EU-ohjelmarahoituslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-ohjelmarahoituslehti"

Transkriptio

1 EU-ohjelmarahoituslehti Hyvä vuosikerta uuden an oivalluksille Nyt on kehittämisen etsikkoaika Yrittäjyys työllisyys nousuun EU maaseutu ovat mainettaan parempia LUKIJAKILPAILU TAKASIVULLA!

2 2 EU on Pohjois-Savon kehittämisen taustatukena Pohjois-Savon kehittämisen tavoitteena on talouden uudistaminen. Siihen pyritään kehittämällä metsätoimialaketjusta bioenergia- biomateriaaliklusteri, kohentamalla teknologiateollisuuden kilpailukykyä, tehostamalla hyvinvointipalvelujen toimintaa sekä parantamalla liikenteellistä saavutettavuutta. Näitä kehittämistavoitteita toteutetaan Euroopan unionin tuella kansallisen, alueellisen paikallisen rahoituksen rinnalla. EU:n rakennerahastojen tukien käyttöä suurten hankkeiden toteutusta koordinoi maakunnan yhteistyöryhmä. Rakennerahastotuet tulevat Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmä sovittaa yhteen rakennerahastojen, maaseuturahaston Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toteutusta. Maakunnan yhteistyöryhmä on vahvistanut Pohjois-Savon kehittämislinuksien tueksi neljä kehittämisen pääteemaa vuosiksi : energia- ympäristöteknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- tuotantomenetelmät, mittaus- sensoritekniikka sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden palveluiden kaupallistaminen liiketoiminnan kehittäminen. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää yrityksiä sekä niiden kilpailukykyä toimintaedellytyksiä. Ohjelma tähtää myös alueen vetovoiman, saavutettavuuden työllisyyden paranemiseen. Manner-Suomen ESR-ohjelma edistää osaamista työllistymistä, kehittää verkostoitumista, työorganisaatioita yrittäjyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on maaseudun yrittäjyyden kehittäminen elinvoimaisuuden säilyminen, ympäristön tilan koheneminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Seudulliset Leader-toimintaryhmät eli Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Ylä-Savon Veturi ry vaikuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen myöntämiseen toimialueilleen. EU-rakennerahastojen rahoitushakemusten käsittelyat Pohjois-Savossa 2010 Onko sinulla hanke, joka edistää Pohjois-Savon kilpailukykyä työllisyyttä: Vahvistamalla tutkimus- innovaatioympäristöjä, osaamisrakenteita sekä verkostoitumista? Parantamalla alueen saavutettavuutta, vetovoimaisuutta elinympäristön laatua? Kehittämällä työorganisaatioita, työssä olevaa työvoimaa yrittäjyyttä sekä edistämällä työllistymistä? Kehittämällä työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- palvelujärjestelmiä sekä jäsenmaiden alueiden välistä yhteistyötä? Mikäli vastauksesi yhteenkin kysymykseen on kyllä, tutustu tarkemmin EU-rakennerahastojen tarjoamiin rahoitusmahdollisuuksiin internetsivuilla. Pohjois-Savossa on haettavana rahoitusta Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiossa. Hakemuksia voi jättää tkuvasti, mutta hankkeiden keskitetyn käsittelyn vuoksi hakemukset pyydetään toimittamaan tai mennessä virastojen aukioloaikoina. Käsittelyankohdan jälkeen saapuneiden hakemusten käsittely siirtyy seuraavaan käsittelyankohtaan. Loppuvuoden käsittelyankohdat ovat 31.5., Yritystukilainsäädännön mukaisissa hankkeissa on tkuva haku. Hankevalinnoissa painotetaan Pohjois-Savon kehittämisteemo, erityisesti EAKR-ohjelman toimintalinlla 2 soveltuvin osin myös muilla toimintalinjoilla. Teemat teemaohjelmat löytyvät internetsivuilta. HAKEMINEN Hakijoita pyydetään huomioimaan aluehallintouudistuksen vaikutus rakennerahastotoimintaan Vuoden 2010 alusta hakemuksia voi jättää kolmelle viranomaiselle: Pohjois-Savon liitolle Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ympäristökeskukselle (ELY-keskus) sekä Liikennevirastolle. Kalatalousrahastosta rahoitettavan elinkeinokalatalouden toimintaohjelma luo edellytyksiä kuluttajien markkinoiden odotuksia vastaavalle tehokkaalle, luontoa kunnioittavalle kalatalouden yritystoiminnalle. Pohjois-Savoon tulee EAKR- ESR-rakennerahastoista sekä valtiolta aluekehitysrahoitusta pian puolivälissä olevalla ohjelmakaudella yhteensä noin 366,5 milj. euroa. Määrää nostavat kuntien rahoitusosuudet hanketahojen omarahoitus. Tänä vuonna EAKR-tukien kokonaismäärä vastinrahoineen on Pohjois-Savossa 39,8 ESR-tukien 17,3 miljoonaa. Tämän vuoden alusta voimaan astuneen valtion aluehallintouudistuksen jälkeen EU-rahoitusta myöntävät maakunnassamme Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus siellä toimiva Tekesin alueyksikkö sekä Finnvera Oyj:n Kuopion aluekonttori. Itä-Suomen lääninhallituksen EU-tukivarat siirtyivät maakunnan liitolle ELY-keskukselle. Tämä tiedotuslehti esittelee Pohjois-Savon EU-rahoittat vuoden 2010 alusta voimaan astuneen valtion aluehallintouudistuksen jälkeen. Se kertoo rahoitusmahdollisuuksista pääpainon ollessa Pohjois-Savon EAKR- ESR-rahoituksessa sekä maaseuturahoituksessa. Samalla julkaisu tuo EU:n aluekehitystoimintaa lähemmäksi arkea esittelemällä hyviä hankkeita rahoituskäytäntöjä. Tutustu lehteen ota se talteen! Pohjois-Savon EU-rahoittat Tavoitteena kilpailukyky, työllisyys hyvinvointi EU:n rakennerahastojen ideana on vahvistaa koko Euroopan unionin sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä sekä hyvinvointia. Niillä tasoitetaan alueiden välisiä hyvinvointiero parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rakennerahasto-ohjelmat luovat parempia yritys-, osaamis-, innovaatio-, työ- asuinympäristöjä. Pohjois-Savossa EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä työpaikko alentaa työttömyyttä edistää työllisyyden kasvua kehittää aluetaloutta parantaa yritysten tuottavuutta kilpailukykyä nostaa koulutustasoa lisätä tutkimus- innovaatiotoimintaa parantaa alueiden saavutettavuutta ympäristöä. Ohjelmakauden rakennerahastotukien myöntäminen on edennyt Pohjois-Savossa suunnitellusti. Myös hankkeiden määrä laatu vastaavat tavoitteita. Tänä vuonna rakennerahasto-ohjelmilla vastataan talouden työllisyyden heikentymiseen aikaistamalla vuoden 2012 tukia 20 prosentilla eli noin 9 milj. eurolla. POHJ20I0S-SAVO EU-ohjelmarahoituksen erikoisliite Julkaisi: Pohjois-Savon EU-rahoittat Toimituskunta: Mikko Härkönen, Mer Hilpinen, Juha Minkkinen, Jari Sihvonen, Jaana Tuhkalainen Vastaava toimitta: Mikko Härkönen Toimitussihteeri: Ilpo Lommi Kansi: Jari Sihvonen, kuva Elina Manninen/kuvapankki.org. Graafinen suunnittelu, taitto: Mai Visual Oy Paino: Lehtisepät Oy, Kuopion paino Jakelu: Savon Jakelu Oy, Savon Sanomien liitteenä Painosmäärä: kpl Hyvällä EU-rahoitteisella hankkeella on todellinen tarve hanke sopii tavoitteiltaan sekä EU:n että Pohjois-Savon kehittämisohjelmien painopisteisiin selkeät tavoitteet toimenpiteet sekä rattu toteutusaika realistinen toteutussuunnitelma kustannustehokas talousarvio toimiva yhteistyöverkosto monipuolinen rahoitus myös haettavan tuen lisäksi (mm. omarahoitus) tkuvuutta vaikuttavuutta eli hankkeella aikaansaatu toiminta toimintamallit jäävät elämään hankkeen jälkeenkin merkittävää hyötyä muillekin kuin vain hankkeessa mukana oleville toimijoille HUOM! EU-tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Rahoittan viranomaiskäsittely rahoituspäätös Hankkeen toteuttaminen Projektin aikana mahdolliset välimaksatukset -raportit Hankkeen päättyminen Loppumaksatus raportointi. Projektin toiminta hyödyt jäävät elämään! EU-ohjelmakaudella painotetaan hankkeita, jotka Hyvä idea alustava suunnitelma Tutustuminen EU-ohjelmiin rahoitukseen Yhteys rahoittaan hankeidean testaus Kumppanuuksien löytäminen osarahoitusjärjestelyt Hakemuksen jättäminen lisäävät Pohjois-Savon kilpailukykyä, vetovoimaa osaamista luovat pysyviä uusia työpaikko yrityksiä edistävät uuden teknologian kehittämistä käyttöönottoa synnyttävät uusia innovatiivisia toimintamalle lisäävät toimijoiden yhteistyötä laajentavat verkosto aikaansaavat laasti hyödynnettäviä tuloksia tiedottavat toiminnastaan hyvistä hankekäytännöistään tehokkaasti 2010 JARI SIHVONEN/PS.MAASEUTUTIEDOTUS

3 3 POHJOIS-SAVON LIITTO koordinoi tukien käyttöä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat (EAKR ESR) toteuttavat EU:n kilpailukyky- työllisyystavoitteen toteutusta aluetasolla. Rakennerahasto-ohjelmat niiden pohlta päätetyt maakunnalliset painotukset määrittävät, millaisiin hankkeisiin yhteiset kehittämisvoimavarat suunnataan mitä niillä tavoitellaan vuosina Pohjois-Savon strategista kehittämistä koordinoi jäsenkuntiensa omistama Pohjois-Savon liitto yhteistyössä valtion aluehallinnon uudistuksessa syntyneen Pohjois-Savon ELY-keskuksen muiden rahoittajien kanssa. Erityisesti EU-rahoituksen linjoista on päättämässä myös maakunnan yhteistyöryhmä. Siinä ovat edustettuina kuntien lisäksi mm. valtion aluehallinto, työmarkkina-, tuotta-, palkansaa- kansalaisjärjestöt. Yhteistyöryhmä päättää vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirsta, joka määrittää EU-rahoittaorganisaatioiden käyttöön tulevan rahoituskiintiön Pohjois-Savoon kohdistuvista rakennerahasto-ohjelmista. Pohjois-Savon liitosta kanavoituu tänä vuonna EU:n tukea valtion vastinraho yli 11 milj. euroa. Rahoitus kohdistuu ennen kaikkea kuntien kehittämisorganisaatioiden kehittämis- sekä investointihankkeisiin kuntien perusrakenteiden investointeihin. Muilta rahoittajilta, erityisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselta, ohutuu EU-rakennerahastotukea maakuntaan nelinkertaisesti. Valtion aluehallintouudistuksessa vuoden vaihteessa lakkautuneelta Itä-Suomen lääninhallitukselta siirtyi maakuntaliittoon EAKR-rahoitusta, jolla tuetaan mm. koulutus- tutkimusorganisaatioiden investointe. Kehittämismiljoonien myöntäminen käyttökohteisiin on suunniteltu painotettu siten, että niistä jää mahdollisimman suuri pitkävaikutteinen hyöty maakunnan yrityksille, yhteisöille kansalaisille. Kehittämisessä pääteemat painopisteet Pohjois-Savossa on EU-ohjelmiin valittu vuosiksi neljä kehittämisen pääteemaa: energia- ympäristöteknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- tuotantomenetelmät, mittaus- sensoritekniikka sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden palveluiden kaupallistaminen liiketoiminnan kehittäminen. Niiden taustalla ovat mm. Itä-Suomen innovaatiostrategia, Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma, seutujen avainhankkeet sekä yritysten tunnistamat markkina- teknologiamahdollisuudet. Teemojen kehittämisohjelmilla vahvistetaan varsinkin yrityksiä tukevia tutkimus-, koulutus kehittämispuitteita sekä verkostohankkeita. Pääteemo tukeviin hankkeisiin kohdennetaan huomattava osa erityisesti EAKR-rahoituksesta. Painopistealueisiin voi tulla joitakin tarkistuksia ohjelmakauden loppuvuosille. Maakunnan yhteistyöasiakirssa tehdään vuosittaisia täsmennyksiä myönnettäviin rahamääriin joskus rahoituskriteereihin sekä -painotuksiinkin. EU-rahoituksessa säilyy näin reagointikyky toimintaympäristön muutoksiin. Tähän liittyen Pohjois-Savon liitto seuraa edistää tiiviisti maakunnan kehitystä sekä hoitaa muutenkin sen edunvalvontaa. Tukea myös monista EU:n erillisohjelmista Euroopan unionilla on alueiden valtioiden rat ylittäviä erillisohjelmia, joihin Pohjois-Savon toimitkin voivat osallistua. Niitä ovat mm. Pohjoinen periferia-, Itämeren-, Interreg IV C-, Interact-, Urbact- Espon -ohjelmat. ENPI-yhteistyö EU:n ulkorajoilla -ohjelmista pohjoissavolaiset pääsevät osallistumaan Karelia Kaakkois-Suomi Venäjä -ohjelmiin liitännäisalueena tietyin rajoittein. Etelä-Kuopion yritysalueen kohoamiseen VAUHTIA EU-TUELLA Etelä-Kuopion yritysalue erityisesti Matkus (kuvassa) on saanut vauhditusta EU-rahoituksesta. EU:n rahoittamat kehittämishankkeet tähtäävät pysyviin toiminnallisiin rakenteellisiin vaikutuksiin. Vaikutuksiltaan laajimpia kauaskantoisimpia EU:n rahoittamia yhdyskuntatekniikan hankkeita Pohjois-Savossa on Etelä-Kuopion yritysalue. Siihen kuuluvat Matkuksen, Kylmämäen, Pienen Neulamäen Leväsenlammen yritysalueet. Pohjois-Savon liitto on myöntänyt hankekokonaisuuteen EAKR-rahoitusta valtion vastinrahaa yhteensä noin 3,6 milj. euroa. Siinä on rakennettu eritasoliittymä, katu, vesihuoltoa sekä kaukolämpö- sähköverkko. Uusia työpaikko runsaasti Etelä-Kuopion yritysalueesta muodostuu nykyiseen uuteen yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallistekniikan verkostoihin tukeutuva monipuolinen palvelukeskittymä, ikään kuin Kuopion eteläinen portti. Sen vetureina toimivat logistiikan metalliteollisuuden keskittymät, jotka tarjoavat hyvät edellytykset suurten vetovoimaisten kaupan yritysten kuten IKEA:n sijoittumiseen. Teollisuus- liikerakennusten korttelialue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa vetovoimaa lisää näkyvyys viitostielle. Rakennusoikeutta alueelle tulee yli kerrosneliömetriä. Yritysaluehanke on synnyttänyt lisärakentamista, mikä poikii runsaasti väliaikaisia myöhemmin pysyviksi muuttuvia työpaikko. Yksistään Matkukseen arvioidaan syntyvän kaikkiaan noin tuhat uutta työpaikkaa, joista yli puolet on naistyöpaikko. Eri tahojen yhteistyö on toiminut yritysaluehankkeessa joustavasti kustannustehokkaasti. Kuopion kaupunki toteutti kadut sen omistamat liikelaitokset vesihuolto- sekä energiaverkostot samassa yhteydessä, mikä toi merkittäviä kustannussäästöjä. Liittymä yleiselle tielle valmistui yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Etelä-Kuopion yritysalueen toteutus lähestyy puoliväliä. Se laajenee samalla kun logistiikka- metalliteollisuuden keskittymät kasvavat yhteen. Keskittymisen uskotaan edistävän innovaatioita synergiaa yritystoiminnassa. Nimekkäät yritykset houkuttelevat samankaltaisia toimijoita alueelle. Kuva: Eila Peltokangas-Lommi PROMIS centre houkuttelee tutkimusta tuotekehitystä Yhteistyö on voimaa EU-hankkeissakin EU-ohjelmakaudella hanketoiminnan painopiste on siirtynyt suurempiin useamman toimin yhteishankkeisiin, jotka ovat vaikutuksiltaan maakuntarat ylittäviä saavat tukea useilta EU-rakennerahastorahoittajilta. Yksi tällaisista laa-alaisista monitahoisista hankkeista on PROMIS centre -tutkimuskeskus. Pharmaceutical Process Measurement and Simulation eli PROMIS centre on Itä-Suomen yliopiston, VTT:n Savoniaammattikorkeakoulun ainutlaatuinen yhteistyöprojekti. Kuopioon syntynyt poikkitieteellinen osaamiskeskittymä yhdistää eri alojen asiantuntijoita yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, tutkimuslaitos- teollisuusympäristöstä lääketeollisuuden tarpeisiin. Tutkimuskeskuksen teknologiansiirtohankkeet mahdollistavat kaupallisesti yhteiskunnallisesti merkittävien keksintöjen synnyn kehittämisen tuotteiksi. Toimintatapa -rakenne sekä tutkimuksen yrityslähtöisyys ovat uraauurtavia Suomessa. Hankkeilla rakentunut tutkimusympäristö tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisen vetovoimaisen innovaatioympäristön sekä -verkoston itäsuomalaisille laitevalmistajille. Hyvä tutkimusympäristö korkeatasoisine laitteistoineen houkuttelee alueelle myös kansainvälisesti toimivia kotimaisia ulkomaalaisia lääkealan veturiyrityksiä. Se vauhdittaa strategisten yrityskumppanuuksien muodostumista, teknologian siirtoa sekä itäsuomalaisten yritysten liiketoiminta yhteistyöverkosto. Projekti parantaa myös tutkimuskeskuksen sidosryhmien laboratorioiden yhteiskäyttöä. Neljä hanketta, kolme rahoittaa PROMIS-keskuksen prosessilaitteiden investointeihin on tullut parin vuoden aikana yhteensä noin 3,64 milj. euroa tukea kolmessa Euroopan aluekehitysrahastosta yhdessä Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetussa hankkeessa. Rahoituksen myöntäjinä ovat Pohjois-Savon liitto PROFIT-PROMIS -hankkeessa (prosessilaite hankinto), Tekes PROMET- (uusien mittausmenetelmien tutkimus kehitys) PROMISENS- (uusien mittausmenetelmien sovellusten tutkimus kehitys) -hankkeissa sekä Pohjois-Savon ELY-keskus PROTONS -hankkeessa (keskuksen toimintamallin -rakenteen kehittäminen sekä prototyyppi palvelut). Yhteistyö rahoittajien hanketoimijoiden kesken on sujunut mutkattomasti. Pohjois-Savon liiton EAKR-tuella rahoittama PROFIT-PROMIS -hanke investoi prosessianalyyttisten mittausjärjestelmien kehittämisessä tarvittaviin laitteisiin toimintaympäristöön. Ne tehostavat lääkkeiden valmistusprosesse tuotekehitystä sekä edistävät yritystoiminnan kehittymistä.

4 4 Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohta Kari Virranta: Nyt on kehittämisen etsikkoaika Euroopan unionin rakennerahastot tarjoavat nyt hyvän mahdollisuuden Pohjois-Savon kehittämiseen. Itä- Suomen EAKR-toimenpideohjelma, Manner-Suomen ESR-ohjelma sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma mahdollistavat monipuolisen tänä vuonna ennätyksellisen kehittämisrahoituksen. Ohjelmaperusteinen aluepolitiikka perustuu maakunnista löytyviin hyviin toteuttamiskelpoisiin ideoihin kehittämishankkeisiin. Tätä on opeteltu Pohjois-Savossa kolmen ohjelmakauden an. Tulokset ovat pääosin rohkaisevia. Olemme saaneet aikaan hyviä vaikuttavia hankkeita niiden laatu sekä laajuus ovat parantuneet. Ongelmaksi on tullut kuitenkin hanketoimijoiden väheneminen. Alkuperäinen idea läheisyysperiaatteesta alhaalta ylös nousevasta hanketoiminnasta on hiukan hämärtynyt, kertoo Pohjois-Savon ELYkeskuksen ylijohta Kari Virranta. Lisää yrityksiä maakuntaan Virranta korostaa, että EU-rahoituksesta ovat hyötyneet pohjoissavolaiset yritykset. Niiden investointi- kehittämisavustuksiin olemme myöntäneet lähes 20 milj. euroa vuosittain. Rahoituksella olemme tukeneet yritysinvestointien lisäksi muuta kehittämistyötä. Työpaikkavaikutukset ovat merkittävät. Kuluvan ohjelmakauden loppu vuoteen 2013 saakka on yrityksille etsikkoaikaa rahoituksen saamiseksi liiketaloudellisesti terveisiin hankkeisiin. Erityisesti äkillisen rakennemuutoksen alueilla Varkauden seudulla Koillis-Savossa kannattaa panostaa uusien yritysideoiden synnyttämiseen yritystoiminnan käynnistämiseen. Maakuntaan on saatava lisää yrittäjiä. Myös elinkeinopolitiikkaa pitää tehostaa. Neuvontatyön ohella on panostettava yrityshankintaan. Perinteinen elinkeinoasiamiestyön idea on rämettynyt. Niin tärkeää kuin neuvontatyö onkin, pitää luoda uutta liiketoimintaa. Muutoin Pohjois-Savolle koko Itä-Suomelle käy huonosti. Valtion viranomaisten, kuntatoimijoiden, elinkeinoelämän sekä työmarkkinajärjestöjen kannattaa pohtia, miten elinkeinopolitiikkaan saadaan lisää vaikuttavuutta. Uusia kansainväliseen liiketoimintaan pystyviä yrityksiä, uutta liiketoimintaa uutta osaamista on saatava aikaiseksi, tähdentää Kari Virranta. Osaamiseen kehittämistukea Toinen kehittämisen painopistealue on Virrannan mukaan osaamisen kehittäminen. Manner-Suomen ESR-ohjelma tarjoaa mahdollisuudet miltei kaikenlaisen osaamistason parantamiseen olipa kyse työntekijöiden, yritysten, oppilaitosten tai minkä tahansa organisaation osaamisen kehittämisestä. Painopisteenä on myös yritysten työorganisaatioiden kehittäminen. Siitä on hyviä kokemuksia tällaisia hankkeita olisi saatava lisää. Voimme myöntää EU-varo monenlaisiin työllisyyshankkeisiin. Painopiste on kysyntälähtöisen työllisyyden kehittämisessä. Meidän on pystyttävä paremmin tukemaan hankkeita, jotka saavat aikaan aitoa kysyntää työmarkkinoilla. Hankkeilla pitää löytää tehokkaammin väyliä avoimille työmarkkinoille. Rahoituksen painopiste onkin tätä tukevissa ESR-hankkeissa. Maitotalouden kehittäminen turvattava Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen kehittämistyöhön. Pohjois-Savossa on huolehdittava erityisesti maitotalouden toimintaedellytyksien säilymisestä kehityksen eturivissä, muistuttaa ylijohta Kari Virranta. Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä myös opetusministeriön alainen osaamisrahoitus on siirtynyt Elinkeino-, liikenne- ympäristökeskukselle. Näin ELY-keskus hoitaa entistä laajempaa osuutta aluekehitysrahoituksesta. EU-tuesta vipuvoimaa yritystoiminnan kehittämiseen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa suoraan yrityksiin kohdistuvaa rahoitusta myönnetään uusien yritysten perustamiseen yritysten kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi uusien tuotteiden tuotantomenetelmien kehittäminen tai investointi uuteen teknologiaan. EU-ohjelmarahoitusta yrityksille myöntävät Finnvera Oyj sekä ELY-keskukset. Valtion omistama Finnvera Oyj parantaa monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin viennin rahoituspalveluin, mikä edistää yritystoiminnan, alueiden viennin kehitystä. Tietyin edellytyksin lainoihin takauksiin voi sisältyä korko- tai takausprovisiotukea. Finnvera Oyj:n käyttämä Euroopan aluekehitysrahaston korkotuki on mahdollinen pienten keskisuurten yritysten investointi käyttöpääoma-, naisyrittäjä-, pien-, yrittäjä- ympäristölainoissa. Pohjois-Savon ELY-keskus myöntää kehittämisavustuksia yksittäisten yritysten hankkeisiin, kuntien tai kuntaomisteisten yhtiöiden rakentamiin yritysten toimitilahankkeisiin sekä laajempiin yritysten toimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Kehittämisavustusta yritys voi saada pitkän aikavälin kilpailukykyä parantaviin investointi- tai muihin kehittämishankkeisiin, kun se aloittaa, laajentaa tai kehittää toimintaansa. Tuettavan hankkeen on oltava yrityksen toiminnan kehittämiselle merkittävää avustuksella pitää olla huomattava vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Tukea kohdistuu erityisesti aloille, jotka ovat tärkeitä talouden kasvulle, työllisyy delle, kilpailukyvylle tuottavuudelle. Tuen enimmäismäärä investointeihin on % riippuen yrityksen koosta. Muun kehittämistuen suuruus on % yrityksen koosta kehittämishankkeesta riippuen. Yritysten kehittämisavustuksissa tkuva haku Yritystuissa on tkuva haku. Kirllinen tukihakemus jätetään Pohjois-Savon ELY-keskukseen käsiteltäväksi ennen hankkeen aloittamista. Hakemuslomakkeita saa ELY-keskuksen lisäksi internetistä Jokaisesta hakemuksesta tehdään hankeselvitys, jossa tarkastellaan hankkeen hakin tukikelpoisuutta. Myönteisen päätöksen mukainen avustus maksetaan yleensä yhdessä tai kahdessa erässä kirnpitoon merkittyjen menojen perusteella. Rahoituksen haku Finnverasta on helppoa Finnveran sähköisessä asiointipalvelussa tuen haki voi täyttää hakemuksen vaivattomasti turvallisesti milloin tahansa. Sähköinen rahoitushakemus avautuu klikkaamalla Finnveran verkkosivuilla olevaa Asioi sähköisesti -painiketta. Palvelun kautta välittyvät myös liitetiedot. Puhelinpalvelu neuvoo rahoitukseen hakemusten täyttöön liittyvissä asioissa. Finnvera käsittelee rahoitushakemukset nopeasti, asiantuntit ottavat tarvittaessa yhteyttä henkilökohtaisesti. EU-tukivaro hyvin jäljellä vuosille Viime vuodenvaihteessa EAKR:n Pohjois-Savoon tulevasta rahoituskiintiöstä oli sidottu noin 37 ESR-tuesta noin 35 prosenttia. Siten tukia on runsaasti jäljellä haettavaksi v Litium-ioni -akkutehdas tuo UUSIA TYÖPAIKKOJA VARKAUTEEN European Batteries Oy on käynnistämässä Varkaudessa maailman uudenaikaisinta ympäristöystävällisiä litium-ioni -akku -akkujärjestelmiä valmistavaa tehdasta Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Tehtaan kokonaisinvestointi rakennuksineen on 40 milj. euroa. Se on jo luonut noin 40 uutta työpaikkaa Varkauteen. Suunnitteilla on tehtaan laajentaminen, mikä mahdollistaa yhtiön kasvun yhdeksi merkittävimmistä suurten litium-ioni -akkujen tuottajista Euroopassa vuonna Tällöin Varkauden tehtaan tuotantomäärät riittävät täyttämään mm. OEM-autonvalmistajien vaatiman sähköautojen akkujärjestelmien tuotantokapasiteetin. Laajennuksen kokonaisinvestointi on lähes 70 milj. euroa. Sen lasketaan tuottavan uutta työpaikkaa Varkauteen. Uudet työpaikat sopivat naisille sekä miehille. Niiden painopiste on akkukennojen -järjestelmien kokoonpanossa. European Batteries Oy:n litium-ioni -akkuosaaminen periytyy Oy Finnish Electric Vehicle Technologies Ltd:stä. FEVT on kehittänyt litium-ioni -akkujen hallintajärjestelmiä asiakassovelluksiinsa vuodesta Se perusti tuotekehitysyksikön Varkauteen vuonna FEVT on nykyisin European Batteries Oy:n tytäryhtiö. Suomen johtava litium-ioni -akkuosaaminen on keskitetty European Batteries Oy:hyn. Yhtiön tuotekehityksessä työskentelee 12 henkilöä, joista osa on tohtoritasoisia litium-ioni -akkuihin erikoistuneita tutkijoita. Teknologian tuotekehityksen osuus yhtiön toiminnasta on merkittävä. Monipuolinen kumppanuus rahoitusverkosto European Batteries Oy:n päärahoituslähteet muodostuvat oman vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta sekä EU-ohjelman kehittämisavustuksista. Tärkeä yhteistyökumppani yhtiön tuotekehityksessä liiketoiminnan käynnistämisen rahoituksessa on ollut ELY-keskuksen Finnvera Oyj:n lisäksi Tekes. Se on antanut tukensa verkostonsa käyttöön tässä kansallisessa uuden puhtaan teknologian kehittämishankkeessa. European Batteries Oy:n tehdashanke on erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jota on harjoitettu yhtiön, ELY-keskuksen Finnvera Oyj:n välillä. Yhtiö on saanut arvokasta tukea neuvontaa kasvun sekä liiketoiminnan kehittämiseen. Ilman näitä julkisia tukia ei tehdasta olisi rakennettu Suomeen, vaan se olisi sijoitettu johonkin muuhun maahan. Uuden teknologian tuotannonalan kehittäminen vaatii ponnistelu kaikilta osapuolilta. Ne ovat investointe Suomen kilpailukykyyn tulevaisuudessa. European Batteries Oy Martti Ukkonen, CFO

5 ESR-tuki torjuu työttömyyttä syrjäytymistä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelma tukee Pohjois-Savossa työllisyyttä osaamista edistäviä hankkeita. Rahoitusta kohdistuu etenkin heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisryhmiin sekä kumppanuuksien tasa-arvon edistämiseen. Lisäksi ESR-ohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien kanssa työllisyyden kilpailukyvyn kohentamiseen. ESR-rahoituksella kehitetään Pohjois-Savossa työllisyyttä, yritystoimintaa, yritysten julkisen sektorin henkilöstön sekä yrittäjien osaamista työssä ksamista, yritysten innovaatiotoimintaa, kansainvälistymistä kilpailukykyä. Erityisesti sillä parannetaan työttömien työllistymistä työvoimakoulutuksella sekä palkka- starttituella. Rahoituksella koulutetaan myös pitkäaikaistyöttömiä vaakuntoisia työelämään, edistetään työssä olevien muutosvalmiutta tuetaan opiskelijoiden pääsyä työelämään. Lisäksi ESR-varo käytetään koulutusjärjestelmiä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista kehittäviin hankkeisiin. Ne parantavat koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä koulutukseen osallistumiseksi. Vire-hankkeella työelämään Varkauden seudulla Varkauden seudun ESR-rahoitteisen Vire-hankkeen lähtökohtana on tukea pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille turvata yritysten työvoiman saantia. Keinoina ovat mm. henkilökohtainen valmennustuki koulutus sekä tuetun työllistymisen ksot. Hankkeen uraohajina toimii kuusi eri toimialojen ammattilaista. Työnhakit rakentavat heidän tuellaan määrätietoisen polun kohti työelämää. Hankehenkilöstö on luonut yhteistyöverkosto asiakkaiden työllistymispolkua varten vahvalla yritysyhteistyöllä. Eri toimialoihin keskittyvät uraohat seulovat työnhakijoita yritysten tarjoamiin tehtäviin tai motivoivat työnhakijoita lisä- täydennyskoulutukseen. Lisäksi hanke kehittää lyhyitä ammattiin suuntaavia koulutuksia, jotka motivoivat työnhakijoita uudelle alalle, kertoo Vireen projektipäällikkö Hanna Ruohoaho. Kohti nousua Koillis-Savossa Koillis-Savo nimettiin teollisuuden laajojen irtisanomisilmoitusten vuoksi joulukuussa 2008 kansalliseksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi Tämän perusteella syntyneen Kohti nousua Koillis-Savossa -hankkeen tavoitteena on löytää irtisanotuille mahdollisimman nopeasti työllistymispolku toiseen yritykseen siirtymällä tai koulutuksella yrittäjyydellä. Samalla yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa uusien yritysten myötä seudun yrityskenttä monipuolistuu. Projektipäällikkö Helena Meyesin mukaan Kohti nousua -hanke auttaa työttömiksi jääviä yksilöllisesti hyödyntäen heidän henkilökohtaisia kykyjään työllistymissuunnitelmassa. Hanke järjestää työllistymistä tukevia tilaisuuksia kuten yritystapaamisia -esittelyjä sekä auttaa selvittämään mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi hyödyntämään yritysneuvonnan palvelu. Käymme yrityksissä selvittämässä niiden työvoimatarpeita aktivoimassa työvoiman palkkaamiseen. Asiantuntimme arvioivat asiakkaan tilanteen etsivät aktiivisesti ratkaisu. Pyrimme järjestämään neuvontaa opastusta asiakkaiden kotipaikkakunnalle, jotta tuki uusiin työllistymispolkuihin on helposti saatavilla, kertoo Helena Meyes. ESR:stä ytyä yritysten, työllisyyden luovuuden kehittämiseen Yritystoiminnan kilpailukyvyn toimintaedellytysten turvaaminen on Pohjois-Savon tulevaisuuden peruskiviä. Investointien lisäksi tarvitaan yritysjohdon työvoiman vahvaa osaamista sekä luovia liikeideoita vastaamaan markkinoiden sekä teknologian haasteisiin. Myös työttömyyden syrjäytymisen torjunta tukevat maakunnan hyvinvointia, turvallisuutta sekä vetovoimaa. Näihin tavoitteisiin löytyy rahoitusta Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR) sitä myöntävältä Pohjois-Savon ELY-keskukselta. ESR-rahoitteisista pohjoissavolaista pkyritystoimintaa edistävistä hankkeista ovat hyvinä käytännönläheisinä esimerkkeinä Oppiva yritys-, Osuva- Yksikään ei huku -hankkeet. Oppiva yritys suosiossa Viime vuoden alussa käynnistyneen Oppiva yritys -hankkeen koulutustilaisuuksiin on osallistunut jo noin 800 henkilöä 400 yrityksestä. Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoima hanke tarjoaa palvelu maakunnan yrityksille seudullisesti organisoituna Ylä-Savon Kehitys Oy:n, Keski-Savon Kehittämisyhtiö Oy:n, Sisä-Savon seutuyhtymän, Koillis- Savon Kehitys Oy:n Savon Yrittäjien kanssa. Yritykset saavat lyhytkestoista itselleen räätälöityä täsmävalmennusta sopivana ankohtana toimintatapana. Koulutus- valmennuspakettiin tulee jopa 80 prosentin tuki. Kaiken perustana ovat yritysten kehittämistarpeet. Hankkeen kolme seudullista yritysneuvoa ovat aktiivisesti yhteydessä maakunnan mikro- pienyrityksiin ohten tukien niitä koulutussuunnittelussa sekä -järjestelyissä. Yrityksille tehdään maksuton osaamistarvekartoitus koulutussuunnitelma. Koulutusta on laasti mm. liiketaloudessa, markkinoinnissa, johtamisessa, laadunhallinnassa, kielitaidossa, tuotekehityksessä, työhyvinvoinnissa monenlaisessa ammattiosaamisessa. Oppiva yritys -palveluissa korostuu yrityslähtöisyys. Hankkeen yritysneuvot tekevät aktiivisesti yrityskäyntejä. Hanke voi tukea yritysten verkostumista valmennusohjelmalla, kertoo projektipäällikkö Jukka Siikonen. Osuva omistanvaihdoksiin Savon Yrittäjien hallinnoima ESR-rahoitteinen Osuva-omistanvaihdospalvelu tarjoaa asiantunti-apua yrittäjäpolven vaihdoksen kaikkiin vaiheisiin luopuville tkaville yrittäjille. Osuvaan on liittynyt kesästä 2008 viime vuoden loppuun 170 luopuvaa yrittäjää 85 tkaehdokasta. Valmiita yrityskauppo on syntynyt yli 50. Yrittäjäpolvenvaihdoksen perusneuvontaa on Osuvasta annettu yli 400 tkaehdokkaalle noin 300 luopumisaikeissa olevalle yrittäjälle.omistanvaihdos on usein yrittäjän uran tärkeimpiä muutoksia. Siinä tarvitaan paljon erikoisosaamista. Yrityksen arvon määrittäminen, sopivan etenemismallin löytäminen, verotus, rahoitus lainsäädäntö tuovat haasteita. Asiantuntijoiltamme löytyy oikeita, kokemukseen perustuvia vastauksia näihin kysymyksiin. Yrityksen toiminnan tkuminen työpaikkojen säilyminen sukupolven- tai omistanvaihdoksen yli on maakunnalle ensiarvoista, muistuttaa Osuva-hankkeen projektipäällikkö Arto Nykänen. Yksikään ei huku tukena Viime kesänä käynnistynyt Savon Yrittäjien hallinnoima Yksikään ei huku -hanke vähentää taloustaantuman haitto tukemalla pohjoissavolaisia pieniä keskisuuria yrityksiä. ESR-rahoitteinen hanke tarjoaa asiantunti-apua taantuman vuoksi vaikeuksiin joutuneille yrityksille mm. liiketoiminnan tervehdyttämisen suunnitteluun tai juridisiin kysymyksiin. Se voi osallistua myös rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana hankkeeseen on ollut yhteydessä puolensataa yritystä. Viime joulukuussa hanke tutki taantuman vaikutuksia yrityksiin. Tuolloin nettikyselyllä tuli uusia yhteydenottopyyntöjä yli 50. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat yrittäjät ovat saaneet hankkeesta apua monin tavoin. Joillekin asioita selkeyttää keskustelu ulkopuolisen kanssa, toisille asiantunti on tehnyt liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmia. Joitain on autettu yritystoiminnan lopettamisessa yrittäjän sosiaaliturvan selvittämisessä. Hanke rohkaisee tarttumaan rohkeasti ongelmiin ottamaan yhteyttä ajoissa, tähdentää projektipäällikkö Kai Kolehmainen. KIP tuo innovaatiopalvelu korkeakouluverkostoon 5 Kuva: Mediavesa.fi Art Hub palvelu luoville Kahden valtakunnallisen ESR-rahoitteisen hankkeen pyörittämä Art Hub -toiminta kehittää alueellisia taidetoimikuntia luovien alojen palveluntarjoajina kehittäjäorganisaatioiden verkoston osana. Hankkeet parantavat taide- kulttuurialan työllisyyttä, elinkeino yrittäjyyttä tukevia palvelu erityisesti alan toimijoiden jäädessä muiden palvelujen tukien ulkopuolelle. Art Hub kehittää pysyvää organisaatiota ratkaisu, jotka toimivat hankkeiden eliniän jälkeenkin. Hankkeiden tuloksena rakentuu Art Hub -palveluprosessi, jonka osat ovat palvelupolku, palvelumallit osaamisyhteisö. Palveluprosessien kehittämiseen osallistuu luovien alojen ammattilaisia yrittäjä- taiteilikentältä sekä edustajia taidetoimikunnista, ELY-keskuksista, kehittämisyhtiöistä, uusyrityskeskuksista alan oppilaitoksista, kertoo projektipäällikkö Niila Tamminen. Hänen mukaansa palvelupolku on maakunnan kehittäjätahojen kanssa syntyvä malli palveluihin ohamisesta. Mallit ovat monistettavissa mm. alueellisiin taidetoimikuntiin. KIP-hankkeen tiimi: suunnitteli Sari Karhu, projektipäällikkö Miika Kanus, innovaatiokoordinaattorit Tuomo Eskelinen Rauno Tiainen. Korkeakouluverkoston innovaatiopalvelut -hanke (KIP) lisää kasvuhakuisia, innovaatiotoimintaa harjoittavia kansainvälistyviä pk-yrityksiä Pohjois- Savossa kehittämällä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen toisen asteen oppilaitosten tarjoamia innovaatiopalvelu. Tavoitteena on 600 innovaatioaihioita, 300 toteutettavuusselvitystä, 100 tuotekehitys- muuta projektia sekä 50 uutta käyttöön otettua innovaatiota, joista 12 suuntautuu vientiin. Innovaatiopalvelu etsii aktiivisesti yritysten etenkin niiden asiakkaiden tarpeista nousevia toimeksianto, jotka välittyvät toteutettavaksi mm. korkeakouluverkoston opetuksessa, tutkimus- kehitystoiminnassa. Opintojen vaihtoehtoiset suoritustavat mahdollistavat opiskelijoiden osallistumisen yritysten toimeksiantoihin. Opiskelit työstävät yrityksen innovaatioaihioita harjoittelussaan, opinnäytetyössään tai osana kurssisuoritustaan. KIP-hanketta hallinnoi Savonia-korkeakoulu.

6 6 Teknologian innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin Pohjois- Savon yksikköön tulleiden hankerahoitushakemusten määrä lisääntyi viime vuonna huomattavasti mm. energia- ympäristöaloilta, jotka kuuluvat Pohjois-Savon kehittämisstrategian painopistealueisiin. Teknologia-asiantunti Mikko Utriaisen mukaan uusia Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö luonnonvarat -vastuualue rahoittaa EU-tuella hankkeita, jotka parantavat elinympäristön laatua. Ympäristön hoitoon liittyviä hankkeita voidaan tukea, kun toimenpiteet edistävät uusien yritysten sijoittumista maakuntaan tai ne tukevat jo toimivien yritysten kasvua. Pohjois-Savon ympäristökeskus myönsi v EU-rahoitusta hankkeille yli 4 milj. euroa. Tälle vuodelle ympäristöhankkeisiin on varattu noin 2,1 miljoonaa. Suurimmat avustukset ovat kohdistuneet Lapinlahden jätevedenpuhdistamon saneeraukseen laajennukseen sekä Stromsdal Oyj:n tehtaiden jätevedenpuhdistamon muuttamiseen kuntapuhdistamoksi. Lisäksi hankkeilla on edistetty vesistöjen kunnostusta sekä pohvesien riskienhallintaa. Hankkeista esimerkkeinä ovat Ylä-Savon vesistöjen Harvanjärven kunnostus sekä Pohjois-Savon pohvesien suojelusuunnitelma. Rahoitettavien ympäristöhankkeiden tavoitteena on myös hyvien toimintamallien käytäntöjen edistäminen. Ylä-Savon vesistöt kuntoon -hankkeen yhtenä päämääränä on vesistökunnostusten toimintamallin kehittäminen, kertoo projektipäällikkö Tiina Haatainen Lapinlahdelta. Hänen mukaansa useiden toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen edistää omaehtoista vesistöjen kunnostusta hoitoa. Se lisää toimenpiteiden pitkäaikaista vaikuttavuutta kokonaisvoimavaro. Toimintamallissa kehitetään myös kunnostusten vaikutusarviointia. Tiina Haatainen tähdentää, että toimintamalli lisää valuma-alueen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä tietojen soveltamista laajemmin muissakin vesistöjen kunnostushankkeissa. Se parantaa koko toimintaketjun sitoutumista hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa, minkä ansiosta ralliset voimavarat hyödynnetään tehokkaammin. Kuva: Jarkko Tiirikainen Tekes on merkittävä teknologiahankkeiden rahoitta Parha Oy:n rakentama omakotitalo on Itä-Suomen yliopiston Asteka-hankkeessa Kuopion Asunto-messuilla. Hanke tutkii mm. sisäilman laatua energiankulutusta 3G-verkko hyödyntävällä tiedonkeruujärjestelmällä. hankkeita on lupaavasti viritteillä. Hän kannustaa ideoimaan niitä lisää ottamaan rohkeasti yhteyttä rahoituskysymyksissä. Utriainen opastaa, että tutkimustulosten hyödyntämissuunnitelman on oltava kaikissa Tekesin rahoittamissa tutkimushankkeissa. Pääsääntönä on, että tulosten hyödyntäminen tapahtuu hankkeen yrityksissä EAKR-rahoituksen ollessa kyseessä erityisesti pohjoissavolaisissa. Mikäli projektin yritykset eivät vielä ole valmiita hyödyntämään tuloksia, Tekes voi rahoittaa tutkimustulosten kaupallistamisen valmistelua. Pohjois-Savossa käynnistyi viime vuonna useita tällaisia hankkeita. Esimerkiksi Kuopion yliopiston ympäristöinformatiikan tutkimusryhmän vetämän Asumisterveyden energiatehokkuuden monitorointijärjestelmän kaupallistaminen -hankkeen konkreettisiin tuloksiin päästäneen tutustumaan ensi kesänä Kuopion asuntomessuilla. Uudelle hanketyypille on ominaista, että tutkimuslaitos voi kartoittaa kaupallisen toiminnan edellytyksiä potentiaalisia hyödyntäjiä, suunnitella kaupallistamispolkua sekä rakentaa asiakassuhteita yritysten kanssa. Tutkimuslaitostoimit tarvitsevat hankkeisiinsa yhteistyökumppaniyrityksiä, koska Tekes edellyttää niihin yksityistäkin rahoitusta, muistuttaa Mikko Utriainen. Tukitaso nousi vuoden alusta Ympäristöä paremmaksi EU-rahoituksella Hanketoiminnalla 1. Edistetään vesistöjen kunnostusta vesihuoltoa vesienhoidon järjestämiseen liittyvät toimenpiteet kuten vesistöjen kunnostushankkeet vesihuoltohankkeet 2. Kehitetään luodaan edellytyksiä luonto- kulttuurimatkailulle Natura-alueisiin liittyvän palveluvarustuksen parantaminen matkailua virkistystä parantavan infrastruktuurin kohentaminen 3. Säilytetään kunnostetaan luonnon- kulttuuriperinnölle arvokkaita rakennuksia sekä ympäristöjä tuetaan ensisiisesti alueiden vetovoimaa parantavia kunnostushankkeita 4. Tehdään selvityksiä suunnitelmia menetelmien uusien teknologioiden kehittämiseksi, joilla voidaan vähentää jätteiden haitto määrää, lisätä niiden uudelleenkäyttöä kierrätystä sekä edistää turvallista loppukäsittelyä tehostaa jätevesien käsittelyä edistää vesivarojen kestävää käyttöä parantaa riskien hallintaa Kuva: Auri Saurilinna, ympäristöhallinnon kuvapankki Tämän vuoden alusta Tekesin muille kuin valtion virastoille laitoksille myöntämän EAKR-rahoituksen enimmäistaso nousi soveltavan tutkimuksen projekteissa 85:stä 90 prosenttiin. Strategisen tutkimuksen projekteissa tuki on 95 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Valtion virastojen laitosten rakennerahastotukien osuudet pysyivät Tekesillä ennallaan. Uutta on myös, että Tekesiltä haettavassa EAKR-rahoituksessa siirryttiin vuoden alusta hakuaikoihin. Ne koskevat Tekesin tutkimusrahoitushaku. Seuraava vapaa tutkimushaku päättyy 26.2., kun mm. Sapuska- Biorefine-ohjelmien tutkimushaut päättyvät jo Tekesin EAKR-rahoituskriteerien mukaan hankkeen on täytettävä Tekesin kansalliset rahoitusperusteet, joissa arvioidaan sen vaikutusta kilpailukykyyn kasvuun, osaamisen kehittymiseen, verkottumiseen sekä voimavarojen hyödyntämiseen, täytettävä sisällöllisesti EU:n rakennerahasto-ohjelman tavoitteet Itä-Suomen kehittämiseksi, sovittava maakunnan kehittämisstrategiaan, täytettävä Tekes-ohjelman tavoitteet, jos aihe kuuluu sen alueelle. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ympäristökeskus aloitti Tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut Pohjois-Savon elinkeino,- liikenne- ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtionhallinnon uusi alueellinen viranomainen. Sen laa tehtäväkenttä koostuu entisten Pohjois- Savon TE-keskuksen, Savo-Karlan tiepiirin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen samoin kuin lakkautuneen Itä-Suomen lääninhallituksen liikenne- sivistysosastojen tehtävistä. ELY-keskuksen tehtävät on ettu kolmeen vastuualueeseen: Elinkeinot, työvoima, osaaminen kulttuuri Liikenne infrastruktuuri Ympäristö luonnonvarat Elinkeinot, työvoima, osaaminen kulttuuri -vastuualueen toimialue on Pohjois-Savo. Lisäksi se hoitaa Etelä-Savon Pohjois-Karlan maahanmuutto-, kirsto-, kulttuuri-, liikunta nuoriso- sekä koulurakentamisasiat. Liikenne infrastruktuuri -vastuualueen toimialueena on Pohjois-Savo, Pohjois-Karla Etelä-Savo. Ympäristö luonnonvarat -vastuualueen toimialue on Pohjois-Savo. ELY-keskuksen päätoimipaikka on Kuopiossa, mutta henkilöstöä on sijoitettuna myös Joensuuhun Mikkeliin. ELY-keskuksen ylijohtana toimii Kari Virranta. Lisäksi hän vastaa myös elinkeinot, työvoima, osaaminen kulttuuri -vastuualueen johtamisesta. Liikenne infrastruktuuri -vastuualueen johtana on Petri Keränen. Ympäristö luonnonvarat -vastuualueen johtana toimii Jari Mutanen. Hallintojohtana on Tommi Huttunen. POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN TEHTÄVÄT yritysten neuvonta-, rahoitus- kehittämispalvelut maaseutuyrittäjyys maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous elinkeinoelämän innovaatioympäristön kehittäminen työmarkkinoiden toiminta työllisyys teiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat joukkoliikenne liikenneturvallisuus ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne rakentamisen ohus kulttuuriympäristön hoito luonnon monimuotoisuuden suojelu kestävä käyttö vesivarojen käyttö hoito ympäristön tilan seuranta ympäristötiedon tuottaminen -tietoisuuden edistäminen osaaminen kulttuuri kirsto-, liikunta- nuorisotoimi maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen työllistyminen Avoinna ark. klo Puhelinvaihde p Liikenneväyliin EU-varo Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta on myönnetty Pohjois-Savossa merkittävästi liikenneyhteyksien parantamiseen. Keskeinen liikenneväylähankkeita kansallisella EU:n tuella rahoittavista viranomaisista on Liikenne- viestintäministeriön Liikennevirasto. Tiehankkeiden EU-rahoitushakemukset kanavoituvat maakunnista tälle viranomaiselle tkossa alueellisten ELY-keskusten liikenne infrastruktuuri -vastuualueiden kautta. EU:n rahoittamilla pohjoissavolaisilla liikenneväylien kehityshankkeilla on viime vuonna parannettu mm. Siilinjärven Rissalan alueen tiejärjestelyjä, kehitetty Tahkon matkailualueen liikenneverkkoa, tehty valtatie 5:lla Palokangas Humalajoki -välin tiesuunnittelua edeltäviä maastotöitä Savonradan nopeudennostoon tähtääviä toimenpiteitä Haapakoski Nuutila -välillä Suonenjoella.

7 maaseutu.fi 7 Europarlamentaarikko Riikka Manner tahtoisi uudistaa suomalaisten suhtautumista Euroopan unioniin maaseutuun. Molemmat ovat erilaisia kuin kymmenen vuotta sitten, mutta mielikuvat ovat monesti jämähtäneet viime vuosikymmenille. Mitä yhteistä on EU:lla, savolaisuudella maaseudulla? KAIKKI OVAT MAINETTAAN PAREMPIA Hänen mukaansa EU-rahoituksella on parannettu merkittävällä tavalla Pohjois-Savon hyvinvointia työllisyyttä. Siitä huolimatta EU:iin suhtaudutaan yhä nihkeästi. Yhtenä syynä hän pitää EU-rahoituksen monimutkaista hallinto- valvontajärjestelmää, joka vaatii pikaista yksinkertaistamista, mutta se ei saisi nykymuodossaankaan olla esteenä aluekehitykselle. Me suomalaiset olemme itsekin taitavia tekemään EU:iin liittyvistä asioista monimutkaisempia kuin ne oikeasti ovat. Kansallinen byrokratiamme kaipaisi joskus ohentamista suoraviivaistamista enemmän kuin EUbyrokratia. Asioita pyöritetään meillä liian monen portaan kautta. En pistäisi pahaksi, jos ihan kaikkea ei otettaisi niin kirimellisesti pilkun tarkasti. Esimerkiksi maatalouspuolella tukipolitiikka valvontajärjestelmä tuottavat valtavasti lisätöitä maanviljelijöille. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta jonkinlaista maalaisjärkeä tarkastusten osalta tarvittaisiin, Manner sanoo. Hänen mielestään myös tavallisten kansalaisten median suhtautumisessa Euroopan unioniin on parantamisen varaa. Esimerkkinä hän mainitsee viimekesäisen kalakukkokohun, jossa päästiin herkuttelemaan EU:n savolaisuuden kustannuksella. Mediakin meni aluksi siihen helppoon, että asia on EU:n vika. Asia uutisoitiin vahvasti, että EU yrittää ottaa kalakukon hengiltä. Minulle tuli paljon palautetta kyselyjä. Selvitin asiaa EU:n päässä kävi ilmi, että siinä ei ollut EU:lla minkäänlaista osaa eikä arpaa. Maa- metsätalousministeriö oli laatinut asetuksen valmistuksesta myynnistä. Mannerin mielestä asenneilmaston muuttuminen EU:a kohtaan voisi lähteä liikkeelle ruohonjuuritasolta. Leader-toiminta on muokannut ihmisten käsityksiä EU:sta positiivisempaan suuntaan. Maaseudulla on nähty konkreettisesti, mihin EU-rahaa on käytetty. Maaseutu on nähtävä oikealla tavalla Riikka Manner ei näe maaseudun autioitumista niin vääjäämättömänä kehityksenä kuin otsikot antavat ymmärtää. Maaseutu on paljon muuta kuin maatila syrjäseudulla. Se tulee nähdä laasti sen monipuoliset mahdollisuudet myös bioenergian osalta pitää ymmärtää. Hän ei väistä omaakaan vastuutaan negatiivisen muuttoliikkeen pysäyttämisessä. Meidän poliitikkojen on luotava maaseudulle muun muassa tukipolitiikalla sellaiset stabiilit olosuhteet, että maaseudulla uskalletaan taas ottaa riskejä. Riikka Manner palaa äitiyslomaltaan pysyvästi Brysseliin helmikuun lopulla. Paluu osuu ankohtaan, jolloin aletaan piirtää suuntaviivo seuraavalle ohjelmakaudelle vuoden 2013 jälkeen. EU:lta tuleva rahamäärä mahdollisesti vähenee kilpailu rahasta kovenee. Mannerilla on erinomainen näköalapaikka eurooppalaiseen aluekehitysrahoitukseen. Hän istuu jäsenenä Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa. Hän toivoo vuoden alussa yhteisen EU-toimiston alle siirtyneiden Pohjois- Savon, Pohjois-Karlan, Etelä-Savon Etelä-Karlan maakuntien tiivistävän entisestään keskinäistä yhteistyötään. Seuraavalla ohjelmakaudella aluekehitystä tarkastellaan yhä enemmän makroalueiden alueellisesti räätälöityjen ratkaisujen kautta. Mannerin mukaan Itä-Suomi asemoituu myös Itämeren alueen strategiaan, jonka varjoesittelijänä hän toimii aluekehitysvaliokunnassa. Se on EU:n ensimmäinen kokonaisvaltainen makroaluetason strategia, joten se tulee toimimaan esimerkkinä myös muille vastaaville makroalueille mm. Tonavan alueella. Itämeri-strategia on tärkeä myös Itä-Suomelle. Sen kautta pystytään mahdollisesti kanavoimaan rahoitusta esimerkiksi bioenergian, maatalouden tai puhtaan teknologian kehittämiseen, jotka hyödyttävät myös Itä-Suomea. Teksti kuva: Jari Sihvonen Viltilan leipä tulee METSÄHAKKEESTA Roope Rissanen (vas.) Teemu Rissanen. Maaningan Haatalassa siitsevaa Rissalan maatilaa voi pitää pienoiskuvana sekä uudistuvasta pohjoissavolaisesta maaseudusta että uusiutuvan energian käytöstä. Tilan ohksiin kahdeksan vuotta sitten tarttuneet veljekset Roope Teemu Rissanen ovat tehneet onnistuneen aluevaltauksen perusmaatalouden ulkopuolelle laajentamalla maito- viltilan toimintaa lämpöyrittäjyyteen. He aloittivat bioyrittäjinä oikeastaan jo ennen kuin bioenergia-sana oli kunnolla iskostunut suomen kielen sanastoon. Maitoautot eivät ole kurvanneet Rissalan pihaan enää liki kolmeen vuoteen. Vilnviljelystä he eivät ole luopuneet, mutta neljänkymmenen lypsylehmän tilalle on hankittu kumipyörien päällä kulkevia hakkureita. Rissasten Roteri Ay:n traktori- kuorma-autohakkurit kiertävät tuottamassa haketuspalvelu voimalaitoksille, lämpöyrittäjille, maatiloille puutarhoille eri puolilla Pohjois-Savoa. Se toimittaa hakkeen muun muassa Roopen osaomistuksessa olevalle JR Lämpö Oy:lle, joka hoitaa biolämpölaitosta Maaningalla. Roopen mukaan haketuspalvelu alettiin myydä tilan ulkopuolelle sattuman kaupalla. Maatilan oma puulämpökeskus tuhoutui tulipalossa kevättalvella Uuden lämpökeskuksen valmistumisen jälkeen veljekset päättivät parantaa muutakin kalustoa hankkivat vanhan hakkurin tilalle uuden käytetyn. Naapurikylällä oli urakoitsi, joka toimitti hakkeen MTT:n tutkimusasemalle Halolaan. Pot möivät pienen laikkahakkurinsa meille sillä ehdolla, että toimitamme hakkeen Halolaan tkossakin. Siitä se oikeastaan lähti käyntiin, he muistelevat. Sen jälkeen hieman päälle kolmekymppiset veljekset ovat investoineet maaseuturahaston tuella muutaman vuoden välein sato tuhansia euro uuteen kalustoon. Viimeisin hankinta oli autohakkuri, joka edustaa viimeisintä itäsuomalaista haketusteknologiaa. Sen hinnalla saisi kymmenkunta keskihintaista henkilöautoa. Roteri Ay täyttää monessa mielessä Manner-Suomen maaseutuohjelman tavoitteet. Yritys on luonut metsähakkeen ympärille kolme pysyvää työpaikkaa. Lisäksi maaninkalaisyritys edistää kouriintuntuvalla tavalla uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Monin paikoin energiapuun koraminen talteen sen hakettaminen parantavat näkyvällä tavalla myös maaseutualueiden maisemaa ympäristöä. Joissakin visioissa onkin esitetty, että metsäpalveluyritykset voisivat laajentaa toimintaansa perinteisistä puuntuotannon töistä yhä enemmän juuri luonnon- maisemanhoidon asiakaslähtöiseen palvelutarjontaan. Esimerkiksi metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on kannustanut maanomistajia, kyläyhdistyksiä lämpölaitoksia pystyttämään palvelun, jossa useiden maanomistajien energiapuutyömaita kootaan yhteen tarjotaan korjuuyrittäjille. Hakkeen käyttö kolminkertaiseksi Roterin kaltaiset pienet maaseutuyritykset ovat tulevaisuudessa tärkeässä roolissa maatalous- metsäpohisen bioenergian hautetussa tuotannossa. Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Puupohisten polttoaineiden erityisesti metsähakkeen käyttöä halutaan nostaa 2-3-kertaiseksi nykyisestä. Tällä hetkellä metsähakkeella tuotetaan koko maan energiasta kymmenkunta terawattituntia. Kymmenen vuoden päästä tavoitteena on jo 21 terawattituntia. Yksi terawattitunti vastaa kutakuinkin Helsingin kotitalouksien vuotuista sähkönkulutusta. Jos kansallisia tavoitteita peilataan Roterin alkuvuosiin, ne tuntuvat varsin realistisilta. Puhtaan metsähakkeen käyttö on moninkertaistunut 2000-luvulla. Rissaset arvioivatkin, että yrityksen nykyisellä kalustolla hakkeen vuosittainen tuotantomäärä olisi helposti tuplattavissa nykyisestä irtokuutiosta. Suurimpana haasteena metsähakkeen käytön yleistymisen kannalta he pitävät hintaheilahtelu, ympärivuotista saatavuutta toimitusvarmuutta. Haketusta pitäisi saada tkettua myös lämmityskauden ulkopuolelle kesän tyhjäkäynnin vähentämiseksi. Heidän mielestään myös terminaali- välivarastojen rakentaminen Pohjois-Savoon lisäisi puuhakkeen käyttöä kilpailukykyä. Asiakkaamme ovat sen verran pieniä, että heillä ei ole omia varmuusvarasto. Pohjois-Savon ELY-keskuksesta on mahdollista hakea energiatukea investointi- kehittämishankkeisiin, jotka edistävät energian säästöä, energian käytön tehostamista uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Teksti kuva: Jari Sihvonen

8 8 ILMOITUSLIITE maaseutu.fi Vesantoa petrataan REISKAN TAHTIIN Vesannon urheilukentällä marssii kipakassa tammipakkasessa kolme päättäväistä miestä. Kahdella miehistä on lassaan tavalliset talvikengät, mutta Huttusen Manu on varustautunut 15 asteen pakkaskeliin reino-aamutossuissa. No, mies kulkee reiskoissa kuulemma kesät talvet. Reiska-lkapallon isäksi tituleerattu Mauno Huttunen ei ole ainoa reinoissa tai ainoissa talsiva vesantolainen. Kunnan asukkaiden keski-ikä ylitti viime vuonna ensimmäisen kerran 50 vuotta. Asukkaita Vesannolla on suunnilleen saman verran kuin suomalaisten kansallislkineeksi nimettyjä reino-tossu valmistetaan yhdessä päivässä eli noin 2500 kappaletta. Ei siis ihme, että elämänmeno Pohjois-Savon länsilaidalla siitsevassa maaseutukunnassa on luonnostaan kovin reiskamaista. Rauhallista, lämminhenkistä elämänmyönteistä. Lumihangessa tarpovat miehet ovat päättäneet pitää kiinni lupsakkuudesta, mutta samalla kääntää pienen maalaiskunnan kehityksen kelkan suuntaa. Takavuosina elinkeinotoiminnan kehittäminen olisi ollut yksinomaan kunnan heiniä, mutta Euroopan unionin maaseuturahaston rahoituksella vetovastuun kehittämishankkeesta on ottanut neljänkymmenen yrityksen muodostama Vesannon Yrittäjät ry. Vetovoimainen Vesanto -hankkeessa yritetään löytää keino, joiden avulla madalletaan kynnystä kahden kodin välillä. Maaseutuasumista mahdollistavaa etätyötä -yrittäjyyttä sekä sosiaalista vuorovaikutusta lisäämällä lomaasukkaita kannustetaan osallistumaan paikkakunnan palvelutason -tarjonnan säilymiseen. Samalla heidät halutaan pitää paikkakunnalla nykyistä pitempään. Kyselyn perusteella 80 prosenttia heistä haluaisi viettää täällä enemmän aikaa. Ei me uskota, että ihmiset sankoin joukon muuttaisivat tänne, mutta jos olisivat kolmanneksenkin asta täällä, niin se olisi huippujuttu, Vesannon Yrittäjien puheenjohta Aki Siren hankevetäjä Antti Tulila tuumivat. Vesannolta löytyy toispaikkakuntalaisen loma-asukastaloutta. Vapaaan asukkaista neljännes tulee Kuopion seudulta, neljännes Jyväskylän seudulta, neljännes pääkaupunkiseudulta loput ympäri Suomea. Kesävesantolaiset ovat olleet hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista yhtä innoissaan kuin puuhamiehetkin. Se on havaittu esimerkiksi Facebookissa, jossa Vesannon Yrittäjät on näyttäytynyt ensimmäisten yrittäjäyhdistysten joukossa. Viime kesänä Asinsalmen tanssilavalla järjestetyn kesäasukastapahtuman yleisöryntäys yllätti järjestäjätkin. Vetovoimainen Vesanto -hanke on hyvä esimerkki Euroopan maaseudun kehittämiseen luodusta Leader-toiminnasta. Maaseudun taloudellisia sosiaalisia olo parannetaan paikallisista asukkaista, yrittäjistä julkishallinnon edustajista muodostuvassa yhteistyöverkostossa. Työssä korostetaan alhaalta ylös -periaatetta, omaehtoisuutta paikallista kumppanuutta. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka Pohjois-Savon ELY-keskus tukevat vesantolaisten kehittämishanketta noin eurolla. Pienelle yhdistykselle pienelle paikkakunnalle tämä on aikamoinen mahdollisuus, kun saadaan tuommoinen rahaklöntti käytettäväksi paikallisten olojen kehittämiseen, Vesannon Yrittäjien puheenjohta Aki Siren sanoo. Aki Siren (vas.), Mauno Huttunen Antti Tulila ihmistä sinne pelmahti, vaikka Antti epäili tuleeko sinne ketään, Aki naurahtaa. Puolitoista vuotta kestävän hankkeen aikana tketaan myös Reiska-lkapallon MM-kisojen kehittämistä. Tapahtuma on koonnut neljänä kesänä sato tohvelisankareita Vesannolle. Manu kävi esittelemässä Suomen omaperäisimmäksikin sanottua kesätapahtumaa Pohjoismaiden suurimmilla matkamessuilla Helsingissä. On sanomattakin selvää, että Manun ei tarvinnut messu varten lankata nappas- tai nappiskenkiään. Teksti kuva: Jari Sihvonen Lukikilpailu Kerro mielipiteesi tästä lehdestä osallistu arvontaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme paria Lundhags-retkiluistimia (arvo 149 euroa). Osallistumisaika päättyy Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kilpailun löydät osoitteesta: oivalla! Katso maalaismaisemaa Pohjois-Savon maaseudun monimuotoisuus monialaisuus tarjoavat 2010-luvullakin hyvän maaperän positiivisessa mielessä sopivan älyvappaan ilmapiirin kaikenlaisille ideoille. Etsimme uusia oivalluksia väläyksiä (suom. kehittämisideoita), joiden avulla voimme yhdessä rakentaa uutta toimeentuloa elämänlaatua Sinulle, kotikylällesi Pohjois- Savolle. Älä jää odottamaan tai seuraamaan sivusta, että tänne luodaan uusia työpaikko, palvelu tai asuinviihtyisyyttä. Tee se itse! Niin se on, että elämä maaseudulla on ihmisen parasta aikaa. Maaseudun kehittämisyhdistykset Pohjois-Savon ELY-keskus myöntävät rahoitusta maaseudun yritys- kehittämishankkeisiin. PS.MAASEUTUTIEDOTUS [North Savo is Good Ground for Bright Ideas!] Koillis-Savo sekä Kuopion Siilinjärven maaseutualueet Sisä-Savo, Karttula, Leppävirta sekä Varkauden maaseutualueet Ylä-Savo Maaningan kunta

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia Sisältö: Erilaisia ELY-keskuksia Alue- ja liikennehallinto uudistuvat Liikenne Satakunnassa tärkeä kokonaisuus Miten tavoitat liikenteestä vastaavat Pekka Jokela

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia

Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Itä-Suomen rakennerahastopäivät 3.-4.10.2013, Joensuu Ohjelmakauden 2007-2013 opit saavutuksia ja sudenkuoppia Hanketoteuttajan näkökulmaa, case Itä-Suomen yliopisto (UEF) Satu Juutinen Tutkimuspalvelut

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot