KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Sisältö: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS 5. UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Liite: TOIMEENPANOSUUSNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

2 1. JOHDANTO Keski-Suomen kehittämistyö nojaa keväällä 2014 hyväksyttyyn merkittävästi uudistettuun maakuntastrategiaan. Elinkeinojen kärjet ovat bio-, digi- ja osaamistalous. Biotalouden valttejamme ovat metsätalouden uudet teknologiat, paikallisesti kestävästi tuotettu energia, puhdas vesi ja puhdas ruoka. Työtä ja tuloa maakuntaan tuo myös nopeasti kehittyvä digiteknologia: verkko-, mobiili- ja pilvipalvelut sekä erityisesti kyberturvallisuusala. Yritysten innovaatiot saavat entistä enemmän vauhtia osaamisorganisaatioilta. Niiden tutkimus- ja tuotekehitysponnisteluista syntyy uutta kannattavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Keskisuomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat julkiset ja yksityiset palveluiden tuottajat yhdessä. Valittuja elinkeinoja kehittämällä saadaan maakuntaan työtä ja toimeentuloa sekä aluetalouteen jakovaraa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden, mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen. Maakunnan aluerakenne ja liikenteellinen saavutettavuus ovat kehittämistyön perusedellytys, joiden kytkeytymistä tulokselliseen aluekehittämiseen on edistetty useissa tapaamisissa eri puolilla maakuntaa, ns. motiiviseminaareissa. Maakuntastrategia korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä kaikenlaisessa tulevaisuustyössä. Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu maakuntaohjelmakauden vuosien kehittämistoimet. Keski-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laadittiin, perinteiseen tapaan osallistavasti, maakunnan eri toimijoita kuullen. Olennainen osa valmistelua oli seutukierros, jossa Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, koulutuksen järjestäjien ja eri järjestöjen edustajat kuulivat seutujen esityksiä välttämättömistä kehittämiskohteista. Seututilaisuuksien keskusteluihin osallistui lähes 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, maakuntahallituksesta ja seutujen kärkiyrityksistä. Euroopan unionin rakennerahastovarojen uudenlainen hallinnointi edellyttää maakunnassa totuttautumista. Aiemmin Keski-Suomen liitossa päätettyjen hankkeiden rahoituspäätökset tehdään uudella ohjelmakaudella Pirkanmaan liitossa Tampereella. Rahoituksen hakijoiden näkökulmasta muutoksen ei uskota olevan merkittävä koska hankkeiden sisällöllinen valmistelu tapahtuu edelleen Keski-Suomen liitossa. Vastaavasti Keski-Suomen ELY-keskus tekee kaikki Länsi-Suomen alueen ELY-keskuksille osoitetut hankepäätökset. Tämä toimeenpanosuunnitelma on ensimmäinen uuden aluekehittämislainsäädännön (7/2014) mukainen kehittämisasiakirja, ja se on laadittu samanaikaisesti Keski-Suomen ELYkeskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Asiakirjan valmistelussa on voitu hyödyntää keväällä hyväksytyn Keski-Suomen strategian ympäristö- ja tasa-arvoarviointia, jonka vuoksi tähän toimeenpanosuunnitelmaan ei ole sisällytetty erillistä yva-arviointia. Kiitämme kaikkia osallisia aktiivisesta valmistelusta Jyväskylässä Mikko Tiirola Ulla Perämäki Anita Mikkonen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

3 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Keski-Suomi on väestönkasvun maakunta, jonka väestömäärä vuoden 2013 lopussa oli Viime vuosina maan sisäinen muuttovoitto on hiipunut. Maakunnan väestöstä 65 % on keskittynyt Jyväskylän seudulle ja ikärakenne on eriytynyt alueellisesti. Maakunnan keskusalueen ulkopuolella ikääntyvän väestön osuus työikäisiin verrattuna on huolestuttavan suuri, ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen nopeasti tulevina vuosina. Keski-Suomen työttömyys on jo vuosikymmeniä ollut koko maan työttömyysastetta korkeampi. Heikon yleisen talouskehityksen lisäksi viime vuosina työttömyyttä ovat kasvattaneet maakunnan vahvuusalojen eli metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Huolimatta työpaikkojen menetyksistä Keski-Suomessa on edelleen 5,3 % maan teollisuustyöpaikoista. Paperi- ja puuteollisuuden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat lähes kaksinkertaiset koko maahan verrattuna. Myös alkutuotannon työpaikkoja on Keski-Suomessa väestöosuutta enemmän, ja metsätalouden rooli on merkittävä. Yrittäjien määrä maakunnassa vastaa 5 %:n väestöosuutta, ja uusia yrityksiä syntyy aktiivisesti. Yritysten T&K-panostukset ovat olleet viime vuosina vähäiset. Koulutus ja osaaminen ovat Keski-Suomen vahvuuksia. Maakunnassa on vetovoimaisia oppilaitoksia, ja koulutustoimiala työllistää suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Korkeakoulujen osuus T&K-toimintaan on viime vuosina kasvanut koko maata nopeammin. Maakunnan tuotantoa kuvaava bruttokansantuote (BKT) on 4,1 % koko maan arvosta, mutta se vaihtelee merkittävästi alueiden välillä. BKT on korkein teollisuusseuduilla Jämsässä ja Äänekoskella sekä Jyväskylän seudulla. Keski-Suomen tavaravienti romahti finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, ja romahdusta ovat vauhdittaneet metsä- ja teknologiateollisuuden rakennemuutokset. Vienti on edelleen vähäistä ja kattaa 4 % koko maan tavaraviennin arvosta. Kuten koko maassa, myös Keski-Suomessa, kuntatalous on merkittävästi heikentynyt viime vuosina. Heikko yleinen talouskehitys on vähentänyt verotuloja ja valtionosuusleikkaukset ovat kiristäneet tulopohjaa entisestään. Ikääntyvä väestö puolestaan tuo paineita kuntien toimintamenojen kasvuun. Viimeisimmän Keski-Suomen aluetalouden ja yritystoiminnan ajankohtaiskatsauksen (Keski- Suomen Aikajana 2/2014, ) mukaan maakunnan yritysten liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 lopussa ja kääntyi viennin vetämänä loivaan kasvuun vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto asettui puolivuotiskaudella hieman alemmaksi kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto kasvoi viimeisimmällä vuosipuolikkaalla osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Eniten liikevaihto supistui teknologiateollisuudessa. Maakunnan yritysten vienti kääntyi nousuun viime vuoden lopussa ja kasvu jatkui kuluvan vuoden alussa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti kääntyi kasvuun myös vuoden takaiseen verrattuna. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärät alkoivat laskea selvästi viime vuoden loppupuolella. Henkilöstömäärän lasku jatkui jyrkkänä myös tämän vuoden alussa. Valtakunnallisesti työllisyyden loiva lasku jatkui. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana noin 4 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna maakunnan toimialoista ainoastaan hyvinvointipalveluissa.

4 Aikajanan mukaan myönteistä kehitystä Keski-Suomessa osoittavat mm. teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden viennin kääntyminen nousuun, osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden ja hyvinvointipalveluiden liikevaihdon kasvun jatkuminen, koko maata positiivisemmat suhdanneodotukset sekä Äänekosken biotuotetehtaan suunnittelu, joka luo uskoa tulevaisuuteen ja kohentaa mielialaa koko maakunnassa. Heikentyneistä näkymistä ovat osoituksina mm. työllisyyden koko maata jyrkempi heikkeneminen, kaupan ja muiden paikallisten palveluiden myynnin kasvun seisahtuminen ja matkailun kääntyminen laskuun osin venäläisten matkailijoiden vähentymisen vuoksi. Keski-Suomen strategiassa vuosille asetettujen tavoitteiden mukaan, maakuntaan tavoitellaan suunnittelukaudella uutta työpaikkaa, uutta yritystä, vientitulon kasvattamista 2 MRD eurolla sekä tutkimus- ja kehittämisvoimavarojen kohdentamista entistä enemmän elinkeinoelämää hyödyttäväksi. Maakuntastrategian sisällölliset kehittämisteemat ohjelmakaudelle asetettiin seuraavasti: Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa Biotalous nousee metsätalouden murroksesta Digitalous haastaa palvelut uusiutumaan Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 3. ALUEELLISESTI MERKITTÄVÄT VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 3.1. TOIMIVA ALUERAKENNE LISÄÄ VETOVOIMAA Liikenteen kärkihankkeet Äänekoskelle suunniteltu Metsä Groupin biotuotetehdas edellyttää maakunnan kärkiliikennehankkeiden rivakkaa etenemistä. Valtatien 4 välin Kirri-Tikkakoski moottoritien rakentaminen edistyy suunnittelujakson aikana pitkälle ja Vaajakosken kohdan moottoritien (vt 4 Haapalahti-Kanavuori) tiesuunnitelma valmistuu, joten hanke saa toteuttamisvalmiuden. Suunnitellun tehdasinvestoinnin materiaalikuljetusten kannalta kiireellisimmät vt:n 4 kohteet ovat vt:n 13 eritasoristeyksen rakentaminen ja tien parantaminen Äänekosken kohdalla, joiden toteutus käynnistyy vuoden 2016 alussa. Valtatien 9 kehittämisselvityksen 1. vaiheen toteuttaminen on lähtenyt suunnittelujakson aikana käyntiin ja Jyväskylä-Muurame -moottoritien tiesuunnitelman laatiminen on aloitettu. Jyväskylä-Tampere -rataosalle sijoittuvan Jämsä-Orivesi -välin kaksiraiteistamisen YVAmenettely ja alustava yleissuunnittelu aloitetaan. Jyväskylä-Äänekoski -rataosuus sähköistetään ja Saarijärvi-Haapajärvi -välin perusparantaminen saadaan käyntiin. Muuta pääväylästöä ja vähäliikenteisempää liikenneverkkoa parannetaan siten, että teillä liikkuvat energiantuotannon, maatalouden ja metsäteollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä uudet biotuotteet saadaan turvallisesti perille. Tämä edellyttää perustienpidon rahoituksen

5 korottamista valtion tulo- ja menoarviossa ja lisärahoituksen kohdentamista Keski-Suomen ELY-keskukselle. Maakunnan sisäisen joukkoliikenteen palvelutasoa turvaavaa kutsu- ja palveluliikennetarjontaa kehitetään järjestelmällisesti. Maakunnan lisääntyvät yhteystarpeet kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tiede-, kehittämis- ja elinkeinoverkostoihin edellyttävät vähintään kolme päivittäistä lentovuoroa Jyväskylän ja Helsinki-Vantaan välillä. Puhdas ja terveellinen ympäristö Vesienhoidon päivitetyn toimenpideohjelman toteutus käynnistyy vuonna Tavoitteena on vähentää Keski-Suomen vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja parantaa vesistöjen virkistyskäyttöarvoa. Vuosina rakennetaan Etelä-Konneveden kansallispuiston palveluvarustusta. Päivitetyt ympäristö- ja kulttuuriympäristöohjelmat ohjaavat luonnonympäristöjen ja kulttuuriperinnön vaalimista ja kestävää käyttöä BIOTALOUS NOUSEE METSÄTALOUDEN MURROKSESTA Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi Liikenne- ja logistiikkahankkeiden ohella varmistetaan työvoiman riittävyys ja osaamisen laatu raaka-aineen hankinnassa, tuotannossa ja innovaatioissa. Tämä tehdään yrityksen, koulutuksen järjestäjien ja maakunnan ennakointiverkoston yhteistyönä. Biotuotetehdas sekä sen sivutuotteiden innovaatiot, raaka-aineen hankinta ja hyödyntäminen parantavat eri alojen työllisyyttä koko maakunnassa ja valtakunnallisesti Alan laite- ja konevalmistuksen kilpailukyvystä huolehditaan luovin ratkaisuin. Paikallisten raaka-aineiden ja luonnonympäristön resurssiviisas hyödyntäminen Suunnataan toimenpiteitä resurssiviisauteen, vähähiilisyyteen sekä uusiutuviin energiaratkaisuihin yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteishankkeiden avulla. Jatketaan ulkomaisen energian korvaamista paikallisella uusiutuvalla energialla, joka on aluetaloudellisesti kestävää ja hillitsee ilmastonmuutosta. Selvitetään maakunnan laadukkaille elintarvikkeille uusia viennin kohdealueita. Perustetaan biovoimaloita, jotka hyödyntävät maa- ja metsätalouden sivuvirtoja. Kytketään hyvinvointi- ja elämyspalvelut osaksi kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämistä. Biotalouskampus Saarijärven Tarvaalan biotalouskampuksen tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiotoimilla tavoitellaan älykkäitä puubiomassoihin perustuvia korkean jalostusasteen tuotteita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avauksia uusien yritysryhmittymien saamiseksi biotalouden alalle. Biotalouskampusta vahvistetaan keskeiseksi kansainväliseksi biotalousalan avoimeksi

6 osaamis-, innovaatio- ja kokeiluympäristöksi ja vahvaksi toimijaksi biotalouden INKA ohjelmassa. Taustalla ovat erityisesti uuden biotuotetehtaan tarpeet ja sen luomat mahdollisuudet DIGITALOUS HAASTAA PALVELUT UUDISTUMAAN Keski-Suomesta kyberturvallisuusalan kansainvälinen keskittymä Alan huippuosaajille ja yrityksille luodaan kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, jota tavoitetta Jyväskylässä tehtävä kyberturvallisuuden tutkimus- ja koulutustoiminta jo tukee. Jyväskylässä sijaitsevassa kansainvälisisessä osaamiskeskittymässä tarjotaan kyberturvallisuuden maisteri-, jatkokoulutus- ja YAMK-koulutusohjelmia Kyberturvallisuuden liiketoiminnalle luodaan toimintamalli. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi huolehditaan teknologioiden soveltamisesta ja palveluinnovaatioista. Uusi teknologia muuttaa tuotantoa Varaudutaan robotiikkaosaamiseen ja robotiikan käyttöönottoon kaikilla aloilla. Kehitetään 3D- ja 4D- tulostuksen mahdollisuuksia tavaroiden lähituotannossa. Keski-Suomi osana kansainvälisiä arvontuotannon verkostoja Hyödynnetään tulevaisuustietoa uusien teknologioiden omaksumisessa ja toimintojen uudistamisessa. Täydennetään maakunnan toimijaverkon osaamista parhailla asiantuntijoilla Hyödynnetään palveluinnovaatioiden kehittämisessä palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat, jotka helpottavat tuotteiden ja palveluiden levittämistä. Luodaan edellytyksiä sille, että palvelut siirtyvät joko osittain tai kokonaan internetiin. Digiosaaminen kehityksen edellytyksenä Sähköiset palvelut tehostavat julkisen sektorin toimintaa ja vapauttavat työvoimaa toisiin tehtäviin. Varmistetaan nopeat verkkoyhteydet koko Keski-Suomessa. Haetaan toimintakonsepti sille, että kaikilla keskisuomalaisilla niin kaupungeissa kuin maaseudulla on mahdollisuus, tarvittava osaaminen ja laitteet palvelujen käyttöön.

7 3.4. OSAAMISTALOUS KYTKEE KOULUTUKSEN, TUTKIMUKSEN JA ELINKEINOT Yritykset jalostavat osaamisen liiketoiminnaksi Yritystehdas käynnistetään rivakasti. Tiivistetään yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä siten, että syntyvistä ideoista saadaan jalostettua osaamisen kautta uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Toteutetaan Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistä yrittäjyysstrategiaa, jolla yrittäjyysosaaminen kytketään kaikille koulutusasteille. Koulutusviennistä osaamisen vientiin Jatketaan koulutusvientiprojekteja maakunnasta, ja integroidaan osaaminen ja koulutus muiden tuotteiden ja palveluiden vientiin. Elinikäisen oppimisen kehitys avaa osaamisalan yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa maakunnallisen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa varaudutaan kansallisiin suunnitelmiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Samoin maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjät laativat vuoden 2015 aikana yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa selvityksen kansallisten järjestämislupakriteerien täyttämiseksi lukiokoulutuksessa. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen yhteistyötä HYVINVOINTIPALVELUT RAKENTUVAT VAHVASTA ALUETALOUDESTA Luodaan edellytykset valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisen maakunnallisen sote-tuottajakuntayhtymän syntymiselle. Kehitetään yhdessä maakunnan kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksentekoa. Kutsutaan vuoden 2015 alussa nuorten kanssa toimivat yhteisöt tavoitteelliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa voimavarat kootaan nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin. Kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota hyvinvointialan henkilöstön saatavuuteen osana maakunnallista työvoimatarpeiden ennakointia. Terveydenhuollon osaamista haastaa myös Jyväskylään rakennettava ja kustannustehokkuutta tavoitteleva uusi sairaala.

8 4. KANSALLISEN KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISUUS Keski-Suomessa osallistutaan monin tavoin maakunnan ulkopuolisiin kehittämiskumppanuuksiin ja hyödynnetään erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Vaikka maakuntaan suuntautuva Euroopan Unionin rakennerahastovarojen kokonaismäärä on edelliskausia pienempi, voidaan niillä osallistua entistä sujuvammin hankeyhteistyöhön koko maassa ja hakea uusia kumppanuuksia. Keski-Suomen strategiassa hyväksytyt valinnat ohjaavat hanketyötä ja erityisesti tavoitteena on käyttää eri rahastoja toisiaan täydentäen. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty ao. toimialan alueelliset painotukset. Kansalaislähtöinen paikallinen kehittäminen on saanut uusia muotoja. Kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen kantavana voimana on kokeilukulttuuri, mikä mahdollistaa strategian ulottamisen myös paikallistasolle maakunnassa. Maakunnan yhteistyöryhmä voi ottaa kantaa rakennerahasto-ohjelmien valtakunnallisiin teemoihin kuuluviin hankehakuihin ja -suunnitelmiin sekä Keski-Suomen osallistumiseen näihin. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kannanotto asiaan on seuraava: Kohta täydentyy maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen. Merkittävimmät vuosina toimeenpantavat kansalliset kehittämistoimet maakunnassa liittyvät Jyväskylän kaupungin keskeiseen rooliin Innovatiiviset kaupungit - ohjelmassa (Inka), Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteistyöhön Kohti resurssiviisautta - hankkeessa sekä koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteisessä valmistelussa STM:n Kaste-hankkeessa Sote2020. Jyväskylän kaupunkiseudulla on yksin Inka-ohjelmaan liittyvän kyberturvallisuusteeman kansallinen vetovastuu. Lisäksi Jyväskylä on kumppanina biotalousteemassa, jossa vetovastuu on Joensuulla ja toisena kumppanina myös Seinäjoki. Kyberturvallisuus on tietoturvallisuuden erityislaji, jota sähköistetty ja verkottunut yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän. Digitaalisen maailman toimivuudesta ovat riippuvaisia esimerkiksi rahaliikenne, sähkö, tietojärjestelmät ja lennonjohto. Sitra ja Jyväskylän kaupunki toteuttavat yhteistyössä vielä vuonna 2015 Kohti resurssiviisautta -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kestävistä elämäntavoista, materiaalien kierrosta ja energiatehokkuudesta tulee arkea. Kehittämistyölle haetaan jatkoa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoiman EU:n Lifeohjelman kautta. Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki ovat yhdessä valmistelleet Lifeohjelmaan ehdotuksia jätehuollon ja kiertotalouden demonstraatiokohteiksi. Kohteiksi on esitetty Kuluttajalähtöinen kiertotalous, Kiertotaloutta edistävä resurssiviisas sairaala, Alueellinen jätehuollon kokonaisratkaisu ja Äänekosken biotuotetehtaan teollinen symbioosi. Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategian mukaan painopisteinä kehittämisessä ovat Uudistuva yrittäjyys, Monimuotoinen maaseutuasuminen, Metsistä on moneksi ja Potkua maatalousyrittämiseen. Lisäksi alueen kehittämiseen liittyvät oleellisesti paikallisesti painottuvat kehittämistoimet, joita ovat lähitalouden ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä nuorten

9 saaminen maaseudun voimavaraksi. Paikallisesti painottuvien kehittämistoimien tukemisessa leader-ryhmillä on merkittävä rooli. Keski-Suomeen kohdentuvan rahoituksen kokonaisuus ilmenee liitteestä UUDEN SUKUPOLVEN BIOTUOTETEHDASINVESTOINNIN VARMISTAMINEN Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan merkitys on suuri maakunnallisesti, mutta myös valtakunnallisesti. Hankkeen arvioidaan lisäävän Suomen viennin vuotuista arvoa noin 0,5 miljardilla eurolla. Yli miljardin euron investointi on ylivoimaisesti suurin metsäteollisuuden yksittäinen investointi maamme historiassa. Rakennusaikainen työvoimatarve näkyy eri alojen asiantuntijoiden ja osaajien kysyntänä, ja investoinnin työllisyysvaikutukset tuotannon käynnistyessä ovat noin 2500 henkeä koko arvoketjussa. Nyt on tärkeää turvata raaka-aineen saatavuus, osaavan työvoiman riittävyys sekä pk-yritysten tiivis kytkeytyminen suurinvestoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Raaka-aineen saatavuus Kriittinen tekijä biotuotetehtaan kannalta on raaka-aineen saatavuus. Keskisuomalaisista metsistä voidaan hakata puuta vuosittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän. Tämä ei kuitenkaan riitä uuden investoinnin tarpeisiin, vaan puuta tarvitaan lisää noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Äänekosken logistinen sijainti mahdollistaa puun tuonnin lähialueilta. Sen vuoksi on välttämätöntä, että Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan raaka-aineiden hankinnan ja tuotekuljetusten edellyttämät liikenneinvestoinnit ja kunnossapitotoimenpiteet käynnistetään mahdollisimman nopeasti siten, että tehtaan logistinen kilpailukyky olisi riittävä jo sen käynnistysvuonna Alueidenkäytöllä tuetaan biotuotetehtaan toimintaedellytyksiä. Valtion tulo- ja menoarvioihin tulee varata vuosille seuraavat määrärahat: Valtatie 4 yhteysväli Jyväskylä-Oulu (sisältyy TEN-T ydinverkkoon) - Kirri-Tikkakoski moottoritie, 70 M (kust.arvio yht. 150 M ) - vt 13 eritasoliittymä (Huutomäki), 26 M - Äänekoski-Viitasaari -välin ohituskaistojen parantaminen, 20 M Alempiasteinen tieverkko - biotuotetehtaalle välttämättömät parannuskohteet, 5 M Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi rata - Jyväskylä-Äänekoski välin sähköistäminen, 20 M - Saarijärvi-Haapajärvi välin perusparantaminen, 35 M (kust.arvio yht. 70 M )

10 Osaavan työvoiman riittävyys Valtion tulo- ja menoarvioon tulee varata seuraavat määrärahat: Lisäkoulutuksen järjestäminen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Lisärahoituksen tarve on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Biotuotetehdas tarvitsee osaavaa työvoimaa monessa eri vaiheessa: 1) rakennusvaihe, 2) materiaalinkeruuvaihe, 3) tehtaan toimintavaihe ja 4) uusien tuotteiden tutkimus ja tuotekehitys. Metsäalalle ja logistiikka-alalle tarvitaan 200 uutta opiskelijapaikkaa. Tässä vaiheessa akuutein tarve on lisätä metsäalan ja logistiikka-alan koulutusta toisella asteella, jotta tehtaan alkuvaiheen toiminta voidaan turvata. Keski-Suomesta leikattiin 464 ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkaa vuonna Tämä on johtanut erityisesti aikuiskoulutuspaikkojen niukkaan tarjontaan. Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä työmarkkinoille ja niitä tarvitaan osaavan työvoiman kouluttamisessa biotuotetehtaan tarpeisiin. Pk-yritykset investoinnin sivuvirtojen hyödyntäjänä Useat sadat pk-yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa päästä mukaan Metsä Boardin investoinnin sivuvirtojen hyödyntämiseen. Puuraaka-aineen monet käyttömahdollisuudet, lietteen, energian, kemikaalien ja uusien räätälöityjen tuotteiden sekä näiden ympärille rakentuva valmistus ja tuotekehitys ovat innovatiivisten yritysten mielenkiintona. Asian edistymistä tukee parhaillaan meneillään oleva valtakunnallinen Biotalouden kasvupolut kilpailu, joka on biotuotetehdashankkeen ympärille rakentuva Keski-Suomen Kauppakamarin Kasvu Open -sparrausprosessi. Liite: TOIMEENPANOSUUNNITELMAN RAHOITUS VUOSINA

11 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2015 Muu Keski- Suomi 4, % EU-rahoitus alueittain Kohdentamaton 0,200 m 3 % Saarijärvi- Viitasaari 2,505 m 35 % ESR 5,283 m 43 % Rahoitus rahastoittain EAKR 7,044 m 57 % TL 1 62 % TL 2 38 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,200 0,440 1,640 4,240 EAKR 1, ,300 0,600 0,220 0,820 2,120 Valtio 1, ,300 0,600 0,100 0,700 2,000 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,850 2,250 0,200 0,960 1,160 3,410 EAKR 0,200 0,925 1,125 0,100 0,480 0,580 1,705 Valtio 0,200 0,319 0,519 0,100 0,250 0,350 0,869 Kunta 0 0,606 0, ,230 0,230 0,836 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,244 4,244 1,400 1,050 2,450 6,694 Jätetään kohdentamatta 0,200 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,400 1,222 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,200 0,611 1,811 Valtio 0,900 0,458 1,358 Kunta 0,200 0,153 0,353 Muu julkinen 0,100 0,100 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,048 0,055 0,103 Muu julkinen 0,048 0,048 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,765 0,444 1,208 ESR 0,382 0,222 0,604 Valtio 0,287 0,167 0,453 Kunta 0,096 0,055 0,151 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 3,437 1,846 5,283 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

12 Keski-Suomen maakuntaohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2016 EU-rahoitus alueittain Rahoitus rahastoittain Muu Keski- Suomi 4,314 m 63 % Saarijärvi- Viitasaari 2,491 m 37 % ESR 5,094 m 43 % EAKR 6,815 m 57 % TL 1 61 % TL 2 39 % Euroopan aluekehitysrahasto Toimintalinja miljoonaa euroa MUU KESKI-SUOMI Keski-Suomen ELY-keskus liitto MUU KESKI- SUOMI SAARIJÄRVI-VIITASAARI Keski-Suomen ELY-keskus liitto SAARIJÄRVI- VIITASAARI Pk-yritystoiminnan tukeminen 2, ,600 1,238 0,440 1,678 4,278 EAKR 1, ,300 0,619 0,220 0,839 2,139 Valtio 1, ,300 0,619 0,100 0,719 2,019 Kunta ,120 0,120 0,120 Muu julkinen ,000 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 0,400 1,937 2,337 0,200 0,972 1,172 3,509 EAKR 0,200 0,969 1,169 0,100 0,486 0,586 1,755 Valtio 0,200 0,351 0,551 0,100 0,250 0,350 0,901 Kunta 0 0,617 0, ,236 0,236 0,853 Muu julkinen 0 0, ,000 0,000 EAKR ja valtio yhteensä 3,000 1,320 4,320 1,438 1,056 2,494 6,814 Jätetään kohdentamatta 0,000 Euroopan sosiaalirahasto Toimintalinja miljoonaa euroa TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 2,214 1,278 3, % MUU KESKI- SUOMI ELY-keskus SAARIJÄRVI- VIITASAARI ESR 1,107 0,639 1,746 Valtio 0,830 0,479 1,310 Kunta 0,277 0,160 0,437 Muu julkinen 0,000 TL 4 20 % TL 5 20 % Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 0,740 0,426 1,165 ESR 0,370 0,213 0,583 Valtio 0,278 0,160 0,437 Kunta 0,046 0,053 0,099 Muu julkinen 0,046 0,046 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 0,739 0,426 1,165 ESR 0,369 0,213 0,582 Valtio 0,277 0,160 0,437 Kunta 0,093 0,053 0,146 Muu julkinen 0,000 ESR ja valtio yhteensä 1,293 0,746 5,094 Jätetään kohdentamatta 0,000 0,000 0,000

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Julkaisu: A 39 ISBN 978-951-594-472-6 ISBN 978-951-594-473-3

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen

MAAKUNTAINFO. Keski-Suomi. Antti Hänninen MAAKUNTAINFO Keski-Suomi Antti Hänninen Keski-Suomen seutukunnat 2 Yleistä Keski-Suomen maakunnasta (väestö) Keski-Suomen väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli 275 360. Viimeisten 20 vuoden aikana maakunnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus LUONNOS 22.9.2015 MH ja MYR 2.10.2010 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 2017 - toimeenpanosuunnitelman tarkistus Sisältö: 1. JOHDANTO 2. KESKI-SUOMEN NÄKYMÄT JA TAVOITTEET 3. OHJELMAKAUDEN ENSIMMÄISEN

Lisätiedot

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS

KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS 20.11.2015 KESKI-SUOMEN LIITON TULEVA TOIMINTA JA TALOUS Maakuntavaltuusto 20.11.2015 KESKI-SUOMEN STRATEGIA JA VISIO 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ

KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ 03/2017 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ Maakuntahallituksen kokous 25.8.2017 Tapani Mattila Keski-Suomen kuntien kuntayhtymä Maakuntahallituksen rooli Maakuntahallitus vastaa : Keski-Suomen kuntien

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot