Alakylässä sijaitsevan Rantalan kiinteistön ranta-alueen kunnostaminen ruoppaamalla ja täyttämällä, Pori

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 52/2012/2 Dnro ESAVI/602/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Alakylässä sijaitsevan Rantalan kiinteistön ranta-alueen kunnostaminen ruoppaamalla ja täyttämällä, Pori Kiinteistö-Eiger Oy Kiinteistö-Eiger Oy on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Porin kaupungin Alakylässä omistamansa kiinteistön Rantala RN:o 14:107 ranta-alueen kunnostamiseen täyttämällä matalaa ranta-aluetta ja syventämällä vesialuetta rannan edustalla hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on parantaa Kiinteistö-Eiger Oy:n Porin kaupungin Alakylässä omistaman kiinteistön Rantala RN:o 14:107 ranta-aluetta täyttämällä matalaa rantaa ja syventämällä vesialuetta rannan edustalla, jolloin alueelle voidaan rakentaa ja se voidaan ottaa järkiperäiseen hyöty- eli virkistyskäyttöön. Ruopattavalla hiekalla on tarkoitus täyttää matalaa ja nykyisellään käyttökelvotonta rantaa, jotta paikalle voidaan rakentaa toimiva ranta. Hankkeen yleiskuvaus Hakija on ja aluehallintoviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan. Hankealue sijaitsee Pohjanlahden rannalla Reposaaren maantien vieressä. Hankealue on Eteläselkä-nimisen merenlahden ranta- ja vesialuetta ja Rantalan kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 18 ha. Alue on vesisyvyydeltään hyvin matalaa vesialuetta ja vain noin 1 2 ha:n suuruinen alue on keskivedenkorkeuden yläpuolella. Merikortin mukaan Rantalan kiinteistön vesialueen syvyys on enimmillään noin 2,2 m. Vesialue syvenee siten, että pohjoisen kaivualueen (kaivusyvyys 1,0 m) edustalla vesisyvyys noin 300 m:n päässä rantaviivasta on noin 0,9 m ja eteläisen kaivualueen (kaivusyvyys 2,0 m) edustalla vesi- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 syvyys noin 180 m:n päässä rantaviivasta on noin 2,2 m keskivedenpinnasta. Reposaaren maantien kupeessa olevan puustoisen kuivanmaan alueen maanpinnan korkeusasema nousee hieman tason +1 m yläpuolelle. Kyseisen niemekkeen edustalla on pieni kalliopohjainen saari, joka kohoaa tason +1 m yläpuolelle. Pohjamaa on hienoa puhdasta merihiekkaa, jossa ei ole haitallista sedimenttiä tai humusta. Kuivalla maalla on sekalaista rantakasvillisuutta, puita ja pensaita. Matala ranta on voimakkaasti kaisloittunut. Hakemuksen mukaan virkistyskäyttö hankealueella samoin kuin naapurikiinteistöjen alueella on estynyt veden mataluuden takia. Hankkeen myötä naapurikiinteistöt saavat ruoppauksen seurauksena takaisin jo suurelta osin menettämänsä vesiyhteyden. Ammattikalastusta alueella ei harjoiteta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole Natura alueita eikä uimarantoja. Ranta-alueen kunnostussuunnitelma Ruoppaus ja täyttö Suunnitelman mukaan täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 2,6 ha, täyttökorkeus on noin +1,2 2,0 m ja täyttömassoja tarvitaan yhteensä noin m 3. Merialuetta on tarkoitus ruopata yhteensä noin 7,8 ha:n suuruiselta alueelta tasoon -1,0 m tai -2,0 m ja ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän yhteensä noin m 3. Rannan syventäminen vesialueella tehdään ruoppaamalla mereltä maalle päin. Työt aloitetaan toimenpidealueen heinikon/kaislikon poistolla, kuivanmaanosuuksien raivauksella tarpeelliselta osalta sekä mahdollisten humusmaiden poistolla. Käyttökelpoiset pintamaat läjitetään alueen koillisosalla olevalle niemekkeelle, josta ne töiden lopussa otetaan käyttöön rannan maisemointiin. Ruoppausalue Vesialue syvennetään pohjoisella kaivualueella rannasta etäisyydelle, jossa merenpohja on tasolla noin -1,0 m. Eteläisellä kaivualueella ranta syvennetään kahden metrin syvyiseksi. Ruoppausta ei kuitenkaan uloteta piirustuksessa esitettyä rajausta kauemmaksi (merikortin mukaan vesisyvyys 2,2 m). Täyttöalue Rantaviivaa selkeytetään läjittämällä ruoppausalueilta vapautuvaa puhdasta hiekkaa paikalta kerätyistä kivistä ja lohkareista rakennetun reunapenkereen taakse. Rannan maanpinta nostetaan tasolle noin +2,0 m. Rannan 2

3 maisemointi tehdään alueen käyttötarkoitukseen soveltuvana erillisen suunnitelman mukaan. 3 Kaavoitus Hankealueella on voimassa Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava 1996, jossa hankealue on merkitty virkistyskäyttöön (Vmerkintä). Hakemuksen mukaan alue halutaan nyt naapurikiinteistöjen kanssa yhdenmukaiseen käyttöön loma/asunto/virkistysaluerakentamiseen (AP-merkintä ja RA-merkintä). Rantakaavoitusta ei ole asian keskeneräisyyden vuoksi viety vielä alkukatsauksia pidemmälle. Hankkeen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA LAUSUNTO Hakemuksen mukaan hanke ei vaikuta veden laatuun työskentelyaikaa lukuun ottamatta. Hankkeella ei ole vaikutuksia kalakantaan tai kalastukseen. Hanke ei tehtyjen selvitysten perusteella aiheuta vahinkoa tai haittaa millekään taholle. Maisemallisesti hakija haluaa muodostaa alueesta korkeatasoisen virkistys/lomailualueen pengerrysten ja istutusten avulla. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeen hyödyt rantanaapurikiinteistöjen omistajille ja hakijalle ovat taloudellisesti erittäin merkittävät, kun rakennuskelvottomasta vähäisestä ranta-alueesta saadaan huomattavan suuri hyötyrakentamisen alue. Taloudellisen hyödyn määrä on hakijan arvion mukaan useita satojatuhansia euroja. Hanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain 2 3 vuoden aikana. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Porin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Aluehallintovirasto on lisäksi pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Porin kaupungin kaavoitusviranomaiselta mennessä. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Reposaaren-Outoorin vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Tavoitteena on hyvä tila, joka saavutetaan nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Hakemuksen mukaisen hankkeen vaikutukset ovat pääasiassa työnaikaisia ja ohimeneviä, mutta se aiheuttaa vesialueen liettymistä työalueen ulkopuolellekin.

4 4 ELY-keskus on katsonut, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettua haittaa toisen vesialueelle ja hanke melkoisesti vähentää luonnonkauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja ja alueen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Paikka on maisemallisesti näkyvä ja näin laaja hanke muuttaisi maisemaa erittäin merkittävästi. Keskus on vesilain 2 luvun 6 :n nojalla katsonut, että hanke ei ole tarpeen asiakohdan kiinteistön vesi- tai maa-alueen järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Mahdollisesti vireille laitettavan kaavamuutoksen osalta keskus on todennut, että ranta-asemakaavaa laadittaessa alueen rantarakennusoikeus määritellään ns. emäkiinteistöperiaatteen mukaan mitoitusrantaviivan perusteella. Mitoitusrantaviivan pituutta ei ole mahdollista vesialuetta täyttämällä lisätä, joten ranta-asemakaavalla hakijan esittämä hanke ei ole mahdollinen. ELY-keskus on katsonut, ettei hakijalle tule myöntää lupaa kyseisen hankkeen toteuttamiseen. 2) Porin kaupungin ympäristölautakunta on todennut muun muassa, että kyseessä on mittava hanke, jossa alueen luonnonolosuhteet muutetaan kertaheitolla. Alueen eliöstöstä, täyttömaana käytettävän sedimentin laadusta, vaikutuksesta maisemaan ja kalakantoihin ei kuitenkaan ole esitetty minkäänlaista tutkittua tietoa. Kokemäenjoen kuormitushistorian tuntien hakijan tulee teettää selvitykset ainakin täyttöön aiotun sedimentin laadusta sekä alueen nykyisestä pesimälinnustosta. Hankealue on osayleiskaavassa virkistyskäyttöön varattua aluetta ja alueen virkistyskäyttö ei edellytä hakemuksen mukaisia toimenpiteitä. Luvan hakijan tarkoituksena on saada alueelle kaavamuutos, joka mahdollistaisi loma- tai asuinrakentamisen. Alueen soveltuminen asuinrakentamiseen ei ole lautakunnan mielestä itsestään selvää, sillä kiinteistö rajoittuu vilkkaaseen maantiehen ja lähialueella on telakka- ja satamatoimintoja. Vesialueen ruoppaus ja täyttö muuttavat ja heikentävät alueen maisemaa merkittävästi. Lautakunta ei myöskään pidä todennäköisenä sitä, että hankealue voitaisiin ympäristöhaittojen vuoksi muuttaa asuinkäyttöön. Lautakunta on lisäksi todennut, ettei hankealueella ole ammattikalastusta, mutta viereisillä Porin kaupungin omistamilla vesialueilla on. Lähimmät vuokratut pyydyspaikat ovat suunnitellusta täyttöalueesta m:n päässä. Ruoppausalueelta on lähimpään pyydyspaikkaan matkaa muutamia satoja metrejä. Hakemusta on täydennettävä tiedoilla alueen ammattikalastuksesta. Lautakunnan näkemyksen mukaan hakemus tulee hylätä. 3) Porin kaupungin kaavoitusviranomainen (kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä) on lausunnossaan muun muassa todennut, että hankealueella on voimassa Porin kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleis-

5 kaava, jossa kyseinen tila on virkistysaluetta ja vesialuetta. Asemakaavaa ei alueella ole. Alue rajautuu itäreunastaan vahvistetun asemakaavan liikennealueeseen, jolla on seututie nro 269 Mäntyluoto-Reposaari. Alueen pohjoispuolella on ranta-asutusta katkeamattomana rivinä noin 25 rakennuspaikkaa, joista noin puolella on vakituisia asuntoja. Niille on laadittu vuonna 1982 asemakaavaluonnos korjaus- ja täydennysrakentamisen ohjaamiseksi yksittäin, poikkeusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuin. Hakemuksen mukaiselle alueelle tai sen lähiympäristöön ei ole vireillä eikä kaavoitusohjelmassa asemakaavan laatimista (Porin kaupungin kaavoituskatsaus , kaupunginhallituksen hyväksymä ). Kiinteistö-Eiger Oy on päivätyllä kirjeellään anonut kaupungin hyväksyntää ranta-asemakaavan laatimiselle omistamalleen tilalle. Hakijaa on ohjeistettu saattamaan kaavan laatiminen vireille normaalissa järjestyksessä laatimalla valitsemansa kaavoittajan kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), josta ilmenisi anomusta tarkemmin käyttötarkoitus, osalliset, arvioitavat vaikutukset sekä kaavan laatimis- ja toteuttamisaikataulut. Tämän pohjalta tulee neuvotella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa OAS:n riittävyydestä ja kaavan vaatimustasosta. Kaupunkisuunnittelun tiedossa ei ole, että toimenpiteisiin olisi ryhdytty. Vasta kaavan laatimisprosessissa ilmenevät hankkeen edellytykset sekä lähinaapureiden ja muiden osallisten kannanotot ja vaatimukset. Paikalle, jota hakemus koskee, on jo edellisten omistajien toimesta ideoitu vuosikymmenten kuluessa, ainakin 1960-luvulta alkaen erilaisia toimintoja, kuten motellia, loma- ja vakituista asutusta, venesatamaa ja tuulivoiman rakentamista. Sijaintinsa takia paikka on moneen tarkoitukseen kiinnostava ja sen käyttö tulisi suunnitella ennen näin mittavaan maa- ja vesirakennustyöhön ryhtymistä. 4) AA, BB ja CC (kiinteistöt RN:ot 14:31 ja 14:126, Alakylä, Pori) ovat todenneet hankkeen olevan laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan huomattava ja se saattaa aiheuttaa negatiivisia ympäristövaikutuksia mm. vesiluonnolle sekä vaikutusalueen kiinteistöille. On olemassa riski, että pohjasedimenttiin mahdollisesti sitoutuneet haitta-aineet lähtevät suurimittaisen ruoppauksen yhteydessä liikkeelle saastuttaen ympäröivää vesistöä. Eteläselän merenlahden rannoilla on harjoitettu yli sadan vuoden ajan mm. telakka-, satama-, puunjalostus-, konepaja- ym. teollisuustoimintoja. Riskinä on lisäksi irtoaineksen, vesikasvillisuuden, puunjuurakoiden ym. leviäminen ruoppauksen yhteydessä ympäröiville rannoille. Alueiden kaikissa täytöissä tulee käyttää vain täysin puhtaita maa-aineksia. Luvan myöntäminen edellyttää mm. vähintään ruopattavan sedimentin kattavaa ja perusteellista etukäteistä haitta-ainetutkimusta ja lisäksi yksityiskohtaista, hyväksyttävissä olevaa ja sitovaa haittojen eliminointisuunnitelmaa. Hankkeen toteutukselle on myös määrättävä riittävä valvonta. Hankkeeseen ryhtyvältä tulee edellyttää myös turvaavan vakuuden asettamista ennen hankkeeseen ryhtymistä koskien mahdollisten vahinkojen korvaamista hankkeen vaikutusalueen kiinteistöille. Lisäksi hankkeen mai- 5

6 semallisten vaikutusten arviointiin on kiinnitettävä huomiota eikä hankkeella saa olla maisemaan haitallisia vaikutuksia. 5) DD ja EE (Suviranta RN:o 14:32, Alakylä, Pori) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Vaatimuksensa perusteiksi muistuttajat ovat huomauttaneet muun muassa seuraavista seikoista. Rantalan tilan RN:o 14:107 pinta-ala on noin 18 ha, josta tyypillistä vesijättömaata on vajaa 1,5 ha. Kun Reposaaren maantie ja silta rakennettiin 1950-luvulla, ei vesijättömaata ko. tilalla vielä ollut. Muistutuksen liitteenä olevasta maanmittauslaitoksen maastokartasta vuodelta 1970 näkyy Reposaaren maantien vierellä pieni vesijättöalue. Vastaavasti maastokartasta vuodelta 2006 näkyy vesijättöä jo kahdessa kohtaa. Reposaaren maantie sekä rautatie- ja maantiesillat ovat muuttaneet meriveden virtausta siten, että yhdessä maan kohoamisen kanssa vesijättömaan muodostuminen on ollut nopeampaa kuin pelkän maannousun aiheuttama. Sataman ja laivaväylien ruoppaaminen ovat osaltaan lisänneet hienoaineksen määrää meren pohjassa. Vesijättömaa on kauttaaltaan puiden ja pensaiden peitossa. Puusto on tiheää ja osa puista on kuollut pystyyn. Pensaikot ympäröivät rannat. Ranta-alueen kunnostussuunnitelmassa kohdassa 5.2 kaivu- ja täyttötoimenpiteitä ei muistuttajien mielestä kuvata selkeästi. Työn toteuttaminen kunnostussuunnitelman mukaisesti vaatii puiden kaatamista, risukon poistoa ja työmaateiden tekoa vesijättömaalle. Jos kaisilikko ja pohjahumukset varastoidaan kasalle, kuten suunnitelmassa kuvataan, on niistä aiheutuva haju- ja esteettinen haitta suuri. Kunnostussuunnitelman mukaan kaivu ja ruoppaus eivät aiheuta veden samenemista eivätkä haittaa alueen eläimistölle. Alueen merenpohjassa on kuitenkin runsas kotilo- ja simpukkakanta. Kun merestä kaivetaan tai sinne kipataan maata, on selvää, että vesi samenee. Veden sameneminen on haitallista kalojen kudulle ja meren pieneliöille. Mikäli suunnitelman massamäärät pitävät paikkansa, on massavajausta m 3 ( m m 3 ). Tämä aiheuttaa yli autokuorman liikenteen. Täydennetyssä toimenpidekartassa esitetään, että puustoalueelle (noin m 2 ) ei tulisi täyttöä ja +2,0 m täytön määrä olisi siten m 3. Puustoalue on maantien korkeuden alapuolella, joten suunnitelmissa on selvä ristiriita. Muistuttajien mielestä massavajausta on selvästi ja täyttötaso +2,0 m on liian pieni. Muistuttajat ovat lisäksi esittäneet huomautuksia lupahakemukseen toimitettujen täydennysten kohtien 1, 2, 5, 6, 8, 9 ja 10 osalta. Kohta 1. Kiinteistö-Eiger Oy on esittänyt käyneensä neuvotteluja Porin kaupungin kaavoitusosaston ja rakennusvalvonnan kanssa samoin kuin ELYkeskuksen kanssa kesällä Virallisista Porin kaupungin informaatiois- 6

7 ta muistuttajat eivät ole kuitenkaan löytäneet tietoa, että hankkeesta olisi tehty virallisia aloitteita tai asia olisi vireillä. Kohta 2. Voimassa olevassa Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavassa vuodelta 1996 korostetaan, miten maisemakokonaisuudet luovat edustavan näkymän merelle ja miten geologiset muodostumat ja kasvillisuus tekevät siitä merkittävän maisemakohteen. Jos hanke toteutuu, olisi maisemakokonaisuutena luonnollisesti puita kasvavan vesijättömaan tilalla Reposaaren suuntaan noin 450 m ja merelle päin noin 250 m laajuinen täyttömaakenttä. Lähin tuulimylly on aivan hankealueen reunassa, joten sekin rajoittaa hankealueelle rakentamista. Kohta 5. Täydennetty toimenpidekartta on selvästi ristiriitainen Insinööritoimisto Severi Anttonen Ky:n ranta-alueen kunnostussuunnitelman kohdan 5.2 kaivu- ja täyttö sekä piirustuksen ruoppaus ja täyttö toimenpidekartan kanssa. Kohta 6. Väite, että naapurikiinteistöillä ei olisi vesitieyhteyttä, ei pidä paikkaansa. Kaikilla kiinteistöillä on esteetön vesiyhteys vieläpä matalan veden aikana. Muistuttajien asuinaikana vedenkorkeudet ovat vaihdelleet -50 cm +1 m. Hankealue on suurimmaksi osaksi jatkuvasti veden alla ja se antaa naapurikiinteistöille nyt maisemallista virkistystä. Alueen välittömässä läheisyydessä kaupungin omistamilla vesialueilla ammattikalastajilla on 6 vuokrattua pyydyspaikkaa ja hanke veisi niistä ainakin 3. Kohta 8. Muistuttajien käsityksen mukaan hanke sotkisi vettä ainakin 2 3 vuoden ajan. Hanke vaikuttaisi kalakantoihin, tuhoaisi merenpohjan pieneliöstön sekä simpukka- ja kotilokannat. 2 3 vuoden työmaa häiritsisi suuresti alueen runsasta lintukantaa. Kohta 9. Hankkeessa kaivettavat ja ruopattavat massat eivät ole tasapainossa täyttömassojen kanssa. Kohta 10. Väite, että 2 3 vuoden työmaa, jonka pinta-ala olisi yli 6 ha, ei aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa millekään taholle, on muistuttajien käsityksen mukaan väärä. Hankkeesta aiheutui suurta haittaa vesieläimistölle, linnustolle ja ympäristössä asuville. Myös haitta maantieliikenteelle olisi todella mittava. Reposaaren maantien rakentamisen jälkeen luonto on muovannut hankealueen vesijättömaaksi, jolla kasvaa kaunis, merellinen puusto ja pensaikko. Alue on nyt osa yleiskaavassa mainittua edustavaa maisemakokonaisuutta. 7

8 Muistuttajat ovat vastustaneet hakijan halua muuttaa maisemakokonaisuus rakennuskelpoiseksi alueeksi pelkästään taloudellisen hyödyn vuoksi. 6) FF ja GG (Kummeli RN:o 14:23, Alakylä, Pori) ovat ilmoittaneet yhtyvänsä edellä kohdassa 5) mainittujen DD ja EE esittämiin huomautuksiin ja vaatineet hakemuksen hylkäämistä. 8 HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksensä muistutusten ja lausunnon johdosta. Koska eräät naapurirantakiinteistöt ovat vastustaneet hanketta, hakija on ilmoittanut muuttavansa hankesuunnitelmaansa siten, että rantalahdeke hankealueen pohjoisreunassa jätetään kokonaan hankkeen ulkopuolelle. Kyseinen lahdeke muodostetaan erilliseksi määräalaksi, josta muodostetaan erillinen tila. Kyseiselle määrä-alalle on käynnistetty sen maisema- ja luontoarvot takaava luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu. Rannan kaivutoimenpiteitä ei kyseiselle pohjoiselle rantalahdekkeelle tulla tekemään. Hakijan käsityksen mukaan muutostoimenpide helpottaa merkittävästi kaivuu/ruoppauksen vaikutusriskejä, koska enää ei tarvitse käsitellä kaislikkojen alueita ja niiden pohjana olevaa humuspitoista maa-ainesta haittoineen. Selitykseen on liitetty kaksi alustavaa toimenpidekarttaa, joihin on merkitty hankkeen ulkopuolelle nyt rajattu alue. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vielä lisäselvitystä ja päivätyn korjatun/muutetun toimenpidekartan, josta ilmenee muutetun suunnitelman mukainen täyttöalue ja ruoppausalue sekä hankkeen ulkopuolelle rajattu alue (rauhoitetaan noin 1 ha). Uuden suunnitelman mukaan täytettävän vesialueen pinta-ala on noin m 2 ja nykyisen kuivan alueen, jolle ei tule täyttöä, pinta-ala on noin m 2. Muodostuvan maa-alueen pinta-ala olisi siten yhteensä noin m 2. Täyttöä on tarkoitus suorittaa tasoon +1,2 2,2 m ja täyttömassoja tarvitaan yhteensä noin m 3. Merialuetta on tarkoitus ruopata noin m 2 :n suuruiselta alueelta tasoon noin -2,0 m ja ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän yhteensä noin m 3. Lisäksi hakija on ilmoittanut, että alueelle tehdään kaksi hiekkarantaa. Täytetyn alueen päälle istutetaan samassa työvaiheessa puita ja pensaita. Rantaan muodostetaan puustoinen rantapromenadi. Hankealueen oma metsikkö ja pensaikko säilytetään puistomaisena. Hakija on ilmoittanut, että työkohteista, suojaustoimenpiteistä ja muista sen kaltaisista seikoista annetaan yksilöidyt selvitykset sekä otetaan sedimenteistä ja muista vaadituista kohteista pyydettävät näytteet. Otettujen etukäteisnäytteiden ja selvitysten perusteella hakija on uskonut, ettei hankealueelle ole kulkeutunut haitallista pohjasedimenttiä, vaan se on hakeutunut syvempiin vesistökohtiin.

9 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Asiaratkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää Kiinteistö-Eiger Oy:n hakemuksen, joka koskee Porin kaupungin Alakylässä sijaitsevan kiinteistön Rantala RN:o 14:107 ranta-alueen kunnostamista ruoppaamalla ja täyttämällä. Hankkeen kuvaus Hankkeen tarkoituksena on hakemuksen mukaan parantaa Kiinteistö-Eiger Oy:n Porin kaupungin Alakylässä omistaman kiinteistön Rantala RN:o 14:107 ranta-aluetta syventämällä vesialuetta rannan edustalla ja täyttämällä matalaa ranta-aluetta, jolloin alue voidaan ottaa rakennuskäyttöön. Hankealue on Reposaaren maantien varressa olevaa Eteläselkä-nimisen merenlahden matalaa ranta- ja vesialuetta ja Rantalan kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 18 ha. Hakemussuunnitelman mukaan täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 2,6 ha, täyttökorkeus on noin +1,2 2,0 m ja täyttömassoja tarvitaan yhteensä noin m 3. Merialuetta on tarkoitus ruopata yhteensä noin 7,8 ha:n suuruiselta alueelta tasoon -1,0 m tai -2,0 m ja ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän yhteensä noin m 3. Hakijan aluehallintovirastoon toimittaman muutossuunnitelman mukaan täytettävän vesialueen pinta-ala on noin 1,8 ha, täyttökorkeus on +1,2 2,2 m ja täyttömassoja tarvitaan yhteensä noin m 3. Merialuetta on tarkoitus ruopata yhteensä noin 5 ha:n suuruiselta alueelta ja ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän yhteensä noin m 3. Hyödyt ja edunmenetykset Hakemuksen mukaan hankkeen hyötynä on, että nykyistä vesijättöaluetta ja matalaa vesialuetta täyttämällä saadaan lisää rakennuskelpoista aluetta lähes 3 ha ja muutetun suunnitelman mukaan lähes 2 ha. Hankkeesta saatavan taloudellisen hyödyn arvoa on hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella vaikea arvioida luotettavasti. Hakija on arvioinut hyödyksi useita satojatuhansia euroja. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen ruoppaus sekä matalan vesi- ja vesijättöalueen täyttäminen muuttavat hankealueen luonnonolosuhteita merkittävällä tavalla ja pysyvästi. Hankkeesta aiheutuu suuria ja pysyviä vaikutuksia hankealueen merialueelle sekä sen eliöstölle, kasvillisuudelle ja kalakantoihin. Hankkeesta aiheutuu lisäksi maisemahaittaa hankkeen lähialueen kiinteistöille. Hakemuksessa esitetyt tiedot hankkeen teknisestä toteuttamisesta ja sen vaikutuksista ovat kuitenkin huomattavan puutteelliset ja epäluotettavat eikä niiden perusteella voida luotettavasti ja vesilain sekä vesiasetuksen edellyttämällä tavalla arvioida hankkeen toteuttamisen mahdollisuuksia ja hankkeen vaikutuksia ympäröivälle merialueelle ja lähialueen kiinteistöille. Alueen eliöstöstä, ruopattavan ja täyttömaana käytettävän sedimentin laa-

10 dusta sekä hankkeen vaikutuksista kalakantoihin, kalastukseen ja maisemaan ei ole esitetty asiantuntijan laatimia tutkimuksiin perustuvia selvityksiä. Hakijan ilmoittamat tiedot ruopattavan ja täytettävän meri- ja ranta-alueen laajuudesta ovat huomattavan epämääräiset ja hakijan ilmoittamat pintaalat ja massamäärät ovat hakemuskuulutuksen jälkeen muuttuneet. Muutetun suunnitelman osalta aluehallintovirastoon ei ole toimitettu vesiasetuksen edellyttämää riittävän pätevyyden ja kokemuksen omaavan henkilön laatimaa suunnitelmaa, jonka perusteella voitaisiin arvioida luvan myöntämisen edellytyksiä. Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Reposaaren-Outoorin vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on tyydyttävä. Tavoitteena on hyvä tila, joka saavutetaan nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Hakemuksen mukainen ranta-alueen kunnostaminen ei edistäisi vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lupaharkinta Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 1 momentin mukaan lupa rakentamiseen voidaan myöntää, jos se ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Jos rakentamisesta aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus, voidaan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa säädetyillä edellytyksillä lupa rakentamiseen myöntää, jos rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten, kuin sanotun luvun 11 :ssä säädetään. Vesilain 2 luvun 4 :n mukaan harkittaessa rakentamisen edellytyksiä on asemakaava otettava huomioon. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Lupaa harkittaessa on myös katsottava, ettei lupa merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista. Hakemusasiakirjojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta aiheutuu vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Luvan myöntämisen edellytyksiä on näin ollen arvioitava vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetun intressivertailun perusteella. Edellä sanotun perusteella aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty ei ole siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. 10

11 Aluehallintovirasto toteaa lisäksi, että hankealueella on voimassa Porin kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava, jossa tilan Rantala RN:o 14:107 alue on virkistysaluetta (V) ja vesialuetta (W). Asemakaavaa alueella ei ole. Hakijan tavoitteena on muuttaa kaavamerkinnät yhdenmukaiseksi naapurikiinteistöjen kanssa siten, että aluetta voitaisiin käyttää loma/asunto/virkistysaluerakentamiseen. Hakija ei ole esittänyt, että kaavamuutos olisi vielä kaavoitusviranomaisessa vireillä. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu ranta-alueen kunnostaminen on alueella voimassa olevan Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaavan tavoitteiden vastainen. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan myöntäminen hakemuksen mukaiselle hankkeelle myös vaikeuttaisi merkittävästi mahdollisen kaavan laatimista alueelle. Edellä mainituilla perusteilla aluehallintovirasto katsoo, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle ole. 11 Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on ottanut huomioon muistutukset, vaatimukset ja lausunnon siten, ettei lupaa ole myönnetty. KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan yli m 3 ktr suuruista ruoppausta ja vesialueen täyttöä koskevan vesilain 2 luvun mukaisen asian käsittelystä perittävä maksu on euroa.

12 12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kiinteistö-Eiger Oy Jäljennös päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin kaavoitusviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalous Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Ulla Kuusiniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki ja esitellyt ympäristölakimies Ulla Kuusiniemi. UK/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.