viljanen jä ää paikkansa seuraajalleen vuo- den vaihtuessa. Kiitämme Eliisaa ak ivista hallitustyöskentelystä ja toivotamme hänelle siunausta jatkoon. Seuran puheenjohtajan valinta on perinteises useimmiten vaa nut hyvää jalkatyötä kentällä. Harvemmin olemme saaneet ehdotuksia ns. kentältä tähän tehtävään, vaikka sekin olisi mahdollista. Myös seuran syyskokouksessa voi tähän tehtävään vielä ilmoi autua ehdokkaaksi. Usein pohdimme ehdokkaita halli- tuksessa ja kysymme heiltä kiinnostusta ja mahdollisuuksia tehtävään. Moni tähän hyvinkin pätevä henki- lö on ak ivinen niin monessa paikassa, e ä vaikka halukkuu a löytyisi, ei aina käytännössä ole mahdolli- suuksia o aa tehtävää vastaan. Aika kun on rajallisin resurssi. Olemme myös poh neet avoimien vaalien mahdollisuuksia, mu a mahdollisten ehdokkaiden niukka määrä ei toistaiseksi ole tätä mahdollistanut. Onneksi seuran puheenjohtajat on aina löyde y. Esimerkiksi 2000-luvun puheenjohtajat An Linkola, Lii- sa-maria Voipio-Pulkki ja Risto Honkanen ovat toiminnallaan vaiku aneet eri äin posi ivises seuraan ja saamme olla heille eri äin kiitollisia kaikesta siitä vapaaehtoistyöstä, mitä he ovat seuran hyväksi tehneet. Samaten olemme kiitollisia myös kaikille aikaisemmille puheenjohtajille merki ävästä panoksestaan seu- ran toiminnassa. On hienoa nähdä, e ä moni heistäkin on edelleen mukana seuran toiminnassa. Vuodenvaihteessa puheenjohtaja Risto Honkanen luovu aa tehtävänsä seuraajalleen, joka valitaan seu- ran sääntömääräisessä syyskokouksessa la klo 16 17:30. Hallituksen esitys seuran uudeksi pu- heenjohtajaksi on Markus Partanen, joka on ollut seurassa aiemmin niin opiskelijavastaavana kuin sihteerinä 2010 alkaen. Vuoden 2013 aikana hän on toiminut myös seuran varapuheenjohtajana hoi- taen sihteerivastuita puoliksi Anna Nummisen kanssa. Hallituksen puolesta, Markus Partanen

19 19 Mielen terveyttä Afganistaniin Kansainvälinen kris llinen kehitysyhteistyöjärjestö on tehnyt uraauurtavaa työtä mielenterveyspalvelujen kehi ämiseksi Afganistanissa jo vuodesta 1995 läh en. Suomalaiset alan amma laiset ovat pitkään ol- leet tässä mukana kehi äjinä ja koulu ajina. Hera ssa, maan länsiosassa, toimii tällä hetkellä kaksi projek a: Mielenterveysalan koulutuskeskus sekä yhteisötason mielenterveysprojek. Ensin maini u mm. koulu aa klinikallaan psykiatreja yhteistyös- sä terveysministeriön virallisen erikoistumisohjelman kanssa. Suurin haasteemme on, e ä tarvitsisimme pitkäaikaisen psykiatrin koulu ajalääkäriksi. Olisiko Suomessa joku innokas tähän tehtävään? Projek on myös aloi amassa kliinisen psykologian koulutuksen pilotoin a sekä sosiaalityön kehi ämistä kumpaakaan ei Afganistanissa vielä ole käytännössä ollenkaan. Yhteisötason mielenterveysprojek puolestaan koulu aa mm. ope ajia ja uskonnollisia johtajia sekä ja- kaa etoa mielenterveyskysymyksistä viikoi aisten TV-ohjelmien ja neljännesvuosi ain ilmestyvän leh- den avulla. Vuoden 2013 alussa aloi pohjoisessa Mazar-e-Sharifin kaupungissa kolmas mielenterveysprojek m- me. Tämä projek saa kolmivuo sen rahoituksen Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahois- ta. Aloitamme parhaillaan yhteisötason kursseja mm. ope ajille, uskonnollisille johtajille ja poliiseille etämyksen lisäämiseksi mielenterveyskysymyksistä. Kurssilaiset ovat valtavan innostuneita oppimaan aiheesta, joka on heille entuudestaan aivan tuntematon! Jatkossa on tarkoitus laajentaa toimintaa myös Mazar-e-Sharifissa terveydenhuollon amma laisten koulu amiseen. Parhaillaan projekteissamme on meneillään parikin todella innostavaa kehityshanke a. Afganistanin ter- veysministeriön mielenterveysosasto on kutsunut järjestömme suunni elemaan ja pilotoimaan WHO:n kouluihin suosi elemaa Elämäntaito-opetusta (Life Skills Educa on). Sen tavoi eena on vahvistaa nuor- ten sosiaalisia ja oman elämän hallintaan lii yviä taitoja ja tukea näin mielentervey ä. Suunnitelmana on, e ä luomme tähän koulutukseen kymmenen aiheen opetuspake n ja testaamme sen neljässä kou- lussa Mazar-e-Sharifissa paikallisten ope ajien kanssa. Terveys- ja kou- lutusministeriöiden yhteisenä ta- voi eena on saada tämä Elämäntai- to-opetus koulujen kymmenennen luokan viralliseen opetusohjel- maan. Projek mme, ja erityises sen suo- malaisten psykiatristen sairaanhoi- tajien, haaveena on jo vuosia ollut Mullahit eli uskonnolliset ope ajat tekevät ryhmätyötä mielenterveyskurssillamme.

20 20 kehi ää moniamma llista imi- työtä mielenterveystyössä ja eri- tyises hoitajien roolia siinä. Af- ganistanin terveysministeriö on tämän vuoden alussa pyytänyt järjestömme mukaan luomaan kaksivuo sta psychosocial coun- selor -koulutusta. Tämä koulutus perustuu aikaisemmalle, erään toisen järjestön pitämälle kol- men kuukauden kurssille, mu a nyt siitä tulisi osa virallista ter- Tässä tuoreet psychosocial counselorimme. veydenhoito-oppilaitosten ope- tusohjelmaa. Nämä psychosocial counselorit tulevat toimimaan lähinnä perusterveydenhuollossa, mis- sä mielenterveyspalvelujen saatavuus on tällä hetkellä lähes olematonta. Joidenkin laskujen mukaan tä- mänhetkinen tarve olisi jopa 700:lle tällaiselle työntekijälle. Tarkoitus on, e ä me luomme opetusmateri- aalin ja pilotoimme tämän koulutuksen Hera ssa yhdessä terveydenhoito-oppilaitoksen kanssa. Mielenterveysprojek ssamme on jo pitkään työskennellyt viisi sairaanhoitajaa, jotka ovat saaneet koulu- tusta työn ohessa. Kesäkuussa terveysministeriö järjes yllä äen näy ökokeen kaikille, jotka tekevä neuvontatyötä ja haluavat virallistaa osaamisensa. Jatkossa si en vain virallisen psychosocial counselor - tutkinnon suori aneet saavat tehdä tätä työtä. Perusteellisessa kokeessa oli sekä teoria- e ä käytännön osuus. Osallistujia oli yksitoista eri järjestöistä. Kuusi heistä läpäisi ten t - joukossa kaikki viisi meidän hoi- tajaamme. Tämä onsuorastaan unelmien täy ymys, olemmehan kamppailleet jo vuosia saadaksemme hoitajillemme virallisen statuksen. Näistä hoitajistamme voi jatkossa tulla alan koulu ajia! Hera n mielenterveyskoulutuskeskuksen johtajana toimii Dr. Hamidi. Hän on koulutukseltaan lääkäri, mu a on hallinnollises orientoitunut ja on erinomainen projek njohtajan roolissa. Dr. Hamidi edustaa työtämme mm. terveysministeriön mielenterveysosaston kuukausi ain koolle kutsu- massa yhteistyökomiteassa sekä muissa neuvo elu- ja suunni elu lanteissa. Hän on jatkuvas kasvanut ja kehi ynyt tehtävässään ja aja elemme, e ä hän voisi tulevaisuudessa toimia koko mielenterveysohjel- mamme johtajana (Program Director). Olemme kannustaneet Dr. Hamidia aloi amaan Public Health opinnot, jo a hän voisi edelleen kehi yä tehtävässään, o aa laajempaa vastuuta mielenterveysohjelmassamme sekä hyödyntää taidoillaan ja e- doillaan koko Afganistanissa tehtävää mielenterveystyötä yhteistyössä terveysministeriön kanssa. Afganistanissa ei ole mahdollista suori aa post graduate -tutkintoa kansanterveys eteessä, kuten ei mil- lään muullakaan alalla. Käytännön syistä varteenote avin vaihtoehto on In assa, jonne Dr. Hamidi on nyt hakenut. Kaksivuo nen etäkoulutus alkaa tammikuussa 2014 ja sisältää kahdes vuodessa kolmen vii- kon lähiopiskelujakson In assa.