Apteekki mukana insuliinipumppupotilaiden hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apteekki mukana insuliinipumppupotilaiden hoidossa"

Transkriptio

1 Apteekki mukana insuliinipumppupotilaiden hoidossa Tausta ja tavoite: Keväällä 2007 Seinäjoen keskussairaalasta tiedusteltiin, olisiko juuri perustetulla Kauhajoen Nuotti Apteekilla resursseja saattaa käyttökuntoon insuliinipumppusäiliöt hemiplegia-potilaalle, jolla diabeteksen hoitotasapaino oli huono (1,2). Insuliinipumppusäiliöiden toimittajat Suomessa ovat Medtronic Finland Oy ja Roche Diagnostics Oy, joiden mukaan säiliöitä toimitetaan pääasiassa pääkaupunkiseudun apteekkeihin (noin 20 apteekkia koko Suomessa). Apteekkimme vastasi haasteeseen. Tavoitteena oli kehittää apteekille uusi palvelumuoto insuliinipumppupotilaiden hoidossa moniammatillisena yhteistyönä sekä osoittaa apteekkimme työmenetelmän toimivuus insuliinipumppupotilaiden hoidon tukemisessa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää uuden palvelumuodon suorat kustannukset apteekille ja potilaalle. Insuliinipumppusäiliöiden täyttämisestä koituvien kustannusten korvattavuus varmistettiin paikallisesta Kelasta. Insuliinipumppusäiliöt täytettiin aseptisessa tilassa laminaariilmavirtaus (LIV)-kaapissa. Ennen insuliinipumppusäiliöiden täyttöä farmaseutti suoritti steriilin työmenetelmän simuloinnin elatusainetäytöllä valikoiduissa olosuhteissa. LIVkaapissa pidettiin avoinna Trypticase Soy Agar (TSA)-maljoja koko täyttöprosessin ajan. Farmaseutti teki käsineiden puhtaustestin työn alussa ja lopussa. Myös lopputuotteen steriiliys tutkittiin. Apteekissamme pystytään saattamaan insuliinipumppusäiliöt steriilisti käyttökuntoon. Insuliinipumppusäiliöiden käyttökuntoon saattamisesta koituva suora kustannus potilaalle on 3,00. Kela korvaa apteekille kaikki työssä tarvittavat aineet ja tarvikkeet sekä työkustannukset. Mielestämme apteekeilla olisi Suomessa tässä palvelumuodossa hyvä tilaisuus tehdä moniammatillista yhteistyötä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Edellytyksenä on, että apteekeilla on validoidut työskentelyolosuhteet ja -tavat. Viitteet: 1. Sane T., Tulokas T., Nikkanen P. et al. Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona, Duodecim;121 (8): , Peyrot M., Rubin RR. Validity and reliability of an instrument for assessing healthrelated quality of life and treatment preferences: the Insulin Delivery System Rating Questionnaire, Diabetes Care; 28(1): 53-58, Annaliisa Jäppinen, Terhi Lähde, Leena Yli-Kokko, Elina Panula-Lehto Kauhajoen Nuotti Apteekki, Puistotie 51, PL 41, Kauhajoki

2 Askel askeleelta tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden kokemuksia askelmittarin käytöstä Tausta: Elämäntapamuutoksilla voidaan tehokkaasti ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Vähintään neljän tunnin viikoittainen liikkuminen vähentää tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä. Kävely on sopiva liikuntamuoto useimmille tyypin 2 diabeteksen korkean sairastumisriskin henkilöille. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden kokemuksia askelmittarin käytöstä sekä kuvata kokemuksia askelmittarin vaikutuksesta liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimustehtävät olivat: Millaisia kokemuksia tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöillä on askelmittarin käytöstä ja sen vaikutuksesta omaan liikunta-aktiivisuuteen? Millaiset tekijät askelmittarin käytössä vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden kokemana? Tutkittavat olivat ravitsemusterapeutin ryhmäohjaukseen osallistuvia tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvia henkilöitä (N=74). Ryhmäohjaukseen sisältyi viisi 90-minuutin ohjauskertaa. Ohjausryhmiä oli 11, joissa 5-9 osallistujaa/ryhmä. Aineisto muodostui videoiduista ryhmäohjaustilanteista (81,5 h), teemahaastatteluista (n=22) sekä kyselyistä. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla käyttäen apuna laadullisten aineistojen analyysiohjelmaa QSR Nvivo 7. Askelmittarin käyttökokemukset ovat pääosin myönteisiä. Kielteiset kokemukset liittyivät askeleen päivittäiseen tavoitteeseen, mikä koettiin liian vaativana. Lisäksi kielteisenä askelmittarin käytössä koettiin sen toimintahäiriöt ja soveltumattomuus muihin liikuntamuotoihin kävelyn lisäksi. Askelmittarin koettiin tukevan fyysistä aktiivisuutta. Mittari antoi palautetta omasta fyysisestä aktiivisuudesta ja motivoi liikkumaan enemmän. Fyysisen aktiivisuuden seuraamisessa askelmittari koettiin hyväksi apuvälineeksi ja sen käyttö helpotti tavoitteiden asettamista omalle liikkumiselle. Askelmittarin käyttö lisäsi liikkumista. Askelmittari on hyödyllinen väline motivoitaessa tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöitä lisäämään fyysistä aktiivisuutta. TtM Eveliina Korkiakangas THM Maija Alahuhta YTM Päivi Husman Professori Anja Taanila Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Dosentti, vanhempi tutkija Jaana Laitinen Yhteyshenkilö: TtM, tutkija Eveliina Korkiakangas, Työterveyslaitos puh faksi

3 Diabeetikon omahoidon tukemisen ryhmäohjausmalli Tausta: Suunnittelimme ja toteutimme moniammatillisena yhteistyönä työikäisille 2 tyypin diabeetikoille suunnatut diabetesillat toukokuussa Halusimme kehittää tehokkaan ryhmäohjausmallin, jonka avulla on mahdollista vähentää vastaanottokäyntejä. Ryhmäohjauksella saatiin päivitettyä diabeetikoiden tieto-taitotasoa. Diabetesiltojen avulla pyritään antamaan työkaluja diabeteksen itsehoidon onnistumiseen ja lisäämään vertaistukea. Diabetekseen on mahdollista vaikuttaa hyvällä itsehoidolla. Diabeteshoitajat valitsivat ryhmään kutsuttavat työikäisistä diabeetikoista. Kaikille, jotka olivat kiinnostuneet illoista, laitettiin henkilökohtainen kutsu kotiin (noin 50). Ryhmätilaisuuksiin osallistui 30 diabeetikkoa. Diabetesilloista oli ilmoitus myös kahdessa paikallislehdessä. Ryhmäohjaus toteutettiin kahtena eri iltana. Illat koostuivat useiden eri asiantuntijoiden luennoista (ravitsemusterapeutti, diabeteshoitaja, fysioterapeutti, lääkäri ja suuhygienisti). Iltojen onnistumista arvioimme tekemällä osallistuneille kummankin tilaisuuden jälkeen pienimuotoisen kyselyn, jossa he pystyivät antamaan palautetta. Tulokset ja johtopäätökset: Diabetesiltojen avulla pyrimme kehittämään uudenlaista toimintaa ja keskittämään voimavaroja ryhmätoimintaan. Diabetesillat on tarkoitus ottaa pysyväksi työmuodoksi osana diabeetikon hoitopolkua. Eri ammattiryhmien ammattitaito ja työpanos saadaan hyödynnettyä mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Iltojen tarkoituksena on luoda yhteisöllisyyttä sekä lisätä tyypin 2 diabeetikoiden vertaistukea. Kyselyjen perusteella illat koettiin tärkeiksi ja samanlaista toivottiin jatkossa. Yhden palautteen kommentti oli tieto lisäsi tuskaa. Suuhygienisti Kirsi Autonen-Honkonen, diabeteshoitaja Päivi Lampi ja diabeteshoitaja Satu Savolainen Yhteyshenkilö: Diabeteshoitaja Satu Savolainen, Äänekosken kaupunki/perusturva, ,

4 Hiilari-ilta tyypin 2 diabeetikon hoidonohjauksen apuna Tausta Tiedettiin, että osalle tyypin 1 diabeetikoista ruoan hiilihydraattien arviointi ja ateriainsuliinin määrän yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia omahoidossa. Diabeteshoitajien koulutuksessa syksyllä 2007 esiteltiin Nurmijärven terveyskeskuksessa järjestettyä hiilari-ilta tapahtumaa, jonka perusteella lähdimme kehittämään Tampereelle vastaavan tyyppistä omahoitoa tukevaa iltaa. Menetelmät Järjestimme 2,5 h kestävän tietoiskun, jossa diabeteshoitajat puhuivat verensokerin mittaamisesta ja tyypin 1 diabeteksen insuliinihoidosta. Ravitsemusterapeutti puhui ruokien hiilihydraattimääristä ja siitä, kuinka hiilihydraattiarviointi auttaa omahoidossa. Tilaan oli koottu noin 20 oikeaa ruokaesimerkkiä, joiden hiilihydraattimääriä osallistujat saivat arvioida. Ruokaesimerkkejä olivat mm. musta makkara, energiajuoma, valmisruoka, irtokarkit, popcorn ja salaatti. Väliajalla oli kahvi- ja pullatarjoilu, mistä myös arvioitiin hiilihydraatit. Esimerkkiruokien hiilihydraattimäärät käytiin lopuksi yhdessä läpi sekä keskusteltiin hiilihydraattiarvioinnin tärkeydestä ja haasteista. Iltaan otettiin ilmoittautumisjärjestyksessä 30 ensimmäistä tyypin 1 diabeetikkoa. Tulokset Asiakkailta saadun palautteen perusteella käytännönläheinen tietoisku antoi varmuutta omahoitoon ja motivaatio tuoteselosteiden lukemiseen lisääntyi. Asiakkaat oivalsivat ruoan hiilihydraattien arvioinnin tärkeyden osana hyvää omahoitoa. Hiilari-iltaan osallistuneiden hoitotasapainossa on ollut nähtävissä muutosta parempaan. Ryhmäohjauksella tavoitetaan kerralla suurempi määrä diabeetikoita, jolloin saatetaan säästää kustannuksissa. Johtopäätökset Hiilari-ilta osoitti, että tapahtumalle on tarvetta ja se koettiin hyödylliseksi. Asiakkailta saatu positiivinen palaute innostaa myös hoitohenkilökuntaa kehittämään uudenlaisia tapoja ohjauksen antamiseen ryhmässä. Tieto-isku tyyppinen ohjaus, johon on yhdistetty konkreettisia esimerkkejä, saattaa auttaa parantamaan hoitotasapainoa. Ravitsemusterapeutti Virpi Salminen, sairaanhoitaja Liisa Calonius, sairaanhoitaja Tea Vatanen, sairaanhoitaja Tarja Kaitala. Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, avopalvelut. Yhteyshenkilö: Virpi Salminen Ravitsemusterapeutti Tampereen kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Avopalvelut PL 98, Tampere p fax ,

5 Liikuntaneuvonta sairauksiin liittyvillä asiakaskäynneillä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntaneuvonnan toteutumista perusterveydenhuollon käynneillä, jotka liittyvät sairauksiin. Tässä tarkastelussa ovat mukana asiakaskäynnit, jotka liittyivät sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin (sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine) ja aineenvaihduntasairauksiin (merkittävä ylipaino ja tyypin 2 diabetes). Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistui syksyllä 2006 terveyskeskus, jonka väestöpohja on asukasta. Tutkimukseen valittiin 18 vuotta täyttäneet asiakkaat, joilla oli klo välisenä aikana ei-kiireellinen aika lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Tiedot perustuvat lääkäreiden (n=19) ja hoitajien (n=23) kirjaamiin tietoihin heti vastaanoton jälkeen. Aineisto käsittää tiedot 45 lääkäri- ja 83 hoitajakäynnistä. Terveyskeskuksessa noin 60 % lääkärikäynneistä (n=27) ja hoitajakäynneistä (n=52) liittyi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja aineenvaihduntasairauksiin. Työntekijöiden ilmoituksen mukaan yli puolessa lääkärikäyntejä (n=15) ja hoitajakäyntejä (n=33) työntekijät keskustelivat asiakkaiden kanssa yleisesti liikunnasta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Liikunnasta terveyden kannalta keskusteltiin alle kolmasosassa (n=8) lääkärikäyntejä ja yli puolessa (n=29) hoitajakäyntejä. Kestävyysliikuntaan liittyviä ohjeita antoivat hoitajat joka neljännelle (n=13) ja lääkärit vain muutamalle (n=3) asiakkaalle. Henkilökohtaisista liikuntaohjeista tai lihaskuntoharjoittelusta keskusteltiin vain muutamilla lääkäri- (n=1) ja hoitajakäynneillä (n=4). Jatkotoimenpiteistä täsmällisten liikuntaohjeiden tai ohjauksen saamiseksi sovittiin hoitajakäynneillä harvoin (n=2) ja lääkärikäynneillä ei lainkaan. Itse kirjaamiensa tietojen perusteella lääkärit ja hoitajat keskustelivat liikunnasta ja antoivat yleisiä liikuntaohjeita melko usein. Tosin ammattilaiset ovat voineet kirjata neuvonnan toteutumisen todellista myönteisempänä, koska tietävät elintavoista keskustelun tärkeäksi. Kun tuloksia verrataan vuoden 1998 vastaavanlaiseen tutkimukseen 10 terveyskeskuksessa 1), näyttää siltä, että liikuntaneuvonnassa on edelleen ongelmana asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden vähäinen huomiointi. Lisäksi seurannasta ja jatko-ohjauksesta sopiminen toteutuvat vain harvoin. Tutkimuksen perusteella tulisi kiinnittää huomiota neuvonnan yksilöllisyyteen ja jatkuvuuteen. 1) Toropainen &Miilunpalo Terveyskeskusten asiakaskontakteissa toteutuva liikuntaneuvonta. Tuloksia rekisteröinti- ja haastattelututkimuksesta. UKK-instituutti Erja Toropainen, Riitta Luoto Minna Aittasalo UKK-instituutti, PL 30, Tampere

6 Motivoivan haastattelun piirteiden toteutuminen ryhmäohjauksen vuorovaikutuksessa Tausta: Motivoivan haastattelun tavoitteena on saada asiakas pohtimaan, mikä ylläpitää hänen nykyistä käyttäytymistään, herätellä, kannustaa ja rohkaista elintapamuutokseen sekä tukea uuden elintavan ylläpitämisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten motivoivan haastattelun piirteet toteutuvat etä- ja lähiryhmäohjaustilanteissa ja voidaanko sitä käyttää ryhmäohjauksen vuorovaikutuksen arvioinnissa. Ryhmäohjaukseen osallistui 74 henkilöä, 11 ryhmässä, joista 6 lähi- ja 5 etäohjausryhmää, jossa ohjaus toteutettiin videoneuvotteluvälitteisesti. Tässä arvioidaan yhden lähi- ja yhden etäohjausryhmän viittä ohjauskertaa. Molemmissa ryhmissä oli sama ohjaaja ja ryhmäläiset olivat miehiä. Ohjauskerta kesti 1,5 tuntia. Ohjauskertojen teemat olivat: 1) elintapamuutoksen pohdinta, 2) ateriarytmi, ruoan määrä ja laatu, 3) syömiskäyttäytyminen, 4) hyvä elämä ja painonhallinta sekä 5) oman edistymisen arviointi ja tulevaisuuden suunnitelmat. Aktivoivina ohjausmenetelminä käytettiin mm. painonhallintatilanteen kuvausta kuvakorttien avulla ja hyvien eväiden tuomista ohjaustilanteeseen. Ohjaajan ja ryhmäläisten välisen vuorovaikutuksen analysointi suoritettiin William M. Millerin kehittämän motivoivan haastattelun koodauskäsikirjan koodausohjeiden ja -kriteerien suomennetun version mukaan Rakkolainen 2004). Motivoivan haastattelun piirteiden toteutumisessa ei etä- ja lähiryhmän välillä ollut suurta eroa. Eroja sen sijaan ilmeni eri ohjauskertojen välillä. Nämä erot olivat samansuuntaisia sekä etä- että lähiryhmässä, joten tämän tutkimuksen mukaan ohjauksessa käytetyt erilaiset menetelmät vaikuttivat vuorovaikutukseen ja motivoivan haastattelun piirteiden toteutumiseen ohjaustilanteissa. Ohjaaja onnistui luomaan tasavertaisen, empaattisen, aidon ja ystävällisen ilmapiirin ohjaustilanteissa. Ohjaaja käytti pääasiassa monimuotoisia, kuten selventäviä ja yhteenvedollisia reflektioita. Reflektiot käsittelivät konkreettisia asioita kuten ruokaa ja liikkumista. Tunteisiin liittyvää reflektiota ei ilmennyt. Ohjaaja käytti avoimia kysymyksiä eniten kerroilla, joilla ohjausmenetelmät olivat aktivoivia kuten kuvakortit. Suljettuja kysymyksiä esiintyi eniten toisella ohjauskerralla, jolloin teemaa "Ateriarytmi, ruoan määrä ja laatu" käsiteltiin käyttäen esittävää ohjausta. Motivoivan haastattelun piirteiden toteutumista voidaan käyttää ryhmäohjauksen ryhmäläisten ja ohjaajan välisen vuorovaikutuksen tutkimisessa. Aktivoivien ohjausmenetelmien käyttö elintapaohjauksessa tukee motivoivan haastattelun piirteiden toteutumista. Maija Alahuhta, THM, Paula Kinnunen th-opiskelija, Eveliina Korkiakangas, THM, Sirkka Keinänen- Kiukaanniemi, professori, Anja Taanila, professori, Terhi Jokelainen, ravitsemusterapeutti, Anna-Maria Keränen, ravitsemusterapeutti, Jaana Laitinen, dosentti, vanhempi tutkija Yhdyshenkilö: Maija Alahuhta, Työterveyslaitos, tutkija, , faksi:

7 Tavoitteena terve elämä: tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin sairastuneiden kuntoutuminen Taustaa: Diabetes on merkittävä sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Sepelvaltimotaudin toteamishetkellä potilailla on tiedossa oleva diabetes noin kolmasosalla, ja lähes kolmasosalla tunnistamaton diabetes tai sen esiaste. Toisaalta, jos tuore tyypin II diabeetikko tutkitaan riittävän tarkoin, osoittautuu, että yli puolet heistä sairastaa jo sillä hetkellä jonkinasteista sepelvaltimotautia. Valtimoiden kovettuminen aiheuttaa 80 % kaikista diabeetikkojen kuolemista, joko sepelvaltimotaudin seurauksena (2/3) tai aivohalvauksen tai ääreisvaltimotaudin seurauksena (1/3). Yli 75 % kaikista diabetekseen liittyvien ongelmien aiheuttamista sairaalahoidoista johtuu sydän- ja verisuonisairauksista. Tehokkaalla kuntoutuksella ja omahoidolla voidaan merkittävästi vähentävää tautitapahtumia ja kohentaa kuntoutujien toimintakykyä. Tavoite: Tampereen Tulppa- kuntoutusmallilla on tavoitteena tehostaa Tyypin II diabetekseen ja sepelvaltimotautiin sairastuneiden tamperelaisten kuntoutumista ja omahoitoa yhdistämällä DEHKO- hoitajien ryhmäohjaustaitoja ja sydänpotilaiden liikuntakuntoutuksesta saatujen kokemusten motivoivia ja toimintakykyä parantavia menetelmiä. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä Sairaan Terve Elämä- projektin kanssa ja se käynnistyy vuoden 2009 alusta avoryhmäkuntoutustoimintana. Ryhmiin voivat osallistua tyypin II diabetekseen (40 henkilöä) ja sepelvaltimotautiin (80 henkilöä) sairastuneet. Kuntoutusryhmien vetäjinä toimivat DEHKOterveydenhoitajat ja Hatanpään Sairaalan fysioterapeutit. Kurssille ohjaudutaan lääkärin lähettämänä ja lääkäri on mukana kurssitoiminnassa. Koordinaattorina toimii fysioterapeutti Miia Braks Hatanpään sairaalan fysiatrian osastolta. Toiminnan runkona on Sydänliiton kehittämä Tulppa-avoryhmäkuntoutusmalli, jota täydennetään nousujohteisella liikuntaohjelmalla. Ohjelma tehdään yksilöllisesti ennen kurssin alkua tehtävän submaksimaalisen rasituskokeen tuloksen perusteella. Kukin kuntoutuja valitsee kurssin alussa vaaratekijöistään ns. avaintekijän, jonka muuttamiseen hän sitoutuu. Tavoitteen asetteluun ja tulosten seurantaan kurssin aikana kiinnitetään erityistä huomiota. Kukin ryhmä (10 kuntoutujaa) kokoontuu 10 kertaa 2-3 tuntia kerrallaan viikon välein sekä seurantakäynneille (6 kk ja 12 kk). Jokaiseen kokoontumiskertaan sisältyy fyysinen harjoittelu sekä teema, jonka pohjalta ryhmässä keskustellaan. Luentojen sijasta ryhmissä käytetään mahdollisimman paljon toiminnallisia menetelmiä, kuten testejä (motivointi, tottumukset) ja kotitehtäviä (ruoka- ja liikuntapäiväkirjat). Tulokset ja arviointi: Kurssin alussa ja lopussa mitataan kultakin osallistujalta seuraavat vaaratekijät: Paino / BMI, vyötärönympärys, lipidit, 2h:n sokerirasitus (diabetes ei tiedossa) tai GHbA1c (TII diabetes tiedossa), RR, tupakointi. Lisäksi arvioidaan liikunnallinen aktiivisuus Kasarin FIT-indeksillä ja kuuden minuutin kävelytestillä sekä mieliala BDI- testillä. Lisäksi kerätään tulokset kuntoutujien omista henkilökohtaisista tavoitteiden saavuttamisesta sekä asiakaspalaute. Hatanpään sairaalan fysiatri Timo Ruusila arvioi kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden kokeilujakson jälkeen ja tulokset raportoidaan. Lisätietoja: Projektipäällikkö Maire Rantala, puh Projektisuunnittelija Anna Leimumäki, puh

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Liikunnan palveluketju toimivaksi Osaamista terveysliikunnan edistämiseen Liikunnan palveluketju toimivaksi Lähettäminen/ohjaus palveluiden piiriin Ei tämä kivi, eikä tuo, tee yksin sillan kaarta. Sen tekevät ne yhdessä ja niiden muodostama

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 Asiakaskysely toteutettu marraskuussa 2015 Asiakaskyselyn vastausvaihtoehdot 5 = erinomainen 4 = erittäin hyvä 3 = hyvä 2 = kohtalainen 1 = huono Tulosten

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset

Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset Pisara-Diapoliksen tulokset ja kokemukset 12.11.2013 Jouni Rahko, yleislääketieteen erikoislääkäri Salli Saulio, diabeteshoitaja Taustaa Pisara-hankkeelle Diabeteksen hoito ei ole kallista, mutta puutteellisesta

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena

Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon - terveyskeskuksen vastaanoton osaamisen kehittäminen työyhteisön ja koulutuksen yhteisenä haasteena to 5.5.2011 klo 9.30 16.00, Mediteknia, auditorio, Yliopistonranta

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen Erja Toropainen THM, tutkija, UKK-instituutti Dehko -päivät 2011, Helsinki 1.2.2011 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Valtimoterveyttä kaikille Erja Toropainen 14.2.2011

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot