Puutavarakuume ja sahateollisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutavarakuume ja sahateollisuuden"

Transkriptio

1 Puutavarakuume ja sahateollisuuden alku LIISA RUISMÄKI Maatalouden sivuelinkeinoja oli myös sahaus. Jo viimeistään v Arolla ja Knuuttilalla oli sahamylly ilmeisesti Ikkelänjoessa. Sen toiminnasta ei ole säilynyt tarkempia tietoja, mikä viittaa siihen, ettei sahan merkitys ollut kotitarvetta suurempi. Tervanpoltto hallitsi 1700-luvulla metsänkäyttöä niin täydellisesti, ettei Kauhajoella vuosisadan puolivälissä ollut yhtään aikakirjoihin jäänyttä sahaa. SAHOJEN SYNTY Vielä 1800-luvun ensimmäisinäkin vuosikymmeninä terva ja sydet olivat Kauhajoen metsien tärkeimmät tuotteet. Myös rakentamiseen käytettiin runsaasti puutavaraa, varsinkin heti Suomen sodan jälkeen. Rakennukset tehtiin hirrestä joko piilukirveellä veistetyistä tai pyöreistä hirsistä. Jos lankkuja tai lautoja tarvittiin, ne sahattiin käsin. Aivan vuosisadan alussa kuitenkin Yli-Knuuttilan isäntä maaviskaali Jakob Inberg perusti Kyrönjokeen Kurikan Miedon kylään sahan. Se oli kaksikehäinen ja hienoteräinen ja sillä oli lupa ostaa raakapuuta Kurikan ohella myös Kauhajoelta, sieltä peräti tukkia. Laudat ja lankut myytiin Kristiinaan ja Vaasaan. Toinen pikkusaha rakennettiin v Rauhaluomaan. Se toimi keväisin muutaman viikon, mutta tarkempia tietoja sahasta ei ole säilynyt. Enemmän tiedetään Särkikosken kaksiraamisesta sahasta Nummikoskella. Se sai v.1845 privilegion eli erioikeuden sahata 4000 tukkia vuodessa, mikä oli toiseksi eniten suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Suur-Ilmajoella oli Särkikosken lisäksi mainittava saha vain Seinäjoen Myllykoskessa. Särkikosken sahan perusti kristiinalainen kauppias S. A. Wendelin. Lisäksi kauppias Gabriel Holmudd rahoitti yritystä v Vuosina Kristiinasta laivattiin vuosittain tolttia lankkuja. 12 lankkua muodosti toltin, joka oli puutavaraa eteenpäin myytäessä käytetty mittayksikkö. Myydyistä lankuista huomattava osa oli peräisin Kauhajoelta. Särkikosken sahan säilyneestä tilikirjasta käy selville pääpiirteet sen toiminnasta. Runsaan veden aikana huhti-toukokuun vaihteesta 4 6 viikkoa eteenpäin ja joskus syksylläkin saha pyöri täysitehoisesti kahdessa vuorossa. Ensimmäinen vuoro tuli töihin aamulla klo 6.00 ja lähti kotiin klo 18.00, jolloin toisen vuoron työt alkoivat ja kestivät sitten aamukuuteen. Työvuoron aikana pidettiin tunnin pituinen ruokatauko. Vähän veden aikana sahattiin vain yhdessä vuorossa, jolloin työt aloitettiin aamulla klo 5.00 ja lopetettiin illalla vasta klo Ruokatunteja oli kaksi, joten työpäiväksi tuli 13 tuntia. Yhdeksän työntekijää sai sahatuksi tukkia päivässä, mistä palkkaa tuli kopeekkaa. Paras palkka oli sahan tällärillä. Sahauskauden päätteeksi pidettiin harjakaiset, joita varten ostettiin esim. 9. toukokuuta 1855 wiinaa 66

2 KEIJO JAAKOLAN KOK. TUKKIEN UITTAMINEN SAHOILLE JA LASTAUSPAIKOILLE TYÖLLISTI SUUREN MIESJOUKON. UITTOMIEHIÄ KEKSEINEEN JOKIMÄENKYLÄSSÄ 1920-LUVULLA. työmiehille 1 kannu. Vilkkaimpina vuosina Särkikosken sahan hoitajana toimi August J. Enberg, joka asui Nummijärven Uudessatuvassa. Hänen jälkeensä sahalla isännöi Iisakki Nummijoki. Sahaustoiminta oli suhdanteille herkkää, kuten tervanpolttokin. Särkikosken sahan ostot vähenivät vuodesta 1858 alkaen, mutta jo Krimin sota oli vaikeuttanut toimintaa. Vuonna 1861 kauppaneuvos Simon Anders Wendelinin kuoltua sahanarvo oli eräistä maksuista päätellen enää 496 ruplaa. Saha toimi kuitenkin vielä useita vuosia, kunnes Veleppivainaa sen nälkävuonna 1868 poltti. Perimätiedon mukaan sahalle oli sitä ennen otettu hyvä vakuutus. Särkikosken saha oli ensimmäisiä Kauhajoella ja koko Suupohjassa. Se toimi aikana, jolloin metsien arvoa ei ollut vielä täysin tajuttu. Vasta 1870-luvulla puun kysyntä kasvoi ja hinta nousi; alkoi puutavarakuume, joka sai kauhajokelaisetkin liikkeelle perustamaan sahoja vähän joka puolelle pitäjää. Monet sahat rakennettiin vanhojen vesimyllyjen rinnalle. Vuosien kuluessa kuitenkin yhä useampaa sahaa alettiin käyttää höyryvoimalla, kokeiltiinpa Könnössä tuulivoimallakin käyvää sahaa. Puutavarakuumeen synnyttämistä sahoista ilmeisesti vanhin on v Seppäseen rakennettu höyrysaha. Se lienee ensimmäinen höyrysaha Vaasan läänissä ja toimi kymmenkunta vuotta. Uudelleen Seppäsen saha mainitaan v Vähän myöhemmin Yli-Seppäsessä toimi vedellä käyvä saha. Vuonna 1884 olivat olemassa myös Mattilan ja Kosken sahat. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin useita uusia sahoja. Carl Wilhelm von Schantz rakensi höyrysahan kirkonkylään myllyn viereen. Nikolai Koski laajensi yritystään uudella höyrysahalla ja Yli-Heikkilä rakensi oman vesisahansa. Päntäneelle ilmestyi Käyrän sahamylly, Juha Ikkelä 67

3 perusti kaksi höyrysahaa ja Matti Wirnala vesisahan. Vuonna 1898 Kauhajoella oli jo kaikkiaan yhdeksän sahaa, joista viisi toimi höyryllä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa aloittivat vielä toimintansa mm. Pietarinkosken saha Lamminmaassa, Kyynyn ja Keturin sahat Päntäneellä sekä Siirtolan, Viitalan ja Nummikosken sahat. Vuonna 1917 perusti kauhajokelainen puutavarakauppias Jaakko Ranta-Knuuttila yhdessä kurikkalaisen Juho Korpelan ja eräiden muiden saman alan miesten kanssa Kaskisiin Pohjanmaan Puutavara Osakeyhtiön, joka rakensi sahan Aronkylään. Siitä kehittyi alkuvaikeuksien jälkeen Kauhajoen Saha Oy. Kolmen vuosikymmenen aikana Kauhajoelle rakennettiin lähes parikymmentä sahaa. Samanaikaisesti toimi kuitenkin vain kymmenisen sahaa, sillä toiset ehtivät lopettaa, kun toisia vasta suunniteltiin. Silti monista sahoista tuli pitkäikäisiä. Useita kymmeniä vuosia toimivat mm. Pietarinkosken, Siirtolan ja Koskenkylän sahat, joista Rintakosken höyrysahan yhteydessä oli jo varhain myös höyläämö. Sahojen keskinäinen kilpailu oli kuitenkin niin kovaa, etteivät kaikki sitä kestäneet. C. W. von Schantzin 1890-luvulla perustama höyrysaha siirtyi v Yli-Knuuttilan mukana kunnalle, joka myi sen edelleen v Pian tämän jälkeen saha lopetti toimintansa. Suunnilleen yhtä kauan pyöri Heikkilän vesi- ja höyrysaha. Nummijärven höyryllä käyvä saha, valakiasaha, toimi vuosisadan vaihteessa, mutta teki konkurssin ja paloi. Samalla monet Nummijärven talotkin joutuivat suuriin vaikeuksiin ja pelastuivat suvulle vain sillä, että poika otti talon nimiinsä, kävi ansaitsemassa rahat Amerikassa ja maksoi velat. Näin tekivät mm. Nikodemus Kalliomäki ja Samppa Pihlaja. Yleensä vesisahat pyörivät täysitehoisesti vain tulvan aikana keväällä, minkä jälkeen ne hiljenivät. Sahat tarvitsivat runsaasti työvoimaa, koska mm. sahapuiden määrämittaiseksi katkaiseminen, justeeraus, tehtiin käsin. Pietarinkosken sahalla oli lisäksi raamimies, kaksi kanttaria, repsari, joka veti tukit sahan päälle, purustaja, lankunkantaja ja tälläri, joka huolehti sahanterien kunnosta, sekä työn- ALKUP. TYYNE JUURAKOLLA. KEIJO JAAKOLAN KOK. PÄREITTEN TEKOA NUMMIJÄRVELLÄ NOIN V

4 johtaja. Monet näistä tulivat töihin naapurikylistä, lähinnä Sahankylästä, viikkokuntaan ja asuivat myllytuvassa. Lukuisten pienehköjen vesi- ja höyrysahojen lisäksi sahattiin lankkuja myös käsin. Vielä vuosisadan vaihteessa flankkujen teko metsässä näläkäsulukalla sahaten oli yleistä. Kolmen miehen työryhmä, jossa yksi veisti eli krööppäsi tukit ja kaksi sahasi, teki valmiita lankkuja 12 kpl päivässä, jos puusta sai yhden lankun; jos siitä sai kaksi, oli päivän tulos 18 lankkua. Sahatun lankun piti olla yleensä 3 tuumaa paksu ja 9 tuumaa leveä sekä 14 jalkaa pitkä. Suurimmista tukeista tuli 4 5 lankkua ja yhdestä puusta 2 4 tukkia. Sahateollisuuden alkaessa metsien käyttö sai kokonaan uuden suunnan. Vaikka vuosisadan vaihteen sahat olivat pieniä, niiden yhteinen sahausmäärä oli käsisahaukseen verrattuna suuri. Jos jokainen saha sahasi saman verran kuin Särkikosken saha 1800-luvun puolivälissä, niin kymmenkunta sahaa teki lankkuja karkeankin arvion mukaan tuhannesta tukista päivässä. Tällä vauhdilla sahat ajoivat metsänkäytössä nopeasti tervanpolton ohi. Muutoksen havainnoi myös Samuli Paulaharju pyöräillessään Kauhajoella v. 1908: Ruskea kanervainen kangas on alla, ja halkopinoja pitkin kankaanlaitaa. Ajelet... ajelet... vanhaa tervasmetsää, sysimetsää, halkometsää ja hietaista nummea kohta määrättömät matkat... Täällä alhaisella harjalla on suuri peltorintama, siellä ylisillä harjoilla, kurkihirren vierillä, on suuri metsärintama, ikivanha tervamiehen ja sysimiehen maa. Oli ainakin ennen. PUUTAVARAKAUPPA Jo 1800-luvun alkupuolella kauhajokelaiset myivät käsin sahattuja lankkuja Kristiinaan. Sinne myytiin myös suurin osa Särkikosken sahaamista lankuista. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin lankkujen ajo työllisti hevosmiehiä entistä enemmän. Talvisaikana tervanajosta tuttua kaupunkitietä lankut, lankkua kuormassa, kuljetettiin Kristiinaan, jossa niitä eniten osti suuri puutavaramies konsuli Alfred Carlström. Suupohjan radan valmistuttua v lankut ajettiin hevosella lähimmälle asemalle, jossa ne lastattiin junaan. Puukauppa oli vilkasta: Kristiinassa laivattujen lankkujen määrä kaksinkertaistui v Puutavaraa myytiin myös sahaamattomana luvulta lähtien metsiä myytiin pystyyn, jolloin ostaja huolehti hakkuu-urakoista ja kuljetuksista tavallisesti suoraan rannikon sahoille. Pyöreän puutavaran välitykseen oli erityisesti perehtynyt Jaakko Ranta-Knuuttila, jonka hankintakaupat ulottuivat paljon Kauhajokea laajemmallekin. Hän myi suuret määrät kaivospölkkyjä ja paperipuita vaasalaiselle toiminimi Jörgen Burudille. Aluksi puutavara uitettiin Kyrönjokea alas Munakan asemalle, jossa se lastattiin junaan. Kauhajoki ja Kyrönjoki olivat kuitenkin arvaamattomia uittoväyliä, sillä milloin veden vähyys, milloin tulvat häiritsivät puiden kulkua. Siksi rautatien saanti olikin tervetullut parannus puutavarakuljetuksiin Kristiinan, Kaskisten ja Vaasan satamiin. Ranta-Knuuttila perusti pyöreän puutavaran vientiliikkeen Kaskisiin, mutta toimitti sahatavaran edelleen Vaasaan. Kauhajoen sahatavaran myynti keskittyikin suureksi osaksi Ranta-Knuuttilan käsiin. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin katkaisi puutavaran ulkomaankaupan kokonaan, varastot täyttyivät ja puulle oli etsittävä uusia myyntikohteita. Rautatie pelasti tilanteen: se tarvitsi halkoja. Ranta-Knuuttila lupautui hankkimaan polttopuun rautateille, myi kaivos- ja paperipuuvarastonsa ja pääsi pian tekemään kauppoja ratapölkyistä ja lennätinpylväistäkin. Puutavarakauppojen ohella Ranta-Knuuttila perusti v edellä mainitun sahan Aronkylään, ja ehtipä hän v toimittaa 40 vaunulastillista kamelinkarvojakin Tampereen kutomatehtaalle. 69

5 KEIJO JAAKOLA KOK. LANKKUJEN AJO KRISTIINANKAUPUNKIIN OLI AITOJEN HEVOSVOIMIEN VARASSA VIELÄ TÄLLÄ VUOSISADALLAKIN. KOVAPYÖRÄISILLE KÄRRYILLE LASTATULLA LANKKUKUORMALLA KALLE HAKAMAA 1920-LUVULLA. METSÄNHOIDON ENSI ASKELEET Metsänhoitoon ei menneinä vuosisatoina ollut juuri huomiota kiinnitetty, puuta käytettiin haaskaten parhaasta päästä. Kauhajoen laajat metsät olivat kuitenkin kestäneet tervanpolttokauden kulutuksen luvun jälkipuoliskolla suhtautuminen metsien huolettomaan käyttöön alkoi muuttua: metsärosvous oli saatava loppumaan. Salahakkuut olivat yleisimpiä kruununmetsissä, mutta eivät seurakunnan ja yksityistenkään metsät niiltä välttyneet. Hinnat olivat sen verran korkeat, että kiinni joutumisen riski kannatti ottaa. Salahakkuiden lopettamiseksi kruunu ja seurakunta palkkasivat metsänvartijoita vuodesta 1866 lähtien. Kruununmetsien vartijat valvoivat Aunesluomalta, Vääräjärveltä ja Koivukylästä käsin laajoja salomaita. Toimeentulon turvaamiseksi metsänvartijat saivat tilan viljeltäväksi. Kauhajärven takana olevien seurakunnan metsien raiskauksesta syytettiin honkajokelaisia. Nimismies Herman Kullalle annettiin tehtäväksi haastaa naapurit käräjiin. Samalla päätettiin metsien valvontaa tehostaa valitsemalla metsänvahdeiksi talollinen Hiskias Seppänen ja torppari Juho Korkiamäki. Seurakunnan kotometsiä valittiin vuodeksi vahtimaan talolliset Antti Keski-Kokko ja Herman Kokko, Enon metsänvahdeiksi talollinen Juho Antinpoika Yli-Aro ja maakauppias Jaakko Aronen. Valvojille päätettiin maksaa palkkaa 2 markkaa päivältä sekä kyytiraha. Varsinaiseen metsänhoitoon alettiin kiinnittää huomiota vasta 1900-luvun puolella Ilmajoen maamiesseuran ollessa edelläkävijä. Ennen kaikkea metsien valvontaa piti tehostaa ja valistustyötä lisätä. Ilmajoella asiat etenivätkin ripeästi: palkattiin metsänhoidon neuvoja v. 1906, ja perustettiin 70

6 metsänhoitoyhdistys v Kauhajoella maamiesseura otti metsätalouden puheeksi muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1911, jolloin valittiin miehet metsänhoitoyhdistyksen alkutoimituksia valmistamaan. Monien kokouksien jälkeen päätettiin vihdoin v perustaa Kauhajoen Metsätalousyhdistys. Toimintansa se aloitti kuitenkin vasta v Isännät näyttävät varsin pitkään tienneen, miten metsiä tuli parhaiten hoitaa. Karjan tuhoilta metsiä kuitenkin pyrittiin suojelemaan, vaikka metsälaiduntaminen hyväksyttiinkin kuntakokouksessa vielä vuonna Omia metsiään kunta hoiti kutsumalla avuksi asiantuntijan metsätalousneuvoja S. A. Kupilan. Neuvoja suoritti v mm. metsien leimauksen ja antoi ohjeita harvennushakkuihin. Parhaiten hoidettiin seurakunnan metsiä. Vuonna 1907 senaatti vahvisti virkatalojen metsänhoitosuunnitelman, ja v se määräsi, että pappien virkataloille oli asetettava metsänhoidon toteuttamiseksi ammattitaitoinen metsänvartija. Seurakunnan metsien ensimmäisen hoitajana toimi Matti Välinen. LÄHTEET: Kansallisarkisto: Tilakohtaiset selvitykset viljelyalasta, sadosta, karjasta 1881 _ 1886, Vaasan lääni. Senaatin kamarikonttorin arkisto. Kauhajoen Historiatoimikunnan arkisto: Voitto Viitalan kokoamat tervahaudat Luukko, Armas, Etelä-Pohjanmaan historia III. Vaasa Myllyntaus, Timo, Suomen talouspolitiikka ja valtiontalous 1809 _ Suomen taloushistoria 1. Helsinki Paulaharju, Samuli, Kauhajoella. Vaasa n:o 273/ Ranta, Raimo, Talouselämä, asutus ja väestö Etelä- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan historia v.vaasa Ranta-Knuuttila, Antti, Eräkausi ja asutusvaihe vuoteen Kauhajoen historia. Jyväskylä 1987 Ruismäki, Liisa, Kauhajoen historia. Jyväskylä Vilkuna, Kustaa-Mäkinen, Eino, Isien työ. Keuruu1982. Vilppula, Hilkka, Suupohjan joki- ja luhtasaunat. Kyrönmaa V. Helsinki KÄYTETTYJÄ MITTOJA Pinta-alamitat: tynnyrinala = 32 kapanalaa = 0,494 hehtaaria kapanala = 1,54 aaria panninmaa = (yleensä) m 2 = 0,13 hehtaaria punnanmaa = 10 panninmaata = 1,3 hehtaaria Vetomitat: tynnyri (viljaa) = 4 nelikkoa = 30 kappaa = 164,9 litraa tynnyri (tervaa) = 48 kannua = 125,6 litraa kappa = 5,5 litraa Pituusmitat: peninkulma = 10,69 km syli = 3 kyynärää = 178 cm kyynärä = 2 jalkaa = 59,4 cm Kappalemitat: toltti (lautoja) = 12 kpl 71

7 SEPPO LAAKSO 1800-LUVUN LOPUSSA KAUHAJOKI LUOKITELTIIN MUUN LÄNSIRANNIKON TAPAAN SEUDUKSI, JOLLA ON POLTTO- JA PIENPUUTA RUNSAASTI, TUKKIPUUTA NIUKASTI 72

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Tervatalous LIISA RUISMÄKI

Tervatalous LIISA RUISMÄKI Tervatalous LIISA RUISMÄKI TERVANPOLTTO LAAJAMITTAISTA TEOLLISUUTTA Kauhajoella harrastettiin tervanpolttoa jo varhaisella asutuskaudella. 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella tervanpoltto oli kuitenkin

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Jätemetsistä liikkeelle

Jätemetsistä liikkeelle Jätemetsistä liikkeelle ERKKI YLIHÄRSILÄ Metsän tuotteita on vähän ja heikkolaatuisia siitä johtuen, että rahvas viime vuosina metsäpalojen tehokkaasti tukemana on tuhonnut suuren osan isommista kasvavista

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B Aino Välkkilä Jaakko Ilkan koulu 9B Minun Ilmajokeni Suomessa on n. 320 kuntaa ja yksi niistä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kotikuntani Ilmajoki. Ilmola, kuten se ruotsin kielellä kuuluu,

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808,

Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808, Perunkirja emäntä Maria Antintytär Orava os. Söderkärnä, s 28.09.1744 k. 05.05.1808, Vuonna 1808, 15 päivä joulukuuta, toimitti allekirjoittanut omaisuuden ylöskirjauksen ja jaon Oravan verotalossa Savonkylässä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Olavi Koivukangas Professori Siirtolaisuusinstituutin johtaja Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2005 http://www.migrationinstitute.fi 2 Pohjanmaan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Pöytäkirja Johtokunta

Pöytäkirja Johtokunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Johtokunta N:o 4 / 2011 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Aika 25.2.2011 klo 20.00 20.45 Saapuvilla olleet et Lasse Hautala

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä

Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä Anne Ruuttula-Vasari 1 Palvelukseen halutaan hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä rahvaan miehiä metsänvartijana Kalajokilaakson kruununmetsissä 1800-luvulla Metsähallitus on valvonut Kalajokilaakson valtionmetsiä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Metsätalous 2012 - Asteri malli

Metsätalous 2012 - Asteri malli Metsätalous 2012 - Asteri malli VASTAKIRJAUKSET VARAT Koneet ja kalusto Rakennukset Ojat ja tiet Metsävähennysten määrä Käyttämätön metsävähennys Saamiset Saamiset Veroilmoituksessa esiintymättömät erät

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Polttoöljyn käyttö traktorissa

Polttoöljyn käyttö traktorissa Polttoöljyn käyttö traktorissa Sisältö Polttoöljyn käyttö traktorissa 3 Moottorityökoneeksi varustettu traktori 4 Maa- ja metsätaloudessa käytettävä traktori 6 Maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen

Lisätiedot

Lynx 1968 ja prototyypit

Lynx 1968 ja prototyypit Lynx 1968 ja prototyypit Velsa Oy:n alku Proto Järvinen Päivitetty 18.12.2013 Proto Lynx 40, lisänimi Polar. Kelkkaa kehitettiin ja testattiin 1968 ja syksyllä 1969 alkoi sen sarjavalmistus nimellä Lynx

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä.

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALTAKUNNALLINEN VALINTAKOE 8.6.2004 Viestinnän ja tiedonhankinnan osuus Nimi Henkilötunnus Etukäteismateriaalina on maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarastrategia, MMM:n

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos Esityksen jäsentely Suomen metsien käyttömuotojen kehitys Suomen metsien käytön tulevaisuus Loppuhuipennus Metsien käyttö

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100

Lisätiedot

Pellonraivaus, kasket ja kydöt

Pellonraivaus, kasket ja kydöt Pellonraivaus, kasket ja kydöt LIISA RUISMÄKI ERÄMIEHISTÄ RAIVAAJIKSI Kun uudisasukkaat muuttivat nykyisen Kauhajoen alueelle, jokivarsien ryteiköt, koskemattomat korvet, laajat nevat ja kalaisat vedet

Lisätiedot

SUPERTOTAL. Painonnosto

SUPERTOTAL. Painonnosto SUPERTOTAL Naiset: 1. Pauliina Utoslahti Tampereen Yliopisto 415,5kg (262,5+153) 525,542p (305,44+221,102) 2. Johanna Tammela Tampereen Yhteiskoulun Lukio 326,5kg (217,5+109) 460,323p (281,32+179,003)

Lisätiedot

Liisa Ruismäki: Kauhajoen historia

Liisa Ruismäki: Kauhajoen historia Liisa Ruismäki: Kauhajoen historia 1 / 51 Valitse näppäimet Ctrl+F niin saat etsintäruudun näkyviin SYNTYMÄ- ASUIN- SYNT.AIKA PITÄJÄ PAIKKA PITÄJÄ PAIKKA NIMI TAP.AIKA SIVU Kaarle IX 47 Hämeenkyrö Pöllöi

Lisätiedot

Paikallishistoriaa ja sukukirjoja. Tilaukset ja tiedustelut: s-posti: an7714@welho.com p. 0405703241

Paikallishistoriaa ja sukukirjoja. Tilaukset ja tiedustelut: s-posti: an7714@welho.com p. 0405703241 Paikallishistoriaa ja sukukirjoja Tilaukset ja tiedustelut: s-posti: an7714@welho.com p. 0405703241 Kuntoluokat 5 - Uusi 4 - Erinomainen 3 Hyvä 2 - Kulunut 1 - Rikkoutunut Sidosasu skp. - Sidottu kansipaperein

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Miesten Mestaruussarja (28 pelaajaa)

Miesten Mestaruussarja (28 pelaajaa) Miesten Mestaruussarja (28 pelaajaa) 1 Ehoniemi Veli-Pekka Ruoveden Karj. 50 13 13 11 13 2 Peiponen Marko Nurmeksen Ks 36 15 1 0 5 15 3 Sorvali Miika Tammer-Kyykkä 26 11 3 0 7 5 3 Tanninen Jukka Imatran

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot