ALAVUDEN KAUPUNGISSA. Työntekijän käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALAVUDEN KAUPUNGISSA. Työntekijän käsikirja"

Transkriptio

1 ALAVUDEN KAUPUNKI KEHITYSVAMMAISEN JA KEHITYSVIIVEISEN LAPSEN KUNTOUTUS- JA PALVELUKETJU ALAVUDEN KAUPUNGISSA Työntekijän käsikirja Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke 2009

2 JOHDANTO Tämä käsikirja on tarkoitettu kehitysvammaisten ja kehitysviiveisten lasten kanssa toimivien työntekijöiden käyttöön. Käsikirjassa kuvataan alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä palvelukokonaisuutta sekä kuntoutus- ja palveluketjua Alavuden kaupungissa. Erityispalveluista on kuvattu Seinäjoen keskussairaalan Lastenneurologian yksikön palvelut ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palvelut. Käsikirjan tietoja voidaan hyödyntää myös muilla alueilla ja muissa kunnissa soveltuvin osin. Käsikirjan avulla pyrimme osoittamaan yhteistyötahojen työntekijöille vammaisen lapsen palvelujen monitahoisuuden, selkiinnyttämään eri ammattiryhmien työnjakoa ja vahvistamaan asiakasnäkökulmaa. Kuntoutus- ja palveluketjun tunteminen takaa työntekijöille jäsentyneen toiminnan perheen arjen tukemisessa. Käsikirjassa on koottuna varhaiskuntoutuksen päälinjat sekä eri toimijoiden osuus kuntoutus- ja palveluketjussa. Käsikirjan alkuun on koottu alan ammattilaisten toiveiden perustella mm. käsitteiden ja termistöjen määrittelyä, yleistä tietoa palveluista, kuntoutuksesta ja eri suunnitelmista sekä keskeistä lainsäädäntöä. Täydentävää tietoa on saatavissa tekstissä mainituista lähteistä sekä kirjallisuusluettelon teoksista. Käsikirjaa on työstetty Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoituneen vammaistyön kehittämisyksikkö -hankkeen toimesta yhteistyössä hankkeen varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmän kanssa. Käsikirjan yleisen osuuden kokoajina ja kirjoittajina ovat toimineet -hankkeen kehittämissuunnittelijat Armi Mustakallio ja Ulla Yli-Hynnilä. Lämpimät kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille. Lapsi ohjaa laivaa, vanhemmat pitävät perää ja verkoston tehtävänä on huolehtia, ettei laiva uppoa (Erja Pietiläinen, erikoissuunnittelija, Kehitysvammaliitto)

3 3 Etelä-Pohjanmaan maakunnan osuudesta vastaa kehittämissuunnittelija Ulla Yli-Hynnilä. Etelä-Pohjanmaan palvelukokonaisuuden kuvaamiseen ovat osallistuneet: neuropsykologi Liisa Selkämaa, Eskoon erityisneuvola Silmu kuntoutusohjaaja Pirkko Rankaviita, Eskoon erityisneuvola Silmu sosiaalityöntekijä Marjo-Riitta Paalijärvi, Seinäjoen keskussairaala, Lastenneurologian yksikkö terveydenhoitaja Armi Mäkelä, Alavuden terveyskeskus, Lastenneuvola lääkäri Pauliina Kailajärvi, Alavuden terveyskeskus sosiaalityöntekijä Toivo Komonen, Alavuden terveyskeskus, Osviitta toimintaterapeutti Marjo Viitasaari, Alavuden terveyskeskus, Osviitta puheterapeutti Hanna Saari, Alavuden terveyskeskus, Osviitta vs. palvelukodin johtaja Sari Jokela, Alavuden kaupunki, Tervashovi erityisluokanopettaja Liisa Laitanen, Kirkkomännikön koulu kouluterveydenhoitaja Seija Kulju, Alavuden terveyskeskus kuluterveydenhoitaja Anne Lepistö, Alavuden terveyskeskus - hankkeen varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmä Liisa Selkämaa, neuropsykologi, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Marja-Leena Mertanen, psykologi, Jämsän kaupungin erityisneuvola Sirpa Mannismäki, varhaiskasvatuspäällikkö, Ähtärin kaupunki Kerttu-Liisa Vestola, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Jyväskylän maalaiskunta lukien Jyväskylän kaupunki Ulla Lahti, suunnittelija, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ( asti) lukien palveluohjaaja, Jämsän kaupunki Pirkko Rankaviita, kuntoutusohjaaja, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Eija Saarimaa, koulutussuunnittelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Elina Kykyri, puheterapeutti, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Susanna Sepponen, avohuollon ohjaaja, Kokkolan kaupunki (5/2008 asti) Marjo-Riitta Paalijärvi, sosiaalityöntekijä, Seinäjoen keskussairaala Jaana Pekkola, kuntoutusohjaaja, Jyväskylän kaupunki Eija Vähäsöyrinki, kehitysvammahuollon ohjaaja, Pietarsaari Työryhmän puheenjohtaja: Ulla Yli-Hynnilä, kehittämissuunnittelija, -hanke Työryhmän sihteeri: Armi Mustakallio, kehittämissuunnittelija, hanke Käsikirja on tulostettavissa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän verkkosivuilta osoitteesta -hankkeen sivut löytyvät osoitteesta

4 4 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Kehitysvammaisuus Mistä kehitysvammaisuus johtuu Kehitysvammaisuuden diagnosointi Laaja-alainen kehitysviivästymä, vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus Downin oireyhtymä Autisminkirjo Harvinaiset sairaus- ja vammaryhmät FASD -alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjo Aistivammat Sensorisen integraation häiriö Viivästynyt kielenkehitys ja kielenkehityksen erityisvaikeus CP-oireyhtymä Hydrokefalia Epilepsia Vaikeavammaisuuden määrittely 20 2 ENSITIETO JA ENSITIEDON ANTAMINEN Perhelähtöinen ensitietomalli 22 3 PÄIVÄHOITO Varhaiskasvatus VASU eli varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiserityiskasvatus 25 4 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS JA ESIOPETUS 26 5 KUNTOUTUS JA TERAPIAT Varhaiskuntoutus Kuntouttava arki Kuntoutus- ja kotihoidon ohjaus Kuntoutus- ja arviointimenetelmiä Lääkinnällinen kuntoutus Terapiat Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Musiikkiterapia 36

5 Neuropsykologinen kuntoutus Kelan järjestämän vaikeavammaisen lääkinnällisen avokuntoutuksen standardi Sopeutumisvalmennuskurssit Kuntoutussuunnitelma 39 6 APUVÄLINEKÄYTÄNNÖT Alueellinen apuvälinekeskus Kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalvelut erikoissairaanhoidossa 42 7 PALVELUOHJAUS JA PALVELUSUUNNITTELU Palveluohjaus Palvelusuunnittelu ja palvelusuunnitelma 44 8 KESKEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Vammaispalvelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja erityishuolto-ohjelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asiakastietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö 49 9 MONIKULTTUURINEN TYÖ HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Huolten kartoittaminen Lastensuojelu LAPSEN JA PERHEEN PALVELUKOKONAISUUS ALAVUDEN KAUPUNGIN PALVELUT Terveyskeskus Sosiaalitoimi Esiopetus ja erityisopetus Muut palveluntuottajat ja perheiden tuki Alavudella ERIKOISSAIRAANHOITO / Seinäjoen keskussairaalan Lastenneuro- 68 logian yksikkö ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Tilapäishoito / tutkimus- ja kuntoutusjaksot YHTEENVETO PALVELUKOKONAISUUDESTA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 85

6 6 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 1.1 Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus määritellään nykyisin toimintakyvyn laaja-alaiseksi rajoittuneisuudeksi. Se on yläkäsite mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja saaville ja mitä erilaisimmista syistä johtuville vaikeuksille oppia ja ylläpitää päivittäiseen elämään liittyviä toimia. Eri tavoin kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa Toimintakyky merkitsee aina suhdetta ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Ihmisen toimintakyky näyttäytyy erilaisena eri ympäristöissä (esimerkiksi kotona, töissä ja vapaa-aikana). Tämän vuoksi eri ympäristöissä tehtävät havainnot ja arviot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Kehitysvammaisen ihmisen kohtaamat vaikeudet johtuvat useimmiten siitä, että hänen oma toimintakykynsä ja tilanteista nousevat vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Kun kehitysvammaisen ihmisen toimintakyky ei riitä tilanteista suoriutumiseen, hän tarvitsee ohjausta, auttamista tai hoitoa. American Association on Mental Retardation (AAMR) on määritellyt kehitysvammaisuuden seuraavasti: Kehitysvammaisuus on vammaisuutta. Sitä luonnehtivat huomattavat rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ilmeten käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Tämä vammaisuus on saanut alkunsa ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta (AAMR 2002). (Lähde: Mistä kehitysvammaisuus johtuu Nykyiset näkemykset kehitysvammaisuudesta edellyttävät kehitysvammaisuutta aiheuttavien erilaisten tekijöiden laaja-alaista tuntemusta. Valitettavasti kehitysvammaisuuden etiologiaa ei useinkaan pystytä selvittämään, vaan kehitysvammaisuuden syy jää tuntemattomaksi noin 30 prosentissa vaikeista ja 50 prosentissa lievistä kehitysvammoista.

7 7 Perinteisesti kehitysvammaisuuden etiologia on jaettu kahteen kategoriaan: biologisista syistä johtuvaan ja psykososiaalisten tekijöiden aiheuttamaan kehitysvammaisuuteen. Nykyinen käsitys kehitysvammaisuuden etiologiasta on kuitenkin laajentunut siten, että useiden riskitekijöiden samansuuntainen vaikutus altistaa vammautumisprosessille ja että riskitekijät vaikuttavat toisiinsa vammautumisprosessin eri vaiheissa. Suomessa voimassa olevan kehitysvammalain (1978) mukaan kehitysvammaisuutta voi aiheuttaa synnynnäinen tai kasvuiässä saatu vamma tai sairaus. Se ilmenee sekä henkisen kehityksen viivästymisenä että kehityshäiriöinä. Kehitysvammaisuuteen johtavia tekijöitä tunnetaan lukuisasti. Kehitysvammaisuus voi aiheutua muun muassa äidin raskaudenaikaisista infektioista ja myrkytyksistä, kromosomianomalioista, sikiön hapen puutteesta synnytyksen aikana, synnytyksen aikaisista aivovaurioista, Rh-tekijästä, lapsuuden tapaturmista tai synnynnäisistä aineenvaihduntahäiriöistä. Usein syy on kuitenkin tuntematon. (Lähde: Verneri.net) Kehitysvammaisuuden diagnosointi Kehitysvammaisuuden diagnosointi on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi. Lapsen kehitystä tulee seurata riittävän laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta, jotta nähdään, miten se etenee. Tarvitaan vähintään vuoden seuranta-aika, joskus pitempikin. Kehitysvammaisuuden diagnosointi pitääkin tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, terapeutit, opettajat ja kasvattajat yhdessä vanhempien ja muun lähipiirin kanssa. Diagnoosiin tarvitaan seuraavaa: Lääketieteelliset tutkimukset: arvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arviointi

8 8 Psykologin tekemät tutkimukset: arvio älyllisestä toimintakyvystä (älykkyystestaus, jota on arvioitu myös laadullisesti) sekä neuropsykologinen tutkimus, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia. Laaja-alainen toimintakyvyn arviointi, joka sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn. Tiedot asiakkaan ja hänen lähipiirinsä elämäntilanteesta sekä tuen ja palveluiden tarpeesta jokapäiväisen elämänhallinnan tueksi. Kehitysvammaisuuden toteamiseksi tarvitaan paljon tietoa eri lähteistä. Vanhempia tulee haastatella tietojen saamiseksi lapsen kehityshistoriasta ja varhaisista vaiheista. Päiväkodin tai koulun havainnot lapsen oppimisesta ja sosiaalisista taidoista ovat tärkeitä. Kehitysvammaisella ihmisellä on mahdollisuus saada vammaisuutensa perusteella tiettyjä etuuksia ja palveluita toimeentulonsa, kotona asumisen, arjessa toimeentulemisen ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Näiden saaminen edellyttää yleensä lääketieteellisen diagnoosin saamista. Lapsen tai nuoren diagnosoiminen kehitysvammaiseksi voi tuntua vanhemmista vaikealta, ja joskus tällaista diagnoosia halutaan lykätä. Jos ajan mittaan käy ilmeiseksi, että lapsen tai nuoren kehitys ei saavuta ikätovereiden tasoa, vaan ero muihin samanikäisiin pikemminkin kasvaa, diagnoosin teossa ei ole viisasta viivytellä. (Lähde: Verneri.net) 1.2 Laaja-alainen kehitysviivästymä, vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus Nämä termit ovat käytössä usein siinä vaiheessa, kun lapsen tutkimukset ovat vielä kesken ja hänen kehitystään seurataan. Usein jossain vaiheessa voidaan todeta vaikeuksien olevan sitä luokkaa, että kehitysvammakriteerit täyttyvät.

9 9 Toiseksi voidaan puhua oppimisvaikeuksista, jotka ovat joko erillisiä (esim. matematiikan) tai laaja-alaisia (ent. heikkolahjaisuus). (Lähde: lastenneurologian ylilääkäri Reija Alen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) Lapsen kehityksen ja oppimisen yleinen taso on parhaiten kuvattavissa ikävertailun avulla eli määrittelemällä, mitä ikätasoa lapsen suoritus vastaa ja mitkä taidot ovat orastamassa. Alisuoriutuja on lapsi, joka ei pysty kehittymään todellisten kykyjensä tasoisesti. Kun lapsen yleinen suoritustaso kulkee pysyvästi vuoden verran ikätasoa jäljessä, voidaan puhua heikkolahjaisuudesta. Nykyinen tautiluokitus ei enää tunne tätä termiä, sitä vastaa lähinnä dg F83. Kehitysvamma sijoittuu ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueelle. Tällaisen henkilön kokonaiskehitys sijoittuu erittäin heikolle tasolle. Erityisvaikeudet eivät koske aivojen toimintaa kokonaisuudessaan, mutta voivat liittyä minkä tahansa aivojen toiminta-alueen häiriöön. Ne voivat olla suppeita tai laajoja, esiintyä yhdessä tai useammalla alueella ja vaikeusaste voi vaihdella laajoissa rajoissa. (Lähde: Kehityksen ja oppimisen vaikeudet, porrastusohjeet , lastenneurologi Ritva Norja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) 1.3 Downin oireyhtymä Suomessa noin 70 perhettä saa vuosittain kuulla, että syntyneellä lapsella on Downin oireyhtymä. Diagnoosi varmistetaan verinäytteestä tehtävässä kromosomiviljelyssä, jossa on nähtävissä ylimäärä perintöainesta. Toisin sanoen lapsella on 46 kromosomin sijasta 47 kromosomia. Trisomia 21 tarkoittaa, että kromosomia 21 on kolme kappaletta kahden sijasta. Kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, 95 prosenttia on juuri trisomioita. Ylimääräinen kromosomi 21 aiheuttaa poikkeavuuksia lapsen ulkonäössä ja kehityksessä sekä voi aiheuttaa ongelmia terveydentilassa. Trisomia ei ole pe-

10 10 rinnöllinen, vaan kyseessä on satunnainen sukusolun, tavallisesti munasolun, kehityshäiriö. Nämä kehityshäiriöt lisääntyvät vanhempien iän myötä. (Lähde: Verneri.net) 1.4 Autisminkirjo Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismin kirjoon kuuluvat: Autistinen oireyhtymä, joka on laaja-alainen kehityshäiriö. Se ilmenee vaikeana sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä sekä epätyypillisenä käyttäytymisenä. Siihen voi liittyä myös oudot ja erikoiset reagointitavat ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistavat toiminnot eri kehonosilla ja leikissä. Aspergerin oireyhtymä. Tyypillistä AS-henkilölle on mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus, kaavamainen toistaminen sekä rutiinit ja rituaalit. Tällainen lapsi saattaa olla liikkeissään kömpelö ja vuorovaikutteisen kielen käyttö on hankalaa. Rettin oireyhtymä on erittäin harvinainen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa vaikeaa monivammaisuutta. Lapsen kehitys alkaa taantua nopeasti 6-35 kuukauden iästä alkaen. Se ilmenee pelkästään tytöillä ja naisilla. Disintegratiivinen kehityshäiriö, jolle on ominaista, että lapsen kehitys vaikuttaa normaalilta n. 3-4-vuotiaaksi, jonka jälkeen seuraa taantuminen. Muutaman kuukauden sisällä tapahtuu kokonaisvaltainen tilan heikkeneminen. Noin vuoden kestävän taitojen taantumiskauden jälkeen tilanne vakiintuu ja päätyy autismia muistuttavaan tilaan. Laaja-alainen kehityshäiriö, jossa on kyse keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä, jonka tarkkaa syytä ei tunneta. Kaikkia autismin piirteitä ei ole havaittavissa eivätkä piirteet ole selvästi määriteltävissä. Touretten oireyhtymä on neurologinen oireyhtymä, jolle on ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet eli tic-liikkeet sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset. Tourette liittyy usein autismin kirjon oireyhtymiin. Touretten oi-

11 11 reyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja niiden vakavuus vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan. Touretten oireyhtymään liittyy usein joitakin tai kaikki esimerkiksi seuraavista oireista: erilaisia pakko-oireita, keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta sekä impulsiivisuutta. On arvioitu että noin puolella prosentilla kouluikäisistä olisi Touretten oireyhtymä. Monella oireet lievittyvät aikuisiässä, mutta yleensä osa oireista jatkuu läpi elämän. Autismin kirjoon kuuluu Suomessa n ihmistä, joista autistisia on n Autismin kirjoon sisältyy monenlaisia yksilöllisiä oireita ja uusimman tutkimuksen mukaan myös vahvuuksia. Tunnusomaisia ulospäin näkyviä piirteitä ovat: - poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio - epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin - rajoittunut, stereotyyppinen käytös. Osa autismin kirjon ihmisistä tarvitsee päivittäistä tukea ja hoitoa koko elämänsä ajan. Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan vaikuttaa suuresti elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Lähteet ja lisätietoja mm: Autismi- ja Aspergerliitto ry: Autismisäätiö: Suomen Tourette yhdistys ry: 1.5 Harvinaiset sairaus- ja vammaryhmät Harvinaisilla sairaus- ja vammaryhmillä tarkoitetaan ryhmiä, joihin kuuluu enintään 100 henkilöä miljoonaa asukasta kohden ja joihin kuuluvilla henkilöillä on vamman tai sairauden vuoksi pysyviä haittoja monissa arkielämään liittyvissä toiminnoissa. Suomessa kuhunkin sairausryhmään kuuluu alle 500 henkilöä. Perinnöllisyyslääketieteen alaan kuuluu harvinaisten sairauksien tai oireyhtymien diagnostinen määrittely sekä näitten periytyvyyteen liittyvät kysymykset. Oi-

12 12 reittensa ja hoitonsa puolesta mainitut sairaudet ja oireyhtymät voivat kuulua minkä tahansa lääketieteen erikoisalan piiriin. Harvinaisia tauteja sairastavilla ja heidän perheillään on mahdollisuus saada tietoa omasta sairaudestaan tai oireyhtymästään perinnöllisyysklinikoilla, joita on jokaisessa yliopistosairaalassa, Väestöliitossa ja Folkhälsanissa. Yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikat antavat perinnöllisyysneuvontaa asuinalueensa asukkaille. Neuvontaa varten tarvitaan yleensä lähete ja maksusitoumus. Harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin luetaan mm. neuronaaliset seroidilipofuskinoosit (NCL-taudit). Ne ovat peittyvästi periytyviä eteneviä keskushermostosairauksia, jotka johtavat yksilön kehitysvammaan ja varhaiseen kuolemaan. Lapsuusiällä esiintyviä muotoja tunnetaan kolme: 1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL 2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL sekä 3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän JNCL 4. lisäksi tunnetaan aikuisiällä esiintyvä Kufsin tauti. NCL-tauteja pidetään eräänä länsimaiden yleisimmistä etenevien aivotautien ryhmistä. Suomessa ne ovat erityisen yleisiä kuuluen tautiperintöömme. Lähteet ja lisätietoja: Verneri net: Harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien resurssikeskusverkosto: Väestöliitto: 1.6 FASD -alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjo Maassamme syntyy vuosittain arviolta alkoholin eriasteisesti vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on ilmeisesti merkittävin yksittäinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Se on myös ainoa, joka olisi ainakin teoreettisesti täysin estettävissä. Tutkimuksissa ei ole voitu määritellä raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle selkeää riskirajaa. Tämän vuoksi on parasta olla kokonaan nauttimatta alkoholia raskauden aikana.

13 13 Kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, hän saattaa vaurioittaa syntymässä olevaa lasta. Alkoholi on myrkky, joka läpäisee istukan ja häiritsee sikiön kehitystä. Vaikeimmillaan vauriot voivat aiheuttaa lapselle syvän kehitysvamman, lievimmillään alkoholialtistus ilmenee erilaisina neurologisina oireina, kuten keskittymis-, tarkkaavuus- ja oppimishäiriöinä. FASD on kattotermi, joka kuvaa äidin raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa vaikutusten kirjoa. Tämän termin alle kuuluu mm. termi FAS (Fetal Alcohol Syndrome), jonka yhteydessä tavataan kasvuhäiriöitä ja poikkeavia kasvonpiirteitä. Voidaan puhua myös FAS-oireyhtymästä (PFAS), alkoholin aiheuttamista synnynnäisistä piirteistä (ARBD) tai alkoholin aiheuttamasta hermoston kehityshäiriöstä (ARND). Diagnoosin tekeminen: Kaikki diagnoosit vaativat, että tieto äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä on saatu varmasta lähteestä. Jos varmistusta alkoholialtistukseen ei voida saada äidiltä itseltään, voi sen antaa puoliso tai muu läheinen omainen, mutta myös esimerkiksi sosiaaliviranomainen. Joskus äiti on synnyttämään tullessaan humalassa ja tämä riittää todisteeksi siitä, että syntymässä oleva lapsi on joutunut sikiöaikana alttiiksi alkoholille. Jos lapsella on selvät oireet, jotka viittaavat FAS:iin tai PFAS:iin, mutta alkoholialtistuksesta ei voida saada tietoa (esimerkiksi ulkomailta adoptoitu lapsi), voidaan diagnoosi antaa lisämaininnalla ilman vahvistettua tietoa alkoholialtistuksesta. ARND- ja ARBD-diagnoosit sen sijaan vaativat aina varmennetun tiedon sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta. On tärkeää, että alkoholille raskauden aikana altistunut lapsi saisi diagnoosin mahdollisimman pian. Silloin vältytään turhilta tutkimuksilta ja lapsen erityistarpeisiin voidaan vastata nopeasti. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus vähentää alkoholialtistuksen aiheuttaman keskushermostovaurion aikaansaamia ongelmia. Erityisesti neuropsykologinen kuntoutus olisi FASD-lapsille tärkeää. Neuropsykologiset tutkimukset ovat toistaiseksi vielä olleet melko harvinaisia.

14 14 Sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten ja nuorten tutkimuksissa on todettu, että FAS-diagnoosin saaneet lapset saavat helpommin tarvitsemaansa tukea kuin muut alkoholille sikiöaikana altistuneet lapset. Lievemmin vaurioituneiden ja diagnosoimattomien lasten erilaiset ongelmat ja kuntoutustarve jäävät usein huomaamatta ja lapsilta vaaditaan helposti liikaa. Lapsi kokee sen stressaavana, mikä puolestaan voi aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä. Diagnoosin on todettu suojelevan lasta sekundaarisilta eli syntymän jälkeen ilmaantuvilta ihmissuhdeja tunne-elämän häiriöiltä. Diagnoosista huolimatta hoito voi olla vaihtelevaa. Suomessa ei ole toistaiseksi hoitosuositusta FASD-lasten kuntouttamiseen. Jokaisen sikiöaikana alkoholille altistuneen lapsen kasvua ja kehitystä on tuettava hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Lapsen kehitysennusteen kannalta tärkeintä on turvallisen kasvuympäristön varmistaminen. Lähteet ja lisätietoa Verneri.net: Aistivammat Aistivamma on aistin toimintaa heikentävä tai sen estävä vamma. Aistivamma saattaa olla synnynnäinen tai myöhemmin esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden seurauksena kehittynyt. Erilaiset aistivammat kuten näkövammat ja kuulovammat jaetaan aistivamman vaikeuden mukaan. Aistivammat saattavat vaikuttaa lapsen puheen ja kielenkehitykseen, liikkumiseen sekä käyttäytymiseen. Aistivammat voivat aiheuttaa häiriöitä myös tunne-elämän kehitykseen. Kehitysvammaisilla aistivammat voivat vaikuttaa toimintakykyyn tavallista enemmän ja niiden toteaminen on keskimääräistä vaikeampaa.

15 Sensorisen integraation häiriö Sensorinen integraatio eli aistitiedon käsittely on keskushermostossa tapahtuva, normaali prosessi. Aivomme ja hermosysteemimme jäsentävät aistiemme keräämän tiedon ihmisen käytöksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näin voimme liikkua, puhua, oppia ja käyttäytyä luontevasti, tilanteeseen sopivalla tavalla. Sensorisen integraation häiriöstä kärsivä joko yli- tai alireagoi aistimuksiin tai reagointi on vaihtelevaa aistimuksiin. Hänellä voi esiintyä epätavallisen voimakasta aistimushakuisuutta tai sen välttelyä. Yliherkkyys aistimuksille näkyy lapsessa voimakkaana tai välttelevänä reagointina ympäristön erilaisiin aistimuksiin, joita ei yleensä pidetä haitallisena esim. liikkeeseen, kosketukseen, valoon, ääniin ja lämpötilaan. Alireagoiva lapsi ei näytä reagoivan ympäristön aistimuksiin, vaan tarvitsee usein enemmän tai voimakkaampaa aisti-informaatiota, jotta havaitsee ja tuntee ne. Alireagoivuus voi näkyä lapsen käyttäytymisessä myös aistimushakuisuutena ja ylivilkkautena. Häiriöön liittyy usein sosiaaliset vaikeudet, puutteellinen itsesäätely ja heikko itseluottamus. Sensorisen integraation häiriöt näkyvät selvimmin kasvuikäisillä lapsilla. Reaktiot aistiärsykkeisiin voivat vaihdella ylireagoinnista alireagointiin, jolloin lapsen käytöstä leimaa keskittymättömyys. Lisätietoja: Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry 1.9 Viivästynyt kielenkehitys ja kielenkehityksen erityisvaikeus Kielihäiriöllä tarkoitetaan kyvyttömyyttä kommunikoida tehokkaasti kielen välityksellä ja käyttää kieltä oppimisen välineenä. Lapsen kielelliset taidot voidaan suhteuttaa ikään.

16 16 Oireen mukainen kielihäiriöluokittelu: artikulaatiohäiriöt (dyslaliat) viivästynyt puheen- ja kielenkehitys kielenkehityksen erityisvaikeus eli dysfasia puheen sujuvuuden häiriöt (änkytys ja sokellus) puhe-elinten motoriikan häiriöt (dysartria ja dyspraksia) nasaliteetin häiriöt fonaatio- eli äänihäiriöt puhumattomuus (mutismi ja autismi) kieliopillisen kehityksen häiriöt (dysgrammatismi) luku- ja kirjoitushäiriöt (dysleksia ja dysgrafia) Viivästynyt kielenkehitys viittaa lapsen kommunikaatiotaitojen kehitysrytmin hitauteen sekä kielen välityksellä tapahtuvan oppimisen häiriöihin. Poikkeavalla kielenkehityksellä tarkoitetaan erityistä kielellisten taitojen osa-alueella. Poikkeavasta kielenkehityksestä käytetään rinnakkain termejä `kielenkehityksen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) ja `kehityksellinen dysfasia. Viivästyneen kielenkehityksen ja kielenkehityksen erityisvaikeuksien erot: Viivästynyt kielenkehitys muistuttaa nuorempien lasten kielellistä suoritusta kielelliset taidot kauttaaltaan jäljessä lapsen oletetaan `ottavan kiinni ikätoverinsa kehityksellinen häiriö, joka voi joko esiintyä itsenäisenä tai liittyä selviin kehityspoikkeamiin tai kasvuympäristöön SLI/dysfasia ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän kielellistä suoritusta eriytynyt kielen osataitojen heikkous ennakoi heikompaa kuntoutumista kuin viivästynyt puheen/kielen kehitys vaikuttaa koulumenestykseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen ei muuta kehityksellistä sairautta oletus neurologisesta taustasta normaali kognitiivinen kehitys normaali kasvuympäristö Dysfaattisen syndroomat Verbaalinen auditiivinen agnosia: vaikeus ymmärtää kieltä kuuloinformaation perusteella Verbaalinen dyspraksia: lapsi tietää, mitä haluaa sanoa, mutta puheliikkeiden hallinta on työlästä ja ilmaisut ovat lyhyitä ja puutteellisia Fonologisen ohjelmoinnin häiriö: vaikeudet liittyvät ääntöelinten käyttöön ja puheen tuottoon.

17 17 Fonologis-syntaktinen häiriö: puheen tuotto heikkoa, lauseissa taivutusvirheitä ja kieliopillisesti puutteellisia. Lapsen on vaikea ymmärtää pitkiä tai monimutkaisia lauseita. leksikaalis-syntaktinen häiriö: puhe on äänteellisesti normaali. Lapsella voi olla kaikupuhetta (ekolaliaa). Nimeämisen ja sananlöytämisen ongelmia Semanttis-pragmaattinen häiriö: puheen tuottaminen on huomattavasti parempaa kuin ymmärtäminen. Kaikupuhe ja toistelu sekä vaikeus pitää yllä vastavuoroista keskustelua liittyvät häiriöön. Dysfasia on yli 3-vuotiaan lapsen vaikea-asteinen puheen tuottamisen ja /tai ymmärtämisen häiriö, jota ei selitä kuulovamma, puheellinen häiriö, kehitysvamma, psyykkinen häiriö eikä kasvuympäristöstä johtuva. Dysfasiaan liittyy puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen ja myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. (Lähde: Launonen K.& Korpijaakko-Huuhka, A.(toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.) Kommunikoinnin tueksi lapsi saattaa tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä (AAC), kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sen ohessa lapsella saattaa olla liitännäishäiriöistä riippuen esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa. Lähde ja lisätietoa: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry CP-oireyhtymä CP-vamma ei ole kehitysvamma, mutta kehitysvammaisilla henkilöillä voi esiintyä CP-vammaisuutta. CP-vammalla tarkoitetaan sikiöaikana tai alle kahden vuoden iässä tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaa asennon ylläpitämisen ja

18 18 tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeutta. CP- kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista cerebral palsy. CP-vammat luokitellaan kliinisen diagnoosin määräävän poikkeavan lihasjäntevyyden ja -toiminnan laadun, oireiden sijainnin sekä niiden vaikeusasteen mukaisesti (Spastinen hemiplegia, Spastinen diplegia, Spastinen tetraplegia, Atetoosi, Dystonia tetraplegika). CP-vammaisuutta ei voida todeta vastasyntyneellä, vaan diagnoosi edellyttää aina lapsen kehitysseurantaa. Vaikeat CP-vammat ovat tunnistettavissa jo ensimmäisten elinkuukausien aikana mutta lievemmät muodot voivat tulla esille vasta lapsen opetellessa tasapainoa ja käden tarkkuutta vaativia suorituksia. Lähde ja lisätietoja Verneri.net, Suomen CP-liitto ry: Hydrokefalia Hydrokefalia tarkoittaa aivojen nestekierron häiriötä. Pienetkin häiriöt aivoselkäydinnesteen tuotannossa, virtauksessa tai imeytymisessä haittaavat kiertoa, ja nestettä alkaa kertyä aivokammioihin, jolloin paine aivokammioissa nousee ja kammiot laajenevat ja aiheuttavat kallonsisäisen paineen kohoamisen. Tällaista tilaa kutsutaan hydrokefaliaksi. Mikäli lapsen päänympärys kasvaa liikaa tai hänellä on kohonneeseen aivopaineeseen viittaavia oireita, voidaan kuvantamistutkimuksilla todeta, että kyseessä on hydrokefalia. Hydrokefalian syntyyn on monia syitä. Hydrokefalia voi liittyä synnynnäiseen rakennepoikkeama MMC:hen eli selkäydinkohjuun (Meningomyeloseele). Hoitona on yleensä sunttileikkaus, jossa ihon alle asetettavan "läpän" ja letkun avulla johdetaan ylimääräinen aivoneste vatsaonteloon. Läppälaitteita on toiminnaltaan erilaisia ja valinta tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Läppä on

19 19 lapsen kasvun myötä vaihdettava ja joskus se joudutaan uusimaan läppälaitteiston toimintahäiriön tai tulehduksen vuoksi. Hydrokefalian aiheuttamat oireet ja haitat vaihtelevat aivojen tilan ja perussairauden mukaan hyvin yksilöllisesti. Hydrokefalia voi aiheuttaa liikunnallista kömpelyyttä, näönvaraisen hahmotuksen tai kielellisen ilmaisun vaikeuksia. Joillakin henkilöillä voi olla oppimisvaikeuksia. Lapsi, jolla on hydrokefalia, voi tarvita kuntoutusta ja / tai kehityksellistä tukea, joka suunnitellaan kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelu, ammatillinen koulutus ja työelämään sijoittuminen onnistuvat kuitenkin valtaosalta hyvin. Hydrokefalia ja suntti ei estä osallistumista täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Lähde ja lisätietoja Verneri.net: Epilepsia Huomattava osa kehitysvammaisista ihmisistä sairastaa epilepsiaa. On arvioitu, että %:lla kehitysvammaisista on epilepsia. Kehitysvammaisista CPvammaisilla epilepsiakohtauksia esiintyy arviolta %:lla, mutta muilla CPvammaisilla epilepsiaa on yhtä usein kuin väestöllä keskimäärin. Epilepsiaa esiintyy enemmän ja se on vaikeampaa vaikeammin kuin lievemmin kehitysvammaisilla. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Yksittäistä epileptistä kohtausta ei yleensä tarvitse hoitaa. Hoidettavasta epilepsiasta on kyse vasta kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat taas itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Valtaosalla potilaista epilepsia on hyvin hoidolla hallittavissa, osalla potilaista se haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää.

20 20 Kehitysvammaoireyhtymät, epilepsiat ja epilepsiaoireyhtymät ovat neurologisia sairauksia. Kun nämä kaksi oiretta ilmenevät samalla henkilöllä, voidaan olettaa, että niiden taustalla on sama sairaus - aivojen kehityksen häiriö tai aivovaurio. Aivojen kehityshäiriön taustalla voivat olla mm. perintötekijät tai useimmiten sikiöaikana vaikuttaneet ulkoiset tekijät (esimerkiksi tulehdustaudit tai altistuminen haitallisille aineille kuten alkoholi). Aivovaurion aiheuttaa yleisimmin joko aivoverenkierron häiriö, aivotulehdus tai pään vamma. Infantiilispasmit on osittaisen epilepsian muoto. Infantiilispasmeilla tarkoitetaan pieniä motorisia epilepsiakohtauksia, jotka liittyvät useimmiten / usein joko NCLsairauksiin tai X-kromosomin geenivirheeseen. Lähteet ja lisätietoja: Verneri.net Kehitysvammahuollon tietopankki Epilepsialiitto Vaikeavammaisuuden määrittely Vammaispalvelulaki 2 määrittelee vammaisuuden seuraavasti: Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelun ja tukitoimen saamisen edellytyksenä erikseen: Tulkkipalvelut (8 a ): Tulkkipalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä. Päivätoiminta (8 b ): Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain

Työntekijän käsikirja

Työntekijän käsikirja KEHITYSVAMMAISEN JA KEHITYSVIIVEISEN LAPSEN KUNTOUTUS- JA PALVELUKETJU JÄMSÄSSÄ V. 2009 Työntekijän käsikirja Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke Armi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Alueellinen koulutuspäivä Lasten ja nuorten kuntoutuksen hyvä suunnittelu 16.4.2008 Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Ritva Norja lastenneurologian ylilääkäri

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Hippoksen päiväkoti on erikoistunut neurologisen kehityksen erityisvaikeuksissa tukea tarvitsevien lasten hoitoon ja kuntoutukseen. Lapset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot