KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Sisältö: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 5. UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Liite: TOIMEENPANOSUUSNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

2 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö nojaa keväällä 2014 hyväksyttyyn merkittävästi uudistettuun maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Biotalouden valttejamme ovat metsätalouden uudet teknologiat, paikallisesti kestävästi tuotettu energia, puhdas vesi ja puhdas ruoka. Työtä ja tuloa maakuntaan tuo myös nopeasti kehittyvä digiteknologia: verkko-, mobiili- ja pilvipalvelut sekä erityisesti kyberturvallisuusala. Yritysten innovaatiot saavat entistä enemmän vauhtia osaamisorganisaatioilta. Niiden tutkimus- ja tuotekehitysponnisteluista syntyy uutta kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Keskisuomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat julkiset ja yksityiset palveluiden tuottajat yhdessä. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön perusedellytys, joiden kytkeytymistä tulokselliseen aluekehittämiseen on edistetty useissa tapaamisissa eri puolilla maakuntaa, ns. motiiviseminaareissa. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu maakuntaohjelmakauden vuosien kehittämistoimet. Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laadittiin, perinteiseen tapaan osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksien keskusteluihin osallistui lähes 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi edellyttää maakunnassa totuttautumista. Aiemmin Keski-Suomen liitossa päätettyjen hankkeiden rahoituspäätökset tehdään uudella ohjelmakaudella Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutoksen ei uskota olevan merkittävä koska hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuu edelleen Keski-Suomen liitossa. Vastaavasti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä toimeenpanosuunnitelma on ensimmäinen uuden aluekehittämislainsäädännön (7/2014) mukainen kehittämisasiakirja, ja se on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELYkeskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Asiakirjan valmistelussa on voitu hyödyntää keväällä hyväksytyn Keski-Suomen strategian ympäristö- ja tasa-arvoarviointia, jonka vuoksi tähän toimeenpanosuunnitelmaan ei ole sisällytetty erillistä yva-arviointia. Kiitämme kaikkia osallisia aktiivisesta valmistelusta Jyväskylässä Mikko Tiirola Ulla Perämäki Anita Mikkonen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

3 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2013 lopussa oli Viime vuosina maan sisäinen muuttovoitto on hiipunut. Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle ja ikärakenne on eriytynyt alueellisesti. Maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri, ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Keski-Suomen työttömyys on jo vuosikymmeniä ollut koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat kasvattaneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Yrittäjien määrä maakunnassa vastaa 5 %:n väestöosuutta, ja uusia yrityksiä syntyy aktiivisesti. Yritysten T&K-panostukset ovat olleet viime vuosina vähäiset. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Korkeakoulujen osuus T&K-toimintaan on viime vuosina kasvanut koko maata nopeammin. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti on edelleen vähäistä ja kattaa 4 % koko maan tavaraviennin arvosta. Kuten koko maassa, myös Keski-Suomessa, kuntatalous on merkittävästi heikentynyt viime vuosina. Heikko yleinen talouskehitys on vähentänyt verotuloja ja valtionosuusleikkaukset ovat kiristäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun. Viimeisimmän Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski- Suomen Aikajana 2/2014, ) mukaan maakunnan yritysten liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 lopussa ja kääntyi viennin vetämänä loivaan kasvuun vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto asettui puolivuotiskaudella hieman alemmaksi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi viimeisimmällä vuosipuolikkaalla osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Eniten liikevaihto supistui teknologiateollisuudessa. Maakunnan yritysten vienti kääntyi nousuun viime vuoden lopussa ja kasvu jatkui kuluvan vuoden alussa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti kääntyi kasvuun myös vuoden takaiseen verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärät alkoivat laskea selvästi viime vuoden loppupuolella. Henkilöstömäärän lasku jatkui jyrkkänä myös tämän vuoden alussa. Valtakunnallisesti työllisyyden loiva lasku jatkui. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana noin 4 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna maakunnan toimialoista ainoastaan hyvinvointipalveluissa.

4 Aikajanan mukaan myönteistä kehitystä Keski-Suomessa osoittavat mm. teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden viennin kääntyminen nousuun, osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden ja hyvinvointipalveluiden liikevaihdon kasvun jatkuminen, koko maata positiivisemmat suhdanneodotukset sekä Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu, joka luo uskoa tulevaisuuteen ja kohentaa mielialaa koko maakunnassa. Heikentyneistä näkymistä ovat osoituksina mm. työllisyyden koko maata jyrkempi heikkeneminen, kaupan ja muiden paikallisten palveluiden myynnin kasvun seisahtuminen ja matkailun kääntyminen laskuun osin venäläisten matkailijoiden vähentymisen vuoksi. Keski-Suomen strategiassa vuosille asetettujen tavoitteiden mukaan, maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella uutta työpaikkaa, uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Maakuntastrategian sisällölliset kehittämisteemat ohjelmakaudelle asetettiin seuraavasti: Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa Biotalous nousee metsätalouden murroksesta Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 3.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Liikenteen kärkihankkeet Äänekoskelle suunniteltu Metsä Groupin biotuotetehdas edellyttää maakunnan kärkiliikennehankkeiden rivakkaa etenemistä. Valtatien 4 välin Kirri-Tikkakoski moottoritien rakentaminen edistyy suunnittelujakson aikana pitkälle ja Vaajakosken kohdan moottoritien (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) tiesuunnitelma valmistuu, joten hanke saa toteuttamisvalmiuden. Suunnitellun tehdasinvestoinnin materiaalikuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet ovat vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla, joiden toteutus käynnistyy vuoden 2016 alussa. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on lähtenyt suunnittelujakson aikana käyntiin ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Jyväskylä-Tampere -rataosalle sijoittuvan Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVAmenettely ja alustava yleissuunnittelu aloitetaan. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja Saarijärvi-Haapajärvi -välin perusparantaminen saadaan käyntiin. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tämä edellyttää perustienpidon rahoituksen

5 korottamista valtion tulo- ja menoarviossa ja lisärahoituksen kohdentamista Keski-Suomen ELY-keskukselle. Maakunnan sisäisen joukkoliikenteen palvelutasoa turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti. Maakunnan lisääntyvät yhteystarpeet kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tiede-, kehittämis- ja elinkeinoverkostoihin edellyttävät vähintään kolme päivittäistä lentovuoroa Jyväskylän ja Helsinki-Vantaan välillä. Puhdas ja terveellinen ympäristö Vesienhoidon päivitetyn toimenpideohjelman toteutus käynnistyy vuonna Tavoitteena on vähentää Keski-Suomen vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja parantaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa. Vuosina rakennetaan Etelä-Konneveden kansallispuiston palveluvarustusta. Päivitetyt ympäristö- ja kulttuuriympäristöohjelmat ohjaavat luonnonympäristöjen ja kulttuuriperinnön vaalimista ja kestävää käyttöä BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Liikenne- ja logistiikkahankkeiden ohella varmistetaan työvoiman riittävyys ja osaamisen laatu raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa ja innovaatioissa. Tämä tehdään yrityksen, koulutuksen järjestäjien ja maakunnan ennakointiverkoston yhteistyönä. Biotuotetehdas sekä sen sivutuotteiden innovaatiot, raaka-aineen hankinta ja hyödyntäminen parantavat eri alojen työllisyyttä koko maakunnassa ja valtakunnallisesti Alan laite- ja konevalmistuksen kilpailukyvystä huolehditaan luovin ratkaisuin. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Suunnataan toimenpiteitä resurssiviisauteen, vähähiilisyyteen sekä uusiutuviin energiaratkaisuihin yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteishankkeiden avulla. Jatketaan ulkomaisen energian korvaamista paikallisella uusiutuvalla energialla, joka on aluetaloudellisesti kestävää ja hillitsee ilmastonmuutosta. Selvitetään maakunnan laadukkaille elintarvikkeille uusia viennin kohdealueita. Perustetaan biovoimaloita, jotka hyödyntävät maa- ja metsätalouden sivuvirtoja. Kytketään hyvinvointi- ja elämyspalvelut osaksi kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämistä. Biotalouskampus Saarijärven Tarvaalan biotalouskampuksen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoimilla tavoitellaan älykkäitä puubiomassoihin perustuvia korkean jalostusasteen tuotteita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avauksia uusien yritysryhmittymien saamiseksi biotalouden alalle. Biotalouskampusta vahvistetaan keskeiseksi kansainväliseksi biotalousalan avoimeksi

6 osaamis-, innovaatio- ja kokeiluympäristöksi ja vahvaksi toimijaksi biotalouden INKA ohjelmassa. Taustalla ovat erityisesti uuden biotuotetehtaan tarpeet ja sen luomat mahdollisuudet DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta Jyväskylässä tehtävä kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta jo tukee. Jyväskylässä sijaitsevassa kansainvälisisessä osaamiskeskittymässä tarjotaan kyberturvallisuuden maisteri-, jatkokoulutus- ja YAMK-koulutusohjelmia Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D- tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Täydennetään maakunnan toimijaverkon osaamista parhailla asiantuntijoilla Hyödynnetään palveluinnovaatioiden kehittämisessä palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä. Luodaan edellytyksiä sille, että palvelut siirtyvät joko osittain tai kokonaan internetiin. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin. Varmistetaan nopeat verkkoyhteydet koko Keski-Suomessa. Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön.

7 3.4. OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Yritystehdas käynnistetään rivakasti. Tiivistetään yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Toteutetaan Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistä yrittäjyysstrategiaa, jolla yrittäjyysosaaminen kytketään kaikille koulutusasteille. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Jatketaan koulutusvientiprojekteja maakunnasta, ja integroidaan osaaminen ja koulutus muiden tuotteiden ja palveluiden vientiin. Elinikäisen oppimisen kehitys avaa osaamisalan yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa maakunnallisen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa varaudutaan kansallisiin suunnitelmiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Samoin maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa selvityksen kansallisten järjestämislupakriteerien täyttämiseksi lukiokoulutuksessa. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen yhteistyötä HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Luodaan edellytykset valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen maakunnallisen sote-tuottajakuntayhtymän syntymiselle. Kehitetään yhdessä maakunnan kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kutsutaan vuoden 2015 alussa nuorten kanssa toimivat yhteisöt tavoitteelliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa voimavarat kootaan nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin. Kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava ja kustannustehokkuutta tavoitteleva uusi sairaala.

8 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomessa osallistutaan monin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Vaikka maakuntaan suuntautuva Euroopan Unionin rakennerahastovarojen kokonaismäärä on edelliskausia pienempi, voidaan niillä osallistua entistä sujuvammin hankeyhteistyöhön koko maassa ja hakea uusia kumppanuuksia. Keski-Suomen strategiassa hyväksytyt valinnat ohjaavat hanketyötä ja erityisesti tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty ao. toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja. Kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen kantavana voimana on kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnan yhteistyöryhmä voi ottaa kantaa rakennerahasto-ohjelmien valtakunnallisiin teemoihin kuuluviin hankehakuihin ja -suunnitelmiin sekä Keski-Suomen osallistumiseen näihin. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto asiaan on seuraava: Kohta täydentyy maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen. Merkittävimmät vuosina toimeenpantavat kansalliset kehittämistoimet maakunnassa liittyvät Jyväskylän kaupungin keskeiseen rooliin Innovatiiviset kaupungit - ohjelmassa (Inka), Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteistyöhön Kohti resurssiviisautta - hankkeessa sekä koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteisessä valmistelussa STM:n Kaste-hankkeessa Sote2020. Jyväskylän kaupunkiseudulla on yksin Inka-ohjelmaan liittyvän kyberturvallisuusteeman kansallinen vetovastuu. Lisäksi Jyväskylä on kumppanina biotalousteemassa, jossa vetovastuu on Joensuulla ja toisena kumppanina myös Seinäjoki. Kyberturvallisuus on tietoturvallisuuden erityislaji, jota sähköistetty ja verkottunut yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän. Digitaalisen maailman toimivuudesta ovat riippuvaisia esimerkiksi rahaliikenne, sähkö, tietojärjestelmät ja lennonjohto. Sitra ja Jyväskylän kaupunki toteuttavat yhteistyössä vielä vuonna 2015 Kohti resurssiviisautta -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kestävistä elämäntavoista, materiaalien kierrosta ja energiatehokkuudesta tulee arkea. Kehittämistyölle haetaan jatkoa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman EU:n Lifeohjelman kautta. Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat yhdessä valmistelleet Lifeohjelmaan ehdotuksia jätehuollon ja kiertotalouden demonstraatiokohteiksi. Kohteiksi on esitetty Kuluttajalähtöinen kiertotalous, Kiertotaloutta edistävä resurssiviisas sairaala, Alueellinen jätehuollon kokonaisratkaisu ja Äänekosken biotuotetehtaan teollinen symbioosi. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä kehittämisessä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti paikallisesti painottuvat kehittämistoimet, joita ovat lähitalouden ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä nuorten

9 saaminen maaseudun voimavaraksi. Paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitteestä UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan merkitys on suuri maakunnallisesti, mutta myös valtakunnallisesti. Hankkeen arvioidaan lisäävän Suomen viennin vuotuista arvoa noin 0,5 miljardilla eurolla. Yli miljardin euron investointi on ylivoimaisesti suurin metsäteollisuuden yksittäinen investointi maamme historiassa. Rakennusaikainen työvoimatarve näkyy eri alojen asiantuntijoiden ja osaajien kysyntänä, ja investoinnin työllisyysvaikutukset tuotannon käynnistyessä ovat noin 2500 henkeä koko arvoketjussa. Nyt on tärkeää turvata raaka-aineen saatavuus, osaavan työvoiman riittävyys sekä pk-yritysten tiivis kytkeytyminen suurinvestoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Raaka-aineen saatavuus Kriittinen tekijä biotuotetehtaan kannalta on raaka-aineen saatavuus. Keskisuomalaisista metsistä voidaan hakata puuta vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tämä ei kuitenkaan riitä uuden investoinnin tarpeisiin, vaan puuta tarvitaan lisää noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Äänekosken logistinen sijainti mahdollistaa puun tuonnin lähialueilta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan raaka-aineiden hankinnan ja tuotekuljetusten edellyttämät liikenneinvestoinnit ja kunnossapitotoimenpiteet käynnistetään mahdollisimman nopeasti siten, että tehtaan logistinen kilpailukyky olisi riittävä jo sen käynnistysvuonna Alueidenkäytöllä tuetaan biotuotetehtaan toimintaedellytyksiä. Valtion tulo- ja menoarvioihin tulee varata vuosille seuraavat määrärahat: Valtatie 4 yhteysväli Jyväskylä-Oulu (sisältyy TEN-T ydinverkkoon) - Kirri-Tikkakoski moottoritie, 70 M (kust.arvio yht. 150 M ) - vt 13 eritasoliittymä (Huutomäki), 26 M - Äänekoski-Viitasaari -välin ohituskaistojen parantaminen, 20 M Alempiasteinen tieverkko - biotuotetehtaalle välttämättömät parannuskohteet, 5 M Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi rata - Jyväskylä-Äänekoski välin sähköistäminen, 20 M - Saarijärvi-Haapajärvi välin perusparantaminen, 35 M (kust.arvio yht. 70 M )

10 Osaavan työvoiman riittävyys Valtion tulo- ja menoarvioon tulee varata seuraavat määrärahat: Lisäkoulutuksen järjestäminen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Lisärahoituksen tarve on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Biotuotetehdas tarvitsee osaavaa työvoimaa monessa eri vaiheessa: 1) rakennusvaihe, 2) materiaalinkeruuvaihe, 3) tehtaan toimintavaihe ja 4) uusien tuotteiden tutkimus ja tuotekehitys. Metsäalalle ja logistiikka-alalle tarvitaan 200 uutta opiskelijapaikkaa. Tässä vaiheessa akuutein tarve on lisätä metsäalan ja logistiikka-alan koulutusta toisella asteella, jotta tehtaan alkuvaiheen toiminta voidaan turvata. Keski-Suomesta leikattiin 464 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa vuonna Tämä on johtanut erityisesti aikuiskoulutuspaikkojen niukkaan tarjontaan. Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä työmarkkinoille ja niitä tarvitaan osaavan työvoiman kouluttamisessa biotuotetehtaan tarpeisiin. Pk-yritykset investoinnin sivuvirtojen hyödyntäjänä Useat sadat pk-yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa päästä mukaan Metsä Boardin investoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen monet käyttömahdollisuudet, lietteen, energian, kemikaalien ja uusien räätälöityjen tuotteiden sekä näiden ympärille rakentuva valmistus ja tuotekehitys ovat innovatiivisten yritysten mielenkiintona. Asian edistymistä tukee parhaillaan meneillään oleva valtakunnallinen Biotalouden kasvupolut kilpailu, joka on biotuotetehdashankkeen ympärille rakentuva Keski-Suomen Kauppakamarin Kasvu Open -sparrausprosessi. Liite: TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

11 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2015 Muu Keski- Suomi 4, % EU-rahoitus alueittain Kohdentamaton 0,200 m 3 % Saarijärvi- Viitasaari 2,505 m 35 % ESR 5,283 m 43 % Rahoitus rahastoittain EAKR 7,044 m 57 % TL 1 62 % TL 2 38 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,200 0,440 1,640 4,240 EAKR 1, ,300 0,600 0,220 0,820 2,120 Valtio 1, ,300 0,600 0,100 0,700 2,000 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,850 2,250 0,200 0,960 1,160 3,410 EAKR 0,200 0,925 1,125 0,100 0,480 0,580 1,705 Valtio 0,200 0,319 0,519 0,100 0,250 0,350 0,869 Kunta 0 0,606 0, ,230 0,230 0,836 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,244 4,244 1,400 1,050 2,450 6,694 Jätetään kohdentamatta 0,200 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,400 1,222 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,200 0,611 1,811 Valtio 0,900 0,458 1,358 Kunta 0,200 0,153 0,353 Muu julkinen 0,100 0,100 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,048 0,055 0,103 Muu julkinen 0,048 0,048 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,096 0,055 0,151 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 3,437 1,846 5,283 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

12 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2016 EU-rahoitus alueittain Rahoitus rahastoittain Muu Keski- Suomi 4,314 m 63 % Saarijärvi- Viitasaari 2,491 m 37 % ESR 5,094 m 43 % EAKR 6,815 m 57 % TL 1 61 % TL 2 39 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,238 0,440 1,678 4,278 EAKR 1, ,300 0,619 0,220 0,839 2,139 Valtio 1, ,300 0,619 0,100 0,719 2,019 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,937 2,337 0,200 0,972 1,172 3,509 EAKR 0,200 0,969 1,169 0,100 0,486 0,586 1,755 Valtio 0,200 0,351 0,551 0,100 0,250 0,350 0,901 Kunta 0 0,617 0, ,236 0,236 0,853 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,320 4,320 1,438 1,056 2,494 6,814 Jätetään kohdentamatta 0,000 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,214 1,278 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,107 0,639 1,746 Valtio 0,830 0,479 1,310 Kunta 0,277 0,160 0,437 Muu julkinen 0,000 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,740 0,426 1,165 ESR 0,370 0,213 0,583 Valtio 0,278 0,160 0,437 Kunta 0,046 0,053 0,099 Muu julkinen 0,046 0,046 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,739 0,426 1,165 ESR 0,369 0,213 0,582 Valtio 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 1,293 0,746 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000