Kuluttajien energiakulutuskyselyn raportti
|
|
- Karoliina Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuluttajien energiakulutuskyselyn raportti Toukokuu 2011 Lapuan kaupunki ja Thermopolis Oy 1
2 Sisällysluettelo 1. Kyselyn tausta ja toteutus Tulosten analysointia Yleistä Energiankulutus ja -säästö Uusiutuva energia
3 1. Kyselyn tausta ja toteutus Kuluttajan energiankulutuskysely tehtiin Lapuan kaupungin ja Thermopolis Oy:n toimesta osana SOLUTION -hanketta. Kysely toteutettiin Internetin kautta täytettävänä lomakkeena ja se lähetettiin marraskuussa 2010 kaupungin työntekijöiden sähköposteihin. Kaupunki työllistää henkilöitä monelta alalta kaupungin virkamiehistä opettajiin ja huoltomiehiin, joten otos on varsin kattava. Kysely tavoitti noin 230 henkilöä ja vastauksia saatiin 53 kappaletta. Vastausten lukumäärää pienensi kyselyn rajaaminen vain Lapualla asuviin henkilöihin. Tavoitteena oli kartoittaa Lapuan kaupungin asukkaiden energiankulutustottumuksia ja energiaan liittyviä mielipiteitä. Kysely täytettiin nimettömänä. SOLUTION -hankkeessa on Lapuan kaupungin lisäksi 4 muuta kaupunkia ympäri Eurooppaa. Tavoitteena on lisätä osallistuvien kaupunkien energiaomavaraisuusastetta, uusiutuvan energian käyttöä ja jakaa saatuja kokemuksia muiden käytettäväksi. Lisätietoa SOLUTION hankkeesta saa ottamalla yhteyttä Thermopolis Oy:hyn ( tai käymällä hankkeen omilla nettisivuilla ( SOLUTION -hanketta tukee EU:n komission 7. puiteohjelma CONCERTO -projektin kautta. Lapua on Suomen ensimmäinen CONCERTO kaupunki. CONCERTO -projektin avulla edistetään energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja energiaomavaraisuutta EU:n alueella tukemalla osallistuvia kaupunkeja niiden pyrkimyksissä nousta mallikaupungeiksi energian osalta. Kysely rakentui 5 erilaisesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa kysyttiin vastaajan yleisiä tietoja, kuten sukupuolta ja ikää, mutta myös hieman taustaa asumismuodosta ja omasta suhteestaan ilmastonmuutokseen. Toinen osio keskittyi energian kulutukseen ja säästöön. Siinä kysyttiin mm. vastaajan toimista energiansäästämiseksi. Kolmas osio keskittyi uusiutuvan energian käyttöön ja energiantuotantoon liittyviin seikkoihin. Neljäs osio keskittyi lämmitykseen ja viides osio sisälsi vain yhden kysymyksen. Tämä kysymys oli Onko SOLUTION -hanke ollut sinulle tuttu jo ennen tätä kyselyä?. Tässä raportissa esitellään ja analysoidaan kyselyyn tulleita vastauksia. 2. Tulosten analysointia 2.1 Yleistä Tässä osiossa pyritään ymmärtämään vastaajien lähtökohdat, jotka vaikuttavat kyselyssä annettuihin vastauksiin. Kyselyyn vastasi enemmän naisia (70 %) kuin miehiä (30 %). Vastaajien ikäjakauma painottui keski-ikäisiin. Heidän osuutensa kaikista vastaajista oli 70 % (40 60-vuotiaat). Tämä ryhmä jakautui vielä tasaisesti vuotiaisiin (32 %), sekä vuotiaisiin (38 %). Yli 60-vuotiaita oli 13 % vastaajista, vuotiaita oli 15 % ja vuotiaita olivat loput. Alle 20-vuotiaita vastaajia ei ollut. Keski-ikäisten suuri osuus vastaajista heijastuu mm. vastaajien asumismuotoon, sillä suurin osa (78 %) vastaajista asuu omakotitalossa ja 90 % vastaajista omistaa nykyisen asuntonsa. Kerrostalossa asui 11 % ja rivitalossa 11 % vastaajista. Vuokralla asuu 8 % ja vanhempien omistamassa asunnossa asuu 2 % vastaajista. 3
4 Keski-ikäisiin usein samaistettava vakiintuneisuus heijastui myös asunnon vaihtamishalukkuuteen. Asunnon vaihtoa harkitsevien osuus vastaajista oli pieni, sillä vain 19 % vastaajista ilmoitti harkitsevansa vaihtoa seuraavan 1-2 vuoden aikana. Kuva 1 on esitetty tätä kuvaava jakauma. Asunnonvaihtajia löytyi kaikista muista edustettuina olevista ikäryhmistä, paitsi yli 60-vuotiaiden ryhmästä. Suurin osa haluaisi muuttaa omakotitaloon, vain yksi vastaaja kertoi harkitsevansa muuttoa kerrostalosta rivitaloon ja yksi omakotitalosta kerrostaloon. Omakotitaloon oltiin siirtymässä toisesta omakotitalosta, rivitalo- ja kerrostaloasunnosta. Osa vastaajista harkitsi uuden rakentamista, mutta enemmistö haluaisi ostaa valmiin talon. Asumismuotoon liittyvät kysymykset ovat merkittäviä, koska eri asumismuodoissa on erilaiset energiankulutukset ja myös erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa esim. uusiutuvan energian käyttöönottamiseen. Asunnon vaihtaminen puolestaan saattaa vaikuttaa halukkuuteen panostaa nykyisen asunnon energiatehokkuuteen esim. korjausrakentamisen kautta. 5. Harkitsetko asunnon vaihtamista seuraavan 1-2 vuoden aikana? Kyllä, harkitsen muuttoa omakotitaloon. 13 % Kyllä, harkitsen muuttoa rivitaloon. 2 % Kyllä, harkitsen muuttoa kerrostaloon. 2 % Ei. 81 % Muu 2 % Kuva 1. Asuntoa vaihtavien osuus vastaajista on pieni, vain 19 %. Kuva 2 on esitetty vastaajien remonttisuunnitelmia. Noin puolella vastaajista oli remonttisuunnitelmia tai juuri valmistunut remontti. Remonttia suunnittelivat lähinnä sellaiset, joilla ei ollut asunnonvaihtoaikeita, mutta osa asunnon vaihtoa harkitsevista ilmoitti tekevänsä myös remonttia. Vastauksista ei käy ilmi suunnitellaanko remonttia nykyiseen vai mahdolliseen uuteen asuntoon, mutta asunnon kunnostaminen myyntikuntoon ja uuden asunnon remontoiminen itselle mieleiseksi luultavasti kuuluvat asuntoa vaihtavien suunnitelmiin. 36 % remonttia suunnittelevista ilmoitti toimenpiteiden olevan pienempää korjausta siellä täällä. Koko asunnon kattavaa peruskorjausta ei suunnittelut yksikään vastaaja. Jo tehdyistä tai kesken olevista remonteista kaikki puolestaan olivat koko asunnon kattavaa peruskorjausta. Peruskorjauksen yhteydessä tehdään usein myös energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia, kuten eristeiden uusiminen ja/tai lisääminen, ikkunoiden ja ovien vaihto jne. Toisaalta jos remontti on juuri tehty saattaa ajatus esim. ikkunoiden vaihtamisesta energiatehokkaampiin tuntua turhalta. Lämmitysjärjestelmän peruskorjaus liittyy läheisesti järjestelmän ikään, sekä hyötysuhteeseen. 4
5 Vastaajista 4 % ilmoitti tekevänsä lämmitysjärjestelmän peruskorjausta seuraavan 1-2 vuoden aikana. 11. Suunnitteletko tekeväsi nykyiseen tai pian hankkimaasi asuntoon peruskorjausta 1-2 seuraavan vuoden aikana? Ei. 52 % Ei, juuri remontoitu. 6 % Remontti kesken. 2 % Kyllä, pienempää korjausta siellä täällä. 36 % Kyllä, koko asuntoon kattava peruskorjaus. 0 % Kyllä, lämmitysjärjestelmä n peruskorjaus. 4 % Kuva 2. Suunnitteilla olevat remontit. 52 % vastaajista ilmoitti, ettei suunnitellut remonttia. Ilmastonmuutos on yksi tekijä, joka saattaa ohjata ihmisiä kohti energiatehokkuutta tai esimerkiksi vihreän sähkön ostoa. Kuva 3 on esitetty vastaajien huolestuneisuutta ilmastonmuutoksesta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan huolestuneisuutensa asteikolla 1-5, jossa 1 = En ole yhtään huolissaan ja 5 = Olen erittäin huolestunut. Keskimääräisesti vastaajat olivat jonkin verran huolissaan ilmastonmuutoksesta. Naisista 35 % valitsi kohdan 4, joka vastaa vastausta Olen huolissaan ja 49 % valitsi kohdan 3, joka vastaa vastausta Jonkin verran huolissaan tai En osaa sanoa. Naisista 8 % oli erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta ja loput 8 % olivat vain vähän tai ei ollenkaan huolestunut ilmastonmuutoksesta. Miehet olivat selvemmin jakautuneet ilmastosta huolissaan oleviin ja ei yhtään huolissaan oleviin. Vaihtoehdon 4. Olen huolissani valitsi 37 % ja vaihtoehdon 1. En ole yhtään huolissaan valitsi 25 % miehistä. Muut miehet valitsivat vaihtoehtojen 3 ja 2 välillä. Yhtään erittäin huolestunutta ei miehissä löytynyt. 10. Miten huolestunut olet ilmaston muutoksesta? Valise sopivin vaihtoehto asteikolla Vastausten lukumäärä En ole yhtään huolissaan Olen erittäin huolestunut. 5
6 Kuva 3. Asenteita ilmastonmuutosta kohtaan. Vastaajista noin 40 % ilmoitti olevansa jonkin veran huolissaan ilmastonmuutoksesta. Yhteenveto Vastaajien ikäjakauma näkyy kyselyn tuloksissa selvästi. Jos kyselyyn olisi vastannut alle 20- vuotiaita, vastausten hajaantuminen olisi todennäköisesti ollut suurempaa. Myös naisvastaajien enemmistö vaikuttaa tuloksiin ainakin tiettyjen kysymysten kohdalla (esim. huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta), kaikissa kohdissa ero miesten ja naisten välillä ei ollut huomattava. Keskiikäisten elämän vakiintuneisuus näkyy vastauksissa selkeästi, samoin päämäärätietoisuus siitä millaisia ratkaisuja halutaan tehdä ja millä perusteilla. Kyselyssä ei kysytty mitä eri ammattikuntia vastaajat edustavat, mutta 53:en vastaajaan mahtuu varmasti monen eri ammatin edustajaa ja erityyppisiä ihmisiä. Tässä mielessä tulokset ovat melko luotettavia. Vastaukset ovat melko yhtenäisiä, joskin muutamia ääripäiden edustajiakin tietysti joukkoon mahtuu. Koska kysely toteutettiin internet-kyselynä, vaati vastaaminen sähköpostiosoitteen, joka oli Thermopolis Oy:n saatavilla, sekä jonkin verran atk-osaamista, mikä saattaa vaikuttaa vastausten määrään. Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko kyselyyn vastanneita ollut enemmän, jos kysely olisi toteutettu paperiversiona. 6
7 2.2 Energiankulutus ja -säästö Tässä osiossa kysyttiin vastaajien energiankulutukseen ja -säästöön liittyvistä toimista. Kodissa energiaa kuluu lähinnä lämmitykseen ja sähkölaitteiden toimintaan. Omaa energian kulutusta on hyvä tarkkailla, sillä siten voi parhaiten kiinnittää huomiota siihen, missä asioissa kuluttaa eniten ja löytää erilaiset säästömahdollisuudet. Vastaajilta kysyttiin miten tarkkaan he seuraavat energian kulutustaan. Suurin osa, eli 66 % vastasi seuraavansa kulutustaan laskuista. Vastaajista 17 % piti kirjaa energiankulutuksestaan. Tarkkaa energian seurantaa ilmoitti harrastavansa 8 % vastaajista, kun taas 9 % vastaajista ilmoitti, ettei seuraa energian kulutustaan lainkaan. Miesten ja naisten energian tarkkailussa ei ollut suurta eroa. Kuva 4 on esitetty energiansäästämiseen liittyvän tiedon tasoa vastaajien kesken. Tilanne näyttää hyvältä, sillä jopa 87 % vastaajista ilmoittaa tietävänsä ainakin jonkin verran tai paljon energian säästämisestä. Vain 11 % ilmoitti tietävänsä vain vähän ja 2 % ilmoitti, ettei haluakaan tietää asiasta. Miesten ja naisen välillä ei näkynyt selkeää eroa tässäkään kysymyksessä. Vastauksista voidaan päätellä, että jonkinlaista tietoa asiasta on kaikilla vastaajilla, vaikka tietoa ei haluttaisikaan, sillä kukaan ei vastannut en tiedä mitään. Nykyisin energia-asiat ovat esillä niin monessa paikassa, että kaikilla voisi olettaa olevan asiasta edes jonkintasoista tietämystä. Eri asia sitten tietysti on, haluaako tietämystään lisätä. Kyselyssä kysyttiin millaista sähköä vastaajat ostavat. 90 % vastaajista ilmoitti ostavansa perussähköä, tuulivoimasähköä ostaa 6 % ja vihreää sähköä 4 % vastaajista. Ne jotka ilmoittivat ostavansa vihreää tai tuulisähköä olivat keskimäärin Huolissaan ilmaston muutoksesta (kts.kuva 3). Huoli ilmastonmuutoksesta lienee vaikuttanut vastaajien päätökseen siitä, millä tavalla tuotettua sähköä halutaan ostaa. Koska hinta on myös tärkeä valintakriteeri (kuten myöhemmin todetaan), valitaan ehkä sen vuoksi helpommin perussähkö kuin vihreä tai tuulivoimasähkö. Pelkkä huolestuneisuus ei vaikuttaisi olevan tarpeeksi hyvä syy vaihtaa sähkö ympäristöystävällisempään. 13. Tiedättekö mielestänne tarpeeksi energian säästämisestä? Tiedän paljon. 25 % Tiedän jonkin verran. 62 % En halua tietää. 2 % En tiedä mitään. 0 % Tiedän vähän. 11 % 7
8 Kuva 4. Energian säästämisen tietotaito. Jopa 62 % vastaajista ilmoittaa tietävänsä jonkin verran energian säästämisestä. Tieto ei vielä takaa, että käytännön toimiin ryhdytään. Kuva 5 on esitetty vastaajien itse arvioimaa motivaatiota energiasäästämiseen tarvittavien muutosten tekemiseen. Tämä kuva korreloi hyvin ilmastonmuutoksen huolestuneisuuden kanssa (kts. kuva 3). 14. Oletko valmis muuttamaan kulutustapojasi energiaa säästävimmiksi? Valitse sopivin vaihtoehto asteikolla Vastausten lukumäärä Olen valmis radikaaliin muutokseen En halua muuttaa mitään. 5 1 Kuva 5. Motivaatiotaso energian säästämiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Suurin osa vastaajista on valmis osittaiseen muutokseen energian säästämiseksi. Muutama vastaaja on valmis jopa radikaaliin muutokseen, kun taas yksi vastaaja ei halua muuttaa mitään. Hieman yllättävää on kuitenkin se, että ne vastaajista jotka ilmoittivat olevansa hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta, eivät ole kuitenkaan valmiita radikaaliin muutokseen omissa kulutustottumuksissa, vaan vain osittaiseen muutokseen. Tästä voi jälleen päätellä, että pelkkä huoli ei vielä riitä kaikkien kohdalla kannustimeksi tapojen muuttamiseen, vaan tarvitaan muitakin lähtökohtia. Motivaatiosta siirrytään tekoihin. Kuva 6 listataan erilaisia energiasäästämisen toimenpiteitä, joista vastaajat saivat valita kaikki sopivat vaihtoehdot. Säästötoimenpiteistä yleisin oli kännykän laturin irrottaminen pistorasiasta latauksen jälkeen. Myös valoja, tietokoneita ja muuta elektroniikkaa sammutetaan ahkerasti. Tuuletuskin osataan hoitaa rivakasti ristivedolla ja hehkulamput ovat osin jo vaihtuneet energiasäästölamppuihin. Vähemmälle jääviä toimenpiteitä olivat sisälämpötilan laskeminen, koneellisen ilmanvaihdon säätöjen asettaminen aina tilanteelle sopivaksi, laitehankintojen yhteydessä energialuokituksen A-luokan varmistaminen, vanhojen kodinkoneiden vaihto uusiin energiatehokkaampiin, sekä vetoisten ikkunoiden ja ulko-ovien tiivistys. Tässäkin kysymyksessä törmäämme rahan vaikutukseen eri päätösten tekemisessä. Esimerkiksi laturien irrotus ja valojen ja koneiden sammuttaminen ovat helppoja tapoja säästää sekä energiaa että rahaa. Harva haluaa vaihtaa toimivaa kodinkonetta uuteen ja paremman energialuokan koneet myös maksavat jonkin verran enemmän ja siksi valitaan halvempi malli. Yleisesti ehkä ajatellaan että koneiden ja laitteiden kulutus on niin pientä, ettei sillä olisi suurta vaikutusta säästämiseen. 8
9 Samaten ehkä ikkunoista ja ovista karkaavaa lämpöä voidaan pitää niin pienenä asiana, ettei nähdä tarpeellisena satsata niiden tiivistämiseen energiasäästöjä haettaessa. Ihmiset tarvitsisivat ehkä enemmän tietoa juuri kodinkoneiden energialuokituksista ja niiden kulutuksen eroista, sekä konkreettisia lukuja siitä, minkä verran esim. ovien ja ikkunoiden tiivistäminen säästää lämmityskuluissa. Myös sisälämpötilan laskeminen olisi varsin helppo tapa säästää, mutta tunnetustihan suomalaiset valittavat kylmyydestä miltei jatkuvasti, joten edes sisätiloissa halutaan olla lämpimässä, vaikka se sitten kuluttaisikin enemmän energiaa ja myös rahaa. 15. Oletko tehnyt seuraavia konkreettisia toimia energian säästämiseksi? Vanhat kodinkoneet vaihdettu uusiin energiaa säästäviin malleihin. 7 Vetoiset ikkunat ja ovet tiivistetty. 4 Ostaessani uusia laitteita, varmistan että ne ovat vähintään energialuokkaa A. 13 Tarpeettomat valot sammutetaan. 37 Koneellisen ilmanvaihdon säädöt asetetaan vastaamaan asunnon sen hetkistä käyttöä (esim. poissaolo säätö). 11 Tuuletetaan rivakasti läpivedolla. 30 Kännykän laturi irrotetaan pistokkeesta aina latauksen jälkeen. 41 Tietokoneet ja muu elektroniikka suljetaan käytön jälkeen eikä jätetä valmiustilaan. 35 Sisälämpötilaa laskettu. 18 Hehkulamput vaihdettu energiansäästölamppuihin Vastausten lukumäärä Kuva 6. Konkreettiset toimet energian säästämiseksi. Jatketaan edelleen konkreettisissa teoissa. Kuva 7 on esitetty erilaisia talon energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, joista vastaajat saivat valita kaikki sopivat vaihtoehdot joita olisivat valmiita tekemään. Suosituimmiksi nousivat nykyisten ulko-ovien ja ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin, sekä vanhan lämmitysjärjestelmän uusiminen. Edellisessä kysymyksessä vastaajat eivät olleet innokkaita tiivistämään vetoisia ovia ja ikkunoita, mutta tässä kysymyksessä kuitenkin oltiin valmiita uusimaan vanhat ovet ja ikkunat kokonaan. Tiivistämisellä ei siis ehkä nähdä olevan niin suurta vaikutusta energian säästöön kuin uusilla, energiatehokkaimmilla ovilla ja ikkunoilla. Pelkkä tiivistys olisi kuitenkin edullisempi vaihtoehto kuin uusiminen, jos ajatellaan asiaa rahan kannalta. Kysymyksen 16 Mitä seuraavista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä olisit valmis tekemään tai olet jo tehnyt? vastausvaihtoehtojen välillä ikkunoiden ja ovien uusiminen koetaan ehkä helpommaksi ja mielekkäämmäksi ratkaisuksi kuin esim. lisäeristeen laittaminen seiniin. Ja 9
10 kun kaikkiin ratkaisuihin on vain harvalla varaa, on helppo valita vähiten muutoksia tuovasta ja/tai edullisimmasta päästä. Olisi mielenkiintoista nähdä vaikuttiko vuoden 2011 alussa saatava energiaavustus uusimiseen, sillä tämä kysely tehtiin vuoden 2010 loppupuolella. 16. Mitä seuraavista asuntosi energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä olisit valmis tekemään tai olet jo tehnyt? Vastaa kysymykseen vain jos omistat nykyisen asuntosi ja/tai pystyt vaikuttamaan tehtäviin uudistuksiin. Vanhan lämmitysjärjestelmän uusiminen. 14 Ilmastoinin uusiminen lämpöä talteenottavaan ilmastointilaiteistoon. 6 Lisäeristyksen laittaminen yläpohjaan. 9 Lisäeristyksen laittaminen ulkoseiniin. 8 Nykyisten ulko-ovien vaihtaminen energiatehokkaimpiin. 17 Nykyisten ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaimpiin. 16 Kuva 7. Toimet asunnon muuttamiseksi energiatehokkaammaksi Vastausten lukumäärä Yhteenveto Vastaajat ovat melko hyvin perillä energian säästöön liittyvistä asioista. Omaa kulutustaan seuraa suurin osa vastaajista ja valmius tehdä energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja on myös hyvällä tasolla. Myös päivittäisiä energiansäästötekoja ilmoittaa moni tekevänsä. Ratkaisut painottuvat helpoimpiin ja edullisimpiin vaihtoehtoihin, mutta myös hankalaksi koettavia toimenpiteitä tehdään jonkin verran. Suurin osa vastaajista olisi valmis muuttamaan kulutustapojaan energiaa säästävämmiksi. 10
11 2.3 Uusiutuva energia Uusiutuvaksi energiaksi kutsutaan energiaa, joka tulee uusiutuvista energialähteistä. Näitä ovat luonnon prosessit, kuten auringon paiste, tuuli ja virtaava vesi, sekä biopolttoaineet, kuten esimerkiksi puu. Kodissa uusiutuvaa energiaa käytetään useimmiten lämmitykseen. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset biokattilat, aurinkokeräimet ja lämpöpumput. Myös kodinsähkö on mahdollista saada uusiutuvasta energiasta. Tästä esimerkkinä ovat tuulivoimasähkön ostaminen tai vaikka oman tuulivoimalan tai aurinkopaneelien hankkiminen. Seuraavaksi tarkastellaan kotien uusiutuvan energian käyttöä, sekä vastaajien suhtautumista uusiutuvaan energiaan ja sen hintaan. Kuva 8 on esitetty kotien uusiutuvan energian käyttöä. Suosituin uusiutuva energiamuoto kodeissa on puu. Sillä lämmitetään mm. puuhelloja, takkoja, saunaa ja leivinuunia. Melkein puolet vastaajista (43%) ilmoitti käyttävänsä puuta. Lämpöpumppuja, pellettejä, sekä hybridijärjestelmiäkin löytyy. Lämpöpumppuja ilmoitti käyttävänsä 13 % vastaajista. Näistä 43 % ovat maalämpöpumppuja ja loput 57 % ovat ilmalämpöpumppuja. Hybridijärjestelmiä ilmoitti käyttävänsä 6 % vastaajista. Yhdistelmäkäytössä olivat puu- ja lämpöpumppujärjestelmät. Muu - osioon ovat vastaajat laittaneet kaukolämmön. Jos kaukolämmön tuottaja käyttää uusiutuvaa energiaa, on kaukolämpökin uusiutuvaa energia, muutoin näin ei ole. Aurinkoenergiaa ei tämän kysymyksen mukaan ole käytössä. 30 % vastaajista ilmoitti, ettei käytä kodissaan uusiutuvaa energiaa lainkaan. Suurin osa uusiutuvaa energiaa käyttämättömistä asui kerros- tai rivitalossa, joissa ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa lämmitystavan valintaan, eikä ole mahdollista laittaa esim. takkaa lisälämmön lähteeksi. 17. Käytättekö uusiutuvaa energiaa kodissanne? Kyllä, puuta. 43 % Kyllä, pellettiä. 4 % Kyllä, usempaa uusiutuvaa energian lähdettä. 6 % Kyllä, lämpöpumppua. 13 % Muu 4 % Kyllä, aurinkosähköä. 0 % Kyllä, aurinkolämpöä. 0 % Kuva 8. Uusiutuvan energian käyttö kotona. Suosituin on puu. Kysymyksessä 18 kysyttiin mikä vaikuttaa eniten energian valintaan. Saatu tulos ei ollut yllätyksellinen. Vastaajien energian valintaan vaikuttaa eniten hinta. Hinta oli sekä miehillä, että naisilla ykkössijalla. Toisella sijalla miehillä oli kotimaisuus, naiset puolestaan arvostivat toiseksi eniten vaivattomuutta. Kaikkien vastaajien yhteistulokset ovat nähtävissä Kuva 9. Hinnan vaikutus valintoihin näkyy myös muissa vastauksissa. 11 Ei 30 %
12 18. Mitkä kolme asiaa vaikuttavat eniten energian valintaasi? Muu 2 Uusi teknologia 2 Vakiintunut tekniikka 9 Hinta 45 Vaivattomuus 30 CO2 päästöt 5 Ympäristöystävällisyys 27 Kotimaisuus Vastausten lukumäärä Kuva 9. Energian valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi hinta. Uusiutuvaa energiaa käyttäville järjestelmille pyritään usein laskemaan takaisinmaksuaika. Tämä johtuu siitä, että usein järjestelmän vaatima alkuinvestointi on suurempi kuin perinteisen energiajärjestelmän hinta. Käyttökustannukset taas usein ovat pienemmät kuin perinteisessä järjestelmässä. Takaisinmaksuajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin alkujaan suurempi investointi on saatu takaisin käyttökustannuksien edullisuuden takia. Tässä tilanteessa ei realisoidu rahaa. 19. Pohtiessasi uusiutuvaa energiaa käyttävää energiajärjestelmää kotiisi, mikä on mielestäsi hyväksyttävä takaisin maksuaika? 15 vuotta 9 % 10 vuotta 55 % 20 vuotta tai enemmän 2 % 5 vuotta 34 % Kuva 10. Hyväksyttävä takaisinmaksuaika uusiutuvaa energiaa käyttävälle energiajärjestelmälle. 12
13 Kysyttäessä laitteiden takaisinmaksuajasta vastaajien enemmistö (55 %) oli sitä mieltä, että 10 vuotta on sopiva takaisinmaksuaika. Viiden vuoden takaisinmaksuaikaa piti sopivana 34 % vastaajista. 9 % vastaajista piti 15 vuotta sopivana ja loppujen mielestä 20 vuoden takaisinmaksuaika oli myös hyväksyttävä. Jakauma näkyy Kuva 10. Kysymyksessä 20 pyydettiin perusteluja valitsemalleen takaisinmaksuajalle. Suosittu perustelu 10- vuoden takaisinmaksuajalle oli ajan ja investoinnin kohtuullisuus. Suosittu perustelu 5-vuoden takaisinmaksuajalle oli laitteistojen nopea kehittyminen ja siksi jo 5 vuotta vanha laitteisto jää energiatehokkuuden kilpailussa jälkeen, eikä siis kannata sijoittaa kalliimpaan laitteistoon. Kiinnostusta uusiutuvaa energiaa käyttävälle järjestelmälle kyllä löytyy, mutta samalla ollaan huolissaan laitteiden kestävyydestä ja järjestelmän kannattavuudesta rahallisesti, sekä rahojen riittämisestä muuhun elämiseen. Esille nousi myös ajatuksia siitä, että laitteiston takaisinmaksuaika täyttyisi ennen eläkkeelle jäämistä. Osista vastauksista huomasi ettei takaisinmaksuaika -käsite ollut aivan selvä. Yhteenveto annetuista perusteluista on esitetty Taulukko 1. 13
14 Taulukko 1. Perusteluja hyväksyttävälle takaisinmaksuajalle. 5 vuotta 10 vuotta Laitteet vanhenevat nopeasti ja 5 v vanha laite on jo energiatuhlari. Taas pitää uusia tehokkaampiin. Laitteet kuluvat ja mm. niiden hyötysuhde ajan kanssa heikkenee samoin tekniikka vanhenee jo viidessäkin vuodessa. 5 vuotta on tarpeeksi tehokas ratkaisu Ei liian suurta investointia. Muuten ei kannata. 5 vuotta sopiva Uuden järjestelmän kustannukset eivät saisi olla liian korkeat. Pitäisi maksaa itsensä takaisin 5 vuodessa Energiajärjestelmä pitää voida maksaa vaihtoehtojen minimiajassa takaisin, jos kokonainen talo maksetaan esim. 20 vuodessa. Ikääntyvällä ihmisellä ei ole aikaa kovin kauan odottaa Voin laittaa jotain kalliimpaakin systeemiä, kunhan se ajan kanssa maksaa itsensä takaisin eikä siihen kulu liian kauan aikaa, jotta ehdin saada myös hyödyt elinaikanani Kalliit investoinnit tuntuvat turhilta lisäkustannuksilta silloin kun entinen järjestelmä on toimiva ja hyväkuntoinen ja "hyötyä" on odotettavissa vasta vuosikymmenten päästä. Halua vihreämpään lämmitysjärjestelmään olisi, mutta se ei pelkästään riitä ainakaan näin asuntolainataipaleen alkuvuosina. 10 vuoden kuluessa tulee jo kunnossapito / peruskorjauskuluja muutenkin, ei "itsensä takaisinmaksuaika" voi olla kovin pitkä, mikäli tuote maksaa itsensä takaisin ennemmin ennen kuin se täytyy uusia kokonaan tai tehdä laajaa saneerausta. Ei kukaan osta uusiutuvaa jos se "tuottaa" vasta 30 vuoden jälkeen Ei viitti jättää laskua perikunnalle. Oma ikä, ettei mahdollisesti jäisi muille maksettavaksi Viisi vuotta on liian lyhyt aika. Joka tapauksessa takaisinmaksamisen aika tulee olla kohtuullisen lyhyt Asuinrakennus on vanha Energiajärjestelmän tulisi kohtuullisessa ajassa muuttua taloudellisesti kannattavaksi. Kalliimpikin vaihtoehto on parempi jos kotimainen vaihtoehto. Mikäli takaisinmaksu on pidempi, alkaa investoitaessa miettiä sen todellista kannattavuutta euroina. Takaisinmaksu on vain osa muutoksen kannattavuutta, mutta yksi peruste muutokseen kuitenkin on edullisuus, tällä hetkellä muutosten teko olisi liian kallista eikä tähän taloon meidän kannata investoida. Ehkä seuraavaan. Rahaa tarvitaan perheessä moneen muuhunkin. Ainakin lainalla maksettaessa investoinnille tulee korkea hinta. Kymmenen vuoden kuluessa keksitään jo uusia tehokkaita energiansäästötapoja. 15 vuotta 20 vuotta Ratkaisun on tarkoitus olla toimiva kymmenenkin vuoden päästä Kohtuullinen aika. Mieluummin pitkällä maksuajalla Kallis ostohinta vaatii joustavan takaisinmaksuajan. Opettajan palkka on kovin pieni ja hutera Kestävä. 14
15 Seuraavassakin kysymyksessä pohditaan millä periaatteella energiajärjestelmää hankitaan. Onko tärkeämpää, että ostotilanteessa kuluu vähemmän rahaa vaikka käyttökustannukset olisivatkin korkeammat vai ollaanko valmiita maksamaan enemmän heti, jotta myöhemmät käyttökustannukset olisivat pienemmät? Selkeä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että mieluummin maksaisivat suuremman investoinnin heti, jotta käyttökustannukset olisivat pienemmät myöhemmin. Kuva 11 näkyy vastausten jakaantuminen. 21. Jos olisit hankkimassa/uusimassa energiajärjestelmääsi kumpi vaikuttaisi hankintapäätökseesi enemmän? Suurempi investointi, mutta pienemmät käyttökustannukset. 48 Pienempi investointi, mutta kalliimmat käyttökustannukset. 5 Kuva 11. Hankintapäätöksen peruste Vastausten lukumäärä Kotimaisuus nousi erääksi energian valintakriteeriksi ja vastaajilta kysyttiin myös valmiudesta maksaa enemmän paikallisesti tuotetusta uusiutuvasta energiasta. Vastaajista 32 % ei olisi valmis maksamaan enemmän, vaikka energia olisi paikallisesti tuotettua. Enemmistö, eli 47 % vastaajista olisi kuitenkin valmis maksamaan lähienergiasta 5 % enemmän, 19 % olisi valmis maksamaan 10 % enemmän ja yksi vastaaja jopa 20 % enemmän. Naiset olivat hieman valmiimpia maksamaan enemmän paikallisesta uusiutuvasta energiasta kuin miehet. Se, että yli puolet vastaajista (68 %) ovat valmiita maksamaan hieman enemmän paikallisesti tuotetusta energiasta, on hyvä tulos kun vertaa, että hinta kuitenkin oli vastaajille tärkein kriteeri energiaa valittaessa. Vaikka yleisesti ottaen energiakuluissa halutaan säästää, ollaan paikallisesta tuotannosta kuitenkin valmiita maksamaan ainakin hieman enemmän. Kotimaisuus nousi myös tärkeäksi valintakriteeriksi jo aikaisemmassa kysymyksessä (kts. kuva 9), joten tämä on selkeästi vastaajille tärkeä asia. Kuva 12on esitetty edellä käsitellyt luvut. 15
16 22. Olisitko valmis maksamaan hieman enemmän paikallisesti ja uusiutuvasti tuotetusta energiasta? Kyllä jopa enemmän kuin 20 % enemmän. 0 Kyllä jopa 20 % enemmän. 1 Kyllä jopa 10 % enemmän. 10 Kyllä jopa 5% enemmän. 25 En Vastausten lukumäärä Kuva 12. Valmius maksaa enemmän paikallisesta uusiutuvasta energiasta. Kysymykseen Olisitko halukas liittymään asuinalueellesi kaukolämpöverkon ulkopuolelle rakennettavaan erilliseen aluelämpöverkkoon 43 % vastasi kyllä ja loput ei. Toisaalta kysymykseen Kumman mieluummin valitsisit oman maalämpöjärjestelmän vai liittymisen maalämpöä käyttävään aluelämpöverkkoon? 66 % vastaajista valitsi maalämpöalueverkon. Nämä kaksi hyvin lähellä toisiaan olevaa kysymystä antavat siis hieman ristiriitaisen tuloksen. Tämän ristiriidan syynä saattaa olla epätietoisuus siitä, mitä ensimmäisellä kysymyksellä tarkoitettiin. Vastausten jakaantuminen näkyy Kuva 13 jakuva 14. Kuva 13. Valmius liittyä aluelämpöverkkoon. 16
17 Kuva 14. Valinta oman järjestelmän ja aluelämpöverkon välillä. Verrattaessa vastaajien nykyisiä lämmitysjärjestelmiä (kts, kuva 18) halukkuuteen maalämpöön vaihtamisen kanssa, huomataan että moni vastaaja olisi valmis vaihtamaan maalämpöä käyttävään aluelämpöverkkoon, ja myös laittamaan oman maalämpöjärjestelmän. Tällä hetkellä maalämpöä käyttää vain 9 % vastaajista. Maalämmön osuus kasvoi huomattavasti myös kysyttäessä minkä lämmitysjärjestelmän tulevaisuudessa laittaisi (maalämpö 35 %, kts. kuva 24). Maalämpöjärjestelmille on siis selkeästi kysyntää, olivat ne sitten alueellisia verkkoja tai omia järjestelmiä. Edellistä kysymystä Kumman mieluummin valitsisit oman maalämpöjärjestelmän vai liittymisen maalämpöä käyttävään aluelämpöverkkoon? jatkettiin pyytämällä siihen perusteluja. Yleinen perustelu alueverkkoon liittymiselle oli mahdollisesti edullisempi hinta, sekä se että huollon ja kunnossapidon hoitaa ulkoinen taho. Oman maalämpöjärjestelmän puolustajien perusteluissa korostui halu omistaa laitteisto itse, sekä pelko energian hinnan kallistumisesta keskistetyssä järjestelmässä. 17
18 Taulukko 2 on listattu muutamia perusteluja. 18
19 Taulukko 2. Perusteluja valinnalle oman maalämpöjärjestelmän tai liittymisen maalämpöä käyttävän aluelämpöverkon välillä. Perusteluja aluelämpöverkon valitsemisesta Perustamiskustannukset jäävät todennäköisesti pienemmiksi, suuret yksiköt ovat luultavasti tehokkaampia. Itsellä on oltava mahdollisuus lämmittää takalla tai vastaavalla haluttaessa. Hyötysuhde, Suuremmassa saadaan tehokkuus paremmaksi Vaivattomuus. Taloudellisuus, edullisempi? Hoitovastuu olisi todennäköisesti ammattilaisilla. Käytön huolettomuus. Helppo malli. Oma maalämpö on kallis investointi ainakin tämän ikäiselle talon omistajalle. Ilman muuta jos olisi odotettavissa että aluelämpöverkko olisi luotettava ja huoltovapaampi lämmöntoimittaja kuin oma järjestelmä, se tulisi kyseeseen. Perusteluja omalle maalämpöjärjestelmälle Riippuu kuitenkin kustannuksista, kumman noista valitsisin. Mikäli aluelämpöverkkoon liittyminen ei toisi, kuin kohtuulliset käyttökustannukset, niin sitten siihen. Hintariippuvuus, "monopoli on monopoli". Oma on oma. Oma, voi itse päättää On jo. Oma nykyinen maalämpöjärjestelmä on riittävän hyvä. Meillä on jo oma maalämpö, joka toimii moitteettomasti ja johon olen erittäin tyytyväinen. Ittellinen pohojalaanen. Sopii paremmin. Kaikissa yhteisissä järjestelmissä käy niin, että kun kaikki on saatu hankkimaan se, kustannukset nousevat pilviin ja on monta välistävetäjää. Vaivaton. Seuraavaksi kysyttiin sähkön alkuperän merkityksestä. Aikaisemmin todettiin, että kyselyyn vastanneista 90 % ilmoitti ostavansa perussähköä. Tästä lähtökohdasta katsottuna voisi ajatella, ettei ihmisiä kiinnosta sähkön alkuperä. Kuitenkin 49 % vastaajista ilmoittaa, että sähkön alkuperällä on hieman merkitystä ja vain 8 % ilmoittaa, ettei sähkön alkuperällä ole mitään merkitystä. Hinta siis vaikuttaa olevan määrittävin tekijä sähkönkin ostamisessa aivan kuten aikaisemminkin huomattiin kysyttäessä: Mitkä kolme asiaa vaikuttavat eniten energian valintaasi?. Kuva 15 näkyy vastausten jakaantuminen. 19
20 26. Välitätkö siitä miten kuluttamasi sähkö tuotetaan? Paljon merkitystä. 8 Hieman merkitystä. 26 Vain vähäistä merkitystä. 15 Ei mitään merkitystä. 4 Kuva 15. Kiinnostus sähkön alkuperään Vastausten lukumäärä Kysymyksessä 27 kysyttiin Mitä sähkön tuotantomuotoa pitäisi mielestäsi Suomessa käyttää?. Keskimäärin vastaajat kannattivat kaikkien uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämistä, sekä hiilivoiman ja ydinvoiman vähentämistä. Jos vastaajien joukossa olisi ollut enemmän miehiä, on mahdollista, että ydinvoiman kannatus olisi ollut suurempaa, sillä miehet olivat selkeästi enemmän ydinvoiman kannalla kuin naiset. Kuva 16 näkyy kaikkien vastausten jakautuminen. 27. Mitä sähkön tuotantomuotoa pitäisi mielestäsi Suomessa käyttää? Aurinkovoima Tuulivoima Vesivoima Hiilivoima Ydinvoima Bioenergia % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Ei tarvita ollenkaan 2. Vähennettä maltillisesti 3. Tällä hetkellä hyvä tilanne 4. Lisättävä maltillisesti 5. Lisättävä runsaasti Kuva 16. Miten Suomessa tulisi tuottaa sähköä? 20
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotADATO ENERGIA KAUKOLÄMPÖ Tuhat Suomalaista / Toukokuu Adato Energia - Tuhat suomalaista 5/2019
ADATO ENERGIA KAUKOLÄMPÖ Tuhat Suomalaista / Toukokuu 0 Tutkimuksen toteutus IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.
LisätiedotSuomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela
Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 25.
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotKotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotHybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy
Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä
LisätiedotVALMIUSTILAT KODISSANI
VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotKULUTTAJATUTKIMUS 2018 Turku Energia. Tuomas Liukkala
Turku Energia Tuomas Liukkala Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten kuluttajien arjen valintoihin, energian tuotantomuotojen merkitykseen sekä energiatulevaisuuteen
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotAsukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan
Asukkaiden asenteet energiansäästöön ja kulutusseurantaan Sami Karjalainen, tekn. toht. VTT Suomen automaatioseura Rakennusautomaatiojaosto BAFF Seminaari 22.5.2008 SISÄLTÖ Käyttäjätutkimuksen energiansäästöön
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotMITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus
MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset
LisätiedotAINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014
AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%
LisätiedotLämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotEnergiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus
Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 23.11.2017 Technopolis, Kalevantie 2, Tampere Ulla Laapotti, energia-asiantuntija Pientalon havannointikäynti ja toimenpide-ehdotukset
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotMistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy Motiva Oy 1
Mistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy 16.11.2017 16.11.2017 Motiva Oy 1 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Mistä tietoa energiansäästöön? 16.11.2017 Motiva Oy 2 Kuluttaja
LisätiedotOMAKOTIASUKKAIDEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄVALINNAT SANEERAUSTILANTEISSA JA UUSIEN POLITIIKKAKEINOJEN VAIKUTUS VALINTOIHIN
OMAKOTIASUKKAIDEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄVALINNAT SANEERAUSTILANTEISSA JA UUSIEN POLITIIKKAKEINOJEN VAIKUTUS VALINTOIHIN MMT Seppo Rouvinen Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta,
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotEnergiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä
Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen
LisätiedotAsumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton
LisätiedotMahdollistaa nzeb rakentamisen
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotVapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset
Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Yhteenveto Syksyllä 2011 toteutettiin kysely Vapaa-ajan asuntojen energiaratkaisuista Uudessakaupungissa. Vastauksia saatiin yli
LisätiedotÖljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa
Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotKaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus kuluttajan näkökulmasta
Kaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus kuluttajan näkökulmasta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Päivi Suur-Uski, Motiva Oy 23/1/2018 Kaukolämmön ja maalämmön kiinnostavuus - Motiva Oy 1 Sisältö
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotLämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille. Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen
Lämpöyrittäjän palvelut taloyhtiöille Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Opinnäytetyö Jarno Liimatainen Sisältö Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Johtopäätökset Biolämpö-hankkeen
LisätiedotLämmitystutkimus omakotitalon rakentajille. Maaliskuu 2017
Lämmitystutkimus omakotitalon rakentajille Maaliskuu 2017 Tutkimuksen taustatiedot 10 monivalintakysymystä 1. Maakunta, jonne rakennetaan 2.Tuleva päälämmönlähde 3. Tuleva lämmönjakotapa, 4. Tärkeintä
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski
ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotRakennuksen hiilijalanjäljen arviointi
Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse
LisätiedotPirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus
Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotTUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ
TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan
LisätiedotEnergiansäästötoimenpiteet
15.11.2017 Energiansäästötoimenpiteet Lappeen Rakennuttaja Oy Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö Tuottaa kaupunkikonsernin rakennuttamispalvelut Työntekijöitä 6
LisätiedotÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE
1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,
LisätiedotSUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018
SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet -seurantatutkimusta
LisätiedotMessut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.
Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus
LisätiedotLämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotEnergiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla
Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotEnergiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotLiikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset
Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset 17.9.2019 1 Perustiedot kyselystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää itäsuomalaisten asenteita ja halukkuutta muuttaa liikkumistaan ilmastoystävällisempään
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotSuomalaisten Energia asenteet Energiateollisuus ry. Joulukuu 2017
Suomalaisten Energia asenteet Energiateollisuus ry. Joulukuu Suomalaisten energia asenteet IROResearch Oy ISO sertifioitu Yhteenveto tuloksista / poliittisten päätösten ensisijainen tavoite Suomalaisten
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotMiksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön
HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotEnergiatodistusten hinta Toimenpide-ehdotukset Pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot Motiva Oy. 06/2017 Energiatodistuskysely
Energiatodistusten hinta 2015-2016 Toimenpide-ehdotukset Pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot Motiva Oy 06/2017 Energiatodistuskysely 2017 1 Energiatodistusten hinta Pientalot, rivitalot ja kerrostalot
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotHuom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.
Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotEri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu
Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina
Lisätiedot