VALTION JA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN VÄLINEN KASVUSOPIMUS

Transkriptio

1 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) LUONNOS VALTION JA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN VÄLINEN KASVUSOPIMUS Sopijaosapuolet Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Pirkanmaan ELY-keskus Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi, Vesilahti Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Taustaa Valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisten kasvusopimusten tekeminen on linjattu hallitusohjelmassa ja valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille Hallitusohjelman mukaan aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmassa vuosille linjataan, että kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat Helsingin seudun metropolialueen lisäksi yli asukkaan kaupunkiseudut (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta). Haku- ja neuvotteluvaiheen jälkeen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti puoltaa valtion ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmassa mainittujen 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Samat kaupunkiseudut ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisällytetään ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua suurilla kaupunkiseuduilla. Tällä on suuri kansallinen merkitys, sillä 12 suurimmalla kaupunkiseudulla tuotetaan noin 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille Kasvusopimusmenettelyn lainsäädännöllisenä perustana on laki alueiden kehittämisestä, jonka 28 :ssä säädetään yhteistyösopimuksen tekemisestä. Valmistelussa on noudatettu em. lain nojalla annetun asetuksen 19 :n mukaista menettelytapaa, jolla on varmistettu yhteensopivuus alueen kehittämistavoitteiden kanssa. Tavoitteet Kasvusopimuksen tavoitteena on vahvistaa Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa, kasvua ja kilpailukykyä, sosiaalisesti eheää ja tasapainoista kaupunkiseutua sekä kestävää yhdyskuntarakennetta. Strategiset painopisteet Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaisuuden edistämisen kaksi pääkokonaisuutta ovat elinkeinoelämän uudistuminen sekä fiksu ja osaava kaupunkiseutu. Niihin kiteytyy suurelta osin alueen keskeiset elinvoimai-

2 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) suuden painopisteet: menestyvän elinkeinotoiminnan edellytysten ja uusiutumisen mahdollistaminen, aktiivinen koulutuksen kehittäminen sekä kestävän ja sosiaalisesti eheän yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Kasvusopimuksen toimenpiteet Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kolmen toimenpidekokonaisuuden toteuttamisesta. Osa tämän kasvusopimuksen kokonaisuuksista sisältyy myös MAL-aiesopimukseen. 1. INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) JA KESTÄVÄT KAUPUNKISEUDUT (ITI) OHJELMIEN TOTEUTUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Valtio ja kaupunkiseudun kunnat toteuttavat yhteistyössä Innovatiiviset kaupungit-ohjelmaa (INKA) sekä kestävän kaupunkikehityksen ITI-ohjelmaa. Tampereella on INKA-ohjelmassa Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -kokonaisuuden kansallinen koordinaatiovastuu. Tampere on kumppani Oulun koordinoimassa Tulevaisuuden terveys -kokonaisuudessa. Kestävän kaupunkikehityksen ITI-ohjelmaa (Avoimet ja ketterät kaupungit) toteutetaan valtion ja kuuden suurimman kaupungin yhteistyössä. Helsinki toimii ohjelman koordinaattorina. Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut edistämään innovatiivisia hankintamenettelyjä INKA- sekä ITIohjelmien toteutuksessa sekä muussa kaupunkiseudun hankintatoiminnassa. 2. ELINKEINOELÄMÄN JA KORKEAKOULUJEN UUDISTUMINEN Tampereen kaupunkiseutu käy lävitse kattavaa koneenrakennus- ja ICT-teollisuuden rakennemuutosta, mikä edellyttää myös merkittäviä julkisia panostuksia elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämiseen. Alueen korkeakoulut ovat keskeisiä dynamoita Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoelämän uudistumisessa. Korkeakoulujen toiminnan kehittäminen on alueen keskeinen strateginen tavoite Pk-yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen Tampereen seutu on keskeinen vientiteollisuuden alue. Teknologisten ja tuoteratkaisujen lisäksi myös palveluiden vienti nousee entistä tärkeämmäksi elinkeinorakenteen uudistajaksi. Seudulla toteutetaan toimijoiden yhteistyönä pk-sektorin viennin edistämiseen tähtääviä monipuolisia toimenpiteitä. Valtio suuntaa Team Finlandin kansainvälistymisen ja viennin edistämisen toimenpiteitä nykyistä enemmän pk-yrityksille ja alkaville kasvuyrityksille. Lisäksi valtio kehittää pk-sektorille suunnattavaa vientiluototusta yhdessä Finnveran kanssa. Vastuutahot: TEM, Finnvera, Tekes, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen korkeakoulut, Tampereen kaupunki ICT-teollisuuden uudistuminen Kaupunkiseudun ICT-rakennemuutoksen seurauksena osaamiseen pohjautuvia ja yritysten kilpailukykyä edistäviä ylivoimatekijöitä toteutetaan ICT 2015-työryhmän esittämien polkujen kautta. Pelialaa kehitetään kasvu-uralle ja pelillisyyden mahdollisuuksia edistetään erityisesti media-alan (Mediapolis-keskittymä) liiketoiminnassa sekä teollisen internetin osalta laajemmin koneenrakennusteollisuudessa. ICTrakennemuutoksen tueksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämiseksi vahvistetaan tietoturvaalan osaamispohjaa sekä toteutetaan uusia julkisia palveluratkaisuja. Valtio toteuttaa ICT 2015 toimenpiteitä tukemalla avoimen datan ekosysteemien luontia, erityisesti lisäämällä tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta, sekä teollisen internetin mahdollisuuksia valmistavassa teol-

3 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) lisuudessa lisäämällä mobiiliosaamisen ja ns. big datan rahoitusmahdollisuuksia. (ICT 2015-ohjelman polut 4, 8, 9 ja 10). Vastuutahot: TEM, OKM, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen korkeakoulut, Tampereen kaupunkiseudun kunnat 2.3. Investointien hankinta Kaupunkiseudun kunnat toteuttavat ulkomaisten investointien houkuttelua seudulle omilla toimenpiteillään, keskinäisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden suurten kaupunkiseutujen ja Invest in Finlandin kanssa. Valtion Invest in Finland -hankintatoimintaa kehitetään yhteistyössä alueiden kanssa tarjoamalähtöiseksi. Suomen kokonaistarjooma kootaan ja profiloidaan kohdemarkkinoiden mukaan eri alueiden kärkiosaamisen ja koulutuksen vahvuusalueille. Toimintaan luodaan tarpeen mukaan alueiden ja valtion yhteisiä rahoitusinstrumentteja. Vastuutahot: TEM, Invest in Finland, Tampereen kaupunkiseudun kunnat 2.4. Yliopistojen yhteistyö Tampereen yliopistot tiivistävät yhteistyötään tavoitteenaan tutkimuksellisen kilpailukyvyn, tieteellisen menestymisen ja tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen sekä yliopistojen painopisteiden vahvistaminen. Valtio huomioi nämä tavoitteet tulosohjauksessaan ja muussa toiminnallisessa ja taloudellisessa yliopistopolitiikan toteutuksessaan. Vastuutahot: OKM, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2.5. Yliopistojen vahvistaminen ja sektoritutkimuslaitosuudistus Valtio huomioi sektoritutkimuslaitosuudistustyössään, mitkä tutkimuskokonaisuudet olisi tarkoituksenmukaista siirtää kunkin alan kiistatonta kärkitutkimusta tekeviin yliopistoihin. Valtio huomioi tämän myös yliopistojen määrärahojen kohdentamisessa ja ohjauksessa. Vastuutahot: TEM, STM, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan liitto, Tampereen teknillinen yliopisto 2.6. Koulutuksen kansainvälisyyden kehittäminen Koulutuksen kansainvälisyyttä kehitetään kaupunkiseudulla kaikilla koulutusasteilla. Keskeinen haaste on ulkomaisten opiskelijoiden juurruttaminen alueelle opiskeluajan jälkeen. Toimenpiteinä tässä ovat opiskelijoiden työllistymisen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisen tukeminen sekä alueelle yrittämään, töihin ja jatko-opiskelemaan jäämisen mahdollistavat luparatkaisut. EAKR- ka ESR-rahoitusta suunnataan mahdollisuuksien mukaan näihin toimenpiteisiin.. Vastuutahot: OKM, TEM, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun kunnat 3. ÄLYKÄS KAUPUNKISEUTU ALUERAKENTAMINEN, HYVINVOINTIPALVELUIDEN KEHITYS JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖT UUDISTUVIEN TOIMINTATAPOJEN ALUSTOINA Kaupunkiseutu on strategioissaan sitoutunut kehittymään yhdeksi Euroopan johtavista osaamiseen pohjautuvan älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen seuduista. Rakennetun ympäristön kehityshankkeissa luodaan merkittävin julkisin panostuksin, innovatiivisin hankinnoin ja uusin toteutusmenetelmin kasvualustoja uudelle ja vahvistuvalle liiketoiminnalle sekä edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle.

4 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) 3.1. Innovaatioiden ja liiketoiminnan kehitysympäristöt Innovaatioympäristöt ja -alustat ovat uuden kansallisen innovaatiopolitiikan ytimessä olevia yhteisöllisiä, avoimia ratkaisuja elinkeinoelämän rakenneuudistumisen tarpeisiin. Tampereen kaupunkiseutu on ollut viime vuodet avointen innovaatioympäristöjen kansallinen kehityskeskus. Valtio jatkaa innovaatioympäristöjen tukemista ja kehittämistä. Osana innovaatioympäristöjen kehitystä vahvistetaan myös innovaatiotutkimuksen resursointia. Vastuutahot: TEM, OKM, Tampereen korkeakoulut, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun kunnat 3.2. Hyvinvointipalveluiden uudistaminen Tampereen seudulla toteutetaan laaja ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palveluiden rakenteellinen muutos. Ikäihmisten palveluissa siirretään painopiste sairaala- ja laitoshoidosta kotiin tuotaviin palveluihin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelurakenteen kehittämisessä toteutetaan kuntien normien purkuun liittyvä palveluiden systeeminen muutos sektoraalis-hallinnollisista palveluista tarve- ja ikäpohjaisiin ratkaisuihin. Keskeisinä työkaluina uudistuksessa ovat uudet innovatiiviset hankinnat, normistojen kehittäminen sekä uudenlainen osallistava palvelumuotoilu. Valtio tukee palveluiden rakennemuutosta innovatiivisten hankintojen edistämisen, normistojen kehittämisen sekä alueen yrityskehitystoiminnan panostuksilla. Vastuutahot: TEM, STM, Tampereen kaupunkiseudun kunnat Hyvinvoinnin kehitysympäristö Tesoma - älykäs lähiö Ympäristöministeriön asuinalueohjelman kohteessa Tesoman kaupunginosassa Tampereella luodaan toimintamalli lähiöiden sosiaalisen eheyden edistämiseksi kokonaisvaltaisella hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä ja samanaikaisella rakennetun ympäristön ja elinkeinotoiminnan kehittämisellä. Avoin palvelumuotoilukonsepti toteutetaan asukkaiden, palvelutuottajien ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Liikunnan ja kulttuurin roolia kuntalaisten arjessa ja hyvinvoinnissa korostetaan ja huomioidaan mm. Tesoman yleissuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tesomaa hyödynnetään myös edelläkävijämarkkinoiden synnyttämisen alustana. YLEn toimitiloihin syntyvä media-alan koulutus- ja yrityskeskittymä Mediapolis on keskeinen toimija alueen kehittämisessä. Keskukseen sijoittuu mm. TAMKin ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yksiköitä. Lisäksi yhteistyötä tehdään Tampereen yliopiston (viestintä, media ja teatteri) kanssa. Lisäksi valtio, etenkin YLE sekä ELY panostavat Mediapoliksen innovaatioympäristön kehittymiseen. Lisäksi eri ministeriöt ja ARA sekä Tampere toteuttavat asumisen ja asuinrakentamisen sekä täydennysrakentamisen kehittämishankkeita Tesomalle. Vastuutahot: YM, ARA, OKM, STM, LVM, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki Vanhojen sairaalakampusten uudistaminen Nokian Pitkäniemestä kehitetään julkisen ja yksityisen hoiva- ja terveyspalvelun keskittymä Nokian kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Kangasalan kunta toteuttaa kumppanuusmallilla Pikonlinnan sairaala-alueen kehittämistä älykkääksi hoivaja terveyspalvelujen alueeksi sekä terveysmatkailun kohteeksi. Tulevaisuuden kehittämiskohteina ovat myös Kangasalan Kaivannon ja Ylöjärven Ylisen sairaala-alueet.

5 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) Mahdollisuuksien mukaan uudistustyöhön kohdennetaan EU:n rakennerahoja. Vastuutahot: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunkiseudun kunnat 3.3. Rakennetut kehitysympäristöt Tampereen kaupunkiseudun alueita hyödynnetään fyysisinä kehitysympäristöinä alueen kasvun edistämiseksi sekä edelläkävijämarkkinoiden synnyttämiseksi. Korkeakoulukampukset Tampereella uudistetaan korkeakoulukampuksia eri tahojen yhteistyönä entistä elinvoimaisemmiksi osiksi kaupunkirakennetta ja nykyistä avoimemmiksi ja houkuttelevimmiksi paikoiksi opiskelijoille, työntekijöille sekä muille kaupunkilaisille. Kampuksille tulee korkeakoulutoimintojen lisäksi kuntalaisille suunnattuja yksityisiä ja julkisia palveluita. Keskeiset kampukset ovat Hervannan, Kaupin ja keskustan kampusalueet. Valtio, korkeakoulut, PSHP ja Tampereen kaupunki ohjaavat omilla toimenpiteillään keskustan, Kaupin ja Hervannan korkeakoulukampusten kehittymistä yllä mainittuun suuntaan. Vastuutahot: VM/Suomen yliopistokiinteistöt Oy, VM/Senaatti Oy, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki. Asemanseudut Valtiotoimijoiden yhteistyötä tiivistetään perustamalla yhteistyöelin VM:n johdolla valtion toimenpiteiden koordinoimiseksi sekä kuntien kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä poistuneiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi. Valtion maiden kehittämisessä ja luovuttamisessa noudatetaan valtion kiinteistöstrategian mukaisia periaatteita. Valtio ja Tampereen kaupunki valmistelevat, suunnittelevat ja ohjelmoivat yhdessä Tampereen rautatieaseman ja sen lähiympäristön aluekokonaisuuden liikenteelliset ja maankäytölliset ratkaisut. Kaikkia liikennemuotoja palvelevalle asemanseudulle sijoittuu Tampereen ydinkeskustan merkittävin lähivuosien uusien työpaikkojen kasvu. Uudessa ydinkeskustan kaupunkirakenneratkaisussa joukkoliikenne on integroitu osaksi asioinnin ja työssäkäynnin palveluketjua. Uuden asemakeskuksen konsepti on yksi INKA-ohjelman älyliikenneratkaisupilotteja. Asemanseudun hanke on mukana Tampereen kaupunkiseudun ja valtion MAL aiesopimuksessa Valtio ja Tampereen kaupunki toteuttavat hankkeen yhdessä. Kaupunkiseudun kunnista etenkin Nokia, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi ja Orivesi kehittävät asemanseutujaan mm. maanhankinnalla sekä yritystoiminnan ja asuntojen lisäämisellä sekä kehittämällä liityntäpysäköintiä mahdollistamaan kaupunkiseudun kestävää sisäistä liikkumista. Valtio huomioi nämä investoinnit yhdessä kaupunkiseudun kuntien kanssa seudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelmissa. Vastuutahot: LVM, Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, Senaatti, VR, Tampereen kaupunkiseudun kunnat

6 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) Kaupunkiraitiotie Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereelle modernia kaupunkiraitiotietä, mikä muodostaa kokonaisuutena kaupunkirakenteen, liikkumisen ja elinkeinojen kehitysympäristön. Raitiotie on ratkaisuvaihtoehto myös mm. Ylöjärvelle ja Pirkkalalle. Valtio edistää kaupunkiraitiotien toteutumista liikennepoliittisessa selonteossa mainituin perustein ja ehdoin Tampereen kaupunkiseudulle. Vastuutahot: LVM, Liikennevirasto, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Pirkkalan kunta Lentokentän alue (Tampere-Pirkkala) Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio kehittävät Tampere-Pirkkalan lentokenttäalueesta merkittävän kaupan, elinkeinoelämän ja logistiikan keskittymän koko Pirkanmaan ja lähimaakuntien tarpeisiin. Keskeiset toimenpiteet jäsentyvät lentoliikennestrategiassa. Seudun elinvoiman kannalta keskeistä on Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksien vahvistaminen ja monipuolistaminen. Alueen sujuva saavutettavuus on keskeinen seudun kasvua ja elinvoimaa edistävä tekijä. Lentokentästä ja sen vaikutuspiiristä on mahdollista kehittää myös toimialan vahva osaamis- ja koulutuskeskus. Valtio kehittää lentoliikennestrategian mukaisesti Tampere-Pirkkalan lentokenttää. Finavia toimii yhteistyössä kaupunkiseudun kanssa lentoyhteyksien ja muussa alueen kehittämisessä. Vastuutahot: LVM, Liikennevirasto, Finavia Oy, TEM, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kansallisesti merkittävä kasvukäytävä HHT Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-akseli on merkittävä kasvukäytävä, jonka varrella asuu noin kolmannes Suomen väestöstä ja joka muodostaa nauhakaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen. Alueen kehittäminen on keskeistä tulevan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. HHT-hankkeella luodaan eri toimijoista pysyvä verkosto kasvukäytävän kehittämiseksi. Päätavoitteena on kasvun edelleen vahvistuminen sekä sen suuntaaminen strategisesti oikein. Tuloksena yhteistyöstä on maankäytön ja liikenteen parempi yhteensovittaminen, julkisen liikenteen kehittyminen sekä yhdyskuntataloudelliset ja ekologiset hyödyt. Valtio sitoutuu päätöksenteossaan edistämään HHT-kasvukäytävän kehittymistä. Vastuutahot: HHT-kasvukäytävän kunnat ja kaupungit, TEM, LVM, OKM, YM, ELY-keskukset Toteutus ja seuranta Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Kasvusopimuksessa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat osaltaan EU:n rakennerahastojen kansallista ja alueellista suuntaamista. Osa niistä liittyy INKA - Innovatiiviset kaupungit ohjelman toteutukseen, osa toteutetaan Manner-Suomen EAKR-ohjelman ja muiden EU- ja Tekes-ohjelmien puitteissa. Ministeriöt, ministeriöiden alaiset virastot sekä valtion aluehallinto edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan sekä huomioivat ne kansallisten politiikkalinjausten valmistelussa. Kasvusopimuksen sisällöllisiä painopisteitä edistetään mm. ELY-keskusten ohjauksessa.

7 Kasvusopimusluonnos Tampereen kaupunkiseutu (7) Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja kuntayhteisöt ottavat kasvusopimuksessa sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisen huomioon strategioissaan ja talousarvioissaan, kaavoituksessa, omistajapolitiikassa ja konserniohjauksessa sekä muussa päätöksenteossa. Pirkanmaan liitto huomioi kasvusopimuksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet maakuntaohjelman, maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan sekä niiden toteuttamissuunnitelmien laadinnassa. Aiesopimuksen toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Toimenpiteitä voidaan tarkistaa sopimuskauden kuluessa. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana. Allekirjoitukset Helsingissä