Karjalan tasavallan kalevalainen media esittäytyi Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan tasavallan kalevalainen media esittäytyi Helsingissä"

Transkriptio

1 1 M Karjalan tasavallan kalevalainen media esittäytyi Helsingissä Petroskoissa ilmestyvän suomenkielisen aikakauslehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin kertoi lehtensä nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Lue lisää sivulta 4 Syyskokouksessa isoja päätöksiä ja värikästä keskustelua Unhoon jäänyt kansanperinteen vaalija Ruijansuomalaiset taistelevat oikeuksistaan Suomalaisuuden Liitto piti syyskokouksensa Helsingissä. Liiton puheenjohtajana jatkaa Sampo Terho, jonka lisäksi hallitukseen valittiin merkittäviä uusia nimiä. Lisäksi jäsenistöä puhutti merkittävä kielipoliittinen linjaus. Lue lisää sivulta 3 Eero Salmelainen on kansallisen murroskautemme ajan merkittävä kansanperinteen tallettaja ja suomenkielisen kirjallisuuden esitaistelija. Hänen vaiherikas elämänsä on jäänyt monelta suomalaiselta pimentoon. Lue lisää sivulta 6 Pohjois-Norjaan muuttaneiden suomalaisten jälkeläisistä kveeneistä enää harva puhuu isiensä kieltä. Kveenin puhujista lähes kaikki ovat jo iäkkäitä. Kielen elvytystä vaikeuttaa kiista Norjan valtion kanssa resursseista. Lue lisää sivulta 7

2 2 Pääkirjoitus Syyskokouksen antia Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton syyskokous keräsi tänä vuonna tavallista suuremman määrän osallistujia. Hallitukseen saatiin kaksi uutta kasvoa ja puheenjohtajastakin äänestettiin, mutta sain edelleen jäsenistön luottamuksen. Kiitos siitä! Henkilövalintojen ohella käytiin syyskokouksessa tärkeä keskustelu Liiton kielipoliittisista tavoitteista, erityisesti yksikielisyyden suhteen. Keskustelun ja äänestyksen jälkeen syyskokous päätti jättää ensi vuoden toimintasuunnitelmasta pois siinä viime vuosina olleen kohdan, jossa esitetään Suomen valtion muuttamista virallisesti yksikieliseksi siirtymäajan jälkeen. Tätä ei pidä tulkita niin, että Liitto nyt hyväksyisi sen yksinkertaisesti paikkansa pitämättömän ajatuksen, että suomalaiset olisivat yleisesti kaksikielisiä. Noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on suomenkielinen ja noin kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu kunnassa, joka on yksikielisesti suomenkielinen. Ruotsinkielisiä on 5,3 prosenttia ja lähinnä heistä epäilemättä valtaosa on kaksikielisiä. Päätös ei myöskään tarkoita sitä, että hyväksyisimme yritykset suomenkielisten kieli-identiteetin muokkaamiseksi kohti kaksikielisyyttä. Ajatus elävän kaksikielisyyden ylläpitämisestä ruotsinkielisyyteen pakottamalla loukkaa törkeästi kansalaisten yksityisyyttä, eikä valtiovallalla ole tällaiseen minkäänlaista moraalista oikeutta. Samaan aikaan oppimistulokset osoittavat, ettei pakkojärjestelmä myöskään tuota sitä käytännöllistä kielitaitoa, jota pakottamisen kannattajat ilmeisesti kuvittelevat ylläpitävänsä. Päätös luopua yksikielisyyden vaatimuksesta tarkoittaa sitä, että hyväksymme ajatuksen Suomen valtion säilymisestä kaksikielisenä, samoin kuin niiden kuntien, joissa kaksikielisyys on aitoa. Kaksikielisyys ja pakkoruotsi ovat meille täysin erilliset kysymykset, joista pakkoruotsi on huomattavasti ajankohtaisempi. Ruotsinkielisiä Suomessa on ollut ehkä 1200-luvulta saakka, kun taas pakkoruotsijärjestelmä kehitettiin vasta luvuilla. On siis sekä historiallisesti että loogisesti väärin väittää, että pakkoruotsi olisi edellytys ruotsinkielisyyden säilymiselle Suomessa. Myös lain edessä pakkoruotsi ja kaksikielisyys ovat eri kysymykset, valtion kaksikielisyyden pohjatessa perustuslakiin ja pakkoruotsin opetuslakiin. Kaksikielisyys siis kukoistakoon niissä osissa Suomea, joissa se todella on elävää, eikä ruotsinkielisiä palveluita missään nimessä ole syytä vastustaa siellä, missä niille oikeasti on tarvetta. Suomalaisuuden Liitto haluaa edistää kansalaisoikeuksia eikä purkaa niitä. Siksi keskitymme nyt aikamme tärkeimpään kielipoliittiseen kansalaisoikeuskysymykseen: järjettömän pakkoruotsijärjestelmän purkamiseen. Tässä suhteessa tilanne on jatkuvasti ajankohtainen eduskunnassa etenevän kansalaisaloitteen ansiosta. Suomalaisuuden ytimenä historiallisen jatkumon yhteys nykypäivään Suomalaisia yhdistävät toisiinsa yhteinen pohjoinen maailmankolkka asuinpaikkana, ankara ilmasto ja haastavat luonnonolot, suomalais-ugrilainen kielimuoto sekä tästä yhtälöstä syntyneet kulttuurin ilmenemismuodot. Suomalaisia yhdistävät tekijät ovat muovanneet kansallemme historiallisen jatkumon, jota on vaalittava paitsi oman identiteettimme kunnioittamiseksi, niin myös maailman monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Suomalaisuus on kokonaisuus alueellista monimuotoisuutta, joka on syntynyt ihmisten vuorovaikutuksessa elinpaikkamme kanssa. Siten on muodostunut suomalainen historiallinen jatkumo. Suomalaisuus on vuorovaikutteista naapurikansojemme kulttuurien kanssa. Suomalaisuus on saanut vaikutteita niin lännestä kuin idästä. Osa vaikutteista on omaksuttu sellaisenaan, osaa on sovellettu eteenpäin erityisolosuhteisiimme sopivaksi ja osa ilmiöistä on luotu täällä kokonaan itse. Suomalaisuus on ainutlaatuinen kokonaisuus omaleimaisuutta ja muualta omiin erityisolosuhteisiin sovellettua. Suomalaisuuden elinvoiman tulevaisuudessa määrittää se, kuinka ylpeitä ihmiset ovat historiallisesta kulttuurisesta jatkumostamme. Suomalaisuus ei saa olla vain perinteiden vaalimista, vaan sen tulee olla uusien vaikutteiden aktiivista soveltamista historiallista jatkumoamme kunnioittavalla tavalla. Suomen Mieli haluaa olla olennainen osa suomalaisuusliikkeen uutta nousua. Tässä yhtälössä lehden rooli on tarjota Suomen kansan historiallisesta jatkumosta inspiraatiota uusille suomalaisuusliikkeen tekijöille. Historiallisesta jatkumostamme voivat nykypäivän olosuhteisiin soveltaa kirjailijat, runoilijat, muusikot, taiteilijat, muotisuunnittelijat, kokit ja arkkitehdit. Terve ja vahva kansallinen identiteetti hyödyttää kaikkia. Se luo myönteisiä siteitä kansalaisten välille ja edistää tunnetta yhteisestä vastuusta kotimaamme tulevaisuudesta. Miten Sinä voit edistää suomalaisten historiallisen jatkumon jatkoa? Sakari Linden Kirjoittaja on Suomen Mielen vt. päätoimittaja ja Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen

3 Oskari Laine suomalaisuusmiehenä Oskari Laine Eero Lehti ja Anne Soinila vahvistavat Liiton hallitusta tulevina vuosina Suomalaisuuden Liiton syyskokous pidettiin Helsingin Ostrobotnian tiloissa. Puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terho. Liiton hallitukseen valittiin kausiksi uusina jäseninä kansanedustaja Eero Lehti ja tradenomi Anne Soinila ja hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi professori Ilmari Rostila, valtiotieteiden kandidaatti Simon Elo, humanististen tieteiden kandidaatti Antti Ahonen, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee, eduskunta-avustaja Vilhelm Junnila, valtiotieteiden maisteri, LL.M Sakari Linden ja sijoittaja Jarmo Mero. Liiton jäsen Teuvo Paakkari puhuu kokousväelle. Liitto keskittyy kielivapauden edistämiseen Kokouksen vilkkain keskustelu käytiin kielipolitiikasta. Hallituksen linjaus kielipolitiikasta toimintasuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Tavoitteena on, että pakollinen ruotsin opetus muutetaan vapaaehtoiseksi kaikilla opetuksen tasoilla ja että suomen kielen opiskelun on saatava nykyistä keskeisempi asema kouluissa. Erityisen tärkeää on jatkuvasti kasvavan maahan muuttavan väestön suomen kielen opetus tehokkaimpana kotoutusvälineenä. Suomalaisuuden Liiton hallitus haluaa vastavuoroisesti turvata historiallisten vähemmistöjen oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti. Liitto myös rohkaisee valtiovaltaa käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti. Suomalaisuuden Liitto seuraa edelleen valtioneuvoston suunnittelemaa kuntauudistusta ja sen 3 Uusimaa-lehden tunnus 1890-luvulla. Oskari Laine oli perustamassa lehteä yhdessä Johannes Linnankosken kanssa. Oskari Laine (5. toukokuuta 1859 Mäntsälä 22. huhtikuuta 1933 Mäntsälä) lähti jo nuorena mukaan suomalaisuusliikkeeseen, jonka toiminta oli kasvanut 1880-luvulla Uudellamaallakin. Tarmokkaan luonteensa vuoksi hänestä tuli Johannes Linnankosken uskottu. Linnankoski ja Laine olivat perustamassa Uusimaa-lehteä. He kuuluivat myös lehden uskollisimpiin ja innokkaimpiin avustajiin.laine oli myös perustamassa Porvoon suomalaista kauppayhtiötä ja Porvoon suomalaista yhteiskoulua. Oskari Laine oli Vihtori Peltosen (myöhemmin Johannes Linnankoski) oikea käsi suomalaisuusasioissa Uudellamaalla. Juuri Laine kääntyi Peltosen puoleen suomenkielisen maanviljelysseuran perustamiseksi Uudellemaalle. Peltonen kirjoittikin Uusimaahan vuonna 1896 artikkelin Suomenkielinen maanviljelysseura tarpeen itäiselle Uudellemaalle. Laine määrättiinkin tutustumaan maamiesseura-aatteeseen sen syntysijoilla Ilmajoella, missä ensimmäinen maamiesseura oli perustettu vuonna Ajatus maamiesseuran perustamisesta jäi itämään, vaikka Laineen matka Ilmajoelle jäikin tekemättä. Uudenmaan läänin maanviljelysseura perustettiin Porvoossa Peltosesta tuli ensimmäinen seuran sihteeri, ensimmäisen puheenjohtajan ollessa liberaali Latokartanon maatalouskoulun johtaja Ernst Fabritius. Fabritius jäi kuitenkin jo parin vuoden päästä toiminnasta sivuun toimiakseen vapaammin ruotsinkielisiä viikinkejä vastaan, jotka pitivät suomenkielistä seuraa tarpeettomana. Häntä seurasi Kaarle Ojanen, joka oli suomenmielinen ratsutilallinen Nummelta. Peltosen jätettyä sihteerin tehtävät Laine vei asiakirjat Mäntsälään omaan kamariinsa ja toimi sihteerinä vuoteen 1905 saakka ja rahastonhoitajana vuoteen Vuonna 1918 Laine erosi seuran johtokunnasta oltuaan siinä perustamisesta lähtien 22 vuotta. Kiitollisena tästä työstä kutsui seura joulukuun 18. päivänä 1918 Orimattilan emäntäkoululla pidetyssä seuran syyskokouksessa Laineen seuran kunniajäseneksi. Oskari Laine toimi kansanedustajana vuosina Sitä ennen hän oli jo toiminut talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä Laine toimi myös Mäntsälän kuntakokouksen esimiehenä ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli naimisissa vuodesta 1885 Matilda Apolonia Elsarintyttären kanssa Hän oli syntynyt maanviljelijäperheeseen Aadolf Fredrikinpojan ja Anna Loviisa Antintyttären jälkeläisenä. Laine kuoli huhtikuun 22. päivänä 1933 synnyinkodissaan Mäntsälän Hirvihaarassa lähes 74 vuoden ikäisenä. Kun Laine toukokuun 5. päivänä siunattiin kotikuntansa kirkossa haudan lepoon, niin osoitti sankka surevien omaisten ja ystävien parvi hänelle viimeistä kunnioitustaan lukuisin seppelein ja monin kaunein muistopuhein Uudenmaan läänin maanviljelysseuran seppeleen vainajan arkulle laskivat johtokunnan jäsen Yrjö Härmälä ja seuran sihteeri Viljami Kitunen. Hannu Huvinen vaikutusta kielipoliittisiin ratkaisuihin sekä kustannuksiin ja tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä lainsäädäntöön. Liitto vaatii kunnan kaksikielisyyttä edellyttävän vähemmistön 3000 kuntalaisen rajan poistamista. Yksi- tai kaksikielisyys määriteltäisiin vain nyt laissa mainittujen prosenttiosuuksien mukaan.

4 4 Yhteiskuvassa tapahtumakoordinaattori Sakari Linden (vas.), Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho, esiintyjät Ari Burtsoff, Natalja Sinitskaja, Armas Mashin, Aleksei Tsykarev ja Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Antti Ahonen. Millainen on kalevalaisen median tulevaisuus Venäjän Karjalassa? Karjalan alkuperäiskielten ja kalevalaisen median tilanne vaatii elvytystoimia. Näin todettiin Suomalaisuuden Liiton järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa Helsingissä 14. marraskuuta. Eurooppasalissa pidetyn tilaisuuden avasi Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho. Hän korosti, että oma äidinkieli on ihmisen identiteetin kannalta erittäin tärkeä. Äidinkielellämme voimme ilmaista syvimmät tuntomme vaivattomimmin. Oma kieli vaikuttaa voimakkaasti ajattelutapaamme ja persoonallisuuteemme. Ilman äidinkieltämme emme olisi keitä nyt olemme. Terho kertoi, että Suomalaisuuden Liitolla on aina ollut erityinen kiinnostus Suomen sukukansoihin. Kielikuntamme edustajia ei ole paljon. Erityisen tärkeitä suomalaisuudelle ovat itämerensuomalaiset eli kalevalaiset kansat. Kalevalainen runoperinne on ollut yhteinen kaikille suomalaisten lähisukukansoille vepsäläisiä lukuun ottamatta. Sampo Terhon mukaan Suomen kalevalaiset lähisukukansat ovat saaneet Suomessa liian vähän julkisuutta. Tunnemme virolaisia lukuun ottamatta vain huonosti karjalaisia, vepsäläisiä, inkerikkoja, vatjalaisia ja kveenejä, heidän kieltään ja kulttuuriaan. Terho muistutti, että Suomalaisuuden Liiton toiminnan olennainen osa oli jo ja 1930-luvuilta alkaen heimotyö. Liitto näkee kielisukulaisuuden tärkeänä osana suomalaista identiteettiä. Tämän vuoksi olemme vedonneet myös sisäministeriin, jotta lokakuussa vietettävä sukukansapäivä julistettaisiin liputuspäiväksi. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho totesi, että karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen kieli, jota on puhuttu yhtä kauan kuin suomeakin. Carelian värikäs historia Aikakauslehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin puhui Carelian nykytilanteesta sekä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Carelia on ilmestynyt suomen kielellä Karjalassa lähes 87 vuoden ajan. Se on Karjalan tasavallan toiseksi vanhin lehti nykyään, Mashin kertoi. Carelian julkaisijoita ovat Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ja yhteiskunta- ja mediasuhteiden ministeriö, Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto, Karjalan Rahvahan Liitto, Vepsän kulttuuriseura sekä Periodika-kustantamo. Careliaa rahoitetaan Karjalan tasavallan valtionbudjetista. Mashin kertasi Carelian vaiheita. Lehti ilmestyi ensimmäisen

5 kerran 1928 nimellä Punakantele. Sotien jälkeen se tuli tunnetuksi Punalippu-nimisenä. Sitä alettiin tilata Karjalan tasavallan ulkopuolellekin, kuten Leningradin alueelle, Viroon ja Suomeen. Lehden nimeksi tuli Carelia vuonna Se on Karjalan ainoa aikakauslehti, joka ilmestyy suomen kielellä ja on tarkoitettu lastenikäisiä vanhemmille lukijoille. Supistamispäätös herätti keskustelua Carelia ilmestyi pitkään kaksitoista kertaa vuodessa. Vuosina Careliaa julkaistiin 10 numeroa vuodessa. Vuonna 2013 lehden julkaisijat päättivät äänten enemmistön perusteella Carelian ilmestymiskertojen viisinkertaisesta vähentämisestä. Nykyään se ilmestyy kahdesti vuodessa. Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton edustaja äänesti päätöstä vastaan. Supistamispäätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että Carelian levikki on vähentynyt. Carelian painosmäärä vastaa todellista levikkiä nykyään, ja se on ollut 400 kappaletta tänä vuonna. Carelian edeltäjän Punalipun levikki oli parhaimmillaan noin kappaletta 1980-luvun lopussa. Mashinin mukaan paperille painetun Carelian ilmestymiskertojen vähentämistä perusteltiin myös aikomuksella perustaa lehden verkkosivut ja kehittää niitä. Verkkosivut on tarkoitus avata uuteen vuoteen mennessä. Carelian supistamispäätös herätti vilkasta keskustelua Karjalassa. Tämä keskustelu on tuonut esille laajemmin katsottuna suomalaisuuden ja suomen kielen nykytilaa Karjalan tasavallassa. Mashin toivoo, että verkkosivut tekevät Careliaa tunnetuksi ja edistävät lehden levikkiä. Lukijat toivovat paikkakuntaaineistoa Päätoimittaja Armas Mashin on myös tutkinut Carelian tilaajien ja lukijoiden toivomuksia lehden sisällöstä ja ilmeestä. Tuntuu paljolti siltä, että nykyään lukijat toivovat Careliasta yhä enemmän kuvitettua yleisölehteä, joka kuvastaa monipuolisesti ja elävästi Karjalan tasavallan ja sen ihmisten elämää ja pyrkimyksiä. Aion vahvistaa tätä puolta Careliassa. Tämä edellyttää kirjoitusten lyhempää kokoa sekä kirjoittelun ja kuvituksen parempaa laatua. Carelia aikoo kertoa Karjalan eri kaupungeista, piireistä ja kylistä entistä enemmän. Varsinkin Suomessa asuvat lukijat ovat toivoneet lisää Karjalan paikkakuntia esittelevää aineistoa Careliaan. Esittelemme Karjalan pääkaupunkia Petroskoita ensi vuoden ensimmäisessä Careliassa. Petroskoi on Karjalan suomalaisuuden ja suomen kielen keskittymä. Mashin korosti, että Carelia edistää Karjalan ja Suomen hyvää naapuruutta ja yhteistoimintaa. Pidämme näitä asioita tärkeänä, pysyvänä arvona poliittisen tilanteen suhdannemuutoksista ja näkemyseroista huolimatta. Karjalan kielen jatkuvuus huolettaa Oma Mua on Karjalan rahvahan lehti ja ilmestyy 12-sivuisena. Natalja Sinitskaja on työskennellyt 20 vuotta Oma Muassa, jossa hänen tehtäviinsä on kuulunut kirjoittaa ja kääntää karjalan kielellä. Päätoimittajana toimiva Sinitskaja kertoi karjalankielisestä mediasta uhanalaisen kielen tukena. Karjalaa puhui vuonna 1989 äidinkielenään ihmistä, vuonna 2010 enää Natalja Sinitskajaa huolettaa, että nuoret ja lapset käyttävät karjalaa yhä vähemmän. Sinitskaja painotti, että olisi tärkeää opettaa karjalaisia lukemaan karjalaksi. Monet karjalaa puhuvat eivät näet lue äidinkielellään. Nykyään Oma Mua -lehti on toiminut murdehien yhtistäjänny, ja se on kaikkien karjalaisten yhteinen lehti. Se on lasten karjalankielisessä opettamisessa tärkeä abuniekku. Periodikakustantamosta hyötyä Aleksei Tsykarev on toiminut maaliskuusta 2013 lähtien YK:n ihmisoikeuskomitean alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijana. Hän on Karjalan tasavallan edustaja Barentsin alueen nuorisoneuvostossa ja jäsen Karjalan tasavallan itämerensuomalaisten Oma Muan päätoimittaja Natalja Sinitskaja kertoi lehdestään karjalan kielellä. Aleksei Tsykarev kertoi Periodika-kustantamon työskentelevän vähemmistökielten hyväksi 5 kansojen neuvostossa. Tsykarev on pyrkinyt parantamaan vähemmistökielten asemaa. Periodika-kustantamo on resurssi, jota on tarkoitus hyödyntää. On huomioitava karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten tarve saada tietoa omalla kielellään. Tsykarevin mukaan vähemmistökieliset julkaisut eroavat valtamediasta. Lehtien päätehtävänä on alkuperäiskielien säilyttäminen Karjalan tasavallassa. Monet vähemmistökielten käyttäjät asuvat kaukana Petroskoista. Siksi on tarkoitus perustaa online -kursseja ja digisanakirjoja internetiin. Ohjelmistot on tarkoitus saada sellaiseen muotoon, että niitä voisi käyttää matkapuhelimella. Kohderyhmäksi kannattaa ottaa nuoriso, joka käyttää uutta tekniikkaa. Karjalan tasavalta on virallisesti yksikielinen. EU on tukenut Venäjän vähemmistökieliä, mutta avustus ei ole ruohonjuuritasolla näkynyt. Tsykarev nosti esiin Euroopan vähemmistökielisopimuksen artikla 14:n, jonka voi nähdä karjalankielisten rajat ylittävän mediayhteistyön mahdollisuutena. Hanke on ollut vireillä jo vuosia. Vuonna 2011 Suomen silloinen ulkoministeri Alexander Stubb toivoi, että Suomesta tulisi tukea karjalan kielelle tekemällä rajat ylittävää yhteistyötä. Karjalan kieli osa suomalaisuutta Tverinkarjalaisten varapuheenjohtaja Ari Burtsoff muistutti, että EU-tulkinnan mukaan suomen kieli ei ole Karjalassa vähemmistö- vaan emigranttikieli. Hän toivoi, että Suomessa olisi enemmän karjalankielisiä lehtiä ja karjalaa käytettäisiin mediassa laajemminkin. Se olisi edellytys mediayhteistyölle. Poliittisten puolueiden innostaminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska puolueet eivät näe aihetta vetoavana vaalikampanjoissaan. Suomessa karjalan tulisi olla säilyvä ja elävä kieli, koska se on osa suomalaisuutta. Tverissä ilmestyy vain yksi karjalankielinen lehti Karjalan Sana kerran vuodessa, ja se tarvitsisi nuoria tekijöitä. Burtsoffin mukaan karjalankieliset opiskelevat suomea, mutta se ei edistä karjalan kielen asemaa Tverin alueella. Burtsoff totesi, että karjalankielisten pitää olla itse aktiivisia. On turha odottaa aloitteita valtaa pitäviltä. Rajat ylittävästä kansalaistoiminnasta apua Puheenvuorojen jälkeisessä keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että alkuperäiskielten ja kulttuurien asemaa voi edistää kansalaistoiminnalla. Kynnykset kielten elvyttämiseen eivät ole liian korkealla. Jos on halu harpata yli, mahdollisuuksia löytyy. Mediatoimijoiden olisi tärkeää vierailla toistensa luona. Kansalaistoiminta olisi parempi kuin yleisellä tasolla tehty sopimus. Tärkeää olisi myös kielen prestiisi. Virkavallan olisi ymmärrettävä, että venäjän lisäksi Karjalassa puhutaan suomea, karjalaa ja vepsää. Olisi tärkeä symbolinen ele, että julkiset tekstit olisi painettu myös vähemmistökielillä. Tuomo A. Komulainen

6 6 Eero Salmelainen varjoon jäänyt suuri suomalainen Suomalaisuus ja suomenkielinen kirjallisuus on aina perustunut kahteen kivijalkaan: uupumattomaan työhön ja palavaan innostukseen. Kaikki puurtajat ja palavasieluiset kielen vaalijat eivät kuitenkaan ole saaneet kansakunnan muistissa sitä huomiota, joka heille oikeudenmukaisesti olisi kuulunut. Näin voisi sanoa tapahtuneen merkittävän kansanperinteemme kokoajan ja tallentajan, Eero Salmelaisen kohdalla. Salmelaisen suurtyö, Suomen kansan sadut ja tarinat lienee kuitenkin tavalla tai toisella muodostunut tutuksi niissä lukuisissa painoksissa, joita näistä kansankerronnan aarteista on ajan saatossa otettu. Itse asiassa niitä voi nykyään lukea näköispainoksen sivuilta verkostakin osoitteessa: https:// archive.org/stream/suomenkan sansat00unkngoog#page/n6/ mode/2up Itse suurtyön tekijäkin ansaitsee tulla mainituksi eräänä suomalaisuuden uranuurtajana, jonka lyhyt elämäntaival kertoo suuresta antaumuksesta oman kansakunnan hengenperinnölle. Iisalmesta Kuopioon, Snellmanin vaikutteisiin Eero Salmelainen syntyi 17. huhtikuuta 1830 Iisalmessa sivistyneeseen virkamiesperheeseen. Hänen alkuperäinen nimensä oli Erik Rudbäck. Kymmenen ikäisenä, vuoden 1840 syyspuolella, elokuun 28. päivänä hän pääsi Kuopion alkeiskouluun. Tämä lienee ollut varsin merkittävää, sillä vuonna 1843 alkoi opinahjossa tuntua J. V. Snellmanin voimakas henkinen ja innostava vaikutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi 1931 Sulo Haltsosen toimittaman lyhyen elämäkerran Salmelaisesta. Siinä koulun snellmanilaista henkeä kuvataan seuraavasti: Kuopion ylä-alkeiskoulussa J.V. Snellmanin tiedetään erikoisen voimakkaasti vaikuttaneen koko koulun henkeen. Hänen innostuksensa, ahkeruutensa ja loistavat lahjansa suorastaan uudistivat oppilaitoksen. Hänen pitämänsä koulupuheet ja hänen kirjallinen toimintansa tehosivat koulun nuorimpiinkin kasvatteihin. Innostus lienee ollut tarttuvaa laatua, sillä mm. suomen kielestä kiitettävällä arvosanalla nuorukainen siirtyi 24. elokuuta 1846, 16-vuotiaana, Kuopion lukion oppilaaksi. Päästötodistus tuli kesäkuun 13. päivä Hän oli laudaturin ylioppilas, joka pääsi kirjoille Aleksanterin yliopistoon 22. kesäkuuta Uuttera savolaisnuorukainen ei antautunut opiskelijaelämän huvituksille, vaan ryhtyi määrätietoiseen työhön. Oli paitsi opiskeltava, myös hankittava opiskelijan toimeentulo. Taustalla ei ollut varakasta sukua, vaan savolaisen virkamiesperheen piiristä saatu perussivistys ja työmoraali. Nuorukainen pääsi kotiopettajaksi edistyksellisen teologian professori Frans Ludvig Schaumanin perheeseen. Uudessa ympäristössään nuori mies pääsi nauttimaan sellaisia henkisiä virtauksia, jotka olivat rohkaisemassa ja innoittamassa häntä elämäntyöhönsä. Marraskuun 12. päivä 1849 hänestä tuli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) jäsen. Vuonna 1850 hän alkuvuodesta avusti Suometarta kääntämällä lyhyen tarinan Suomen sodasta. Stipendeillä kansanrunoutta tallentamaan Yliopiston kansantieteilijöiden vaikutteista rohkaistuneena Salmelainen päätti lopettaa kotiopettajan työnsä ja lähteä kenttätyöhön vuonna SKS myönsi kaksi 60 hopearuplan stipendiä kansanrunouden keruuta varten. Stipendin sai Salmelainen sekä vuonna 1823 syntynyt Albin Rothman. Miehille esitettiin matkan suuntaamista Hämeen kaltaisille alueille, joissa oli rikas tarinaperinne. Varsinkin satuperinteen tallentamista pidettiin tärkeänä. Esimerkki löytyi myös Euroopasta, missä 1800-luvun alkupuolella Jacob ja Wilhelm Grimm olivat tallentaneet saksalaista kansanperinnettä. Oli selvää, että kansatarustoissa oli olemassa suunnaton kerronnan rikkaus ja sillä taas suuri merkitys kansan omalla kielellä kirjoitetulle kirjallisuudelle. Keräystyö tempaisikin miehet mukaansa. Heidän matkansa taittui Hämeestä yhä pidemmälle sydänmaita kohden. Kansantarinoiden tallentajat tekivät huomioitaan sekä maasta että kansasta, jotka osoittautuivat värikkäämmiksi ja vaihtelevammaksi kuin he olivat uskoneet. Jos ei joltakin alueelta tuntunut tarinaa karttuvan, niin matkaa jatkettiin sitkeästi. Lopputulos oli nähtävissä vuoden 1850 syksyllä: 72 satua, lauluja, kymmeniä arvoituksia ja sananlaskuja siis aikaisemmin tutkijoille tuntemattomia. SKS:n tutkijalautakuntaa johti tohtori M.A Castrén, joka huomautti, ettei tutkijalautakunta voinut olla antamatta mitä edullisinta arvosanaa. Edelleen hän totesi, että se oli kirjoitettu suomen kielellä ja niin hyvin laadittu, että sen piti saada sijansa Seuran aikakirjoissa. Satujen toimitustyö annettiin Salmelaiselle. Ensimmäinen osa ilmestyi 1852 ja toinen jo Vastaanotto oli suopeaa. Suomen kieltä yliopiston juhlassa Nuori kansanperinteen tallentaja ansaitsee nimelleen maininnan kirjallisen suurtyönsä lisäksi suomen kielen käyttäjänä niissä puitteissa, joissa sitä ei aikaisemmin tavattu kuulla. Maaliskuun 24. päivänä 1852 yleisön protestihuudot keskeyttivät ensi-illan, jossa oli pyritty puhumaan suomea. Kuitenkin vain kolme vuotta myöhemmin vuonna 1855 järjestetyssä samana vuonna kuolleen tsaari Nikolai I:n surujuhlassa historian ja kielitieteiden ylioppilas Eero Salmelainen puheensa kokonaan suomeksi. Suomen kieli alkoi siis hiljalleen hivuttautua virallisesti varteenotettavaksi sivistyskieleksi ja työntää ruotsia tieltään. Erik Rudbäckin kirjailijanimeksi ehti vakiintua suomenkielinen Eero Salmelainen ja opiskelutyökin eteni. Hänen Pro gradunsa liittyi saduntutkimukseen. Työn nimi oli Om äfventyrets inhemska ursprung Sadun kotimaisesta alkuperästä. Vuonna 1856 hänestä tuli filosofian kandidaatti. Miehellä oli nuoresta iästään huolimatta jo sekä kirjallista että akateemista näyttöä lahjoistaan. Edessä olisi kuitenkin vielä väitöskirjan teko. Valitettavasti siitä tuli henkilökohtainen katastrofi. Hyvä mutta hylätty väitöskirja Vuonna 1857 valmistui Salmelaisen väitöskirja Om Finnarens Folkdikt i obunden berättande form Suomalainen kansanrunous kerronnallisessa muodossa. Väitöskirjaa varten tekijä oli perehtynyt huomattavaan määrään eri maiden vastaavaan aihepiiriin kuuluvia tutkimuksia ja selostuksia. Suoria lainauksiakin löytyi runsaasti. Tämä johti siihen, että marraskuun 16. päivä kokoontunut historiallis-kielitieteellinen tiedekunta alkoi pohtia kysymyksiä plagioinnista. Kaikkiaan 70-sivuisessa väitöskirjassa katsottiin olevan Salmelaisen omaa tekstiä 50 sivua. Vastaväittäjänä ollut lehtori C. G. Borg toi lukuisat lainaukset esille lausunnossaan. Arvioiva ryhmä oli aikansa akateemista eliittiä: F. Cygnaeus, N. A. Gyldén, E. J. V. af Brunér, E. Lönnrot, J. V. Snellman, J. J. V. Lagus, Stefan Baranovski sekä edellä kerrottu vastaväittäjä Borg. Asiaa pohdittiin huolellisesti ja väitöskirjan ansiot ja kieliasun sujuvuus saivat osakseen arvostusta. Kokous jäi Snellmanin pyynnöstä mietintätauollekin, mutta 18. marraskuuta hänkin tuli torjuvalle kannalle. Lopulta väitöskirja hylättiin. Tähän saakka kaikessa työssään menestynyt ja onnistumisiin tottunut 27-vuotias Salmelainen masentui ja menetti uskonsa tulevaisuuteensa akateemisessa maailmassa. Hän päätti kihlauksensa, ryhtyi ryypiskelemään ja palasi Savoon. Vuoden 1858 helmikuussa hän aloitti työnsä Kuopion lukiossa. Kuopion piispa Frosterus asetti hänet juhlallisesti virkaansa. Kevätlukukaudella 1858 hän ryhtyi opettamaan suomea Kuopion tyttökoulussa. Suomen kielen opetus olikin tästä eteenpäin hänelle merkittävin työnsä. Näin tämä suomalaisuuden raivaaja palasi tavallaan juurilleen ja kotikonnuilleen. Hiljainen ja vaatimaton elämä ei kuitenkaan suojannut häntä rahapulalta. Välillä erilaiset lisätyöt ja toimeksiannot toivat helpotusta. Hän pääsi mm. Kuopion lääninhallituksen kielenkääntäjäksi. Lopulta vastoinkäymiset ja ilmeisesti vastoinkäymisten aiheuttamat elämäntapojen muutokset saivat aikaan ennenaikaisen kuoleman. Haltsosen kirjoittamassa elämäkerrassa satujen kerääjän poistuminen kuvataan lähes runollisesti: Kun juhannuksesta 1867 oli päästy ja kesäpäivät alkaneet lyhetä, niin uuttera, vaatimaton, lämminsydäminen, mutta myöskin kovakohtaloinen kynänkäyttäjä ja opettaja muutti kesäkuun 29:ntenä 1867 klo 1 päivällä hiljaa Tuonen tuville. Kuoleman syynä Kuopion kirkonkirjat mainitsevat vesitaudin. Ei erehdyttäne, jos lisätään henkisen lamaannuksen katkaisseen aikaisemmin niin toivorikkaan elämän. Savolaisen kirjailijan maallinen maja kätkettiin Kuopion uuteen hautausmaahan. Väitöskirjaskandaalista huolimatta Salmelaisen elämäntyötä muisteltiin pääasiassa arvostavasti maan eri sanomalehdissä. Vuonna 1873 ryhdyttiin haudalle hankkimaan muistokiveä, joka lopulta saatiin paikalleen vuonna 1882, vasta 15 vuotta satujen kokoajan kuoleman jälkeen. Tärkein muistomerkki on kuitenkin hänen kirjallinen työnsä, vaikka akateemista arvoa ei sillä taipaleella tullutkaan. On sopivaa päättää tämä lyhyt esitys Eero Salmelaisesta hänen elämäkertansa loppusanoihin: Eero Salmelaisen merkitys hänen elämäntyönsä kirjallisuutemme historiassa ja 1860-luvun kansallisen murroskauden aikana näyttää ajan matkan pidetessä käyneen entistä selvemmäksi. ( ) Hän on jättänyt sivistyshistoriaamme muiston miehestä, joka on ollut sydämeltään suomalainen ja joka on ollut kansallisen kulttuurimme rakentavia voimia. Jaakko Ojanne

7 7 Suomalaisuuden Liitto muisti 100-vuotiasta jäsentään Aktiivinen ja monipuolinen satavuotias Suomalaisuuden Liiton pitkäaikaisen jäsenen Kalevi Alajoen 100-vuotissyntymäpäiväjuhlia vietettiin Hertan päivänä Lahdessa Johanna Kodissa. Tapahtuma oli hieno, mieleenpainuva ja arvokastilaisuus, missä 100-vuotias sotiemme veteraani piti hienon puheen. Etenkin me nuorempi polvi kuuntelimme kiitollisina hänen muisteluitaan vuosisatansa varrelta. Alajoki kertoi muistumia elämänsä varrelta, hieman sodistakin, mutta aivan erityisen vaikutuksen häneen on tehnyt suomalainen naiskauneus, jota hän ylisti pitkällä rivillä missien nimiä vuosilukuineen. Etelä-Suomen Sanomien nuorelle naistoimittajalle hän kertoi 92-vuotiaana julkaisemastaan omaelämänkerrallisesta romaanistaan Jumalankuva. Suomalaisuuden Liiton puolesta onnittelut Johannes Linnakosken numeroidun ja nimikaiverretun hopeamitalin ja kukkien kera toivat toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalo, hallituksen jäsen Antti Ahonen sekä liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala. Juhlapuheessaan Pekka Sinisalo kiitti Alajokea pitkästä ja arvokkaasta suomalaisuustyöstä sekä Internetin kielipoliittisen keskustelun käynnistämisestä. Toiminnanjohtaja korosti, että juhlittavana ollut Kalevi Alajoki on omin silmin nähnyt koko itsenäisen Suomemme tapahtumat, niin suruineen kuin iloineenkin. Sinisalo kiitti reservin kapteeni Alajokea isänmaan puolustamisesta Adolf Ehrnroothin jalkaväkirykmentti 7. komppanianpäällikkönä. Lämpimät ja kunnioittavat terveiset välitettiin myös Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajalta Sampo Terholta. Vaikuttavaan tilaisuuteen oli saapunut sukulaisia monessa polvessa, Johanna Kodin asukkaita, lehdistöä ja henkilökuntaa sekä seurakunnan edustaja. Pekka Sinisalo Marraskuun alussa Lahdessa 100-vuotisjuhliaan viettänyt Kalevi Alajoki on pysynyt hyväkuntoisena ja toimeliaana vanhoilla päivilläänkin. Eipä hän ole karttanut uusia aluevaltauksiakaan. Asia käy ilmi Etelä-Suomen Sanomien julkaisemasta artikkelista (ESS ). Etelä-Suomen Sanomien haastattelema Kalevi Alajoki pitää pitkän ikänsä salaisuutena lapsuusaikanaan omaksumaansa myönteistä suhdetta työhön sekä suojeluskunnassa aloittamaansa ja koko elämänsä jatkunutta liikuntaharrastusta. Viimeisimpään suunnistuskilpailuunsa Alajoki osallistui 84-vuotiaana. Ruumiin kulttuurin ohella Alajoelta on syntynyt myös hengen tuotteita. Esikoisromaaninsa Jumalankuva hän kirjoitti 92-vuotiaana. Alajoen mukaan romaani kuvaa toista maailmansotaa, ihmisluontoa sodassa ja sen jälkeen. Omana suomalaisena kirjailijaesikuvanaan hän pitää Aleksis Kiveä. Suomalaisuuden Liiton jäsenenä kielikeskustelu on ollut Alajoelle tärkeä. Kuin esimerkkinä huomattavasti nuoremmilleen hän ei ole kaihtanut tietotekniikkaankaan, vaan toi kielikeskustelun ensimmäisenä sosiaaliseen mediaan avatessaan pakkoruotsia vastustavan blogin. Sakari Linden Päivänsankari Kalevi Alajoki onnittelijoidensa ympäröimänä. Kuva: Heikki Tala Pohjois-Norjan suomalaisperäisten kveenien kieli uhkaa sammua Pohjois-Norjassa puhuttavaa suomen läheistä kielimuotoa kveeniä puhuu yhä harvempi ihminen. Kieli ei enää siirry sukupolvelta toiselle, joten kveenin pelastamisella alkaa olla kiire. Kielen elvyttämistä vaikeuttaa kuitenkin resurssien vähäisyys. Pyssyjoella (Børselv) vuonna 2007 avattu Kainun institutti on kveenin (kainun) kielen ja kulttuurin keskus. Pohjoinen kansanryhmä Kveenejä asuu Pohjois-Norjan Ruijassa nykyään noin Heistä kveeniä puhuu kuitenkin enää vain ihmistä. Kveenit ovat Jäämeren rannikolle ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Länsi-Ruijaan 1700-luvulla muuttaneet suomalaisten jälkeläiset ovat identiteetiltään ensisijaisesti kveenejä, kun taas Itä- Ruijaan 1800-luvulla muuttaneet tuntevat itsensä enemmän suomalaisiksi ja välttävät usein kveeninimitystä. Kveenien asioita ajavan Kveenimaayhistyksen puheenjohtaja Bjørnar Seppola on yksi kieltään yhä taitavista kveeneistä. Seppolan, 69, tausta kuvastaa hyvin niitä olosuhteita, joissa kveenit ovat jo vuosisatojen asuneet Jäämeren rannikolla. Hänen isänsä oli maanviljelijä, joka talvisin työskenteli metsässä. Hänen lapsuudenkotiinsa kuului vanhempien ohella viisi lasta, kolme lehmää ja 15 lammasta. Seppola itse aloitti työelämän hakkurina metsässä ja kalastajana. Hän pääsi opettajaseminaariin vuonna 1967 ja valmistui opettajaksi Opettajana ja koulutoimenjohtajana työskentelyn lisäksi hän on laatinut ensimmäiset opetussuunnitelmat suomen kielen opetuksesta Norjan peruskoulujärjestelmässä ja koordinoinut suomen kielen opetusta. Kveenin puhujien määrä romahtanut Bjørnar Seppolan vanhemmat puhuivat lapsuudenkodissa keskenään kveenisuomea. Jo niihin aikoihin lapsille puhuttiin vain norjaa. Norjan viranomaiset suosittelivat tapaa vanhemmille perustellen sen olevan lasten parhaaksi, kertoo Seppola. Vähemmistökielen kannalta tuhoisasta politiikasta johtuen Bjørnar Seppola tapaa enää harvoin kveenejä, joiden kanssa puhua omaa kieltä. Viimeisen 30 vuoden aikana kveenin puhujien määrä onkin laskenut 90 prosenttia. Puhujat ovat nykyään enimmäkseen yli 70-vuotiaita. Kveeniä puhuvia nuoria ei enää ole. Seppolan mukaan kveeni olisi kuitenkin mahdollista pelastaa panostamalla lasten kielipesäopetukseen. Kielipesien tarkoituksena on kasvattaa lapsista sujuvia kveenin kielen käyttäjiä tilanteessa, jossa vanhemmat eivät enää kykene siirtämään kieltä lapsilleen. Norjan valtio haluton tukemaan kveenejä Kveenit hyväksyttiin vuonna 1999 Norjan kansalliseksi vähemmistöksi. Lisäksi kveenin kieli sai maassa kansallisen vähemmistökielen aseman vuonna Tästä huolimatta Norjan valtio kerää Seppolalta roimasti kritiikkiä roolistaan kveenien kielen ja kulttuurin tukijana. Rikas valtio on kanavoinut kveeneille vain pieniä rahasummia, jotka eivät mahdollista kielipesätoiminnan kehittämistä. Kveenit saivat viime vuonna vain 2,5 miljoonaa Norjan kruunua, kun yhden kielipesän toimintakulut olisivat vuodessa 3,5 miljoonaa kruunua, selvittää Seppola. Norjan valtion lastentarhatuki koskeekin vain norjan- ja saamenkielisiä lastentarhoja. Norjan valtion uutena strategiana tuntuukin olevan työntää kieli taka-alalle ja luoda uusi kveenikulttuuri. Strategiaan kuuluu Seppolan mukaan yksittäisten fraasien opettaminen kveeneille omalla kielellä lopun opetuksen tapahtuessa norjan kielellä. Norjassa on luotu uusi määritelmä siitä, kuka on vähemmistökielen käyttäjä. Valtion mukaan määritelmä täyttyy jo silloin, kun henkilö osaa muutamia fraaseja vähemmistökielellä. Suomalaisuuden Liiton kaltaisten järjestöjen Bjørnar Seppola katsoo parhaiten auttavan kveenien asiaa levittämällä tietoa Norjan kielipolitiikasta. Sakari Linden

8 8 AVOIMET OVET Suomalaisuuden Liiton toimistossa Aurorankatu 7 A 1, Helsinki Perjantaina 5. joulukuuta 2014 kello Suomalaisuushenkistä keskustelua, kahvia, teetä, glögiä ja pientä purtavaa. SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! Tervetuloa! Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto Helsingin Tähtitorninmäellä Lauantaina 6. joulukuuta 2014 kello 9.00 Puhujana kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö NMKY:n Rastipartio Viipurin Lauluveikot Radio Suomi Tervetuloa! Suomalaisuuden Liitto ry Tilinumero IBAN FI Suomalaisuuden Liitossa oli 1269 jäsentä Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 22 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 3 4/2014 Syksy Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Vt. päätoimittaja Sakari Linden Toimitussihteeri: Saila Ampuja Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Sata-Pirkan Painotalo, 2014 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Lions-liiton vuosikokous 2013 Heinolassa teki päätöksen palveluaktiviteetista sotiemme veteraanien hyväksi

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Puheenkin johtajuudesta. Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen

Puheenkin johtajuudesta. Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen Puheenkin johtajuudesta Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen Aleksis Kivi: Oravan laulu Makeasti oravainen Makaa sammalhuoneessansa; Sinnepä ei Hallin hammas Eikä metsämiehen ansa Ehtineet milloinkaan.

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot