Karjalan tasavallan kalevalainen media esittäytyi Helsingissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan tasavallan kalevalainen media esittäytyi Helsingissä"

Transkriptio

1 1 M Karjalan tasavallan kalevalainen media esittäytyi Helsingissä Petroskoissa ilmestyvän suomenkielisen aikakauslehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin kertoi lehtensä nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Lue lisää sivulta 4 Syyskokouksessa isoja päätöksiä ja värikästä keskustelua Unhoon jäänyt kansanperinteen vaalija Ruijansuomalaiset taistelevat oikeuksistaan Suomalaisuuden Liitto piti syyskokouksensa Helsingissä. Liiton puheenjohtajana jatkaa Sampo Terho, jonka lisäksi hallitukseen valittiin merkittäviä uusia nimiä. Lisäksi jäsenistöä puhutti merkittävä kielipoliittinen linjaus. Lue lisää sivulta 3 Eero Salmelainen on kansallisen murroskautemme ajan merkittävä kansanperinteen tallettaja ja suomenkielisen kirjallisuuden esitaistelija. Hänen vaiherikas elämänsä on jäänyt monelta suomalaiselta pimentoon. Lue lisää sivulta 6 Pohjois-Norjaan muuttaneiden suomalaisten jälkeläisistä kveeneistä enää harva puhuu isiensä kieltä. Kveenin puhujista lähes kaikki ovat jo iäkkäitä. Kielen elvytystä vaikeuttaa kiista Norjan valtion kanssa resursseista. Lue lisää sivulta 7

2 2 Pääkirjoitus Syyskokouksen antia Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton syyskokous keräsi tänä vuonna tavallista suuremman määrän osallistujia. Hallitukseen saatiin kaksi uutta kasvoa ja puheenjohtajastakin äänestettiin, mutta sain edelleen jäsenistön luottamuksen. Kiitos siitä! Henkilövalintojen ohella käytiin syyskokouksessa tärkeä keskustelu Liiton kielipoliittisista tavoitteista, erityisesti yksikielisyyden suhteen. Keskustelun ja äänestyksen jälkeen syyskokous päätti jättää ensi vuoden toimintasuunnitelmasta pois siinä viime vuosina olleen kohdan, jossa esitetään Suomen valtion muuttamista virallisesti yksikieliseksi siirtymäajan jälkeen. Tätä ei pidä tulkita niin, että Liitto nyt hyväksyisi sen yksinkertaisesti paikkansa pitämättömän ajatuksen, että suomalaiset olisivat yleisesti kaksikielisiä. Noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on suomenkielinen ja noin kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu kunnassa, joka on yksikielisesti suomenkielinen. Ruotsinkielisiä on 5,3 prosenttia ja lähinnä heistä epäilemättä valtaosa on kaksikielisiä. Päätös ei myöskään tarkoita sitä, että hyväksyisimme yritykset suomenkielisten kieli-identiteetin muokkaamiseksi kohti kaksikielisyyttä. Ajatus elävän kaksikielisyyden ylläpitämisestä ruotsinkielisyyteen pakottamalla loukkaa törkeästi kansalaisten yksityisyyttä, eikä valtiovallalla ole tällaiseen minkäänlaista moraalista oikeutta. Samaan aikaan oppimistulokset osoittavat, ettei pakkojärjestelmä myöskään tuota sitä käytännöllistä kielitaitoa, jota pakottamisen kannattajat ilmeisesti kuvittelevat ylläpitävänsä. Päätös luopua yksikielisyyden vaatimuksesta tarkoittaa sitä, että hyväksymme ajatuksen Suomen valtion säilymisestä kaksikielisenä, samoin kuin niiden kuntien, joissa kaksikielisyys on aitoa. Kaksikielisyys ja pakkoruotsi ovat meille täysin erilliset kysymykset, joista pakkoruotsi on huomattavasti ajankohtaisempi. Ruotsinkielisiä Suomessa on ollut ehkä 1200-luvulta saakka, kun taas pakkoruotsijärjestelmä kehitettiin vasta luvuilla. On siis sekä historiallisesti että loogisesti väärin väittää, että pakkoruotsi olisi edellytys ruotsinkielisyyden säilymiselle Suomessa. Myös lain edessä pakkoruotsi ja kaksikielisyys ovat eri kysymykset, valtion kaksikielisyyden pohjatessa perustuslakiin ja pakkoruotsin opetuslakiin. Kaksikielisyys siis kukoistakoon niissä osissa Suomea, joissa se todella on elävää, eikä ruotsinkielisiä palveluita missään nimessä ole syytä vastustaa siellä, missä niille oikeasti on tarvetta. Suomalaisuuden Liitto haluaa edistää kansalaisoikeuksia eikä purkaa niitä. Siksi keskitymme nyt aikamme tärkeimpään kielipoliittiseen kansalaisoikeuskysymykseen: järjettömän pakkoruotsijärjestelmän purkamiseen. Tässä suhteessa tilanne on jatkuvasti ajankohtainen eduskunnassa etenevän kansalaisaloitteen ansiosta. Suomalaisuuden ytimenä historiallisen jatkumon yhteys nykypäivään Suomalaisia yhdistävät toisiinsa yhteinen pohjoinen maailmankolkka asuinpaikkana, ankara ilmasto ja haastavat luonnonolot, suomalais-ugrilainen kielimuoto sekä tästä yhtälöstä syntyneet kulttuurin ilmenemismuodot. Suomalaisia yhdistävät tekijät ovat muovanneet kansallemme historiallisen jatkumon, jota on vaalittava paitsi oman identiteettimme kunnioittamiseksi, niin myös maailman monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Suomalaisuus on kokonaisuus alueellista monimuotoisuutta, joka on syntynyt ihmisten vuorovaikutuksessa elinpaikkamme kanssa. Siten on muodostunut suomalainen historiallinen jatkumo. Suomalaisuus on vuorovaikutteista naapurikansojemme kulttuurien kanssa. Suomalaisuus on saanut vaikutteita niin lännestä kuin idästä. Osa vaikutteista on omaksuttu sellaisenaan, osaa on sovellettu eteenpäin erityisolosuhteisiimme sopivaksi ja osa ilmiöistä on luotu täällä kokonaan itse. Suomalaisuus on ainutlaatuinen kokonaisuus omaleimaisuutta ja muualta omiin erityisolosuhteisiin sovellettua. Suomalaisuuden elinvoiman tulevaisuudessa määrittää se, kuinka ylpeitä ihmiset ovat historiallisesta kulttuurisesta jatkumostamme. Suomalaisuus ei saa olla vain perinteiden vaalimista, vaan sen tulee olla uusien vaikutteiden aktiivista soveltamista historiallista jatkumoamme kunnioittavalla tavalla. Suomen Mieli haluaa olla olennainen osa suomalaisuusliikkeen uutta nousua. Tässä yhtälössä lehden rooli on tarjota Suomen kansan historiallisesta jatkumosta inspiraatiota uusille suomalaisuusliikkeen tekijöille. Historiallisesta jatkumostamme voivat nykypäivän olosuhteisiin soveltaa kirjailijat, runoilijat, muusikot, taiteilijat, muotisuunnittelijat, kokit ja arkkitehdit. Terve ja vahva kansallinen identiteetti hyödyttää kaikkia. Se luo myönteisiä siteitä kansalaisten välille ja edistää tunnetta yhteisestä vastuusta kotimaamme tulevaisuudesta. Miten Sinä voit edistää suomalaisten historiallisen jatkumon jatkoa? Sakari Linden Kirjoittaja on Suomen Mielen vt. päätoimittaja ja Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen

3 Oskari Laine suomalaisuusmiehenä Oskari Laine Eero Lehti ja Anne Soinila vahvistavat Liiton hallitusta tulevina vuosina Suomalaisuuden Liiton syyskokous pidettiin Helsingin Ostrobotnian tiloissa. Puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri, europarlamentaarikko Sampo Terho. Liiton hallitukseen valittiin kausiksi uusina jäseninä kansanedustaja Eero Lehti ja tradenomi Anne Soinila ja hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi professori Ilmari Rostila, valtiotieteiden kandidaatti Simon Elo, humanististen tieteiden kandidaatti Antti Ahonen, vanhempi konstaapeli Hannu Lakee, eduskunta-avustaja Vilhelm Junnila, valtiotieteiden maisteri, LL.M Sakari Linden ja sijoittaja Jarmo Mero. Liiton jäsen Teuvo Paakkari puhuu kokousväelle. Liitto keskittyy kielivapauden edistämiseen Kokouksen vilkkain keskustelu käytiin kielipolitiikasta. Hallituksen linjaus kielipolitiikasta toimintasuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Tavoitteena on, että pakollinen ruotsin opetus muutetaan vapaaehtoiseksi kaikilla opetuksen tasoilla ja että suomen kielen opiskelun on saatava nykyistä keskeisempi asema kouluissa. Erityisen tärkeää on jatkuvasti kasvavan maahan muuttavan väestön suomen kielen opetus tehokkaimpana kotoutusvälineenä. Suomalaisuuden Liiton hallitus haluaa vastavuoroisesti turvata historiallisten vähemmistöjen oikeudet omakieliseen kulttuuriin ja omakielisiin palveluihin alueellisesti ja työpaikkakohtaisesti todellisten tarpeiden mukaisesti. Liitto myös rohkaisee valtiovaltaa käynnistämään neuvottelut naapurimaiden kanssa kieliolojen keskinäisestä vastavuoroisesta järjestämisestä vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen sopimuksen mukaisesti. Suomalaisuuden Liitto seuraa edelleen valtioneuvoston suunnittelemaa kuntauudistusta ja sen 3 Uusimaa-lehden tunnus 1890-luvulla. Oskari Laine oli perustamassa lehteä yhdessä Johannes Linnankosken kanssa. Oskari Laine (5. toukokuuta 1859 Mäntsälä 22. huhtikuuta 1933 Mäntsälä) lähti jo nuorena mukaan suomalaisuusliikkeeseen, jonka toiminta oli kasvanut 1880-luvulla Uudellamaallakin. Tarmokkaan luonteensa vuoksi hänestä tuli Johannes Linnankosken uskottu. Linnankoski ja Laine olivat perustamassa Uusimaa-lehteä. He kuuluivat myös lehden uskollisimpiin ja innokkaimpiin avustajiin.laine oli myös perustamassa Porvoon suomalaista kauppayhtiötä ja Porvoon suomalaista yhteiskoulua. Oskari Laine oli Vihtori Peltosen (myöhemmin Johannes Linnankoski) oikea käsi suomalaisuusasioissa Uudellamaalla. Juuri Laine kääntyi Peltosen puoleen suomenkielisen maanviljelysseuran perustamiseksi Uudellemaalle. Peltonen kirjoittikin Uusimaahan vuonna 1896 artikkelin Suomenkielinen maanviljelysseura tarpeen itäiselle Uudellemaalle. Laine määrättiinkin tutustumaan maamiesseura-aatteeseen sen syntysijoilla Ilmajoella, missä ensimmäinen maamiesseura oli perustettu vuonna Ajatus maamiesseuran perustamisesta jäi itämään, vaikka Laineen matka Ilmajoelle jäikin tekemättä. Uudenmaan läänin maanviljelysseura perustettiin Porvoossa Peltosesta tuli ensimmäinen seuran sihteeri, ensimmäisen puheenjohtajan ollessa liberaali Latokartanon maatalouskoulun johtaja Ernst Fabritius. Fabritius jäi kuitenkin jo parin vuoden päästä toiminnasta sivuun toimiakseen vapaammin ruotsinkielisiä viikinkejä vastaan, jotka pitivät suomenkielistä seuraa tarpeettomana. Häntä seurasi Kaarle Ojanen, joka oli suomenmielinen ratsutilallinen Nummelta. Peltosen jätettyä sihteerin tehtävät Laine vei asiakirjat Mäntsälään omaan kamariinsa ja toimi sihteerinä vuoteen 1905 saakka ja rahastonhoitajana vuoteen Vuonna 1918 Laine erosi seuran johtokunnasta oltuaan siinä perustamisesta lähtien 22 vuotta. Kiitollisena tästä työstä kutsui seura joulukuun 18. päivänä 1918 Orimattilan emäntäkoululla pidetyssä seuran syyskokouksessa Laineen seuran kunniajäseneksi. Oskari Laine toimi kansanedustajana vuosina Sitä ennen hän oli jo toiminut talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä Laine toimi myös Mäntsälän kuntakokouksen esimiehenä ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli naimisissa vuodesta 1885 Matilda Apolonia Elsarintyttären kanssa Hän oli syntynyt maanviljelijäperheeseen Aadolf Fredrikinpojan ja Anna Loviisa Antintyttären jälkeläisenä. Laine kuoli huhtikuun 22. päivänä 1933 synnyinkodissaan Mäntsälän Hirvihaarassa lähes 74 vuoden ikäisenä. Kun Laine toukokuun 5. päivänä siunattiin kotikuntansa kirkossa haudan lepoon, niin osoitti sankka surevien omaisten ja ystävien parvi hänelle viimeistä kunnioitustaan lukuisin seppelein ja monin kaunein muistopuhein Uudenmaan läänin maanviljelysseuran seppeleen vainajan arkulle laskivat johtokunnan jäsen Yrjö Härmälä ja seuran sihteeri Viljami Kitunen. Hannu Huvinen vaikutusta kielipoliittisiin ratkaisuihin sekä kustannuksiin ja tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä lainsäädäntöön. Liitto vaatii kunnan kaksikielisyyttä edellyttävän vähemmistön 3000 kuntalaisen rajan poistamista. Yksi- tai kaksikielisyys määriteltäisiin vain nyt laissa mainittujen prosenttiosuuksien mukaan.

4 4 Yhteiskuvassa tapahtumakoordinaattori Sakari Linden (vas.), Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho, esiintyjät Ari Burtsoff, Natalja Sinitskaja, Armas Mashin, Aleksei Tsykarev ja Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Antti Ahonen. Millainen on kalevalaisen median tulevaisuus Venäjän Karjalassa? Karjalan alkuperäiskielten ja kalevalaisen median tilanne vaatii elvytystoimia. Näin todettiin Suomalaisuuden Liiton järjestämässä avoimessa keskustelutilaisuudessa Helsingissä 14. marraskuuta. Eurooppasalissa pidetyn tilaisuuden avasi Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho. Hän korosti, että oma äidinkieli on ihmisen identiteetin kannalta erittäin tärkeä. Äidinkielellämme voimme ilmaista syvimmät tuntomme vaivattomimmin. Oma kieli vaikuttaa voimakkaasti ajattelutapaamme ja persoonallisuuteemme. Ilman äidinkieltämme emme olisi keitä nyt olemme. Terho kertoi, että Suomalaisuuden Liitolla on aina ollut erityinen kiinnostus Suomen sukukansoihin. Kielikuntamme edustajia ei ole paljon. Erityisen tärkeitä suomalaisuudelle ovat itämerensuomalaiset eli kalevalaiset kansat. Kalevalainen runoperinne on ollut yhteinen kaikille suomalaisten lähisukukansoille vepsäläisiä lukuun ottamatta. Sampo Terhon mukaan Suomen kalevalaiset lähisukukansat ovat saaneet Suomessa liian vähän julkisuutta. Tunnemme virolaisia lukuun ottamatta vain huonosti karjalaisia, vepsäläisiä, inkerikkoja, vatjalaisia ja kveenejä, heidän kieltään ja kulttuuriaan. Terho muistutti, että Suomalaisuuden Liiton toiminnan olennainen osa oli jo ja 1930-luvuilta alkaen heimotyö. Liitto näkee kielisukulaisuuden tärkeänä osana suomalaista identiteettiä. Tämän vuoksi olemme vedonneet myös sisäministeriin, jotta lokakuussa vietettävä sukukansapäivä julistettaisiin liputuspäiväksi. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho totesi, että karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen kieli, jota on puhuttu yhtä kauan kuin suomeakin. Carelian värikäs historia Aikakauslehti Carelian päätoimittaja Armas Mashin puhui Carelian nykytilanteesta sekä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Carelia on ilmestynyt suomen kielellä Karjalassa lähes 87 vuoden ajan. Se on Karjalan tasavallan toiseksi vanhin lehti nykyään, Mashin kertoi. Carelian julkaisijoita ovat Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ja yhteiskunta- ja mediasuhteiden ministeriö, Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto, Karjalan Rahvahan Liitto, Vepsän kulttuuriseura sekä Periodika-kustantamo. Careliaa rahoitetaan Karjalan tasavallan valtionbudjetista. Mashin kertasi Carelian vaiheita. Lehti ilmestyi ensimmäisen

5 kerran 1928 nimellä Punakantele. Sotien jälkeen se tuli tunnetuksi Punalippu-nimisenä. Sitä alettiin tilata Karjalan tasavallan ulkopuolellekin, kuten Leningradin alueelle, Viroon ja Suomeen. Lehden nimeksi tuli Carelia vuonna Se on Karjalan ainoa aikakauslehti, joka ilmestyy suomen kielellä ja on tarkoitettu lastenikäisiä vanhemmille lukijoille. Supistamispäätös herätti keskustelua Carelia ilmestyi pitkään kaksitoista kertaa vuodessa. Vuosina Careliaa julkaistiin 10 numeroa vuodessa. Vuonna 2013 lehden julkaisijat päättivät äänten enemmistön perusteella Carelian ilmestymiskertojen viisinkertaisesta vähentämisestä. Nykyään se ilmestyy kahdesti vuodessa. Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton edustaja äänesti päätöstä vastaan. Supistamispäätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että Carelian levikki on vähentynyt. Carelian painosmäärä vastaa todellista levikkiä nykyään, ja se on ollut 400 kappaletta tänä vuonna. Carelian edeltäjän Punalipun levikki oli parhaimmillaan noin kappaletta 1980-luvun lopussa. Mashinin mukaan paperille painetun Carelian ilmestymiskertojen vähentämistä perusteltiin myös aikomuksella perustaa lehden verkkosivut ja kehittää niitä. Verkkosivut on tarkoitus avata uuteen vuoteen mennessä. Carelian supistamispäätös herätti vilkasta keskustelua Karjalassa. Tämä keskustelu on tuonut esille laajemmin katsottuna suomalaisuuden ja suomen kielen nykytilaa Karjalan tasavallassa. Mashin toivoo, että verkkosivut tekevät Careliaa tunnetuksi ja edistävät lehden levikkiä. Lukijat toivovat paikkakuntaaineistoa Päätoimittaja Armas Mashin on myös tutkinut Carelian tilaajien ja lukijoiden toivomuksia lehden sisällöstä ja ilmeestä. Tuntuu paljolti siltä, että nykyään lukijat toivovat Careliasta yhä enemmän kuvitettua yleisölehteä, joka kuvastaa monipuolisesti ja elävästi Karjalan tasavallan ja sen ihmisten elämää ja pyrkimyksiä. Aion vahvistaa tätä puolta Careliassa. Tämä edellyttää kirjoitusten lyhempää kokoa sekä kirjoittelun ja kuvituksen parempaa laatua. Carelia aikoo kertoa Karjalan eri kaupungeista, piireistä ja kylistä entistä enemmän. Varsinkin Suomessa asuvat lukijat ovat toivoneet lisää Karjalan paikkakuntia esittelevää aineistoa Careliaan. Esittelemme Karjalan pääkaupunkia Petroskoita ensi vuoden ensimmäisessä Careliassa. Petroskoi on Karjalan suomalaisuuden ja suomen kielen keskittymä. Mashin korosti, että Carelia edistää Karjalan ja Suomen hyvää naapuruutta ja yhteistoimintaa. Pidämme näitä asioita tärkeänä, pysyvänä arvona poliittisen tilanteen suhdannemuutoksista ja näkemyseroista huolimatta. Karjalan kielen jatkuvuus huolettaa Oma Mua on Karjalan rahvahan lehti ja ilmestyy 12-sivuisena. Natalja Sinitskaja on työskennellyt 20 vuotta Oma Muassa, jossa hänen tehtäviinsä on kuulunut kirjoittaa ja kääntää karjalan kielellä. Päätoimittajana toimiva Sinitskaja kertoi karjalankielisestä mediasta uhanalaisen kielen tukena. Karjalaa puhui vuonna 1989 äidinkielenään ihmistä, vuonna 2010 enää Natalja Sinitskajaa huolettaa, että nuoret ja lapset käyttävät karjalaa yhä vähemmän. Sinitskaja painotti, että olisi tärkeää opettaa karjalaisia lukemaan karjalaksi. Monet karjalaa puhuvat eivät näet lue äidinkielellään. Nykyään Oma Mua -lehti on toiminut murdehien yhtistäjänny, ja se on kaikkien karjalaisten yhteinen lehti. Se on lasten karjalankielisessä opettamisessa tärkeä abuniekku. Periodikakustantamosta hyötyä Aleksei Tsykarev on toiminut maaliskuusta 2013 lähtien YK:n ihmisoikeuskomitean alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijana. Hän on Karjalan tasavallan edustaja Barentsin alueen nuorisoneuvostossa ja jäsen Karjalan tasavallan itämerensuomalaisten Oma Muan päätoimittaja Natalja Sinitskaja kertoi lehdestään karjalan kielellä. Aleksei Tsykarev kertoi Periodika-kustantamon työskentelevän vähemmistökielten hyväksi 5 kansojen neuvostossa. Tsykarev on pyrkinyt parantamaan vähemmistökielten asemaa. Periodika-kustantamo on resurssi, jota on tarkoitus hyödyntää. On huomioitava karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten tarve saada tietoa omalla kielellään. Tsykarevin mukaan vähemmistökieliset julkaisut eroavat valtamediasta. Lehtien päätehtävänä on alkuperäiskielien säilyttäminen Karjalan tasavallassa. Monet vähemmistökielten käyttäjät asuvat kaukana Petroskoista. Siksi on tarkoitus perustaa online -kursseja ja digisanakirjoja internetiin. Ohjelmistot on tarkoitus saada sellaiseen muotoon, että niitä voisi käyttää matkapuhelimella. Kohderyhmäksi kannattaa ottaa nuoriso, joka käyttää uutta tekniikkaa. Karjalan tasavalta on virallisesti yksikielinen. EU on tukenut Venäjän vähemmistökieliä, mutta avustus ei ole ruohonjuuritasolla näkynyt. Tsykarev nosti esiin Euroopan vähemmistökielisopimuksen artikla 14:n, jonka voi nähdä karjalankielisten rajat ylittävän mediayhteistyön mahdollisuutena. Hanke on ollut vireillä jo vuosia. Vuonna 2011 Suomen silloinen ulkoministeri Alexander Stubb toivoi, että Suomesta tulisi tukea karjalan kielelle tekemällä rajat ylittävää yhteistyötä. Karjalan kieli osa suomalaisuutta Tverinkarjalaisten varapuheenjohtaja Ari Burtsoff muistutti, että EU-tulkinnan mukaan suomen kieli ei ole Karjalassa vähemmistö- vaan emigranttikieli. Hän toivoi, että Suomessa olisi enemmän karjalankielisiä lehtiä ja karjalaa käytettäisiin mediassa laajemminkin. Se olisi edellytys mediayhteistyölle. Poliittisten puolueiden innostaminen ei ole kuitenkaan helppoa, koska puolueet eivät näe aihetta vetoavana vaalikampanjoissaan. Suomessa karjalan tulisi olla säilyvä ja elävä kieli, koska se on osa suomalaisuutta. Tverissä ilmestyy vain yksi karjalankielinen lehti Karjalan Sana kerran vuodessa, ja se tarvitsisi nuoria tekijöitä. Burtsoffin mukaan karjalankieliset opiskelevat suomea, mutta se ei edistä karjalan kielen asemaa Tverin alueella. Burtsoff totesi, että karjalankielisten pitää olla itse aktiivisia. On turha odottaa aloitteita valtaa pitäviltä. Rajat ylittävästä kansalaistoiminnasta apua Puheenvuorojen jälkeisessä keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että alkuperäiskielten ja kulttuurien asemaa voi edistää kansalaistoiminnalla. Kynnykset kielten elvyttämiseen eivät ole liian korkealla. Jos on halu harpata yli, mahdollisuuksia löytyy. Mediatoimijoiden olisi tärkeää vierailla toistensa luona. Kansalaistoiminta olisi parempi kuin yleisellä tasolla tehty sopimus. Tärkeää olisi myös kielen prestiisi. Virkavallan olisi ymmärrettävä, että venäjän lisäksi Karjalassa puhutaan suomea, karjalaa ja vepsää. Olisi tärkeä symbolinen ele, että julkiset tekstit olisi painettu myös vähemmistökielillä. Tuomo A. Komulainen

6 6 Eero Salmelainen varjoon jäänyt suuri suomalainen Suomalaisuus ja suomenkielinen kirjallisuus on aina perustunut kahteen kivijalkaan: uupumattomaan työhön ja palavaan innostukseen. Kaikki puurtajat ja palavasieluiset kielen vaalijat eivät kuitenkaan ole saaneet kansakunnan muistissa sitä huomiota, joka heille oikeudenmukaisesti olisi kuulunut. Näin voisi sanoa tapahtuneen merkittävän kansanperinteemme kokoajan ja tallentajan, Eero Salmelaisen kohdalla. Salmelaisen suurtyö, Suomen kansan sadut ja tarinat lienee kuitenkin tavalla tai toisella muodostunut tutuksi niissä lukuisissa painoksissa, joita näistä kansankerronnan aarteista on ajan saatossa otettu. Itse asiassa niitä voi nykyään lukea näköispainoksen sivuilta verkostakin osoitteessa: https:// archive.org/stream/suomenkan sansat00unkngoog#page/n6/ mode/2up Itse suurtyön tekijäkin ansaitsee tulla mainituksi eräänä suomalaisuuden uranuurtajana, jonka lyhyt elämäntaival kertoo suuresta antaumuksesta oman kansakunnan hengenperinnölle. Iisalmesta Kuopioon, Snellmanin vaikutteisiin Eero Salmelainen syntyi 17. huhtikuuta 1830 Iisalmessa sivistyneeseen virkamiesperheeseen. Hänen alkuperäinen nimensä oli Erik Rudbäck. Kymmenen ikäisenä, vuoden 1840 syyspuolella, elokuun 28. päivänä hän pääsi Kuopion alkeiskouluun. Tämä lienee ollut varsin merkittävää, sillä vuonna 1843 alkoi opinahjossa tuntua J. V. Snellmanin voimakas henkinen ja innostava vaikutus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi 1931 Sulo Haltsosen toimittaman lyhyen elämäkerran Salmelaisesta. Siinä koulun snellmanilaista henkeä kuvataan seuraavasti: Kuopion ylä-alkeiskoulussa J.V. Snellmanin tiedetään erikoisen voimakkaasti vaikuttaneen koko koulun henkeen. Hänen innostuksensa, ahkeruutensa ja loistavat lahjansa suorastaan uudistivat oppilaitoksen. Hänen pitämänsä koulupuheet ja hänen kirjallinen toimintansa tehosivat koulun nuorimpiinkin kasvatteihin. Innostus lienee ollut tarttuvaa laatua, sillä mm. suomen kielestä kiitettävällä arvosanalla nuorukainen siirtyi 24. elokuuta 1846, 16-vuotiaana, Kuopion lukion oppilaaksi. Päästötodistus tuli kesäkuun 13. päivä Hän oli laudaturin ylioppilas, joka pääsi kirjoille Aleksanterin yliopistoon 22. kesäkuuta Uuttera savolaisnuorukainen ei antautunut opiskelijaelämän huvituksille, vaan ryhtyi määrätietoiseen työhön. Oli paitsi opiskeltava, myös hankittava opiskelijan toimeentulo. Taustalla ei ollut varakasta sukua, vaan savolaisen virkamiesperheen piiristä saatu perussivistys ja työmoraali. Nuorukainen pääsi kotiopettajaksi edistyksellisen teologian professori Frans Ludvig Schaumanin perheeseen. Uudessa ympäristössään nuori mies pääsi nauttimaan sellaisia henkisiä virtauksia, jotka olivat rohkaisemassa ja innoittamassa häntä elämäntyöhönsä. Marraskuun 12. päivä 1849 hänestä tuli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) jäsen. Vuonna 1850 hän alkuvuodesta avusti Suometarta kääntämällä lyhyen tarinan Suomen sodasta. Stipendeillä kansanrunoutta tallentamaan Yliopiston kansantieteilijöiden vaikutteista rohkaistuneena Salmelainen päätti lopettaa kotiopettajan työnsä ja lähteä kenttätyöhön vuonna SKS myönsi kaksi 60 hopearuplan stipendiä kansanrunouden keruuta varten. Stipendin sai Salmelainen sekä vuonna 1823 syntynyt Albin Rothman. Miehille esitettiin matkan suuntaamista Hämeen kaltaisille alueille, joissa oli rikas tarinaperinne. Varsinkin satuperinteen tallentamista pidettiin tärkeänä. Esimerkki löytyi myös Euroopasta, missä 1800-luvun alkupuolella Jacob ja Wilhelm Grimm olivat tallentaneet saksalaista kansanperinnettä. Oli selvää, että kansatarustoissa oli olemassa suunnaton kerronnan rikkaus ja sillä taas suuri merkitys kansan omalla kielellä kirjoitetulle kirjallisuudelle. Keräystyö tempaisikin miehet mukaansa. Heidän matkansa taittui Hämeestä yhä pidemmälle sydänmaita kohden. Kansantarinoiden tallentajat tekivät huomioitaan sekä maasta että kansasta, jotka osoittautuivat värikkäämmiksi ja vaihtelevammaksi kuin he olivat uskoneet. Jos ei joltakin alueelta tuntunut tarinaa karttuvan, niin matkaa jatkettiin sitkeästi. Lopputulos oli nähtävissä vuoden 1850 syksyllä: 72 satua, lauluja, kymmeniä arvoituksia ja sananlaskuja siis aikaisemmin tutkijoille tuntemattomia. SKS:n tutkijalautakuntaa johti tohtori M.A Castrén, joka huomautti, ettei tutkijalautakunta voinut olla antamatta mitä edullisinta arvosanaa. Edelleen hän totesi, että se oli kirjoitettu suomen kielellä ja niin hyvin laadittu, että sen piti saada sijansa Seuran aikakirjoissa. Satujen toimitustyö annettiin Salmelaiselle. Ensimmäinen osa ilmestyi 1852 ja toinen jo Vastaanotto oli suopeaa. Suomen kieltä yliopiston juhlassa Nuori kansanperinteen tallentaja ansaitsee nimelleen maininnan kirjallisen suurtyönsä lisäksi suomen kielen käyttäjänä niissä puitteissa, joissa sitä ei aikaisemmin tavattu kuulla. Maaliskuun 24. päivänä 1852 yleisön protestihuudot keskeyttivät ensi-illan, jossa oli pyritty puhumaan suomea. Kuitenkin vain kolme vuotta myöhemmin vuonna 1855 järjestetyssä samana vuonna kuolleen tsaari Nikolai I:n surujuhlassa historian ja kielitieteiden ylioppilas Eero Salmelainen puheensa kokonaan suomeksi. Suomen kieli alkoi siis hiljalleen hivuttautua virallisesti varteenotettavaksi sivistyskieleksi ja työntää ruotsia tieltään. Erik Rudbäckin kirjailijanimeksi ehti vakiintua suomenkielinen Eero Salmelainen ja opiskelutyökin eteni. Hänen Pro gradunsa liittyi saduntutkimukseen. Työn nimi oli Om äfventyrets inhemska ursprung Sadun kotimaisesta alkuperästä. Vuonna 1856 hänestä tuli filosofian kandidaatti. Miehellä oli nuoresta iästään huolimatta jo sekä kirjallista että akateemista näyttöä lahjoistaan. Edessä olisi kuitenkin vielä väitöskirjan teko. Valitettavasti siitä tuli henkilökohtainen katastrofi. Hyvä mutta hylätty väitöskirja Vuonna 1857 valmistui Salmelaisen väitöskirja Om Finnarens Folkdikt i obunden berättande form Suomalainen kansanrunous kerronnallisessa muodossa. Väitöskirjaa varten tekijä oli perehtynyt huomattavaan määrään eri maiden vastaavaan aihepiiriin kuuluvia tutkimuksia ja selostuksia. Suoria lainauksiakin löytyi runsaasti. Tämä johti siihen, että marraskuun 16. päivä kokoontunut historiallis-kielitieteellinen tiedekunta alkoi pohtia kysymyksiä plagioinnista. Kaikkiaan 70-sivuisessa väitöskirjassa katsottiin olevan Salmelaisen omaa tekstiä 50 sivua. Vastaväittäjänä ollut lehtori C. G. Borg toi lukuisat lainaukset esille lausunnossaan. Arvioiva ryhmä oli aikansa akateemista eliittiä: F. Cygnaeus, N. A. Gyldén, E. J. V. af Brunér, E. Lönnrot, J. V. Snellman, J. J. V. Lagus, Stefan Baranovski sekä edellä kerrottu vastaväittäjä Borg. Asiaa pohdittiin huolellisesti ja väitöskirjan ansiot ja kieliasun sujuvuus saivat osakseen arvostusta. Kokous jäi Snellmanin pyynnöstä mietintätauollekin, mutta 18. marraskuuta hänkin tuli torjuvalle kannalle. Lopulta väitöskirja hylättiin. Tähän saakka kaikessa työssään menestynyt ja onnistumisiin tottunut 27-vuotias Salmelainen masentui ja menetti uskonsa tulevaisuuteensa akateemisessa maailmassa. Hän päätti kihlauksensa, ryhtyi ryypiskelemään ja palasi Savoon. Vuoden 1858 helmikuussa hän aloitti työnsä Kuopion lukiossa. Kuopion piispa Frosterus asetti hänet juhlallisesti virkaansa. Kevätlukukaudella 1858 hän ryhtyi opettamaan suomea Kuopion tyttökoulussa. Suomen kielen opetus olikin tästä eteenpäin hänelle merkittävin työnsä. Näin tämä suomalaisuuden raivaaja palasi tavallaan juurilleen ja kotikonnuilleen. Hiljainen ja vaatimaton elämä ei kuitenkaan suojannut häntä rahapulalta. Välillä erilaiset lisätyöt ja toimeksiannot toivat helpotusta. Hän pääsi mm. Kuopion lääninhallituksen kielenkääntäjäksi. Lopulta vastoinkäymiset ja ilmeisesti vastoinkäymisten aiheuttamat elämäntapojen muutokset saivat aikaan ennenaikaisen kuoleman. Haltsosen kirjoittamassa elämäkerrassa satujen kerääjän poistuminen kuvataan lähes runollisesti: Kun juhannuksesta 1867 oli päästy ja kesäpäivät alkaneet lyhetä, niin uuttera, vaatimaton, lämminsydäminen, mutta myöskin kovakohtaloinen kynänkäyttäjä ja opettaja muutti kesäkuun 29:ntenä 1867 klo 1 päivällä hiljaa Tuonen tuville. Kuoleman syynä Kuopion kirkonkirjat mainitsevat vesitaudin. Ei erehdyttäne, jos lisätään henkisen lamaannuksen katkaisseen aikaisemmin niin toivorikkaan elämän. Savolaisen kirjailijan maallinen maja kätkettiin Kuopion uuteen hautausmaahan. Väitöskirjaskandaalista huolimatta Salmelaisen elämäntyötä muisteltiin pääasiassa arvostavasti maan eri sanomalehdissä. Vuonna 1873 ryhdyttiin haudalle hankkimaan muistokiveä, joka lopulta saatiin paikalleen vuonna 1882, vasta 15 vuotta satujen kokoajan kuoleman jälkeen. Tärkein muistomerkki on kuitenkin hänen kirjallinen työnsä, vaikka akateemista arvoa ei sillä taipaleella tullutkaan. On sopivaa päättää tämä lyhyt esitys Eero Salmelaisesta hänen elämäkertansa loppusanoihin: Eero Salmelaisen merkitys hänen elämäntyönsä kirjallisuutemme historiassa ja 1860-luvun kansallisen murroskauden aikana näyttää ajan matkan pidetessä käyneen entistä selvemmäksi. ( ) Hän on jättänyt sivistyshistoriaamme muiston miehestä, joka on ollut sydämeltään suomalainen ja joka on ollut kansallisen kulttuurimme rakentavia voimia. Jaakko Ojanne

7 7 Suomalaisuuden Liitto muisti 100-vuotiasta jäsentään Aktiivinen ja monipuolinen satavuotias Suomalaisuuden Liiton pitkäaikaisen jäsenen Kalevi Alajoen 100-vuotissyntymäpäiväjuhlia vietettiin Hertan päivänä Lahdessa Johanna Kodissa. Tapahtuma oli hieno, mieleenpainuva ja arvokastilaisuus, missä 100-vuotias sotiemme veteraani piti hienon puheen. Etenkin me nuorempi polvi kuuntelimme kiitollisina hänen muisteluitaan vuosisatansa varrelta. Alajoki kertoi muistumia elämänsä varrelta, hieman sodistakin, mutta aivan erityisen vaikutuksen häneen on tehnyt suomalainen naiskauneus, jota hän ylisti pitkällä rivillä missien nimiä vuosilukuineen. Etelä-Suomen Sanomien nuorelle naistoimittajalle hän kertoi 92-vuotiaana julkaisemastaan omaelämänkerrallisesta romaanistaan Jumalankuva. Suomalaisuuden Liiton puolesta onnittelut Johannes Linnakosken numeroidun ja nimikaiverretun hopeamitalin ja kukkien kera toivat toiminnanjohtaja Pekka M. Sinisalo, hallituksen jäsen Antti Ahonen sekä liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala. Juhlapuheessaan Pekka Sinisalo kiitti Alajokea pitkästä ja arvokkaasta suomalaisuustyöstä sekä Internetin kielipoliittisen keskustelun käynnistämisestä. Toiminnanjohtaja korosti, että juhlittavana ollut Kalevi Alajoki on omin silmin nähnyt koko itsenäisen Suomemme tapahtumat, niin suruineen kuin iloineenkin. Sinisalo kiitti reservin kapteeni Alajokea isänmaan puolustamisesta Adolf Ehrnroothin jalkaväkirykmentti 7. komppanianpäällikkönä. Lämpimät ja kunnioittavat terveiset välitettiin myös Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajalta Sampo Terholta. Vaikuttavaan tilaisuuteen oli saapunut sukulaisia monessa polvessa, Johanna Kodin asukkaita, lehdistöä ja henkilökuntaa sekä seurakunnan edustaja. Pekka Sinisalo Marraskuun alussa Lahdessa 100-vuotisjuhliaan viettänyt Kalevi Alajoki on pysynyt hyväkuntoisena ja toimeliaana vanhoilla päivilläänkin. Eipä hän ole karttanut uusia aluevaltauksiakaan. Asia käy ilmi Etelä-Suomen Sanomien julkaisemasta artikkelista (ESS ). Etelä-Suomen Sanomien haastattelema Kalevi Alajoki pitää pitkän ikänsä salaisuutena lapsuusaikanaan omaksumaansa myönteistä suhdetta työhön sekä suojeluskunnassa aloittamaansa ja koko elämänsä jatkunutta liikuntaharrastusta. Viimeisimpään suunnistuskilpailuunsa Alajoki osallistui 84-vuotiaana. Ruumiin kulttuurin ohella Alajoelta on syntynyt myös hengen tuotteita. Esikoisromaaninsa Jumalankuva hän kirjoitti 92-vuotiaana. Alajoen mukaan romaani kuvaa toista maailmansotaa, ihmisluontoa sodassa ja sen jälkeen. Omana suomalaisena kirjailijaesikuvanaan hän pitää Aleksis Kiveä. Suomalaisuuden Liiton jäsenenä kielikeskustelu on ollut Alajoelle tärkeä. Kuin esimerkkinä huomattavasti nuoremmilleen hän ei ole kaihtanut tietotekniikkaankaan, vaan toi kielikeskustelun ensimmäisenä sosiaaliseen mediaan avatessaan pakkoruotsia vastustavan blogin. Sakari Linden Päivänsankari Kalevi Alajoki onnittelijoidensa ympäröimänä. Kuva: Heikki Tala Pohjois-Norjan suomalaisperäisten kveenien kieli uhkaa sammua Pohjois-Norjassa puhuttavaa suomen läheistä kielimuotoa kveeniä puhuu yhä harvempi ihminen. Kieli ei enää siirry sukupolvelta toiselle, joten kveenin pelastamisella alkaa olla kiire. Kielen elvyttämistä vaikeuttaa kuitenkin resurssien vähäisyys. Pyssyjoella (Børselv) vuonna 2007 avattu Kainun institutti on kveenin (kainun) kielen ja kulttuurin keskus. Pohjoinen kansanryhmä Kveenejä asuu Pohjois-Norjan Ruijassa nykyään noin Heistä kveeniä puhuu kuitenkin enää vain ihmistä. Kveenit ovat Jäämeren rannikolle ja 1800-luvuilla pääasiallisesti Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Länsi-Ruijaan 1700-luvulla muuttaneet suomalaisten jälkeläiset ovat identiteetiltään ensisijaisesti kveenejä, kun taas Itä- Ruijaan 1800-luvulla muuttaneet tuntevat itsensä enemmän suomalaisiksi ja välttävät usein kveeninimitystä. Kveenien asioita ajavan Kveenimaayhistyksen puheenjohtaja Bjørnar Seppola on yksi kieltään yhä taitavista kveeneistä. Seppolan, 69, tausta kuvastaa hyvin niitä olosuhteita, joissa kveenit ovat jo vuosisatojen asuneet Jäämeren rannikolla. Hänen isänsä oli maanviljelijä, joka talvisin työskenteli metsässä. Hänen lapsuudenkotiinsa kuului vanhempien ohella viisi lasta, kolme lehmää ja 15 lammasta. Seppola itse aloitti työelämän hakkurina metsässä ja kalastajana. Hän pääsi opettajaseminaariin vuonna 1967 ja valmistui opettajaksi Opettajana ja koulutoimenjohtajana työskentelyn lisäksi hän on laatinut ensimmäiset opetussuunnitelmat suomen kielen opetuksesta Norjan peruskoulujärjestelmässä ja koordinoinut suomen kielen opetusta. Kveenin puhujien määrä romahtanut Bjørnar Seppolan vanhemmat puhuivat lapsuudenkodissa keskenään kveenisuomea. Jo niihin aikoihin lapsille puhuttiin vain norjaa. Norjan viranomaiset suosittelivat tapaa vanhemmille perustellen sen olevan lasten parhaaksi, kertoo Seppola. Vähemmistökielen kannalta tuhoisasta politiikasta johtuen Bjørnar Seppola tapaa enää harvoin kveenejä, joiden kanssa puhua omaa kieltä. Viimeisen 30 vuoden aikana kveenin puhujien määrä onkin laskenut 90 prosenttia. Puhujat ovat nykyään enimmäkseen yli 70-vuotiaita. Kveeniä puhuvia nuoria ei enää ole. Seppolan mukaan kveeni olisi kuitenkin mahdollista pelastaa panostamalla lasten kielipesäopetukseen. Kielipesien tarkoituksena on kasvattaa lapsista sujuvia kveenin kielen käyttäjiä tilanteessa, jossa vanhemmat eivät enää kykene siirtämään kieltä lapsilleen. Norjan valtio haluton tukemaan kveenejä Kveenit hyväksyttiin vuonna 1999 Norjan kansalliseksi vähemmistöksi. Lisäksi kveenin kieli sai maassa kansallisen vähemmistökielen aseman vuonna Tästä huolimatta Norjan valtio kerää Seppolalta roimasti kritiikkiä roolistaan kveenien kielen ja kulttuurin tukijana. Rikas valtio on kanavoinut kveeneille vain pieniä rahasummia, jotka eivät mahdollista kielipesätoiminnan kehittämistä. Kveenit saivat viime vuonna vain 2,5 miljoonaa Norjan kruunua, kun yhden kielipesän toimintakulut olisivat vuodessa 3,5 miljoonaa kruunua, selvittää Seppola. Norjan valtion lastentarhatuki koskeekin vain norjan- ja saamenkielisiä lastentarhoja. Norjan valtion uutena strategiana tuntuukin olevan työntää kieli taka-alalle ja luoda uusi kveenikulttuuri. Strategiaan kuuluu Seppolan mukaan yksittäisten fraasien opettaminen kveeneille omalla kielellä lopun opetuksen tapahtuessa norjan kielellä. Norjassa on luotu uusi määritelmä siitä, kuka on vähemmistökielen käyttäjä. Valtion mukaan määritelmä täyttyy jo silloin, kun henkilö osaa muutamia fraaseja vähemmistökielellä. Suomalaisuuden Liiton kaltaisten järjestöjen Bjørnar Seppola katsoo parhaiten auttavan kveenien asiaa levittämällä tietoa Norjan kielipolitiikasta. Sakari Linden

8 8 AVOIMET OVET Suomalaisuuden Liiton toimistossa Aurorankatu 7 A 1, Helsinki Perjantaina 5. joulukuuta 2014 kello Suomalaisuushenkistä keskustelua, kahvia, teetä, glögiä ja pientä purtavaa. SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! Tervetuloa! Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen lipunnosto Helsingin Tähtitorninmäellä Lauantaina 6. joulukuuta 2014 kello 9.00 Puhujana kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö NMKY:n Rastipartio Viipurin Lauluveikot Radio Suomi Tervetuloa! Suomalaisuuden Liitto ry Tilinumero IBAN FI Suomalaisuuden Liitossa oli 1269 jäsentä Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 22 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 3 4/2014 Syksy Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Vt. päätoimittaja Sakari Linden Toimitussihteeri: Saila Ampuja Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Sata-Pirkan Painotalo, 2014 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu

Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu Koulun historiasta Avattu 1.syyskuuta 1994 106 oppilasta lähti uuteen kouluun Lukuvuosi 2013-2014 920 oppilasta 889 opiskelee suomen kieltä, 34 vepsän kieltä, 130

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla

jääskeläisten Joululounas Karjala-talolla Joululounas jääskeläisten s s y e y minaari S 21.11. Karjala-talolla Viime vuotiseen tapaan syyskokouksen yhteyteen on koottu syysseminaari, jossa karjalaisuuteen perehtyneet puhujat valottavat Karjalan

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/

PÖYTÄKIRJA 4/ Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 4/2014 34 Aika 08.09.2014 klo. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 26 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 36 27 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5 Hallitus 2.12.2016 Sivu 1 / 5 Aika: pe 2.12.2016 klo 12.30-14.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 päätöksellä palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Kokouksen päätös perustui

Lisätiedot

KUVITTAJAT RY SÄÄNNÖT

KUVITTAJAT RY SÄÄNNÖT KUVITTAJAT RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuvittajat ry, Illustratörerna i Finland rf, kansainvälisissä yhteyksissä epävirallinen englanninkielinen nimi on Illustrators

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Valokuva Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (t) Sähköposti 1 Siviilisääty

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, jos olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18 vuotiaan

Lisätiedot