JOULUMYYJÄISET Sammaljoen Sampolassa klo

Transkriptio

1

2 JOULUMYYJÄISET Sammaljoen Sampolassa klo Myytävänä mm. leivonnaisia, käsitöitä ja joulukoristeita. Puffetista kahvia, pullaa ja mehua. Tervetuloa myymään ja ostamaan, myyntipöytä on ilmainen. Tiedustelut: Taina Kuukka p Järj. Sammaan seudun kyläseura ry Uuden vuoden vastaanottajaiset ke Glögitarjoilu klo Sampolan pihassa tai sisällä säätila huomioon ottaen Rakettien ammuntaa klo 20 alkaen urheilukentällä Ottakaa omia raketteja mukaan ja kyläseuralla on myös muutamia raketteja Sammaan seudun kyläseura ry:n hallitus Karoliina Helminen, Jonna Hilden, Jaana Korpi, Taina Kuukka, Inkeri Melkas, Tiina Seikku ja Eero Suoniemi Kansikuva: Erkki Ryömän maalaus Sammaljoen vanha kirkko. Sampolan pikkujoulumainos: Juha Rothstén. 2 Sammaan kylälehti

3 Katse kohti tulevaa Tätä kirjoitellessa ensimmäiset yöpakkaset on jo koettu, eli talvi taitaa tänäkin vuonna tulla jos normaaliin vuodenkiertoon on uskominen. Silti taitaa käydä niin että talvi yllättää autoilijan ohella myös kiinteistönomistajan, sillä lumi tulee aina mukamas liian aikaisin ja talvenmittaan yhtä jos toistakin tarvekalua haeskellaan hangesta, niiltä main missä sitä on muistitiedon mukaan viimeksi käytetty. Sitä odotellessa jokunen sana tulevasta. Syksyllä pidettiin kokous jossa kyläseura päätettiin yhdistyksenä lakkauttaa ja toiminta siirtää Sammaljoen Nuorisoseuralle. Näin siksi, että molemmat seurat huseeraavat pitkälti samalla sektorilla joten päällekkäisyyttä ja kahteen kertaan tekemistä saadaan vähennettyä. Tästä aiheutuvan paperisodan vähentämiseksi kyläseura oli helpompi ajaa alas koska sillä ei ole kiinteää omaisuutta ja nuorisoseuralla on osuus Sampolasta. Seurojen fuusio toteutuu vuodenvaihteessa, siihen saakka mennään kuten tähänkin asti. Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta sen verran jo tiedetään että kyläkirjasto jatkaa olemistaan, samoin kyläkahvit. Tätä lehteäkin kaiketi tehdään kuten ennenkin, tänäkin vuonna siihen herättiin joskus loppukesästä Kyläseura perustettiin v.2004, ja aiemmin luvuilla touhuttiin kylätoimikunta -nimisellä porukalla. Tänä aikana on tapahtunut yhtä ja toista enemmän ja vähemmän mukavaa, niin omalla kylällä kuin maailmassa yleensäkin. Tämä, sanotaan nyt vaikka yhteiskunnallinen rakennemuutos, on kaikkine lieveilmiöineen saavuttanut myös Sammaan seudun. Jotain olisi voinut, ja pitänytkin, tehdä toisin, mutta totuus on että ei semmoista entisaikojen lintukotoa taida enää olla missään. Menneestä voi ammentaa mutta siinä ei voi elää. Se on vaan niin että isoille asioille ei ruohonjuuritasolta mahdeta mitään ja pikkuasiat eivät vaikuta mihinkään. Muutoksen pyörityksessä pärjäävät parhaiten ne jotka pystyvät sopeutumaan. Vaikka kyläseura nyt loppuukin niin hommia jatketaan uuden nimen alla. Kuten tuli todettua niin kirjastotouhu ainakin jatkuu, ja eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka keksittäisiin jotain ihan uuttakin Joka tapauksessa haluan omasta ja kyläseuran hallituksen puolesta kiittää kaikkia vuosien aikana mukana olleita ja toivottaa lukijoille Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2015! Eero Suoniemi Sammaan kylälehti 3

4 Orffit Sampolassa Sammaljoen nuorisoseurassa mietittiin alkuvuoden aikana, että lapsille järjestettäisiin jotakin ohjelmaa. Päädyimme järjestämään lastenkonsertin. Otimme yhteyttä oman kylän poikaan Sepposen Hannuun ja tilasimme Orffit Sampolaan esiintymään. Orffit siis on suomalainen lastenmusiikkiyhtye ja Hannuhan soittaa siinä rumpuja. Orffit keräsi Sampolaan suuren joukon musiikin ystäviä. Reilun tunnin konsertista nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin. Konsertin lomassa sai nuorisoseuran pitämästä puffetista käydä ostamassa herkkuja. Orffien konsertista jäi meille järjestäjille hyvä mieli, tunnelma oli loistava ja yleisöä mukavasti paikalla. Niinpä me tilasimmekin Orffit Sampolaan esiintymään myös toukokuussa 2015! Joten seurailkaa mainoksia keväällä ja tulkaa viihtymään Orffien seurassa, niin lapset kuin aikuisetkin! :) Karoliina Helminen 4 Sammaan kylälehti

5 Sammaljoen koulun uudet tuulet Sammaljoen koulu sai uuden omistajan tänä syksynä. Kaikenlaisia huhuja rakennuksen tulevaisuudesta alkoi liikkua kylällä. Päätin tarttua toimeen ja pyytää haastattelua uudelta omistajalta kylälehteä varten. Koulun uusi omistaja Aulis Ylönen suostui mielellään haastatteluun. Aloitin kysymällä, mistä idea ostaa Sammaljoen koulu tuli? 60-vuotisnäyttelyä Jaatsille tehdessä ajattelin, että pitäisi saada isompi tila taidekokoelmalle. Huomasin tammikuussa että, Sammaljoen koulu oli myynnissä. Meni pari viikkoa eteenpäin ja kävin katsomassa. Rakennus näytti hyväkuntoiselta ja kiinnostavalta. Asia jäi kuitenkin siinä kohtaa siihen. Kesällä kävin kuitenkin tyttären kanssa uudestaan katsomassa koulua. Löysimme yhdessä visioita mitä rakennuksesta voisi tehdä. Otin yhteyttä välittäjään, mutta koulu olikin jo myyty. Annoin silti oman tarjoukseni. Muutaman tunnin päästä välittäjä soitti ja sanoi, että jos maksat käsirahan, niin koulu on sinun. Aulis kertoi. Aulis Ylönen sanoo, että osti Sammaljoen koulun taideharrastuksen vuoksi. Sammaljoen koulusta on tulossa taidenäyttelytila. Tarkoitus on pitää kesäisin taidenäyttelyitä. Talviajaksi on suunniteltu huutokauppatoimintaa. Ensimmäinen taidenäyttely olisi kesällä Huutokauppatoiminta alkaisi mahdollisesti jo syksyllä Aulis kertoo. Myöskään mitään muuta ohjelmaa ei suljeta pois. Tyttäreni Laura-Kati on suunnitellut erilaisten kurssien järjestämistä, esim. nalle- ja keramiikkakursseja. Aulis jatkaa. Koulun sisätiloihin on tulossa remonttia. Sisätiloista poistetaan koulumaisuutta. Arkkitehti Olli-Pekka Hannu suunnittelee toteuttavan remontin. Sammaljoen koulu-nimikyltti jää ainakin toistaiseksi paikoilleen. Koulun ulko-ovet Aulis haluaisi vaihtaa lähelle alkuperäisiä. Jos joltakin löytyy vanhoja kuvia koulun alkuperäisestä ulkoasusta, saa ottaa yhteyttä Aulikseen tai allekirjoittaneeseen. Monen mieltä on varmasti askarruttanut koulun kentän kohtalo. Miten käy jääkiekkokaukalon? Aulis kertoi hyviä uutisia jääkiekonpelaajille. Hän ei ole ostanut koulun kenttää, joten se on edelleen kaupungin. Eli jääkiekkokaukalo saa olla samalla paikalla kuin ennenkin. Siellä saa käydä luistelemassa ja pelaamassa. Samoin keinussa saa käydä keinumassa. Ja koulun pihaa saa käyttää parkkipaikkana, kunhan huomioi muut ja käyttäytyy muutenkin fiksusti. Aulis Ylönen haluaa koulun uuden toiminnan myötä tehdä yhteistyötä myös kyläläisten ja kylän seurojen kanssa. Tähän jutun lopuksi hän haluaakin toivottaa kaikille sammaljokilaisille rauhallista joulua ja oikein hyvää tulevaa vuotta 2015! Karoliina Helminen Sammaan kylälehti 5

6 Mikkelinpäivän messussa vietettiin moninkertaista vuosijuhlaa. Etupenkissä Terho Hämeenkorpi. Kuva: Suvi Sianoja. Sammaljoen saarnahuone 180 vuotta Mikkelinpäivänä vietetiin Sammaljoen kirkossa moninkertaista vuosijuhlaa. Nykyinen kirkko täytti 90 vuotta, ja tuli kuluneeksi 180 vuotta ensimmäisen saarnahuoneen valmistumisesta. Teksti: Heikki Kuutti Uusitalo Sammaljoen nykyinen kirkko on valmistunut vuonna Seudun hengellinen historia yltää kuitenkin kauemmas, sillä jo sata vuotta aiemmin 1820-luvulla Sammaljoen, Illon ja Houhajärven kyläläiset anoivat lupaa rakentaa oma saarnahuone ja perustaa hautausmaa. Tuolloin Tyrvään ainut kirkko oli Pyhän Olavin kirkko, ja sinne oli Sammaljoelta pitkä matka ja huono tie. Ensimmäinen saarnahuone Suomen keisarillinen senaatti myönsi Etelä-Tyrvään talollisille ja torppareille luvan oman kylän saarnahuoneen rakentamiseen. Kirkko rakennettiin talkootyönä ja lahjoitusvaroin ja se valmistui vuonna Lämmittämättömässä rakennuksessa oli tilaa 300 hengelle. Hirsirakenteisen ristikirkon keskellä oli kellotapuli. Sen ainut kello lienee ollut vaatimaton, sillä kronikoitsija Antero Varelius kuvaa kelloa sanalla pikkuruukuinen. Senaatti oli antanut saarnahuoneen rakennusluvan sillä ehdolla, että etelätyrvääläiset hoitavat myös aiemmat Tyrvään seurakunnan velvoitteensa. Sammaljoen, Illon 6 Sammaan kylälehti

7 ja Houhajärven asukkaiden tuli siis osallistua oman kirkkonsa ja hautausmaansa ylläpidon lisäksi myös Tyrvään kirkon, pappilan ja hautausmaan kustannuksiin. Kyläläiset tiesivät, että kirkkoon tarvitaan pappi, ja alusta alkaen ajatuksena olikin pastorin palkkaaminen Sammaljoelle. Tähän ei kuitenkaan oltu saatu lupaa, ja Tyrvään papit eivät katsoneet ehtivänsä Sammaljoella käymään. Turun tuomiokapituli määräsi kyläläisten anomuksesta Tyrvään kirkkoherran ja pitäjänapulaisen toimittamaan vuorotellen jumalanpalveluksia uudessa saarnahuoneessa joka kuudes viikko. Näin harvat jumalanpalvelukset eivät tyydyttäneet Sammaan seudun väkeä. Kun kansakoulu valmistui vuonna 1893, päätettiin sinne palkata opettaja, joka suostuisi pitämään myös jumalanpalveluksia. Opettajat sekä kiertelevät maallikkosaarnaajat täydensivätkin papiston toimittamia jumalanpalveluksia Sammaljoella maamme itsenäistymiseen asti. Sammaljoella alkoi elää ajatus omasta seurakunnasta. Ajateltiin, että sillä rahalla, mikä oli maksettava Tyrvään kirkollisveroina, olisi saatu kustannettua oma pappi ja lukkari omaa kirkkoahan oli ylläpidettävä seurakunnan maksujen lisäksi. Asiassa löytyi sopuratkaisu, kun seurakunta lupasi vuonna 1916 ottaa uuden kappalaisen, jonka asuinpaikkana olisi Sammaljoki. Pappisviran perustaminen jäi kesken kansalaissodan myötä. Uusi kirkko palaneen tilalle Sammaljoen kylä joutui vetäytyvien punaisten polttamaksi vuoden 1918 sodassa. Myös saarnahuone poltettiin. Oli heti selvää, että tilalle rakennetaan uusi, ja Tyrvään seurakunta otti vastuulleen jälleenrakennuksen suunnittelun. Piirustukset uudelle kirkolle tilattiin yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Ilmari Launikselta ( ), joka oli aikanaan tunnettu kirkkojen suunnittelija. Launiksen suunnittelemia kirkkoja Suomessa on kuusitoista. Vaikka suunnitelmat olivat valmiina, kirkkovaltuusto päättikin yllättäen lykätä Sammaljoen kirkkohanketta, sillä seurakunnan varat oli sidottu Tyrvään uuden pappilan rakentamiseen. Pettyneet sammaljokilaiset ryhtyivät jälleenrakentamaan kirkkoaan omin voimin. Valtiolta saatu laina, entisen saarnahuoneen vahingonkorvausobligaatiot, kolehdit ja keräykset täydensivät talkootyövoimaa. Varsinainen rakennustyö urakoitiin kesällä 1923 ja seuraavana kesänä tehtiin sisätilat. Sammaljoen saarnahuonekunnan uusi kirkko vihittiin käyttöön 31. elokuuta Sähkövaloa kirkossa ei ollut ensimmäiseen seitsemään vuoteen ja lämmitys hoidettiin puukamiinoilla. Sammaljoen pappi Sammaljoen uusi kirkko oli valmis ja kysymys pastorista nousi jälleen esille. Yllättäen Tyrvään seurakunta ei ollutkaan valmis palkkaamaan Sammaljoelle pappia vedoten jälleen hankalaan taloustilanteeseensa. Kirkkoherran ja kappalaisen käyntien joka neljäs viikko olisi riitettävä toistaiseksi, seurakunta arvioi. Uusi saarnahuone valmistui poltetun tilalle vuonna Sammaan kylälehti 7

8 Kirkon rakentaneet kyläläiset kokivat seurakunnan rikkovan vanhaa lupaustaan ja kantelivat asiasta tuomiokapitulille. Valitus tuotti tulosta, sillä Tyrvään seurakunta velvoitettiin perustamaan kappalaisen virka ja rakentamaan pappila Sammaljoelle. Seurakunta hyväksyi päätöksen vasta sen tultua vahvistetuksi Korkeimmassa hallintooikeudessa. Kun Sammaljoen pappila valmistui 1931, oli kulunut yli sata vuotta siitä, kun asia oli ensimmäisen kerran pantu vireille. Lopultakin kylällä oli paitsi kirkko, myös pappi. Jännitteet Etelä-Tyrvään ja keskustan välillä eivät hellittäneet. Kun Sammaljoella oli ollut papinvirka vasta kolme vuotta, ryhmä kauppalan asukkaita esitti jo sen lakkauttamista tarpeettomana. Ehdotus ei kuitenkaan tullut seurakunnassa hyväksytyksi. Saarnahuonekunta osaksi seurakuntaa Sammaljoen kirkko hautausmaineen oli toisen maailmansodan loppuun saakka asti itsenäisen saarnahuonekunnan kiinteistö. Se luovutettiin vuonna 1946 Tyrvään seurakunnalle ehdolla, että seurakuntatyö jatkuu entisen kaltaisena ja että yksi papeista asuu edelleenkin Sammaljoella. Tyrvään seurakunta peruskorjasi kirkon ja hankki sinne urut 1960-luvulla. Myös hautausmaata laajennettiin. Kirkko korjattiin uudelleen 1990-luvun alussa. Lahjoituksina on saatu muun muassa alttarin suuri krusifiksi, kynttilälampetit ja tekstiilejä. Sammaljoen pappila oli Tyrvään seurakunnan toisen kappalaisen asuntona vuosituhannen vaihteeseen saakka. Etelä-Tyrvään piirineuvosto jatkaa nykyisessä Sastamalan seurakunnassa hengellisestä työstä huolehtimista. Mikkelinpäivänä kirkon 90-vuotisjuhlaa vietettiin samalla vuoden sadosta kiittäen. Mukana oli monta entistä Sammaljoen pappia: messussa saarnasi Terho Hämeenkorpi, ja juhlassa puheenvuoroja käyttivät Antti Heikkilä, Jorma Bäckman ja Raimo Vuoristo. Myös kirkkoherra Ari Paavilainen puhui: Taitaa olla niin, että kirkko on viimeinen, joka kylästä lähtee. Lähteinä tässä kirjoituksessa on käytetty Antero Vareliuksen Kertomusta Tyrvään pitäjästä 1853 sekä Antti Heikkilän kirjoittamaa historiikkia Sammaljoen kirkko Tiesitkö tätä Sammaljoen kirkosta? Sammaljoen vanhan kirkon aikoihin kylänmiesten tehtävänä oli kantaa koulun urkuharmoni kirkkoon jumalanpalveluksen ajaksi ja sitten takaisin. Alttarin taivasta esittävä vesivärimaalaus oli tarkoitettu vain hätäratkaisuksi kunnes varsinainen alttaritaulu saataisiin hankittua. Tarinan mukaan taulusta tulikin pysyvä, kun tarkastuskäynnillä Sammaljoella ollut arkkipiispa oli maalausta kehunut. Vanha kansa väittää, että Sammakkajärven pinta on samalla tasolla kuin Sammaljoen kirkontorni. Peruskartan korkeuslukujen perusteella yllättävän kuuloinen väite näyttäisi pitävän paikkansa. Sammaljoen kirkon kello on saatu Valtioneuvoston lahjoituksena. Se on peräisin Hämeenlinnan ortodoksisesta varuskuntakirkosta, joka purettiin maan itsenäistyessä. Ilmari Launiksen suunnittelemista kirkoista kolme sijaitsee luovutetussa Karjalassa. Tuhoutunut Karjalan Valkjärven kirkko oli sangen samannäköinen kuin Sammaljoen kirkko. Myös betonitiilinen Huittisten Huhtamon kirkko on selvästi samasta kynästä lähtöisin. Kylän koiranleukojen mukaan on myös olemassa myös Illon kirkko : se on Sammaljoen kirkon eteinen. 8 Sammaan kylälehti

9 Terveisiä Vesarannan kesäteatterin kulisseista Vesarannan kesäteatteri kuuluu monen ihmisen kesän ohjelmaan yhtä varmasti kuin käynti jäätelökioskilla tai grillaus takapihalla. Näytelmää tullaan katsomaan pariskuntina, kaveriporukalla tai yksin. Sen odotetaan olevan viihdyttävä ja toivotaan, ettei sada ja toisaalta ettei ole liikaa hyttysiä, tai aurinko paista kokoajan silmiin. Näyttelijöiden äänen toivotaan kuuluvan ja väliajalla tarjoilun sujuvan kuin tanssi. Vessaankaan ei viitsitä kovasti jonottaa. Talkootyö ei ole kovin suuressa suosiossa ja talkoolaisten näkymätöntä työtä ei huomaa silloin kuin asiat sujuvat ja kaikki osaavat hommansa. Monella eri ihmisellä on suuri vastuu tällaisen projektin pyörittämisessä ja työt alkavat jo vuoden vaihteessa kestäen viimeisen näytelmän jälkeen vielä kuukausia. Monesti kiitoksia satelee vain näyttelijöille, jotka laittavat itsensä likoon kaikkien nähden, mutta niin tekee moni muukin kulisseissa oleva ihminen. Tämä ei suurelle yleisölle näy, mutta välittyy kyllä toimivan kesäteatterin letkeästä tunnelmasta. Mielestäni nämä peruskriteerit täyttyvät vesarannassa oikein hyvin. Jo parkkipaikalta alkaa suuren talkooväen merkitys ja tärkeys. Pienessä ajassa saadaan kymmenet autot parkkiin ja lippuluukulla ei tarvitse jonotella turhia. Katsomosta saa itse valita mihin haluaa istua ja sieltä on esteetön näkymä näyttämölle, jonka takana oleva luonnonkaunis maisema hellii silmää näytelmän alkua odotellessa. Väliajalla tarjoilu pelaa, jälleen suuren talkooväen ansiosta. Vessojakin löytyy ja tunnelma on letkeä ja mukava. Lavalla olevat näyttelijät, talkoolaisia hekin, heittäytyvät antaumuksella roolisuoritukseen, jotta katsoja saisi vastinetta maksetulle lipulle. Kaikkia ei aina voida miellyttää, mutta itse mukana olleena talkoolaisena koen tärkeimmäksi sen tunteen, minkä vapaaehtoisuus minulle itselleni antaa. Saan olla tekemässä ainutlaatuista projektia, jossa on mukana samanhenkisiä ihmisiä, joille samat asiat ovat tärkeitä: yhdessä tekeminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. On hienoa seurata näytelmän jälkeen, kuinka katsomosta poistuvat ihmiset hymyilevät iloisesti ja vannovat, että ensi vuonna tullaan taas! Suosittelen lämpimästi talkootyötä kaikille, joten nähdään ensi kesänä Vesarannassa! Terveisin: Kati Saukola, alias Eija-Ilona Lemmetyinen, Ylermi Paalun sihteeri Kuvat Saara Junnila Eija-Ilona ja Ylermi Sammaan kylälehti 9

10 10 Sammaan kylälehti Peräkonttikirppis

11 urheilukentällä Kuvat Karoliina Helminen Sammaan kylälehti 11

12 Hanna Valkama ja ravihevoset Monet paikallislehdet ovat jo tätä nuorta lupausta haastatelleet. Pitihän siis meidänkin kylälehteen saada haastattelu. Hanna on pienestä pitäen ollut hevosten parissa. Ravipuolta hän on harrastanut 7 vuotta. Hän aloitti ravit hevosilla, välillä ajoi ponilla ja nyt taas hevosilla. Hanna kiinnostui raveista, koska se on rennompaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin ratsupuoli. Virkkusen talli on Sammaljoella jossa on 5 hevosta, joita Hanna hoitaa. Hannan tavallinen työpäivä alkaa n. klo hevosten viennillä ulos tallista. Päivään kuuluu tallien siivousta, hevosten ruokintaa ja ajoa. Turnauksella Hanna ajaa 8-9 km lenkin joka toinen päivä. Turnausta Hanna on hoitanut kaksi vuotta ja tallilla on myös Hannan oma hevonen 6-vuotias ruuna Be Seen King. Jonna & Karoliina STARTIT Vuosi Startit 1. Sija 2. Sija 3. Sija Voitto-% Voittosumma , , ,00 Yht ,00 Sukupuoli: Ori Rotu: Suomenhevonen Syntymäpäivä ja -maa: Suomi Omistaja: Mikkola Heikki & Sianoja Anja Kasvattaja: Juhani Särkelä Turnaus STARTIT Vuosi Startit 1. sijat 2. sijat 3. sijat Voittosumma Autoennätys Tasoitusennätys ,00 27,1ake 27,3ke ,00 25,1aly 27,5ke ,00 32,9ake 29,2ke ,00 33,9ke ,00 33,2ke Yhteensä ,00 25,1aly 27,3ke Pelkät monte-startit Vuosi Startit 1. sijat 2. sijat 3. sijat Voittosumma Autoennätys Tasoitusennätys ,00 m28,4ke ,00 Yhteensä ,00 m28,4ke i. TURO ii. SUIKKU ie. MARINE e. VIRIN TOIVE ei. KIHIN-MUISTO ee. VINKAUKSEN-VIRI Tuominen Rakennustyö Jorma Eskola Ky Siivouspalvelua sekä puhdistus- ja siivousvälinemyyntiä kotitalouksille ja yrityksille Vammalan SIIVOUSHUOLTO Onkiniemenkatu 9, Sastamala, puh. (03) Sammaan kylälehti

13 Be Seen King ja muut hevoset. Be Seen King Sukupuoli: Ruuna Rotu: Amer.Ransk. Turnaus Syntymäpäivä ja -maa: Suomi Omistaja: Hanna Valkama Kasvattaja: Nieminen Matti & Mikko Kaikki startit vuosittain Vuosi Startit 1. sijat 2. sijat 3. sijat Voittosumma Autoennätys Tasoitusennätys ,00 14,8aly 17,0ke ,00 17,0ake 19,5ke ,00 20,0ke Yhteensä ,00 14,8aly 17,0ke i. Inspiration Ride ii. Express Ride ie. La Reine De La Nuit e. Mar Jat ei. Texas Express ee. Peridotta Kauneushoitola Marjaana Mäkinen P Marttilankatu 26, Sastamala Marjaana Mäkinen Lounaskahvila Soppa ja Kuppi Kauppakatu 3, Punkalaidun, P Avoinna: ma-pe 8-17, la sulj., su Heidi Vesanen Marttilankatu SASTAMALA Avoinna ajanvarauksesta info@terveiho.fi Sastamala GSM Hopun alue, Kortekuja 1, SASTAMALA Puh , www@vamsafe.fi Sammaan kylälehti 13

14 Kuljetuspalvelu KRAPI Puh KMV-Kirppis Pesurinkatu Sastamalankatu 70, SASTAMALA Puh ELÄINTARVIKELIIKE Trakinkatu 11, SASTAMALA op.fi Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa ja Uutta Vuotta 2015 kaikille Sammaalaisille! A-OSAT Puh Puistokatu 18, Sastamala, p. (03) Hopunkatu 6, SASTAMALA Puh Koivulantie 78, Sastamala Seulottua luomumultaa * Koristekatteet * Renkaat * Poltinpuut T:mi Tapio Murtoo, Houhajärventie 561, E. Myllyniemi & Kumpp PUNKALAIDUN p Punkalaitumen Esso Kauneus alkaa kantapäistä! Jalkojenhoitoa kotonasi Jalkahoito Pirjo Puh Sammaan kylälehti

15 Entisessä terveystalossa uutta elämää Kylän keskustassa kulkevista monet varmaan ovat havainneet, että terveystalo oli tänä vuonna jonkin aikaa tyhjillään, eikä Espanjalaisia tanskandoggeineen ole enää näkynyt liikenteessä. Betaniakoti ry on kesällä vuokrannut talon ja pihapiiriä on siistitty ja uutta väkeäkin on näkynyt pihamaalla, joten päätin haastatella nykyisiä asukkaita. Keitä olette? Nimet ovat Pauli ja Hilkka Joenkoski. Pauli on eläkkeellä, työura ensin kokkina omassa ruokaravintolassa ja myöhemmin muurarina ja kirvesmiehenä Suomessa ja Etelä-Euroopassa. Hilkka on toiminut parikymmentä vuotta kirjanpitäjänä ja sen jälkeen opiskellut lähihoitajaksi ja tehnyt työtä vanhusten parissa. Eläkeikään on vielä jokunen vuosi. Lapsia on yhteensä kolme, poika ja kaksi tyttöä, joilla kaikilla on jo omat perheet. Kauanko olette jo ehtineet asua Sammaljoella ja mistäpäin olette tänne muuttaneet? Muutimme tänne Keski-Suomesta Suolahdesta tämän vuoden heinäkuussa. Miksi muutitte juuri tänne ja oliko kylä teille ennestään tuttu? Tulimme töihin Betania-kodille. Sampola ja koulu olivat jo ennestään tuttuja, koska olemme olleet muutamana vuonna töissä Betania-kodin kesäjuhlilla, joita on vietetty Sampolassa ja majoitus on ollut koululla. Upeita rakennuksia molemmat. Oletteko tykänneet asua terveystalossa ja onko talossa tehty jotain uutta viime aikoina? Terveystalo on hieno talo ja hyvä paikka asua. Me emme ole tehneet mitään muutoksia taloon, vain pintaremonttia huoneistossa, jossa itse asumme. Miltä tämä kylä on vaikuttanut tähän mennessä? Oletteko ehtineet tutustua kyläläisiin ja kylän toimintaan. Tämä on aktiivinen kylä. On ollut sen verran kiireistä aikaa, ettei ole vielä ehditty kovin paljon tutustua kylään. Muutamia mukavia ihmisiä on kyllä tavattu ja juteltu. Kylän tapahtumiin ei myöskään ole ehditty mukaan, mutta toivottavasti siihen tulee muutos. Onko jotain Terveisiä kyläläisille tai muuta mitä haluatte sanoa lopuksi? Tulkaa reilusti juttelemaan kun näette että olemme paikalla terveystalolla. Jaana Korpi Sammaan kylälehti 15

16 Nautintoja vuodenajoista Vuoden ajoista syksy ei ole monenkaan mielivuodenaika, kun pimeys ja kylmenevät ilmat sateineen luovat monelle väsymyksen tunteen. Takana on kiireinen kesä pitkine päivineen, valvottuine yöttömine öineen. Ajatellessa kesän aikaansaannoksia, voinemme hyvillä mielin hieman antaa periksi ja ottaa levon kannalta. Meillä kaikilla on taipumus kuitenkin odottaa itseltämme niin monenlaisia suoritteita ja itsekseenololle jää nykyisin liian vähän aikaa. Syksyn väsymys ei siis ole pelkästään pimeydestä johtuvaa, vaan luontaista huokaisun aikaa. Syksy on myös kiitollisuuden aikaa; me viljelijät kiitämme Luojaa saadusta sadosta ja luomme ajatuksemme tulevaan kevääseen ja sen antamaan uuden kasvun ihmeeseen. Itselleni kulunut syksy on ollut yhtä kokemusta rikkaampi. Otimme Seija-vaimon kanssa sadonkorjuutöiden jälkeen äkkilähdön - emme etelän rannoille, vaan rakkaaseen Karjalaan Vpl Pyhäjärvelle. Monellakin tavalla matka oli erilainen lukuisten edellisten matkojen rinnalla. Matka oli ensimmäinen omalla autolla, kahdestaan vaimon kanssa ja näimme Pyhäjärven ensimmäistä kertaa syysasussaan. Majapaikaksemme valitsimme tutun Musakan Lomarannan. Asuessamme kahdestaan tuon viikonlopun Musakan päärakennuksessa, hiljaisuus ja luonnon monimuotoisuus antoivat meille sitä itsekseenolon aikaa. Isäntäväen kanssa käydyt keskustelut ja pienet arkiset askareet toivat mukavasti täytettä päiviimme. Opimme tuntemaan toisiammekin taas entistä paremmin. Kolmen päivän ja tuhannen ajetun kilometrin jälkeen kotiin palattuamme oli todettava, että olimme selvästi kahdenkeskisen lomamme ansainneet. Syksyssä - kuten muissakin vuodenajoissa - on perinteitä, joista vuodesta toiseen pidetään kiinni. Joku aloittaa ahkeran kynttilöiden polttamisen, toinen saattaa sytyttää lenkkeilykipinänsä ja ajanlaskenta jouluun tulee ainakin perheen pienempien mieliin. Tätä lukiessamme olemme jo melko lähellä joulun aikaa. Perheen pienimmille joulu on hieman erilainen merkitykseltään kuin meille aikuisille. Joulurauha tuo sitä oikeata rauhoittumista - syksyn pimeydessä ehkä juuri tätä olemme odottaneet. Lapset odottavat uusia elämyksiä pakettien muodossa. Aikuisille läheisten läsnäolo tuo jouluun sisältöä ja muistoja myös lapsuuden jouluista. Vuodenajat antavat erilaista sisältöä, kun ikää karttuu. Lasten nautinnoista ammentaa ihmeesti myös itselleen voimaa ja avarakatseisuutta. Nauttikaamme vuodenaikojen erilaisuudesta. Nyt talvi tekee tuloaan ja hetkessä olemme keväässä haistelemassa ilmasta uuden kasvun tuoksuja. Elämä on jatkuvaa oppimista, vuodenajasta toiseen. Näillä ajatuksilla lentokentällä - jälleen intoa täynnä, kun edessä on matka USA:n maatalouteen tutustumaan. Hyvää joulua ja yhteistyöntäyteistä vuotta toivotellen Pertti Hakanen VPK Sammaljoki Kohta tulee jo kaksi vuotta siitä, kun muutimme uudelle paloasemalle. Historia kirjautuukin jatkossa sen mukaan, mitä tapahtui ennen muuttoa uusiin tiloihin ja mitä tapahtui sen jälkeen. Pelastuslaitokselta tuntuu tulevan kiihtyvällä tahdilla organisaatiomuutoksia, joiden perässä on välillä hieman vaikea pysyä. Pääsääntö tuntuu olevan se, että kustannuksissa halutaan säästöjä ja entistä ohuemmilla vasteilla ajetaan tilannepaikoille. Tällä hetkellä tilanne on taas se, että ns. yksikkölähtöihin emme yleensä osallistu, vaan työvuoro Vammalasta hoitaa ne. Tämä on ikävä siinä mielessä, että vasteaika näissä tilanteissa on huomattavasti pidempi täällä syrjäseuduilla kuin aiemmin. Jos tuntuu, että paloauton tulo kestää kauan, niin asiasta kannattaa pitää hieman meteliä. Viimeksi tällaisessa tilanteessa muutama vuosi sitten vasteet saatiin muutettua ennalleen yleisön painostuksesta. Marraskuussa järjestämme Päivä paloasemalla - tapahtuman, johon toivomme runsasta osanottoa. Päivän tarkempi ohjelma on vielä työn alla. Hälytysosastomme saa täydennystä pari nuoren miehen verran, kun Henri Rantanen ja Joonas Ukkonen astuvat palvelukseen lokakuun lopulla. Tämä on hieno asia, kun monta vuotta nuoriso-osastossa toimineet päätyvät hälytysosastoon. Rauhallista vuoden loppua ja onnea vuodelle 2015 Mika Ijas 16 Sammaan kylälehti

17 Markku Rudangon töitä Linnanmäelle Linnanmäen huvipuiston laiteuutuus kaudelle 2014 on 75 metrinen vapaapudotustorni, joka kantaa nimeä Kingi. Sammaalainen yrittäjä Markku Rudanko teki keväällä töitä Linnanmäelle, mm. uutuuslaitteen sisäänkäynnin puuosat. Kuvat Markku Rudanko Paanukupolin naulausta. Kingin puutyöt edistyy. Rapatut tornitkin on puuta sisältä. Lintsin tornin huippu. Valmis kuninkaanlinna. Vessojen eteen veturilaaksoon tehtiin juna puusta. Sammaan kylälehti 17

18 Kirjansidontaa ja Baabelin Hämmästykää Sammaalaiset, maailman loppu lähenee, opettaja tänne meille Baabeleita teettelee, runoili ylioppilas Heikki Ojansuu vuonna Turun Lehdessä julkaistu kirjoitus kertoo kesäisestä Sammaljoesta ja sen näkötornista 120 vuotta sitten. Sammaljoen upouudella kansakoululla pidettiin heinäkuussa 1895 kirjansidontakurssi, jonka opettajana oli kylän monitoimimies, kansakoulunopettaja ja käsityön ystävä Kaarlo Vesala. Eräs kurssilaisista oli kiertokoulunopettajatar Jemina Tuomisto Huittisista. Hän kirjoitti kesäisestä käynnistään kauniissa, todella kauniissa kylässämme kertomuksen, joka julkaistiin eräässä aikansa valtamediassa Turun Lehdessä. Tarinassa erityistä huomiota herättää kansakoulunopettajan suuren haavan ympärille rakentama 27-metrinen näkötorni, jossa kurssilaiset käyvät päivittäin wirkistämässä ja juomassa kahwia. Missähän tuo näkötorni on sijainnut? Vanhastaan pururadan keskellä olevaa mäkeä on kutsuttu Tornimäeksi tästäkö nimi? Tietoja 120 vuoden takaisesta näkötornista otetaan mieluusti vastaan sähköpostiin Turun Lehteä lukivat Heikki ja Päivi Kuutti-Uusitalo Kirje Tyrwäältä (Turun Lehti ) Juhlallinen oli heinäkuun 14 p. Aurinko silloin tällöin pilwien lomasta kurkisteli mitä ihmislapsilla oli tehtäwää täällä alhaalla. On sunnuntai. Kirkosta on tultu. Lauluharjoitukset owat loppuneet ja nyt Sammaljoelle. Siellä huomenna maanantaina pitäisi alkaa kirjansitoma oppikurssi. Siihen olin myös ilmoittautunut ja sitten tämän päiwän juhlallisuus, ne wetiwät Sammaljoelle mieleni ja koko olentoni. Lähdemme kolme tyttö-riehakkaa tuolle 7 pitkän wirstan pituiselle matkalle, sillä Tyrwään isolta kirkolta on Sammaljoelle 7 wanhaa ruotsin wirstaa. Hepo juosta jöllöttelee. Me ihailemme kesän kauneuksia tämän armaan Suomemme saloja. Kangasta kestää useat wirstat. Tien warsilla kuttupaimenet pusseinensa owat. Silloin tällöin poikkee tie jonnekin metsätorppaan mutta äläpäs! näkyypä tuossa soma wirstaa pitkä Houhajärwi, jonka rannoilla on siewän soma Houhalan kylä. Mutta katsoppas tuota pientä mökkiä joka juurikään lähenee. Siinä asuwat wanhanlainen mies ja waimo sawupirtissä. Niiltä woisit kuulla niinkuin monelta Suomen äidiltä ja isältä, ettei elämä ole leikkiä. Mutta eteenpäin, tänäänhän juuri pitäisi wihittämän Sammaljoen näkötorni, jonka kansakoulun opettaja K. Wesala on rakentanut. Jo näkyy Sammaan pieni kirkko ja kirkonkylä. Wäkeä astuukin jo tornille. Sinne seuraamme. Kas tuolla kuusimetsässä liehuu juhlalippu tornin huipulla. Ohoh! 15 syltää korkea torni onkin tuossa edessämme. Se on rakennettu suuren haawan ympärille. Rappusia myöten päästiin 4 kerrokseen, sillä torniin on rakennettu 4 kerrosta ja joka kerroksessa on lattia ja istuin sijat. Neljännessä kerroksessa on päiwäkirja sitä warten että saawat kirjoittaa nimensä ne, jotka uskaltawat siellä käydä. On juhlahetki opettaja Wesala puhuu tornin synnystä, kuinka tämä torni on kuwaamme oleinen wertaus kansastamme. Kohotkoon Sammaan kansa waloon ylöspäin tämän tornin lailla. Laulettiin neliäänisesti Olet maamme armahin Suomen maa Ihanuuksien ihmemaa Joka saarehen niemehen notkelmaan kodin tahtoisin nostattaa. Ylioppilas Heikki Ojansuu lausuu oman sepustamansa runon tätä juhlallisuutta warten ja joka alussa kuului näin Hämmästykää Sammaalaiset, maailman loppu lähenee, opettaja tänne meille Baabeleita teettelee j. n. e. Kahwia pistouwattiin kaikille juhlassa olijoillle. Sitten palattiin kansakoululle, jossa opettajan ystäwällinen perhe kestitsi ja huwitti wieraita. Jo waipuiwat illan warjot pitkään ja siis täytyi lähteä itselleen asuntoa hankkimaan, sillä huomenna wasta se warsinainen opetus alkoi. Hywästi huomiseen, hywästi! Walkenee kesäkuun 15 päiwä. Puolipilwisenä tosin, 18 Sammaan kylälehti

19 torneja 120 vuotta sitten mutta ei sille mitään woi, kouluun waan, sillä nyt se alkoi sanoi torwen tekijä. Kello lähenee 10 aamulla, jolloin on kutsuttu koululle. Lähden sinne, siellä onkin jo toisia towereita resuisia kirjoja kainalossa walmiina niitä uudistamaan. Terwe, terwe, kah tuttuja kaikki, wallan omia ystäwiä. On meitä 16 ylioppilas Oskar Mäkelä, seminarilainen Sefania Tiensuu ja Matti Woutilainen, karwari Heinonen, talokas Kalle Penttilä ja torpan poika Hjalmar Jaakola. Tyttöjä Malwina Hjortman, Mathilda Salmi, Tilda Helmikangas, Anna ja Hilja Kuutti. Kiertokoulunopettajattaret Lowisa Blom, Tilda Äijälä, Hilda ja Sandra Pakila, Jemina Tuomisto. Me nyt rupesimme ennen tuntematointa työtä tekemään. Opettaja Wesala oli hankkinut työkapineet, kruuwit ja höylät ja muut sen semmoiset, joita kirjansitomisessa tarwitaan. Aloimme työmme. Hauskalta tuntui wanhojen kirjain korjaaminen. Uutterasti tehtiin työtä päiwät aamusta iltaan. Tornilla käytiin joka päiwä wirkistämässä ja juomassa kahwia. Kaikki oppilaat, heikommat ja lujapäisemmät uskalsiwat käydä tornin ylimmässä huipussa. Sinne päiwäkirjaan piirsimme nimemme. Sillä muihin alempiin kerroksiin sitä ei ollut lupa tuoda. Opettaja ystäwällisesti neuwoi ja kehoitti, ei ankarana eikä tylynä waan kuten ystäwä. Häneen oppilaat pian suostuiwat. Sellainen tarwitsisi kaikkein opettajaluonteiden olla, ei kurittajana ja ruoskijana waan ystäwänä ja kaswattajana, silloin suuremmat tulokset saadaan opetustyöstä. Päiwät täällä touhussa kuluiwat kun lennossa. Kun ilta ehti niin ei ollut huomannutkaan päiwän tuloa. Kirja kuitenkin toisensa perään walmistui, että jo ilahutti ajatellessa pystyyhän tuo oppi kenties muistiin. Näin oli kulunut koko oppiaika aina wiimeiseen päiwään asti. Wiimeisen kerran tornille sanoo opettaja. Walmiit olimmekin sinne. Siellä haettiin muistoja toisilleen, sammaltuhko tuohinen ja mikä mitäkin antoi. Mutta muiston parhaimman kuitenkin säilytämme omassa powessamme. Ylioppilas O. Mäkelä piti wielä tornilla lyhyen puheen opettajalle K. Wesalalle kiittäen häntä erinomaisen suuresta ystäwyydestä ja koko hänen perhettään sekä towereita. Oltiinhan siellä kun pienet lapset eri säätyjä katsomatta, kaikilla oli sama jalo tarkoitus tehdä työtä armaan isänmaan ja kansan eteen. Ehdotti eläköön huutoa isänmaalle johon raikkaalla äänellä yhdyttiin. Sitten lopuksi jäähywästit waan sanottiin ja ero oli edessä. Kaipauksen tunteilla jätimme Sammaljoen. Kauwan pysyy muistissamme tämä aika, kauwan Sammaljokilaisten ystäwyys. Kiitos, nöyrin kiitos opettajallamme Kuutin perhe-wäelle ja kaikille Sammaljokilaisille. Ilta lähenee. Lähdemme. Arwoisat neidit owat hankkineet meille kukkawihkoja läksiäiseksi ja laulawat Sä kaswoit neito kaunoinen isäsi majassa kun kukka kaunis suloinen wehreellä nurmella. Kaunis todella, kaunis on heinäkuun ilta täällä. Luonto rauhallaan piiritti meitä. Hiljaa humusi tuimat puut tien warsilla. Wäliin lempeä koiwumetsä pisti näkywiimme. Tuolla pilkutti järwraswatyyneenä. Kaikkialla lepoa ja tyyntä. Me waan kuljemme. Wammalakin oli umpi unessa kun tänne pääsimme. Samoin teimme mekin. Nyt wasta muutamia päiwiä jälestä päin koetan muististani poimia Sammaljoella olostamme. Muistaakseni lupasin siitä kirjoittaa. Sen olen tehnytkin waikka tosin hajanaisesti, mutta kuitenkin. Kiitän puolestani rakkaita towereitakin ystäwyydestä. Olimme kun yksi sydän, yksi sielu. Yhdyn runoilijan kanssa laulamaan Kaikk kaik' ylös yhtenä miehenä nyt Suomen onnea walwomaan. Hetken työ tuhat wuotisin waikuttaa isänmaahan ja maailmaan. Sammaan kylälehti 19

20 Leirikartano. Kuulumisia Yli-Houhalasta Viime kesänä minulla oli mahdollisuus tutustua lähemmin Yli-Houhalan taloon Houhajärven rannalla. Erityisesti jäi mieleen siellä vietetty yö lastenleirin yövartiossa ja seuraavana päivänä aamun valjetessa sain napattu muutaman valokuvan. Myöhemmin kesällä pääsin vielä saunomaan upeassa uusitussa saunassa naisten tapahtuman päätteeksi. Yli-Houhala on ollut Vammalan helluntaiseurakunnan omistuksessa vuodesta Paikka tunnetaankin nykyisin nimellä Leirikartano. Remonttien myötä paikan käyttöastetta on saatu lisättyä vuokraamalla tilaa myös ulkopuolisille. Vuokralaisina on ollut mm. kristillisiä yhdistyksiä ja järjestöjä, kertoo nuorisopastori Marko Kömi ja jatkaa, Alue on vuokrattavissa kenelle vaan sillä periaatteella, että otetaan huomioon se, että alue on savuton ja päihteetön ja kristillisiä perinteitä kunnioittava. Jaana Korpi Alue on ostettu seurakunnan leiritoimintaa varten. Muutaman viime vuoden aikana ovat vasarat todenteolla paukkuneet, sekä sahat ja sirkkelit soineet. Rakennusta on laajennettu uusilla suihku- ja wc-tiloilla. Viimeisimmäksi on valmistunut rantasaunan remontti. Tontilla järjestetään monenlaista toimintaa: leirejä lapsille ja nuorille, naisten- ja miesteniltoja ja nuorten toimintaa. Työn alla on ollut tänä vuonna mm. entisen ambulanssin korjaaminen ja muuttaminen pikkubussiksi. Jos paikkaan haluaa tutustua, niin kaikille avoimista tapahtumista ilmoitellaan paikallislehdissä. 20 Sammaan kylälehti Leirikartano.