Tiedustelut:

Transkriptio

1 2008 Tiedustelut: Tilastokeskus, Henkilötilastot Tilastokeskus

2 (29) Ruututietokanta Ruutukoko 250 m x 250 m ja 1 km x 1 km Koordinaatisto Yhtenäiskoordinaatisto (KKJ 3) Ruudun sijainti Ruudun koordinaatit ovat sen vasemman alanurkan x- ja y-koordinaatit. Toimitusmuoto Tietokantana: dbase Karttatasona (alueina): ArcView (*.SHP - shapefile) tai MapInfo (*.TAB) Aluetunnus Ruudun kuntanumero määräytyy pinta-alan mukaan. Kahden kunnan rajalla oleva ruutu saa sen kunnan kuntanumeron, jonka pinta-ala ruudussa on suurin. Tietosuoja Seuraavissa muuttujaryhmissä tiedot salataan, mikäli ruudussa on alle 10 tapausta: Asukkaiden koulutusaste, Asukkaiden kuluttajarakenne, Talouksien kuluttajarakenne ja Väestön pääasiallinen toiminta. Asuntotiedot salataan, mikäli ruudussa on vain yksi asuinrakennus. Suojattu tieto on merkitty -1:llä. Tilastoajankohta Asukasrakenne , Asukkaiden koulutusaste, Asukkaiden kuluttajarakenne, Talouksien koko ja elämävaihe, Talouksien kuluttajarakenne sekä Rakennukset ja asuminen , Työpaikat toimialoittain ja Väestön pääasiallinen toiminta Sisällysluettelo: RUUTUTIETOKANTA 2 1. Ruututietokanta-tiedosto 3 2. Ruututietokannan tietosisällön muuttujien määritelmät muuttujaryhmittäin 4 3. Alueluokitusavain -tiedostoon sisältyvät aluejaot (Alueet08.dbf) Ruututietokannan muuttujat muuttujaryhmittäin Ruudun kuntakoodin määräytyminen Tilastoja Ruututietokannasta

3 (29) 1. Ruututietokanta-tiedosto Kenttien nimeäminen Ruututietokanta tuotteeseen on koottu muuttujia kahdeksaan tietoryhmään. Aineisto on koottu yhteen yhdeksi Shapefile- tai MapInfo-tiedostoksi kumpaakin ruutukokoa kohti. Kenttien nimeämisessä on luokiteltu muuttujia. Samaan ryhmään kuuluvat muuttujat on nimetty samalla alkuosalla seuraavasti: Muuttujaryhmä Muuttujan nimen alkuosa 1. Asukasrakenne (18 muuttujaa) HE 2. Asukkaiden koulutusaste (7 muuttujaa) KO 3. Asukkaiden kuluttajarakenne (7 muuttujaa) HK 4. Talouksien koko ja elämänvaihe (11 muuttujaa) TE 5. Talouksien kuluttajarakenne (8 muuttujaa) TK 6. Rakennukset ja asuminen (11 muuttujaa) RA 7. Työpaikat toimialoittain (23 muuttujaa) TP 8. Väestön pääasiallinen toiminta (8 muuttujaa) PT Muuttujia näissä kahdeksassa tietoryhmässä on yhteensä 108 kpl. Ruututietokannan mukana toimitetaan alueluokitusavain-tiedosto ALUEETyy.dbf (yy kertoo luokitusten voimassaolovuoden). Luokitusavaimen avulla voidaan kuntatiedosta johtaa muut kuntapohjaiset alueluokitustiedot. Luokitusavaimeen sisältyy 12 kuntapohjaista alueluokitusta. Kuntaluokituksen muutosten huomioiminen Ruututietokanta 2008:ssa Vuoden 2009 voimaan astuvat 32 kuntaliitosta on huomioitu Ruututietokannassa. Varsinainen alueluokitus on vuoden 2008 tasolla, mutta tuotteeseen sisältyvään alueluokituslinkkitauluun on sisällytetty tieto kuntaluokituksesta vuoden 2009 alusta. Muita alueluokituksia (esim. seutukunnat ym.) ei tuotetta päivitettäessä ole vielä vahvistettu, joten ne ovat vuoden 2008 tasolla (mutta vuoden 2009 kuntakoodilla yhdistettävissä vuoden 2009 alueluokitukseen myöhemmin). Ruututietokannan rakenteen vaikutus teeman perusteella tehtäviin poimintoihin Ruututietokanta tiedosto sisältää kaikki ne ruudut, joissa on tapauksia kyseisissä teemoissa (kaikissa kahdeksassa muuttujaryhmässä). Tästä johtuen ruutujen poiminnassa ja keskilukujen laskennassa on huomioitava ns. nollaruudut, eli ne ruudut, joissa ei poimittavaa teemaa esiinny. Nollaruudut ja mahdolliset suojatut ruudut saadaan pois yksinkertaisilla ehtolausekkeilla (Esim. HE_VAKIY >0). Huomaa, että ehtolauseke on kohdistettava teeman kantalukumuuttujaan, mikäli halutaan tarkastella kaikkia muuttujaryhmän ruutuja samalla kerralla. Kantalukumuuttujat (perusjoukko) on lihavoitu kappaleessa 4. Rakennukset ja asuminen tietoryhmässä kantalukuja on kolme: Rakennusten yhteensä kesämökkien kanssa ja rakennusten ilman kesämökkejä

4 (29) sekä asuinrakennusten. Väestön pääasiallinen toiminta -tietoryhmässä on kaksi kantalukua: Toinen on koko väestön ja toinen työvoimaan kuuluvien. 2. Ruututietokannan tietosisällön muuttujien määritelmät muuttujaryhmittäin 1. Asukasrakenne (HE) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Asukkailla tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa (31. joulukuuta), kuuluvat asukkaisiin kansalaisuudestaan riippumatta. Asukkaiden sijainti määräytyy asuinrakennusten koordinaattien perusteella. Henkilöt, jotka asuvat laitoksissa, saavat sijaintitiedon laitoksen koordinaattien mukaan, mikäli ne ovat tiedossa. Pois sen sijaan jäävät koordinaatiton laitosväestö, ulkomailla tilapäisesti asuvat Suomen kansalaiset ja henkilöt, joiden sijaintitietoa kunnassa ei tiedetä. HUOM. tästä syystä viralliset alueittaiset väkiluvut poikkeavat Ruututietokannan alueittaisista summatiedoista. Väestörakenne Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Asukkaiden ikäryhmittäisistä tiedoista on muodostettu ns. toiminnallisia ikäryhmiä, jotka ovat osin päällekkäisiä. Asukkaiden keski-ikä on asukkaiden iän keskiarvo alueittain. Keskiarvoa laskettaessa on kunkin asukkaan ikään lisätty puoli vuotta, jonka jälkeen ikäsumma on jaettu asukkaiden llä. Tietosuoja: 2. Asukkaiden koulutusaste (KO) Perusjoukko: Aineistolähde: Väestörakenne -muuttujissa ei ole salauksia. Alueella asuvien koulutusrakennetiedot koskevat 18-vuotta täyttänyttä väestöä. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi koulutus, joka on koulutusasteen mukaan korkein tai samanasteisista tutkinnoista viimeksi suoritettu tutkinto. Silloin, kun henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon ja keskiasteen ammatillisen tutkinnon, määräytyy koulutus keskiasteen ammatillisen tutkinnon mukaan. Tutkintorekisteri. Koulutustilastot. Tilastokeskus.

5 (29) Tilastovuosi: Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Perusasteen suorittaneet ovat henkilöitä, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa. Koulutetut (tutkinnon suorittaneet) ovat suorittaneet vähintään keskiasteen tutkinnon. Ylioppilastutkinto sisältää ylioppilastutkinnon suorittaneet. Ammatillinen tutkinto sisältää keskiasteen (3-aste, poislukien ylioppilastutkinto) tutkinnot sekä alimman korkea-asteen (5-aste) tutkinnot. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (6-asteen suorittaneet) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sisältää alemman ja ylemmän korkeakouluasteen (7-aste) tutkinnot sekä tutkijakoulutusasteen (8-aste) tutkinnot. Luokitus: Tilastokeskuksen Koulutusluokitus Tilastokeskus, Käsikirjoja 1. Tietosuoja: Koulutusrakennetiedot on salattu, jos ruudussa on alle 10 yli 18-vuotiasta asukasta. Suojatuissa kentissä on arvo Asukkaiden kuluttajarakenne (HK) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Tiedot koskevat yli 18-vuotiaiden henkilöiden valtionveronalaisia tuloja. Valtionveronalaisiksi tuloiksi lasketaan seuraavat tulot: palkkatulot: ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannonalaiset tulot) yrittäjätulot: maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansioja pääomatulot sekä tulot yhtymästä muut valtionveronalaiset tulot (esim. muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet). Työssäkäynti Työssäkäynti- ja asuntotilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Asukkaiden keskitulot ovat niiden alueella asuvien asukkaiden, joilla on valtionveronalaisia tuloja, keskiarvo vuosituloista. Keskitulot ilmoitetaan euroina.

6 (29) Asukkaiden mediaanitulot ovat alueella asuvien asukkaiden, joilla on valtionveronalaisia tuloja, se vuosittainen bruttotulo euroina, jonka alle jää puolet alueen tulonsaajista. Kuluttajien ilmoittaa alueella asuvien asukkaiden n, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Tuloluokat: Pienituloiset euroa/vuosi keskituloiset euroa/vuosi hyvätuloiset euroa/vuosi Asukkaiden keskiostovoima on saatu vähentämällä valtion veronalaisista tuloista verot alueittain ja jakamalla se niiden asukkaiden llä, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Asukkaiden keskiostovoima ilmoitetaan euroina. Ostovoimakertymä on saatu vähentämällä valtion veronalaisista tuloista verot. Tietosuoja: Asukkaiden tulotiedot on salattu, jos tuloja omaavia asukkaita on ruudussa vähemmän kuin 10. Suojatuissa kentissä on arvo 1. Sellaisista ruuduista, joissa on yli euron havaintoja poistetaan ruudun keskituloa laskettaessa ruudun ylin havaintoarvo. Lukumäärä-, kertymä- ja mediaanitiedoissa nämä havaintoarvot ovat mukana. 4. Talouksien koko ja elämänvaihe (TE) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Talouden muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilastollinen määritelmä taloudelle on asuntokunta. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Asuntokunnat ja asuinolot Työssäkäynti- ja asuntotilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Talouksien keskikoko on alueella asuvien talouksien koko yhteenlaskettuna ja jaettuna asuntokuntien llä. Nuoret yksinasuvat ovat alle 35-vuotiaita. Lapsettomien nuorten parien viitehenkilö on alle 35-vuotias. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan eli talouden suurituloisinta henkilöä. Lapsitalouksiin on luettu ne taloudet, joissa vähintään yksi lapsi on 0 17-vuotias.

7 (29) Lapsitalouksien luokitus: Pienten lasten (alle 3-v. lapsia) taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi alle kolmevuotias lapsi. Alle kouluikäisten (alle 7-v. lapsia) lasten taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi alle seitsemänvuotias lapsi. Kouluikäisten (7 12-v. lapsia) lasten taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi 7 12-vuotias lapsi. Teini-ikäisten lasten (13 17-v. lapsia) taloudet ovat talouksia, joissa on vähintään yksi vuotias lapsi. Talous, jossa on eri ikäisiä lapsia, voi siis kuulua yhtäaikaa eri luokkiin. Jos samanikäisiä lapsia on useampia, niin kukin talous on luettu mukaan lapsitalouksiin vain kerran. Aikuistalouksissa kaikki talouden jäsenet ovat vähintään 18-vuotiaita ja enintään 64 vuotta. Eläkeikäisten talous on kyseessä, kun yksikin talouden jäsen on vähintään 65 vuotta. HUOM. Tietojen tulkinnassa on huomioitava, että eri luokat ovat osittain päällekkäisiä. Tietosuoja: Talouksien elinvaiheen tietoja ei salata. 5. Talouksien kuluttajarakenne (TK) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Tulotietoja on niistä talouksista, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Valtionveronalaisiksi tuloiksi lasketaan seuraavat tulot: palkkatulot: ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannonalaiset tulot) yrittäjätulot: maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansioja pääomatulot sekä tulot yhtymästä muut valtionveronalaiset tulot (esim. muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet). Työssäkäynti Työssäkäynti- ja asuntotilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Talouksien keskitulot ovat niiden alueella asuvien talouksien, joilla on valtionveronalaisia tuloja, keskiarvo vuosituloista. Keskitulot ilmoitetaan euroina. Talouksien mediaanitulot ovat niiden alueella asuvien talouksien, joilla on valtionveronalaisia tuloja, se vuosittainen bruttotulo euroina, jonka alle jää puolet alueen tulonsaaja -talouksista. Kuluttajatalouksien ilmoittaa alueella asuvien talouksien n, joilla on valtionveronalaisia tuloja.

8 (29) Talouksien tuloluokat: Pienituloiset taloudet euroa/vuosi keskituloiset taloudet euroa/vuosi hyvätuloiset taloudet euroa/vuosi Talouksien keskiostovoima on saatu vähentämällä valtion veronalaisista tuloista verot alueittain ja jakamalla se niiden talouksien llä, joilla on valtionveronalaisia tuloja. Talouksien keskiostovoima ilmoitetaan euroina. Talouksien ostovoimakertymä on saatu vähentämällä valtion veronalaisista tuloista verot. Tietosuoja: Talouksien tulotiedot on salattu, jos kuluttajatalouksia on ruudussa alle kymmenen. Suojatuissa kentissä on arvo Rakennukset ja asuminen (RA) Sellaisista ruuduista, joissa on yli euron havaintoja poistetaan ruudun keskituloa laskettaessa ruudun ylin havaintoarvo. Lukumäärä-, kertymä- ja mediaanitiedoissa nämä havaintoarvot ovat mukana. Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Määritelmät: Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Rakennuskanta Työssäkäynti- ja asuntotilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Kaikkien rakennusten kertoo kaikkien rakennuskantaan kuuluvien sekä kesämökkien yhteenlasketun n. Rakennusten kertoo kaikkien rakennuskantaan kuuluvien rakennusten n alueittain. Kesämökit eivät kuulu rakennuskantaan. Asuinrakennusten kertoo niiden rakennusten n alueittain, joiden käyttötarkoitus on asuminen. Asuntojen kertoo asuntojen n alueittain. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m². Asuntojen keskipinta-ala on kaikkien asuinhuoneistojen pinta-ala jaettuna niiden llä. Asuntojen keskipinta-ala ilmoitetaan neliömetreinä. Asumisväljyys on se keskipinta-ala, joka saadaan, kun asuttujen asuinhuoneistojen yhteispinta-ala jaetaan asukkaiden llä. Asumisväljyys ilmoitetaan neliömetreinä. Pientaloasunnot ovat asuntoja, jotka talotyypin mukaan ovat erillisiä pientaloja (1 2 asunnon asuintalot ja paritalot) tai rivi- ja ketjutaloja (sisältävät vähintään kolme kytkettyä pientaloa).

9 (29) Kerrostaloasunnot ovat asuntoja, jotka talotyypin mukaan ovat asuinkerrostaloja. Asuinkerrostaloryhmään kuuluvat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin. Omistusasunnot ovat asuntoja, joissa asunnon hallintaperuste on omistusasunto. Omistusasunnoiksi katsotaan sekä kiinteistön että asunto-osakkeiden omistukseen perustuvat asunnot sekä osaomistusasunnot. Vuokra-asunnot ovat hallintaperusteeltaan vuokra-, arava-, korkotukivuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Kesämökeiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita kyseisenä ajankohtana käytetään vapaa-ajan asumiseen. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä ja lomakylien rakennuksia ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi. Tietosuoja: Rakennustietojen suojaus tapahtuu sekä rakennusten kokonaismäärän (ilman kesämökkeja) että asuinrakennusten n perusteella. Rakennustiedot on salattu, jos rakennuksia tai asuinrakennuksia on ruudussa vain yksi. Suojatuissa kentissä on arvo Työpaikat toimialoittain (TP) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden ä voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen ä tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. HUOM. Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esim. monitoimipaikkaisen yrityksen palveluksessa olevan henkilön työpaikka kiinnitetään tarkemman tiedon puuttuessa yrityksen päätoimipaikkaan. Ruututietokannasta puuttuvat henkilöt, joille ei löydy työpaikan koordinaatteja. Työssäkäynti Työssäkäynti- ja asuntotilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Työpaikkojen on tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden. Jokainen työllinen henkilö muodostaa tällöin yhden työpaikan. Lukuun sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät. Henkilön toimiala (=elinkeino) määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Tieto toimialasta perustuu yleensä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja julkisyhteisörekisterin sekä Kuntien eläkevakuutuksen toimintayksikkörekisterin tietoihin. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan. Toimialaluokitus: Alkutuotanto maa- riista- ja metsätalous, kalatalous ja mineraalien

10 (29) Jalostus Palvelut kaivuu teollisuustoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen kaikki muut toimialat Tietosuoja: Tarkemmin toimialat on määritelty toimialan pääluokan eli kirjaintason mukaan 18 luokkaan. Tarkan kuvauksen kunkin toimialan sisällöstä saa julkaisusta Toimialaluokitus TOL 2002, Tilastokeskus 2002, Käsikirjoja 4. Työpaikan toimialatiedot eivät ole salattuja. 8. Väestön pääasiallinen toiminta (PT) Perusjoukko: Aineistolähde: Tilastovuosi: Väestön pääasiallista toimintaa tarkastellaan kokonaisväestöstä (koordinaatilliset henkilöt). Työssäkäynti Työssäkäynti- ja asuntotilastot. Tilastokeskus. Tietoryhmän tiedot ovat ajankohdalta Määritelmät: Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Luokitus perustuu tilastovuoden viimeisen viikon tilanteeseen. Työvoimaan kuuluvat: Työvoimaan luetaan työlliset ja työttömät vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka olivat ansiotyössä vuoden viimeisellä viikolla. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Työvoiman ulkopuolella olevat: vuotiaat lapset. Opiskelijoiksi katsotaan ne henkilöt, jotka opiskelevat päätoimisesti eivätkä ole ansiotyössä tai työttömänä. Määrittely tapahtuu henkilön syyskuun tilanteen mukaan. Eläkeläisiä ovat kaikki ne henkilöt, jotka saavat Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan eläkettä tai joilla on muita eläketuloja. Muut-ryhmään kuuluvat kaikki muut työvoiman ulkopuolella olevat kuin lapset (0-14-v.), opiskelijat ja eläkeläiset. Muut-ryhmä sisältää mm. varusmiehet.

11 (29) Tietosuoja: Tietoryhmän tiedot on salattu, jos alueella on alle 10 asukasta. Työvoimatieto (yhteensä) ruuduittain ei ole salattu. Suojatuissa kentissä on arvo Alueluokitusavain -tiedostoon sisältyvät aluejaot (Alueet08.dbf) Kunta Seutukunta Maakunta Kuntajako on hallinnollisten aluejakojen perusjaotus. Ruututietokannassa käytettävä kuntajako on ajankohdan mukainen. Tuolloin kuntia oli 415kappaletta. Kuntatunnus on aikanaan Kansaneläkelaitoksen (KELA) kaikille kunnille antama kolminumeroinen kuntatunnus, jonka antamista ja päivittämistä nykyisin hallinnoi Väestörekisterikeskus. EU:n NUTS -alueluokituksessa (Noménclature des Unités Territoriales Statistiques) kunta aluejakona vastaa tarkinta, LAU2- (Local Administrative Unit) tasoa. Vuoden 2009 alusta voimaan astuva kuntaluokitus on sisällytetty alueluokitusavaimeen. Sisäasiainministeriö päätti seutukuntajaosta, joka tuli voimaan aluekehityslakien perusjakona. Päätös perustuu alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (1135/93). Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty kuntien keskinäistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Seutukuntajaon vahvistaa sisäasiainministeriö, mutta seutukunnat päättävät itse nimistään. Seutukuntatunnus on kolminumeroinen Tilastokeskuksen ja sisäasiainministeriön yhdessä sopima ja antama numerokoodi seutukuntia oli Manner-Suomessa 74 ja Ahvenanmaalla 3. Seutukunnat vastaavat EU:n NUTS -alueluokituksessa LAU1-tasoa. Valtioneuvosto vahvisti maakuntajaon, jossa oli mukana 18 maakuntaa ja Ahvenanmaa. Ahvenanmaa muodostaa oman maakuntansa itsehallinnollisena alueena. Alueellinen kehittämisvastuu siirtyi vuoden 1994 alusta maakuntia edustaville maakuntien liitoille alkaen maakunnat ovat vastanneet maantieteellisesti maakuntien liittoja. Tuolloin perustettiin myös uusi maakunta, Itä-Uusimaa, joten maakuntia on tällä hetkellä 19 ja Ahvenanmaa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan maakunnan liittojen aluejako otetaan valtion aluehallinto-viranomaisten aluejakojen pohjaksi. Siten mm voimaan astuneet uudet läänit noudattelevat maakuntien rajoja. Tilastoissa pyritään käyttämään yhä enemmän maakuntajakoa läänien asemasta. Maakunta vastasi EU:n NUTS -alueluokituksessa tasoa NUTS saakka. Tuolloin hyväksytyn NUTS-asetuksen mukaan voimassa olevat NUTS-aluejaot pysyivät voimassa vuoteen 2006 saakka, jolloin käsiteltiin mahdolliset, uudet NUTSaluejakomuutokset. Hyväksytyt muutokset astuivat voimaan v Siksi tapahtunut Punkalaitumen kunnan siirtyminen Satakunnasta Pirkanmaahan astui voimaan myös NUTS3-aluejaossa, joten vuoden 2008 alusta NUTS3- ja maakuntajako vastaavat toisiaan.

12 (29) Suuralue Suomi on jaettu viiteen tilastolliseen suuralueeseen. Ne muodostuvat maakuntien liittojen yhteistyöalueista (alliansseista) sekä Ahvenanmaasta. EU:n NUTS - alueluokituksessa Suomen suuralueet vastaavat perustasoa NUTS2. Lääni Työvoima- ja elinkeinokeskukset Työssäkäyntialueet Sairaanhoitopiiri Vaalipiiri Kielisuhde Läänit ovat valtion aluehallintoyksiköitä lähtien Suomessa on viisi suurlääniä, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta sekä Ahvenanmaa. Uudet työvoima- ja elinkeinokeskukset astuivat voimaan Keskukset ovat kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoimia elimiä, jotka hoitavat mm. entisten maaseutuelinkeino- ja työvoimapiirien tehtäviä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksia on 15 kpl ja ne muodostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta. Tilastolliset työssäkäyntialueet luotiin ensimmäisen kerran vuoden 1996 työssäkäyntitilaston pohjalta, ja ne otettiin virallisesti tilastointikäyttöön Vuonna 2003 luokitusta tarkistettiin vuoden 2000 työssäkäyntitilaston pendelitiedoilla. Tarkistettu luokitus otettiin käyttöön vuoden 2004 alusta. Kuten aikaisemmassakin luokituksessa, työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella koko työvoimastaan pendelöivä ympäryskunta (-kunnat). Uudessa, päivitetyssä luokituksessa myös yhden kunnan kautta keskuskuntaan vähintään 10 %:n osuudella pendelöivät kunnat luetaan työssäkäyntialueeseen kuuluviksi. Keskuskunta on pääsääntöisesti kunta, jonka koko työvoimasta enintään 25 % (aikaisemmin 20 %) käy töissä muissa kunnissa, eikä siitä käy töissä missään muussa yksittäisessä kunnassa yli 10 % työvoimasta. Uuden luokituksen mukaan Suomessa on työssäkäyntialuetta, joihin kuuluu 277 kuntaa. Kunnat, joista mihinkään muuhun kuntaan ei pendelöi vähintään 10 % työvoimasta, muodostavat kukin oman työssäkäyntialueensa. Ne saavat koodin 00 (Muu). Näitä kuntia on 138. Kunnat on jaettu sairaanhoitopiireihin valtioneuvoston päätöksellä 193/90. Sairaanhoitopiirejä on tällä hetkellä 21. Ahvenanmaa on otettu omaksi sairaanhoitopiirikseen tunnuksella 22, vaikka ei varsinaisesti tähän alueluokitukseen kuulu. Eduskunta-, kunnallis- ja presidentinvaaleja varten maa on jaettu vaalipiireihin, jotka on määritelty annetussa vaalilaissa. Vaalipiirien aluejakoa on sen jälkeen muutettu vuoden 2003 eduskuntavaaleihin. Nykyisin vaalipiirejä on 15. Vaalipiirit nimettiin lääniuudistuksessa uudelleen vastaamaan maakuntien nimiä. Europarlamenttivaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä, mutta tilastot EU-vaaleista tuotetaan nykyisen vaalipiirijaon mukaisina. Kunnat määritellään valtioneuvoston päätöksellä virallisen tilaston pohjalta suomen- tai ruotsinkielisiksi sekä yksi- tai kaksikielisiksi. Valtioneuvosto määrää kun-

13 (29) tien suomen- tai ruotsinkielisyydestä tai kaksikielisyydestä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisin päätös (1364/92) koskee vuosia Voimassaoleva kielisuhde-luokitus: 0 = Yksikielinen suomenkielinen kunta 1 = Kaksikielinen kunta, enemmistön kieli on suomi 2 = Yksikielinen ruotsinkielinen kunta 3 = Kaksikielinen kunta, enemmistön kieli on ruotsi Kuntamuoto Kuntamuotoluokitus jakaa kunnat hallinnollisiin kaupunkeihin ja muihin kuntiin, sekä läänin pääkaupunkeihin. Kuntamuotoa on perinteisesti käytetty tilastoissa kaupunkimaisuuden kuvaajana, mutta sen kuvausvoima on heikentynyt viime vuosina, kun yhä useammat kunnat ovat muuttuneet kaupungiksi. Vuodesta 1995 kunta on voinut itse päättää kaupungiksi ryhtymisestään. Vuonna 2008 Suomessa oli 5 läänin pääkaupunkia sekä Ahvenanmaan maakunnan pääkaupunki Maarianhamina, ja 107 kaupunkia sekä 302 muuta kuntaa. Kuntamuoto-luokitus: 1 = Läänin pääkaupunki 2 = Muu kaupunki 4 = Muu kunta Tilastollinen kuntaryhmitys Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan kolmeen ryhmään niiden hallinnollisista ominaisuuksista riippumatta. Kunnat ryhmitellään suurimman taajaman väkiluvun sekä kunnan taajama-asteen mukaan. Luokitusta tarkistetaan kerran viidessä vuodessa tehtävän taajamarajauksen yhteydessä. Välivuosina tarkistetaan kuntaliitosten mahdolliset vaikutukset kuntaryhmittelyyn. Kaupunkimaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuihin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle asukasta. Loput kunnat ovat maaseutumaisia kuntia. Voimassaoleva kuntaryhmitysluokitus: 1 = Kaupunkimaiset kunnat (67 kpl) 2 = Taajaan asutut kunnat (74 kpl) 3 = Maaseutumaiset kunnat (274 kpl)

14 (29) 4. Ruututietokannan muuttujat muuttujaryhmittäin Alueluokitukset Tiedosto: ALUEET08.dbf: Tiedon nimitys Kunta Kunnan nimi Lääni Läänin nimi Maakunta Maakunnan nimi Seutukunta Seutukunnan nimi Työvoima- ja elinkeinokeskus TE-keskuksen nimi Suuralue Suuralueen nimi Työssäkäyntialue Työssäkäyntialueen nimi Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin nimi Vaalipiiri Vaalipiirin nimi Kielisuhde Kuntamuoto Kuntamuodon nimi Kuntaryhmitys Kuntaryhmityksen nimi Kunta Kunnan nimi Tunnus KUNTA KNIMI LAANI LNIMI MAAKUNTA MKNIMI SEUTUKUN SKNIMI TEKESKUS TEKESKUSNI SUURALUE SUURALUENI TYOSSAK TYOSSAKNIM SHPIIRI SHPIIRINIM VAALIPII VAALIPNIMI KIELISUH KUNTAMUO KUNTAMUONI KUNTARYH KUNTARYHNI KUNTA09 KNIMI09

15 (29) Ruudun identifioiminen Tiedon nimitys X-koordinaatti metreinä Y-koordinaatti metreinä Kuntatunnus Ruututunnus Tunnus XKOORD YKOORD KUNTA ID_NRO 1. Muuttujaryhmä: Asukasrakenne (HE) Tiedon nimitys Asukkaiden Naisia Miehiä Asukkaiden keski-ikä Vauvaikäiset (0 2 v.) Leikki-ikäiset (3 6 v.) Alle kouluikäiset (0 6 v.) Ala-asteikäiset (7 12 v.) Teini-ikäiset (13 17 v.) Lapset (0 17 v.) Nuoret aikuiset (18 24 v.) Vakiintumisikäiset (25 34 v.) Vakiintuneet (35 44 v.) Keski-ikäiset (45 54 v.) Varttuneet (55 v.) Aktiivi-ikäiset (18 64 v.) Eläkeikäiset (65 v.) Vanhukset (75 v.) Tunnus HE_VAKIY HE_NAISET HE_MIEHET HE_KIKA HE_VAUVAT HE_LEIKK_I HE_ALLEK_I HE_ALAAS_I HE_TEINI_I HE_LAPSET HE_NUORET HE_VAK_IKA HE_VAKIINT HE_KESK_I HE_VARTN HE_AKTV_I HE_ELAKE_I HE_VANH_I 2. Muuttujaryhmä: Asukkaiden koulutusaste (KO) Tiedon nimitys 18 vuotta täyttäneiden Perusasteen suorittaneet Koulutettujen Ylioppilastutkinnon suorittaneita Ammatillisen tutkinnon suorittaneita Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita Tunnus KO_IKA18Y KO_PERUS KO_KOUL KO_YLIOP KO_AMMAT KO_AL_KORK KO_YL_KORK

16 (29) 3. Muuttujaryhmä: Asukkaiden kuluttajarakenne (HK) Tiedon nimitys Asukkaiden keskitulot, euro Asukkaiden mediaanitulot, euro Kuluttajat yhteensä Pienituloisia ( euroa) Keskituloisia ( euroa) Hyvätuloisia ( euroa ) Asukkaiden keskiostovoima Asukkaiden ostovoimakertymä, euro Tunnus HK_KTU HK_MTU HK_TUY HK_PI_TUL HK_KE_TUL HK_HY_TUL HK_OV_KER HK_OV_KEY 4. Muuttujaryhmä: Talouksien koko ja elämänvaihe (TE) Tiedon nimitys Talouksien Talouksien keskikoko Yksinasuvien nuorten ( 34 v.) taloudet Lapsettomat nuorten parien ( 34 v.) taloudet Lapsitaloudet (0 17 v.) Pienten lasten (alle 3-v. lapsia) taloudet Alle kouluikäisten lasten taloudet (alle 7 v.) Kouluikäisten lasten (7 12 v.) taloudet Teini-ikäisten (13 17 v.) taloudet Aikuisten taloudet (18 64 v.) Eläkeläisten taloudet (65 v. ) Tunnus TE_TALY TE_TAKKOKO TE_NUOR TE_EIL_NP TE_LAPS TE_PLAP TE_AKLAP TE_KLAP TE_TEINI TE_AIK TE_ELAK

17 (29) 5. Muuttujaryhmä: Talouksien kuluttajarakenne (TK) Tiedon nimitys Talouksien keskitulot, euroa Talouksien mediaanitulot, euroa Kuluttajataloudet yhteensä Pienituloisia ( euroa) Keskituloisia ( euroa) Hyvätuloisia ( euroa ) Talouksien keskiostovoima, euroa Talouksien ostovoimakertymä, euroa Tunnus TK_KTU TK_MTU TK_KUTY TK_PI_TUL TK_KE_TUL TK_HY_TUL TK_OVKER TK_OV_KEY 6. Muuttujaryhmä: Rakennukset ja asuminen (RA) Tiedon nimitys Kaikkien rakennusten Rakennusten Asuinrakennusten Asuntojen Asuntojen keskipinta-ala Asumisväljyys Pientaloasuntoja Kerrostaloasuntoja Omistusasuntojen Vuokra-asuntojen Kesämökkien Tunnus RA_RAKY_KE RA_RAKY RA_ASRAK RA_ASUNN RA_AS_KPA RA_AS_VALJ RA_PT_AS RA_KT_AS RA_OMIS_AS RA_VUOK_AS RA_KE

18 (29) 7. Muuttujaryhmä: Työpaikat toimialoittain (TP) Tiedon nimitys Työpaikkojen Alkutuotanto Jalostus Palvelut A Maa- ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Energia ja vesihuolto F Rakentaminen G Kauppa H Majoitus- ja ravitsemustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Tunnus TP_TYOPY TP_ALKU_AB TP_JALO_CF TP_PALV_GQ TP_A_MAAT TP_B_KALAT TP_C_MINER TP_D_TEOLL TP_E_ENER TP_F_RAKEN TP_G_KAUPP TP_H_MAJO TP_I_KULJ TP_J_RAH TP_K_KIINT TP_L_JULK TP_M_KOUL TP_N_TERV TP_O_MUUT TP_P_TYONA TP_Q_KVJAR TP_X_TUNT 8. Muuttujaryhmä: Väestön pääasiallinen toiminta (PT) Tiedon nimitys Väestömäärä Työvoima Työlliset Työttömät Lapset 0-14-v. Opiskelijat Eläkeläiset Muut (työvoiman ulkopuolella olevat) Tunnus PT_VAKIY PT_TYOVY PT _TYOLL PT _TYOTT PT_0_14 PT _OPISK PT _ELAKEL PT _MUUT

19 (29) 5. Ruudun kuntakoodin määräytyminen Ruutu saa sen kunnan tunnuksen, jonka aluerajojen sisälle se sijoittuu. Jos ruutu osuu kunnan tai kuntien rajalle, viedään siihen sen kunnan koodi, jonka pinta-ala ruudussa on suurin. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tilannetta, jossa ruutu ulottuu kahden kunnan alueelle. Kuntaraja 092 Vantaa 091 Helsinki Kuntakoodiksi ruudulle viedään 091 Helsinki HUOM. Alueittaiset summatiedot poikkeavat kunnittaisista tilastotiedoista. Esim. Vantaan (092) ruutujen yhteenlaskettu asukasmäärä on eri kuin kunnittaisissa tilastoissa ilmoitettu väestömäärä.

20 (29) 6. Tilastoja Ruututietokannasta m -ruudut Yleinen: 250 m x 250 m Ruututietokanta 2008: Tietoja ruuduista. 250m x 250m. Yhteensä Kaikki ruudut Väestö Koulutusaste Kuluttajarakenne Taloudet Kuluttajataloudet Kaikki rakennukset Rakennukset Asuinrakennukset Kesämökit Työpaikat Väestön pääasiallinen toiminta Asukasrakenne 250 m x 250 m Ruututietokanta Asukasrakenne. 250m x 250m. Tilastovuosi Ruutuja % ruuduista Kumulatiivinen Kumulatiivinen ruutujen määrä % asukkaita/ruutu 1 asukas , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta 728 0, , asukasta 84 0, Asukkaiden Asukkaita % asukkaista Kumulatiivinen Kumulatiivinen asukasmäärä % asukkaita/ruutu 1 asukas , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta ,

21 (29) Ruututietokanta 2008: Asukasrakenne. 250m x 250m. Tilastovuosi Asukkaat Naiset Miehet Asukkaiden keski-ikä Vauvaikäiset Leikki-ikäiset Alle kouluikäiset Ala-asteikäiset Teini-ikäiset Lapset Nuoret Vakiintumisikäiset Vakiintuneet Keski-ikäiset Varttuneet Aktiivi-ikäiset Eläkeikäiset Vanhukset Asukkaiden koulutusrakenne 250 m x 250 m Ruututietokanta 2008: Asukkaiden koulutusrakenne. 250m x 250m. Tilastovuosi vuotta täyttäneet Yhteensä Suojattujen ruutujen Perusasteen suorittaneet Vähintään keskiasteen suorittaneet Ylioppilaiden Keskiasteen tutkinnon suorittaneet Alemman korkea-asteen suorittaneet Ylemmän korkea-asteen suorittaneet

22 (29) 3. Asukkaiden kuluttajarakenne 250 m x 250 m Ruututietokanta Asukkaiden kuluttajarakenne. 250m x 250m. Tilastovuosi Kuluttajien Yhteensä Suojattujen ruutujen Kuluttajien Asukkaiden keskitulot Asukkaiden mediaanitulot Pientuloisten Keskituloisten Hyvätuloisten Asukkaiden keskiostovoima Asukkaiden ostovoimakertymä Talouksien koko ja elämänvaihe 250 m x 250 m Ruututietokanta 2008: Talouksien koko ja elämänvaihe. 250m x 250m. Tilastovuosi Talouksien Talouksien keskikoko , Yksinasuvien nuorten taloudet Lapsettomien nuorten parien taloudet Lapsitaloudet Pienten lasten taloudet Alle kouluikäisten lasten taloudet Kouluikäisten lasten taloudet Teini-ikäisten taloudet Aikuisten taloudet Eläkeläisten taloudet Talouksien kuluttajarakenne 250 m 250 m Ruututietokanta 2008: Talouksien kuluttajarakenne. 250m x 250m. Tilastovuosi Kuluttajien , Yhteensä Suojattujen ruutujen Talouksien keskitulot Talouksien mediaanitulot Kuluttajatalouksien Pientuloisten talouksien Keskituloisten talouksien Hyvätuloisten talouksien Talouksien keskiostovoima Talouksien ostovoimakertymä

23 (29) 6. Rakennukset ja asuminen 250 m x 250 m Ruututietokanta Rakennukset ja asuminen 250m x 250m. Tilastovuosi Rakennukset , Suojattujen rakennusruutujen 0 1 0, Asuinrakennukset , Suojattujen asuinrakennusruutujen 0 1 0, Asuinrakennusten Asuntojen Asuntojen keskipinta-ala Keskimääräinen asumisväljyys Pientalojen Kerrostalojen Omistusasuntojen Vuokra-asuntojen Kaikki rakennukset ml. kesämökit Kesämökit Työpaikat toimialoittain 250 m x 250 m Ruututietokanta 2008: Työpaikat toimialoittain 250m x 250m. Tilastovuosi Minimi Maksimi Keskiarvo Yhteensä Työpaikkojen Alkutuotanto Jalostus Palvelut A Maa- ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Energia- ja vesihuolto F Rakentaminen G Kauppa H Majoitus- ja ravitsemustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen talous M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut P Työnantajataloudet Q Kv.järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon

24 (29) 8. Väestön pääasiallinen toiminta 250 m x 250 m Ruututietokanta 2008: Väestön pääasiallinen toiminta. 250m x 250m. Tilastovuosi Väki yhteensä Työvoimaan kuuluvat Yhteensä Suojattujen ruutujen Väki yhteensät Työvoimaan kuuluvat Työllisten Työttömien vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut

25 (29) 1 km -ruudut Yleinen 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Tietoja ruuduista. 1 km x 1 km. Yhteensä Kaikki ruudut Väestö Koulutusaste Kuluttajarakenne Taloudet Kuluttajataloudet Kaikki rakennukset Rakennukset Asuinrakennukset Kesämökit Työpaikat Väestön pääasiallinen toiminta Asukasrakenne 1 km x 1 km Ruututietokanta Asukasrakenne. 1 km x 1 km. Tilastovuosi asukkaita/ruutu Ruutuja % ruuduista Kumulatiivinen Kumulatiivinen ruutujen määrä % 1 asukas , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , ,94 yli 4999 asukasta 61 0, Asukkaiden asukkaita/ruutu Asukkaita % asukkaista Kumulatiivinen Kumulatiivinen asukasmäärä % 1 asukas , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , , asukasta , ,92 yli 4999 asukasta ,

26 (29) Ruututietokanta 2008: Asukasrakenne. 1km x 1 km. Tilastovuosi Asukkaat Naiset Miehet Asukkaiden keski-ikä Vauvaikäiset Leikki-ikäiset Alle kouluikäiset Ala-asteikäiset Teini-ikäiset Lapset Nuoret Vakiintumisikäiset Vakiintuneet Keski-ikäiset Varttuneet Aktiivi-ikäiset Eläkeikäiset Vanhukset Asukkaiden koulutusrakenne 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008 : Asukkaiden koulutusrakenne. 1km x 1km. Tilastovuosi vuotta täyttäneet , Yhteensä Suojattujen ruutujen Perusasteen suorittaneet Vähintään keskiasteen suorittaneet Ylioppilaiden Keskiasteen tutkinnon suorittaneet Alemman korkea-asteen suorittaneet Ylemmän korkea-asteen suorittaneet

27 (29) 3. Asukkaiden kuluttajarakenne 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Asukkaiden kuluttajarakenne. 1km x 1km. Tilastovuosi Kuluttajien , Yhteensä Suojattujen ruutujen Kuluttajien Asukkaiden keskitulot Asukkaiden mediaanitulot Pientuloisten Keskituloisten Hyvätuloisten Asukkaiden ostovoimakertymä Asukkaiden ostovoima yhteensä Talouksien koko ja elämänvaihe 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Talouksien koko ja elämänvaihe. 1km x 1km. Tilastovuosi Talouksien Talouksien keskikoko , Yksinasuvien nuorten taloudet Lapsettomat nuorten parien taloudet Lapsitaloudet Pienten lasten taloudet Alle kouluikäisten lasten taloudet Kouluikäisten lasten taloudet Teini-ikäisten taloudet Aikuisten taloudet Eläkeläisten taloudet

28 (29) 5. Talouksien kuluttajarakenne 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Talouksien kuluttajarakenne. 1km x 1km. Tilastovuosi Kuluttajien , Yhteensä Suojattujen ruutujen Talouksien keskitulot Talouksien mediaanitulot Kuluttajatalouksien Pientuloisten talouksien Keskituloisten talouksien Hyvätuloisten talouksien Talouksien keskiostovoima Talouksien ostovoimakertymä Rakennukset ja asuminen 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Rakennukset ja asuminen. 1km x 1km. Tilastovuosi Rakennukset , Suojattujen rakennusruutujen Asuinrakennusten Suojattujen asuinrakennusruutujen Asuntojen Asuntojen keskipinta-ala Keskimääräinen asumisväljyys Pientalojen Kerrostalojen Omistusasuntojen Vuokra-asuntojen Kaikki rakennukset ml. kesämökit Kesämökit

29 (29) 7. Työpaikat toimialoittain 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Työpaikat toimialoittain. 1km x 1km. Tilastovuosi Työpaikkojen Alkutuotanto Jalostus Palvelut A Maa- ja metsätalous B Kalatalous C Mineraalien kaivu D Teollisuus E Energia- ja vesihuolto F Rakentaminen G Kauppa H Majoitus- ja ravitsemustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen talous M Koulutus N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut O Muut palvelut P Työnantajataloudet Q Kv.järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Väestön pääasiallinen toiminta 1 km x 1 km Ruututietokanta 2008: Työvoima 1km x 1km. Tilastovuosi 2005 Väki yhteensä Työvoimaan kuuluvat Yhteensä Suojattujen ruutujen Väki yhteensät Työvoimaan kuuluvat Työllisten Työttömien vuotiaat Opiskelijat Eläkeläiset Muut