ALAVUDEN KAUPUNGISSA. Työntekijän käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALAVUDEN KAUPUNGISSA. Työntekijän käsikirja"

Transkriptio

1 ALAVUDEN KAUPUNKI KEHITYSVAMMAISEN JA KEHITYSVIIVEISEN LAPSEN KUNTOUTUS- JA PALVELUKETJU ALAVUDEN KAUPUNGISSA Työntekijän käsikirja Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke 2009

2 JOHDANTO Tämä käsikirja on tarkoitettu kehitysvammaisten ja kehitysviiveisten lasten kanssa toimivien työntekijöiden käyttöön. Käsikirjassa kuvataan alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä palvelukokonaisuutta sekä kuntoutus- ja palveluketjua Alavuden kaupungissa. Erityispalveluista on kuvattu Seinäjoen keskussairaalan Lastenneurologian yksikön palvelut ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palvelut. Käsikirjan tietoja voidaan hyödyntää myös muilla alueilla ja muissa kunnissa soveltuvin osin. Käsikirjan avulla pyrimme osoittamaan yhteistyötahojen työntekijöille vammaisen lapsen palvelujen monitahoisuuden, selkiinnyttämään eri ammattiryhmien työnjakoa ja vahvistamaan asiakasnäkökulmaa. Kuntoutus- ja palveluketjun tunteminen takaa työntekijöille jäsentyneen toiminnan perheen arjen tukemisessa. Käsikirjassa on koottuna varhaiskuntoutuksen päälinjat sekä eri toimijoiden osuus kuntoutus- ja palveluketjussa. Käsikirjan alkuun on koottu alan ammattilaisten toiveiden perustella mm. käsitteiden ja termistöjen määrittelyä, yleistä tietoa palveluista, kuntoutuksesta ja eri suunnitelmista sekä keskeistä lainsäädäntöä. Täydentävää tietoa on saatavissa tekstissä mainituista lähteistä sekä kirjallisuusluettelon teoksista. Käsikirjaa on työstetty Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoituneen vammaistyön kehittämisyksikkö -hankkeen toimesta yhteistyössä hankkeen varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmän kanssa. Käsikirjan yleisen osuuden kokoajina ja kirjoittajina ovat toimineet -hankkeen kehittämissuunnittelijat Armi Mustakallio ja Ulla Yli-Hynnilä. Lämpimät kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille. Lapsi ohjaa laivaa, vanhemmat pitävät perää ja verkoston tehtävänä on huolehtia, ettei laiva uppoa (Erja Pietiläinen, erikoissuunnittelija, Kehitysvammaliitto)

3 3 Etelä-Pohjanmaan maakunnan osuudesta vastaa kehittämissuunnittelija Ulla Yli-Hynnilä. Etelä-Pohjanmaan palvelukokonaisuuden kuvaamiseen ovat osallistuneet: neuropsykologi Liisa Selkämaa, Eskoon erityisneuvola Silmu kuntoutusohjaaja Pirkko Rankaviita, Eskoon erityisneuvola Silmu sosiaalityöntekijä Marjo-Riitta Paalijärvi, Seinäjoen keskussairaala, Lastenneurologian yksikkö terveydenhoitaja Armi Mäkelä, Alavuden terveyskeskus, Lastenneuvola lääkäri Pauliina Kailajärvi, Alavuden terveyskeskus sosiaalityöntekijä Toivo Komonen, Alavuden terveyskeskus, Osviitta toimintaterapeutti Marjo Viitasaari, Alavuden terveyskeskus, Osviitta puheterapeutti Hanna Saari, Alavuden terveyskeskus, Osviitta vs. palvelukodin johtaja Sari Jokela, Alavuden kaupunki, Tervashovi erityisluokanopettaja Liisa Laitanen, Kirkkomännikön koulu kouluterveydenhoitaja Seija Kulju, Alavuden terveyskeskus kuluterveydenhoitaja Anne Lepistö, Alavuden terveyskeskus - hankkeen varhaiskuntoutuksen asiantuntijaryhmä Liisa Selkämaa, neuropsykologi, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Marja-Leena Mertanen, psykologi, Jämsän kaupungin erityisneuvola Sirpa Mannismäki, varhaiskasvatuspäällikkö, Ähtärin kaupunki Kerttu-Liisa Vestola, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Jyväskylän maalaiskunta lukien Jyväskylän kaupunki Ulla Lahti, suunnittelija, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ( asti) lukien palveluohjaaja, Jämsän kaupunki Pirkko Rankaviita, kuntoutusohjaaja, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Eija Saarimaa, koulutussuunnittelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Elina Kykyri, puheterapeutti, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Susanna Sepponen, avohuollon ohjaaja, Kokkolan kaupunki (5/2008 asti) Marjo-Riitta Paalijärvi, sosiaalityöntekijä, Seinäjoen keskussairaala Jaana Pekkola, kuntoutusohjaaja, Jyväskylän kaupunki Eija Vähäsöyrinki, kehitysvammahuollon ohjaaja, Pietarsaari Työryhmän puheenjohtaja: Ulla Yli-Hynnilä, kehittämissuunnittelija, -hanke Työryhmän sihteeri: Armi Mustakallio, kehittämissuunnittelija, hanke Käsikirja on tulostettavissa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän verkkosivuilta osoitteesta -hankkeen sivut löytyvät osoitteesta

4 4 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Kehitysvammaisuus Mistä kehitysvammaisuus johtuu Kehitysvammaisuuden diagnosointi Laaja-alainen kehitysviivästymä, vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus Downin oireyhtymä Autisminkirjo Harvinaiset sairaus- ja vammaryhmät FASD -alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjo Aistivammat Sensorisen integraation häiriö Viivästynyt kielenkehitys ja kielenkehityksen erityisvaikeus CP-oireyhtymä Hydrokefalia Epilepsia Vaikeavammaisuuden määrittely 20 2 ENSITIETO JA ENSITIEDON ANTAMINEN Perhelähtöinen ensitietomalli 22 3 PÄIVÄHOITO Varhaiskasvatus VASU eli varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiserityiskasvatus 25 4 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS JA ESIOPETUS 26 5 KUNTOUTUS JA TERAPIAT Varhaiskuntoutus Kuntouttava arki Kuntoutus- ja kotihoidon ohjaus Kuntoutus- ja arviointimenetelmiä Lääkinnällinen kuntoutus Terapiat Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Musiikkiterapia 36

5 Neuropsykologinen kuntoutus Kelan järjestämän vaikeavammaisen lääkinnällisen avokuntoutuksen standardi Sopeutumisvalmennuskurssit Kuntoutussuunnitelma 39 6 APUVÄLINEKÄYTÄNNÖT Alueellinen apuvälinekeskus Kommunikoinnin ja tietokoneen käytön apuvälinepalvelut erikoissairaanhoidossa 42 7 PALVELUOHJAUS JA PALVELUSUUNNITTELU Palveluohjaus Palvelusuunnittelu ja palvelusuunnitelma 44 8 KESKEISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Vammaispalvelulaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ja erityishuolto-ohjelma Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Asiakastietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntö 49 9 MONIKULTTUURINEN TYÖ HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN Huolten kartoittaminen Lastensuojelu LAPSEN JA PERHEEN PALVELUKOKONAISUUS ALAVUDEN KAUPUNGIN PALVELUT Terveyskeskus Sosiaalitoimi Esiopetus ja erityisopetus Muut palveluntuottajat ja perheiden tuki Alavudella ERIKOISSAIRAANHOITO / Seinäjoen keskussairaalan Lastenneuro- 68 logian yksikkö ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Tilapäishoito / tutkimus- ja kuntoutusjaksot YHTEENVETO PALVELUKOKONAISUUDESTA HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 85

6 6 1 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 1.1 Kehitysvammaisuus Kehitysvammaisuus määritellään nykyisin toimintakyvyn laaja-alaiseksi rajoittuneisuudeksi. Se on yläkäsite mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja saaville ja mitä erilaisimmista syistä johtuville vaikeuksille oppia ja ylläpitää päivittäiseen elämään liittyviä toimia. Eri tavoin kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa Toimintakyky merkitsee aina suhdetta ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Ihmisen toimintakyky näyttäytyy erilaisena eri ympäristöissä (esimerkiksi kotona, töissä ja vapaa-aikana). Tämän vuoksi eri ympäristöissä tehtävät havainnot ja arviot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Kehitysvammaisen ihmisen kohtaamat vaikeudet johtuvat useimmiten siitä, että hänen oma toimintakykynsä ja tilanteista nousevat vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Kun kehitysvammaisen ihmisen toimintakyky ei riitä tilanteista suoriutumiseen, hän tarvitsee ohjausta, auttamista tai hoitoa. American Association on Mental Retardation (AAMR) on määritellyt kehitysvammaisuuden seuraavasti: Kehitysvammaisuus on vammaisuutta. Sitä luonnehtivat huomattavat rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ilmeten käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännöllisissä taidoissa. Tämä vammaisuus on saanut alkunsa ennen kuin henkilö on täyttänyt 18 vuotta (AAMR 2002). (Lähde: Mistä kehitysvammaisuus johtuu Nykyiset näkemykset kehitysvammaisuudesta edellyttävät kehitysvammaisuutta aiheuttavien erilaisten tekijöiden laaja-alaista tuntemusta. Valitettavasti kehitysvammaisuuden etiologiaa ei useinkaan pystytä selvittämään, vaan kehitysvammaisuuden syy jää tuntemattomaksi noin 30 prosentissa vaikeista ja 50 prosentissa lievistä kehitysvammoista.

7 7 Perinteisesti kehitysvammaisuuden etiologia on jaettu kahteen kategoriaan: biologisista syistä johtuvaan ja psykososiaalisten tekijöiden aiheuttamaan kehitysvammaisuuteen. Nykyinen käsitys kehitysvammaisuuden etiologiasta on kuitenkin laajentunut siten, että useiden riskitekijöiden samansuuntainen vaikutus altistaa vammautumisprosessille ja että riskitekijät vaikuttavat toisiinsa vammautumisprosessin eri vaiheissa. Suomessa voimassa olevan kehitysvammalain (1978) mukaan kehitysvammaisuutta voi aiheuttaa synnynnäinen tai kasvuiässä saatu vamma tai sairaus. Se ilmenee sekä henkisen kehityksen viivästymisenä että kehityshäiriöinä. Kehitysvammaisuuteen johtavia tekijöitä tunnetaan lukuisasti. Kehitysvammaisuus voi aiheutua muun muassa äidin raskaudenaikaisista infektioista ja myrkytyksistä, kromosomianomalioista, sikiön hapen puutteesta synnytyksen aikana, synnytyksen aikaisista aivovaurioista, Rh-tekijästä, lapsuuden tapaturmista tai synnynnäisistä aineenvaihduntahäiriöistä. Usein syy on kuitenkin tuntematon. (Lähde: Verneri.net) Kehitysvammaisuuden diagnosointi Kehitysvammaisuuden diagnosointi on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi. Lapsen kehitystä tulee seurata riittävän laaja-alaisesti ja monesta näkökulmasta, jotta nähdään, miten se etenee. Tarvitaan vähintään vuoden seuranta-aika, joskus pitempikin. Kehitysvammaisuuden diagnosointi pitääkin tehdä moniammatillisena yhteistyönä, jossa ovat mukana lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, terapeutit, opettajat ja kasvattajat yhdessä vanhempien ja muun lähipiirin kanssa. Diagnoosiin tarvitaan seuraavaa: Lääketieteelliset tutkimukset: arvio kehitysviivästymän syistä, terveydentilan tutkiminen ja mahdollisista lisävammoista ja sairauksista johtuvien erillisten haittojen arviointi

8 8 Psykologin tekemät tutkimukset: arvio älyllisestä toimintakyvystä (älykkyystestaus, jota on arvioitu myös laadullisesti) sekä neuropsykologinen tutkimus, jolla selvitetään tarkemmin oppimisen vaikeuksia. Laaja-alainen toimintakyvyn arviointi, joka sisältää käsitteellisen, sosiaalisen ja käytännöllisen selviytymisen erittelyn. Tiedot asiakkaan ja hänen lähipiirinsä elämäntilanteesta sekä tuen ja palveluiden tarpeesta jokapäiväisen elämänhallinnan tueksi. Kehitysvammaisuuden toteamiseksi tarvitaan paljon tietoa eri lähteistä. Vanhempia tulee haastatella tietojen saamiseksi lapsen kehityshistoriasta ja varhaisista vaiheista. Päiväkodin tai koulun havainnot lapsen oppimisesta ja sosiaalisista taidoista ovat tärkeitä. Kehitysvammaisella ihmisellä on mahdollisuus saada vammaisuutensa perusteella tiettyjä etuuksia ja palveluita toimeentulonsa, kotona asumisen, arjessa toimeentulemisen ja toimintakyvyn turvaamiseksi. Näiden saaminen edellyttää yleensä lääketieteellisen diagnoosin saamista. Lapsen tai nuoren diagnosoiminen kehitysvammaiseksi voi tuntua vanhemmista vaikealta, ja joskus tällaista diagnoosia halutaan lykätä. Jos ajan mittaan käy ilmeiseksi, että lapsen tai nuoren kehitys ei saavuta ikätovereiden tasoa, vaan ero muihin samanikäisiin pikemminkin kasvaa, diagnoosin teossa ei ole viisasta viivytellä. (Lähde: Verneri.net) 1.2 Laaja-alainen kehitysviivästymä, vaikea-asteinen kehityksen erityisvaikeus Nämä termit ovat käytössä usein siinä vaiheessa, kun lapsen tutkimukset ovat vielä kesken ja hänen kehitystään seurataan. Usein jossain vaiheessa voidaan todeta vaikeuksien olevan sitä luokkaa, että kehitysvammakriteerit täyttyvät.

9 9 Toiseksi voidaan puhua oppimisvaikeuksista, jotka ovat joko erillisiä (esim. matematiikan) tai laaja-alaisia (ent. heikkolahjaisuus). (Lähde: lastenneurologian ylilääkäri Reija Alen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) Lapsen kehityksen ja oppimisen yleinen taso on parhaiten kuvattavissa ikävertailun avulla eli määrittelemällä, mitä ikätasoa lapsen suoritus vastaa ja mitkä taidot ovat orastamassa. Alisuoriutuja on lapsi, joka ei pysty kehittymään todellisten kykyjensä tasoisesti. Kun lapsen yleinen suoritustaso kulkee pysyvästi vuoden verran ikätasoa jäljessä, voidaan puhua heikkolahjaisuudesta. Nykyinen tautiluokitus ei enää tunne tätä termiä, sitä vastaa lähinnä dg F83. Kehitysvamma sijoittuu ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueelle. Tällaisen henkilön kokonaiskehitys sijoittuu erittäin heikolle tasolle. Erityisvaikeudet eivät koske aivojen toimintaa kokonaisuudessaan, mutta voivat liittyä minkä tahansa aivojen toiminta-alueen häiriöön. Ne voivat olla suppeita tai laajoja, esiintyä yhdessä tai useammalla alueella ja vaikeusaste voi vaihdella laajoissa rajoissa. (Lähde: Kehityksen ja oppimisen vaikeudet, porrastusohjeet , lastenneurologi Ritva Norja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) 1.3 Downin oireyhtymä Suomessa noin 70 perhettä saa vuosittain kuulla, että syntyneellä lapsella on Downin oireyhtymä. Diagnoosi varmistetaan verinäytteestä tehtävässä kromosomiviljelyssä, jossa on nähtävissä ylimäärä perintöainesta. Toisin sanoen lapsella on 46 kromosomin sijasta 47 kromosomia. Trisomia 21 tarkoittaa, että kromosomia 21 on kolme kappaletta kahden sijasta. Kaikista lapsista, joilla on Downin oireyhtymä, 95 prosenttia on juuri trisomioita. Ylimääräinen kromosomi 21 aiheuttaa poikkeavuuksia lapsen ulkonäössä ja kehityksessä sekä voi aiheuttaa ongelmia terveydentilassa. Trisomia ei ole pe-

10 10 rinnöllinen, vaan kyseessä on satunnainen sukusolun, tavallisesti munasolun, kehityshäiriö. Nämä kehityshäiriöt lisääntyvät vanhempien iän myötä. (Lähde: Verneri.net) 1.4 Autisminkirjo Autismin kirjon oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä. Autismin kirjoon kuuluvat: Autistinen oireyhtymä, joka on laaja-alainen kehityshäiriö. Se ilmenee vaikeana sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä sekä epätyypillisenä käyttäytymisenä. Siihen voi liittyä myös oudot ja erikoiset reagointitavat ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistavat toiminnot eri kehonosilla ja leikissä. Aspergerin oireyhtymä. Tyypillistä AS-henkilölle on mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus, kaavamainen toistaminen sekä rutiinit ja rituaalit. Tällainen lapsi saattaa olla liikkeissään kömpelö ja vuorovaikutteisen kielen käyttö on hankalaa. Rettin oireyhtymä on erittäin harvinainen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa vaikeaa monivammaisuutta. Lapsen kehitys alkaa taantua nopeasti 6-35 kuukauden iästä alkaen. Se ilmenee pelkästään tytöillä ja naisilla. Disintegratiivinen kehityshäiriö, jolle on ominaista, että lapsen kehitys vaikuttaa normaalilta n. 3-4-vuotiaaksi, jonka jälkeen seuraa taantuminen. Muutaman kuukauden sisällä tapahtuu kokonaisvaltainen tilan heikkeneminen. Noin vuoden kestävän taitojen taantumiskauden jälkeen tilanne vakiintuu ja päätyy autismia muistuttavaan tilaan. Laaja-alainen kehityshäiriö, jossa on kyse keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä, jonka tarkkaa syytä ei tunneta. Kaikkia autismin piirteitä ei ole havaittavissa eivätkä piirteet ole selvästi määriteltävissä. Touretten oireyhtymä on neurologinen oireyhtymä, jolle on ominaista toistuvat ja tahdosta riippumattomat liikkeet eli tic-liikkeet sekä hallitsemattomat vokaaliset äännähdykset. Tourette liittyy usein autismin kirjon oireyhtymiin. Touretten oi-

11 11 reyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja niiden vakavuus vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan. Touretten oireyhtymään liittyy usein joitakin tai kaikki esimerkiksi seuraavista oireista: erilaisia pakko-oireita, keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta sekä impulsiivisuutta. On arvioitu että noin puolella prosentilla kouluikäisistä olisi Touretten oireyhtymä. Monella oireet lievittyvät aikuisiässä, mutta yleensä osa oireista jatkuu läpi elämän. Autismin kirjoon kuuluu Suomessa n ihmistä, joista autistisia on n Autismin kirjoon sisältyy monenlaisia yksilöllisiä oireita ja uusimman tutkimuksen mukaan myös vahvuuksia. Tunnusomaisia ulospäin näkyviä piirteitä ovat: - poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio - epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin - rajoittunut, stereotyyppinen käytös. Osa autismin kirjon ihmisistä tarvitsee päivittäistä tukea ja hoitoa koko elämänsä ajan. Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan vaikuttaa suuresti elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Lähteet ja lisätietoja mm: Autismi- ja Aspergerliitto ry: Autismisäätiö: Suomen Tourette yhdistys ry: 1.5 Harvinaiset sairaus- ja vammaryhmät Harvinaisilla sairaus- ja vammaryhmillä tarkoitetaan ryhmiä, joihin kuuluu enintään 100 henkilöä miljoonaa asukasta kohden ja joihin kuuluvilla henkilöillä on vamman tai sairauden vuoksi pysyviä haittoja monissa arkielämään liittyvissä toiminnoissa. Suomessa kuhunkin sairausryhmään kuuluu alle 500 henkilöä. Perinnöllisyyslääketieteen alaan kuuluu harvinaisten sairauksien tai oireyhtymien diagnostinen määrittely sekä näitten periytyvyyteen liittyvät kysymykset. Oi-

12 12 reittensa ja hoitonsa puolesta mainitut sairaudet ja oireyhtymät voivat kuulua minkä tahansa lääketieteen erikoisalan piiriin. Harvinaisia tauteja sairastavilla ja heidän perheillään on mahdollisuus saada tietoa omasta sairaudestaan tai oireyhtymästään perinnöllisyysklinikoilla, joita on jokaisessa yliopistosairaalassa, Väestöliitossa ja Folkhälsanissa. Yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikat antavat perinnöllisyysneuvontaa asuinalueensa asukkaille. Neuvontaa varten tarvitaan yleensä lähete ja maksusitoumus. Harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin luetaan mm. neuronaaliset seroidilipofuskinoosit (NCL-taudit). Ne ovat peittyvästi periytyviä eteneviä keskushermostosairauksia, jotka johtavat yksilön kehitysvammaan ja varhaiseen kuolemaan. Lapsuusiällä esiintyviä muotoja tunnetaan kolme: 1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL 2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL sekä 3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän JNCL 4. lisäksi tunnetaan aikuisiällä esiintyvä Kufsin tauti. NCL-tauteja pidetään eräänä länsimaiden yleisimmistä etenevien aivotautien ryhmistä. Suomessa ne ovat erityisen yleisiä kuuluen tautiperintöömme. Lähteet ja lisätietoja: Verneri net: Harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien resurssikeskusverkosto: Väestöliitto: 1.6 FASD -alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjo Maassamme syntyy vuosittain arviolta alkoholin eriasteisesti vaurioittamaa lasta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on ilmeisesti merkittävin yksittäinen kehitysvammaisuuden aiheuttaja länsimaissa. Se on myös ainoa, joka olisi ainakin teoreettisesti täysin estettävissä. Tutkimuksissa ei ole voitu määritellä raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle selkeää riskirajaa. Tämän vuoksi on parasta olla kokonaan nauttimatta alkoholia raskauden aikana.

13 13 Kun raskaana oleva nainen juo alkoholia, hän saattaa vaurioittaa syntymässä olevaa lasta. Alkoholi on myrkky, joka läpäisee istukan ja häiritsee sikiön kehitystä. Vaikeimmillaan vauriot voivat aiheuttaa lapselle syvän kehitysvamman, lievimmillään alkoholialtistus ilmenee erilaisina neurologisina oireina, kuten keskittymis-, tarkkaavuus- ja oppimishäiriöinä. FASD on kattotermi, joka kuvaa äidin raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamaa vaikutusten kirjoa. Tämän termin alle kuuluu mm. termi FAS (Fetal Alcohol Syndrome), jonka yhteydessä tavataan kasvuhäiriöitä ja poikkeavia kasvonpiirteitä. Voidaan puhua myös FAS-oireyhtymästä (PFAS), alkoholin aiheuttamista synnynnäisistä piirteistä (ARBD) tai alkoholin aiheuttamasta hermoston kehityshäiriöstä (ARND). Diagnoosin tekeminen: Kaikki diagnoosit vaativat, että tieto äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä on saatu varmasta lähteestä. Jos varmistusta alkoholialtistukseen ei voida saada äidiltä itseltään, voi sen antaa puoliso tai muu läheinen omainen, mutta myös esimerkiksi sosiaaliviranomainen. Joskus äiti on synnyttämään tullessaan humalassa ja tämä riittää todisteeksi siitä, että syntymässä oleva lapsi on joutunut sikiöaikana alttiiksi alkoholille. Jos lapsella on selvät oireet, jotka viittaavat FAS:iin tai PFAS:iin, mutta alkoholialtistuksesta ei voida saada tietoa (esimerkiksi ulkomailta adoptoitu lapsi), voidaan diagnoosi antaa lisämaininnalla ilman vahvistettua tietoa alkoholialtistuksesta. ARND- ja ARBD-diagnoosit sen sijaan vaativat aina varmennetun tiedon sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta. On tärkeää, että alkoholille raskauden aikana altistunut lapsi saisi diagnoosin mahdollisimman pian. Silloin vältytään turhilta tutkimuksilta ja lapsen erityistarpeisiin voidaan vastata nopeasti. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus vähentää alkoholialtistuksen aiheuttaman keskushermostovaurion aikaansaamia ongelmia. Erityisesti neuropsykologinen kuntoutus olisi FASD-lapsille tärkeää. Neuropsykologiset tutkimukset ovat toistaiseksi vielä olleet melko harvinaisia.

14 14 Sikiöaikana alkoholille altistuneiden lasten ja nuorten tutkimuksissa on todettu, että FAS-diagnoosin saaneet lapset saavat helpommin tarvitsemaansa tukea kuin muut alkoholille sikiöaikana altistuneet lapset. Lievemmin vaurioituneiden ja diagnosoimattomien lasten erilaiset ongelmat ja kuntoutustarve jäävät usein huomaamatta ja lapsilta vaaditaan helposti liikaa. Lapsi kokee sen stressaavana, mikä puolestaan voi aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä. Diagnoosin on todettu suojelevan lasta sekundaarisilta eli syntymän jälkeen ilmaantuvilta ihmissuhdeja tunne-elämän häiriöiltä. Diagnoosista huolimatta hoito voi olla vaihtelevaa. Suomessa ei ole toistaiseksi hoitosuositusta FASD-lasten kuntouttamiseen. Jokaisen sikiöaikana alkoholille altistuneen lapsen kasvua ja kehitystä on tuettava hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Lapsen kehitysennusteen kannalta tärkeintä on turvallisen kasvuympäristön varmistaminen. Lähteet ja lisätietoa Verneri.net: Aistivammat Aistivamma on aistin toimintaa heikentävä tai sen estävä vamma. Aistivamma saattaa olla synnynnäinen tai myöhemmin esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden seurauksena kehittynyt. Erilaiset aistivammat kuten näkövammat ja kuulovammat jaetaan aistivamman vaikeuden mukaan. Aistivammat saattavat vaikuttaa lapsen puheen ja kielenkehitykseen, liikkumiseen sekä käyttäytymiseen. Aistivammat voivat aiheuttaa häiriöitä myös tunne-elämän kehitykseen. Kehitysvammaisilla aistivammat voivat vaikuttaa toimintakykyyn tavallista enemmän ja niiden toteaminen on keskimääräistä vaikeampaa.

15 Sensorisen integraation häiriö Sensorinen integraatio eli aistitiedon käsittely on keskushermostossa tapahtuva, normaali prosessi. Aivomme ja hermosysteemimme jäsentävät aistiemme keräämän tiedon ihmisen käytöksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Näin voimme liikkua, puhua, oppia ja käyttäytyä luontevasti, tilanteeseen sopivalla tavalla. Sensorisen integraation häiriöstä kärsivä joko yli- tai alireagoi aistimuksiin tai reagointi on vaihtelevaa aistimuksiin. Hänellä voi esiintyä epätavallisen voimakasta aistimushakuisuutta tai sen välttelyä. Yliherkkyys aistimuksille näkyy lapsessa voimakkaana tai välttelevänä reagointina ympäristön erilaisiin aistimuksiin, joita ei yleensä pidetä haitallisena esim. liikkeeseen, kosketukseen, valoon, ääniin ja lämpötilaan. Alireagoiva lapsi ei näytä reagoivan ympäristön aistimuksiin, vaan tarvitsee usein enemmän tai voimakkaampaa aisti-informaatiota, jotta havaitsee ja tuntee ne. Alireagoivuus voi näkyä lapsen käyttäytymisessä myös aistimushakuisuutena ja ylivilkkautena. Häiriöön liittyy usein sosiaaliset vaikeudet, puutteellinen itsesäätely ja heikko itseluottamus. Sensorisen integraation häiriöt näkyvät selvimmin kasvuikäisillä lapsilla. Reaktiot aistiärsykkeisiin voivat vaihdella ylireagoinnista alireagointiin, jolloin lapsen käytöstä leimaa keskittymättömyys. Lisätietoja: Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry 1.9 Viivästynyt kielenkehitys ja kielenkehityksen erityisvaikeus Kielihäiriöllä tarkoitetaan kyvyttömyyttä kommunikoida tehokkaasti kielen välityksellä ja käyttää kieltä oppimisen välineenä. Lapsen kielelliset taidot voidaan suhteuttaa ikään.

16 16 Oireen mukainen kielihäiriöluokittelu: artikulaatiohäiriöt (dyslaliat) viivästynyt puheen- ja kielenkehitys kielenkehityksen erityisvaikeus eli dysfasia puheen sujuvuuden häiriöt (änkytys ja sokellus) puhe-elinten motoriikan häiriöt (dysartria ja dyspraksia) nasaliteetin häiriöt fonaatio- eli äänihäiriöt puhumattomuus (mutismi ja autismi) kieliopillisen kehityksen häiriöt (dysgrammatismi) luku- ja kirjoitushäiriöt (dysleksia ja dysgrafia) Viivästynyt kielenkehitys viittaa lapsen kommunikaatiotaitojen kehitysrytmin hitauteen sekä kielen välityksellä tapahtuvan oppimisen häiriöihin. Poikkeavalla kielenkehityksellä tarkoitetaan erityistä kielellisten taitojen osa-alueella. Poikkeavasta kielenkehityksestä käytetään rinnakkain termejä `kielenkehityksen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) ja `kehityksellinen dysfasia. Viivästyneen kielenkehityksen ja kielenkehityksen erityisvaikeuksien erot: Viivästynyt kielenkehitys muistuttaa nuorempien lasten kielellistä suoritusta kielelliset taidot kauttaaltaan jäljessä lapsen oletetaan `ottavan kiinni ikätoverinsa kehityksellinen häiriö, joka voi joko esiintyä itsenäisenä tai liittyä selviin kehityspoikkeamiin tai kasvuympäristöön SLI/dysfasia ei vastaa minkään nuoremman ikäryhmän kielellistä suoritusta eriytynyt kielen osataitojen heikkous ennakoi heikompaa kuntoutumista kuin viivästynyt puheen/kielen kehitys vaikuttaa koulumenestykseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen ei muuta kehityksellistä sairautta oletus neurologisesta taustasta normaali kognitiivinen kehitys normaali kasvuympäristö Dysfaattisen syndroomat Verbaalinen auditiivinen agnosia: vaikeus ymmärtää kieltä kuuloinformaation perusteella Verbaalinen dyspraksia: lapsi tietää, mitä haluaa sanoa, mutta puheliikkeiden hallinta on työlästä ja ilmaisut ovat lyhyitä ja puutteellisia Fonologisen ohjelmoinnin häiriö: vaikeudet liittyvät ääntöelinten käyttöön ja puheen tuottoon.

17 17 Fonologis-syntaktinen häiriö: puheen tuotto heikkoa, lauseissa taivutusvirheitä ja kieliopillisesti puutteellisia. Lapsen on vaikea ymmärtää pitkiä tai monimutkaisia lauseita. leksikaalis-syntaktinen häiriö: puhe on äänteellisesti normaali. Lapsella voi olla kaikupuhetta (ekolaliaa). Nimeämisen ja sananlöytämisen ongelmia Semanttis-pragmaattinen häiriö: puheen tuottaminen on huomattavasti parempaa kuin ymmärtäminen. Kaikupuhe ja toistelu sekä vaikeus pitää yllä vastavuoroista keskustelua liittyvät häiriöön. Dysfasia on yli 3-vuotiaan lapsen vaikea-asteinen puheen tuottamisen ja /tai ymmärtämisen häiriö, jota ei selitä kuulovamma, puheellinen häiriö, kehitysvamma, psyykkinen häiriö eikä kasvuympäristöstä johtuva. Dysfasiaan liittyy puheen tuottamisen, puheen ymmärtämisen ja myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. (Lähde: Launonen K.& Korpijaakko-Huuhka, A.(toim.) Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia.) Kommunikoinnin tueksi lapsi saattaa tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä (AAC), kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sen ohessa lapsella saattaa olla liitännäishäiriöistä riippuen esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa. Lähde ja lisätietoa: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry CP-oireyhtymä CP-vamma ei ole kehitysvamma, mutta kehitysvammaisilla henkilöillä voi esiintyä CP-vammaisuutta. CP-vammalla tarkoitetaan sikiöaikana tai alle kahden vuoden iässä tapahtuneen aivovaurion aiheuttamaa asennon ylläpitämisen ja

18 18 tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeutta. CP- kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista cerebral palsy. CP-vammat luokitellaan kliinisen diagnoosin määräävän poikkeavan lihasjäntevyyden ja -toiminnan laadun, oireiden sijainnin sekä niiden vaikeusasteen mukaisesti (Spastinen hemiplegia, Spastinen diplegia, Spastinen tetraplegia, Atetoosi, Dystonia tetraplegika). CP-vammaisuutta ei voida todeta vastasyntyneellä, vaan diagnoosi edellyttää aina lapsen kehitysseurantaa. Vaikeat CP-vammat ovat tunnistettavissa jo ensimmäisten elinkuukausien aikana mutta lievemmät muodot voivat tulla esille vasta lapsen opetellessa tasapainoa ja käden tarkkuutta vaativia suorituksia. Lähde ja lisätietoja Verneri.net, Suomen CP-liitto ry: Hydrokefalia Hydrokefalia tarkoittaa aivojen nestekierron häiriötä. Pienetkin häiriöt aivoselkäydinnesteen tuotannossa, virtauksessa tai imeytymisessä haittaavat kiertoa, ja nestettä alkaa kertyä aivokammioihin, jolloin paine aivokammioissa nousee ja kammiot laajenevat ja aiheuttavat kallonsisäisen paineen kohoamisen. Tällaista tilaa kutsutaan hydrokefaliaksi. Mikäli lapsen päänympärys kasvaa liikaa tai hänellä on kohonneeseen aivopaineeseen viittaavia oireita, voidaan kuvantamistutkimuksilla todeta, että kyseessä on hydrokefalia. Hydrokefalian syntyyn on monia syitä. Hydrokefalia voi liittyä synnynnäiseen rakennepoikkeama MMC:hen eli selkäydinkohjuun (Meningomyeloseele). Hoitona on yleensä sunttileikkaus, jossa ihon alle asetettavan "läpän" ja letkun avulla johdetaan ylimääräinen aivoneste vatsaonteloon. Läppälaitteita on toiminnaltaan erilaisia ja valinta tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaan. Läppä on

19 19 lapsen kasvun myötä vaihdettava ja joskus se joudutaan uusimaan läppälaitteiston toimintahäiriön tai tulehduksen vuoksi. Hydrokefalian aiheuttamat oireet ja haitat vaihtelevat aivojen tilan ja perussairauden mukaan hyvin yksilöllisesti. Hydrokefalia voi aiheuttaa liikunnallista kömpelyyttä, näönvaraisen hahmotuksen tai kielellisen ilmaisun vaikeuksia. Joillakin henkilöillä voi olla oppimisvaikeuksia. Lapsi, jolla on hydrokefalia, voi tarvita kuntoutusta ja / tai kehityksellistä tukea, joka suunnitellaan kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelu, ammatillinen koulutus ja työelämään sijoittuminen onnistuvat kuitenkin valtaosalta hyvin. Hydrokefalia ja suntti ei estä osallistumista täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Lähde ja lisätietoja Verneri.net: Epilepsia Huomattava osa kehitysvammaisista ihmisistä sairastaa epilepsiaa. On arvioitu, että %:lla kehitysvammaisista on epilepsia. Kehitysvammaisista CPvammaisilla epilepsiakohtauksia esiintyy arviolta %:lla, mutta muilla CPvammaisilla epilepsiaa on yhtä usein kuin väestöllä keskimäärin. Epilepsiaa esiintyy enemmän ja se on vaikeampaa vaikeammin kuin lievemmin kehitysvammaisilla. Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö. Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen tajuttomuuskouristuskohtauksen runsaan valvomisen, stressin, alkoholin tai joidenkin lääkeaineiden käytön takia. Yksittäistä epileptistä kohtausta ei yleensä tarvitse hoitaa. Hoidettavasta epilepsiasta on kyse vasta kun henkilöllä on taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Epilepsiat muodostavat taas itse asiassa joukon neurologisia oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja kohtausten ennuste vaihtelevat suuresti. Valtaosalla potilaista epilepsia on hyvin hoidolla hallittavissa, osalla potilaista se haittaa nykyhoidosta huolimatta merkittävästi elämää.

20 20 Kehitysvammaoireyhtymät, epilepsiat ja epilepsiaoireyhtymät ovat neurologisia sairauksia. Kun nämä kaksi oiretta ilmenevät samalla henkilöllä, voidaan olettaa, että niiden taustalla on sama sairaus - aivojen kehityksen häiriö tai aivovaurio. Aivojen kehityshäiriön taustalla voivat olla mm. perintötekijät tai useimmiten sikiöaikana vaikuttaneet ulkoiset tekijät (esimerkiksi tulehdustaudit tai altistuminen haitallisille aineille kuten alkoholi). Aivovaurion aiheuttaa yleisimmin joko aivoverenkierron häiriö, aivotulehdus tai pään vamma. Infantiilispasmit on osittaisen epilepsian muoto. Infantiilispasmeilla tarkoitetaan pieniä motorisia epilepsiakohtauksia, jotka liittyvät useimmiten / usein joko NCLsairauksiin tai X-kromosomin geenivirheeseen. Lähteet ja lisätietoja: Verneri.net Kehitysvammahuollon tietopankki Epilepsialiitto Vaikeavammaisuuden määrittely Vammaispalvelulaki 2 määrittelee vammaisuuden seuraavasti: Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelun ja tukitoimen saamisen edellytyksenä erikseen: Tulkkipalvelut (8 a ): Tulkkipalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai puhevammaista henkilöä. Päivätoiminta (8 b ): Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot