KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Sisältö: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 5. UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Liite: TOIMEENPANOSUUSNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

2 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö nojaa keväällä 2014 hyväksyttyyn merkittävästi uudistettuun maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Biotalouden valttejamme ovat metsätalouden uudet teknologiat, paikallisesti kestävästi tuotettu energia, puhdas vesi ja puhdas ruoka. Työtä ja tuloa maakuntaan tuo myös nopeasti kehittyvä digiteknologia: verkko-, mobiili- ja pilvipalvelut sekä erityisesti kyberturvallisuusala. Yritysten innovaatiot saavat entistä enemmän vauhtia osaamisorganisaatioilta. Niiden tutkimus- ja tuotekehitysponnisteluista syntyy uutta kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Keskisuomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat julkiset ja yksityiset palveluiden tuottajat yhdessä. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön perusedellytys, joiden kytkeytymistä tulokselliseen aluekehittämiseen on edistetty useissa tapaamisissa eri puolilla maakuntaa, ns. motiiviseminaareissa. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu maakuntaohjelmakauden vuosien kehittämistoimet. Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laadittiin, perinteiseen tapaan osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksien keskusteluihin osallistui lähes 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi edellyttää maakunnassa totuttautumista. Aiemmin Keski-Suomen liitossa päätettyjen hankkeiden rahoituspäätökset tehdään uudella ohjelmakaudella Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutoksen ei uskota olevan merkittävä koska hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuu edelleen Keski-Suomen liitossa. Vastaavasti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä toimeenpanosuunnitelma on ensimmäinen uuden aluekehittämislainsäädännön (7/2014) mukainen kehittämisasiakirja, ja se on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELYkeskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Asiakirjan valmistelussa on voitu hyödyntää keväällä hyväksytyn Keski-Suomen strategian ympäristö- ja tasa-arvoarviointia, jonka vuoksi tähän toimeenpanosuunnitelmaan ei ole sisällytetty erillistä yva-arviointia. Kiitämme kaikkia osallisia aktiivisesta valmistelusta Jyväskylässä Mikko Tiirola Ulla Perämäki Anita Mikkonen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

3 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2013 lopussa oli Viime vuosina maan sisäinen muuttovoitto on hiipunut. Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle ja ikärakenne on eriytynyt alueellisesti. Maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri, ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Keski-Suomen työttömyys on jo vuosikymmeniä ollut koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat kasvattaneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Yrittäjien määrä maakunnassa vastaa 5 %:n väestöosuutta, ja uusia yrityksiä syntyy aktiivisesti. Yritysten T&K-panostukset ovat olleet viime vuosina vähäiset. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Korkeakoulujen osuus T&K-toimintaan on viime vuosina kasvanut koko maata nopeammin. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti on edelleen vähäistä ja kattaa 4 % koko maan tavaraviennin arvosta. Kuten koko maassa, myös Keski-Suomessa, kuntatalous on merkittävästi heikentynyt viime vuosina. Heikko yleinen talouskehitys on vähentänyt verotuloja ja valtionosuusleikkaukset ovat kiristäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun. Viimeisimmän Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski- Suomen Aikajana 2/2014, ) mukaan maakunnan yritysten liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 lopussa ja kääntyi viennin vetämänä loivaan kasvuun vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto asettui puolivuotiskaudella hieman alemmaksi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi viimeisimmällä vuosipuolikkaalla osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Eniten liikevaihto supistui teknologiateollisuudessa. Maakunnan yritysten vienti kääntyi nousuun viime vuoden lopussa ja kasvu jatkui kuluvan vuoden alussa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti kääntyi kasvuun myös vuoden takaiseen verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärät alkoivat laskea selvästi viime vuoden loppupuolella. Henkilöstömäärän lasku jatkui jyrkkänä myös tämän vuoden alussa. Valtakunnallisesti työllisyyden loiva lasku jatkui. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana noin 4 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna maakunnan toimialoista ainoastaan hyvinvointipalveluissa.

4 Aikajanan mukaan myönteistä kehitystä Keski-Suomessa osoittavat mm. teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden viennin kääntyminen nousuun, osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden ja hyvinvointipalveluiden liikevaihdon kasvun jatkuminen, koko maata positiivisemmat suhdanneodotukset sekä Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu, joka luo uskoa tulevaisuuteen ja kohentaa mielialaa koko maakunnassa. Heikentyneistä näkymistä ovat osoituksina mm. työllisyyden koko maata jyrkempi heikkeneminen, kaupan ja muiden paikallisten palveluiden myynnin kasvun seisahtuminen ja matkailun kääntyminen laskuun osin venäläisten matkailijoiden vähentymisen vuoksi. Keski-Suomen strategiassa vuosille asetettujen tavoitteiden mukaan, maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella uutta työpaikkaa, uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Maakuntastrategian sisällölliset kehittämisteemat ohjelmakaudelle asetettiin seuraavasti: Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa Biotalous nousee metsätalouden murroksesta Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 3.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Liikenteen kärkihankkeet Äänekoskelle suunniteltu Metsä Groupin biotuotetehdas edellyttää maakunnan kärkiliikennehankkeiden rivakkaa etenemistä. Valtatien 4 välin Kirri-Tikkakoski moottoritien rakentaminen edistyy suunnittelujakson aikana pitkälle ja Vaajakosken kohdan moottoritien (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) tiesuunnitelma valmistuu, joten hanke saa toteuttamisvalmiuden. Suunnitellun tehdasinvestoinnin materiaalikuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet ovat vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla, joiden toteutus käynnistyy vuoden 2016 alussa. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on lähtenyt suunnittelujakson aikana käyntiin ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Jyväskylä-Tampere -rataosalle sijoittuvan Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVAmenettely ja alustava yleissuunnittelu aloitetaan. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja Saarijärvi-Haapajärvi -välin perusparantaminen saadaan käyntiin. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tämä edellyttää perustienpidon rahoituksen

5 korottamista valtion tulo- ja menoarviossa ja lisärahoituksen kohdentamista Keski-Suomen ELY-keskukselle. Maakunnan sisäisen joukkoliikenteen palvelutasoa turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti. Maakunnan lisääntyvät yhteystarpeet kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tiede-, kehittämis- ja elinkeinoverkostoihin edellyttävät vähintään kolme päivittäistä lentovuoroa Jyväskylän ja Helsinki-Vantaan välillä. Puhdas ja terveellinen ympäristö Vesienhoidon päivitetyn toimenpideohjelman toteutus käynnistyy vuonna Tavoitteena on vähentää Keski-Suomen vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja parantaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa. Vuosina rakennetaan Etelä-Konneveden kansallispuiston palveluvarustusta. Päivitetyt ympäristö- ja kulttuuriympäristöohjelmat ohjaavat luonnonympäristöjen ja kulttuuriperinnön vaalimista ja kestävää käyttöä BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Liikenne- ja logistiikkahankkeiden ohella varmistetaan työvoiman riittävyys ja osaamisen laatu raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa ja innovaatioissa. Tämä tehdään yrityksen, koulutuksen järjestäjien ja maakunnan ennakointiverkoston yhteistyönä. Biotuotetehdas sekä sen sivutuotteiden innovaatiot, raaka-aineen hankinta ja hyödyntäminen parantavat eri alojen työllisyyttä koko maakunnassa ja valtakunnallisesti Alan laite- ja konevalmistuksen kilpailukyvystä huolehditaan luovin ratkaisuin. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Suunnataan toimenpiteitä resurssiviisauteen, vähähiilisyyteen sekä uusiutuviin energiaratkaisuihin yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteishankkeiden avulla. Jatketaan ulkomaisen energian korvaamista paikallisella uusiutuvalla energialla, joka on aluetaloudellisesti kestävää ja hillitsee ilmastonmuutosta. Selvitetään maakunnan laadukkaille elintarvikkeille uusia viennin kohdealueita. Perustetaan biovoimaloita, jotka hyödyntävät maa- ja metsätalouden sivuvirtoja. Kytketään hyvinvointi- ja elämyspalvelut osaksi kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämistä. Biotalouskampus Saarijärven Tarvaalan biotalouskampuksen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoimilla tavoitellaan älykkäitä puubiomassoihin perustuvia korkean jalostusasteen tuotteita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avauksia uusien yritysryhmittymien saamiseksi biotalouden alalle. Biotalouskampusta vahvistetaan keskeiseksi kansainväliseksi biotalousalan avoimeksi

6 osaamis-, innovaatio- ja kokeiluympäristöksi ja vahvaksi toimijaksi biotalouden INKA ohjelmassa. Taustalla ovat erityisesti uuden biotuotetehtaan tarpeet ja sen luomat mahdollisuudet DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta Jyväskylässä tehtävä kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta jo tukee. Jyväskylässä sijaitsevassa kansainvälisisessä osaamiskeskittymässä tarjotaan kyberturvallisuuden maisteri-, jatkokoulutus- ja YAMK-koulutusohjelmia Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D- tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Täydennetään maakunnan toimijaverkon osaamista parhailla asiantuntijoilla Hyödynnetään palveluinnovaatioiden kehittämisessä palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä. Luodaan edellytyksiä sille, että palvelut siirtyvät joko osittain tai kokonaan internetiin. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin. Varmistetaan nopeat verkkoyhteydet koko Keski-Suomessa. Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön.

7 3.4. OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Yritystehdas käynnistetään rivakasti. Tiivistetään yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Toteutetaan Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistä yrittäjyysstrategiaa, jolla yrittäjyysosaaminen kytketään kaikille koulutusasteille. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Jatketaan koulutusvientiprojekteja maakunnasta, ja integroidaan osaaminen ja koulutus muiden tuotteiden ja palveluiden vientiin. Elinikäisen oppimisen kehitys avaa osaamisalan yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa maakunnallisen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa varaudutaan kansallisiin suunnitelmiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Samoin maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa selvityksen kansallisten järjestämislupakriteerien täyttämiseksi lukiokoulutuksessa. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen yhteistyötä HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Luodaan edellytykset valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen maakunnallisen sote-tuottajakuntayhtymän syntymiselle. Kehitetään yhdessä maakunnan kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kutsutaan vuoden 2015 alussa nuorten kanssa toimivat yhteisöt tavoitteelliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa voimavarat kootaan nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin. Kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava ja kustannustehokkuutta tavoitteleva uusi sairaala.

8 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomessa osallistutaan monin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Vaikka maakuntaan suuntautuva Euroopan Unionin rakennerahastovarojen kokonaismäärä on edelliskausia pienempi, voidaan niillä osallistua entistä sujuvammin hankeyhteistyöhön koko maassa ja hakea uusia kumppanuuksia. Keski-Suomen strategiassa hyväksytyt valinnat ohjaavat hanketyötä ja erityisesti tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty ao. toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja. Kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen kantavana voimana on kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnan yhteistyöryhmä voi ottaa kantaa rakennerahasto-ohjelmien valtakunnallisiin teemoihin kuuluviin hankehakuihin ja -suunnitelmiin sekä Keski-Suomen osallistumiseen näihin. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto asiaan on seuraava: Kohta täydentyy maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen. Merkittävimmät vuosina toimeenpantavat kansalliset kehittämistoimet maakunnassa liittyvät Jyväskylän kaupungin keskeiseen rooliin Innovatiiviset kaupungit - ohjelmassa (Inka), Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteistyöhön Kohti resurssiviisautta - hankkeessa sekä koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteisessä valmistelussa STM:n Kaste-hankkeessa Sote2020. Jyväskylän kaupunkiseudulla on yksin Inka-ohjelmaan liittyvän kyberturvallisuusteeman kansallinen vetovastuu. Lisäksi Jyväskylä on kumppanina biotalousteemassa, jossa vetovastuu on Joensuulla ja toisena kumppanina myös Seinäjoki. Kyberturvallisuus on tietoturvallisuuden erityislaji, jota sähköistetty ja verkottunut yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän. Digitaalisen maailman toimivuudesta ovat riippuvaisia esimerkiksi rahaliikenne, sähkö, tietojärjestelmät ja lennonjohto. Sitra ja Jyväskylän kaupunki toteuttavat yhteistyössä vielä vuonna 2015 Kohti resurssiviisautta -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kestävistä elämäntavoista, materiaalien kierrosta ja energiatehokkuudesta tulee arkea. Kehittämistyölle haetaan jatkoa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman EU:n Lifeohjelman kautta. Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat yhdessä valmistelleet Lifeohjelmaan ehdotuksia jätehuollon ja kiertotalouden demonstraatiokohteiksi. Kohteiksi on esitetty Kuluttajalähtöinen kiertotalous, Kiertotaloutta edistävä resurssiviisas sairaala, Alueellinen jätehuollon kokonaisratkaisu ja Äänekosken biotuotetehtaan teollinen symbioosi. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä kehittämisessä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti paikallisesti painottuvat kehittämistoimet, joita ovat lähitalouden ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä nuorten

9 saaminen maaseudun voimavaraksi. Paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitteestä UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan merkitys on suuri maakunnallisesti, mutta myös valtakunnallisesti. Hankkeen arvioidaan lisäävän Suomen viennin vuotuista arvoa noin 0,5 miljardilla eurolla. Yli miljardin euron investointi on ylivoimaisesti suurin metsäteollisuuden yksittäinen investointi maamme historiassa. Rakennusaikainen työvoimatarve näkyy eri alojen asiantuntijoiden ja osaajien kysyntänä, ja investoinnin työllisyysvaikutukset tuotannon käynnistyessä ovat noin 2500 henkeä koko arvoketjussa. Nyt on tärkeää turvata raaka-aineen saatavuus, osaavan työvoiman riittävyys sekä pk-yritysten tiivis kytkeytyminen suurinvestoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Raaka-aineen saatavuus Kriittinen tekijä biotuotetehtaan kannalta on raaka-aineen saatavuus. Keskisuomalaisista metsistä voidaan hakata puuta vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tämä ei kuitenkaan riitä uuden investoinnin tarpeisiin, vaan puuta tarvitaan lisää noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Äänekosken logistinen sijainti mahdollistaa puun tuonnin lähialueilta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan raaka-aineiden hankinnan ja tuotekuljetusten edellyttämät liikenneinvestoinnit ja kunnossapitotoimenpiteet käynnistetään mahdollisimman nopeasti siten, että tehtaan logistinen kilpailukyky olisi riittävä jo sen käynnistysvuonna Alueidenkäytöllä tuetaan biotuotetehtaan toimintaedellytyksiä. Valtion tulo- ja menoarvioihin tulee varata vuosille seuraavat määrärahat: Valtatie 4 yhteysväli Jyväskylä-Oulu (sisältyy TEN-T ydinverkkoon) - Kirri-Tikkakoski moottoritie, 70 M (kust.arvio yht. 150 M ) - vt 13 eritasoliittymä (Huutomäki), 26 M - Äänekoski-Viitasaari -välin ohituskaistojen parantaminen, 20 M Alempiasteinen tieverkko - biotuotetehtaalle välttämättömät parannuskohteet, 5 M Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi rata - Jyväskylä-Äänekoski välin sähköistäminen, 20 M - Saarijärvi-Haapajärvi välin perusparantaminen, 35 M (kust.arvio yht. 70 M )

10 Osaavan työvoiman riittävyys Valtion tulo- ja menoarvioon tulee varata seuraavat määrärahat: Lisäkoulutuksen järjestäminen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Lisärahoituksen tarve on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Biotuotetehdas tarvitsee osaavaa työvoimaa monessa eri vaiheessa: 1) rakennusvaihe, 2) materiaalinkeruuvaihe, 3) tehtaan toimintavaihe ja 4) uusien tuotteiden tutkimus ja tuotekehitys. Metsäalalle ja logistiikka-alalle tarvitaan 200 uutta opiskelijapaikkaa. Tässä vaiheessa akuutein tarve on lisätä metsäalan ja logistiikka-alan koulutusta toisella asteella, jotta tehtaan alkuvaiheen toiminta voidaan turvata. Keski-Suomesta leikattiin 464 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa vuonna Tämä on johtanut erityisesti aikuiskoulutuspaikkojen niukkaan tarjontaan. Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä työmarkkinoille ja niitä tarvitaan osaavan työvoiman kouluttamisessa biotuotetehtaan tarpeisiin. Pk-yritykset investoinnin sivuvirtojen hyödyntäjänä Useat sadat pk-yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa päästä mukaan Metsä Boardin investoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen monet käyttömahdollisuudet, lietteen, energian, kemikaalien ja uusien räätälöityjen tuotteiden sekä näiden ympärille rakentuva valmistus ja tuotekehitys ovat innovatiivisten yritysten mielenkiintona. Asian edistymistä tukee parhaillaan meneillään oleva valtakunnallinen Biotalouden kasvupolut kilpailu, joka on biotuotetehdashankkeen ympärille rakentuva Keski-Suomen Kauppakamarin Kasvu Open -sparrausprosessi. Liite: TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

11 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2015 Muu Keski- Suomi 4, % EU-rahoitus alueittain Kohdentamaton 0,200 m 3 % Saarijärvi- Viitasaari 2,505 m 35 % ESR 5,283 m 43 % Rahoitus rahastoittain EAKR 7,044 m 57 % TL 1 62 % TL 2 38 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,200 0,440 1,640 4,240 EAKR 1, ,300 0,600 0,220 0,820 2,120 Valtio 1, ,300 0,600 0,100 0,700 2,000 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,850 2,250 0,200 0,960 1,160 3,410 EAKR 0,200 0,925 1,125 0,100 0,480 0,580 1,705 Valtio 0,200 0,319 0,519 0,100 0,250 0,350 0,869 Kunta 0 0,606 0, ,230 0,230 0,836 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,244 4,244 1,400 1,050 2,450 6,694 Jätetään kohdentamatta 0,200 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,400 1,222 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,200 0,611 1,811 Valtio 0,900 0,458 1,358 Kunta 0,200 0,153 0,353 Muu julkinen 0,100 0,100 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,048 0,055 0,103 Muu julkinen 0,048 0,048 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,096 0,055 0,151 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 3,437 1,846 5,283 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

12 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2016 EU-rahoitus alueittain Rahoitus rahastoittain Muu Keski- Suomi 4,314 m 63 % Saarijärvi- Viitasaari 2,491 m 37 % ESR 5,094 m 43 % EAKR 6,815 m 57 % TL 1 61 % TL 2 39 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,238 0,440 1,678 4,278 EAKR 1, ,300 0,619 0,220 0,839 2,139 Valtio 1, ,300 0,619 0,100 0,719 2,019 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,937 2,337 0,200 0,972 1,172 3,509 EAKR 0,200 0,969 1,169 0,100 0,486 0,586 1,755 Valtio 0,200 0,351 0,551 0,100 0,250 0,350 0,901 Kunta 0 0,617 0, ,236 0,236 0,853 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,320 4,320 1,438 1,056 2,494 6,814 Jätetään kohdentamatta 0,000 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,214 1,278 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,107 0,639 1,746 Valtio 0,830 0,479 1,310 Kunta 0,277 0,160 0,437 Muu julkinen 0,000 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,740 0,426 1,165 ESR 0,370 0,213 0,583 Valtio 0,278 0,160 0,437 Kunta 0,046 0,053 0,099 Muu julkinen 0,046 0,046 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,739 0,426 1,165 ESR 0,369 0,213 0,582 Valtio 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 1,293 0,746 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus LUONNOS 22.9.2015 MH ja MYR 2.10.2010 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus Sisältö: 1. JOHDANTO 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot