Seinäjoen silmäkeskus. palvelee monipuolisesti yhdessä yksikössä. Kuopion luennot saivat osallistujilta runsaasti ruusuja. Sivu 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen silmäkeskus. palvelee monipuolisesti yhdessä yksikössä. Kuopion luennot saivat osallistujilta runsaasti ruusuja. Sivu 15"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 4/2013 Seinäjoen silmäkeskus palvelee monipuolisesti yhdessä yksikössä Johtamisen arjessa tarvitaan älyn lisäksi myös tunnetta. Sivu 9 Kuopion luennot saivat osallistujilta runsaasti ruusuja. Sivu 15 S:t Eriks Ögonsjukhus on suosittu opintomatkakohde. Sivu 20

2 Plugi Oy Kiitämme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2014! 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Tekemisen meininkiä uusissa tiloissa Seinäjoella...4 Tunneäly ennustaa hyvää johtamista...9 Valon-laserit tunnetaan meillä ja maailmalla...12 Kuopio tarjosi eväitä arkeen...15 Koulutuspäiville runsaasti ruusuja...17 Apurahoja kannattaa hakea...19 S:t Eriks Ögonsjukhus on suosittu vierailukohde...20 Palstat Puheenjohtajalta...3 Minun työni...11 Hallituksen päätöksiä...22 Uusia jäseniä...22 Yhteystiedot...24 Joulun tunnelmaa Iltojen hämärtyessä ja ensilumen saapumista odotellessa on aika alkaa virittäytyä juhlan ja joulun tunnelmaan. Pimeää vuodenaikaa piristävät kynttilän valo lyhdyssä sekä puihin ja pensaisiin ilmestyvät tuikkivat valot. Pikkuhiljaa talven edistyessä joulunaika ja -valmistelut tulevat ajankohtaisiksi. Meidän perheessä joulun lähestymisen huomaa lasten touhuista. Kouluikäiset lapseni ovat kertoneet joululahjatoiveitaan jo syyskuussa. Nuorempi tuskailee ajan hidasta kulumista ja laskee päiviä jouluun. Lego-kuvastoa luetaan ahkerasti ja muuttuvista lahjatoiveista raportoidaan lähes päivittäin. Joulupukkiin meillä ei enää uskota ja sen vuoksi lahjatoiveisiin liittyykin usein kysymys onkohan tämä liian kallis? Teini-ikäinen poikani miettii, miten paljon rahaa voi toivoa joululahjaksi? Jouluihmisenä aloitan joulun suunnittelun hyvissä ajoin. Käytännön toteutukseen pääsen yleensä marraskuussa, jolloin hankin lahjat, suunnittelen joulun leivonnaisia ja ruokia sekä istun sohvan nurkassa takkatulen lämmössä kuuman glögimukin ja suklaarasian kanssa ja luen joululehtiä. Parasta joulussa taitaa olla sen suunnitteleminen, kun saa rauhassa miettiä, unelmoida ja toivoa. Mitä lähemmäs joulua päästään, sitä enemmän on tohinaa ja kiirettä töissä ja kotona. Miksi joulun takia pitää stressata ja olla niin kiireinen? Voisiko joulun viettää joskus vähän rennommin? Sitä kysyy varmaan moni äiti jouluaattoillalla, kun ruoat on syöty, lahjat on avattu ja ihana rauha valtaa talon. Mihin se joulu meni? ENSIMMÄINEN vuoteni puheenjohtajana on ollut kiireinen ja haastava, mutta mielenkiintoinen. Mukavaa oli järjestää hallituksen kanssa Silmähoitajapäivät Kuopiossa. Turussa pidettävien Silmähoitaja-päivien järjestelyt on jo aloitettu. Maaliskuussa järjestämme yksipäiväisen koulutuksen yhdistyksen jäsenille Helsingissä. Siitä tulee lisätietoa yhdistyksen nettisivulle. Puuhaa siis riittää ensi vuodellekin. Puheenjohtajalta Rauhaisaa ja tunnelmallista joulunaikaa sekä onnellista alkavaa vuotta Jo hiljenee vuoden askareet Ja aherrus syksyn työn. Ota sydämees hetket talviset Ja rauha jouluyön Kati Nieminen Silmähoitaja 3

4 AULIKKI MÄKI-JOUPPILA Seinäjoen silmäkeskuksessa: Monipuolista hoitoa saman katon alla Seinäjoen keskussairaalan silmäkeskuksen remontti valmistui lopullisesti tämän vuoden elokuussa. Uudet leikkaussalit oli otettu käyttöön jo vuotta aiemmin. Nyt silmäpotilaiden hoito on keskistetty samaan yksikköön, jonka tilat hohtavat uutuuttaan ja värimaailma on raikas. Silmäkeskus toimii päiväkirurgisena yksikkönä ja hoitaa kaikkia ikäryhmiä vauvasta vaariin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 19 jäsenkuntaa ja noin asukasta. Silmäkeskus käsittää poliklinikka-, tutkimus-, kuntoutus- ja leikkaustoimintaa. Remontin jälkeen leikkaukset siirtyivät keskusleikkaus- ja anestesiayksiköstä silmäkeskuksen tiloihin. Kun kaikki toiminta on nyt samassa yksikössä, maakunnan silmäpotilaiden hoitoa on mahdollista tehostaa entisestään. Remontin vaiheet Silmäkeskuksen remontin toiminnallisen sisällön suunnittelu alkoi kevättalvella 2010 ja valmistui helmikuussa Arkkitehti-, LVI-, sähkö-, sekä automaatiosuunnittelu tehtiin helmi-syyskuussa Noin neliömetrin alue suunniteltiin saneerattavaksi perusteellisesti siten, että vain kantavat rakenteet säilytetään. Alkuperäisimmän suunnitelman mukaan remontin piti alkaa vasta vuonna Aikataulu muuttui kireätahtisemmaksi ja remontin ensimmäisen vaiheen työt käynnistyivät jo joulukuussa Entisen korvaosaston tiloihin remontoitiin leikkausyksikkö, kanslia ja sosiaalinen tila. Tilat otettiin soveltaen käyttöön elokuussa 2012 ja niitä käytettiin myös väistötiloina muun remontin ajan esimerkiksi leikkausyksikön varastoa leikkauspotilaiden perioperatiivisena tilana. Remontin toinen vaihe eli poliklinikan remontointi aloitettiin elokuussa 2012 ja saatiin valmiiksi tämän vuoden tammikuussa. Poliklinikan toiminta saatiin siirrettyä pääosin heti niille suunniteltuihin tiloihin. Kuntoutuksen tilat remontoitiin kevään ja kesän 2013 aikana. Vuosina on tarkoitus saneerata kolme vastaanottohuonetta, pieni kanslia ja yhteiset odotustilat ihotautiyksikön kanssa ensisijaisesti lapsipotilaille. Remonttiaikataulun tiukkeneminen ja riittävästi pinta-alaa käsittävän remonttialueen löytäminen Seinäjoen keskussairaalasta aihe- Poliklinikan esitutkimushuone. Potilaiden odotustiloja poliklinikalla on kolme Lakka, Mustikka ja Puolukka. 4 Silmähoitaja

5 Seinäjoen silmäkeskuksen henkilökunta. utti suunnitteluun melkoisesti haastetta. Vielä hankalampaa oli potilaiden hoidon pyörittäminen entisellä tahdilla koko ajan puutteellisissa väistötiloissa. Henkilökunta jaksoi remontin melussa ja pölyssä sekä väistötiloissa ja jatkuvissa muutoissa tehdä laadukasta potilastyötä. Tämä on voitu ilolla todeta potilaspalautteista. Poliklinikka Silmäkeskuksen poliklinikalla on kolme esitutkimushuonetta, yhdeksän vastaanottohuonetta, laserhuone, toimenpidesali, lääkevarasto ja osastosihteerien tilat. Potilaiden odotustiloja poliklinikalla on kolme Lakka, Mustikka ja Puolukka. Poliklinikka saa raikkaan värityksen teemojensa mukaan eli oranssin, sinisen ja punaisen. Ja mikä sen mukavampaa, kun hoitaja voi joskus sanoa ohjatessaan potilasta oikeaan odotustilaan, että lääkärinne löydätte puolukasta. Se tuo usein hymyn potilaan huulille. Poliklinikan esitutkimushuoneessa hoitaja vastaanottaa potilaan esihaastatellen, mitaten visuksen, ottaen autorefraktometrin ja tiputtaen tarvittavat silmätipat. Tämän jälkeen potilas siirtyy odotustilaan odottamaan kutsua vastaanottohuoneeseen, jossa työskentelee lääkäri-hoitaja-työpari. Arkisin päivystävä lääkäri on myös paikalla ja auttaa Henkilökunta jaksoi remontin melussa ja pölyssä sekä väistötiloissa ja jatkuvissa muutoissa tehdä laadukasta potilastyötä. Tämä on voitu ilolla todeta potilaspalautteista. akuuteissa silmäongelmissa. Poliklinikalla tehdään OCT- ja näkökenttätutkimuksia sekä silmän etu- ja takaosavalokuvauksia, karsastushoitoja, glaukoomaneuvontaa, kaihiesitutkimuksia, PDT-hoitoja, lasertoimenpiteitä, lasiaisinjektioita ja polikliinisia pientoimenpiteitä. Tutkimus Silmäkeskuksen poliklinikalla kuvauksia tekee joka arkipäivä yksi kuvaaja. Tarvittaessa toinen kuvaaja auttaa. Silmäkeskuksessa on uusi silmänpohjakamera, jolla otetaan silmänpohja-, hermosäie-, stereopapilla-, FAF- ja FAG-kuvia sekä silmän etuosan kuvia. Kuvattavat potilaat sairastavat muun muassa diabetesta tai glaukoomaa. Uudella OCT- laitteella kuvataan makulaa, papillaa, sarveiskalvoa ja kammiokulmaa sekä tehdään verkkokalvon ICG-ja FAG-kuvauksia. OCT-kuvauspotilaat sairastavat diabetesta, glaukoomaa tai muuta verkkokalvon sairautta. Näiden kuvauksien lisäksi kuvaajan työhön kuuluvat silmäkeskuksen ulkopuoliset ihoalueiden, vammojen ja epämuodostumien kuvaukset, joita tehdään keskussairaalan lasten neurologisella osastolla, keskolassa ja vastasyntyneiden osastolla. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 26 kunnassa tehdään I- ja II-tyypin diabeetikoiden silmänpohjien seulontakuvauksia kiertävällä kameralla. Kuvaavan hoitajan käytössä on uusi kuvantamisjärjestelmä, joka on vasta sisäänajovaiheessa. Seinäjoen silmäkeskus on tässä edelläkävijä, eikä vastaavanlaista keskitettyä kuvantamisjärjestelmää ole muualla Suomessa. Kuntoutus Näkövammaisten kuntoutusohjaus on erikoissairaanhoidossa lääkinnällistä kuntoutusta. Se on kuntoutusohjaajan näkövammaiselle antamaa ohjausta, neuvontaa ja tukea. Ohjauksen tavoitteena on auttaa ja edistää näkövammaista ja hänen lähiympäristöään saavuttamaan mahdollisimman hyvä toimintakyky ja elämänhallinta. Kuntoutuksessa etsitään ratkaisuja näkövamman aiheuttamiin ongelmiin. Silmäkeskuksessa kuntoutustyöryhmässä Silmähoitaja 5

6 työskentelee silmä- ja kuntoutuslääkäri sekä kuntoutus-, näönkäytön- ja liikkumistaidon ohjaaja. Kuntoutustyöryhmä käsittelee yhdessä näkövammaisen kuntoutumiseen liittyviä asioita. Kuntoutus- ja näönkäytönohjaaja tekevät koti-, koulu- ja päiväkotikäyntejä. Asiakkaan tilanteen selvittäminen ja arviointi sekä kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen suunnittelu kuuluvat ohjaajien työnkuvaan. Myös tapaaminen sairaalassa on mahdollista. Palvelut ovat näkövammaiselle maksuttomia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ostaa silmäkeskukseen optikon tekemiä näkövammaisten kuntoutuspalveluita. Ne ovat lähityölasien sovituksia erityisesti opiskelijoille ja työssäkäyville näkövammaisille, apuvälineiden sovitusta näkövammaisille ja prismalasien sovitusta kaksoiskuvaongelmista kärsiville. Optikko osallistuu myös kuntoutustyöryhmän toimintaan. Kuntoutustoiminnan yhteistyökumppaneita ovat Kela, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, Pohjanmaan Näkövammaiset Ry, Näkövammaisten Keskusliitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala ja silmäkeskuksen poliklinikka. Steriili varasto. Leikkausosasto. Vastaanotto Silmäleikkauspotilaiden odotustila Omenassa on potilaiden odotustila, kahvila ja kaksi potilaiden valmistelu- ja kotiutushuonetta. Kolmas tila toimii tutkimushuoneena, jossa tehdään autorefraktiomittaukset, tarkistetaan visus ja mitataan kaihileikkausta varten tekomykiövahvuudet. Leikkauspäivinä jokaista salia varten on yksi hoitaja ottamassa vastaan ja kotiuttamassa potilaat. Potilaan tullessa silmäkeskuksen Omena-odotustilaan hoitaja tekee kaihi-, takaosakirurgisille- ja luomiplastiapotilaille autorefraktiomittauksen ja määrittää visuksen. Jos potilas on käynyt aikaisemmin ensimmäisen silmän kaihileikkauksessa tai kaihiesitutkimuksessa, linssinmääritysmittaus on tehty jo silloin. Potilaille, joille on pelkästään soitettu preoperatiivisesti ennen leikkausta, tehdään linssinmääritysmittaus sairaalaan tulopäivänä. Hoitaja myös keskustelee potilaan kanssa ja tarkistaa kotona täytetyn esitietolomakkeen tiedot. Takaosakirurgisen tai kaihileikkauspotilaan leikattava silmä valmistellaan tipoin ja mustuaisen laajentamiseksi silmään laitetaan laajennuslamelli. Samoin luomiplastiapotilaiden esilääkkeenä annetaan kipulääke valmisteluvaiheessa. Tarvittaessa hoitaja voi laittaa myös i.v.kanyylin valmiiksi, vaikka kaihipotilaille sitä enää hyvin harvoin laitetaan. Odottaessaan leikkaukseen pääsemistä potilaat voivat kuluttaa aikaansa odotustilassa lehtiä lukemalla, televisiota katsomalla tai vaikka keskenään seurustelemalla. Takaosakirurgiset potilaat, jotka yöpyvät sairaalassa, vaihtavat sairaalavaatteet. Muut potilaat ovat omissa vaatteissaan koko leikkauspäivän ajan. Hoitaja tarkistaa mustuaisen laajenemisen ja lopulta leikkaussalin anestesiahoitaja tulee hakemaan potilaan leikkaukseen. Leikkausyksikkö Silmäkeskuksen leikkausyksikössä on kolme isoa leikkaussalia, heräämö, steriili varasto, kulutustavaravarasto, välinehuolto ja hoitajien työhuone. Silmäleikkaustoimintaa on maanantaista torstaihin kahdessa leikkaussalissa ja perjantaisin yhdessä. Kolmas leikkaussali on tällä hetkellä sisätautien toimintayksikön käytössä tahdistimien laittoa varten. Leikkaussalit on suunniteltu siten, että niitä voi tarvittaessa käyttää muuhunkin kuin silmäkirurgiaan. Alkuviikosta leikataan kaihi- ja takaosakirurgisia potilaita, loppuviikosta kaihi- ja luomiplastiapotilaita. Kaihileikkaukset tehdään tippa- ja geelipuudutuksessa, takaosakirurgiset leikkaukset parabulpaaripuudutukses- 6 Silmähoitaja

7 Takaosakirurgisen potilaan puudutus Leikkausosaston työnjakotaulu. sa. Muutamia kertoja vuodessa silmäkeskus vuokraa keskusleikkaus- ja anestesiayksikön päiväkirurgisesta yksiköstä yleisanestesiapäivän potilaille, joille on turvallisempaa tehdä silmäleikkaus yleisanestesiassa. Kaihileikkauksissa leikkaustiimiin kuuluu kaksi sairaanhoitajaa silmäkirurgin lisäksi. Pelkkänä kaihileikkauspäivänä potilaita leikataan seitsemästä kahdeksaan, mutta näistä muutamilta molemmat silmät samalla käyntikerralla. Päivittäinen kaihisilmien leikkausmäärä yhdessä salissa voi olla jopa 12. Kaihitiimin yhteistyö on tiivistä, tehokasta ja yhteen hioutunutta. Lääkärit ja hoitajat auttavat toinen toistaan. Hoitajat osaavat työskennellä sekä anestesia- että leikkaushoitajina, jolloin rooleja päivän aikana vaihtaen saadaan vaihtelua työpäivään. Takaosakirurgisten potilaiden silmät puudutetaan ennen leikkausta heräämössä. Hoitaja laittaa potilaalle tarkkailulaitteet ja i.v. kanyylin. Tämän jälkeen silmälääkäri hoitajan avustuksella laittaa potilaalle parabulbaaripuudutuksen. Kun leikattava silmä on puutunut, siirretään potilas leikkaustasolla suoraan saliin. Puudutuksessa avustanut hoitaja pesee salissa potilaan kirurgisen alueen ja auttaa leikkaustiimiä valmisteluissa, jonka jälkeen hän hakee uuden potilaan heräämöön puudutettavaksi. Takaosakirurgiseen leikkaustiimiin kuuluu kaksi sairaanhoitajaa ja takaosakirurgi, joita Seinäjoella on kaksi. Takaosaleikkauspäivänä listalla voi olla muun muassa makulan ryppykalvoja, makulareikiä, verkkokalvoablaatioita, silikoniöljyn ja lasiaisen poistoja, yhdistelmäleikkauksia (kaihivitrektomia) tai joskus tuman poisto lasiaisesta. Seinäjoen keskussairaalassa on hoidettu takaosakirurgisia potilaita syksystä 2006 ja ablaatioleikkauksia vuodesta 2007 lähtien. Tämänhetkisen erinomaisen takaosakirurgitilanteen takia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri pystyy tehokkaasti ja itsenäisesti Silmähoitaja 7

8 hoitamaan päivystysleikkaukset. Silmäkeskus toimii myös nuorten lääkärien opetussairaalana. Kaihileikkausopetus on tehokasta ja hyvin suunniteltua. Yleisanestesiapäivänä silmäkeskuksesta lähtee leikkaustiimi tarvikkeineen keskusleikkaus- ja anestesiayksikön päiväkirurgiseen yksikköön. Potilaan yleisanestesiasta huolehtivat anestesialääkäri ja -hoitaja, silmäleikkauksesta silmäkirurgi ja -hoitaja. Heräämötarkkailun hoitavat heräämötiimi, mutta potilaan kotiuttaa silmähoitaja. Yleisanestesiassa tehtäviä toimenpiteitä ja leikkauksia ovat kyynelteiden sondeeraukset, karsastus- ja kaihileikkaukset sekä erilaiset luomiplastiat. Kotiutus Kaihileikatut potilaat saavat kahvia Omenaodotustilan kahvilassa heti leikkauksen jälkeen. Kotiutushuoneessa hoitaja käy potilaan kotiutusohjeet läpi, neuvoo jälkihoitotippojen tiputtamisessa, mahdollisesti antaa mukaan toisen silmän kaihileikkausajan ja tilaa tarvittaessa taksikyydin kotimatkaa varten. Luomiplastiapotilaita makuutetaan heräämössä kylmäpussin kanssa puolisen tuntia leikkauksen jälkeen. Kahvinjuonnin jälkeen he lähtevät kotihoito-ohjeineen kotimatkalle. Takaosakirurgisista leikkauspotilaista suurin osa yöpyy urologisella osastolla, josta silmäkeskus on saanut potilailleen muutaman vuodepaikan. Hoitaja vie potilaan leikkauksen jälkeen osastolle ja raportoi mahdollisista asentohoidoista. Seuraavana aamuna potilaat tulevat jälkikontrolliin silmäkeskukseen, jossa he saavat ennen kotiin lähtöä jatkohoito-ohjeet sekä lääkäriltä että hoitajalta. Kirjaaminen Seinäjoen keskussairaalassa ja silmäkeskuksessa on käytössä Effica-potilastietojärjestelmä. Siihen kirjataan kaikki silmäpotilaiden hoitoon liittyvät tiedot, määräykset ja hoidot. Lääkäreille ja hoitajille on omat osionsa. Silmäkeskus pyrkii tulevaisuudessa potilaan hoitoon liittyvissä asioissa paperittomampaan toimintatapaan. Henkilökunta Seinäjoen silmäkeskuksessa työskentelee osastonhoitaja Päivi Kangasluoma, kaksi apulaisosastonhoitajaa, 15 sairaanhoitajaa, kolme perushoitajaa, kolme kuntoutusohjaajaa ja yksi optikko. Erikoislääkäreitä on neljä, osastonylilääkäri ja ylilääkäri Eeva Orhanen. Osastonsihteereitä on viisi. Henkilökuntaan kuuluu yhteensä 35 henkilöä. Lisäksi rekryn kirjoilla silmäkeskuksessa on sairaanhoitaja ja osastonsihteeri. Henkilökunnan taukotilan parveke. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin silmätautien leikkausmäärät Kaihileikkauksia / vuosi Takaosakirurgisia leikkauksia / vuosi Kyynelteiden sondeerauksia ym. (yleisanestesia) / vuosi Karsastusleikkauksia noin 20 / vuosi Syvä sklerektomialeikkauksia (myös ulkopaikkakuntalaiset) / vuosi Luomiplastioita noin 25 / vuosi Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla (operatiivinen yhteisosasto) 1,1 1,3 vuorokautta Vuodeosastojaksoja / vuosi Polikliinisia käyntejä noin / vuosi Polikliinisia toimenpiteitä noin / vuosi, joista lasiaispistoshoitoja / vuosi Silmänpohjan seulontakuvauksia (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset) yli / vuosi Silmäkeskuksessa työskentelee monitaitoisia silmäalan ammattilaisia. Monella hoitajalla ja erikoislääkärillä on vuosien työkokemus silmähoitotyöstä. Ammattitaitoista osaamista löytyy sekä tutkimus- ja leikkaus- että polikliiniselta puolelta. Lääkärit tuntevat Seinäjoen silmäkeskuksen vetovoimaisena opetussairaalana. Monet siellä oppinsa saaneet lääkärit ovat palanneet erikoistumisjakson päättyessä töihin Seinäjoelle. Toiminta Seinäjoen Silmäkeskuksessa on pikku hiljaa hioutunut uomaansa. Kaikki ovat oppineet tuntemaan toisensa ja yhteistyö alkaa sujua. Silmäkeskuksessa on tekemisen meininkiä ja uusia tuulia silmäpotilaiden hoitoon otetaan innokkaasti vastaan. Uudet hienot tilat antavat mahdollisuuden luoda toimiva ja kannustava työyhteisö, jossa arvostetaan jokaisen tekemää työtä. Hyvällä työkaverillani on tapana hauskasti sanoa sekä kaihipotilasta että salin henkilökuntaa kannustaen: Teitä hoitaa täällä salissa tänään Suomen huipputiimi! Aulikki Mäki-Jouppila työskentelee osaaikaisena sairaanhoitajana Seinäjoen keskussairaalan Silmäkeskuksessa. Hänen toinen työnantajansa on Tampereen Silmäsairaala (Silmäasema Fennica Oy). Seinäjoen työkaverit auttoivat tietojen keräämisessä artikkelia varten. Lämpimät kiitokset heille avusta! 8 Silmähoitaja

9 PIA LAPPALAINEN Tunneäly ennustaa hyvää johtajuutta Perinteisesti johtajien rekrytoinnissa on nojattu matemaattis-loogista älykkyyttä mittaaviin työkaluihin. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että johtamisen arjessa kylmällä älyllä ei aina pärjää. Millä sitten? Selvitin Lappeenrannan Teknilliseen Yliopistoon tekemässäni väitöstyössä, ennustaako hyvää johtamista parhaiten esimiehen matemaattinen äly, tunneäly, vai persoonallisuus. Tarkastelun kohteena oli 80 esimiestä, joiden älykkyys, tunneäly ja persoonallisuus mitattiin, minkä jälkeen heidän alaisensa arvioivat näitä esimiehiä ja heidän johtamistaitoaan. Testit osoittivat, ettei perinteinen älykkyys ennusta hyvää johtamista. Sen sijaan esimiesten tunneälytestitulokset korreloivat alaisarvioiden kanssa; tunneäly siis ennustaa onnistunutta johtamista. Samoin persoonallisuustestistä löytyi ennustearvoa: kyky innostaa, sosiaalisuus, optimismi ja konkreettinen hahmotuskyky ovat tärkeitä. Näistä innostaminen ja optimismi ovat opittavissa, ja sosiaalisuuden puutettaan johtaja voi oppia paikkaamaan vuorovaikutustaidoilla. Aitoa ja suoraa viestintää Analysoin lisäksi, minkälaisia johtamis- ja viestintätyylejä alaiset arvostavat. Syntynyt hyvän johtamisen malli rakentuu vankan oman alan hallinnan päälle. Esimiestyön on pohjauduttava substanssiosaamiseen, joka pätevöittää päätöksenteossa ja herättää uskottavuutta ja luottamusta. Onnistunut viestintä rakentuu myös sellaisten henkilökohtaisten taitojen varaan, kuten hyvä itsesäätelykyky, itsehillintä ja itsehallinta. Niiden ansiosta esimies ei näyttäydy impulsiivisena, vaan on lähestyttävä, lämmin, aito ja sopuisa taitava itsensä johtaja. Varsinainen vuorovaikutteinen esimiesviestintä on löydösten perusteella ennen kaikkea jämäkkää, suoraa, aitoa ja rehellistä. Viestinnän suoruus nousi oleellisen tärkeäksi ja alaiset peräänkuuluttivatkin eettisyyttä, ripeyttä ja suoraselkäisyyttä myös ikävien asioiden kommunikoinnissa, mieluiten kasvotusten. Kykyä sietää arvostelua Erittäin tärkeänä pidettiin myös läsnäoloa ja kuuntelua siten, että ongelmien esiintuomisesta seuraa todellisia toimenpiteitä ja konkreettisia lopputulemia ei niinkään fyysisiä tai verbaalisia myötäelämisen osoituksia. Esimiehen ei pidä loukkaantua ikävästä palautteesta, vaan välittömästi ryhtyä toimiin asiantilan korjaamiseksi. Empatian ohella alaiset siis kaipaavat esimieheltään kykyä sietää ja arvostaa alaisten tunteiden ilmauksia ja toimia näiden tulkintojen pohjalta. Lisäksi alaisvastaukset osoittivat esimiehen innostumisen ja innostamisen tärkeyden. Nämä näkyvät positiivisena energiana, työnilona, ammatillisena sitoutumisena, kuuntelemalla sitouttamisena, intohimon jakamisena sekä optimismina, toivon ja valon levittämisenä. Työkaluna oma persoonallisuus Samaisessa työssä pohdittiin myös, miten hyvistä esimiehistä oli tullut niin hyviä miten he olivat itseään kehittäneet. Moni heistä oli kiinnostunut henkilökohtaisesta kasvustaan ja näki persoonallisuuden esimiestyön keskeisenä työkaluna. He harrastivat psykologista kirjallisuut- Elinikäisen oppimisen prosessissa elämänkokemuksilla, ympäristön palautteella, roolimalleilla ja systemaattisen koulutuksella on tärkeä rooli, Pia Lappalainen sanoo. ta, koulutuksia ja itseään kehittäviä, syvällisiä keskusteluja asiantuntijoiden ja muiden esimiesten kanssa. Huomattavan moni taitavista esimiehistä kertoi vastoinkäymisistä ja menetyksistä, jotka olivat vaikuttaneet heidän persoonallisuuteensa ja tapaansa suhtautua muihin ihmisiin. He kokivat muuttuneensa ihmisinä näiden henkilökohtaisten katastrofien myötä ja oppineensa, mikä heille on oikeasti elämässä tärkeää. He peilasivat arjen vähäpätöisiä hankaluuksia aiempiin, vakaviin vastoinkäymisiinsä, ja löysivät sitä kautta perspektiiviä ja suhteellisuudentajua esimiestyön haasteisiin. Konkreettisesti tämä näkyi heidän suhtautumisessaan alaisten kritiikkiin; he arvostivat suoraa palautetta työkaluna, jonka avulla kehittää esimiestyötään. Eräs haastatelluista totesi: Mieluummin kuulen, miten asiat oikeasti ovat, kuin elän illuusiossa. Silmähoitaja 9

10 Näille esimiehille työelämä on osa koko elämän jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, jolle henkilökohtaisen historian raskaat koettelemukset ovat antaneet kimmokkeen. Hyvää mallia lähipiiristä Posttraumaattiseksi kasvuksi nimetty ilmiö ei kuitenkaan toteudu aina. Kaikki eivät opi käsittelemään pettymyksiä tavalla, joka edesauttaa persoonallisuuden kehitystä johtamisen kannalta edulliseen suuntaan. Haastatelluista moni tunnisti oman kasvunsa mahdollistuneen lähipiirissään olleen vahvan ja tunneälykkään läheisen avulla, jonka tukeen, esimerkkiin ja lämpöön olivat vaikeuksissa voineet turvata ja joiden elämänfilosofiasta he kokivat saaneensa hyvän mallin itselleen. Katkeruuden sijaan he tietoisesti valitsivat toiveikkuuden ja optimismin. Alaisten näkökulmasta johtaminen on pitkälti viestintää. Tämän vuoksi esimiesten rekrytoinnissa, urasuunnittelussa ja kehittämisessä tulisi keskittyä entistä enemmän so- Ratkaisevaa esimiestyön onnistumiselle ovat viime kädessä erilaiset taidot, eivät niinkään pysyvät persoonallisuuden piirteet taikka perinteinen älykkyys. Esimiehiksi ei siis aina synnytä, vaan myös opitaan, kasvetaan ja kehitytään. siaaliseen kompetenssiin, ja erityisesti sen perustana olevaan tunneälyyn. Muilta voi oppia johtamaan vasta, kun osaa johtaa itseään. Elinikäistä oppimista Ilahduttavaa näissä tuloksissa on se, että ratkaisevaa esimiestyön onnistumiselle ovat viime kädessä erilaiset taidot, eivät niinkään pysyvät persoonallisuuden piirteet taikka perinteinen älykkyys. Esimiehiksi ei siis aina synnytä, vaan myös opitaan, kasvetaan ja kehitytään. Tässä elinikäisen oppimisen prosessissa elämänkokemuksilla, ympäristön palautteella, roolimalleilla ja systemaattisen koulutuksella on elintärkeä rooli. Samojen teemojen tutkiminen jatkuu ja meneillään on selvitys, jossa kartoitetaan, minkälaisia persoonallisuuden piirteitä ja taitoja tämän päivän työelämässä vaaditaan johtajilta ja alaisilta. Jos haluat antaa panoksesi, linkki löytyy täältä: S/465862D09DBAA981.par. Vastaaminen vie aikaa noin 10 minuuttia. Lappeenrannan Teknillisestä Yliopistosta tekniikan tohtoriksi valmistunut Aaltoyliopiston lehtori Pia Lappalainen voitti syyskuussa kansainvälisen väitöskirjakilpailun hyvää johtamista tutkivalla väitöstyöllään. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2014! Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus toivottaa Silmähoitaja-lehden lukijoille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. 10 Silmähoitaja

11 Merja Pietikäiselle tärkeä elämänohje kuuluu: Asenne ratkaisee. Aina. Koko ajan uutta opittavaa Minun työni Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa Medilaser Oyn Tampereen toimipisteen vastaava Merja Pietikäinen Missä työskentelet ja mitä teet? Työskentelen Medilaser Oy:ssa, jolla on 12 toimipistettä Suomessa. Suurin niistä on Tampereella, jonka toimipisteestä vastaan. Mitä nykyinen työsi sisältää? Työni on hyvin monipuolinen. Osallistun toimipisteen operatiiviseen toimintaan leikkaustiimin jäsenenä. Teemme enimmäkseen laser- ja kaihileikkauksia sekä lisäksi CXL-hoitoja, ICL- ja silmäluomileikkauksia. Hallinnollisia töitä on paljon, muun muassa työvuorolistojen laadintaa, laadunhallintajärjestelmän ylläpitoa ja toiminnan suunnittelua. Vastaan esimerkiksi yksikkömme markkinointitapahtumista, henkilöstöstä ja toiminnan sujuvuudesta. Miten työsi on muuttunut? Aloitin työt Medilaserissa vuonna 2002 sairaanhoitajana ja liikkeenjohdon assistenttina. Tampereella oli tuolloin lääkäreiden lisäksi kaksi muuta kokoaikaista työntekijää. Yrityksemme on kasvanut reilun 10 vuoden aikana huikeasti, ja työntekijöiden ja työn määrä on moninkertaistunut. Olen saanut olla mukana suuressa kasvussa ja muun muassa avaamassa uutta toimipistettä Hämeenlinnaan. Laserleikkausten tekniikka ja vaihtoehdot ovat kehittyneet tänä aikana paljon. On ollut kiinnostavaa opetella uusia asioita. Asiakkaat ovat tänä päivänä vaativampia ja se on hyvä asia. He myös osaavat arvostaa hyvää palvelua! Omat kiinnostuksen kohteesi silmähoitajan työssä? Suhtaudun työhöni intohimoisesti. Ala kehittyy koko ajan, tulee uusia laitteita ja hoitomahdollisuuksia. Miten kehität ammattitaitoasi? Kouluttautumalla ja kokemuksen kautta. Vuosittaisille silmähoitajapäiville osallistuminen on tärkeää. Tänä syksynä kävin kansainvälisillä ESONT-/ESCRS-päivillä Amsterdamissa, mikä oli mahtava kokemus. Viime syksynä olin seuraamassa Lontoossa laserkirurgiaa tohtori Dan Reinstainin klinikalla silmähoitajaliiton apurahan mahdollistamana. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö lääkäreiden, optikoiden ja toisten toimipisteiden kanssa on todella tärkeää ja informatiivista. Olen myös parhaillaan noin kaksi vuotta kestävässä esimieskoulutuksessa. Mistä syntyy työnilo? Työiloa syntyy hyvästä työyhteisöstä, saumattomasta yhteistyöstä ja tekemisen ilosta. Meillä on loistava tiimi, josta olen hyvin kiitollinen. Tässä työssä voin auttaa ihmisiä saamaan paremman näön ja se itsessään on palkitsevaa. Mitkä asiat koet haasteena? Kiire on lähes vakituinen seuralaiseni aikatauluineen ja muutoksineen. Tehokas priorisointi kuuluu arkeen. Motivoitunut ihminen ei kuitenkaan pelkää haasteita, vaan saattaa jopa innostua siitä lisää; haasteet tuovat sisältöä elämään. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Rentoudun perheeni, hyvän ruuan ja ystävien parissa. Aviomieheni ja kolmen poikani yhteinen harrastus on jalkapallo, ja minulle on löytynyt paikka huoltotiimissä. Toimin samalla jalkapalloseuran juniorijaoston sihteerinä. Myös kesämökkeily, SPR:n ensiapuryhmä ja Soroptimisti-toiminta ovat tärkeitä palasia vapaa-ajassani. Silmähoitaja 11

12 Valon Lasers kehittää suomalaista laserteknologiaa Vantaalla sijaitseva Valon Lasers Oy kehittää ja tuottaa silmänpohjalasereita, joiden avulla fotokoagulaatio voidaan tehdä nopeasti ja kivuttomasti ilman anestesiaa. Diabeteksen aiheuttama retinopatia on kasvava ongelma niin Suomessa kuin maailmallakin. On maita, joissa diabeteksen yleistymisen kasvuluvut hipovat kahtasataa prosenttia. Olemme tunnettuja edistyksellisistä silmänpohjalasereistamme maailmalla, ja asennuksia meillä on jo yli 30 maassa, toimitusjohtaja Juha Viherkoski kertoo. Näin on syntynyt myös 5G Multispot Laser, joka lanseerattiin lokakuussa ESCRS-kongressissa Amsterdamissa. Vastaanotto niin loppukäyttäjien kuin jälleenmyyjienkin keskuudessa oli positiivinen. Tuotteeseen on paketoitu kaikki käyttäjien arvostamat huippuominaisuudet muuntojoustavaan designiin. Yhtenä tuotekehityksen ohjenuorana oli kustannustietoisuus. Pystyimme kehittämään multispot-laserin, jonka hinta on samalla viivalla hyvälaatuisen single spotin kanssa. Tämä on avannut oven myös maihin, joissa ei aikaisemmin ole ollut varaa korkean teknologian laitteisiin, Viherkoski kiteyttää. Keskittyminen on kultaa Valon on erikoistunut fotokoagulaattoreihin. Tämä on osaltaan taannut parhaiden ominaisuuksien ja teknologian kehittämisen. Tuotevalikoimassa on nyt kaksi multispot-tuotetta. Valon TT Multispot Laser on jykevä, ergonomisesti huippuunsa hiottu järjestelmä suureen käyttöön. Pöytä on suunniteltu siten, että se sopii hyvin niin pyörätuolipotilaiden kuin seisovienkin hoitoon. Jokainen lääkäri löytää hyvän ergonomisen asennon. Uusi Valon 5G Multispot Laser vastaa markkinoiden toiveisiin siirreltävyytensä ja muunneltavuutensa vuoksi. Se on helppo viedä leikkaussaliin ja kytkeä endokuituun tai liittää indirektiin oftalmoskooppiin. Erillisenä Valon TT Multispot Laser. yksikkönä sen voi myös kytkeä jo olemassa olevaan mikroskooppiin. Nämä vaihtoehdot mahdollistavat tarpeenmukaisen hankinnan käytettävissä olevan budjetin mukaan. Hyvät käyttäjäominaisuudet Valon Multispot Lasereiden käyttäjäominaisuudet on kehitetty yhteistyössä suomalaisten lääkäreiden kanssa. Ennen uuden laserin lanseerausta tuote validoidaan aina suomalaisen käyttäjän avulla. Näin on syntynyt yksinkertainen ja kuitenkin monipuolinen käyttöliittymä. Tavoitteena on niin helppo ja ohjaava käyttöliittymä, että lääkäri osaa käyttää järjestelmää heti ensi kerralla ilman paksua käyttöopastakin, myynti- ja markkinointijohtaja Monika Ranta kertoo. Käyttäjät myös kiittelevät tukea, käyttökoulutuksia ja informatiivista pikaohjemateriaalia. Valon Multispot Lasereiden toimintaa hallinnoidaan selkeällä kosketusnäytöllä, josta valitaan tärkeimmät aloitusasetukset Valon 5G Multispot Laser. kuten laserpulssin kesto, käytettävä energia ja kuvio. Lääkäri saattaa joutua muokkaamaan asetuksia hoidon aikana. Asetusten säätöä varten hänellä on käytössään Smart Wheel, ja valitut uudet arvot heijastetaan retinalle. Tämän patentoidun ominaisuuden tavoitteena on, ettei lääkäri joudu siirtämään katsettaan pois mikroskoopista hoidon aikana ja menetä fokusta. Nämä käyttäjäominaisuudet yhdistettynä laserin ylivertaiseen nopeuteen tekevät Valon Multispot Laserista monen klinikan ensisijaisen valinnan. Ihanteellinen hoitometodi Valon multispot -hoitometodi perustuu lyhyeen laserpulssiin. On turha aiheuttaa enemmän vaurioita kuin on pakko, Monika Ranta sanoo. Samalla kun saavutetaan toivottu hoitotulos, potilaan kiputuntemukset sekä hoidon jälkiseuraamukset ovat minimaaliset. Potilaan rauhallisuus sekä hoitokerran helppous ja nopeus tuovat uutta joustavuutta klinikoiden toimintaan. 12 Silmähoitaja

13 SANNA SELENIUS SILMÄYKSIÄ Hoitometodissa retinalle tuodaan entistä useampia, mutta kevyempiä laserpulsseja, jotka ajoitetaan tarkasti, etteivät ne aiheuta liikaa lämpölaajentumaa. Tutkimusten mukaan suuri lämpölaajentuma tuhoaa liikaa fotoreseptoreja ja voi aiheuttaa sekä näkökentän kaventumista että hämäränäön menetystä. Valon-metodilla vältetään fotoreseptorien liiallinen tuhoaminen ja minimoidaan komplikaatiot. Näkövammaisen koulutus vaikuttaa työllistymiseen Turvallisuutta potilaalle ja lääkärille Hoitometodin helläkätisyyden ja komplikaatioiden minimoinnin varmistamiseksi on Valon Lasers Oy sisällyttänyt järjestelmiinsä useita turva-asetuksia. Pulssin keston ja kuvioiden toimituksen aikarajoitus, kuvioiden koon ja energian automaattinen säätö sekä kuvion toistonesto varmistavat hoidon onnistumista. Valon Multispot -laserilla ei tapahdu vahinkoja, mikä on helpottava tieto niin potilaalle kuin lääkärillekin. Valon Lasers Oy Lisätietoa: Valon Lasers Oy:n juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun, jolloin Esa Viherkoski perusti Lasertek Oy:n ja erikoistui laserien kehittämiseen ja tuottamiseen. Näkövammarekisterin tutkimusten mukaan näkövammaisten ihmisten koulutustaso on pysynyt matalampana kuin muun väestön. Näkövammarekisteriin on kolmen vuosikymmenen kuluessa kertynyt silmälääketieteelliset perustiedot yli näkövammaisesta ihmisestä. Tietojen perusteella voidaan seurata näkövammaisuuden profiilia ja sen muutoksia. Lisäksi Näkövammarekisteri seuraa näkövammaisten ihmisten sosiaalisen aseman kehitystä. Jo ensimmäiset tilastot vuonna 1983 osoittivat, että Suomi oli siirtynyt sodanjälkeisestä alikehityksestä kohti hyvinvointivaltiota. Tapaturmat ja tulehdukset eivät enää aiheuttaneet yhtä paljon sokeutta kuin vielä 1960-luvun alussa. Nykyään sokeus on entistä harvinaisempaa. Enemmistönä ovat ikääntyneet, joille sairaudet aiheuttavat näkövammoja. Koulutus vaikuttaa myös työllistymiseen. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista on täysityöllisiä vajaat kuusi prosenttia ja osittain työllisiä 18 prosenttia, kun maisteritutkinnon suorittaneista täystyöllisiä on 51 prosenttia ja osittain työllisiä 27 prosenttia. Viiden viime vuoden kehitys näyttää huolestuttavalta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on tosin noussut, mutta edelleen 40 prosenttia on suorittanut ainoastaan perusasteen tutkinnon. Näkövammarekisteri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen henkilörekisteri, jonka teknisenä ylläpitäjänä toimii Näkövammaisten keskusliitto. Näkövammarekisteri on toiminut 30 vuotta. Inventure Fundin pääomasijoituksen myötä 2011 perustettiin Valon Lasers Oy, joka erikoistui silmänpohjalasereiden kehittämiseen, tuottamiseen ja globaaliin myyntiin ja markkinointiin. Toimitusjohtajana toimii Esan poika, Juha Viherkoski. ajankohtaista tietoa oman yhdistyksen asioista Tutustu Kuopion Silmähoitajapäivien luentokoosteeseen! Silmähoitaja 13

14 14 Silmähoitaja

15 Kuopio kokosi pari sataa silmähoitajaa. Enemmänkin olisi tullut, jos olisi mahtunut. Kuopiossa kouluttautumassa! JAANA HAKOLA Silmähoitajapäivät lokakuuta Kuopion Musiikkikeskuksessa olivat taas saaneet silmähoitajat innokkaasti kouluttamaan itseään ja virkistäytymään työn lomassa. Palautteiden mukaan he palasivat tyytyväisinä työpaikoilleen. Osallistujia oli tällä kertaa 200. Viime hetken tulijoita olisi ollut vielä muutamia kymmeniä, mutta tilat eivät enää antaneet siihen mahdollisuutta. Aurinko on hellinyt meitä aina opintopäivillä ja niin myös tänä vuonna. Vaikka syksy oli pitkällä, saimme vielä nauttia ruskan loistosta. Ajankohta määräytyy silmälääkäriyhdistyksen syysopintopäivien aikataulun mukaan. On todettu, että näin mahdollistetaan mahdollisimman monen hoitajan osallistuminen, koska yksiköissä toimintaa supistetaan tai jopa suljetaan. Tuore puheenjohtajamme Kati Nieminen onnistui erinomaisesti ja piti langat käsissään. Infopisteellä ottivat osallistujat vastaan pallopaidat Aulikki Mäki-Jouppila (vasemmalla) ja Erja Malvalehto-Inkerö. Tehtävien jaossa hän osaa ottaa huomioon hallituksen jäsenten kokemuksen ja valmiudet hoitaa omaa pestiään. Siitä erinomainen esimerkki oli Jouni Väätäsen valinta atk-vastaavaksi. Yhtään ainutta negatiivista palautetta ei audiotoiminnasta tullut. Grand Lady, eläkkeelle oleva opetushoitaja Terttu Myöhänen valittiin yhdistyksen kunniajäseneksi. Yllätyksiä tulee aina Taustatyötä onnistuneille opintopäiville on tehty edellisen koulutuksen päätyttyä lähes vuosi. Hallitus ryhtyy heti opintopäivien jälkeisessä palautekokouksessa pohtimaan seuraavan vuoden paikkakunnan tiloja, aiheita ja luennoitsijoita. Viime hetkellä voi tulla peruuntumisia, eikä aina hyvälle aiheelle löydy luennoitsi- Silmähoitaja 15

16 jaa tai rohkeutta tulla esiintymään. Niin kävi tällä kertaa silmäproteesiaiheelle. Musiikkikeskuksessa tilat olivat rajalliset, mutta näin toteutui toive siitä, että olemme samoissa tiloissa lääkärien kanssa, ja luennoivat lääkärit pääsevät helposti siirtymään hoitajien luentotilaan. Vaikka kaikki on etukäteen sovittu, tulee yllätyksiä järjestelyissä. Näin kävi edellisenä iltana, kun saavuimme talkoilemaan Musiikkikeskukseen. Torstaina selvisi, että perjantain ruokailutila oli liian pieni, joten jouduimme jakamaan väen kahteen eri pisteeseen. Yllätys oli myös se, ettei hoitajien omalle näyttelytilalle ollut riittävästi tilaa. Toivottavasti tämä järjestyy paremmin Turussa ensi syksynä. Perjantain glaukoomateema ja siihen liittyvät tutkimukset olivat varmasti tuttuja kokeneille poliklinikkahoitajille, mutta palautteiden mukaan osallistujista yli kolmannes oli alle viiden vuoden työkokemuksen omaavia. Toivottavasti he saivat lisää päivitettyä perustietoa. Perustietojen kertausta Lauantain teema oli silmäkirurgia. Hyväksi havaittu linjaus saada samasta aiheesta puhumaan sekä lääkäri että hoitaja oli onnistunut. Huikean suosion saavutti jokapäiväinen mutta tärkeä silmän kirurginen pesu. Jouni Väätäsen rento mutta asiantunteva ote sai meidät kuuntelemaan. On hyvä tuoda esille perusteluita sille työlle, mitä teemme, vaikka teknisesti sen hyvin osaammekin. Näitä tietopohjia tarvitsemme uusien hoitajien perehdytyksessä ja opiskelijoitten ohjauksessa. Kaihipaneeli sai kiitosta ja varmasti jatkamme jossakin muodossa paneelikeskustelumallia. Sille pitää varata vain reilusti aikaa. Ajatuksemme oli myös, että samaa keskustelua voitaisiin jatkaa omaehtoisesti ruokailuissa, kahvihetkissä ja illanvietossa. Puheenjohtajamme on kirjoittanut tässä lehdessä palautteista, joita käsittelimme kokouksessamme marraskuussa. Luentoaihetoiveita on laajasti. Valitsemme taas jotain perustiedon kertaamista ja yritämme olla ajan hermolla niistä aiheista, jotka ovat ajankohtaisia arkityössämme. Maaliskuussa 2014 on suunnitteilla yksipäiväinen laitekoulutus Helsingissä. Opintopäivävalmistelut marraskuiseen Turkuun ovat jo alkaneet. Ehdolla on paikka, jossa voimme pitää luennot, majoittua ja viettää ohjelmallista iltaa aivan Turun ytimessä. Hallituksen puolesta iso kiitos yhteistyöstä opintopäivien aktiivisille osallistujille ja yhteistyökumppaneille. Tavataan Turussa 2014! Lähes kaikista aiheista on luennot nettisivuillamme osoitteessa Siellä on myös lisää kuvia, käykää kurkistamassa. Jaana Hakola on Suomen Silmähoitajat ry:n hallituksen varajäsen ja nettivastaava. Tervetuloa Kuopioon. Ylihoitaja Auli Luostarinen avasi Silmähoitajapäivät. Jouni Väätänen luennoi silmän kirurgisesta pesusta. Rento ja asiantunteva ote sai kiitosta. Akuutti silmänpainekohtaus oli erikoistuvan lääkärin Pia Torvisen aiheena. 16 Silmähoitaja

17 kati NIEMINEN Risut ja ruusut Kuopiosta Kuopion koulutuspäiviä ja järjestelyjä pidettiin annetuissa palautteissa hyvinä. Luennot olivat vastaajien mielestä selkeitä, asiapitoisia ja asiantuntevia. Molempien päivien ohjelma oli sopivan mittainen ja aikataulutus toimi hyvin. Musiikkikeskus ei ollut paikkana paras mahdollinen. Myös iltajuhlaan toivottiin uudistusta. Palautteiden saaminen koulutuspäiviltä on ensiarvoisen tärkeää yhdistyksen hallitukselle. Niiden perusteella voimme kehittää koulutuspäiviä jäsenistön toiveiden mukaisesti. Positiivinen palaute palkitsee ja kannustaa, negatiivisesta palautteesta oppii. Seuraavan vuoden koulutuspäivien ohjelmaa suunniteltaessa huomioidaan palautteissa esitetyt luento- ja aihe-ehdotukset. Tänä vuonna palautetta oli mahdollisuus antaa paperisella palautelomakkeella tai sähköisesti nettisivujen kautta. Palautteita annettiin kaiken kaikkiaan 96, joista paperilomakkeella tuli 85 ja sähköisesti 11. Palautelomakkeessa kysyttiin vastaajien työkokemusta silmähoitajana ja työpaikkaa. Vastaajien työkokemus silmähoitajana jakautui seuraavasti: alle 5 vuotta 38 henkilöä, 5 10 vuotta 20 henkilöä, vuotta 26 henkilöä, yli 20 vuotta 12 henkilöä. Erikoissairaanhoidossa työskenteli 79 vastaajaa ja yksityissektorilla 17. Perusterveydenhuollossa tai jossain muualla, ei yhtään vastaajaa. Luentoja kiitettiin Luennot saivat tänä vuonna erityisen paljon kiitosta. Ne olivat vastaajien mielestä hyviä, selkeitä, perusteellisia, ammattitaitoa syventäviä, käytännönläheisiä, asiantuntevia ja jopa hauskoja ja humoristisia. Perjantain luennoista parhaat ja mielenkiintoisimmat olivat lääkäri Pia Torvisen käsittelemä akuutti silmänpainekohtaus, erikoislääkäri Leena Pitkäsen glaukooman laserhoidot ja sairaanhoitaja Sari Seppäsen esitys näkökentistä. Hän sai kiitosta käytännönläheisestä ja humoristisesta luennosta. Lauantain luennoista ehdottomasti paras ja mielenkiintoisin oli sairaanhoitaja Jouni Väätäsen esitys silmän kirurgisesta pesusta. Silmähoitaja 17

18 Hallituksen yhtenäinen pukeutuminen sai paljon kiitosta. Hallituksen jäsenet erottuivat joukosta ja heitä oli helppo lähestyä, kun oli kysyttävää. Hänen luentoaan kuvailtiin selkeäksi, humoristiseksi, asiantuntevaksi ja loistavaksi. Toivottiin vain, että esitykselle olisi ollut enemmän aikaa. Optikko Mikko Nevalan luentoa kaihi-, linssi- ja laserleikkauksista pidettiin lauantain toiseksi parhaana ja erikoislääkäri Liisa Marttilan luento Kaihileikkauksen 9 yllätystä ja 10 kauheutta oli kolmanneksi mielenkiintoisin. Lauantain kaihipaneelista pidettiin paljon. Toivottiin, että keskustelulle ja kysymyksille olisi jäänyt enemmän aikaa. Yleisöllä olisi ollut paljon kysyttävää ja he olisivat halunneet osallistua keskusteluun. Eri sairaaloiden käytännöt kiinnostavat ja niitä on mukava vertailla oman työpaikan käytäntöihin. Vastaajat toivoivat, että paneelikeskusteluja saadaan lisää eri aiheista. Koulutuspaikasta monta mieltä Kuopion Musiikkikeskuksen sopivuutta koulutuspäivän pitopaikkana arvioitiin myös. Vastaajista 24 piti paikkaa erittäin hyvänä, 52 hyvänä ja 20 kohtalaisena. Haastetta koulutuspäivän järjestelyihin toi se, että Musiikkikeskuksessa olivat myös silmä- ja korvalääkärit koulutuspäivillä. Perjantaina oli ajoittain ahdasta erityisesti lounasaikaan. Ruokailu herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Iltajuhla pidettiin myös Musiikkikeskuksessa. Illallinen oli toisten mielestä mautonta ja ala-arvoista. Kuitenkin 21 vastaajan mielestä ruoka oli hyvää. Juhlapaikkana Musiikkikeskusta pidettiin vähän kolkkona. Illan musiikki oli hyvää 29 vastaajan mielestä ja Trio Tax sai paljon hyvää palautetta. Palautteissa toivottiin, että jo ruokailun aikana olisi ollut taustamusiikkia. Illan hyvää tunnelmaa ja seuraa kiiteltiin 12 palautteessa. Jatkoa ajatellen esitettiin toivomus, että juhlassa olisi enemmän miehiä tanssittajina, jos ohjelmassa on tanssimusiikkia. Evästystä ensi vuoteen Toiveita seuraaville koulutuspäiville esitettiin paljon. Luentoaiheista eniten toivottiin seuraavia aiheita: dibeettinen retinopatia, luomikirurgia, injektiohoidot ja niihin liittyvät käytännöt, karsastus, silmänpohjankuvaus ja takaosakirurgiaa. Kovasti toivottiin lisää paneelikeskusteluja ja mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia muiden silmähoitajien kanssa. Henkilökuntamitoi- tusta, paperitonta toimintaa ja kirjaamista esitettiin myös aiheiksi. Yksittäisiä toiveita eri aiheista esitettiin paljon ja varmasti otamme ne kaikki huomioon, kun suunnittelemme ensi vuoden koulutuspäiviä. Iltajuhlaan toivottiin jotain uutta kuten teatteriesitystä tai stand-upkomiikkaa. Yleisiä toiveita ja kommentteja esitettiin jonkin verran. Toivottiin enemmän lääkärien luentoja. Koulutuspäivien järjestämistä samassa paikassa lääkärien kanssa pidettiin hyvänä asiana samoin sitä, että hoitajat pääsivät tutustumaan näyttelyyn. Toivomuksena oli, että hoitajien näyttelyssä olisi enemmän esittelijöitä ja näyttelyllä enemmän tilaa. Aikataulut pitivät hienosti ja luentojen aikataulutus oli hyvä. Lauantain luentojen väliin toivottiin taukoa ja iltapäiväkahvia. Vuosikokous esitettiin pidettäväksi aamupäivällä tai keskellä päivää, silloin osallistujia olisi varmaan enemmän. Kiitos kaikille palautteista. Kati Nieminen on Suomen Silmähoitajat ry:n puheenjohtaja. 18 Silmähoitaja

19 Apurahalla Amsterdamiin! SARI JUVONEN Vuosittaiset European Sosiety of Cataract and Refractive Surgeons (ESCRS) ja European Society of Ophhalmic Nurses & Technicians (ESONT) -kongressit pidettiin lokakuuta Hollanissa Amsterdamin RAI kongressikeskuksessa. Nina Penttilä ja Anu Äijälä osallistuivat kongressiin Iogen Oy:n apurahalla, jonka myönsi Suomen Silmähoitajat ry. Kongressin ohjelma koostui free paper -sessioista), symposiumista, valinnaisista kursseista ja posteriesityksistä. Silmähoitajille oli myös järjestetty gaalaillallinen ravintolassa, joka oli toiminut aikaisemmin kirkkona. Anu Äijälä (vasemmalta) ja Nina Penttilä kannustavat silmähoitajia tarttumaan apurahojen mahdollisuuksiin. Kerro itsestäsi ja työhistoriastasi. Nina Penttilä: Valmistuin leikkaussalihoitajaksi vuonna Olen työskennellyt KYS:ssä, Salon aluesairaalassa ja silmähoitajana Taysissa vuodesta 2006 lähtien. Anu Äijälä: Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 1995 ja leikkaussalisairaanhoitajaksi vuonna Olen työskennellyt muun muassa Tamperella Hatanpään sairaalassa, Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja Taysin silmäkeskuksessa vuodesta 2010 lähtien. Mistä saitte innostuksen hakea apurahaa ja miksi valitsitte ESONTin? Työpaikalla nousi keskustelua koulutuksista ja siitä ajatus lähti. Olimme jo aikaisemmin ajatelleet, että olisi kiva käydä tutustumassa kansainvälisiin koulutuspäiviin. Aikaisemmin olimme jo olleet kotimaisilla ja pohjoismaisilla koulutuspäivillä. Halusimme nyt hieman laajentaa reviiriä. Oliko apurahan hakeminen helppoa tai vaikeaa? Silmähoitajayhdistyksen sivuilla oli hyvät ohjeet apurahan hakemiseen. Jonkun verran päänvaivaan tuotti työantajan laskustusjärjestelmä, jota käytimme ensimmäistä kertaa. Matkavaraukset, lennot, hotellit ja muut hoidimme itse. Miten sujuivat matkavalmistelut? Lennot saatiin kohtuullisen helposti. Hotellin varasimme ajoissa, mutta lentoja varaa- mista jouduimme siirtämään, kun odottelimme työnantajan päätöstä korvauksista. Tästä johtuen lennot olivat hieman alkuperäistä ajatustamme kalliimmat. Eli nyrkkisääntönä: kannattaa olla ajoissa liikkeellä! Mitä kannattaa huomioida, kun lähtee ensimmäistä kertaa kongressimatkalle ulkomaille? Oli mukavaa, kun päästiin kahdestaan matkaan, sillä ensikertalaisen voi olla ikävää lähteä yksin. Hyvä että apuraha järjestyi kahdelle. Itse tapahtumaan kannattaa tutustua esimerkiksi netissä etukäteen ja vaikkapa haastatella jotakuta, joka on aikaisemmin käynyt kyseisessä tapahtumassa. Kokemuksia kongressista? Luennoista? Näyttelystä? Iltajuhlasta? Tapahtuman suuruus yllätti. Luentojen käsikirjan olisi voinut saada jo ajoissa tutustuttavaksi. Sitä ei tiedetty aluksi, että myös lääkäriluennoille saa osallistua. Valtava näyttely antaa suuntaa uusista trendeistä. Iltajuhlasta jäimme pohtimaan, että olisi ollut paikallaan, jos joku olisi avannut tilaisuuden ja toiminut juontajana. Pohdimme että kenties oli tapahtunut sairastapaus, eikä avajaissanojen lausujaa siksi ollut. Ruoka oli hyvää ja puitteet kauniit. Oliko kielitaitonne riittävä? Mielestämme kyllä. Pahitteeksi ei ole kerrata ennalta alan sanastoa, jotta luennoista saa enemmän irti ja kynnys keskusteluun kansainvälisten kollegojen kanssa laskee. Mikä opintomatkassa oli kaikkein antoisinta? Nina: Pienen erikoisalan laajuus maailmalla edustajat, firmat, tarjonta Anu: Oli kiva kokeilla kaihileikkausta. Mitä oli kotiinviemisenä reissusta? Päällimmäiseksi jäi tunne, että kotosuomessa ollaan ihan osaamisen kärkikastissa. Mitä kongreettista hyötyä matkasta oli esimerkiksi työhön? Opintomatka oli piristysruiske omaan työssä jaksamiseen. Mitä on syytä ottaa huomioon seuraavaa kongressimatkaa suunnitellessa? Etukäteisvalmistelut, ettei tarvitse hätäillä. Tarjonnasta kannattaa etukäteen valita kiinnostavat aiheet. Terveiset ensi vuoden apurahojen hakijoille? Hakekaa ihmeessä suosittelemme lämpimästi. Luennoitsijaksi ryhtyminen ei ole sekään iso kynnys, rohkeasti vaan! Terveisin Tampereelta silmähoitajat Anu, Nina ja haastattelija Sari Juvonen. Silmähoitaja 19

20 Vieraanvaraisuutta Tukholmassa opintokäynti St. Erikin Silm S:t Eriks Ögonsjukhus Tukholmassa ja Moorfields Eye Hospital Lontoossa ovat Euroopan silmäsairaanhoidon ykköskäyntikohteita. Monien vuosien suunnittelun jälkeen ja osittain Suomen Silmäsairaanhoitajat ry:n apurahojen turvin pääsimme tutustumaan ensin mainittuun elokuussa St. Erikin sairaalarakennus on rakennettu 1970-luvulla yleissairaalaksi ja muutettu silmäsairaalaksi vuonna Rakennus toimii Tukholman silmäsairaalana, johon tulee potilaita Tukholman kunnasta, ympäri Ruotsia ja ulkomailta. Silmäonkologia ja silmän alueen plastiikkakirurgia on keskitetty St. Erikin sairaalaan. Retinaosasto on suurin Pohjoismaissa. Sairaalassa tehdään joka vuosi poliklinikkakäyntiä ja leikkauksia noin Kaihileikkausten määrä on yllättävän pieni, vuodessa. Tämä johtuu siitä, että suurin osa leikkauksista tehdään yksityisklinikoilla, joille kunta maksaa yhtä suuren korvauksen kuin St. Erikille, vaikka sen potilasmateriaali on huomattavasti vaativampaa. Tukholman kunta on myös määrittänyt alueelleen huomattavasti tiukemmat hoitotakuurajat kuin muualla maassa. Poliklinikalle tulee päästä neljässä viikossa ja leikkaukseen kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Aikojen ylittymisestä maksetaan sakkoa kymmeniä tuhansia kruunuja kuukausittain. Vähän paperia ja kirjaamista Sairaala on paperiton, mutta kirjaamista hoitohenkilökunta joutuu havaintojemme mukaan tekemään huomattavasti vähemmän kuin meillä. Aikaa jää hoitotoimenpiteisiin. Samoin kuin Suomessa lasiaisinjektioiden määrä on kasvanut huomattavasti. Sairaalassa käytetään kunnan määräysten mukaisesti Lucentista ja Eyleaa, eikä halvempia vaihtoehtoja. Toisin kuin meillä päivystykseen sai kävellä sisään ilman lähetettä. Hoitaja otti potilaan vastaan ja teki hoidontarpeen arvioinnin eli triagen. Noin 90 prosenttia potilaista tapasi lääkärin, mutta aulassa pyörivä infovideotaulu vastasi moneen ongelmaan ilman vastaanottokäyntiäkin. Sairaalan toiminta on monipuolista. Potilaita hoidetaan vauvasta vaariin. Sairaala toimii opetussairaalana sekä yleislääkäriopinnoissa ja erikoislääkäreiden kaikkien subspesialiteettien aloilla että hoitaa silmäsairaanhoitajien koulutuksen. Silmäsairaanhoitajien erikoistumisopinnot kestävät vuoden. Hoitajista on erikoistunut lähes puolet. Hyviä malleja ja käytäntöjä Tunsimme itsemme erittäin tervetulleiksi. Vieraanvaraisuus oli viety huippuunsa, ohjelmamme oli suunniteltu tarkasti ja saimme kierrellä joka paikassa mukaan lukien leikkaussalitoiminta. Sairaalan hoidonkehittäjä Carina Libert toimi emäntänämme. Kunkin yksikön vastuuhoitaja ja koko sairaalan lääketieteellinen johtaja esittelivät yksiköidensä toimintaa sujuvalla englannin kielellä. Kaikki tapaamamme työntekijät olivat innostuneita työstään ja esittelivät meille erityisosaamistaan. Erityisesti haluamme ottaa esiin klinikan valokuvaajan, joka esitteli meille uutta ylpeyttään: 200 asteen nonmydriaattikameraa, jolla otetut kuvat olivat uskomattomia. Klinikkakierroksella näimme paljon hoidon ja tutkimuksen yksityiskohtia, joista osa on meillä jo käytössä, osan voisimme kopioida itsellemmekin. Opasteet olivat huononäköisellekin selkeät, värikoodit lattiassa ohjasivat ilmoittautumisesta oikeaan paikkaan ja leikkaustason Tempur-patjat helpottivat potilaan jaksamista leikkauksen ajan. OCT-tutkimuksista oli erinomaiset mallikuvat seinillä, ja operaatioiden tarkistuslista oli muovattu kunkin salin tarpeisiin jne. Satsausta viihtyvyyteen Henkilökunnan kahvihuone sai meidät vihreiksi kateudesta. Viihtyvyyteen oli panostettu. Talossa ei tosin ollut ruokalaa, joten neljä vierekkäistä kiiltävää mikroa ovat var- 20 Silmähoitaja

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta

Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Kokemuksia Geminin käyttöönotosta osana leikkaustoiminnan kokonaishanketta Etelä-Karjalan keskussairaalassa Päivi Virtanen, osastonhoitaja Eksote Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Perustettu v.

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 Heräämökooste Jaana Hirvijoki Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 6.10.2014 Heräämökooste Mukana seuraavat sairaaloiden heräämöt! Oys, keskusleikkausosasto! Pieksamäen sairaala! Mikkelin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA!

OPISKELIJAOPAS. Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! OPISKELIJAOPAS Opas ohjattuun harjoitteluun tai työssäoppimiseen Eteva kuntayhtymässä TERVETULOA! Mäntsälässä 2.5.2013 LS/RT Mäntsälässä 15.9.2014 päivitys, RT Mäntsälässä 1.4.2015 päivitys, RT Sisällys

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot