Apteekki mukana insuliinipumppupotilaiden hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apteekki mukana insuliinipumppupotilaiden hoidossa"

Transkriptio

1 Apteekki mukana insuliinipumppupotilaiden hoidossa Tausta ja tavoite: Keväällä 2007 Seinäjoen keskussairaalasta tiedusteltiin, olisiko juuri perustetulla Kauhajoen Nuotti Apteekilla resursseja saattaa käyttökuntoon insuliinipumppusäiliöt hemiplegia-potilaalle, jolla diabeteksen hoitotasapaino oli huono (1,2). Insuliinipumppusäiliöiden toimittajat Suomessa ovat Medtronic Finland Oy ja Roche Diagnostics Oy, joiden mukaan säiliöitä toimitetaan pääasiassa pääkaupunkiseudun apteekkeihin (noin 20 apteekkia koko Suomessa). Apteekkimme vastasi haasteeseen. Tavoitteena oli kehittää apteekille uusi palvelumuoto insuliinipumppupotilaiden hoidossa moniammatillisena yhteistyönä sekä osoittaa apteekkimme työmenetelmän toimivuus insuliinipumppupotilaiden hoidon tukemisessa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää uuden palvelumuodon suorat kustannukset apteekille ja potilaalle. Insuliinipumppusäiliöiden täyttämisestä koituvien kustannusten korvattavuus varmistettiin paikallisesta Kelasta. Insuliinipumppusäiliöt täytettiin aseptisessa tilassa laminaariilmavirtaus (LIV)-kaapissa. Ennen insuliinipumppusäiliöiden täyttöä farmaseutti suoritti steriilin työmenetelmän simuloinnin elatusainetäytöllä valikoiduissa olosuhteissa. LIVkaapissa pidettiin avoinna Trypticase Soy Agar (TSA)-maljoja koko täyttöprosessin ajan. Farmaseutti teki käsineiden puhtaustestin työn alussa ja lopussa. Myös lopputuotteen steriiliys tutkittiin. Apteekissamme pystytään saattamaan insuliinipumppusäiliöt steriilisti käyttökuntoon. Insuliinipumppusäiliöiden käyttökuntoon saattamisesta koituva suora kustannus potilaalle on 3,00. Kela korvaa apteekille kaikki työssä tarvittavat aineet ja tarvikkeet sekä työkustannukset. Mielestämme apteekeilla olisi Suomessa tässä palvelumuodossa hyvä tilaisuus tehdä moniammatillista yhteistyötä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Edellytyksenä on, että apteekeilla on validoidut työskentelyolosuhteet ja -tavat. Viitteet: 1. Sane T., Tulokas T., Nikkanen P. et al. Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona, Duodecim;121 (8): , Peyrot M., Rubin RR. Validity and reliability of an instrument for assessing healthrelated quality of life and treatment preferences: the Insulin Delivery System Rating Questionnaire, Diabetes Care; 28(1): 53-58, Annaliisa Jäppinen, Terhi Lähde, Leena Yli-Kokko, Elina Panula-Lehto Kauhajoen Nuotti Apteekki, Puistotie 51, PL 41, Kauhajoki

2 Askel askeleelta tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden kokemuksia askelmittarin käytöstä Tausta: Elämäntapamuutoksilla voidaan tehokkaasti ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Vähintään neljän tunnin viikoittainen liikkuminen vähentää tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Kävely on sopiva liikuntamuoto useimmille tyypin 2 diabeteksen korkean sairastumisriskin henkilöille. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden kokemuksia askelmittarin käytöstä sekä kuvata kokemuksia askelmittarin vaikutuksesta liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimustehtävät olivat: Millaisia kokemuksia tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöillä on askelmittarin käytöstä ja sen vaikutuksesta omaan liikunta-aktiivisuuteen? Millaiset tekijät askelmittarin käytössä vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden kokemana? Tutkittavat olivat ravitsemusterapeutin ryhmäohjaukseen osallistuvia tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvia henkilöitä (N=74). Ryhmäohjaukseen sisältyi viisi 90-minuutin ohjauskertaa. Ohjausryhmiä oli 11, joissa 5-9 osallistujaa/ryhmä. Aineisto muodostui videoiduista ryhmäohjaustilanteista (81,5 h), teemahaastatteluista (n=22) sekä kyselyistä. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla käyttäen apuna laadullisten aineistojen analyysiohjelmaa QSR Nvivo 7. Askelmittarin käyttökokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kielteiset kokemukset liittyivät askeleen päivittäiseen tavoitteeseen, mikä koettiin liian vaativana. Lisäksi kielteisenä askelmittarin käytössä koettiin sen toimintahäiriöt ja soveltumattomuus muihin liikuntamuotoihin kävelyn lisäksi. Askelmittarin koettiin tukevan fyysistä aktiivisuutta. Mittari antoi palautetta omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja motivoi liikkumaan enemmän. Fyysisen aktiivisuuden seuraamisessa askelmittari koettiin hyväksi apuvälineeksi ja sen käyttö helpotti tavoitteiden asettamista omalle liikkumiselle. Askelmittarin käyttö lisäsi liikkumista. Askelmittari on hyödyllinen väline motivoitaessa tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöitä lisäämään fyysistä aktiivisuutta. TtM Eveliina Korkiakangas THM Maija Alahuhta YTM Päivi Husman Professori Anja Taanila Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Dosentti, vanhempi tutkija Jaana Laitinen Yhteyshenkilö: TtM, tutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos puh faksi

3 Diabeetikon omahoidon tukemisen ryhmäohjausmalli Tausta: Suunnittelimme ja toteutimme moniammatillisena yhteistyönä työikäisille 2 tyypin diabeetikoille suunnatut diabetesillat toukokuussa Halusimme kehittää tehokkaan ryhmäohjausmallin, jonka avulla on mahdollista vähentää vastaanottokäyntejä. Ryhmäohjauksella saatiin päivitettyä diabeetikoiden tieto-taitotasoa. Diabetesiltojen avulla pyritään antamaan työkaluja diabeteksen itsehoidon onnistumiseen ja lisäämään vertaistukea. Diabetekseen on mahdollista vaikuttaa hyvällä itsehoidolla. Diabeteshoitajat valitsivat ryhmään kutsuttavat työikäisistä diabeetikoista. Kaikille, jotka olivat kiinnostuneet illoista, laitettiin henkilökohtainen kutsu kotiin (noin 50). Ryhmätilaisuuksiin osallistui 30 diabeetikkoa. Diabetesilloista oli ilmoitus myös kahdessa paikallislehdessä. Ryhmäohjaus toteutettiin kahtena eri iltana. Illat koostuivat useiden eri asiantuntijoiden luennoista (ravitsemusterapeutti, diabeteshoitaja, fysioterapeutti, lääkäri ja suuhygienisti). Iltojen onnistumista arvioimme tekemällä osallistuneille kummankin tilaisuuden jälkeen pienimuotoisen kyselyn, jossa he pystyivät antamaan palautetta. Tulokset ja johtopäätökset: Diabetesiltojen avulla pyrimme kehittämään uudenlaista toimintaa ja keskittämään voimavaroja ryhmätoimintaan. Diabetesillat on tarkoitus ottaa pysyväksi työmuodoksi osana diabeetikon hoitopolkua. Eri ammattiryhmien ammattitaito ja työpanos saadaan hyödynnettyä mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Iltojen tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä sekä lisätä tyypin 2 diabeetikoiden vertaistukea. Kyselyjen perusteella illat koettiin tärkeiksi ja samanlaista toivottiin jatkossa. Yhden palautteen kommentti oli tieto lisäsi tuskaa. Suuhygienisti Kirsi Autonen-Honkonen, diabeteshoitaja Päivi Lampi ja diabeteshoitaja Satu Savolainen Yhteyshenkilö: Diabeteshoitaja Satu Savolainen, Äänekosken kaupunki/perusturva, ,

4 Hiilari-ilta tyypin 2 diabeetikon hoidonohjauksen apuna Tausta Tiedettiin, että osalle tyypin 1 diabeetikoista ruoan hiilihydraattien arviointi ja ateriainsuliinin määrän yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia omahoidossa. Diabeteshoitajien koulutuksessa syksyllä 2007 esiteltiin Nurmijärven terveyskeskuksessa järjestettyä hiilari-ilta tapahtumaa, jonka perusteella lähdimme kehittämään Tampereelle vastaavan tyyppistä omahoitoa tukevaa iltaa. Menetelmät Järjestimme 2,5 h kestävän tietoiskun, jossa diabeteshoitajat puhuivat verensokerin mittaamisesta ja tyypin 1 diabeteksen insuliinihoidosta. Ravitsemusterapeutti puhui ruokien hiilihydraattimääristä ja siitä, kuinka hiilihydraattiarviointi auttaa omahoidossa. Tilaan oli koottu noin 20 oikeaa ruokaesimerkkiä, joiden hiilihydraattimääriä osallistujat saivat arvioida. Ruokaesimerkkejä olivat mm. musta makkara, energiajuoma, valmisruoka, irtokarkit, popcorn ja salaatti. Väliajalla oli kahvi- ja pullatarjoilu, mistä myös arvioitiin hiilihydraatit. Esimerkkiruokien hiilihydraattimäärät käytiin lopuksi yhdessä läpi sekä keskusteltiin hiilihydraattiarvioinnin tärkeydestä ja haasteista. Iltaan otettiin ilmoittautumisjärjestyksessä 30 ensimmäistä tyypin 1 diabeetikkoa. Tulokset Asiakkailta saadun palautteen perusteella käytännönläheinen tietoisku antoi varmuutta omahoitoon ja motivaatio tuoteselosteiden lukemiseen lisääntyi. Asiakkaat oivalsivat ruoan hiilihydraattien arvioinnin tärkeyden osana hyvää omahoitoa. Hiilari-iltaan osallistuneiden hoitotasapainossa on ollut nähtävissä muutosta parempaan. Ryhmäohjauksella tavoitetaan kerralla suurempi määrä diabeetikoita, jolloin saatetaan säästää kustannuksissa. Johtopäätökset Hiilari-ilta osoitti, että tapahtumalle on tarvetta ja se koettiin hyödylliseksi. Asiakkailta saatu positiivinen palaute innostaa myös hoitohenkilökuntaa kehittämään uudenlaisia tapoja ohjauksen antamiseen ryhmässä. Tieto-isku tyyppinen ohjaus, johon on yhdistetty konkreettisia esimerkkejä, saattaa auttaa parantamaan hoitotasapainoa. Ravitsemusterapeutti Virpi Salminen, sairaanhoitaja Liisa Calonius, sairaanhoitaja Tea Vatanen, sairaanhoitaja Tarja Kaitala. Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, avopalvelut. Yhteyshenkilö: Virpi Salminen Ravitsemusterapeutti Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Avopalvelut PL 98, Tampere p fax ,

5 Liikuntaneuvonta sairauksiin liittyvillä asiakaskäynneillä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntaneuvonnan toteutumista perusterveydenhuollon käynneillä, jotka liittyvät sairauksiin. Tässä tarkastelussa ovat mukana asiakaskäynnit, jotka liittyivät sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin (sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine) ja aineenvaihduntasairauksiin (merkittävä ylipaino ja tyypin 2 diabetes). Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistui syksyllä 2006 terveyskeskus, jonka väestöpohja on asukasta. Tutkimukseen valittiin 18 vuotta täyttäneet asiakkaat, joilla oli klo välisenä aikana ei-kiireellinen aika lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Tiedot perustuvat lääkäreiden (n=19) ja hoitajien (n=23) kirjaamiin tietoihin heti vastaanoton jälkeen. Aineisto käsittää tiedot 45 lääkäri- ja 83 hoitajakäynnistä. Terveyskeskuksessa noin 60 % lääkärikäynneistä (n=27) ja hoitajakäynneistä (n=52) liittyi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja aineenvaihduntasairauksiin. Työntekijöiden ilmoituksen mukaan yli puolessa lääkärikäyntejä (n=15) ja hoitajakäyntejä (n=33) työntekijät keskustelivat asiakkaiden kanssa yleisesti liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Liikunnasta terveyden kannalta keskusteltiin alle kolmasosassa (n=8) lääkärikäyntejä ja yli puolessa (n=29) hoitajakäyntejä. Kestävyysliikuntaan liittyviä ohjeita antoivat hoitajat joka neljännelle (n=13) ja lääkärit vain muutamalle (n=3) asiakkaalle. Henkilökohtaisista liikuntaohjeista tai lihaskuntoharjoittelusta keskusteltiin vain muutamilla lääkäri- (n=1) ja hoitajakäynneillä (n=4). Jatkotoimenpiteistä täsmällisten liikuntaohjeiden tai ohjauksen saamiseksi sovittiin hoitajakäynneillä harvoin (n=2) ja lääkärikäynneillä ei lainkaan. Itse kirjaamiensa tietojen perusteella lääkärit ja hoitajat keskustelivat liikunnasta ja antoivat yleisiä liikuntaohjeita melko usein. Tosin ammattilaiset ovat voineet kirjata neuvonnan toteutumisen todellista myönteisempänä, koska tietävät elintavoista keskustelun tärkeäksi. Kun tuloksia verrataan vuoden 1998 vastaavanlaiseen tutkimukseen 10 terveyskeskuksessa 1), näyttää siltä, että liikuntaneuvonnassa on edelleen ongelmana asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden vähäinen huomiointi. Lisäksi seurannasta ja jatko-ohjauksesta sopiminen toteutuvat vain harvoin. Tutkimuksen perusteella tulisi kiinnittää huomiota neuvonnan yksilöllisyyteen ja jatkuvuuteen. 1) Toropainen &Miilunpalo Terveyskeskusten asiakaskontakteissa toteutuva liikuntaneuvonta. Tuloksia rekisteröinti- ja haastattelututkimuksesta. UKK-instituutti Erja Toropainen, Riitta Luoto Minna Aittasalo UKK-instituutti, PL 30, Tampere

6 Motivoivan haastattelun piirteiden toteutuminen ryhmäohjauksen vuorovaikutuksessa Tausta: Motivoivan haastattelun tavoitteena on saada asiakas pohtimaan, mikä ylläpitää hänen nykyistä käyttäytymistään, herätellä, kannustaa ja rohkaista elintapamuutokseen sekä tukea uuden elintavan ylläpitämisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten motivoivan haastattelun piirteet toteutuvat etä- ja lähiryhmäohjaustilanteissa ja voidaanko sitä käyttää ryhmäohjauksen vuorovaikutuksen arvioinnissa. Ryhmäohjaukseen osallistui 74 henkilöä, 11 ryhmässä, joista 6 lähi- ja 5 etäohjausryhmää, jossa ohjaus toteutettiin videoneuvotteluvälitteisesti. Tässä arvioidaan yhden lähi- ja yhden etäohjausryhmän viittä ohjauskertaa. Molemmissa ryhmissä oli sama ohjaaja ja ryhmäläiset olivat miehiä. Ohjauskerta kesti 1,5 tuntia. Ohjauskertojen teemat olivat: 1) elintapamuutoksen pohdinta, 2) ateriarytmi, ruoan määrä ja laatu, 3) syömiskäyttäytyminen, 4) hyvä elämä ja painonhallinta sekä 5) oman edistymisen arviointi ja tulevaisuuden suunnitelmat. Aktivoivina ohjausmenetelminä käytettiin mm. painonhallintatilanteen kuvausta kuvakorttien avulla ja hyvien eväiden tuomista ohjaustilanteeseen. Ohjaajan ja ryhmäläisten välisen vuorovaikutuksen analysointi suoritettiin William M. Millerin kehittämän motivoivan haastattelun koodauskäsikirjan koodausohjeiden ja -kriteerien suomennetun version mukaan Rakkolainen 2004). Motivoivan haastattelun piirteiden toteutumisessa ei etä- ja lähiryhmän välillä ollut suurta eroa. Eroja sen sijaan ilmeni eri ohjauskertojen välillä. Nämä erot olivat samansuuntaisia sekä etä- että lähiryhmässä, joten tämän tutkimuksen mukaan ohjauksessa käytetyt erilaiset menetelmät vaikuttivat vuorovaikutukseen ja motivoivan haastattelun piirteiden toteutumiseen ohjaustilanteissa. Ohjaaja onnistui luomaan tasavertaisen, empaattisen, aidon ja ystävällisen ilmapiirin ohjaustilanteissa. Ohjaaja käytti pääasiassa monimuotoisia, kuten selventäviä ja yhteenvedollisia reflektioita. Reflektiot käsittelivät konkreettisia asioita kuten ruokaa ja liikkumista. Tunteisiin liittyvää reflektiota ei ilmennyt. Ohjaaja käytti avoimia kysymyksiä eniten kerroilla, joilla ohjausmenetelmät olivat aktivoivia kuten kuvakortit. Suljettuja kysymyksiä esiintyi eniten toisella ohjauskerralla, jolloin teemaa "Ateriarytmi, ruoan määrä ja laatu" käsiteltiin käyttäen esittävää ohjausta. Motivoivan haastattelun piirteiden toteutumista voidaan käyttää ryhmäohjauksen ryhmäläisten ja ohjaajan välisen vuorovaikutuksen tutkimisessa. Aktivoivien ohjausmenetelmien käyttö elintapaohjauksessa tukee motivoivan haastattelun piirteiden toteutumista. Maija Alahuhta, THM, Paula Kinnunen th-opiskelija, Eveliina Korkiakangas, THM, Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi, professori, Anja Taanila, professori, Terhi Jokelainen, ravitsemusterapeutti, Anna-Maria Keränen, ravitsemusterapeutti, Jaana Laitinen, dosentti, vanhempi tutkija Yhdyshenkilö: Maija Alahuhta, Työterveyslaitos, tutkija, , faksi:

7 Tavoitteena terve elämä: tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin sairastuneiden kuntoutuminen Taustaa: Diabetes on merkittävä sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Sepelvaltimotaudin toteamishetkellä potilailla on tiedossa oleva diabetes noin kolmasosalla, ja lähes kolmasosalla tunnistamaton diabetes tai sen esiaste. Toisaalta, jos tuore tyypin II diabeetikko tutkitaan riittävän tarkoin, osoittautuu, että yli puolet heistä sairastaa jo sillä hetkellä jonkinasteista sepelvaltimotautia. Valtimoiden kovettuminen aiheuttaa 80 % kaikista diabeetikkojen kuolemista, joko sepelvaltimotaudin seurauksena (2/3) tai aivohalvauksen tai ääreisvaltimotaudin seurauksena (1/3). Yli 75 % kaikista diabetekseen liittyvien ongelmien aiheuttamista sairaalahoidoista johtuu sydän- ja verisuonisairauksista. Tehokkaalla kuntoutuksella ja omahoidolla voidaan merkittävästi vähentävää tautitapahtumia ja kohentaa kuntoutujien toimintakykyä. Tavoite: Tampereen Tulppa- kuntoutusmallilla on tavoitteena tehostaa Tyypin II diabetekseen ja sepelvaltimotautiin sairastuneiden tamperelaisten kuntoutumista ja omahoitoa yhdistämällä DEHKO- hoitajien ryhmäohjaustaitoja ja sydänpotilaiden liikuntakuntoutuksesta saatujen kokemusten motivoivia ja toimintakykyä parantavia menetelmiä. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä Sairaan Terve Elämä- projektin kanssa ja se käynnistyy vuoden 2009 alusta avoryhmäkuntoutustoimintana. Ryhmiin voivat osallistua tyypin II diabetekseen (40 henkilöä) ja sepelvaltimotautiin (80 henkilöä) sairastuneet. Kuntoutusryhmien vetäjinä toimivat DEHKOterveydenhoitajat ja Hatanpään Sairaalan fysioterapeutit. Kurssille ohjaudutaan lääkärin lähettämänä ja lääkäri on mukana kurssitoiminnassa. Koordinaattorina toimii fysioterapeutti Miia Braks Hatanpään sairaalan fysiatrian osastolta. Toiminnan runkona on Sydänliiton kehittämä Tulppa-avoryhmäkuntoutusmalli, jota täydennetään nousujohteisella liikuntaohjelmalla. Ohjelma tehdään yksilöllisesti ennen kurssin alkua tehtävän submaksimaalisen rasituskokeen tuloksen perusteella. Kukin kuntoutuja valitsee kurssin alussa vaaratekijöistään ns. avaintekijän, jonka muuttamiseen hän sitoutuu. Tavoitteen asetteluun ja tulosten seurantaan kurssin aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Kukin ryhmä (10 kuntoutujaa) kokoontuu 10 kertaa 2-3 tuntia kerrallaan viikon välein sekä seurantakäynneille (6 kk ja 12 kk). Jokaiseen kokoontumiskertaan sisältyy fyysinen harjoittelu sekä teema, jonka pohjalta ryhmässä keskustellaan. Luentojen sijasta ryhmissä käytetään mahdollisimman paljon toiminnallisia menetelmiä, kuten testejä (motivointi, tottumukset) ja kotitehtäviä (ruoka- ja liikuntapäiväkirjat). Tulokset ja arviointi: Kurssin alussa ja lopussa mitataan kultakin osallistujalta seuraavat vaaratekijät: Paino / BMI, vyötärönympärys, lipidit, 2h:n sokerirasitus (diabetes ei tiedossa) tai GHbA1c (TII diabetes tiedossa), RR, tupakointi. Lisäksi arvioidaan liikunnallinen aktiivisuus Kasarin FIT-indeksillä ja kuuden minuutin kävelytestillä sekä mieliala BDI- testillä. Lisäksi kerätään tulokset kuntoutujien omista henkilökohtaisista tavoitteiden saavuttamisesta sekä asiakaspalaute. Hatanpään sairaalan fysiatri Timo Ruusila arvioi kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden kokeilujakson jälkeen ja tulokset raportoidaan. Lisätietoja: Projektipäällikkö Maire Rantala, puh Projektisuunnittelija Anna Leimumäki, puh

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän

Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen. Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229

Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen. Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229 Elämäntaparyhmästä voimaa muutokseen Liisa Lumiaho Liisa.lumiaho@ksshp.fi Puh. 0405800229 Perusterveydenhuollon yksikkö Osastonylilääkäri, yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän

Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän Terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Luonto Liikuttamaan 3/2014 9/2014 Tanja Tilles-Tirkkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuntoutuskoordinaattori Kuntoutumis-

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot