KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Sisältö: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 5. UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Liite: TOIMEENPANOSUUSNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

2 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö nojaa keväällä 2014 hyväksyttyyn merkittävästi uudistettuun maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Biotalouden valttejamme ovat metsätalouden uudet teknologiat, paikallisesti kestävästi tuotettu energia, puhdas vesi ja puhdas ruoka. Työtä ja tuloa maakuntaan tuo myös nopeasti kehittyvä digiteknologia: verkko-, mobiili- ja pilvipalvelut sekä erityisesti kyberturvallisuusala. Yritysten innovaatiot saavat entistä enemmän vauhtia osaamisorganisaatioilta. Niiden tutkimus- ja tuotekehitysponnisteluista syntyy uutta kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Keskisuomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat julkiset ja yksityiset palveluiden tuottajat yhdessä. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön perusedellytys, joiden kytkeytymistä tulokselliseen aluekehittämiseen on edistetty useissa tapaamisissa eri puolilla maakuntaa, ns. motiiviseminaareissa. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu maakuntaohjelmakauden vuosien kehittämistoimet. Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laadittiin, perinteiseen tapaan osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksien keskusteluihin osallistui lähes 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi edellyttää maakunnassa totuttautumista. Aiemmin Keski-Suomen liitossa päätettyjen hankkeiden rahoituspäätökset tehdään uudella ohjelmakaudella Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutoksen ei uskota olevan merkittävä koska hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuu edelleen Keski-Suomen liitossa. Vastaavasti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä toimeenpanosuunnitelma on ensimmäinen uuden aluekehittämislainsäädännön (7/2014) mukainen kehittämisasiakirja, ja se on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELYkeskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Asiakirjan valmistelussa on voitu hyödyntää keväällä hyväksytyn Keski-Suomen strategian ympäristö- ja tasa-arvoarviointia, jonka vuoksi tähän toimeenpanosuunnitelmaan ei ole sisällytetty erillistä yva-arviointia. Kiitämme kaikkia osallisia aktiivisesta valmistelusta Jyväskylässä Mikko Tiirola Ulla Perämäki Anita Mikkonen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

3 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2013 lopussa oli Viime vuosina maan sisäinen muuttovoitto on hiipunut. Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle ja ikärakenne on eriytynyt alueellisesti. Maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri, ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Keski-Suomen työttömyys on jo vuosikymmeniä ollut koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat kasvattaneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Yrittäjien määrä maakunnassa vastaa 5 %:n väestöosuutta, ja uusia yrityksiä syntyy aktiivisesti. Yritysten T&K-panostukset ovat olleet viime vuosina vähäiset. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Korkeakoulujen osuus T&K-toimintaan on viime vuosina kasvanut koko maata nopeammin. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti on edelleen vähäistä ja kattaa 4 % koko maan tavaraviennin arvosta. Kuten koko maassa, myös Keski-Suomessa, kuntatalous on merkittävästi heikentynyt viime vuosina. Heikko yleinen talouskehitys on vähentänyt verotuloja ja valtionosuusleikkaukset ovat kiristäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun. Viimeisimmän Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski- Suomen Aikajana 2/2014, ) mukaan maakunnan yritysten liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 lopussa ja kääntyi viennin vetämänä loivaan kasvuun vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto asettui puolivuotiskaudella hieman alemmaksi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi viimeisimmällä vuosipuolikkaalla osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Eniten liikevaihto supistui teknologiateollisuudessa. Maakunnan yritysten vienti kääntyi nousuun viime vuoden lopussa ja kasvu jatkui kuluvan vuoden alussa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti kääntyi kasvuun myös vuoden takaiseen verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärät alkoivat laskea selvästi viime vuoden loppupuolella. Henkilöstömäärän lasku jatkui jyrkkänä myös tämän vuoden alussa. Valtakunnallisesti työllisyyden loiva lasku jatkui. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana noin 4 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna maakunnan toimialoista ainoastaan hyvinvointipalveluissa.

4 Aikajanan mukaan myönteistä kehitystä Keski-Suomessa osoittavat mm. teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden viennin kääntyminen nousuun, osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden ja hyvinvointipalveluiden liikevaihdon kasvun jatkuminen, koko maata positiivisemmat suhdanneodotukset sekä Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu, joka luo uskoa tulevaisuuteen ja kohentaa mielialaa koko maakunnassa. Heikentyneistä näkymistä ovat osoituksina mm. työllisyyden koko maata jyrkempi heikkeneminen, kaupan ja muiden paikallisten palveluiden myynnin kasvun seisahtuminen ja matkailun kääntyminen laskuun osin venäläisten matkailijoiden vähentymisen vuoksi. Keski-Suomen strategiassa vuosille asetettujen tavoitteiden mukaan, maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella uutta työpaikkaa, uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Maakuntastrategian sisällölliset kehittämisteemat ohjelmakaudelle asetettiin seuraavasti: Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa Biotalous nousee metsätalouden murroksesta Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 3.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Liikenteen kärkihankkeet Äänekoskelle suunniteltu Metsä Groupin biotuotetehdas edellyttää maakunnan kärkiliikennehankkeiden rivakkaa etenemistä. Valtatien 4 välin Kirri-Tikkakoski moottoritien rakentaminen edistyy suunnittelujakson aikana pitkälle ja Vaajakosken kohdan moottoritien (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) tiesuunnitelma valmistuu, joten hanke saa toteuttamisvalmiuden. Suunnitellun tehdasinvestoinnin materiaalikuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet ovat vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla, joiden toteutus käynnistyy vuoden 2016 alussa. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on lähtenyt suunnittelujakson aikana käyntiin ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Jyväskylä-Tampere -rataosalle sijoittuvan Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVAmenettely ja alustava yleissuunnittelu aloitetaan. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja Saarijärvi-Haapajärvi -välin perusparantaminen saadaan käyntiin. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tämä edellyttää perustienpidon rahoituksen

5 korottamista valtion tulo- ja menoarviossa ja lisärahoituksen kohdentamista Keski-Suomen ELY-keskukselle. Maakunnan sisäisen joukkoliikenteen palvelutasoa turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti. Maakunnan lisääntyvät yhteystarpeet kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tiede-, kehittämis- ja elinkeinoverkostoihin edellyttävät vähintään kolme päivittäistä lentovuoroa Jyväskylän ja Helsinki-Vantaan välillä. Puhdas ja terveellinen ympäristö Vesienhoidon päivitetyn toimenpideohjelman toteutus käynnistyy vuonna Tavoitteena on vähentää Keski-Suomen vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja parantaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa. Vuosina rakennetaan Etelä-Konneveden kansallispuiston palveluvarustusta. Päivitetyt ympäristö- ja kulttuuriympäristöohjelmat ohjaavat luonnonympäristöjen ja kulttuuriperinnön vaalimista ja kestävää käyttöä BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Liikenne- ja logistiikkahankkeiden ohella varmistetaan työvoiman riittävyys ja osaamisen laatu raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa ja innovaatioissa. Tämä tehdään yrityksen, koulutuksen järjestäjien ja maakunnan ennakointiverkoston yhteistyönä. Biotuotetehdas sekä sen sivutuotteiden innovaatiot, raaka-aineen hankinta ja hyödyntäminen parantavat eri alojen työllisyyttä koko maakunnassa ja valtakunnallisesti Alan laite- ja konevalmistuksen kilpailukyvystä huolehditaan luovin ratkaisuin. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Suunnataan toimenpiteitä resurssiviisauteen, vähähiilisyyteen sekä uusiutuviin energiaratkaisuihin yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteishankkeiden avulla. Jatketaan ulkomaisen energian korvaamista paikallisella uusiutuvalla energialla, joka on aluetaloudellisesti kestävää ja hillitsee ilmastonmuutosta. Selvitetään maakunnan laadukkaille elintarvikkeille uusia viennin kohdealueita. Perustetaan biovoimaloita, jotka hyödyntävät maa- ja metsätalouden sivuvirtoja. Kytketään hyvinvointi- ja elämyspalvelut osaksi kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämistä. Biotalouskampus Saarijärven Tarvaalan biotalouskampuksen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoimilla tavoitellaan älykkäitä puubiomassoihin perustuvia korkean jalostusasteen tuotteita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avauksia uusien yritysryhmittymien saamiseksi biotalouden alalle. Biotalouskampusta vahvistetaan keskeiseksi kansainväliseksi biotalousalan avoimeksi

6 osaamis-, innovaatio- ja kokeiluympäristöksi ja vahvaksi toimijaksi biotalouden INKA ohjelmassa. Taustalla ovat erityisesti uuden biotuotetehtaan tarpeet ja sen luomat mahdollisuudet DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta Jyväskylässä tehtävä kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta jo tukee. Jyväskylässä sijaitsevassa kansainvälisisessä osaamiskeskittymässä tarjotaan kyberturvallisuuden maisteri-, jatkokoulutus- ja YAMK-koulutusohjelmia Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D- tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Täydennetään maakunnan toimijaverkon osaamista parhailla asiantuntijoilla Hyödynnetään palveluinnovaatioiden kehittämisessä palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä. Luodaan edellytyksiä sille, että palvelut siirtyvät joko osittain tai kokonaan internetiin. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin. Varmistetaan nopeat verkkoyhteydet koko Keski-Suomessa. Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön.

7 3.4. OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Yritystehdas käynnistetään rivakasti. Tiivistetään yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Toteutetaan Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistä yrittäjyysstrategiaa, jolla yrittäjyysosaaminen kytketään kaikille koulutusasteille. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Jatketaan koulutusvientiprojekteja maakunnasta, ja integroidaan osaaminen ja koulutus muiden tuotteiden ja palveluiden vientiin. Elinikäisen oppimisen kehitys avaa osaamisalan yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa maakunnallisen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa varaudutaan kansallisiin suunnitelmiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Samoin maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa selvityksen kansallisten järjestämislupakriteerien täyttämiseksi lukiokoulutuksessa. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen yhteistyötä HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Luodaan edellytykset valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen maakunnallisen sote-tuottajakuntayhtymän syntymiselle. Kehitetään yhdessä maakunnan kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kutsutaan vuoden 2015 alussa nuorten kanssa toimivat yhteisöt tavoitteelliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa voimavarat kootaan nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin. Kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava ja kustannustehokkuutta tavoitteleva uusi sairaala.

8 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomessa osallistutaan monin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Vaikka maakuntaan suuntautuva Euroopan Unionin rakennerahastovarojen kokonaismäärä on edelliskausia pienempi, voidaan niillä osallistua entistä sujuvammin hankeyhteistyöhön koko maassa ja hakea uusia kumppanuuksia. Keski-Suomen strategiassa hyväksytyt valinnat ohjaavat hanketyötä ja erityisesti tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty ao. toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja. Kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen kantavana voimana on kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnan yhteistyöryhmä voi ottaa kantaa rakennerahasto-ohjelmien valtakunnallisiin teemoihin kuuluviin hankehakuihin ja -suunnitelmiin sekä Keski-Suomen osallistumiseen näihin. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto asiaan on seuraava: Kohta täydentyy maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen. Merkittävimmät vuosina toimeenpantavat kansalliset kehittämistoimet maakunnassa liittyvät Jyväskylän kaupungin keskeiseen rooliin Innovatiiviset kaupungit - ohjelmassa (Inka), Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteistyöhön Kohti resurssiviisautta - hankkeessa sekä koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteisessä valmistelussa STM:n Kaste-hankkeessa Sote2020. Jyväskylän kaupunkiseudulla on yksin Inka-ohjelmaan liittyvän kyberturvallisuusteeman kansallinen vetovastuu. Lisäksi Jyväskylä on kumppanina biotalousteemassa, jossa vetovastuu on Joensuulla ja toisena kumppanina myös Seinäjoki. Kyberturvallisuus on tietoturvallisuuden erityislaji, jota sähköistetty ja verkottunut yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän. Digitaalisen maailman toimivuudesta ovat riippuvaisia esimerkiksi rahaliikenne, sähkö, tietojärjestelmät ja lennonjohto. Sitra ja Jyväskylän kaupunki toteuttavat yhteistyössä vielä vuonna 2015 Kohti resurssiviisautta -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kestävistä elämäntavoista, materiaalien kierrosta ja energiatehokkuudesta tulee arkea. Kehittämistyölle haetaan jatkoa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman EU:n Lifeohjelman kautta. Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat yhdessä valmistelleet Lifeohjelmaan ehdotuksia jätehuollon ja kiertotalouden demonstraatiokohteiksi. Kohteiksi on esitetty Kuluttajalähtöinen kiertotalous, Kiertotaloutta edistävä resurssiviisas sairaala, Alueellinen jätehuollon kokonaisratkaisu ja Äänekosken biotuotetehtaan teollinen symbioosi. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä kehittämisessä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti paikallisesti painottuvat kehittämistoimet, joita ovat lähitalouden ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä nuorten

9 saaminen maaseudun voimavaraksi. Paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitteestä UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan merkitys on suuri maakunnallisesti, mutta myös valtakunnallisesti. Hankkeen arvioidaan lisäävän Suomen viennin vuotuista arvoa noin 0,5 miljardilla eurolla. Yli miljardin euron investointi on ylivoimaisesti suurin metsäteollisuuden yksittäinen investointi maamme historiassa. Rakennusaikainen työvoimatarve näkyy eri alojen asiantuntijoiden ja osaajien kysyntänä, ja investoinnin työllisyysvaikutukset tuotannon käynnistyessä ovat noin 2500 henkeä koko arvoketjussa. Nyt on tärkeää turvata raaka-aineen saatavuus, osaavan työvoiman riittävyys sekä pk-yritysten tiivis kytkeytyminen suurinvestoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Raaka-aineen saatavuus Kriittinen tekijä biotuotetehtaan kannalta on raaka-aineen saatavuus. Keskisuomalaisista metsistä voidaan hakata puuta vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tämä ei kuitenkaan riitä uuden investoinnin tarpeisiin, vaan puuta tarvitaan lisää noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Äänekosken logistinen sijainti mahdollistaa puun tuonnin lähialueilta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan raaka-aineiden hankinnan ja tuotekuljetusten edellyttämät liikenneinvestoinnit ja kunnossapitotoimenpiteet käynnistetään mahdollisimman nopeasti siten, että tehtaan logistinen kilpailukyky olisi riittävä jo sen käynnistysvuonna Alueidenkäytöllä tuetaan biotuotetehtaan toimintaedellytyksiä. Valtion tulo- ja menoarvioihin tulee varata vuosille seuraavat määrärahat: Valtatie 4 yhteysväli Jyväskylä-Oulu (sisältyy TEN-T ydinverkkoon) - Kirri-Tikkakoski moottoritie, 70 M (kust.arvio yht. 150 M ) - vt 13 eritasoliittymä (Huutomäki), 26 M - Äänekoski-Viitasaari -välin ohituskaistojen parantaminen, 20 M Alempiasteinen tieverkko - biotuotetehtaalle välttämättömät parannuskohteet, 5 M Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi rata - Jyväskylä-Äänekoski välin sähköistäminen, 20 M - Saarijärvi-Haapajärvi välin perusparantaminen, 35 M (kust.arvio yht. 70 M )

10 Osaavan työvoiman riittävyys Valtion tulo- ja menoarvioon tulee varata seuraavat määrärahat: Lisäkoulutuksen järjestäminen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Lisärahoituksen tarve on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Biotuotetehdas tarvitsee osaavaa työvoimaa monessa eri vaiheessa: 1) rakennusvaihe, 2) materiaalinkeruuvaihe, 3) tehtaan toimintavaihe ja 4) uusien tuotteiden tutkimus ja tuotekehitys. Metsäalalle ja logistiikka-alalle tarvitaan 200 uutta opiskelijapaikkaa. Tässä vaiheessa akuutein tarve on lisätä metsäalan ja logistiikka-alan koulutusta toisella asteella, jotta tehtaan alkuvaiheen toiminta voidaan turvata. Keski-Suomesta leikattiin 464 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa vuonna Tämä on johtanut erityisesti aikuiskoulutuspaikkojen niukkaan tarjontaan. Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä työmarkkinoille ja niitä tarvitaan osaavan työvoiman kouluttamisessa biotuotetehtaan tarpeisiin. Pk-yritykset investoinnin sivuvirtojen hyödyntäjänä Useat sadat pk-yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa päästä mukaan Metsä Boardin investoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen monet käyttömahdollisuudet, lietteen, energian, kemikaalien ja uusien räätälöityjen tuotteiden sekä näiden ympärille rakentuva valmistus ja tuotekehitys ovat innovatiivisten yritysten mielenkiintona. Asian edistymistä tukee parhaillaan meneillään oleva valtakunnallinen Biotalouden kasvupolut kilpailu, joka on biotuotetehdashankkeen ympärille rakentuva Keski-Suomen Kauppakamarin Kasvu Open -sparrausprosessi. Liite: TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

11 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2015 Muu Keski- Suomi 4, % EU-rahoitus alueittain Kohdentamaton 0,200 m 3 % Saarijärvi- Viitasaari 2,505 m 35 % ESR 5,283 m 43 % Rahoitus rahastoittain EAKR 7,044 m 57 % TL 1 62 % TL 2 38 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,200 0,440 1,640 4,240 EAKR 1, ,300 0,600 0,220 0,820 2,120 Valtio 1, ,300 0,600 0,100 0,700 2,000 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,850 2,250 0,200 0,960 1,160 3,410 EAKR 0,200 0,925 1,125 0,100 0,480 0,580 1,705 Valtio 0,200 0,319 0,519 0,100 0,250 0,350 0,869 Kunta 0 0,606 0, ,230 0,230 0,836 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,244 4,244 1,400 1,050 2,450 6,694 Jätetään kohdentamatta 0,200 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,400 1,222 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,200 0,611 1,811 Valtio 0,900 0,458 1,358 Kunta 0,200 0,153 0,353 Muu julkinen 0,100 0,100 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,048 0,055 0,103 Muu julkinen 0,048 0,048 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,096 0,055 0,151 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 3,437 1,846 5,283 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

12 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2016 EU-rahoitus alueittain Rahoitus rahastoittain Muu Keski- Suomi 4,314 m 63 % Saarijärvi- Viitasaari 2,491 m 37 % ESR 5,094 m 43 % EAKR 6,815 m 57 % TL 1 61 % TL 2 39 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,238 0,440 1,678 4,278 EAKR 1, ,300 0,619 0,220 0,839 2,139 Valtio 1, ,300 0,619 0,100 0,719 2,019 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,937 2,337 0,200 0,972 1,172 3,509 EAKR 0,200 0,969 1,169 0,100 0,486 0,586 1,755 Valtio 0,200 0,351 0,551 0,100 0,250 0,350 0,901 Kunta 0 0,617 0, ,236 0,236 0,853 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,320 4,320 1,438 1,056 2,494 6,814 Jätetään kohdentamatta 0,000 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,214 1,278 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,107 0,639 1,746 Valtio 0,830 0,479 1,310 Kunta 0,277 0,160 0,437 Muu julkinen 0,000 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,740 0,426 1,165 ESR 0,370 0,213 0,583 Valtio 0,278 0,160 0,437 Kunta 0,046 0,053 0,099 Muu julkinen 0,046 0,046 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,739 0,426 1,165 ESR 0,369 0,213 0,582 Valtio 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 1,293 0,746 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Julkaisu: A 39 ISBN 978-951-594-472-6 ISBN 978-951-594-473-3

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS 20.11.2015 KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS Maakuntavaltuusto 20.11.2015 KESKI-SUOMEN STRATEGIA JA VISIO 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät. Ari Kinnunen. Saarijärvi Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehittämisnäkymät Ari Kinnunen Saarijärvi 29.8.2016 Seudun vahvuudet 2» Kuntien erilainen ja monipuolinen yritysrakenne» Sijainti Äänekosken biotuotetehtaan naapurissa»

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot