Puutavarakuume ja sahateollisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutavarakuume ja sahateollisuuden"

Transkriptio

1 Puutavarakuume ja sahateollisuuden alku LIISA RUISMÄKI Maatalouden sivuelinkeinoja oli myös sahaus. Jo viimeistään v Arolla ja Knuuttilalla oli sahamylly ilmeisesti Ikkelänjoessa. Sen toiminnasta ei ole säilynyt tarkempia tietoja, mikä viittaa siihen, ettei sahan merkitys ollut kotitarvetta suurempi. Tervanpoltto hallitsi 1700-luvulla metsänkäyttöä niin täydellisesti, ettei Kauhajoella vuosisadan puolivälissä ollut yhtään aikakirjoihin jäänyttä sahaa. SAHOJEN SYNTY Vielä 1800-luvun ensimmäisinäkin vuosikymmeninä terva ja sydet olivat Kauhajoen metsien tärkeimmät tuotteet. Myös rakentamiseen käytettiin runsaasti puutavaraa, varsinkin heti Suomen sodan jälkeen. Rakennukset tehtiin hirrestä joko piilukirveellä veistetyistä tai pyöreistä hirsistä. Jos lankkuja tai lautoja tarvittiin, ne sahattiin käsin. Aivan vuosisadan alussa kuitenkin Yli-Knuuttilan isäntä maaviskaali Jakob Inberg perusti Kyrönjokeen Kurikan Miedon kylään sahan. Se oli kaksikehäinen ja hienoteräinen ja sillä oli lupa ostaa raakapuuta Kurikan ohella myös Kauhajoelta, sieltä peräti tukkia. Laudat ja lankut myytiin Kristiinaan ja Vaasaan. Toinen pikkusaha rakennettiin v Rauhaluomaan. Se toimi keväisin muutaman viikon, mutta tarkempia tietoja sahasta ei ole säilynyt. Enemmän tiedetään Särkikosken kaksiraamisesta sahasta Nummikoskella. Se sai v.1845 privilegion eli erioikeuden sahata 4000 tukkia vuodessa, mikä oli toiseksi eniten suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Suur-Ilmajoella oli Särkikosken lisäksi mainittava saha vain Seinäjoen Myllykoskessa. Särkikosken sahan perusti kristiinalainen kauppias S. A. Wendelin. Lisäksi kauppias Gabriel Holmudd rahoitti yritystä v Vuosina Kristiinasta laivattiin vuosittain tolttia lankkuja. 12 lankkua muodosti toltin, joka oli puutavaraa eteenpäin myytäessä käytetty mittayksikkö. Myydyistä lankuista huomattava osa oli peräisin Kauhajoelta. Särkikosken sahan säilyneestä tilikirjasta käy selville pääpiirteet sen toiminnasta. Runsaan veden aikana huhti-toukokuun vaihteesta 4 6 viikkoa eteenpäin ja joskus syksylläkin saha pyöri täysitehoisesti kahdessa vuorossa. Ensimmäinen vuoro tuli töihin aamulla klo 6.00 ja lähti kotiin klo 18.00, jolloin toisen vuoron työt alkoivat ja kestivät sitten aamukuuteen. Työvuoron aikana pidettiin tunnin pituinen ruokatauko. Vähän veden aikana sahattiin vain yhdessä vuorossa, jolloin työt aloitettiin aamulla klo 5.00 ja lopetettiin illalla vasta klo Ruokatunteja oli kaksi, joten työpäiväksi tuli 13 tuntia. Yhdeksän työntekijää sai sahatuksi tukkia päivässä, mistä palkkaa tuli kopeekkaa. Paras palkka oli sahan tällärillä. Sahauskauden päätteeksi pidettiin harjakaiset, joita varten ostettiin esim. 9. toukokuuta 1855 wiinaa 66

2 KEIJO JAAKOLAN KOK. TUKKIEN UITTAMINEN SAHOILLE JA LASTAUSPAIKOILLE TYÖLLISTI SUUREN MIESJOUKON. UITTOMIEHIÄ KEKSEINEEN JOKIMÄENKYLÄSSÄ 1920-LUVULLA. työmiehille 1 kannu. Vilkkaimpina vuosina Särkikosken sahan hoitajana toimi August J. Enberg, joka asui Nummijärven Uudessatuvassa. Hänen jälkeensä sahalla isännöi Iisakki Nummijoki. Sahaustoiminta oli suhdanteille herkkää, kuten tervanpolttokin. Särkikosken sahan ostot vähenivät vuodesta 1858 alkaen, mutta jo Krimin sota oli vaikeuttanut toimintaa. Vuonna 1861 kauppaneuvos Simon Anders Wendelinin kuoltua sahanarvo oli eräistä maksuista päätellen enää 496 ruplaa. Saha toimi kuitenkin vielä useita vuosia, kunnes Veleppivainaa sen nälkävuonna 1868 poltti. Perimätiedon mukaan sahalle oli sitä ennen otettu hyvä vakuutus. Särkikosken saha oli ensimmäisiä Kauhajoella ja koko Suupohjassa. Se toimi aikana, jolloin metsien arvoa ei ollut vielä täysin tajuttu. Vasta 1870-luvulla puun kysyntä kasvoi ja hinta nousi; alkoi puutavarakuume, joka sai kauhajokelaisetkin liikkeelle perustamaan sahoja vähän joka puolelle pitäjää. Monet sahat rakennettiin vanhojen vesimyllyjen rinnalle. Vuosien kuluessa kuitenkin yhä useampaa sahaa alettiin käyttää höyryvoimalla, kokeiltiinpa Könnössä tuulivoimallakin käyvää sahaa. Puutavarakuumeen synnyttämistä sahoista ilmeisesti vanhin on v Seppäseen rakennettu höyrysaha. Se lienee ensimmäinen höyrysaha Vaasan läänissä ja toimi kymmenkunta vuotta. Uudelleen Seppäsen saha mainitaan v Vähän myöhemmin Yli-Seppäsessä toimi vedellä käyvä saha. Vuonna 1884 olivat olemassa myös Mattilan ja Kosken sahat. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin useita uusia sahoja. Carl Wilhelm von Schantz rakensi höyrysahan kirkonkylään myllyn viereen. Nikolai Koski laajensi yritystään uudella höyrysahalla ja Yli-Heikkilä rakensi oman vesisahansa. Päntäneelle ilmestyi Käyrän sahamylly, Juha Ikkelä 67

3 perusti kaksi höyrysahaa ja Matti Wirnala vesisahan. Vuonna 1898 Kauhajoella oli jo kaikkiaan yhdeksän sahaa, joista viisi toimi höyryllä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa aloittivat vielä toimintansa mm. Pietarinkosken saha Lamminmaassa, Kyynyn ja Keturin sahat Päntäneellä sekä Siirtolan, Viitalan ja Nummikosken sahat. Vuonna 1917 perusti kauhajokelainen puutavarakauppias Jaakko Ranta-Knuuttila yhdessä kurikkalaisen Juho Korpelan ja eräiden muiden saman alan miesten kanssa Kaskisiin Pohjanmaan Puutavara Osakeyhtiön, joka rakensi sahan Aronkylään. Siitä kehittyi alkuvaikeuksien jälkeen Kauhajoen Saha Oy. Kolmen vuosikymmenen aikana Kauhajoelle rakennettiin lähes parikymmentä sahaa. Samanaikaisesti toimi kuitenkin vain kymmenisen sahaa, sillä toiset ehtivät lopettaa, kun toisia vasta suunniteltiin. Silti monista sahoista tuli pitkäikäisiä. Useita kymmeniä vuosia toimivat mm. Pietarinkosken, Siirtolan ja Koskenkylän sahat, joista Rintakosken höyrysahan yhteydessä oli jo varhain myös höyläämö. Sahojen keskinäinen kilpailu oli kuitenkin niin kovaa, etteivät kaikki sitä kestäneet. C. W. von Schantzin 1890-luvulla perustama höyrysaha siirtyi v Yli-Knuuttilan mukana kunnalle, joka myi sen edelleen v Pian tämän jälkeen saha lopetti toimintansa. Suunnilleen yhtä kauan pyöri Heikkilän vesi- ja höyrysaha. Nummijärven höyryllä käyvä saha, valakiasaha, toimi vuosisadan vaihteessa, mutta teki konkurssin ja paloi. Samalla monet Nummijärven talotkin joutuivat suuriin vaikeuksiin ja pelastuivat suvulle vain sillä, että poika otti talon nimiinsä, kävi ansaitsemassa rahat Amerikassa ja maksoi velat. Näin tekivät mm. Nikodemus Kalliomäki ja Samppa Pihlaja. Yleensä vesisahat pyörivät täysitehoisesti vain tulvan aikana keväällä, minkä jälkeen ne hiljenivät. Sahat tarvitsivat runsaasti työvoimaa, koska mm. sahapuiden määrämittaiseksi katkaiseminen, justeeraus, tehtiin käsin. Pietarinkosken sahalla oli lisäksi raamimies, kaksi kanttaria, repsari, joka veti tukit sahan päälle, purustaja, lankunkantaja ja tälläri, joka huolehti sahanterien kunnosta, sekä työn- ALKUP. TYYNE JUURAKOLLA. KEIJO JAAKOLAN KOK. PÄREITTEN TEKOA NUMMIJÄRVELLÄ NOIN V

4 johtaja. Monet näistä tulivat töihin naapurikylistä, lähinnä Sahankylästä, viikkokuntaan ja asuivat myllytuvassa. Lukuisten pienehköjen vesi- ja höyrysahojen lisäksi sahattiin lankkuja myös käsin. Vielä vuosisadan vaihteessa flankkujen teko metsässä näläkäsulukalla sahaten oli yleistä. Kolmen miehen työryhmä, jossa yksi veisti eli krööppäsi tukit ja kaksi sahasi, teki valmiita lankkuja 12 kpl päivässä, jos puusta sai yhden lankun; jos siitä sai kaksi, oli päivän tulos 18 lankkua. Sahatun lankun piti olla yleensä 3 tuumaa paksu ja 9 tuumaa leveä sekä 14 jalkaa pitkä. Suurimmista tukeista tuli 4 5 lankkua ja yhdestä puusta 2 4 tukkia. Sahateollisuuden alkaessa metsien käyttö sai kokonaan uuden suunnan. Vaikka vuosisadan vaihteen sahat olivat pieniä, niiden yhteinen sahausmäärä oli käsisahaukseen verrattuna suuri. Jos jokainen saha sahasi saman verran kuin Särkikosken saha 1800-luvun puolivälissä, niin kymmenkunta sahaa teki lankkuja karkeankin arvion mukaan tuhannesta tukista päivässä. Tällä vauhdilla sahat ajoivat metsänkäytössä nopeasti tervanpolton ohi. Muutoksen havainnoi myös Samuli Paulaharju pyöräillessään Kauhajoella v. 1908: Ruskea kanervainen kangas on alla, ja halkopinoja pitkin kankaanlaitaa. Ajelet... ajelet... vanhaa tervasmetsää, sysimetsää, halkometsää ja hietaista nummea kohta määrättömät matkat... Täällä alhaisella harjalla on suuri peltorintama, siellä ylisillä harjoilla, kurkihirren vierillä, on suuri metsärintama, ikivanha tervamiehen ja sysimiehen maa. Oli ainakin ennen. PUUTAVARAKAUPPA Jo 1800-luvun alkupuolella kauhajokelaiset myivät käsin sahattuja lankkuja Kristiinaan. Sinne myytiin myös suurin osa Särkikosken sahaamista lankuista. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin lankkujen ajo työllisti hevosmiehiä entistä enemmän. Talvisaikana tervanajosta tuttua kaupunkitietä lankut, lankkua kuormassa, kuljetettiin Kristiinaan, jossa niitä eniten osti suuri puutavaramies konsuli Alfred Carlström. Suupohjan radan valmistuttua v lankut ajettiin hevosella lähimmälle asemalle, jossa ne lastattiin junaan. Puukauppa oli vilkasta: Kristiinassa laivattujen lankkujen määrä kaksinkertaistui v Puutavaraa myytiin myös sahaamattomana luvulta lähtien metsiä myytiin pystyyn, jolloin ostaja huolehti hakkuu-urakoista ja kuljetuksista tavallisesti suoraan rannikon sahoille. Pyöreän puutavaran välitykseen oli erityisesti perehtynyt Jaakko Ranta-Knuuttila, jonka hankintakaupat ulottuivat paljon Kauhajokea laajemmallekin. Hän myi suuret määrät kaivospölkkyjä ja paperipuita vaasalaiselle toiminimi Jörgen Burudille. Aluksi puutavara uitettiin Kyrönjokea alas Munakan asemalle, jossa se lastattiin junaan. Kauhajoki ja Kyrönjoki olivat kuitenkin arvaamattomia uittoväyliä, sillä milloin veden vähyys, milloin tulvat häiritsivät puiden kulkua. Siksi rautatien saanti olikin tervetullut parannus puutavarakuljetuksiin Kristiinan, Kaskisten ja Vaasan satamiin. Ranta-Knuuttila perusti pyöreän puutavaran vientiliikkeen Kaskisiin, mutta toimitti sahatavaran edelleen Vaasaan. Kauhajoen sahatavaran myynti keskittyikin suureksi osaksi Ranta-Knuuttilan käsiin. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin katkaisi puutavaran ulkomaankaupan kokonaan, varastot täyttyivät ja puulle oli etsittävä uusia myyntikohteita. Rautatie pelasti tilanteen: se tarvitsi halkoja. Ranta-Knuuttila lupautui hankkimaan polttopuun rautateille, myi kaivos- ja paperipuuvarastonsa ja pääsi pian tekemään kauppoja ratapölkyistä ja lennätinpylväistäkin. Puutavarakauppojen ohella Ranta-Knuuttila perusti v edellä mainitun sahan Aronkylään, ja ehtipä hän v toimittaa 40 vaunulastillista kamelinkarvojakin Tampereen kutomatehtaalle. 69

5 KEIJO JAAKOLA KOK. LANKKUJEN AJO KRISTIINANKAUPUNKIIN OLI AITOJEN HEVOSVOIMIEN VARASSA VIELÄ TÄLLÄ VUOSISADALLAKIN. KOVAPYÖRÄISILLE KÄRRYILLE LASTATULLA LANKKUKUORMALLA KALLE HAKAMAA 1920-LUVULLA. METSÄNHOIDON ENSI ASKELEET Metsänhoitoon ei menneinä vuosisatoina ollut juuri huomiota kiinnitetty, puuta käytettiin haaskaten parhaasta päästä. Kauhajoen laajat metsät olivat kuitenkin kestäneet tervanpolttokauden kulutuksen luvun jälkipuoliskolla suhtautuminen metsien huolettomaan käyttöön alkoi muuttua: metsärosvous oli saatava loppumaan. Salahakkuut olivat yleisimpiä kruununmetsissä, mutta eivät seurakunnan ja yksityistenkään metsät niiltä välttyneet. Hinnat olivat sen verran korkeat, että kiinni joutumisen riski kannatti ottaa. Salahakkuiden lopettamiseksi kruunu ja seurakunta palkkasivat metsänvartijoita vuodesta 1866 lähtien. Kruununmetsien vartijat valvoivat Aunesluomalta, Vääräjärveltä ja Koivukylästä käsin laajoja salomaita. Toimeentulon turvaamiseksi metsänvartijat saivat tilan viljeltäväksi. Kauhajärven takana olevien seurakunnan metsien raiskauksesta syytettiin honkajokelaisia. Nimismies Herman Kullalle annettiin tehtäväksi haastaa naapurit käräjiin. Samalla päätettiin metsien valvontaa tehostaa valitsemalla metsänvahdeiksi talollinen Hiskias Seppänen ja torppari Juho Korkiamäki. Seurakunnan kotometsiä valittiin vuodeksi vahtimaan talolliset Antti Keski-Kokko ja Herman Kokko, Enon metsänvahdeiksi talollinen Juho Antinpoika Yli-Aro ja maakauppias Jaakko Aronen. Valvojille päätettiin maksaa palkkaa 2 markkaa päivältä sekä kyytiraha. Varsinaiseen metsänhoitoon alettiin kiinnittää huomiota vasta 1900-luvun puolella Ilmajoen maamiesseuran ollessa edelläkävijä. Ennen kaikkea metsien valvontaa piti tehostaa ja valistustyötä lisätä. Ilmajoella asiat etenivätkin ripeästi: palkattiin metsänhoidon neuvoja v. 1906, ja perustettiin 70

6 metsänhoitoyhdistys v Kauhajoella maamiesseura otti metsätalouden puheeksi muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1911, jolloin valittiin miehet metsänhoitoyhdistyksen alkutoimituksia valmistamaan. Monien kokouksien jälkeen päätettiin vihdoin v perustaa Kauhajoen Metsätalousyhdistys. Toimintansa se aloitti kuitenkin vasta v Isännät näyttävät varsin pitkään tienneen, miten metsiä tuli parhaiten hoitaa. Karjan tuhoilta metsiä kuitenkin pyrittiin suojelemaan, vaikka metsälaiduntaminen hyväksyttiinkin kuntakokouksessa vielä vuonna Omia metsiään kunta hoiti kutsumalla avuksi asiantuntijan metsätalousneuvoja S. A. Kupilan. Neuvoja suoritti v mm. metsien leimauksen ja antoi ohjeita harvennushakkuihin. Parhaiten hoidettiin seurakunnan metsiä. Vuonna 1907 senaatti vahvisti virkatalojen metsänhoitosuunnitelman, ja v se määräsi, että pappien virkataloille oli asetettava metsänhoidon toteuttamiseksi ammattitaitoinen metsänvartija. Seurakunnan metsien ensimmäisen hoitajana toimi Matti Välinen. LÄHTEET: Kansallisarkisto: Tilakohtaiset selvitykset viljelyalasta, sadosta, karjasta 1881 _ 1886, Vaasan lääni. Senaatin kamarikonttorin arkisto. Kauhajoen Historiatoimikunnan arkisto: Voitto Viitalan kokoamat tervahaudat Luukko, Armas, Etelä-Pohjanmaan historia III. Vaasa Myllyntaus, Timo, Suomen talouspolitiikka ja valtiontalous 1809 _ Suomen taloushistoria 1. Helsinki Paulaharju, Samuli, Kauhajoella. Vaasa n:o 273/ Ranta, Raimo, Talouselämä, asutus ja väestö Etelä- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan historia v.vaasa Ranta-Knuuttila, Antti, Eräkausi ja asutusvaihe vuoteen Kauhajoen historia. Jyväskylä 1987 Ruismäki, Liisa, Kauhajoen historia. Jyväskylä Vilkuna, Kustaa-Mäkinen, Eino, Isien työ. Keuruu1982. Vilppula, Hilkka, Suupohjan joki- ja luhtasaunat. Kyrönmaa V. Helsinki KÄYTETTYJÄ MITTOJA Pinta-alamitat: tynnyrinala = 32 kapanalaa = 0,494 hehtaaria kapanala = 1,54 aaria panninmaa = (yleensä) m 2 = 0,13 hehtaaria punnanmaa = 10 panninmaata = 1,3 hehtaaria Vetomitat: tynnyri (viljaa) = 4 nelikkoa = 30 kappaa = 164,9 litraa tynnyri (tervaa) = 48 kannua = 125,6 litraa kappa = 5,5 litraa Pituusmitat: peninkulma = 10,69 km syli = 3 kyynärää = 178 cm kyynärä = 2 jalkaa = 59,4 cm Kappalemitat: toltti (lautoja) = 12 kpl 71

7 SEPPO LAAKSO 1800-LUVUN LOPUSSA KAUHAJOKI LUOKITELTIIN MUUN LÄNSIRANNIKON TAPAAN SEUDUKSI, JOLLA ON POLTTO- JA PIENPUUTA RUNSAASTI, TUKKIPUUTA NIUKASTI 72

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808,

Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808, Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808, Vuonna 1808, 15 päivä joulukuuta, toimitti allekirjoittanut omaisuuden ylöskirjauksen ja jaon Oravan verotalossa Savonkylässä

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Tervatalous LIISA RUISMÄKI

Tervatalous LIISA RUISMÄKI Tervatalous LIISA RUISMÄKI TERVANPOLTTO LAAJAMITTAISTA TEOLLISUUTTA Kauhajoella harrastettiin tervanpolttoa jo varhaisella asutuskaudella. 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella tervanpoltto oli kuitenkin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä.

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALTAKUNNALLINEN VALINTAKOE 8.6.2004 Viestinnän ja tiedonhankinnan osuus Nimi Henkilötunnus Etukäteismateriaalina on maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarastrategia, MMM:n

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

SUPERTOTAL. Painonnosto

SUPERTOTAL. Painonnosto SUPERTOTAL Naiset: 1. Pauliina Utoslahti Tampereen Yliopisto 415,5kg (262,5+153) 525,542p (305,44+221,102) 2. Johanna Tammela Tampereen Yhteiskoulun Lukio 326,5kg (217,5+109) 460,323p (281,32+179,003)

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat

Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat Mari Järvenpää juoksi reittiennätyksen! Maantiejuoksut jälleen takana - olosuhteet historian parhaimmat YLEISURHEILU: PULLISTUKSEN MAANTIEJUOKSUT SAARIJÄRVI Teksti/Kuvat Arto Hyytiäinen Maantiejuoksut

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2016 Kirkkoneuvosto

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 11/2016 Kirkkoneuvosto KIRKKONEUVOSTO Kokous 11/2016 Aika Keskiviikko 9.11.2016 klo 17.30 20.25 Paikka Pertunmaan seurakuntatoimisto, As Oy Lummeranta Läsnä Jäsenet Ann-Maarit Joenperä, puheenjohtaja Ari Hartonen Kristiina Häkkänen

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet 11. n työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit n työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. n kunta työllisti työkohteille neljä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuren mittakaavan kemialliseen puunjalostukseen keskittynyttä laitosta Kilpailu kuituraaka-aineesta on melko vähäistä Vuonna 2013

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Pohjanmaa Seuturaportti, Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5976 Pohjanmaa, n=266 7 Kyrönmaan seutu, n=38-14 Pietarsaaren seutu, n=69 1 Suupohjan rannikkoseutu, n=43-18

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta

Lisätiedot

HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytään Kennelliiton hallituksessa 7.10.2004 Voimassa 1.8.2005 alkaen. Muutokset 8.12.2011 alkaen.

HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytään Kennelliiton hallituksessa 7.10.2004 Voimassa 1.8.2005 alkaen. Muutokset 8.12.2011 alkaen. HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 7.10.2004 Muutos hyväksytty 8.12.2011 HIRVIKOIRIEN JÄLJESTÄMISKOKEIDEN KOEOHJEET Hyväksytään Kennelliiton hallituksessa

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT LISTAT Tammikuussa julkaistiin Rokkisydän ja Sarvipäät -yhtyeiden uudet CD:t. Helmikuussa niitä seurasivat Sinkkubingo ja Metalliväki -yhtyeiden CD:t. Alla oleva kuvaaja esittää näiden yhtyeiden CD-levyjen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004 Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA Noin viisi vuosisataa sitten puu ja siitä saatavat tuotteet terva, hiilet, polttopuu, sahatavara jne. alkoivat

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2016. Kokousaika hautausmaakatsaus Leivonmäellä klo kokous klo 18.00

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2016. Kokousaika hautausmaakatsaus Leivonmäellä klo kokous klo 18.00 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 6/2016 Kokousaika 28.6.2016 hautausmaakatsaus Leivonmäellä klo 17.00 kokous klo 18.00 Kokouspaikka Seurakuntatalo Leivonmäki Käsiteltävät asiat 54 Kokouksen avaus 55 Kokouksen

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

Velassa kuin tervan vetäjä

Velassa kuin tervan vetäjä Velassa kuin tervan vetäjä Miksi talonpoika poltti tervaa? Varsinainen houkutus talonpojalle tervanpolttoon oli se, että tervatynnyri merkitsi selvää rahaa mutta myös velkaantumista. Esimerkiksi Sievissä

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Metsätalous - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Metsätalous - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto LASKELMA METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOSTA 1.1.-31.12.2010 METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOT 1. Puun myyntitulot puukaupan tekoajan mukaan Pystykaupat Ennen 1.4.2008 kohtaan 603 Ositt. veronal. 50% (1.4.2008-31.12.2009)

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot