Rauno Salonen. Sodan liepeillä. Kasvun aikaa lapsuus ja nuoruus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauno Salonen. Sodan liepeillä. Kasvun aikaa lapsuus ja nuoruus"

Transkriptio

1 Rauno Salonen Sodan liepeillä Kasvun aikaa lapsuus ja nuoruus

2 Sodan liepeillä Rauno Salonen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN

3 Johdanto Omasta lapsuudestani muistan parhaiten perheeseeni kuuluvat henkilöt; Tuovi-äiti, Aleksi-isä, isosisko Lea, pikkusisko Leila, pikkuveli Reijo ja 1936 syntynyt sisko Laina Anneli, joka kuoli puolitoistavuotiaana 1937 aivokalvontulehdukseen sekä palvelusväkeen kuuluneet 1930-luvulta: Impi Salmi, Martta ja Emmi Luuri, Eeva ja Toini Renko, Hellä Luoma ja Alli Saarinen; Martti Rajala, Paavo Viinamäki (Vaitovaara), Arvi ja Jaakko Luuri. Jälkimmäinen muutti sodan jälkeen Kanadaan ja sieltä USA.:han Worcesteriin, jossa tapasin hänet Jussien konserttimatkalla. Varhaislapsuus, ennen tuvan sisäremonttia, seinien pahvittamista, oli viileähkö oleskelutila, jossa talven aikana lämmiteltiin takkavalkean ympärillä. Lattiamatot suojasivat ilman välipohjaa olevan lattian kylmyydeltä. Jääkukkaiset ikkunaruudut kertoivat puuttuvista eristeistä. Sisä- ja ulkoikkunat uusittiin vuoden 1936 remontin aikana. Ruokailun yhteydessä lapset saivat kalanmaksa-annoksensa, jossa oli vielä hiukkasia liikkeellä ravistettaessa. D- vitamiini tuli saaduksi, muista vitamiineista jäi useimmat uupumaan, mitä nyt maalaisruoka vitamiineja sisälsi. Jostain puutteesta kertoi mieltymys paistetun sianlihan nahkaan, halusin muiltakin niitä mutusteltavaksi. Lapsuus oli vanhempien, sisarten ja veljen sekä palvelusväen kanssa ja tukemana kasvun aikaa, maalaiselämään oppimista ja vähitellen pieniin askareisiin ja töihin osallistumista. Vuonna 1936 perustettu puutarha teetti töitä viisi vuotta minua vanhemman Lean johdolla. Oli perkaamista, haraamis- 5

4 ta, kastelua, juurikasvien harventamista ja syksyisin korjaamista, marjojen poimimista ja puutarhanhoidon kilpailuihin valmistautumista keväästä lähtien. Levähdyspaikkana puutarhatöistä oli Paavon rakentama humalamaja kalustoineen ja Lean majan ympärille istuttama vilpoisa humalakasvusto. Puutarhan paikka oli valoisa, mutta maantieltä ylöspäin kohoava peruskallio ohensi ruokamultaa, joka loppui kokonaan kiviaidan vieressä. Lähellä kasvava mansikkakasvusto vaati runsasta kastelua tuottaakseen satoa. Kantovesi oli pajan taakse kaivetussa kaivossa. Veden kanto oli poikien työtä, kyllä siinä käsivarret vahvistuivat ja venyivät. Koulunkäynti Kävin naapurina olevaa Peräseinäjoen Alaviitalan koulua neljä vuotta. Syksyllä 1941 jatkoin Seinäjoen Yhteislyseossa. Ensimmäisen luokan ajan asuin Kalevankadulla alivuokralaisena Arvo ja Sanni Vännin perheessä. Siihen kuului minua vuotta vanhempi Jussi-poika. Hän oli talvisodan aikana tammi- maaliskuun Peräseinäjoen Alaviitalassa Aleksi Salosen perheessä pommituksia paossa, kun koulutkin olivat suljettuina. Jussi oli parturiliikkeen omistajan, Sanni ja ex-poliisin, myöhemmin Alkon myyjän, Arvo Vännin ainoa lapsi. Vaara väijyi Jussia, Raunoa ja Reijoa maaseudullakin. Pojat olivat kolmistaan saunassa, sulkivat pellit ja alkoivat lyödä löylyä. Häkä teki tehtävänsä, pojat olivat puolipökerryksissä lauteilla. Viimein Rauno huomasi vaaran ja konttaili alas lauteilta. Hän sai oven auki karjakeittiöön ja huusi apua. Kalpeat saunakaverit talutettiin toipumaan tupaan takkatulen ääreen. 6

5 Oli kaupunkilaispojalle tarjota mukavampiakin kokemuksia; Arvi-rengin matkassa pyörimme hevosajossa heinän- ja halonhaussa. Seinäjoki sai olla rauhassa, kunnes helmikuun 3. päivänä 1940 pommittajat lähestyivät 27 koneen laivueena etelästä radan suunnassa. Kotiini kantautui kova jylinä noin 10 kilometrin etäältä Sydänmaan-Kouran asemien suunnasta. Pian alkoi Seinäjoen pommitus, joka kuulosti ankaralta ukkosen jylinältä. Lähimmät pommit putosivat kotoani noin 15 kilometrin päähän. Idän suunnasta hyökänneet koneet pudottivat pomminsa aavistuksen myöhässä. Tohtori Henrik Wegelius myöhemmin matematiikan tunnilla arvioi koneiden nopeuden ja lentokorkeuden. Niiden perusteella pommit irtosivat noin sekunnin myöhässä osuakseen kohteisiinsa. Pommit ylittivät aseman lähes kokonaan. Kolmannen luokan ravintola vaurioitui. Lääninsairaala säästyi useimpien pommien pudotessa joen yli Larvalan ja Jouppilan pelloille, sairaalaa lähin pommi putosi Vanhan Marttilan koulun alueelle noin sadan metrin päähän sairaalasta. Viljavarasto säilyi eheänä, vain yksi pommi osui lähelle, muut pommit iskeytyivät Kapernaumin ja Hallilan vuoren välialueelle. Seinäjoen pommitus aiheutti 10 kuolleen, viiden vaikeasti ja yhdeksän lievästi loukkaantuneen tappiot. Enimmät menetykset aiheutuivat sirpalesuojaan osuneesta pommista Ruukintien varrelle. Rakennusvaurioita oli siellä täällä keskikaupungin alueella. Kirjoitin Ilkka-lehteen Seinäjoen ja Ylistaron pommituksista, johon tekstiin Ilkka-lehden graafikko Sampo Kontunen laati kartan keskikaupungin pommikohteista. Sen mukaan alueelle putosi 16 pommia. Pommituksen jälkeen osa koneista, ehkä kahdeksan, palasi Peräseinäjoen Alaviitalan 7

6 kotini ylitse Ilmajoen suunnasta. Matalalla lentäneet koneet tärisyttivät päärakennusta, jonka turviin kiirehdimme. Yksi kauhavalainen 2-tasohävittäjä saatteli viholliskoneita näköetäisyydeltä. Jos koneita oli Pajarin tutkimusten määrä, 27, koneet palasivat useita eri reittejä matkalla yhdistyäkseen. (Seinäjoen pommikartta) 8

7 Sota Kahdeksan konetta ylitti kyläaukean Juho Palomäki osti vuonna 1937 syntyneen Osmo-ruunavarsan kaksivuotiaana kotoani. Palomäki asui G.A. Wasastjärnan, Törnävän kartanon omistajan kuivaaman Haasjärven pohjoisrannalla noin kaksi kilometriä maantiestä. Palomäki ajoi 3-vuotiaalla tummalla varsahevosella tarvittavat ajonsa. Nyt koneiden lähestyessä Palomäki oli vielä maantiellä kääntyäkseen kotiin johtavalle kylätielle ja Maijalan sillalle avaralla peltoaukealla. Kuulimme pihassamme kovaa huutoa: Jumala, auta nyt mua ja Osmoa! Hän sai käännetyksi hevosen läheiselle ladolle. Hevonen ajajineen varmasti erottuivat matalalla lentäneisiin viholliskoneisiin. Lentäjillä oli tärkeämpää tekemistä kaukana kotimaastaan kuin ahdistella yksinäistä hevosmiestä. Arvokas myllykuorma sai kovaa kyytiä aukealla, mutta säästyi kuljettajineen kotiin saakka väen ja karjan tarpeisiin. Tätä tapahtumaa muistelimme monesti poiketessamme tutussa talossa maittemme lähellä. Tuhon jälkiä katsomassa Seinäjoella Vännin Jussin kanssa lähdin seuraavana päivänä Seinäjoelle katsomaan tuhon jälkiä. Vännin parturiliikkeen sisäpihalle oli pudonnut pommi. Puinen pitkä liikerakennus sijaitsi nykyisen Keskuskadun varrella Koulukadun risteyksestä toinen ase- 9

8 man suuntaan. Talon lämmitykseen varatun, Vilho Mansilan Aleksi Saloselta kuljettaman pitkän halkopinon kohdalla oli vain iso halkokraatteri sisäpihalla. Talossa vastaanottoa pitävä hammaslääkäri V. Ekman sai poskeensa sirpaleen tästä pommista. Seuraavaksi menimme tarkastamaan Jussin tädin, Orvokki Vesarannan, parturiliikettä. Se sijaitsi elokuvateatteri Kalevan rakennuksen siipiosassa. Näky oli surullinen; punaisesta nahasta verhoillut asiakastuolit erottuivat kaaoksesta pommiöljyn likaamina. Lähin pommi, Jussin Kalevankadun kotia, oli tuhonnut jääkärimajuri Aarne Kuulan ( ) ja Tervalan talot Vapaudentien varrella. Ylistaron-Isonkyrön pommitus oli ja Ylistaroon jälleen Ensimmäisessä pommituksessa hyökkäsi 21 konetta, toisessa 14. Ilmeisesti koneet harhautuivat Seinäjoen sijaan Kyrönjokivarteen Ylistaron komialle kirkolle ja ympäristöön. Hyypän matkustajakoti sai osuman ensimmäisessä pommituksessa, uhreja kaksi. Toisessa hyökkäyksessä osuman sai mm. apteekin lääkevarasto, henkilöuhreilta vältyttiin. Kirkko säilyi pelkin ikkunalasivaurioin, vaikka lähin pommi putosi kirkon kiviaidan hautausmaan puolelle alle 100 metriä kirkosta. Vaasa koki ilmapommitukset jo vuoden 1939 viimeisinä päivinä, ja Edelliseen osallistui todennäköisesti ne 16 konetta, jotka laskin kulkevan kirkkaana pakkaspäivänä Vaasan suuntaan. Viljo Riihimäen talon paikkeilla jotkut nuoret antoivat kivääritulta suojeluskunnan aseilla osumatta korkealla lentäviin koneisiin Jälkimmäisessä pommituksessa oli 31 konetta, jolloin neljä henkilöä sai surmansa. Tilastot olen poiminut Risto Pajarin kirjasta Talvisota ilmassa, WSOY Omat havaintoni olen erikseen maininnut. 10

9 Talvisodan Helsingin pommituspakolaisia naapurissa Alaviitalan koululla Peräseinäjoen Alaviitalan koulu. Yläkoulun opettaja-asunto oikealla, matalat ikkunat. Opettajaperheen tytär Taina Korpela o.s. Salmi asui pankinjohtajan vaimona Helsingissä. Perhe odotti esikoistaan. Pommituksen säikäyttämänä rouva Korpela lähti opettajavanhempien luokse Peräseinäjoen Alaviitalan koululle, perheen isä oli kutsuttu rintamalle. Koulunpito oli keskeytetty. Kaukana, noin 400 kilometrin päähän Helsingistä pommitusten pelko kulki pakolaisten mukana uuteen kotiin. Kylä pysyi rauhallisena. Vasta Ritva-tyttären synnyttyä vuosien vaihteessa, opettajat lähtivät tyttärensä ja lapsenlapsensa kanssa lakanoihin verhoutuneina kotini metsätietä kohti heinälatoja. Heinäkasan päällä he istuskelivat eväitä syöden. Illan hämärtyessä he uskalsivat palata kotiinsa. Näin jatkui päivästä toi- 11

10 seen. Pommitusäänet Vaasasta, Ylistarosta, jopa Porista saakka vain vahvistivat pelkoa. Maaliskuun 13. päivän 1940 rauhansopimus Korpelan perhe yhdistyi jälleen Helsingissä. Uusi jäsen, Ritva-tytär (Titi), sai keskeisen sijan pienessä virkamiesperheessä. Pankkiasiat keskustelussa vaihtuivat tyttärestä huolehtimiseen. Vanhemmat omaksuivat nopeasti äidin ja isän roolit. Seesteistä aikaa kesti juhannukseen Kesäsota itärajalla alkoi. Perheen isä kutsuttiin rintamalle. Helsingin pommituspelko pakotti Taina-äidin tyttärensä kanssa jälleen muuttamaan isovanhempien koululle Peräseinäjoen Alaviitalaan. Maaseudun rauha ja toiminnassa oleva koulu riittivät pommituspelon poistumiseen. Toisaalta isovanhemmatkin olivat hyvin epäluuloisia kaikelle poikkeavalle. Kerran Juho Salmi soitti kotiini peloissaan: Salonen, tulkaa nopeasti koululle, käymälässä on lukkojen takana desantteja. Isäni mentyä hän totesi, ettei käymälässä ole ketään, oven haka on vain tipahtanut paikoilleen tärähdyksestä. Näin isovanhemmat ja Taina-tytär rauhoittuivat. Johtajaopettajan asunnossa, kolme tilavaa huonetta ja keittiö, joissa oli sama korkeus kuin luokissa, oli tilaa kahdelle helsinkiläiselle. Ensiaskeleita juoksevalle Ritva-tytölle oli haittana vain korkeat kynnykset. Samoissa huoneissa tepastelivat myöhemmin myös kirjoittajan kolme vanhinta lasta. Neljäs syntyi nykyisessä kotikaupungissamme Valkeakoskella Korpelan perheen isä saapui jatkosodasta lomalle Alaviitalan koululle. Oli syksy Puutarhan antimet maistuivat per- 12

11 heelle suoraan puista ja pensaista. Koivupuiston penkit antoivat nuorelle perheelle paikan pysähtyä vaihtamaan kuulumisia. Taina-äiti tunsi olonsa Ritvan kanssa turvalliseksi ja kotoiseksi. Isovanhemmat koulutyönsä ohella huolehtivat äidistä ja lapsenlapsesta osaltaan. Tosin heillä on puuhaa karjastaan, kolmesta lehmästä. Aino-mummo lypsi lehmät aamuin illoin, Juho-pappa ruokki ja laidunsi lehmät luontoisetuna heille kuuluvassa peltohaassa, josta heinät on korjattu navettaan rajoittuvaan latoon. Perunat, juurikasvit, omenat ja marjat saatiin hyötypalstasta ja puutarhasta. Maito, kerma ja voi karjataloudesta, osin meijerin kautta. Meijerin isännöitsijä J. N. Kaura nuhteli Juho Salmea, kun tämä lähetti kovin huonoa rasvaprosentiltaan olevaa maitoa meijeriin. Tämä johtui siitä, kun jäähdytetystä maidosta Salmet kuorivat aamulla rasvakerroksen päältä ja lähettivät meijeriin rasvaltaan kevennettyä maitoa. Salmi perusteli isännöitsijälle menettelyn seuraavasti: Karjatalous ei ole meidän pääelinkeino. Isännöitsijä vuorostaan perusteli maitoon koskemattomuutta sillä, että me olemme voita valmistava meijeri ja maksamme maidosta rasvaprosentin perusteella, älkää ihmetelkö vaatimatonta maitotiliänne. Kasvitarhatuotteiden, maidon ja voin lisäksi omavaraisuutta ruokataloudessa lisäsi Salmien saama koulukeittolan päivittäinen jäännösruoka pientä korvausta vastaan. Se käytettiin osaksi oman ruokatalouden, osaksi karjan hyväksi. Koululla oli yksi kylän harvoja radioita, jota kuunneltiin naapurien kanssa. Sähköjen rakentaminen kylään oli keskeytetty jo ennen sotaa. Radion käyttöön tarvittiin akku ja anodi. Akkuja ladattiin osuuskunnan sahalla, jossa oli omatoimiset sähkövalot samoin kuin sahan yhteydessä olevalla höyläämöllä, myllyllä ja läheisellä meijerillä. 13

12 Salmien vävy ja Tainan puoliso saapuu lomalle Asemasodan aikaan oli helpompi saada lomia kuin aikaisemmin. Korpela saapui Alaviitalan koululle perheensä luokse. Jostain syystä appi ja anoppi eivät hyväksyneet saapumista, eivätkä päästäneet koululle sisään. Korpela oli saapunut kotiini, asuin silloin Seinäjoella. Vanhempani olivat ymmärtäväisiä ja tarjosivat yösijan. Korpela ei tietänyt syytä, ei riidelty edellisen käynnin aikana. Korpela tunsi menettäneen perheensä. Hän oli kirjoitellut puolisolleen eikä odottanut mitään välirikkoa. Hän sai harvahkosti kirjeitä rintamalle, mutta ne eivät ennakoineet mitään tällaista. Kaikki tuli vastaan odottamatta. Korpela kyseli Saloselta naapureistaan, ennen muuta lapsensa isovanhemmista. Isäni oli selvittänyt opettajien vaikeuksista kylän kanssa. Olipa heitä yritetty saada pois viroistaan useitakin kertoja tässä koulussa. Isäni oli kuvannut Juho Salmen hyvin laintuntevaksi, jopa oikeusoppineeksi, joka osasi puolustautua kansakouluntarkastajan kutsumassa kokouksessa. Kylällä kerrottiin jonkun uhanneen Salmea muilutuksella, ellei hän sopeudu kyläänsä. Lapsiperheen eheytyminen olisi ollut tarpeen ja isovanhempien mukanaolo taustalla ymmärtäväisempi. Kenttäpostiyhteys säilyi nuoren perheen isään, mutta se ei korvannut tapaamisia. Isäni, Aleksi Salonen naapurista, joutui toimimaan eräänlaisena välittäjänä osapuolten kesken ja ainakin Tainan tukihenkilönä. Hänen henkinen rakenteensa alkoi rakoilla. Tainan luottamus vanhempiinsa horjui, vähitellen ahdistus vei avun tarpeeseen. Nuori, kaunis, pitkä rouva vaipui sivullisenkin silmissä kumaraan ja apatiaan. 14

13 Taina Korpela asiantuntijalääkärin vastaanotolla Taina Korpela hakeutui lähellä sijaitsevan Seinäjoen Törnävällä sijaitsevan piirimielisairaalan johtavan lääkärin vastaanotolle, lähinnä Aleksi Salosen kehotuksesta ja tukemana. Puhelinkeskustelu Salosen kanssa oli vaikeaa Tainan vanhempien valvoessa tyttärensä toimia ja puhelinkeskusteluja. Asioita piti hoidella kirjeenvaihdolla: Taina jätti kirjeensä koulun ja Salosen rajalla olevaan kivenkoloon, josta naapuri haki postinsa. Varminta oli vastata kirjeellä, joka jätettiin luettavaksi samaan paikkaan. Näissä yhteyksissä sovittiin, mitä apua tarvitaan ja annetaan. Araksi ja aloitekyvyttömäksi muuttunut Taina tarvitsi apua vastaanoton tilaamiseen ja kuljetukseen, jossa isäni Aleksi Salonen toimi henkilökohtaisena avustajana. Tämä vaihe tapahtui Taina-äidin elämässä vuosien aikoihin. Taina sai lääkityksen, kontrolliajat ja palasi muutamien päivien kuluttua kotihoitoon. Salonen piti Tainan vanhempia ajan tasalla. Salmet hyväksyivät Salosen toimet tyttärensä hyväksi, vastaanoton järjestämisen, lääkityksen ja kontrollikäynnit, olihan Tainan vanhemmilla koulunpito jokapäiväisenä esteenä hoitaa tyttärensä asioita ja kun Tainan luottamus vanhempiinsa oli kadonnut. Mutta he halusivat tyttärensä myös ehdottomasti kotihoitoon. Taina kuului sodan siviiliuhreihin pommitusten, perheen hajoamisen, oman puolison ja kodin menettämisen seurauksena. 15

14 Työterapia hoitokeinona Kesän koittaessa Salmet päättivät työllistää Taina-tyttärensä kotipuutarhan hoidossa. Taina loi ympärysojat, harasi kasvimaat, istutteli perunat ja kylvi juurikasvit ja vihannekset sekä laittoi kukkatarhat. Kaiken kevättyön jo valmistuttua levennettiin ja syvennettiin ympärysojat. Opettajavanhemmat toimivat tehokkaina työnjohtajina. He olivat vaativia opettajia myös luokassa, varsinkin Aino Salmi. Kävin hänen opettamaansa viidettä luokkaa vain kuukauden syksyllä 1941, kunnes siirryin oppikouluun. Tässä ajassa opin tuntemaan opettaja Aino Salmen vaatimukset, jotka eivät olleet vähäiset. Lauantain laiskalaisia oli noin kolmasosa luokasta. Pääaineet olivat historia työkirjoineen ja äidinkielessä Pienois-Kalevala, joka opeteltiin ulkoa sanastoineen. Juho Salmen opetus oli keskustelevampaa, laiskuudessa viitattiin sisaruksiin ja sukuun. Yhteislaulut ja harmoonin soitto kuului hänelle. Alakoululaiset itkivät yhdessä opettajansa kanssa, jos moitittiin yhteislaulujen osaamattomuudesta, opettaja vielä punasteli. Kylän oppilaat olivat tottuneet Salmien koulunpitoon, siirtolaisoppilaat olivat ihmeissään, eikä heitä yhtään armahdettu pakolaisparkoja. Laitoshoidossa kotihoidossa Jatkosota ennätti päättyä, mutta Taina-äiti taisteli vielä omaa taisteluaan. Välillä hän vietti hoitojaksoja Törnävän sairaalassa ja palasi kotihoitoon vanhempiensa luokse ja Ritva-tyttärensä lähelle. Voimat tuntuivat vähenevän ja kävely ulottui 16

15 enää pihapiiriin, pakolliset puutarhatyöt olivat myös jääneet. Tässä vaiheessa ei ollut enää voimia kirjoitella Aleksi-naapurille, jonka Taina oli tuntenut pienestä tytöstä lähtien, tosin vain aidan takaa ja myöhemmin ylitse nähtynä. Paljon ei oltu keskusteltu, ei se ollut luvallistakaan. Salmien kotikasvatus oli pysyä kotona, ulkopuolelta voi saada huonoja vaikutteita ja aidat olivat samalla ylittämättömiä rajoja. Näin kasvoi aikanaan Taina, samoin kasvoi nyt lapsenlapsi Ritva. Taina Korpelan kuolema Taina ei rauhanteon jälkeen koskaan tavannut miestään. Masennus oli monen vuoden ajan vienyt Tainan terveyttä alaspäin. Lääkehoitokaan ei antanut valoa tulevaisuuteen. Hän oli liian paljon menettänyt peruuttamattomasti. Tainalla ei ollut enää voimavaroja ponnistella eteenpäin. Hän eli viimeiset viikkonsa Törnävän sairaalassa. Hän palasi koulukauppalaansa Seinäjoelle, jossa jo lukion opiskelu päättyi tuloksettomasti, se ei antanut hänelle valkolakkia. Seuraavat kymmenen vuotta oli Tainalle onnistumisen ja onnellisuuden aikaa. Helsingissä pankki tarjosi hänelle ammatin, työtoveruuden ja lopuksi rakkauden. Sota on yleensä suurin katastrofi, niin Tainallekin ja koko perheelle. Taina sai viimeisen leposijansa Hämeenlinnassa, josta hänen vanhempansa olivat ostaneet omakotitalon eläkeajan kodiksi Puutteenpolun varrelta Poltinahon kaupunginosasta. Kävin heidän luonaan sotaväessä ollessani Parolassa vuonna Juho Salmi rakenteli yläkertaan huonetta lapsenlapselleen Ritvalle valitettavasti vain tekijän taito ja voimat olivat 17

16 vähentyneet ja tulos oli sen mukainen. Hämäläiset opettajat, Juho ja Aino Salmi o.s. Helminen, syntynyt Lammilla ja Juho Luopioisilla, palasivat Hämeeseen lähes 40 vuoden kierrokselta Etelä-Pohjanmaalta, jonne Juho oli saapunut vuonna 1912, Aino vuotta myöhemmin. Juho jäi eläkkeelle 1948, Aino Vaimoni Marjan kanssa poikkesimme Salmia tervehtimässä kesällä 1957 autoillessamme Hämeessä. Juho Salmi oli jo vuoteenomana, tunnisti vielä minut lähinnä äänestä, mutta ei kyennyt enää keskustelemaan. Hän kuoli piakkoin lähes sokeana. Juho Salmi oli nuorena menettänyt toisen silmänsä tapaturmaisesti. Aino Salmi osallistui entisen koulunsa, Peräseinäjoen Alaviitalan, 50-vuotisjuhlaan kutsuvieraana vuonna Seinäjoki sotilaspaikkakuntana vapaussodan aikana Seinäjoen Yhteislyseon vanhin osa, puukoulu oikealla, kivikoulu vasemmalla 18

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan

KOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan MD 107 Finland KOTEJA HAITILLE Suomen Lionien projekti 2011-13 Yhteistyötä parhaimmillaan Suomen Lions-liitto ry Apua Haitille ry Youth with a Mission New Vision Ministeries MD 107 Finland Miksi rakennutimme

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Eemil Korhosen elämä Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Sisältö Vanhemmat ja sisarukset Opinnot Oma perhe Osuustoiminnan alku Vesannon säästöpankki Humalapuron isäntä Harrastukset Isä Vilhelm Korhonen s. 1831,

Lisätiedot

Lumikki. punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi,

Lumikki. punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi, Lumikki. Eräs kuningatar toivoi kerran että hänellä olisi tytär valkea kuin lumi, punainen kuin veri ja musta kuin mustapuu. Hänen toivonsa toteutui, ja hän sai tyttären, iholtaan valkoisen kuin lumi,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Aira Kellberg-Mechelin. Isän sylissä. runoja

Aira Kellberg-Mechelin. Isän sylissä. runoja Aira Kellberg-Mechelin Isän sylissä runoja Isän sylissä Aira Kellberg-Mechelin Maalaukset, pastellit, kuvat: A. Kellberg-Mechelin Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-191-3

Lisätiedot