Savilahden alueen maankäytön yleissuunnitelmavaihtoehdot KH

Transkriptio

1 Savilahden alueen maankäytön yleissuunnitelmavaihtoehdot KH

2 Kaupunkikuva- ja rakenne Tiiveys, kaupunkimaisuus, sopiminen olevaan rakenteeseen - Kaupunkimaisuus keskeistä - Rakentaminen ja viheralueet selkeinä kokonaisuuksina. - Maisema ja tunnelma keskeistä - Ruutukaavan reunakulma - Järvikaupunki konsepti/teema - lähtökohtana - Vahva kytkentä veteen eri tavoin

3 Pääideat Kaupunkikuva- ja rakenne Kampuskaupunki Hybridikampus: Julkisemmat toiminnot maantasossa, ylemmäksi mentäessä yksityisempää: toimistoja ja asuntoja Kanavakaupunki Kävelyalueet: Rautatieseisakkeelta Kampukselle, edelleen alueen kattavasti KYSille ja Technopolikselle Viherrakentaminen keskiössä Muuntojoustavuus rakennuksissa Kaupunkiympäristön lisäksi nähty toiminnallisen sisällön merkitys Rakentaminen raskaampaa Savilahden pohjukan ympäristössä ja kevenee kohti Savisaarta Rannat virkistyskäyttöön -> puistovyöhykkeet yhdistää ranta-alueet rautatieseisakkeeseen Aukiot palveluiden ja kohtaamisten paikkoina, joka alueella omansa. Seremonia-aukio kampuksella Keskitytty kaupunkiympäristön tunnelmaan. Järvikaupunki konsepti/teema läpi alueen toteutuu monella eri tasolla Jokaisella alueella oma vesiaiheinen idea, joka kuitenkin liittyy kokonaisteemaan Rantojen ja järven aktiivisuus kesä & talvi aikoina Suunniteltu monitasoista kokonaisuutta ja nähty toiminnallisen sisällön merkitys

4 Maankäyttömuodot Kaupunkikuva- ja rakenne Mitoitus (laskettu 1 as/tp /50kem2) Maankäyttömuotoja ei eritelty Yhteensä: kem 2 Asuminen kem 2 (6576 as) Toimitilat kem 2 (4557 tp) Oppilaitokset kem 2 Liiketilat/palvelut kem 2 Yhteensä: kem 2 Asuminen (6171 as) Toimitilat kem 2 (3928 tp) Oppilaitokset kem 2 Liiketilat/palvelut kem 2 Yhteensä.: kem 2 Arvioitu: Asuminen kem 2 (5003 as) Toimitilat kem 2 (5072 tp) Oppilaitokset kem 2 Liiketilat/palvelut 8000 kem 2

5 Toiminnallisuus ja palvelut Toiminnallisuuden ja palveluiden yleinen kokonaisratkaisu - Kaupunkiympäristön lisäksi suunniteltu toiminnallista sisältöä ja ideoitu/ehdotettu selvitettävän jatkosuunnittelussa uusia palvelumahdollisuuksia - Työ keskittyy toiminnallista sisältöä enemmän kaupunkirakenteeseen, - tiloihin ja -kuvaan. - Työssä suunniteltu alueen toiminnallista aktivointia kokonaisuutena - Sisältöä ja palveluja monipuolisesti ja -tasoisesti.

6 Toiminnallisuus ja palvelut Palveluiden sijoittuminen - Palvelut ja toiminta keskittyvät ns. Hybridikampukselle esim. konferenssit, elämykset, ravintolat, välinevuokraus, saunatilat ym. - Myös muualla sellaisia palveluja/toimintaa, joka ei hyödy keskittämisestä. - Palvelut keskittyvät pääosin Savilahden pohjukkaan sijoittuvan kohtaamispaikan/ aukion sekä Savilahdentien varrelle. - Muualla keskeisimmillä paikoilla, mm. aukioiden yhteydessä, talojen pohjakerroksissa - Palveluja ja sisältöä luodaan osaltaan Järvikaupunki/Vesikonseptista koko alueelle. Rantojen ja järven aktiivisuus kesä- sekä talviaikoina = ns. aktiivinen ja älykäs ranta ja järvi. - Toiminnan ja pienpalvelujen yhdistely ja sekoittuneisuus kampusalueella.

7 Toiminnallisuus ja palvelut Virkistys- ja vapaa-ajan palvelut - Varikkoluolaston urheilu- ja vapaa-ajan palvelut, - Leikkipuistot, kuntoilupisteet, pelikentät ja lähiliikuntapaikat, ekosysteemipalvelut - Pienvenesatamat, retkeilykeskus, saunat, uimapaikat, viljelypalsta-alueet. - Viheralueisiin liittyy toimintoja, leikki- ja koirapuistoja, grillipaikkoja jne. - Savisaaren pohjoisosan virkistysaluetta käytetään pääosin nykyisessä ulkoliikuntatoiminnassaan - Uimarantoja ja pienvenesatamia. - Luolastoalueella mm. Louhosareena - Tavallisia tai kelluvia viljelypalstoja, kalastuslaitureita, ulkoilmatapahtumia. - Uimarannat, beach-volley, melonta, suppailu, purjehdus, kuntoiluvälineet, skeittipuisto, minigolf, piknikalueet, avantouinti ja yhteiskäyttöiset rantasaunat, pienvenesatamat, soutuvenelaitureita - Hiihto- ja luistelureitit, valaistu talvipuisto, pelikenttäsarja ja luolastoalue.

8 Toiminnallisuus ja palvelut Kaupalliset palvelut ja muut palvelut - Päiväkoteja. - Prisman alueelle liiketiloja. - Kaupallisten palvelujen sijoittumista ei ole tutkittu tarkasti, mutta esitetty kaupunkirakenne mahdollistaa monipuolisia toimintoja ja palveluja. - Alikulkujen yhteyteen tiloja ja toimintoja. - Prisman alueelle liiketiloja. Kallioluolien alueelle kulttuuri- ym. tapahtumien järjestämispaikka (esim. köysirata, ulkoilmakatsomo, luolateatteri, liikuntapalveluita ja luolahotelli) - Esitetty kaupunkirakenne mahdollistaa toimintoja ja palveluja esim. kivijalkoihin ja keskeisiin aukioihin sijoitettuna. - Palvelukehä ja kiertävät palvelut : esim. kodin yleismies, parturi, hieroja, polkupyöränkorjaaja, tukiopettaja, lähiruokapalvelut jne. - Erillinen kaupallinen selvitys: kaup. palvelut keskitetty joko a) Prisman yhteyteen tai b) Marikon rannan keskeiseen risteykseen - Lisäksi Kampusalueella ja Savisaaressa pienet lähikaupat ja erityisesti rannoilla rantaravintoloita tai kahviloita sekä muualla alueella kioskit, kukkakauppa, parturikampaamot, pizzeria/pubi yms. -16-kerroksinen KYS:n potilashotellitorni alueen maamerkkinä sekä terveysbisnekseen liittyvänä uudisrakennuksena. - Tiedelukio ja päiväkoteja tarpeen mukaan - Tuettua/erityisasumista Pisarassa.

9 Toiminnallisuus ja palvelut Kaupalliset palvelut ja muut palvelut

10 Toiminnallisuus ja palvelut Uudet teknologiat ja niihin liittyvät palvelut - Ideoitu esim. lähiliikkumisen kulttuuria ja liikkumista palveluna mm. autoilun vähentäminen, informaatiojärjestelmät, sähkötoimiset kulkuvälineet, liikkumisen solmupisteet, liikkuvat palvelut, älykontit, robottiparkit ja jätejärjestelmät. - Joukkoliikenteessä erilaisia palvelutasoluokkia ( businesseconomy ) esim. pysäkkikatokseen tai vaihtoalueseen yhdistettynä esim. pakettiautomaatit, noutopisteet ja infotaulut. - Prisman alueelle ehdotettu uusia digitalisaation luomia palvelumuotoja, esim. sähköisiä noutopisteitä. -Robottipysäköintilaitoksia, joissa maantasokerroksissa liike-, palveluja yhteistilaa. - Uudenlaisten teknologioiden mahdollisuuksia mietitty sekä esitetty laaja-alaisesti mm. Vesi-konseptin, liikenteen, energian ja älysovellusten kautta. - Lisäksi mm. liikenteen ekologisia palveluja; sähköllä tai aurinkosähköllä toimiva liikenne, erilaiset sovellusratkaisut, jätteenkeruujärjestelmät - Konseptin kautta esitetty esim. aurinkosähköllä toimiva vesiaihe > nähtävyys- ja tutkimuskohde.

11 Ratkaisut Savilahdentielle Savilahdentie - Savilahdentie tiivis, urbaani ja kaupunkimainen. - Tietä korotettu-> mahdollistaa alitukset - Ylitykset: yhdyskäytävät rakennuksista - Savilahdentien bulevardisoiminen - Ajonopeuksien laskeminen - Liikenneympyrät, shared space -ratkaisut - Savilahdentien siirto lähemmäksi moottoritietä -> laajempi kampusalue, tehokkaampi maankäyttö

12 Savilahden pohjukka - Hybridikorttelit rakennettu vahvasti veden päälle - Noudattaa nykyisten rakennusten muotoa ja koordinaatistoa - Panostettu kävely-ympäristöön, katutasossa ja rannassa palveluita, mm. konferenssitiloja - Vesiaiheet: kanava, allas - Asumista rakennettu veden päälle - Noudattaa pääosin nykyisten rakennusten koordinaatistoa - Näkymä-akseli keskustan suunnasta tullessa - Uimaranta pohjoisosassa - Rakennettu veden päälle, keinosaari, lampi > mahdollista vaiheittaisuuteen - Uusi koordinaatisto aurinkoenergian hyödyntämiseksi - Rakennusten koot ja muodot vaihtelevia - Näkymä-akseli keskustan suunnasta tullessa - Uimala ja vapaa-aikapaikkoja

13 Savisaari - Kerroskorkeudet III-IX - Kanavakaupunki - Rannat vahvasti käsitelty - Kerroskorkeudet II-V - Puukaupunki - Tiivis ja matala - Pikku Pietarin piha Korttelipihat - Kerroskorkeudet IV-XII - Värikkyys, monimuotoisuus

14 Rantojen käyttö, viheralueet - Rakentaminen veden päälle - Rakentaminen selkeinä kokonaisuuksina: sekä rantarakentamista että vapaata rantaa, yhdistyvät muihin viheralueisiin - Kanavat - Viheralueet selkeinä, yhtenäisinä rajattuina kokonaisuuksina - Rannat vapaassa virkistyskäytössä - Yhdistyvät muihin viheralueisiin - Viheralueet selkeinä, yhtenäisinä rajattuina kokonaisuuksina - Pääosin rantarakentamista, mutta rantoja pitkin virkistys- /kulkureitit - Viherverkosto pienempinä kokonaisuuksina

15 Liikenne Joukkoliikenne - Kampusalueen sisällä joukkoliikennereitti. - Lähiraideliikenteen kytkeminen kampukseen poikkiakselilla lähitulevaisuudessa - Savisaari-Marikko -silta ainoastaan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen käyttöön. - Sähkökäyttöinen citybussi, kahdeksikkoreitti: Matkakeskus - keskusta Savilahti.

16 Jalankulku ja pyöräily Liikenne - Eri liikennemuodot yhdistävä poikkiyhteys rautatieseisake-kampus - Laaja, kampusalueen kattava, kävelypainotteinen alue. - Yhteys keskustan suuntaan myös Huuhanmäen kautta. - Suositeltu laadukkaita erillisiä jalankulku ja pyöräilyväyliä. - Kattavasti esitetty pyöräteitä eri nopeuksille ja eri yhteystarpeille, esim. sisäiset reitit ja pikapyörätiet

17 Liikenne Pysäköinti - Pysäköinti ratkaistu pysäköintilaitoksissa, kansipysäköinneillä. (n ap, 1/80 kem2) - Pysäköinti ratkaistu pysäköintilaitoksissa, kansipysäköinneillä sekä robottilaitoksin. ( n ap,1/100 kem2) - Pysäköinti ratkaistu pysäköintilaitoksissa, kansipysäköinneillä sekä maantasopysäköintinä. - Vuorottaispysäköinti hyödynnettävissä -Pysäköintikehä-ajatus (n ap, 1/75kem2)

18 Liikenne Radan, moottoritien ja Savilahden ylitys/alitusratkaisut

19 Energiahuolto ja vähähiilisyys Energiahuollon ja vähähiilisyyden yleinen kokonaisratkaisu - Uusien energiaratkaisujen käytössä huomioidaan alueen ominaispiirteet, kuten veden läheisyys. - Energiantuotantoa suositellaan tarkastelemaan niin keskitettyinä kuin myös hajautettuina järjestelminä. - Lähiliikkumisen kulttuuri, tehokas maankäyttö, kiertotalous-ajattelu ja ekosysteemipalveluiden huomiointi edistävät vähähiilisyyttä. - Voimalinjan mahdollinen siirto. - Alueelle ei ole esitetty tarkempia teknisiä ratkaisuja energiahuoltoon liittyen. - Hyvät liikenneyhteydet sekä kävely- ja pyöräilybulevardit edistävät vähähiilisen liikenteen käyttömahdollisuuksia. - Voimalinjan siirtoa ei tutkittu, mutta todettu sen avaavan mahdollisuuksia - Monipuolinen aurinko- ja geoenergian hyödyntäminen sekä niihin liittyvien uusien teknologioiden hyötykäyttö. - Energiahuoltoa, älykkäitä järjestelmiä ja niiden kehittämismahdollisuuksia on käsitelty laajasti erillisessä selvityksessä. - Sähköisen liikenteen huomiointi: latauspisteet ja reitit. - Ohjeita kaavoitustyöhön. - Voimalinjan siirtäminen osittain.

20 Energiahuolto ja vähähiilisyys Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen Aurinkovoimalakentän sijoittaminen voimajohtojen alle. Suunnitelmassa ei ole käsitelty tarkemmin uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Aurinko- ja geoenergian laaja hyödyntäminen kiinteistöissä, erityisesti Savilahden pohjukan Välke-alueella. Rakennusten suuntaaminen etelä-pohjois - suuntaisesti. Järven hyödyntäminen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Hulevesien hallinta ja uudet teknologiat mm. liikenteen avuksi.

21 Energiahuolto ja vähähiilisyys Älykkäät ratkaisut Monipuoliset digitaaliset palvelut: mm. liikennetarpeet ja niihin vastaaminen. Hybridivoimalat ja älykkäät energiaverkot. Energiatehokas ja tarpeenmukainen valaistus. Sähköiset kevyet liikkumisvälineet. Automatisoidut pysäköintiratkaisut tehostavat maankäyttöä ja valaistuksen tarvetta. Veden puhdistaminen uusiutuvalla energialla. Sähköisen liikenteen palvelumallit ja järjestelmät: latauspisteet ja reittisuunnittelu.