teosvälitys tapahtuman yhteistyössä mukana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "teosvälitys 2009 -tapahtuman 20. 29.3.2009 yhteistyössä mukana"

Transkriptio

1 TAIDEMAALAUS TAIDEMAALARILIITTO 2/ EUROA HUONEESSA JA MAISEMASSA GALLERIOITA EI OLE TARPEEKSI PARIISI MAALAA AINA TAITEEN TEKEMINEN ON UUDEN ETSIMISTÄ

2 Taidemaalariliiton teosvälitys tapahtuman yhteistyössä mukana

3 TAIDEMAALAUS Numero 2/2008 Ensimmäinen vuosikerta. PÄÄKIRJOITUS Tiina Lamminen JULKAISIJA Taidemaalariliitto Erottajankatu Helsinki puhelin (09) faksi (09) /painters PÄÄTOIMITTAJA Tiina Lamminen puhelin TOIMITUSKUNTA Terhi Aaltonen, Paula Holopainen, Tiina Lamminen, Mikko Paakkola, Jukka Pohjola PROJEKTISIHTEERI Eeva-Liisa Rautalahti ILMOITUSMYYNTI Taidemaalaus 1/2009 ilmestyy Tiedot lehden ilmoitusaikataulusta ja hinnoista löytyvät osoitteesta /painters/tmjulkaisu.html tai ne voi tilata projektisihteeri Eeva-Liisa Rautalahdelta, puhelin (09) KANSI Uusi maalaus -näyttely. Ville-Matti Rautjoki pakkaa. Taustalla Jenni Hiltusen maalaus: A De ent Portrait of Pietari Kaakkomäki, 2007, akryyli, alkydi ja spray kankaalle. Kuvaaja Tiina Rekola, Lahden taidemuseo. ULKOASU Jaana Teräväinen PAINO Painohäme Ylöjärvi 2008 KIRJAIN Garamond Premier Pro PAPERI Galerie Art Gloss 250 g (kansi) Galerie Art Gloss 170 g (sisäsivut) MAALAUSTAITEELLE ON PAIKKA Taidemaalariliiton julkaiseman TAIDEMAALAUKSEN toinen numero keskittyy tilaan ja paikkaan. Tila on perustekijä kuvassa, sillä on keskeinen merkitys teosta rakennettaessa. Moni nykymaalaus näyttää sosiaalisen tilanteen. Teokseen on rakennettu sosiaalisen toiminnan tila, sitä katsoja pääsee aavistamaan ja siihen samaistumaan. Maalaukset näyttävät myös taiteen ei-kerronnallisia sisältöjä. Tällaisessa maalauksessa taiteilijan valitsemat kuvalliset rakenteet tiivistyvät ilmaisuksi, jolle ei näytä löytyvän tai sille ei haluta löytyvän suoraa kielellistä ilmaisua. Tässäkin ääripäässä monet asiat palautuvat tilaan, tuohon metafyysisenä hajoavaan tai tiivistyvään, uskon asiaan. Teoksen esittämisen paikka määrittää taiteilijan ja teoksen arvoa. Asetetaanko teos esille yksityisessä nimigalleriassa tai onko teos kenties paikkasidonnainen ja se on nähtävissä taidepyhättöjen ulkopuolella? Teoksen ostaminen keskeiseen kokoelmaan tai museoon vahvistaa nykytaiteilijan asemaa. Museot ja galleriat ovat taiteilijan työlle tärkeitä yhteistyökumppaneita, teosten esittämisen paikkoja. Gallerian toiminta on nykytaiteen lyhytaikaista esittämistä ja taiteen myyntiä. Museoiden tehtäväksi taas tavallisesti ajatellaan laajempien kokonaisuuksien esittäminen, velvollisuus kertoa ja tehdä näkyväksi taiteen jatkuvuus sekä kulttuurihistoria. Taiteilija on rinnakkainen taidekentän muiden toimijoiden kanssa. Edunvalvontakysymyksissä työnjako ei ole selvä, vaan vaatii sopimista. Tampereella Taidemaalari Tiina Lamminen Päätoimittaja ISSN X TAIDEMAALAUS 2/2008 3

4 4 TAIDEMAALAUS 2/2008

5 HUONEESSA JA MAISEMASSA Markus Tuormaa (ent. Perälä) HUONEESSA JA MAISEMASSA IERAILIN TENEUMISSA kahden tilaa käsittelevän nykytaidemaalarin kanssa katsomassa ILHELM AMMERSHØIN maalausta Sisäkuva taiteilijan kodista. Keskustelu AULA LLIKAISEN ja USANNE OTTBERGIN kanssa synnytti vuoropuhelun heidän viimeaikaisten teostensa ja noin sadan vuoden takaisen maalauksen välille. Tanskalainen taiteilija Wilhelm Hammershøi ( ) teki uransa aikana lukuisan määrän sisätilaa ja maisemaa esittäviä maalauksia. Interiöörit houkuttelevat katsojansa kulkemaan avoimiksi jätettyjen ovien kautta huonetilasta toiseen. Sisäkuva taiteilijan kodista on ollut aiemminkin taiteilijoiden keskustelun kohteena. Suomalainen AUL SIPOW ja ruotsalainen LA ILLGREN kävivät kirjeenvaihtoa Hammershøin maalauksista. Osipow kirjoitti useassa kirjeessään Ateneumin kokoelmiin kuuluvasta maalauksesta. Hänen näkökulmassaan korostuivat kuvan rakenne, Wilhelm Hammershøi: Sisäkuva taiteilijan kodista, n. 1900, öljy kankaalle, 65,5 x 54,5 cm. Ateneumin taidemuseo. Kuvaaja Hannu Aaltonen, Kuvataiteen keskusarkisto. sommittelu ja maalauksellisuus. Kirjeenvaihto julkaistiin myöhemmin kirjana. Paula Ollikainen: sisälle maalattu maisema Tuormaa: Aivan kuin Hammershøin maalaama tila ei pysyisi maalauksen reunojen sisäpuolella. Ollikainen: Huonetila rajaa Hammershøin maalauksen tilan jollain lailla puitteisiinsa, mutta kun se kuitenkin avautuu maalauksen reunoille sijoitettujen avoimen oven ja tuolin vuoksi kahteenkin suuntaan, jää tila hyvin avoimeksi. Tuormaa: Mielestäni Hammershøin maalauksen sisätila muistuttaa maisemamaalausta. Huonetilat jatkuvat reunoiltaan aivan kuin maiseman horisontti jatkuu maalauksen reunoilta. Hammershøin interiöörien ja maisemien välillä ei välttämättä ole kovinkaan suurta eroa. Myös sinun maalauksesi Toisenvaraiset tuntuu jatkuvan voimakkaasti kuvan ulkopuolelle. Miten itse koet maisematilan ja huonetilan välisen yhteyden? Ollikainen: Maalasin aiemmin enimmäkseen ulkona olevaa tilaa. Siirtyminen sisätilan maalaamiseen oli luontevaa, kun ajattelin, että lavastan maiseman huonetilaan. Maisemallisuutta lisää Hammershøin maalauksessa sekin, että tuo maalaukseen kuvattu TAIDEMAALAUS 2/2008 5

6 Paula Ollikainen: Toisenvaraiset, 2007, öljy kankaalle, 144 x 251 cm. Kuvaaja Paula Ollikainen. nainen on suuntautunut ulkotilaan, ikkunaan, päin. Omassa maalauksessani on päinvastoin; siinä henkilöt ovat suuntautuneet sisätilaan päin. Heidän suuntautumisensa sulkee myös maalaukseni ulos avautuvaa ikkunaa. Mutta kummassakaan maalauksessa ikkunasta ei näy ulos. Sellainen ikkuna ei oikeastaan ole ikkuna vaan heijastuspinta, kuin diaheitinkangas. Ei voi tietää mitä sen takana on. Tuormaa: Kuin maalauspohja. Sekin on pinta, joka piilottaa taakseen tilaa, mutta antaa mahdollisuuden maalatun tilan olemassaololle. Ollikainen: Hammershøin maalauksessa on paljon tuollaista piilotettua. Esimerkiksi tuo oikealla puolella olevan oven taakse jäävä tila. Katsojana kuvittelen aluksi, että maalauksen nainen on yksin, mutta en voikaan olla siitä varma. Ovi on rajattu aivan saranoidensa kohdalta, joten Hammershøi ei anna mitään vihjettä myöskään siitä mitä maalauksen huonetilan viereisessä tilassa on. Ovesta on tullut enemmänkin huoneeseen pystytetty sermi. Tuormaa: Ovi toimii toisella tavoin kuin tavallisesti. Se ei sulje huonetta, vaan piilottaa tahattomasti jotakin taakseen. Keskimmäiseenkin huonetilaan, siihen jossa nainenkin on, jää paljon katsojalle näkymätöntä hämärää tilaa. Myös sinun maalauksessasi jää paljon piiloon. Huonetilassa olevien aikuisten ihmisten kasvotkin ovat lähes näkymättömissä. Maalauksen ihmiset ovat kuvan reunoilla ja he jäävät kuin sivuosaan jokainen. Katsojana koen, että maalauksesi tila syntyy näiden sivussa olevien ihmisten välisistä jännitteistä. Tila hajoaa heidän kauttaan vaikka he samalla myös muodostavat tilan. Hammershøin maalauksessa on vastaavanainen huonetilan hajoaminen maalauksen reunoilla, mutta se on esitetty ovien ja esineiden avulla. Hänen maalauksessaan on päähenkilö, joka voi selkeämmin keskittyä itseensä. Kuvastaisikohan tällainen erilaisuus maalausten tekoajan erilaista luonnetta? Ollikainen: Lainasin maalaukseni nimeksi biologisen termin. Toisenvaraisuus kuvaa eliöiden riippuvuutta toisistaan. Maalauksessani se kuvaa ihmisten riippuvuutta toisistaan ja ympäristöstään. Vaikka ihminen on oman elämänsä pääosassa, hän on samalla myös toisten ihmisten maailmassa sivuosassa. Tätä sivullisuutta pidän oleellisena asiana omissa maalauksissani. Hammershøin aikana toisenvaraisuutta ei luultavastikaan kyseenalaistettu. Silloin se oli päivittäistä; suurperheen jäsenet asuivat saman katon alla ja he olivat toisistaan riippuvaisia. Nykyään korostetaan yksilöllisyyttä ja yksin selviämistä eikä toisenvaraisuutta haluttaisi myöntää. Tuormaa: Ehkä Hammershøin maalauksen rauhallisempi tila kertoo siitä, miten sen ajan ihmiset ovat suhtautuneet luottavaisemmin toisenvaraisuuteen. Ollikainen: Jotain ristiriitaista Hammershøin maalauksessa kuitenkin on. Vaikka se on hyvin rauhallinen, on tuo tila repivän oloinen siinä miten se jatkuu eri suuntiin. 6 TAIDEMAALAUS 2/2008

7 Tuormaa: Aivan kuin tuo ovi olisi paiskattu auki. Susanne Gottberg: talon hämärä sydän Gottberg: Jos itse olisin maalannut tuon ikkunan, olisin maalannut sen eri tavalla. Olisin korostanut valoa ja maalannut sen selkeämmin ulkovaloksi. Nyt maalauksen viimeinen tila näyttää litteältä. Ikkuna on himmennetty, samea, eikä siitä näy ulos. Se ei päästä ulkotilaa sisälle. Mutta Hammershøi on varmaan tietoisesti maalannut sen noin. Nyt me katsojina pysymme maalauksen sisätilassa. Ikkuna ei vie kiinnostustamme ulkotilaan; huone, jossa maalauksen nainen on, tulee tärkeäksi. Nainen ei seiso suoraan ikkunan ääressä romanttisten maalausten tapaan, vaan hän on huoneessa, josta ei johda ikkunaa ulos. Hän on talon hämärässä sydämessä. Hänen huonetilastaan on vain ovet auki ikkunallisiin tiloihin. Tuormaa: Miksi hän sitten tuntuu kuitenkin katsovan ikkunasta ulos? Gottberg: Minusta nainen ei katso ikkunasta ulos, vaan hänen silmänsä lepäävät siinä ikkunassa. Hän katsoo sisäänpäin. Hän jää meidän katsojien tavoin huonetilaan, itseensä. Hän katsoo ikkunaa samalla tavoin kuin katsomme maalausta yleensä. Katsomme maalausta, mutta kuitenkin katsomme itseemme. Tuormaa: Metsämaalauksissasi tila päättyy syvyyssuunnassa usein voimakkaaseen valoon samalla tavoin kuin Hammershøin maalauksessa. Valo on niin voimakas, että se muuttuu maalauksessa vaaleaksi pinnaksi, jossa itsessään ei ole syvyysvaikutelmaa. Merkitseekö valo omissa maalauksissasi mielestäsi samaa kuin Hammershøin maalauksessa? Gottberg: Sanoin äsken äkkiseltään, että olisin maalannut tuon valon eri tavalla kuin Hammershøi. Olen varmaan aiemmin maa- TAIDEMAALAUS 2/2008 7

8 Susanne Gottberg: Häikäisty hetki, , öljy puulle, 56 X 22,4 cm. Kuvaaja Esko Koskenranta. lannutkin eri tavalla, mutta en ole varma maalaisinko sitä tällä hetkellä eri tavalla. Jos tuo ikkunasta tuleva valo olisi selkeästi maalattu ulkovaloksi, kokisin, että kuljen noiden huonetilojen läpi ja ikään kuin saavutan ne itselleni. Sitten menisin taas uuteen tilaan, josta ikkunasta tuleva valo kertoo. Nykyään koen kuitenkin niin, että tästä välitilasta, jossa Hammershøin maalauksen nainenkin on, löytyy lopulta kaikki tarpeellinen. Nainen ei olekaan välivaiheessa vaikka onkin välitilassa. Tuormaa: Metsämaalauksiasi katsoessani tunnen kaipausta puiden takaa näkyvää valoa kohti. Tarkoitatko, että sen valoisan metsäaukean saavuttaminen ei ole tarpeellista? Gottberg: Ei. Ajatukseni liittyy menetyksiin ja kuoleman tiedostamiseen. Kun tiedostaa oman kuolemansa, tiedostaa samalla, ettei tila jatkukaan loputtomasti eteenpäin. Myöskään kokemiaan menetyksiä ei tarvitse välttämättä korvata uusilla kokemuksilla, ihmisillä tai asioilla, sillä koko eletty elämä on muistoina oman itsen sisällä. Surutyössä ihminen ymmärtää, että menetetty ei tavallaan olekaan menetettyä, koska sen voi löytää sisältään. Siksi ajattelen, että tuo Hammershøin maalaama nainen katsoo sisälleen, eikä ikkunasta ulos vaikka hänen silmänsä lepäävätkin ikkunan valossa. Onhan tuossa maalauksessa muutakin menetykseen viittaavaa, kuten muotokuva seinällä ja tyhjä tuoli sen alla. Joku on poistunut maalauksesta, mutta on silti läsnä. Se maalauksissani oleva metsän takaa tuleva valo kertoo tilasta, joka on oleellinen, vaikka se ei tavallaan viekään minnekään. En halua antaa sille mitään erityistä merkitystä, mutta haluan antaa sille paljon tilaa. Mitä se tila on, ei oikeastaan voi tarkemmin miettiä. Se vain on. Valo metsän takana merkitsee samaa kuin mitä ikkunasta tuleva valo merkitsee Hammershøin maalauksen naiselle. Nainen ei lähde ulos, mutta sieltä tulee valoa, joka heittää merkityksen sisälle hänen omaan tilaansa. Kirja Osipowin ja Billgrenin kirjeenvaihdosta: Ola Billgren & Paul Osipow: Hammershøi. Edition Bløndal. Hellerup, Denmark TAIDEMAALAUS 2/2008

9 ARTISTI MAKSAA Heli Kuparinen ARTISTI MAKSAA STUIN KEVÄÄLLÄ elokuvateatterissa ja odotin lmin alkamista. Valkokankaalla näytettiin mainoksia. Äkkiä kuvaan ilmestyi vuonna 2007 Tanssii tähtien kanssa -kilpailun voittanut ARIKO yhdessä toisen artistin kanssa puolustamaan esiintyvien taiteilijoiden tekijänoikeuksia. Hän sanoi, että jossain vaiheessa harrastus muuttuu työksi, josta on maksettava palkkaa ja ettei taiteilijoiden pidä polkea omia tekijänoikeuksiaan. Esiintyvät taiteilijat ovat jo kauan yhteisessä rintamassa pitäneet huolta Teosto-maksuistaan. Tällainen yhteenliittyminen on kuitenkin toistaiseksi puuttunut kuvataiteilijoiden keskuudesta. Vaikuttaa siltä, että nykyään jokainen ajattelee vain omaa uraansa. Näin sopimukset taidemuseoissa ja muissa julkisissa tiloissa pidettävien näyttelyiden osalta ovat jääneet luomatta. Tekosyitä näyttelykorvausten maksamatta jättämiseen Nykytilanteessa suomalainen taidemuseokenttä käyttää säännönmukaisesti ja säälittä hyväkseen kuvataiteilijoiden keskinäistä kilpailua paikasta auringossa. Usein taiteilijoita kiristetään sillä, että jos taiteilijoille maksetaan, ei ole varaa esitellä heidän taidettaan vaan on koottava näyttelykokonaisuudet vanhoista kokoelmista, edesmenneiden taiteilijoiden teoksista. Kuolleet taiteilijat tulevat museoille halvemmiksi. Toinen kiristyksen keino on vertaaminen galleriatoimintaan. Taiteilijalle sanotaan, ettei museoilla voi olla velvoitteita maksaa tekijänoikeusmaksuja, koska ensimyynnissä gallerioidenkaan ei tarvitse niitä maksaa. Tässä kohtaa kuitenkin unohdetaan, että galleriat ovat myymälöitä, joiden ensisijainen tehtävä on myydä taideteoksia. Näyttelykorvausten maksamatta jättämistä kuvataiteilijalle museot perustelevat yleensä sillä, että taidenäyttely tuo taiteilijalle ilmaista mainosta ja edistää taiteilijan teosmyyntiä. Samalla logiikalla esimerkiksi ÉLINE IONILLE ei pitäisi maksaa lainkaan keikkapalkkiota, sillä tokihan konsertti pienen pohjoismaan pääkaupungissa nostaa laulajattaren maailmanlaajuista levymyyntiä. Kehut eivät elätä Taideteosten julkista esittelyä ja teosmyyntiä ei tulisi sekoittaa keskenään. Taidenäyttely on aina ainutkertainen tapahtuma. Näyttelyripustus on harkittu ja huolellisesti valmisteltu kokonaisuus, aivan samalla tavalla kuin jonkin rockyhtyeen konsertti. Itse taidenäyttely on teos ja se työ, mistä taiteilijoille tulisi maksaa asiallinen korvaus. Taiteilijat syövät samaa leipää kuin muutkin ihmiset, joten heidän työnsä palkkana täytyy olla jotain, jolla leipää saa. On hyvä muistaa, että taidenäyttelyn pitäminen ei ole mitään harrastelijamaista puuhastelua, jota kuka tahansa voi tehdä. Taiteilijat ovat korkeasti koulutettuja huippuammattilaisia, jotka tekevät ankarasti töitä tuodakseen yleisön nautittavaksi huolellisesti valmistellun teoskokonaisuuden. Kuvataiteilijan ammatti edellyttää erikoisosaamista ja pitkää koulutusta siinä kuin oopperalaulajankin. Tosiasia on sekin, että taidemuseonäyttelyistä myydään vain vähän teoksia. Mediajulkisuus on useimmille vain hetkellistä. On ou- Kun näyttelykorvaukset jätetään maksamatta vedoten näyttelyiden tuomaan ilmaiseen mainokseen, ei myöskään Céline Dionille ei pitäisi maksaa keikkapalkkiota, sillä tokihan konsertit nostavat levymyyntiä. TAIDEMAALAUS 2/2008 9

10 Asuinkunnasta riippuen toiset taiteilijat, museoammattilaiset ja museovieraat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Nykykäytäntö on epäreilu kaikille. toa, että alan käytännöt perustetaan oletukselle, että kaikki taiteilijat automaattisesti myyvät paljon töitään, kun nimi mainitaan paikallislehdessä. Usein mediajulkisuudesta huolimatta teosmyynti vaatii samanlaista markkinointia ja paneutumista kuin millä tahansa yrityksellä. Vetoaminen tuleviin markkinoihin onkin museoille vain tapa väistää velvoitteita. Näyttelykorvausten kirjavat nykykäytännöt Taidemuseoalalla työskentelevät valittavat usein alhaisia määrärahoja ja alan kehnoja palkkoja. Tämä on tietenkin totta, mutta ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että taiteilijoiden täytyisi sillä perusteella tinkiä omista, tekijänoikeuslakiin pohjautuvista oikeuksistaan ja kustantaa ihmisten virkistykseksi tehdyt näyttelyt omasta pussistaan. Kysyin keväällä muutamalta suomalaiselta taidemuseolta, millä tavoin ne järjestävät nykytaidenäyttelyitä. Ainoastaan kahdesta museosta tuli vastaus. Toisessa museossa vakuutettiin, että näyttelystä aiheutuvat kulut korvataan ja Kuvasto-maksut maksetaan. Toisessa oli taas tapana järjestää näyttelyitä taiteilijan kustannuksella puhumattakaan Kuvasto-korvauksista. Tällainen menettely oli käytössä silloin, kun kuvataiteilija itse hakee näyttelyaikaa. Tämän lisäksi samaisessa museossa järjestetään kutsunäyttelyitä, jolloin kaikki kulut korvataan ja tekijänoikeusmaksut maksetaan. Nämä vastaukset edustavat sattumalta menettelytapojen ääripäitä ja kuvaavat alalla nykypäivänä vallitsevaa sekavaa käytäntöä. Kaiken lisäksi toiset ovat alalla tasa-arvoisempia kuin toiset. Jos taiteilija valitaan (usein monen hakijan joukosta) museoon pitämään näyttelyä, on se jo sinällään osoitus siitä, että hänen teoksiaan pidetään riittävän korkeatasoisina julkiseen esittelyyn. On siis melko kohtuutonta, että siinä tilanteessa museo luistaa omista velvoitteistaan. Tekijänoikeusmaksut tulisi maksaa riippumatta siitä, onko taiteilija kutsuttu pitämään näyttelyä vai onko hän itse ollut aktiivinen ja hakenut aikaa. Vaihtelevien menettelytapojen vuoksi eivät ainoastaan taiteilijat eri alueilla ole epätasa-arvoisessa asemassa. Myös museoammattilaisilla on erilaiset resurssit toiminnalleen paikkakunnasta riippuen. Nykykäytäntö on epäedullinen myös museoyleisölle. Toisilla kunnilla on toisia paremmat mahdollisuudet tarjota laadukkaita kotimaisia nykytaidenäyttelyitä. Selkeät pelisäännöt tarpeen Jos kunnassa halutaan pitää yllä taidemuseotoimintaa, ei ratkaisu voi olla se, että rahoitus siihen haetaan taiteilijoilta. Kuntien tulisi vuosittain budjetoida riittävästi rahaa taidemuseotoiminnalle näyttelystä aiheutuvat kulut ja tekijänoikeusmaksut mukaan lukien. On aika kummallista, että kaikki muut näyttelyn ympärillä puuhaavat henkilöt saavat työstään palkkaa paitsi tekijä itse. Nykyinen systeemi on löperö ja epätasa-arvoinen. Perussyy sekavaan ja epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen on, että valtio on sälyttänyt kunnille kaiken vastuun taidemuseotoiminnan pyörittämisestä samaan tapaan kuin terveydenhuollon ja opetustoimen puolella on tehty. Kunnilla on taas tähän toimintaan vaihtelevat resurssit, jolloin vastakkain asetetaan kaksi heikossa asemassa olevaa puolta: supistuvien määrärahojen kanssa kamppailevat taidemuseot ja köyhyysrajan alapuolella elävät taiteilijat. Valtion olisi puututtava asiaan ja korvamerkittävä kunnan taidemuseotoimintaan tarkoitetut rahat. Jos halutaan pitää yllä toimivaa taidemuseoverkostoa täytyisi sitä varten luoda realistinen budjetti valtiollisella tasolla niin, että rahat ohjattaisiin suoraan taidemuseotoimintaan. Tässä budjetissa olisi huomioitu näyttelystä aiheutuvat kustannukset ja taiteilijoiden tekijänoikeuspalkkiot. Valtion tulisi myös valvoa taidemuseotoimintaan tarkoitettujen rahojen käyttöä ja estää kuppaaminen taiteilijoiden selkänahasta. 10 TAIDEMAALAUS 2/2008

11 Tiina Heiska: teos sarjasta Auringonpimennys, 2006, öljy kankaalle, 100 X 130 cm. Kuvaaja Tiina Heiska. TAIDEMAALAUS 2/

12 (TAITEILIJOIDEN ARVOSTAMIA) GALLERIOITA EI OLE TARPEEKSI Tiina Lamminen Enoch Bergsten: Odotushuone, 2008, öljy mdf-levylle, 108 X 110 cm. Kuvaaja Enoch Bergsten. (TAITELIJOIDEN ARVOSTAMIA) GALLERIOITA EI OLE TARPEEKSI IRPI UORI- ALTAOJALLA ON yksityinen Galleria Ama Turussa ja Helsingissä. Galleristi Wuori-Valtaojan mukaan gallerian uskottavuus syntyy johdonmukaisuudesta. Houkutus poiketa omasta, pohditusta näyttelypro loinnista on suuri, sillä taiteilijoiden arvostamia gallerioita ei ole tarpeeksi ja hyviä taiteilijoita taas on valtavasti. Miettiessäni monipuolista ja laadukasta näyttelyohjelmaa, pohdin pro lointini äärirajoja, haen teknisesti erilaisia tekijöitä ja erityyppisiä maalareita, Wuori-Valtaoja selvittää. Ohjelman pitää olla sydämellä valittu, ajatuksella: tämä on parasta mitä minä voin antaa ja että tätä on etuoikeus päästä ostamaan. Wuori-Valtaojan mukaan galleristilla on palveltavanaan kaksi yhtä tärkeää asiakaskuntaa. Ne ovat taiteilijat ja ostavat asiakkaat. Toimittaja AULA OLMILA pitkä perspektiivi galleriatoimintaan antaa näkökulman muutoksiin taidekaupassa ja taiteen mediakuvassa. Holmila pitää hölmönä, suorastaan harhaanjohtavana taideneuvontana ohjeita 1, että menkää huutokauppoihin ostamaan halpoja picassoja ja tehkää hyvä sijoitus. Huutokaupoista voi ostaa, jos haluaa vanhaa ja harvinaista ja on ylimääräistä rahaa, mutta jos haluaa ostaa taidetta arvonnousua odottamaan, ainoa kannattava sijoitus on ostaa nuorilta ja tuntemattomilta taiteilijoilta. Tämä vaatii taiteen tuntemusta tai apua siinä. Galleria ja taiteilija Muun muassa Galleria Amassa taiteilijoiden kanssa tehdään kirjalliset sopimukset näyttelyistä, mutta muusta taiteilijan ja galleristin yhteistoiminnasta sopimuksia ei Suomessa yleensä tehdä. Wuori-Valtaoja kertoo, että hänellä ei esimerkiksi ole taloudellisia resursseja solmia pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia ja perustaa omaa tallia. Minulla on pari nuorta taiteilijaa, joita kohtaan tunnen erityistä vastuuta, mutta kyllä yhteistyössä on kyse kahden aikuisen välisestä suhteesta. Siitä sovitaan näyttely kerrallaan. Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Amerikassa ja muualla Euroopassa, enemmistö taiteilijoista ei sitoudu mihinkään galleriaan. Euroopassa ei ymmärretä, miten menestynyt, vakiintunut taiteilija voi olla ilman kotimaista galleristia, Virpi Wuori-Valtaoja huomauttaa. Siellä ei myöskään oikein ymmärretä, että galleria voi edustaa taiteilijaa, joka ei ole oma. Suomi Areenan paneelissa galleristi RIS- TA IKKOLA sanoi, että galleristin tehtävä on pitää huolta taiteilijan työrauhasta. Paula Hol- 12 TAIDEMAALAUS 2/2008

13 milan arvion mukaan sellaisia taiteilijoita ei Suomessa ole kymmentäkään. Kysymykseen, millaiselle gallerialle Suomessa olisi tilaus, Holmila vastaa huomiolla taiteilijakunnan aktiivisuudesta. Jos jokin taiteenlaji ei muuten pääse esille, taiteilijat perustavat oman gallerian. Näin on myös tapahtunut niiden 30 vuoden aikana, jolloin olen gallerioita seurannut: on ammattiliittojen galleriat, mediataidetta ym. edistämään perustettiin Muun galleriat, Forum Box lähti taiteilijoiden tarpeesta jne. Taiteilijat kuuluvat verkostomaisesti gallerian ydinryhmään harvoin virallisten sopimusten kautta. 2 Taiteilija vai galleria Yksityisten galleristien tuen pitää tulla verotuksen kautta, sanoo Virpi Wuori-Valtaoja ja Paula Holmila on samaa mieltä. Välitysprovisiosta menee nyt 22 prosenttia arvonlisäveroa, se pitäisi saada laskemaan, 5 12 prosentin vero olisi sopiva. Galleriatoiminta on riskialtista toimintaa. Laman seurauksena moni galleria lopetti. Myös Galleristit ry:n puheenjohtaja IRSI IEMISTÖN mukaan veroraamin muokkaaminen on paras tapa edistää galleria-alaa. Galleristit ovat tuoneet esille ns. Tanskan mallin, jossa taiteen ensiostoa tuetaan välittäjäportaan arvonlisäveroa laskemalla ja sillä, että yritykset saavat tehdä taiteen ensiostosta käyttöomaisuuden kaltaisen vähennyksen. Vähennykset koskevat myös taidetta, joka on osa rakennusta tai sen välitöntä ympäristöä. Virpi Wuori-Valtaoja lisää, että yksityisiä gallerioita voisi tukea myös työvoimapoliittisin perustein. Galleristi on yrittäjä, jolle on iso taloudellinen kynnys palkata lisäapua. Myös osallistumista ulkomaisille taidemessuille voitaisiin tukea enemmän. Taidemyynnin kulta-aikana, 1980-luvun lopulla, taiteilija myi näyttelyn ja rikastui. Nykyinen tarina on, että taiteilija myy näyttelyn ja jää pari sataa tappiolle. Wuori-Valtaojan mielestä syy voi löytyä laskentatavasta. Jos ei ole apurahaa ja kuluksi laskee elinkustannukset ja materiaalikustannukset, niin menestynytkin näyttely voi jäädä tappiolle. Ilman apurahaa taiteilija ei pärjää Suomessa, tai hyvin harva pärjää, Wuori-Valtaoja sanoo. Voisiko kyse olla gallerian perimistä suurista myyntiprovisioista? Taiteilijalle myönnetty kohdeapuraha näyttelyn järjestämiseen on tavallaan välillistä galleriatukea, Paula Holmila huomauttaa. Wuori-Valtaoja selvittää, että Suomessa galleristilla ja taiteilijalla on yhteistyökäytäntö, jonka mukaan taiteilija osallistuu kulukorvauksiin ja vastaavasti myyntiprovisio on pienempi. Jo Ruotsissa ja Keski-Euroopassa tilanne on toinen. Tämä johtuu Suomen markkinoiden erityisyydestä ja apurahapolitiikasta. Wuori-Valtaoja myöntää kohdeapurahojen olevan välillistä tukea myös gallerioille. Kaupallisesti toimivan gallerian näyttelyohjelman tulisi sisältää sekä taloudellisesti menestyviä näyttelyitä, kohtalaisesti menestyviä näyttelyitä (n tulot = menot) että puhtaasti pro ilinäyttelyitä, joilla pyritään rakentamaan gallerian arvostusta. 3 Galleriatoiminnan kansainvälisyys Jos taiteilija on sidoksissa yhteen galleriaan, kuten UHANA LOMSTEDT Anhavaan, ei museonäyttelyä (Helsingin kaupungin taidemuseo) voi järjestää ilman yhteistyötä galleristin kanssa, Paula Holmila selvittää. Galleriat eivät ole aikaisemmin vaatineet taiteilijoilta kovin tiukkaa sitoutumista, mutta viime aikoina on taidekaupassakin ollut ehtojen ja kilpailun kiristymisen merkkejä. Tämä ei tietenkään koske kuin pientä osaa taiteilijakunnasta. Minulla oli australialaisen AT RASSING- TONIN näyttely elokuussa, Wuori-Valtaoja kertoo. Kun päätin tuoda näyttelyn tänne, etsin museon (Lönnströmin taidemuseo Raumalla), joka voisi esittää retrospektiivisen otoksen taiteilijan tuotannosta. Muuten tuntui hullulta tuoda tänne Suomessa tuntematon taiteilija. Kävijät olivat kiinnostuneita sekä galleria- että museonäyttelystä. Julkisuutta oli, myyntiä ei. Taiteen tuontiprojekteissa ei ole kyse kulttuurihyväntekeväisyydestä. Kun Wuori-Valtaoja tekee yhteistyötä ulkomaisen gallerian kanssa, hän tarjoaa vastavuoroisesti suomalaista taiteilijaa. Kun tällainen galleristien suhde on rakennettu, se voi myös jatkua. Toiminnan potentiaalinen kasvu löytyy ensisijassa ulkomailta, Suomen taiteen mark- TAIDEMAALAUS 2/

14 Iidu Tikkanen: Huvittava puisto, 2007, öljy kankaalle, 200 x 250 cm. Kuvaaja Iidu Tikkanen. kinat ovat pienet. Galleristeilla on hyvää kokemusta, kielitaitoa ja kyky edustaa. He osaavat valita oikeat taiteilijat. Ensimmäisellä kerralla ulkomaisilla taidemessuilla mitään ei välttämättä vielä tapahdu, toisella kerralla jo jotain, kolmannella on hyvät mahdollisuudet päästä läpi: se on vaan niin pitkäjänteistä. Useimmilla eivät kerta kaikkiaan taloudelliset rahkeet riitä, galleristi Virpi Wuori-Valtaoja toteaa. Kansainvälistymistä voi tapahtua toimintana ulospäin (esim. osallistumalla kansainvälisille taidemessuille), sisäänpäin (tuomalla ulkomaisen taiteilijan näyttelyn Suomeen) tai yhteistyöllä (esim. vaihtamalla näyttelyjä ulkomaisen galleristin kanssa) tai näiden yhdistelmällä. 4 Lähteet: 1 Taidesijoittaminen, katso esimerkiksi Kauppalehti / AANA AAHTIO: Taidesijoituksia lompakon mukaan. Tutkija AULIINA AITINEN- AIHO ja toimitusjohtaja ANNU ILDÉN antavat sijoitusvihjeitä. 2 NNUKKA YRÄMÄ ja ERO NHAVA: Vaikutus taidemarkkinoihin taidekauppa ja hinnanmuodostus, s Teoksessa Mitä meillä oli ennen Kiasmaa? kokoelmatoiminnan vaikuttavuus / toim. Päivi Rajakari. Valtion taidemuseo,, emt s emt s TAIDEMAALAUS 2/2008

15 TAITEILIJAT RAKENTAVAT SILTOJ Leena Kangas TAITEILIJAT RAKENTAVAT SILTOJA KULTTUURIEN VÄLILLE AIDEMAALARILIITON VUOSITTAINEN kansainvälinen taiteilijasymposium Sillat Broar Bridges järjestettiin Karjaalla Ensimmäistä kertaa symposiumin yhteydessä toteutettiin seminaari, jossa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa keskusteltiin taiteilijoiden kansainvälisestä yhteistyöstä otsikolla Kärkihankkeita vai ruohonjuuritason toimintaa. Läheltä kauas ja takaisin Ruotsalaistaiteilija ARGARETHA ANSSON käynnisti seminaarin puheosuuden kertomalla kokemuksistaan symposiumeista Romaniassa, Unkarissa ja nyt Suomessa. Jansson näkee symposiumit kohtauspaikkoina, joissa voimme luoda yhteyksiä, rakentaa siltoja erilaisten ihmisten ja kulttuurien välille. Tämä on hänen mielestään tärkeä mahdollisuus meille sekä yksilöinä että taiteilijoina, ja tästä laajenevina kehinä myös paremman, iloisemman ja turvallisemman maailman rakentamiseksi. Myös taidemaalari AN ENNETH ECK- MAN lähti puheenvuorossaan liikkeelle henkilökohtaisesta kertomalla Ranskan-vuosistaan. Tuon ajan, jolla ulkopuolisen silmin saattaa olla kansainvälisyyden sädekehä, suurin merkitys taiteilijalle itselleen oli siinä, että se mahdollisti työskentelyyn syventymisen aivan uudella tavalla. Kaikki taide on paikallista, totesi Weckman kokemuksiinsa nojaten. Kansainvälisyyden sijaan hän mieluummin käyttäisi sanaa monikulttuurinen. Taidekenttä tarvitsee monenlaisia toimijoita Tietty kahtiajako kätkeytyy Weckmanin mielestä jo seminaarin otsikkoon: kärkihankkeet liittyvät kulttuuripolitiikkaan ja rahoitukseen, ruohonjuuritaso taas yksittäisten taiteilijoiden toimintaan. Jokainen kulttuurin kentällä toimiva puhuukin aina omasta sijainnistaan käsin, Weckman muistutti. Suomi on perinteisesti tunnettu valtion tuesta nimenomaan yksittäisille taiteilijoille, ja uudet kulttuuripoliittiset linjaukset suurine vientihankkeineen voivat olla taiteilijakunnasta myös hämmentäviä. Silti meidän taiteilijoiden pitää Weckmanin mielestä ymmärtää, että me emme yksin voi ylläpitää vahvaa taidekenttää. Yleisön, kriitikoiden, museoiden ja gallerioiden lisäksi tarvitaan myös entistä vahvempaa välittäjätasoa. Tarvitaan promoottoreita, tuottajia, kuraattoreita. Mitä laajempi tämä välittävä porras on, sitä useampien ja useammanlaisten tai- Taidemaalariliiton yhdeksäs taiteilijasymposium Karjaalla. TAIDEMAALAUS 2/

16 Inge Dahl: A Twist, 2008, guassi kankaalle, 60 x 60 cm. Kuvaaja Leena Kangas. teilijoiden työtä se todennäköisesti voi edesauttaa. Tälle kulttuurin alueelle tarvitaan Weckmanin mielestä entistä enemmän myös omaa koulutusta. Hyville ideoille on aina tilausta Opetusministeriön tuore Näin suomalaista kulttuuria viedään -raportti ( :n julkaisuja 2008:15), jonka seminaarin paneelikeskusteluun osallistunut ministeriön projektityöntekijä IRA JÖBERG laittoi jakoon, on Weckmanin kanssa samoilla linjoilla. Julkaisussa todetaan, että välittäjäportaan heikkous on rakenteellinen ongelma, joka vaikeuttaa kulttuurituotteiden ja -palveluiden vientiä. Tilanteen parantamiseksi kulttuuriviennin valmisteluryhmä esittää rahoitusta tuottaja- ja manageritoiminnan kehittämiseen. Ulkoasianministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö ETRI UOMI- IKULA oli toinen paneeliin osallistunut valtionhallinnon edustaja. Tuomi-Nikula puhui kapulakielen alle usein hautautuvista asioista hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi. Lentävän lauseen ainesta on hänen toteamuksessaan, että rahaa on kaikkialla ja hyville ideoille sitä löytyy aina. Sillat Broar Bridges-symposiumiin liittyvä näyttely oli esillä Brinkkalan Galleriassa ja Vanhan Raatihuoneen Galleriassa Turussa elokuussa. Taiteilijasymposiumiin osallistui 25 taiteilijaa Suomesta, Unkarista, Romaniasta, Ruotsista, Liettuasta, Tanskasta ja Norjasta. Symposiumin kotisivu: /painters/projects/symposium/index.html 16 TAIDEMAALAUS 2/2008

17 TAIDEMAALAUS 2/

18 PARIISI MAALAA AINA Mikko Paakkola ARIISI MAALAA AINA YKYHETKEN ARIISI EI TUNNU epäilevän maalaustaidetta, vaikka muutama vuosi sitten saattoi siltä näyttääkin, etenkin kaupunginosan betoniblokkeihin hakeutuneissa trendigallerioissa. Juuri nämä galleriat esittävät niitä kansainvälisiä tuotteita, jotka tulevat vastaan kaikkialla muuallakin, ja jos ei aivan kaikkialla muualla, niin ainakin Taschenin kirjoissa ja taidemessuilla. Jo pelkän runsaslukuisuutensa vuoksi pariisilaiset galleriat ovat aina kyenneet tarjoamaan laajan ja moninaisen kirjon taiteesta. kaupunginosan trendihakuiset galleriat eivät ole onnistuneet hallitsemaan kenttää yksin. Vaikka aiemmin näyttikin siltä, että maalin käyttö olisi käymässä harvinaiseksi, niin Pariisin kokoisessa kulttuuriympäristössä on erittäin vaikea ajaa taidemuotoa alas pelkästään käytetyn välineen vuoksi. On muistettava, että 80-luvun nuoret maalaritähdet eivät ehtineet kuluvan vuosituhannen alkuun mennessä pitemmälle kuin keski-ikään, eivät he kadonneet. Eivätkä keräilijätkään kadonneet mihinkään. Maalareille on aina löytynyt oma galleriatila, vaikka kuraattorikenttä olisikin ollut hylkivämpi. Pariisista katsottuna ajoittain pintaan nouseva puhe maalaustaiteen kuolemasta on tuntunut lähes käsittämättömältä. Sitä jauhettiin jo 70-luvulla, Hullun vuoden -68 perintönä, ja jatkettiin niin ikään 80-luvulla, vaikka vuosikymmenen lopulla mitään muuta ei markkinoilta voinut enää löytää. Kuin maalauksia. Maalaustaide saikin 80-luvulla kauppatavaran leiman. Valokuva, suurikokoisina silikonilaminaatteina, on onnistunut myöhemmin valtaamaan tilaa nykytaiteen markkinoilta. Valokuva ei ole kuitenkaan saanut samaa helposti myytävän leimaa kuin mitä maalaustaide sai. Sen sijaan se on saanut poliittisen korrektiuden leiman, mikä on samalla taannut myös kaupallisen korrektiuden leiman. Pariisissa maalaustaiteen arvoa on saattanut osaltaan ylläpitää perinnettä arvostava laaja-alaisuus. Onhan Pariisin taide-elämä muutakin kuin gallerioita, Pariisi on myös museoita. Ainutlaatuinen museokolmio Louvre Musée d Orsay Centre Georges-Pompidou sukeltaa syvälle taiteen ja länsimaisuuden olemukseen. Osaltaan kyse on ollut suurkaupungin avarakatseisuudesta. Väitänkin, että mitä sulkeutuneempi yhteisö, sitä varmemmin maalaustaidetta on oltu ajamassa alas. Provinsiaalinen mielenlaatu on kokenut maalauksen uhkana. Maalaustaide ja diktatuurit tuntuvat hylkivän toisiaan, mikä on maalaustaiteesta keskusteltaessa hyvä pitää mielessä. Nuorten galleristien esittämä taide ja heidän tuottamansa näyttelyt ovat hyvä nykytaiteen mittari. Näissä konseptuaalisuus hallitsi 2000-luvun alussa. Tämä ei sinällään sulkenut maalausta pois, mutta se tarjosi tilan valokuvalle ja installaatiolle. Nykyään yhä useampi uusi galleristi keskittyy esittelemään nimenomaisesti maalaustaidetta. Ja lähteilleen palanneena: vaikka maalaus voidaankin aina ja kaikkialla palauttaa väriin ja muotoon, nuo- 18 TAIDEMAALAUS 2/2008

19 Silja Rantanen: Ihminen tarvitsee Pariisin, 1996, öljy ja gra ittimaali kankaalle, 200 x 200 cm. Kuvaaja Terho Aalto, Hämeenlinnan Taidemuseon kuva-arkisto. Kokoelma: Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma, Hämeenlinnan Taidemuseo. ret galleristit haluavat esitellä esittävää maalaustaidetta, ei pelkästään abstraktia, ei pelkkää väriä ja muotoa. Todellisen näytön maalaustaiteen voimasta Pariisi tarjosi runsas vuosi sitten. Tai ei siihen tarvittu maalaustaidetta. Siihen tarvittiin NSELM IEFER, taidemaalari. Grand Palais, 1900-luvun maailmannäyttelyyn alkujaan rakennettu lasihalli, on luonut uuden näyttelysarjan, joka on hieman provosoivasti nimeltään Monumenta. Näyttelysarja juhlistaa 12 vuotta korjaustöiden vuoksi suljettuna ollutta rakennusta. Sarjan ensimmäiseksi kutsuttiin Anselm Kiefer. Kerrankin hänen suuruudenhulluutensa sai riittävästi tilaa. Massiivisuudellaan Kiefer jyräsi kaiken alleen, niin epäilyt maalaustaiteesta ja sen kohtalosta kuin teoriat postmoderneista ulottuvuuksista. Se oli näyttely, jonka jälkeen ei voi enää muuta kuin mennä saunaan. Siihen suomalaiseen. Jota Pariisissa on yhtä vaikea kaivata kuin löytää. TAIDEMAALAUS 2/

20 Arthur Aillaud: Tiilitalo, 2006, öljy kankaalle, 89 x 116 cm. Kuvaaja A. Ricci. 20 TAIDEMAALAUS 2/2008

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com

Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Heta Laitakari Tapionkatu 13 E 42 33500 TAMPERE 044-5622444 laitakari.heta@gmail.com www.hetalaitakari.com Teen valosta ja veistettävistä materiaaleista toteutettuja teoksia. Valo ja hämärän asteet on

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

Ennen saunaoven asennustöitä varmista, että ovi on ehjä eikä siinä ole vikoja. Vikojen ilmetessä pyydämme ottamaan yhteyttä tuotteen jälleenmyyjään.

Ennen saunaoven asennustöitä varmista, että ovi on ehjä eikä siinä ole vikoja. Vikojen ilmetessä pyydämme ottamaan yhteyttä tuotteen jälleenmyyjään. Saunaoven asennusohjeet Lasioven asennustöiden suorittamiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Lasi ei kestä kovien ja painavien esineiden iskuja. Iskusta lattiaan tai seinään lasi voi rikkoutua. Älä koskaan

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa.

SOPU on päämiehen tuki ja ohjaajien apuväline. Sen paikka on päämiehen kodissa. SOPU-OHJEET YLEISTÄ SOPUa tehdään yhdessä päämiehen kanssa niin, että seuraavat periaatteet toteutuvat: päämies päättää omasta elämästään mahdollisimman paljon päämiehen toiveet ja unelmat otetaan huomioon

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Gustavsbergin uudet sankarit

Gustavsbergin uudet sankarit OY GUSTAVSBERG AB Laippatie 14, FI-00880 Helsinki. Puh 09 3291 8811. Faksi 09 3291 8850. www.gustavsberg.com e-mail: myynti@gustavsberg.com a member of the villeroy & boch group Gustavsbergin uudet sankarit

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Yhteystiedot: 050 5346251,ansari24@hotmail.com; anu.riestola@gmail.com Opinnot 2010 Aalto yliopisto, Taideteollinen Korkeakoulu, TaM kuvataideopettaja

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA

VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA VAHVEMPI KUVATAIDE, RIKKAAMPI SUOMI SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA TAVOITTEET 2015 2019 01 SUOMEN TAITEILIJASEURAN HALLITUSOHJELMA TAVOITTEET 2O15 2O19 1 2 3 4 5 6 7 SUOMESSA OTETAAN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Tee itse. 5 helppoa jouluvinkkiä

Tee itse. 5 helppoa jouluvinkkiä Tee itse 5 helppoa jouluvinkkiä Askartele lautasliinarenkaita Onko sinulla vanhoja kuluneita farkkuja, joita et enää käytä? Voit askarrella niistä lautasliinarenkaita ja kattaa pöydän koreasti joulun alla.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta.

Joomla pikaopas. Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Joomla pikaopas Yksinkertainen opas, jossa neuvotaan esimerkkisivuston teko Joomla julkaisujärjestelmällä vaihe vaiheelta. Paavo Räisänen www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot