Kuluttajien energiakulutuskyselyn raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajien energiakulutuskyselyn raportti"

Transkriptio

1 Kuluttajien energiakulutuskyselyn raportti Toukokuu 2011 Lapuan kaupunki ja Thermopolis Oy 1

2 Sisällysluettelo 1. Kyselyn tausta ja toteutus Tulosten analysointia Yleistä Energiankulutus ja -säästö Uusiutuva energia

3 1. Kyselyn tausta ja toteutus Kuluttajan energiankulutuskysely tehtiin Lapuan kaupungin ja Thermopolis Oy:n toimesta osana SOLUTION -hanketta. Kysely toteutettiin Internetin kautta täytettävänä lomakkeena ja se lähetettiin marraskuussa 2010 kaupungin työntekijöiden sähköposteihin. Kaupunki työllistää henkilöitä monelta alalta kaupungin virkamiehistä opettajiin ja huoltomiehiin, joten otos on varsin kattava. Kysely tavoitti noin 230 henkilöä ja vastauksia saatiin 53 kappaletta. Vastausten lukumäärää pienensi kyselyn rajaaminen vain Lapualla asuviin henkilöihin. Tavoitteena oli kartoittaa Lapuan kaupungin asukkaiden energiankulutustottumuksia ja energiaan liittyviä mielipiteitä. Kysely täytettiin nimettömänä. SOLUTION -hankkeessa on Lapuan kaupungin lisäksi 4 muuta kaupunkia ympäri Eurooppaa. Tavoitteena on lisätä osallistuvien kaupunkien energiaomavaraisuusastetta, uusiutuvan energian käyttöä ja jakaa saatuja kokemuksia muiden käytettäväksi. Lisätietoa SOLUTION hankkeesta saa ottamalla yhteyttä Thermopolis Oy:hyn (www.thermopolis.fi) tai käymällä hankkeen omilla nettisivuilla (www.solution-concerto.org). SOLUTION -hanketta tukee EU:n komission 7. puiteohjelma CONCERTO -projektin kautta. Lapua on Suomen ensimmäinen CONCERTO kaupunki. CONCERTO -projektin avulla edistetään energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja energiaomavaraisuutta EU:n alueella tukemalla osallistuvia kaupunkeja niiden pyrkimyksissä nousta mallikaupungeiksi energian osalta. Kysely rakentui 5 erilaisesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa kysyttiin vastaajan yleisiä tietoja, kuten sukupuolta ja ikää, mutta myös hieman taustaa asumismuodosta ja omasta suhteestaan ilmastonmuutokseen. Toinen osio keskittyi energian kulutukseen ja säästöön. Siinä kysyttiin mm. vastaajan toimista energiansäästämiseksi. Kolmas osio keskittyi uusiutuvan energian käyttöön ja energiantuotantoon liittyviin seikkoihin. Neljäs osio keskittyi lämmitykseen ja viides osio sisälsi vain yhden kysymyksen. Tämä kysymys oli Onko SOLUTION -hanke ollut sinulle tuttu jo ennen tätä kyselyä?. Tässä raportissa esitellään ja analysoidaan kyselyyn tulleita vastauksia. 2. Tulosten analysointia 2.1 Yleistä Tässä osiossa pyritään ymmärtämään vastaajien lähtökohdat, jotka vaikuttavat kyselyssä annettuihin vastauksiin. Kyselyyn vastasi enemmän naisia (70 %) kuin miehiä (30 %). Vastaajien ikäjakauma painottui keski-ikäisiin. Heidän osuutensa kaikista vastaajista oli 70 % (40 60-vuotiaat). Tämä ryhmä jakautui vielä tasaisesti vuotiaisiin (32 %), sekä vuotiaisiin (38 %). Yli 60-vuotiaita oli 13 % vastaajista, vuotiaita oli 15 % ja vuotiaita olivat loput. Alle 20-vuotiaita vastaajia ei ollut. Keski-ikäisten suuri osuus vastaajista heijastuu mm. vastaajien asumismuotoon, sillä suurin osa (78 %) vastaajista asuu omakotitalossa ja 90 % vastaajista omistaa nykyisen asuntonsa. Kerrostalossa asui 11 % ja rivitalossa 11 % vastaajista. Vuokralla asuu 8 % ja vanhempien omistamassa asunnossa asuu 2 % vastaajista. 3

4 Keski-ikäisiin usein samaistettava vakiintuneisuus heijastui myös asunnon vaihtamishalukkuuteen. Asunnon vaihtoa harkitsevien osuus vastaajista oli pieni, sillä vain 19 % vastaajista ilmoitti harkitsevansa vaihtoa seuraavan 1-2 vuoden aikana. Kuva 1 on esitetty tätä kuvaava jakauma. Asunnonvaihtajia löytyi kaikista muista edustettuina olevista ikäryhmistä, paitsi yli 60-vuotiaiden ryhmästä. Suurin osa haluaisi muuttaa omakotitaloon, vain yksi vastaaja kertoi harkitsevansa muuttoa kerrostalosta rivitaloon ja yksi omakotitalosta kerrostaloon. Omakotitaloon oltiin siirtymässä toisesta omakotitalosta, rivitalo- ja kerrostaloasunnosta. Osa vastaajista harkitsi uuden rakentamista, mutta enemmistö haluaisi ostaa valmiin talon. Asumismuotoon liittyvät kysymykset ovat merkittäviä, koska eri asumismuodoissa on erilaiset energiankulutukset ja myös erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa esim. uusiutuvan energian käyttöönottamiseen. Asunnon vaihtaminen puolestaan saattaa vaikuttaa halukkuuteen panostaa nykyisen asunnon energiatehokkuuteen esim. korjausrakentamisen kautta. 5. Harkitsetko asunnon vaihtamista seuraavan 1-2 vuoden aikana? Kyllä, harkitsen muuttoa omakotitaloon. 13 % Kyllä, harkitsen muuttoa rivitaloon. 2 % Kyllä, harkitsen muuttoa kerrostaloon. 2 % Ei. 81 % Muu 2 % Kuva 1. Asuntoa vaihtavien osuus vastaajista on pieni, vain 19 %. Kuva 2 on esitetty vastaajien remonttisuunnitelmia. Noin puolella vastaajista oli remonttisuunnitelmia tai juuri valmistunut remontti. Remonttia suunnittelivat lähinnä sellaiset, joilla ei ollut asunnonvaihtoaikeita, mutta osa asunnon vaihtoa harkitsevista ilmoitti tekevänsä myös remonttia. Vastauksista ei käy ilmi suunnitellaanko remonttia nykyiseen vai mahdolliseen uuteen asuntoon, mutta asunnon kunnostaminen myyntikuntoon ja uuden asunnon remontoiminen itselle mieleiseksi luultavasti kuuluvat asuntoa vaihtavien suunnitelmiin. 36 % remonttia suunnittelevista ilmoitti toimenpiteiden olevan pienempää korjausta siellä täällä. Koko asunnon kattavaa peruskorjausta ei suunnittelut yksikään vastaaja. Jo tehdyistä tai kesken olevista remonteista kaikki puolestaan olivat koko asunnon kattavaa peruskorjausta. Peruskorjauksen yhteydessä tehdään usein myös energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia, kuten eristeiden uusiminen ja/tai lisääminen, ikkunoiden ja ovien vaihto jne. Toisaalta jos remontti on juuri tehty saattaa ajatus esim. ikkunoiden vaihtamisesta energiatehokkaampiin tuntua turhalta. Lämmitysjärjestelmän peruskorjaus liittyy läheisesti järjestelmän ikään, sekä hyötysuhteeseen. 4

5 Vastaajista 4 % ilmoitti tekevänsä lämmitysjärjestelmän peruskorjausta seuraavan 1-2 vuoden aikana. 11. Suunnitteletko tekeväsi nykyiseen tai pian hankkimaasi asuntoon peruskorjausta 1-2 seuraavan vuoden aikana? Ei. 52 % Ei, juuri remontoitu. 6 % Remontti kesken. 2 % Kyllä, pienempää korjausta siellä täällä. 36 % Kyllä, koko asuntoon kattava peruskorjaus. 0 % Kyllä, lämmitysjärjestelmä n peruskorjaus. 4 % Kuva 2. Suunnitteilla olevat remontit. 52 % vastaajista ilmoitti, ettei suunnitellut remonttia. Ilmastonmuutos on yksi tekijä, joka saattaa ohjata ihmisiä kohti energiatehokkuutta tai esimerkiksi vihreän sähkön ostoa. Kuva 3 on esitetty vastaajien huolestuneisuutta ilmastonmuutoksesta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan huolestuneisuutensa asteikolla 1-5, jossa 1 = En ole yhtään huolissaan ja 5 = Olen erittäin huolestunut. Keskimääräisesti vastaajat olivat jonkin verran huolissaan ilmastonmuutoksesta. Naisista 35 % valitsi kohdan 4, joka vastaa vastausta Olen huolissaan ja 49 % valitsi kohdan 3, joka vastaa vastausta Jonkin verran huolissaan tai En osaa sanoa. Naisista 8 % oli erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta ja loput 8 % olivat vain vähän tai ei ollenkaan huolestunut ilmastonmuutoksesta. Miehet olivat selvemmin jakautuneet ilmastosta huolissaan oleviin ja ei yhtään huolissaan oleviin. Vaihtoehdon 4. Olen huolissani valitsi 37 % ja vaihtoehdon 1. En ole yhtään huolissaan valitsi 25 % miehistä. Muut miehet valitsivat vaihtoehtojen 3 ja 2 välillä. Yhtään erittäin huolestunutta ei miehissä löytynyt. 10. Miten huolestunut olet ilmaston muutoksesta? Valise sopivin vaihtoehto asteikolla Vastausten lukumäärä En ole yhtään huolissaan Olen erittäin huolestunut. 5

6 Kuva 3. Asenteita ilmastonmuutosta kohtaan. Vastaajista noin 40 % ilmoitti olevansa jonkin veran huolissaan ilmastonmuutoksesta. Yhteenveto Vastaajien ikäjakauma näkyy kyselyn tuloksissa selvästi. Jos kyselyyn olisi vastannut alle 20- vuotiaita, vastausten hajaantuminen olisi todennäköisesti ollut suurempaa. Myös naisvastaajien enemmistö vaikuttaa tuloksiin ainakin tiettyjen kysymysten kohdalla (esim. huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta), kaikissa kohdissa ero miesten ja naisten välillä ei ollut huomattava. Keskiikäisten elämän vakiintuneisuus näkyy vastauksissa selkeästi, samoin päämäärätietoisuus siitä millaisia ratkaisuja halutaan tehdä ja millä perusteilla. Kyselyssä ei kysytty mitä eri ammattikuntia vastaajat edustavat, mutta 53:en vastaajaan mahtuu varmasti monen eri ammatin edustajaa ja erityyppisiä ihmisiä. Tässä mielessä tulokset ovat melko luotettavia. Vastaukset ovat melko yhtenäisiä, joskin muutamia ääripäiden edustajiakin tietysti joukkoon mahtuu. Koska kysely toteutettiin internet-kyselynä, vaati vastaaminen sähköpostiosoitteen, joka oli Thermopolis Oy:n saatavilla, sekä jonkin verran atk-osaamista, mikä saattaa vaikuttaa vastausten määrään. Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko kyselyyn vastanneita ollut enemmän, jos kysely olisi toteutettu paperiversiona. 6

7 2.2 Energiankulutus ja -säästö Tässä osiossa kysyttiin vastaajien energiankulutukseen ja -säästöön liittyvistä toimista. Kodissa energiaa kuluu lähinnä lämmitykseen ja sähkölaitteiden toimintaan. Omaa energian kulutusta on hyvä tarkkailla, sillä siten voi parhaiten kiinnittää huomiota siihen, missä asioissa kuluttaa eniten ja löytää erilaiset säästömahdollisuudet. Vastaajilta kysyttiin miten tarkkaan he seuraavat energian kulutustaan. Suurin osa, eli 66 % vastasi seuraavansa kulutustaan laskuista. Vastaajista 17 % piti kirjaa energiankulutuksestaan. Tarkkaa energian seurantaa ilmoitti harrastavansa 8 % vastaajista, kun taas 9 % vastaajista ilmoitti, ettei seuraa energian kulutustaan lainkaan. Miesten ja naisten energian tarkkailussa ei ollut suurta eroa. Kuva 4 on esitetty energiansäästämiseen liittyvän tiedon tasoa vastaajien kesken. Tilanne näyttää hyvältä, sillä jopa 87 % vastaajista ilmoittaa tietävänsä ainakin jonkin verran tai paljon energian säästämisestä. Vain 11 % ilmoitti tietävänsä vain vähän ja 2 % ilmoitti, ettei haluakaan tietää asiasta. Miesten ja naisen välillä ei näkynyt selkeää eroa tässäkään kysymyksessä. Vastauksista voidaan päätellä, että jonkinlaista tietoa asiasta on kaikilla vastaajilla, vaikka tietoa ei haluttaisikaan, sillä kukaan ei vastannut en tiedä mitään. Nykyisin energia-asiat ovat esillä niin monessa paikassa, että kaikilla voisi olettaa olevan asiasta edes jonkintasoista tietämystä. Eri asia sitten tietysti on, haluaako tietämystään lisätä. Kyselyssä kysyttiin millaista sähköä vastaajat ostavat. 90 % vastaajista ilmoitti ostavansa perussähköä, tuulivoimasähköä ostaa 6 % ja vihreää sähköä 4 % vastaajista. Ne jotka ilmoittivat ostavansa vihreää tai tuulisähköä olivat keskimäärin Huolissaan ilmaston muutoksesta (kts.kuva 3). Huoli ilmastonmuutoksesta lienee vaikuttanut vastaajien päätökseen siitä, millä tavalla tuotettua sähköä halutaan ostaa. Koska hinta on myös tärkeä valintakriteeri (kuten myöhemmin todetaan), valitaan ehkä sen vuoksi helpommin perussähkö kuin vihreä tai tuulivoimasähkö. Pelkkä huolestuneisuus ei vaikuttaisi olevan tarpeeksi hyvä syy vaihtaa sähkö ympäristöystävällisempään. 13. Tiedättekö mielestänne tarpeeksi energian säästämisestä? Tiedän paljon. 25 % Tiedän jonkin verran. 62 % En halua tietää. 2 % En tiedä mitään. 0 % Tiedän vähän. 11 % 7

8 Kuva 4. Energian säästämisen tietotaito. Jopa 62 % vastaajista ilmoittaa tietävänsä jonkin verran energian säästämisestä. Tieto ei vielä takaa, että käytännön toimiin ryhdytään. Kuva 5 on esitetty vastaajien itse arvioimaa motivaatiota energiasäästämiseen tarvittavien muutosten tekemiseen. Tämä kuva korreloi hyvin ilmastonmuutoksen huolestuneisuuden kanssa (kts. kuva 3). 14. Oletko valmis muuttamaan kulutustapojasi energiaa säästävimmiksi? Valitse sopivin vaihtoehto asteikolla Vastausten lukumäärä Olen valmis radikaaliin muutokseen En halua muuttaa mitään. 5 1 Kuva 5. Motivaatiotaso energian säästämiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Suurin osa vastaajista on valmis osittaiseen muutokseen energian säästämiseksi. Muutama vastaaja on valmis jopa radikaaliin muutokseen, kun taas yksi vastaaja ei halua muuttaa mitään. Hieman yllättävää on kuitenkin se, että ne vastaajista jotka ilmoittivat olevansa hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, eivät ole kuitenkaan valmiita radikaaliin muutokseen omissa kulutustottumuksissa, vaan vain osittaiseen muutokseen. Tästä voi jälleen päätellä, että pelkkä huoli ei vielä riitä kaikkien kohdalla kannustimeksi tapojen muuttamiseen, vaan tarvitaan muitakin lähtökohtia. Motivaatiosta siirrytään tekoihin. Kuva 6 listataan erilaisia energiasäästämisen toimenpiteitä, joista vastaajat saivat valita kaikki sopivat vaihtoehdot. Säästötoimenpiteistä yleisin oli kännykän laturin irrottaminen pistorasiasta latauksen jälkeen. Myös valoja, tietokoneita ja muuta elektroniikkaa sammutetaan ahkerasti. Tuuletuskin osataan hoitaa rivakasti ristivedolla ja hehkulamput ovat osin jo vaihtuneet energiasäästölamppuihin. Vähemmälle jääviä toimenpiteitä olivat sisälämpötilan laskeminen, koneellisen ilmanvaihdon säätöjen asettaminen aina tilanteelle sopivaksi, laitehankintojen yhteydessä energialuokituksen A-luokan varmistaminen, vanhojen kodinkoneiden vaihto uusiin energiatehokkaampiin, sekä vetoisten ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistys. Tässäkin kysymyksessä törmäämme rahan vaikutukseen eri päätösten tekemisessä. Esimerkiksi laturien irrotus ja valojen ja koneiden sammuttaminen ovat helppoja tapoja säästää sekä energiaa että rahaa. Harva haluaa vaihtaa toimivaa kodinkonetta uuteen ja paremman energialuokan koneet myös maksavat jonkin verran enemmän ja siksi valitaan halvempi malli. Yleisesti ehkä ajatellaan että koneiden ja laitteiden kulutus on niin pientä, ettei sillä olisi suurta vaikutusta säästämiseen. 8

9 Samaten ehkä ikkunoista ja ovista karkaavaa lämpöä voidaan pitää niin pienenä asiana, ettei nähdä tarpeellisena satsata niiden tiivistämiseen energiasäästöjä haettaessa. Ihmiset tarvitsisivat ehkä enemmän tietoa juuri kodinkoneiden energialuokituksista ja niiden kulutuksen eroista, sekä konkreettisia lukuja siitä, minkä verran esim. ovien ja ikkunoiden tiivistäminen säästää lämmityskuluissa. Myös sisälämpötilan laskeminen olisi varsin helppo tapa säästää, mutta tunnetustihan suomalaiset valittavat kylmyydestä miltei jatkuvasti, joten edes sisätiloissa halutaan olla lämpimässä, vaikka se sitten kuluttaisikin enemmän energiaa ja myös rahaa. 15. Oletko tehnyt seuraavia konkreettisia toimia energian säästämiseksi? Vanhat kodinkoneet vaihdettu uusiin energiaa säästäviin malleihin. 7 Vetoiset ikkunat ja ovet tiivistetty. 4 Ostaessani uusia laitteita, varmistan että ne ovat vähintään energialuokkaa A. 13 Tarpeettomat valot sammutetaan. 37 Koneellisen ilmanvaihdon säädöt asetetaan vastaamaan asunnon sen hetkistä käyttöä (esim. poissaolo säätö). 11 Tuuletetaan rivakasti läpivedolla. 30 Kännykän laturi irrotetaan pistokkeesta aina latauksen jälkeen. 41 Tietokoneet ja muu elektroniikka suljetaan käytön jälkeen eikä jätetä valmiustilaan. 35 Sisälämpötilaa laskettu. 18 Hehkulamput vaihdettu energiansäästölamppuihin Vastausten lukumäärä Kuva 6. Konkreettiset toimet energian säästämiseksi. Jatketaan edelleen konkreettisissa teoissa. Kuva 7 on esitetty erilaisia talon energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, joista vastaajat saivat valita kaikki sopivat vaihtoehdot joita olisivat valmiita tekemään. Suosituimmiksi nousivat nykyisten ulko-ovien ja ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin, sekä vanhan lämmitysjärjestelmän uusiminen. Edellisessä kysymyksessä vastaajat eivät olleet innokkaita tiivistämään vetoisia ovia ja ikkunoita, mutta tässä kysymyksessä kuitenkin oltiin valmiita uusimaan vanhat ovet ja ikkunat kokonaan. Tiivistämisellä ei siis ehkä nähdä olevan niin suurta vaikutusta energian säästöön kuin uusilla, energiatehokkaimmilla ovilla ja ikkunoilla. Pelkkä tiivistys olisi kuitenkin edullisempi vaihtoehto kuin uusiminen, jos ajatellaan asiaa rahan kannalta. Kysymyksen 16 Mitä seuraavista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä olisit valmis tekemään tai olet jo tehnyt? vastausvaihtoehtojen välillä ikkunoiden ja ovien uusiminen koetaan ehkä helpommaksi ja mielekkäämmäksi ratkaisuksi kuin esim. lisäeristeen laittaminen seiniin. Ja 9

10 kun kaikkiin ratkaisuihin on vain harvalla varaa, on helppo valita vähiten muutoksia tuovasta ja/tai edullisimmasta päästä. Olisi mielenkiintoista nähdä vaikuttiko vuoden 2011 alussa saatava energiaavustus uusimiseen, sillä tämä kysely tehtiin vuoden 2010 loppupuolella. 16. Mitä seuraavista asuntosi energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä olisit valmis tekemään tai olet jo tehnyt? Vastaa kysymykseen vain jos omistat nykyisen asuntosi ja/tai pystyt vaikuttamaan tehtäviin uudistuksiin. Vanhan lämmitysjärjestelmän uusiminen. 14 Ilmastoinin uusiminen lämpöä talteenottavaan ilmastointilaiteistoon. 6 Lisäeristyksen laittaminen yläpohjaan. 9 Lisäeristyksen laittaminen ulkoseiniin. 8 Nykyisten ulko-ovien vaihtaminen energiatehokkaimpiin. 17 Nykyisten ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaimpiin. 16 Kuva 7. Toimet asunnon muuttamiseksi energiatehokkaammaksi Vastausten lukumäärä Yhteenveto Vastaajat ovat melko hyvin perillä energian säästöön liittyvistä asioista. Omaa kulutustaan seuraa suurin osa vastaajista ja valmius tehdä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja on myös hyvällä tasolla. Myös päivittäisiä energiansäästötekoja ilmoittaa moni tekevänsä. Ratkaisut painottuvat helpoimpiin ja edullisimpiin vaihtoehtoihin, mutta myös hankalaksi koettavia toimenpiteitä tehdään jonkin verran. Suurin osa vastaajista olisi valmis muuttamaan kulutustapojaan energiaa säästävämmiksi. 10

11 2.3 Uusiutuva energia Uusiutuvaksi energiaksi kutsutaan energiaa, joka tulee uusiutuvista energialähteistä. Näitä ovat luonnon prosessit, kuten auringon paiste, tuuli ja virtaava vesi, sekä biopolttoaineet, kuten esimerkiksi puu. Kodissa uusiutuvaa energiaa käytetään useimmiten lämmitykseen. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset biokattilat, aurinkokeräimet ja lämpöpumput. Myös kodinsähkö on mahdollista saada uusiutuvasta energiasta. Tästä esimerkkinä ovat tuulivoimasähkön ostaminen tai vaikka oman tuulivoimalan tai aurinkopaneelien hankkiminen. Seuraavaksi tarkastellaan kotien uusiutuvan energian käyttöä, sekä vastaajien suhtautumista uusiutuvaan energiaan ja sen hintaan. Kuva 8 on esitetty kotien uusiutuvan energian käyttöä. Suosituin uusiutuva energiamuoto kodeissa on puu. Sillä lämmitetään mm. puuhelloja, takkoja, saunaa ja leivinuunia. Melkein puolet vastaajista (43%) ilmoitti käyttävänsä puuta. Lämpöpumppuja, pellettejä, sekä hybridijärjestelmiäkin löytyy. Lämpöpumppuja ilmoitti käyttävänsä 13 % vastaajista. Näistä 43 % ovat maalämpöpumppuja ja loput 57 % ovat ilmalämpöpumppuja. Hybridijärjestelmiä ilmoitti käyttävänsä 6 % vastaajista. Yhdistelmäkäytössä olivat puu- ja lämpöpumppujärjestelmät. Muu - osioon ovat vastaajat laittaneet kaukolämmön. Jos kaukolämmön tuottaja käyttää uusiutuvaa energiaa, on kaukolämpökin uusiutuvaa energia, muutoin näin ei ole. Aurinkoenergiaa ei tämän kysymyksen mukaan ole käytössä. 30 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä kodissaan uusiutuvaa energiaa lainkaan. Suurin osa uusiutuvaa energiaa käyttämättömistä asui kerros- tai rivitalossa, joissa ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa lämmitystavan valintaan, eikä ole mahdollista laittaa esim. takkaa lisälämmön lähteeksi. 17. Käytättekö uusiutuvaa energiaa kodissanne? Kyllä, puuta. 43 % Kyllä, pellettiä. 4 % Kyllä, usempaa uusiutuvaa energian lähdettä. 6 % Kyllä, lämpöpumppua. 13 % Muu 4 % Kyllä, aurinkosähköä. 0 % Kyllä, aurinkolämpöä. 0 % Kuva 8. Uusiutuvan energian käyttö kotona. Suosituin on puu. Kysymyksessä 18 kysyttiin mikä vaikuttaa eniten energian valintaan. Saatu tulos ei ollut yllätyksellinen. Vastaajien energian valintaan vaikuttaa eniten hinta. Hinta oli sekä miehillä, että naisilla ykkössijalla. Toisella sijalla miehillä oli kotimaisuus, naiset puolestaan arvostivat toiseksi eniten vaivattomuutta. Kaikkien vastaajien yhteistulokset ovat nähtävissä Kuva 9. Hinnan vaikutus valintoihin näkyy myös muissa vastauksissa. 11 Ei 30 %

12 18. Mitkä kolme asiaa vaikuttavat eniten energian valintaasi? Muu 2 Uusi teknologia 2 Vakiintunut tekniikka 9 Hinta 45 Vaivattomuus 30 CO2 päästöt 5 Ympäristöystävällisyys 27 Kotimaisuus Vastausten lukumäärä Kuva 9. Energian valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi hinta. Uusiutuvaa energiaa käyttäville järjestelmille pyritään usein laskemaan takaisinmaksuaika. Tämä johtuu siitä, että usein järjestelmän vaatima alkuinvestointi on suurempi kuin perinteisen energiajärjestelmän hinta. Käyttökustannukset taas usein ovat pienemmät kuin perinteisessä järjestelmässä. Takaisinmaksuajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin alkujaan suurempi investointi on saatu takaisin käyttökustannuksien edullisuuden takia. Tässä tilanteessa ei realisoidu rahaa. 19. Pohtiessasi uusiutuvaa energiaa käyttävää energiajärjestelmää kotiisi, mikä on mielestäsi hyväksyttävä takaisin maksuaika? 15 vuotta 9 % 10 vuotta 55 % 20 vuotta tai enemmän 2 % 5 vuotta 34 % Kuva 10. Hyväksyttävä takaisinmaksuaika uusiutuvaa energiaa käyttävälle energiajärjestelmälle. 12

13 Kysyttäessä laitteiden takaisinmaksuajasta vastaajien enemmistö (55 %) oli sitä mieltä, että 10 vuotta on sopiva takaisinmaksuaika. Viiden vuoden takaisinmaksuaikaa piti sopivana 34 % vastaajista. 9 % vastaajista piti 15 vuotta sopivana ja loppujen mielestä 20 vuoden takaisinmaksuaika oli myös hyväksyttävä. Jakauma näkyy Kuva 10. Kysymyksessä 20 pyydettiin perusteluja valitsemalleen takaisinmaksuajalle. Suosittu perustelu 10- vuoden takaisinmaksuajalle oli ajan ja investoinnin kohtuullisuus. Suosittu perustelu 5-vuoden takaisinmaksuajalle oli laitteistojen nopea kehittyminen ja siksi jo 5 vuotta vanha laitteisto jää energiatehokkuuden kilpailussa jälkeen, eikä siis kannata sijoittaa kalliimpaan laitteistoon. Kiinnostusta uusiutuvaa energiaa käyttävälle järjestelmälle kyllä löytyy, mutta samalla ollaan huolissaan laitteiden kestävyydestä ja järjestelmän kannattavuudesta rahallisesti, sekä rahojen riittämisestä muuhun elämiseen. Esille nousi myös ajatuksia siitä, että laitteiston takaisinmaksuaika täyttyisi ennen eläkkeelle jäämistä. Osista vastauksista huomasi ettei takaisinmaksuaika -käsite ollut aivan selvä. Yhteenveto annetuista perusteluista on esitetty Taulukko 1. 13

14 Taulukko 1. Perusteluja hyväksyttävälle takaisinmaksuajalle. 5 vuotta 10 vuotta Laitteet vanhenevat nopeasti ja 5 v vanha laite on jo energiatuhlari. Taas pitää uusia tehokkaampiin. Laitteet kuluvat ja mm. niiden hyötysuhde ajan kanssa heikkenee samoin tekniikka vanhenee jo viidessäkin vuodessa. 5 vuotta on tarpeeksi tehokas ratkaisu Ei liian suurta investointia. Muuten ei kannata. 5 vuotta sopiva Uuden järjestelmän kustannukset eivät saisi olla liian korkeat. Pitäisi maksaa itsensä takaisin 5 vuodessa Energiajärjestelmä pitää voida maksaa vaihtoehtojen minimiajassa takaisin, jos kokonainen talo maksetaan esim. 20 vuodessa. Ikääntyvällä ihmisellä ei ole aikaa kovin kauan odottaa Voin laittaa jotain kalliimpaakin systeemiä, kunhan se ajan kanssa maksaa itsensä takaisin eikä siihen kulu liian kauan aikaa, jotta ehdin saada myös hyödyt elinaikanani Kalliit investoinnit tuntuvat turhilta lisäkustannuksilta silloin kun entinen järjestelmä on toimiva ja hyväkuntoinen ja "hyötyä" on odotettavissa vasta vuosikymmenten päästä. Halua vihreämpään lämmitysjärjestelmään olisi, mutta se ei pelkästään riitä ainakaan näin asuntolainataipaleen alkuvuosina. 10 vuoden kuluessa tulee jo kunnossapito / peruskorjauskuluja muutenkin, ei "itsensä takaisinmaksuaika" voi olla kovin pitkä, mikäli tuote maksaa itsensä takaisin ennemmin ennen kuin se täytyy uusia kokonaan tai tehdä laajaa saneerausta. Ei kukaan osta uusiutuvaa jos se "tuottaa" vasta 30 vuoden jälkeen Ei viitti jättää laskua perikunnalle. Oma ikä, ettei mahdollisesti jäisi muille maksettavaksi Viisi vuotta on liian lyhyt aika. Joka tapauksessa takaisinmaksamisen aika tulee olla kohtuullisen lyhyt Asuinrakennus on vanha Energiajärjestelmän tulisi kohtuullisessa ajassa muuttua taloudellisesti kannattavaksi. Kalliimpikin vaihtoehto on parempi jos kotimainen vaihtoehto. Mikäli takaisinmaksu on pidempi, alkaa investoitaessa miettiä sen todellista kannattavuutta euroina. Takaisinmaksu on vain osa muutoksen kannattavuutta, mutta yksi peruste muutokseen kuitenkin on edullisuus, tällä hetkellä muutosten teko olisi liian kallista eikä tähän taloon meidän kannata investoida. Ehkä seuraavaan. Rahaa tarvitaan perheessä moneen muuhunkin. Ainakin lainalla maksettaessa investoinnille tulee korkea hinta. Kymmenen vuoden kuluessa keksitään jo uusia tehokkaita energiansäästötapoja. 15 vuotta 20 vuotta Ratkaisun on tarkoitus olla toimiva kymmenenkin vuoden päästä Kohtuullinen aika. Mieluummin pitkällä maksuajalla Kallis ostohinta vaatii joustavan takaisinmaksuajan. Opettajan palkka on kovin pieni ja hutera Kestävä. 14

15 Seuraavassakin kysymyksessä pohditaan millä periaatteella energiajärjestelmää hankitaan. Onko tärkeämpää, että ostotilanteessa kuluu vähemmän rahaa vaikka käyttökustannukset olisivatkin korkeammat vai ollaanko valmiita maksamaan enemmän heti, jotta myöhemmät käyttökustannukset olisivat pienemmät? Selkeä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että mieluummin maksaisivat suuremman investoinnin heti, jotta käyttökustannukset olisivat pienemmät myöhemmin. Kuva 11 näkyy vastausten jakaantuminen. 21. Jos olisit hankkimassa/uusimassa energiajärjestelmääsi kumpi vaikuttaisi hankintapäätökseesi enemmän? Suurempi investointi, mutta pienemmät käyttökustannukset. 48 Pienempi investointi, mutta kalliimmat käyttökustannukset. 5 Kuva 11. Hankintapäätöksen peruste Vastausten lukumäärä Kotimaisuus nousi erääksi energian valintakriteeriksi ja vastaajilta kysyttiin myös valmiudesta maksaa enemmän paikallisesti tuotetusta uusiutuvasta energiasta. Vastaajista 32 % ei olisi valmis maksamaan enemmän, vaikka energia olisi paikallisesti tuotettua. Enemmistö, eli 47 % vastaajista olisi kuitenkin valmis maksamaan lähienergiasta 5 % enemmän, 19 % olisi valmis maksamaan 10 % enemmän ja yksi vastaaja jopa 20 % enemmän. Naiset olivat hieman valmiimpia maksamaan enemmän paikallisesta uusiutuvasta energiasta kuin miehet. Se, että yli puolet vastaajista (68 %) ovat valmiita maksamaan hieman enemmän paikallisesti tuotetusta energiasta, on hyvä tulos kun vertaa, että hinta kuitenkin oli vastaajille tärkein kriteeri energiaa valittaessa. Vaikka yleisesti ottaen energiakuluissa halutaan säästää, ollaan paikallisesta tuotannosta kuitenkin valmiita maksamaan ainakin hieman enemmän. Kotimaisuus nousi myös tärkeäksi valintakriteeriksi jo aikaisemmassa kysymyksessä (kts. kuva 9), joten tämä on selkeästi vastaajille tärkeä asia. Kuva 12on esitetty edellä käsitellyt luvut. 15

16 22. Olisitko valmis maksamaan hieman enemmän paikallisesti ja uusiutuvasti tuotetusta energiasta? Kyllä jopa enemmän kuin 20 % enemmän. 0 Kyllä jopa 20 % enemmän. 1 Kyllä jopa 10 % enemmän. 10 Kyllä jopa 5% enemmän. 25 En Vastausten lukumäärä Kuva 12. Valmius maksaa enemmän paikallisesta uusiutuvasta energiasta. Kysymykseen Olisitko halukas liittymään asuinalueellesi kaukolämpöverkon ulkopuolelle rakennettavaan erilliseen aluelämpöverkkoon 43 % vastasi kyllä ja loput ei. Toisaalta kysymykseen Kumman mieluummin valitsisit oman maalämpöjärjestelmän vai liittymisen maalämpöä käyttävään aluelämpöverkkoon? 66 % vastaajista valitsi maalämpöalueverkon. Nämä kaksi hyvin lähellä toisiaan olevaa kysymystä antavat siis hieman ristiriitaisen tuloksen. Tämän ristiriidan syynä saattaa olla epätietoisuus siitä, mitä ensimmäisellä kysymyksellä tarkoitettiin. Vastausten jakaantuminen näkyy Kuva 13 jakuva 14. Kuva 13. Valmius liittyä aluelämpöverkkoon. 16

17 Kuva 14. Valinta oman järjestelmän ja aluelämpöverkon välillä. Verrattaessa vastaajien nykyisiä lämmitysjärjestelmiä (kts, kuva 18) halukkuuteen maalämpöön vaihtamisen kanssa, huomataan että moni vastaaja olisi valmis vaihtamaan maalämpöä käyttävään aluelämpöverkkoon, ja myös laittamaan oman maalämpöjärjestelmän. Tällä hetkellä maalämpöä käyttää vain 9 % vastaajista. Maalämmön osuus kasvoi huomattavasti myös kysyttäessä minkä lämmitysjärjestelmän tulevaisuudessa laittaisi (maalämpö 35 %, kts. kuva 24). Maalämpöjärjestelmille on siis selkeästi kysyntää, olivat ne sitten alueellisia verkkoja tai omia järjestelmiä. Edellistä kysymystä Kumman mieluummin valitsisit oman maalämpöjärjestelmän vai liittymisen maalämpöä käyttävään aluelämpöverkkoon? jatkettiin pyytämällä siihen perusteluja. Yleinen perustelu alueverkkoon liittymiselle oli mahdollisesti edullisempi hinta, sekä se että huollon ja kunnossapidon hoitaa ulkoinen taho. Oman maalämpöjärjestelmän puolustajien perusteluissa korostui halu omistaa laitteisto itse, sekä pelko energian hinnan kallistumisesta keskistetyssä järjestelmässä. 17

18 Taulukko 2 on listattu muutamia perusteluja. 18

19 Taulukko 2. Perusteluja valinnalle oman maalämpöjärjestelmän tai liittymisen maalämpöä käyttävän aluelämpöverkon välillä. Perusteluja aluelämpöverkon valitsemisesta Perustamiskustannukset jäävät todennäköisesti pienemmiksi, suuret yksiköt ovat luultavasti tehokkaampia. Itsellä on oltava mahdollisuus lämmittää takalla tai vastaavalla haluttaessa. Hyötysuhde, Suuremmassa saadaan tehokkuus paremmaksi Vaivattomuus. Taloudellisuus, edullisempi? Hoitovastuu olisi todennäköisesti ammattilaisilla. Käytön huolettomuus. Helppo malli. Oma maalämpö on kallis investointi ainakin tämän ikäiselle talon omistajalle. Ilman muuta jos olisi odotettavissa että aluelämpöverkko olisi luotettava ja huoltovapaampi lämmöntoimittaja kuin oma järjestelmä, se tulisi kyseeseen. Perusteluja omalle maalämpöjärjestelmälle Riippuu kuitenkin kustannuksista, kumman noista valitsisin. Mikäli aluelämpöverkkoon liittyminen ei toisi, kuin kohtuulliset käyttökustannukset, niin sitten siihen. Hintariippuvuus, "monopoli on monopoli". Oma on oma. Oma, voi itse päättää On jo. Oma nykyinen maalämpöjärjestelmä on riittävän hyvä. Meillä on jo oma maalämpö, joka toimii moitteettomasti ja johon olen erittäin tyytyväinen. Ittellinen pohojalaanen. Sopii paremmin. Kaikissa yhteisissä järjestelmissä käy niin, että kun kaikki on saatu hankkimaan se, kustannukset nousevat pilviin ja on monta välistävetäjää. Vaivaton. Seuraavaksi kysyttiin sähkön alkuperän merkityksestä. Aikaisemmin todettiin, että kyselyyn vastanneista 90 % ilmoitti ostavansa perussähköä. Tästä lähtökohdasta katsottuna voisi ajatella, ettei ihmisiä kiinnosta sähkön alkuperä. Kuitenkin 49 % vastaajista ilmoittaa, että sähkön alkuperällä on hieman merkitystä ja vain 8 % ilmoittaa, ettei sähkön alkuperällä ole mitään merkitystä. Hinta siis vaikuttaa olevan määrittävin tekijä sähkönkin ostamisessa aivan kuten aikaisemminkin huomattiin kysyttäessä: Mitkä kolme asiaa vaikuttavat eniten energian valintaasi?. Kuva 15 näkyy vastausten jakaantuminen. 19

20 26. Välitätkö siitä miten kuluttamasi sähkö tuotetaan? Paljon merkitystä. 8 Hieman merkitystä. 26 Vain vähäistä merkitystä. 15 Ei mitään merkitystä. 4 Kuva 15. Kiinnostus sähkön alkuperään Vastausten lukumäärä Kysymyksessä 27 kysyttiin Mitä sähkön tuotantomuotoa pitäisi mielestäsi Suomessa käyttää?. Keskimäärin vastaajat kannattivat kaikkien uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämistä, sekä hiilivoiman ja ydinvoiman vähentämistä. Jos vastaajien joukossa olisi ollut enemmän miehiä, on mahdollista, että ydinvoiman kannatus olisi ollut suurempaa, sillä miehet olivat selkeästi enemmän ydinvoiman kannalla kuin naiset. Kuva 16 näkyy kaikkien vastausten jakautuminen. 27. Mitä sähkön tuotantomuotoa pitäisi mielestäsi Suomessa käyttää? Aurinkovoima Tuulivoima Vesivoima Hiilivoima Ydinvoima Bioenergia % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Ei tarvita ollenkaan 2. Vähennettä maltillisesti 3. Tällä hetkellä hyvä tilanne 4. Lisättävä maltillisesti 5. Lisättävä runsaasti Kuva 16. Miten Suomessa tulisi tuottaa sähköä? 20

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Selvitys 2016: kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergian käytöstä ja hankinnasta.

Selvitys 2016: kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergian käytöstä ja hankinnasta. Selvitys 2016: kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergian käytöstä ja hankinnasta www.retuhanke.fi Taustat Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Tilaajana Ekokumppanit Oy, toteuttajana TAMK / Proakatemia Tietoa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

HELEN Sisälämpötilojen vaikutus asumismukavuuteen. Tutkimus, kesä 2016

HELEN Sisälämpötilojen vaikutus asumismukavuuteen. Tutkimus, kesä 2016 HELEN Sisälämpötilojen vaikutus asumismukavuuteen Tutkimus, kesä 01 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluin (CATI), IROResearch Oy:n puhelinhaastattelukeskuksesta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot