OPPIAINEKOHTAISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIAINEKOHTAISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET"

Transkriptio

1 OPPIAINEKOHTAISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET Liite ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 1-2 Äidinkieli ja kirjallisuus on ajatteluun, kieleen, yhteisöön ja kulttuuriin kasvattava oppiaine, joka antaa oppilaille välineitä oman elämänsä hallintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Keskustan koulussa äidinkielen opetus on kokonaisvaltaista oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikointia, jolla tuetaan oppilaan yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa otamme huomioon, että oppilaat saattavat olla hyvinkin eri vaiheissa oppimisprosessissaan. Kirjallisuuden tehtävänä on tuottaa oppilaille elämyksiä. Lukeminen 1. lk Oppilas oppii lukemisen harjoittelun tärkeyden eli lukuläksyn tekemisen lukemaan mekaanisesti ääneen lukemaan melko sujuvasti pieniä lauseita 2. lk Oppilas kehittyy 1. luokalla opituissa taidoissa lukee sujuvasti ääneen harjoittelee lukemaan äänettömästi lukee pieniä tarinoita kehittyy luetun ymmärtämisessä Kirjoitus 1. lk Oppilas 2. lk Oppilas osaa kirjoittaa sanoja oikein pystyy kirjoittamaan sanelun mukaan sanatasolla hallitsee isot ja pienet tekstauskirjaimet pyrkii kirjoittamaan huolellisesti ja siististi aloittaa luovan kirjoittamisen harjoittelun kehittyy 1. luokalla opituissa taidoissa hallitsee oikeinkirjoituksen lausetasolla osaa käyttää lauseessa aloitus- ja lopetusmerkkejä opettelee tyyppikirjaimet kehittyy luovan kirjoittamisen taidoissa 1

2 Ilmaisutaidot 1. lk Oppilas 2. lk Oppilas oppii pyytämään ja odottamaan puheenvuoroaan rohkaistuu esittämään asiansa kuuluvasti ja selkeällä äänellä harjaantuu kertomaan kokemuksistaan ja selvittämään asiansa oppii kuuntelemaan toisia harjoittelee keskittyvää ja tarkkaa kuuntelemista kehittyy edelleen 1. luokalla opituissa taidoissa harjaantuu kertomaan mielipiteitä ryhmälle harjaantuu ja rohkaistuu esittämään pieniä näytelmiä tai muita esityksiä osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa- harjaantuu kysymään ja vastaamaan Kirjallisuus Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monenlaista kaunokirjallisuutta myös vapaaaikanaan ja oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa osaa ja haluaa keroa ja keskustella lukemastaan osaa verrata lukemaansa tekstiä omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa tutustuu keskeisiin lasten- ja nuortenkirjailijoihin sekä heidän teoksiinsa tutustuu kirjallisuuden peruslajeihin (runo, satu, fantasia, kertomus ) saa monipuolisia kielellisiä ka kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä harjoittelee kriittisyyttä ja saa mahdollisuuksia, välineitä ja käsitteitä ajatustensa, kokemustensa ja tietojensa jäsentämiseen ja laajentamiseen sekä mielikuvituksensa rikastamiseen Kirjatarjotin 1. lk 2. lk Oppilas oppii käyttämään koululla käyvää kirjasto-autoa sekä koulun kirjastoa. Mahdollisuuksien mukaan hankitaan kirjasarja koko luokan luettavaksi. Jatketaan 1. luokalla opittuja käytäntöjä sekä harjoitellaan pääkirjaston käyttöä. Hankitaan kirjasarja koko luokan luettavaksi. 2

3 Opittavat käsitteet 1. lk päähenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tuntomerkit kirjailija käsitteenä 2. lk Laajennetaan 1. luokalla opittuja käsitteitä sadun tunnusmerkkeistä hyvä vs paha, kolmi- tai seitsenluku, prinssi/prinsessa, onnellinen loppu sadun lajit (kts. edellä) esimerkkeinä kirjailijoista mm. Topelius, Tove Jansson, Astrid Lindgren, Aleksis Kivi Käytettäviä menetelmiä 1. lk parilukeminen laputtaminen (oppilas kirjoittaa tarralapuille omia huomioitaan ja ajatuksiaan sitä mukaan, kun niitä syntyy kirjaa lukiessa) keskustelu tarinan kerronta riimittely 2. lk 1. luokalla käytettyjen lisäksi lukupäiväkirjan pitäminen tai kirjallisuusvihko draamaharjoitukset kuvittaminen Aihekokonaisuuksien liittyminen äidinkieleen 1. Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Äidinkielessä alkuopetuksen osalta tavoitteellisuus tulee voimakkaasti esiin. Oppilaalla on tarve oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Vastuullisuus kehittyy kotiharjoittelun myötä, samoin vastuu kuuntelemisesta. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Otetaan huomioon juhlapäivät ja kansalliset merkkipäivät. Tutustutaan eri maiden satuihin ja kulttuureihin. 3

4 3. Viestintä ja mediataito tutustutaan sanomalehtiin kirjeenvaihto 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys mielipiteen ilmaiseminen esiintyminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilaan osallistuminen kierrätykseen itsestään huolehtimiseen tulevaisuudenkuvan luomiseen 6. Turvallisuus ja liikenne symbolit merkkikieli 7. Ihminen ja teknologia tietotekniikka käyttöohjeiden ja ohjekirjojen lukeminen ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 3-6 Alkuopetusluokkien tavoitteiden kertaamista ja varmistamista kaikilla osa-alueilla 3. luokka Lukeminen Sujuva, rytmikäs ja eläytyvä mekaaninen lukeminen Ymmärtävä lukeminen: löytää tekstistä vastauksen esitettyyn kysymykseen. Alustava asiatekstin käsittely erilaiset lukutavat: silmäilevää, sanatarkkaa, tietoa etsivää lukemista asiatekstin alleviivaus ja numerointi 4

5 Kirjallisuus Kirjallisuuteen tutustuminen Lukutapana sujuvaa, innokasta omaehtoista lukemista oman mielilukemisen löytäminen eri kirjasarjojen lukemista kyky erottaa kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat toisarvoisista tekstin sisällön ja rakenteen ennustaminen Kirjallisuuden käsitteitä: juoni, juonikartta, fantasian aineksia Tutustutaan Kalevalasta Väinölä ja Pohjola Lukuharrastuksen vahvistaminen Katso ehdotus kirjallisuusosuuden kirjatarjottimesta eri luokka-asteille. Tiedonhaun alkeiden oppiminen kirjan rakenne : sisällysluettelo hakemistot (tiedon löytäminen kirjasta) tietokirjojen löytäminen lastenosaston hyllyistä kirjastoluokitus karkeasti tutustuminen nuorten kaunokirjallisuuteen tutustutaan joihinkin kokonaisteoksiin yhteisesti kirjaesittelyjä Kielioppi, oikeinkirjoitus Alaluokkien oikeinkirjoitusasioiden kertausta tarvittaessa Oikeinkirjoitus: vokaalit, konsonantit ja diftongit geminaatat, pitkät vokaalit, äng-äänne, yleis- ja erisnimet, yhdyssanat synonyymit ja vastakohdat Lause: lausetaju kehittyy pää- ja sivulause alustavasti toteamus, käsky ja kielto, kysymys- lauseet yksikkö ja monikko Kielioppi: sanojen luokittelua; substantiivi, verbit, adjektiivit aakkostaminen adjektiivin vertailumuodot Kirjoittaminen Selkeä käsiala ja virheetön oikeinkirjoitus Erilaisten tekstien tuottaminen esim. kirjoitelma 5

6 satu päiväkirja kirje, kortti, kutsu Oman tekstin suunnittelun apuvälineet; viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista. Tekstinkäsittely tietokoneella Oman kirjoitustaidon arviointi ja itseilmaisu Mielipiteen perustelu Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset improvisointiharjoitukset luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television ja videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 4. luokka Lukeminen Kolmannen luokan taitojen vahvistaminen: Sujuva, rytmikäs ja eläytyvä mekaaninen lukeminen Ymmärtävä lukeminen: löytää erilaisista teksteistä vastauksen esitettyyn kysymykseen. Alustava asiatekstin käsittely erilaiset lukutavat: silmäilevää, sanatarkkaa, tietoa etsivää lukemista asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Lukutapa: pohdiskeleva ja kyselevä lukeminen syy- ja seuraussuhteiden oivaltaminen kyky luoda visuaalisia mielikuvia luetusta ennustava lukeminen Kirjallisuuden käsitteitä: juonen rakenne, käännekohta, fantasia, pääjuoni/ sivujuoni Tutustutaan Kalevalasta Väinämöisen matka Tuonelaan ja Aino 6

7 Tiedonhaun perusteiden oppiminen kirjaston palvelujen käyttö tarkemmin: laina-ajat, aineiston varaus, myöhästymismaksut jne. aineistotietokanta Salomo ja kirjaston internetsivut, opetus pienryhmissä haku kirjan nimen ja tekijän mukaan oppilaat tekevät annetut tehtävät käyttäen aineistotietokantaa ja osaavat hakea aineiston hyllyistä kirjaesittelyjä Kielioppi, oikeinkirjoitus Alaluokkien oikeinkirjoitusasioiden kertausta tarvittaessa Oikeinkirjoitus: vokaalit, konsonantit ja diftongit geminaatat, pitkät vokaalit, äng-äänne, yleis- ja synonyymit ja vastakohdat Lause: lausetaju kehittyy pää- ja sivulause toteamus, käsky ja kielto, kysymys- lauseet Kielioppi: sanojen luokittelua; substantiivi, verbit, adjektiivit, partikkelit, pronominit, numeraalit adjektiivin vertailumuodot verbien persoonataivutus perus- ja aikamuodot Kirjoittaminen Selkeä käsiala ja virheetön oikeinkirjoitus Erilaisten tekstien tuottaminen esim. kirjoitelma satu päiväkirja kirje, kortti, kutsu Oman tekstin suunnittelun apuvälineet; viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista. Tekstinkäsittely tietokoneella Oman kirjoitustaidon arviointi ja itseilmaisu Mielipiteen perustelu 7

8 Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset improvisointiharjoitukset videointi luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 5. luokka Lukeminen Suhtautuu kriittisesti lukemaansa sekä osaa päätellä rivien välistä. Löytää tekstistä silmäilemällä oleelliset asiat Löytää asiatekstistä pääkohdat Hallitsee opiskelutekniikan alkeet erilaiset lukutavat; silmäilevää, sanatarkkaa, tietoja etsivä ja nopea lukeminen asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Erilaiseen kirjallisuuteen tutustuminen Kirjallisuuden arviointia keskustelemalla ja kirjaesityksinä Lukutapa: Päätelmien tekeminen, ennustava lukeminen Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Henkilökuvan laatiminen Kirjallisuuden käsitteitä: runon alku- ja loppusointu kalevalainen runo teema aukkokohdat Tutustutaan Kalevalan koko juoneen esim. lasten satu- Kalevala, henkilökuva: Väinämöinen 8

9 Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen: internet tietolähteenä, kriittinen suhtautuminen tietoon hakuteokset, tietosanakirjat: mitä ovat, miten käytetään kirjaesittelyjä Kirjoittaminen Vahvistetaan edellisten vuosien ainesta Erilaisten tekstien tuottamista: kirjoitelma aineistokirjoituksena tiivistelmä, referaatti essee vastaus mielipidekirjoitus uutinen Oman tekstin suunnittelussa apuvälineinä jaksotus sekä viimeistely, otsikointi, muokkaus, tukisanalista Sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella Tekstinkäsittelyohjelman käyttö Kielioppi, oikeinkirjoitus Verbiopista pääluokat, aikamuodot sijamuodoista nominatiivi, partitiivi, genetiivi ja paikallissijat yhtenä ryhmänä sivu- ja päälauseet, konjunktiot lauseenjäsenistä subjekti ja predikaatti puhutun ja kirjoitetun kielen ero Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) mielipide esitelmä väittely haastattelu pienimuotoisen puheen pito esim. onnittelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset teatteritietoutta: käsikirjoitus, lavastus, rekvisiitta, tehosteet improvisointiharjoitukset kuunnelma videointi 9

10 luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. 6. luokka Lukeminen 5. luokan asioiden syventäminen ja vahvistaminen Suhtautuu kriittisesti lukemaansa sekä osaa päätellä rivien välistä. Löytää tekstistä silmäilemällä oleelliset asiat Löytää asiatekstistä pääkohdat Hallitsee opiskelutekniikan alkeet erilaiset lukutavat; silmäilevää, sanatarkkaa, tietoja etsivä ja nopea lukeminen asiatekstin alleviivaus ja numerointi Kirjallisuus Lukutapa: Aukkokohtien havaitseminen, oma tulkinta Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Henkilökuvan laatiminen Kirjallisuuden käsitteitä: Tanka, haiku yms. runoja Teema - avoin ja suljettu loppu useita juonia (Paahde) kertojan moninaisuus aukko kohdat Kalevala: Henkilöt Marjatta, Lemminkäinen, Aino,Joukahainen, Kullervo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kirjan juoni Koiramäki-kirjana Tiedonhakutaitojen soveltaminen todelliseen tarpeeseen: opettajan antaman tehtävän aineiston hakeminen kirjastossa (kirjat, lehdet, romput, internet ja aineistotietokanta Salomo) kirjaesittelyjä Ilmaisu Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua Osaa kuunnella toisten ajatuksia ja mielipiteitä ääneen lukeminen ja esittäminen (selkeä ääntäminen, sopiva nopeus, ilmeikkyys, tehokeinoina hidastus, nopeutus tai äänen madallus, hiljentäminen, tauko, katse kuulijoihin) 10

11 mielipide esitelmä väittely haastattelu näytelmät, dramatisoinnit ja pantomiimiharjoitukset teatteritietoutta: käsikirjoitus, lavastus, rekvisiitta, tehosteet improvisointiharjoitukset kuunnelma videointi luokka- tai seinälehti sanomalehden tekoon tutustuminen (sisällys, taitto jne.) keskustelut television, videoiden katselusta sekä tietokonepelien pelaamisesta. KIRJALLISUUS 1. Kirjallisuuden opetus Yleistä Kirjallisuuden lukeminen tukee lausetajun kehittymistä, laajentaa sanavarastoa ja antaa eväät käsitteelliseen ajatteluun. Lukeminen on tie syvälliseen äidinkielen hallintaan. Sen avulla saadaan tietoa omasta kielestä, sen rakenteesta, sanastosta ja käyttötavoista. Hyvä äidinkielen hallinta luo pohjan oppimiselle ja ajattelulle. Kirjallisuus tutustuttaa lukijansa erilaisiin ihmisiin ja uusiin ympäristöihin. Käsitys omasta elämänpiiristä, tavoista ja perinteestä avastuu ja vahvistuu. Oppilas saa mahdollisuuden samaistua myös oman kulttuurinsa ja kokemusmaailmansa ulkopuoliseen maailmaan. Kirjallisuus hälventää ennakkoluuloja ja vahvistaa itsetuntemusta. Kirjallisuuden kautta lapsi oppii hahmottamaan todellisuutta, luo kiinnekohtia omaan kulttuuriinsa ja tekee tutustumisretkiä vieraisiin kulttuureihin. Kirjallisuus antaa välineitä käsitellä omassa elämässä esille tulevia asioita. Se auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään omia ja muiden tunteita ja antaa ratkaisumalleja elämän ongelmakohtiin. Samaistumisen kautta lukija voi kokea syviä tunteita, oivaltaa elämän mahdollisuuksia ja löytää uusia ajattelumalleja. Kirjallisuus antaa virikkeitä omaan kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun ja luo pohjan keskusteluille. Yhteinen lukukokemus kasvattaa yhteisöllisyyteen. Kirja on verraton ystävä. Sen voi ottaa mukaan minne vain. Se on viihdyke, joka täyttää elämän tylsät hetket pyyteettömästi. Kirjallisuuden harrastaja ei ole koskaan yksin. Hänen mielensä on täynnä tarinoita. Lukeminen pitää mielikuvituksen hereillä ja antaa reaalimaailman rinnalle myös toisia maailmoja, joihin voi kokemuksiaan peilata. Lapsuuden myönteisillä lukukokemuksilla on suuri merkitys elinikäisen lukuharrastuksen syntymiseen. Kirjallisuus on sekä oppimien kohde että väline. Kirjallisuuden tehtävänä on tuottaa oppilaille elämyksiä. Se voi toimia taidenautintona ja avata väyliä myös muihin taidemuotoihin. Se punoo yhteen ja eheyttää eri oppiaineiden sisältöjä. Kirjallisuus on taito-, tieto- ja taideaina, jonka avilla opetetaan ajattelua, kieltä ja kulttuuria sekä sen perintöä. 11

12 Äidinkieli ja kirjallisuus on ajatteluun, kieleen, yhteisöön ja kulttuuriin kasvattava oppiaine, joka antaa oppilaalle välineitä oman elämänsä hallintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjallisuuden tarjoaminen, siihen opastaminen ja kasvattaminen on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista, koska se auttaa oppilasta kehittymään eheäksi, ennakkoluulottomaksi ja itsenäisesti ajattelevaksi aikuiseksi. Tavoitteet Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monenlaista kaunokirjallisuutta myös vapaaaikanaan ja osaa valita itselleen sopivaa luettavaa. osaa ja haluaa kertoa ja keskustella lukemastaan. osaa verrata lukemaansa teksiä omiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa. Tuntee keskeisiä lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä heidän teoksiaan. Tuntee kirjallisuuden peruslajit (runo, satu, fantasia, kertomus.) Saa monipuolisia kielellisiä ja kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä. Oppii kriittisyyteen ja saa mahdollisuuksia, välineitä ja käsitteitä ajatustensa, kokemustensa ja tietojensa jäsentämiseen ja laajentamiseen sekä mielikuvituksensa rikastamiseen. 2. VUOSILUOKAT 1. luokka "Kirjatoukka" A. Lukutapa Elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja taidon karttuessa myös itse lukien B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokan luettavaksi keväällä esim. Timo Parvela: Outo juttu Oppilaalle sopivia: Keltanokka- sarja, Kirjava kukko- sarja, Parvela: Ella- kirjat Huovi: Urpo ja Turpo- kirjat Jacobsson: Lasse ekaluokkalainen Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Lindgren: Melukylän lapset, Lotta-kirjat, Kipinä-sarja yms. Opettaja lukee ääneen: Lindgren: Kultasiskoni (fantasia) Somersalo: Mestaritontun seikkailut Uspenski: Fedja-setä menee kouluuun Dahl: Kuka pelkää noitia 12

13 Erilaisia runoja ja loruja mm. Kirsi Kunnas Topeliuksen, Grimmin yms. klassikkosatuja Kalevala: Maailmansynty, Väinämöinen, Joukahainen C. Opittavat käsitteet päähenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tuntomerkit kirjailija käsitteenä D. Käytettäviä menetelmiä parilukeminen laputtaminen keskustelu sadutus tarinankerronta riimittely 2. luokka "Kirjahiiri" A. Lukutapa Lukutaidon ja halun vahvistuminen. Lausekokonaisuuksien ja lyhyiden juonellisten tarinoiden itsenäinen lukeminen B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokan luettavaksi: H. Huovi: Atte ja Nysä-putte Oppilaalle sopivia: Lindgren: Eemeli, Marikki Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu Puupponen: Kiljuset Levola: Pussauskoppi, Sysimusta sukkapyykki, Risto Räppääjä Jacobssen: Lasse tokaluokkalainen Kirjava kukko- sarja Opettaja lukee ääneen: Lindgren: MIO, POIKANI MIO 13

14 JANSSON: MUUMITARINA (VALITTAVISSA) SATUKLASSIKOITA HÖLMÖLÄISSADUT ELÄINSATUJA IHMESADUT ESINESADUT LEGENDA KALEVALA: ILMARINEN, SAMPO C. Opittavat käsitteet Päähenkilö ja sivuhenkilö tapahtumapaikka ja aika sadun tunnusmerkit: mm. hyvä vs. paha, kolmi- tai seitsenluku, prinssi/prinsessa, onnellinen loppu sadun lajit kts. edellä juoni Kirjailija esimerkkinä Topelius, Tove Jansson, Astrid Lindgren, Aleksis Kivi D. Käytettäviä menetelmiä Lukupäiväkirjan pitäminen tai kirjallisuusvihko Keskustelu Parilukeminen Laputtaminen Tarinan kerronta Kuvittaminen Draamaharjoitukset 3. luokka 4. luokka A. Lukutapa A. Lukutapa Sujuvaa, innokasta ja omaehtoista lukemista Mieleisen lukemisen löytäminen Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Kirjasarjojen lukeminen Kyselevä, pohdiskeleva lukeminen Kyky luoda visuaalisia mielikuvia luetusta Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta Taito rytmittää lukemista juonen jännitteiden mukaan 14

15 Ennustava lukeminen B. Kirjatarjotin B. Kirjatarjotin Kirjasarja koko luokalle Parvela: Isäni on supermies Nopola: Risto Räppääjä Dahl: Matilda / Iso kiltti jätti Kirkegaard: Kumi-Tarzan Aapeli: Koko kaupungin Vinski Lindgren: Peppi Pitkätossu Mauri Kunnas kirjat Vihreä varis-sarja Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet Timo Parvela: Pikkuveljet ja taika-avain J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi Nilsson: Tsatsiki- sarja Kirkegaard: Kumi-Tarzan Aapeli: Koko kaupungin Vinski Lindgren: Ronja Ryövärintytär Sarjakirjat: 4X, Viisikko, Pappilan ponitytöt Roald Dahl: Iso kiltti jätti Viiru ja Pesonen kirjat Opettaja lukee Lindgren: Veljeni Leijonamieli Satuja, tarinoita, runoja Kalevala: Aino ja Väinämöisen matka Tuone- Opettaja lukee Lindgren: Ronja Ryövärintytär Eläinaiheisia satuja, tarinoita Kalevala: Väinölän ja Pohjolan kylät laan C. Opetettavat asiat C. Opetettavat asiat - juoni / juonikartta - fantasian elementtejä - fantasian aineksia - juonen rakenne, käännekohta - pääjuoni / sivujuoni Kirjailijaan tutustuminen Roald Dahl, Parvela, Lindgren Kirjailijaan tutustuminen J.K. Rowling 15

16 D. Menetelmät D. Menetelmät - kuuma tuoli - ennustaminen - lukupäiväkirja - kirjallisuusvihko / lukupäiväkirja 5. luokka 6. luokka A. Lukutapa A. Lukutapa Päätelmien tekeminen, ennustava lukeminen, Aukkokohtien havaitseminen, oma tulkinta, Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen Syy-seuraus suhteiden oivaltaminen, Henkilökuvan laatiminen Henkilökuvan laatiminen B. Kirjatarjotin B. Kirjatarjotin Kallioinen: Topi-kirjat Anne Frank: Päiväkirja Jacobsson: Eva ja Adam Bert- kirjat Margaret Mahy: Maanalainen tie Dahl: Iskä ja Danny Parkkinen: Osku Rowling: Potter- kirjat Montgomery: Pieni runotyttö yms. Väyrynen& Väyrynen: Rikkilä: Pertsa ja Kilu : Paahde Sarjakuva- lukeminen Opettaja lukee: Allmond: Nimeni on Skellig Erlingsson: Ritari Benjamin kyyhkynen Runoja Odysseuksen retket Kalevala: koko juoni esim. lasten satu- Kalevala Aino, Henkilökuva Väinämöinen Opettaja lukee: Singer: Höyhenpoika : Näkymätön Elina Runoja Odysseuksen retket Kalevala: Henkilöt Marjatta, Lemminkäinen, Joukahainen, Kullervo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä Koiramäki-kirjana C. Opeteltavat asiat C. Opeteltavat asiat - Runon alku- ja loppusointu - Tanka, haiku yms. Runoja Kalevalainen runo - Teema - Teema - avoin ja suljettu loppu - aukkokohdat - useita juonia (Paahde) - kertojan moninaisuus 16

17 D. Menetelmät D. Menetelmät - sosiogrammi - sosiogrammi - tyhjä tuoli, liikkuvat patsaat - tyhjä tuoli, liikkuvat patsaat - ääneen ajattelu - - ääneen ajattelu - juoni- ja henkilökartta - juoni- ja henkilökartta 2. Kirjallisuuden opetuksen menetelmiä Keskustelu Kirjallisuudessa merkitykset perustuvat paljolti kunkin lukijan omaan tulkintaan, eivät niinkään tosiseikkoihin. Kun jokainen kertoo tekstin herättämistä ajatuksista ja tunteista, muut huomaavat, miten eri tavoin sama teksti vaikuttaa eri lukijoihin. Keskustelun avulla jokaisen tulkinta rikastuu. Myös kirjan teema ja sanoma avautuvat entistä syvemmältä. - Dialogi tai ryhmäkeskustelu, jossa opettaja antaa ryhmille keskusteltavia kysymyksiä. Kaikkien eri ryhmien ajatuksia kuunnellaan vuoronperään. Parilukeminen Parilukemisessa kaksi oppilasta lukee samaa tekstiä tai kirjaa yhdessä. Lukupareiksi on hyvä laittaa suunnilleen samantasoiset lukijat. Lukupari jakaa luettavan tekstin yhdessä sovittuihin jaksoihin. Jos kyseessä on lyhyt teksti, keskustelu luetusta käydään ennen kuin luetaan eteenpäin. Kun keskustelu hiipuu, sovitaan uusi pysähdyspaikka ja luetaan siihen asti. Jos taas kyseessä on kirja, pari lukee sovitun osan kirjasta kotona ja keskustelu käydään koulussa. Parilukemisella on hyvä tapa aloittaa ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa kirjallisuuteen tutustuminen. Parilukemisessa voidaan yhdistää myös eri luokka-asteet, jolloin isommat oppilaat ovat tutoreina, opiskelun ohjaajina pienemmille oppilaille. Parilukemista tulee harjoitella pitkään ennenkuin se sujuu hyvin kaikilla. Kirjallisuuspiiri Kirjallisuuspiirit sopivat hyvin sellaisiin luokkiin, jotka ovat sekakoosteisia esim. paljon maahanmuuttajia. Näissä piireissä jokaisen on mahdollisuus osallistua. Kirjallisuuspiireissä oppilaat itse valitsevat luettavat kirjat ja jakavat tehtävät (esim. keskustelun johtaja, kuvittaja, sanavaraston/ ilmaisun rikastuttaja). Ryhmissä on 4 5 oppilasta. Ryhmä päättää lukemisaikataulustaan ja jokainen sen jäsen valmistautuu yhdessä sovitulla tavalla jokaiseen kirjallisuuspiirin tapaamiseen kirjallisin muistiinpanoin. Tehtävät vaihtuvat ja opettaja auttaa ryhmiä toimimaan. Opettaja tapaa lukupiiriryhmän viikoittain, jossa hän toimii keskustelun mallittajana. Kun ryhmä on lukenut kirjan, se esittelee lukemansa kirjan muulle luokalle. Sitten muodostetaan uusi ryhmä ja aloitetaan alusta. Lukupäiväkirjat ja lokikirjat Lukupäiväkirja on erinomainen väline opettajalle oppilaidensa lukuharrastuksen, -mieltymyksien, - tapojen seuraamisessa. Sen avulla opettaja voi tehdä myös havainnointeja jokaisen oppilaan kehittymisestä lukijana mm. miten oppilas tekee havaintoja kirjojen henkilöistä, juonesta, teemasta jne. 17

18 Lukupäiväkirjaan oppilas kirjoittaa etupäässä tekstin hänessä aikaansaamat reaktiot lukemisen edetessä. Lukupäiväkirjassa oppilas voi ilmaista niitä ajatuksiaan ja tunteitaan, joita hänessä syntyy kirjaa lukiessaan. Myös lapputetut ajatukset voi myöhemmin siirtää lukupäiväkirjaan. Kun taas lokikirjassa kirjataan myös kaikki mahdolliset lukemisen oppimiseen liittyvät asiat, esim. lukupiirin toiminnasta. Lukupäiväkirjan pitäminen täytyy opettaa pienin askelin esim. harjoittelemalla ensin yhteisesti pienten opettajan ääneen lukemien kertomusten avulla. Opettaja lukee kertomusta puoleen väliin, jonka jälkeen oppilas kirjaa ajatuksensa ja mietteensä tekstistä. Sitten opettaja lukee kertomuksen loppuun ja ennenmainittu toistuu. Pedagoginen draama Pedagoginen draama eli opetusnäytelmä on opetusmenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa. Sen avulla kehitetään viestintä ja vuorovaikutustaitoja, luovaa ajattelua ja mielikuvituksen käyttöä sekä ilmaisutaitoja, myötäelämisen kykyä ja sosiaalisia taitoja. Sen avulla opiskeltavia asioita tutkitaan elämyksellisesti tunteiden pohjalta. - Draamaimprovisaatio Draamaimprovisaatiossa opettaja jättää lukemansa kertomuksen kesken ja oppilaat keksivät kertomukseen jatkoa improvisoiden. Koko luokka on mukana tapahtumassa ja yleisöä ei ole. - Tarinateatteri-improvisaatio Opettaja istuu ohjaajantuolissa ja pyytää yhtä oppilasta tulemaan kertomaan lukemastaan kirjasta sellaisen kohdan, jonka hän haluasi nähdä. Oppilas valitsee näyttelijöiksi ne, jotka tarjoutuneista luokkatovereistaan tapahtuman henkilöt. Kun oppilas on kertonut kirjan kohtauksen, opettaja antaa lisäohjeita näyttelijöille ja esitys katsotaan. Tyhjä tuoli/ kuuma tuoli Luokan eteen laitetaan tuoli, ja tietty kirjan henkilö kuvitellaan istumaan tuoliin. Oppilaat saavat kysyä henkilöltä hänen ajatuksistaan ja tekemisistään. Still-kuvat Kirjan yhdestä kohtauksesta tehdään ikään kuin valokuva rakentamalla siitä kuva näyttämölle. Kun kuva on valmis, jokainen kuvassa oleva sanoo ääneen yhden repliikin joko jollekulle toiselle tai itselleen. Laputtaminen Oppilas kirjoittaa tarralapuille omia huomioitaan ja ajatuksiaan sitä mukaan, kun niitä syntyy kirjaa lukiessa 18

19 SALON SEUDUN TIEDONHAUN OPINTO-OHJELMA 1. Perusopetus Versio 1 Johdanto Perusopetuksen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yksilöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Tehtävänä on kehittää oppijoiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 1 Tiedonhaku- ja hallintataitojen kehittäminen on sisällytetty valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusteissa on mm. määritelty, että opetuksessa käytettävien työtapojen tulee kehittää tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Omana asiakokonaisuutenaan tiedonhankintataidot on opetussuunnitelman perusteissa kirjattu äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistavoitteisiin ja sisältöihin kolmannelta vuosiluokalta alkaen. Tiedonhankintataidot ovat osa lukutaitoa, ja niiden kehittyminen on elinikäinen prosessi. Tarpeet ja tavat hankkia tietoa ovat ihmisillä yksilölliset. Kaikilla tulee olla mahdollisuus saada perusopetuksen yhteydessä tiedonhaun perustaidot. Salon seudun tiedonhaun opetusohjelma alkaa ensimmäiseltä vuosiluokalta. Se perustuu koulujen ja yleisten kirjastojen väliseen yhteistyöhön. Kirjastot nähdään oppimisen tukiasemina. Tiedonhakutaitojen opettaminen ja oppiminen on osa jokapäiväistä koulutyötä, kirjastoissa järjestettävät oppimistuokiot ovat pistemäisiä. Kullekin vuosiluokalle on määritelty keskeiset oppisisällöt. Opetusta toteutetaan koulussa, koulukirjastossa ja yleisessä kirjastossa. Koulu vastaa opetusohjelman toteutumisesta. Käytännön järjestelyt ja aikataulut sovitaan yhdessä kirjaston kanssa. Tiedonhaku alkaa mielenkiintoisesta ongelmasta, johon tietoa tarvitaan. Opettaja suunnittelee kirjastokäyntikerrat ja keskustelee ennen käyntiä kirjastoammattilaisen kanssa aihepiiristä ja tiedonhakutehtävistä. Näin kirjastossa annettava opetus voidaan nivoa kiinteästi koulun opetukseen. Aikaisemmilla vuosiluokilla opetettuihin asioihin voidaan palata, ja niitä kerrataan tarvittaessa. Opinto-ohjelman toteutumista ja oppimistuloksia arvioidaan säännöllisesti. Ohjelmaan on sisällytetty myös kirjavinkkaus säännöllisenä toimintana. Kirjavinkkausta voidaan tehdä sekä kauno- että tietokirjallisuudesta. Opinto-ohjelman suorittaminen merkitään todistuksen erilliseen liitteeseen. 1 Perusopetuksen opetuskokeilussa lukuvuonna noudatettavat opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 3-9 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokille 1-2. Opetushallitus. Helsinki

20 Salon seudun tiedonhaun opinto-ohjelma Versio 1 1. Perusopetus 1. luokka Kirjasto on kiva paikka, sinne voi mennä toistekin! Peruslukutaidon oppiminen, kirjasto- ja lainaus käsitteiden oppiminen 1 käynti lukemisen oppiminen mitä kirjasto on kirjastokortin käyttö lainaus ja palautus (laina-ajat, myöhästymismaksut jne.) käyttäytyminen kirjastossa aineiston sijainti kirjastossa tutustuminen kirjaston henkilökuntaan satutuokio/ nukketeatteriesitys kirjaesittelyjä koulu opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä opettaja ja kirjasto yhdessä kirjasto kirjasto kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 2. luokka Lukuharrastuksen sytyttäminen, kirjastonkäytön vakiinnuttaminen 1 käynti aakkostus kirjan rakenne : kirjan nimi, tekijät tutustuminen lastenkirjoihin ja helppolukuisiin sarjoihin kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulussa opettaja ja kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 3. luokka Lukuharrastuksen vahvistaminen, tiedonhaun alkeiden oppiminen 1 käynti kirjan rakenne : sisällysluettelo, hakemistot (tiedon löytäminen kirjasta) tietokirjojen löytäminen lastenosaston hyllyistä, kirjastoluokitus karkeasti tutustuminen nuorten kaunokirjallisuuteen kirjaesittelyjä opettaja koulussa opettaja koulukirjastossa, kirjasto opettaja ja kirjasto opettaja koulussa, kirjaston kirjavinkkaus koulussa tai kirjastossa 20

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 101 7.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein 40 Matematiikka 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

7 Matematiikka. 3. luokka

7 Matematiikka. 3. luokka 7 Matematiikka Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapsi löytää ja omaksuu leikin, toiminnan sekä keskustelujen avulla matemaattisia käsitteitä, termejä, symboleja ja periaatteita.

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla 7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 6.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: 9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

7.6 Matematiikka. ympäristöään ja pohtii havaintojensa välisiä suhteita. Monet käytännön ongelmat ratkaistaan matemaattisesti.

7.6 Matematiikka. ympäristöään ja pohtii havaintojensa välisiä suhteita. Monet käytännön ongelmat ratkaistaan matemaattisesti. 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.4. Matematiikka Koulumme matematiikan opetus antaa oppilaalle välineitä ja taitoja ratkaista arkipäivän ongelmia matemaattisen ajattelun avulla. Opetus tarjoaa oppilaalle välineen oppia tunnistamaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Yleisopetuksen sanallinen arviointi

Yleisopetuksen sanallinen arviointi Yleisopetuksen sanallinen arviointi KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTILAUSEET... 1 1.vuosiluokka,väliarviointi SYKSY... 1 1. KOULUN SÄÄNNÖT... 1 2. HYVÄT TAVAT... T 1 1.vuosiluokka, lukuvuosiarviointi KEVÄT... 1

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Luokka 0-1. Vertailua (Luokka 0-1) Lukukäsite ja luvut 0-10 (Luokka 0-1) Yhteen- ja vähennyslasku 0-5 (Luokka 0-1)

Luokka 0-1. Vertailua (Luokka 0-1) Lukukäsite ja luvut 0-10 (Luokka 0-1) Yhteen- ja vähennyslasku 0-5 (Luokka 0-1) Lasku-Lassin maatila - Harjoituslista Sivu 1 / 20 Luokka 0-1 Vertailua (Luokka 0-1) 1. Etsi erilainen Kuvavalinta 2. Mikä ei kuulu joukkoon? Kuvavalinta 3. Pitempi, lyhyempi Kuvavalinta 4. Mikä ei kuulu

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN MATEMATIIKKA 2013 2014 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Matematiikka. Aineen kuvaus

Matematiikka. Aineen kuvaus Matematiikka Aineen kuvaus Matematiikkaa lähestytään peruskäsitteistä: määrä, muoto ja jatkuva muutos. Matematiikka sovelluksineen palvelee lähes kaikkia eri oppiaineita ja eri elämän- alueita. Matematiikan

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen

Lisätiedot

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla 7.2.3. MATEMATIIKKA 88 TAVOITTEET: : oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajattelemistaan; ymmärtää lukukäsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja; oppii perustelemaan

Lisätiedot

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan!

Aiemmin opittu. Jakson tavoitteet. Ajankäyttö. Tutustu kirjaan! Aiemmin opittu Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan seuraavat lukuihin ja laskutoimituksiin liittyvät sisällöt on käsitelty vuosiluokilla 3 5: kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

MAS- linjan matematiikan kurssit

MAS- linjan matematiikan kurssit Muutokset Vantaankosken koulun Matemaattis-luonnontieteellisen linjan (MAS) opetussuunnitelmaan lukuvuonna 2012 2013 aloittavista 7. luokista alkaen Kurssisisällöt ja -ajoitus ovat muuttuneet matematiikan

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Erityisopetuksen sanallinen arviointi

Erityisopetuksen sanallinen arviointi Erityisopetuksen sanallinen arviointi KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTILAUSEET... 1 1. VUOSILUOKKA, VÄLIARVIOINTI SYKSY... 1 1. Koulun säännöt... 1 2. Hyvät tavat... 1 1. VUOSILUOKKA, LUKUVUOSIARVIOINTI KEVÄT...

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan perusopetuksen Cern luokat toimivat Ehnroosin koulussa.

Mäntsälän kunnan perusopetuksen Cern luokat toimivat Ehnroosin koulussa. Mäntsälän kunta/perusopetus: Kuntakohtaisen opetussuunnitelman liite CERN LUOKAN OPETUSSUUNNITELMA Mäntsälän kunnan perusopetuksen Cern luokat toimivat Ehnroosin koulussa. TOIMINNAN KUVAUS Cern-luokan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Lukujono eteenpain 1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen, 1-50 1. LukiMat/Arviointi/Laskemisen taidot

Lukujono eteenpain 1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen, 1-50 1. LukiMat/Arviointi/Laskemisen taidot NEUREN TEHTAVAKUVAUKSET kaikki vuosiluokat Arviointi TAITO TEHTAVA TAVOITE LK. TEHTAVAN SIJAINTI LASKEMISEN TAIDOT Lukujonon luetteleminen Lukujonotaitojen arviointi1-50 Puuttuvan luvun taydentaminen on,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot