Arjessa mukana. Suomen ensimmäinen asukasagentti Kaupunki työllistää Kasvatus on kumppanuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjessa mukana. Suomen ensimmäinen asukasagentti Kaupunki työllistää Kasvatus on kumppanuutta"

Transkriptio

1 2/2007 3/2010 Arjessa mukana H Ä M E E N L I N N A N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 3 / Suomen ensimmäinen asukasagentti Kaupunki työllistää Kasvatus on kumppanuutta

2 Pääkirjoitus Lapsia, nuoria ja elämänlaatua Palvelujen järjestämisen lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisyys. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että palvelut houkuttelevat asukkaita ja vierailijoita hakeutumaan palvelun piiriin. Osa palveluista perustuu asukkaiden oikeuksiin ja lainsäädäntöön. Tällöin asiakaslähtöisyys on lakisääteisten palvelujen järjestämistä mahdollisimman hyvin asukkaan tarpeen mukaisesti. Asiakaslähtöisyys onnistuu vain kuulemalla asiakkaiden tarpeita. Päivittäiset kohtaamiset esim. kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti tai suoraan taidenäyttelyissä kävijöiltä on mutkattomin ja helpoin tapa saada tietoa asiakkaiden toiveista. Tällöin on pääosin kyse yksilötason tarpeisiin reagoinnista. Toisaalta useat samansuuntaiset palautteet johtavat myös isompiin toiminnallisiin ja rakenteellisiinkin muutoksiin. Palautetta saadaan myös kohdennetuilla kyselyillä ja tilaisuuksilla tai laajoilla kyselyillä. Lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluissa on lähdetty parantamaan asiakkaiden ja asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuuksia kehittämällä lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia. Lähtökohtana on tavoite järjestää lapselle ikäkautensa mukainen osallistumismahdollisuus häntä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä kaupungin palveluiden kehittämiseen vaikuttamisen polun ja toiminnallisen osallisuuden kautta. Toinen, kansallisestikin merkittävä hanke on Kylä kaupungissa. Hankkeen tavoitteena on muodostaa parempaa alueellista asiakasymmärrystä ja luoda uusia toimintamalleja palvelujen monialaisemmalle ja innovatiivisemmalle tuottamiselle. Tavoitteena on myös nostaa esiin alueelliset palvelutarpeet ja mahdollisuudet osallistaa asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä tuottamaan ja kehittämään palveluja. Hanke lähti liikkeelle lasten ja nuorten palvelujen kehittämishankkeena, mutta jo nyt se on osoittanut mahdollisuutensa laajempana, kaikkien ikäryhmien hankkeena. Markku Rimpelä Tilaajajohtaja Lapset, nuoret, elämänlaatu 2

3 Arjessa mukana H ÄMEENLINNAN KAU P U N G I N A S U K A S L E H T I 31/2007 / SISÄLTÖ s. 6 s. 7 Pääkirjoitus... 2 Jätteestä tulee Karanojalla raaka-ainetta Hämeenlinnakeskus laajentaa keskustaa... 6 Elintarvikemääräykset ja terveydensuojelujärjestys uudistuneet... 7 Hyvinvointia asukkaille ympäristöä säästäen... 8 Uudessa Hämeenlinnassa huolehditaan myös maaseudun arjesta...11 Vierivä työ ei sammaloidu Parhaimmillaan työnkierto motivoi ja innostaa.16 Uusi perusopetuslaki astuu voimaan vuoden alusta...18 Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa vuoropuhelua lapsen asioissa...19 Uppsala-talo: Perheen tukipalvelut saman katon alta...20 Hämeenlinnan kirjastoissa lainataan, loruillaan, leikitään ja tuunataan...21 Sofian häät; eli museoesineen matka näyttelyyn Taidemuseon ja historiallisen museon näyttelyt...24 Hämeenlinna tavallista parempaa asumista s Arjessa mukana on Hämeenlinnan kaupungin julkaisema asukaslehti, joka ilmestyy vuonna 2010 kolme kertaa. Julkaisija: Hämeenlinnan kaupunki, PL 84, Hämeenlinna Puh Fax Toimituskunta: Tiina Vahtokari vastaava toimittaja, Mervi Koski, Aulikki Laine, Terhi Laine, Inka-Maria Laitila, Päivi Sieppi, Marja-Leena Souru Ulkoasu ja taitto: Hämeenlinnan kaupunki/viestintä Tuula Mäkinen Painopaikka: Painoyhtymä Oy Kannen kuva: Anne Aronen Lammin Konnarin koulu on yksi kasvatuskumppanuushankkeen pilottialueista. ISSN Omakotitontteja riittää vuonna Haettavaksi tulee yli 200 uutta tonttia Siirin, Sammon ja Rannanmaan alueilta. Näillä alueilla hinnat alkavat noin 21 eurosta neliö. Siiri II sijaitsee 10-tien varressa, Sampo III kaupungin länsipuolella Alajärven tuntumassa ja Rannanmaa Lammilla Ormajärven läheisyydessä. Siiri II Alueelle tulee n. 126 kpl omakotitonttia ja kuusi rivitalotonttia. Tontit tulevat hakuun vuonna 2011 ja niille pääsee rakentamaan vuonna Hinta-arvio on n. 22 /m2 Sampo III Ensimmäisessä vaiheessa alueelle tulee 89 kpl omakotitonttia, seitsemän asuinpientalotonttia ja viisi ryhmärakennuttamiskohdetta. Tontit tulevat hakuun joko loppuvuodesta 2010 tai alkuvuodesta Tonteille pääsee rakentamaan syksyllä Rannanmaa Ensimmäiset tontit tullevat hakuun 2011 ja niille pääsee rakentamaan Myydään tarjousten perusteella. 3

4 Teksti ja kuvat: Timo Pietilä Jätteestä tulee Karanojalla r a a k a - a i n e t t a Peräti 80% kaikesta portista Karanojalle tulevasta jätteestä lajitellaan johonkin jatkokäyttöön ja hyötykäyttöön. Vain viidesosa päätyy enää jätteenä penkkaan. Lajittelu on todella totta. -Monelle on yllätys, että tämä on näin hieno alue, sanoo Karoliina Vähänen, joka vaakatoimihenkilönä on ensimmäisenä vastaanottamassa alueelle tulevat asiakkaat. Karanoja on suuri lajittelukeskus Kaiken lähtökohtana on luonnollisesti se, että jokainen huolehtii omalta kohdaltaan erilaiset syntyvät jätteet oikeaan paikkaan. Karanojan jätteenkäsittelyaluekin on itse asiassa suuri lajittelukeskus, jossa portista sisään tulevat kuormat eritellään kukin omaan paikkaansa, käsitellään ja toimitetaan hyötykäyttöön. Se aika on jäänyt jo kauas taakse, jolloin lasti vain kipattiin penkan reunalta ja homma oli sillä selvä. Monet tiensä päähän tulleet tavarat ja roskat voi tuoda alueelle veloituksetta. Tähän velvoittaa tuottajavastuu, jolloin tuotteen tarkoituksenmukaisesta hävittämisestä peritään maksu jo kun tuote ostetaan uutena. Muutoin jätteen käsittelystä kertyvät kustannukset peritään tuojalta painon mukaan. Jätelajeja on useita ja hinnat vaihtelevat jätenimikkeen mukaan. Täydellinen hinnasto löytyy Kiertokapulan nettisivulta. Kiertokapula on osakeyhtiö, joka ei tavoittele voittoa, mutta joka joutuu kuitenkin kattamaan omat kulunsa. Näin maksu peritään, mutta vain sen verran kuin yhtiön velvoitteiden täyttäminen vaatii. Toinen maksun kerääjä on valtio jäteveron ja arvonlisäveron muodossa. Niiden suuruus on asiakkaan portilla maksamasta maksusta lähes puolet. -Suuri osa yhdyskuntajätteestä päätyy Riihimäen Ekokemille, jossa se poltetaan tuottamaan kaukolämpöä. Jätteen polttaminen ei kuitenkaan ole samanlaista kuin puun polttaminen saunan pesässä, vaan poltto ja varsinkin savukaasujen puhdistus vaativat kalliin erikoislaitteiston, joka ei suinkaan ole ilmainen, sanoo työnjohtaja Kari Eskola. Niinpä vaikka 4

5 HÄMEENLINNA KARANOJA Sisäänajo ja punnitus 2 Ongelmajätteiden vastaanotto 3 Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto 4 Jätteiden vastaanottolavat 5 Risut ja haravointijäte Kulkusuunnat jäte meneekin tässä hyötykäyttöön, ei se ole mitään halpaa polttoainetta. Portille ja auto vaakaan Karanojan alueella on helppo asioida. Lasti kannattaa lajitella jo kotona ja jos siihen liittyy kysyttävää, kannattaa käydä kurkistamassa Kiertokapulan nettisivulta tai soittaa neuvontanumeroon ja kysyä ohjeita. Kiertokapulan portilla auto mahdollisine peräkärryineen ja kyytiläisineen punnitaan vaa alla. Vaakaan mennään aina, vaikka lastista ei perittäisi maksuakaan, sillä vaaka kertoo alueelle tulevan jätteen määrän, jota Kiertokapulassa seurataan lain laatijan ohjeiden mukaan tarkasti. Punnituksen jälkeen vastaanottotoimiston virkailija ohjaa eteenpäin oikeaan lajittelupisteeseen. Jos kuormassa on erilaisia ja hintaisia jäte-eriä, kannattaa kunkin erän tyhjentämisen jälkeen poiketa välipunnituksessa. Näin säästää selvää rahaa, Karoliina Vähänen neuvoo. Kun lasti on tyhjennetty, ajetaan takaisin portille loppupunnitukseen. Tulo- ja lähtöpainojen erotus kertoo alueelle jätetyn tavaran määrän. Sen ja tuodun jätteen lajin mukaan määräytyy hinta. -Ei tämä kallista ole, Karoliina vakuuttaa. Useimmiten asiakkaat ovat myönteisesti yllättyneitä laskusta varsinkin jos esilajittelu on hoidettu kunnolla. Kalleimmassa hintaryhmässä on nimittäin lajittelematon sekalainen lasti. Karanojan alue on suuri ja liikenne vilkasta, joten alueella on syytä ajaa varovasti, mutta muutoin ensitotuttelun jälkeen homma on selkeätä ja helppoa, Karoliina Vähänen vakuuttaa. Biojätteestä etanolia Jätteen hyötykäyttö kehittyy nopeasti. Yhä uusille erille keksitään uusiokäyttöä tavoitteena vähentää näin jätteen kokonaismäärää, kertoo neuvoja Tanja Tastula. Niinpä Karanojan aluekin kehittyy jatkuvasti. Lähiaikoina alueella käynnistyy St1 Biofuels Oy:n Bionolix-laitos, jossa ensimmäisenä maailmassa tehdään biojätteestä bioetanolia. Karanojalla työskentelee noin 30 henkeä valmistellen asiakkaiden tuomia kuormia jatkojalostusta ja loppusijoitusta varten. Lain määräykset tiukkenevat jatkuvasti ja Kiertokapula on tällä seudulla se, joka nämä määräykset toteuttaa. 5

6 Kuvat ja teksti: Marjo Totro Hämeenlinnakeskus laajentaa keskustaa Uusi kaupan ja asumisen keskus nousee kaupunkia halkovan moottoritien päälle lähivuosina. Keskus yhdistää kaksi kaupunginosaa, nykyisen keskustan ja Kaurialan. Nykyinen keskusta yhdistyy kävelykatu Reskan kautta kauppakeskukseen. Kehittäminen aloitettu jo vuonna 2002 Kaupunki valitsi vuonna 2002 NCC:n yhteistyökumppaniksi ja hankkeen kehittäjäksi. NCC järjesti arkkitehtikilpailun, jonka voitti Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka työllään Torit. Asemakaavamuutos hyväksyttiin vuonna 2008 ja silloin myös allekirjoitettiin sopimus Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta. Tämän vuoden tammikuussa asemakaavasta tehty valitus hylättiin korkeimman hallinto-oikeuden toimesta ja hankkeen suunnittelua jatkettiin. Uusia liikkeitä, palveluja ja kohtaamispaikkoja Kauppakeskukseen tulee noin 50 uutta liikettä ja palvelua. Valtakunnallisten ketjumyymälöiden lisäksi siellä on myös hämeenlinnalaisten omia liikkeitä ja palveluja. Keskuksesta löytyy luontevia levähdys- ja tapaamispaikkoja, kahviloita ja ravintoloita. Keskuksen torit ovat myös mukavia kohtaamispaikkoja ja oivia tiloja erilaisille tapahtumille ja esityksille. Keskukseen pääsee helposti kävellen, pyöräillen, bussilla tai autolla. Autopaikkoja on lämpimässä kellarissa 800 autolle. Asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin Kauppakeskuksen välittömään yhteyteen, uusien palvelujen äärelle on kehitteillä monipuolisia asumisen konsepteja. Uusia asuntoja on tulossa neljään rakennukseen, yhteensä noin 200 asuinkunnalle. Asuntojen rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuoden 2012 lopussa. Rakentaminen käynnistyy keväällä 2011 Hämeenlinnakeskuksen rakentaminen käynnistyy kevään 2011 aikana tunnelien, siltojen ja katujen rakentamisella. Loppuvuodesta 2011 on tavoitteena päästä rakentamaan myös kauppakeskuksen pysäköintilaitosta. Kauppakeskuksen avajaisia vietetään keväällä 2014, asunnot valmistuvat vaiheittain Ylempi kuva: Pääsisäänkäynti Kauppakeskuksen pääsisäänkäynti avautuu Reskalle Alempi kuva: Sisäkuva kauppakeskuksesta Kauppakeskuksen liikkeet ja palvelut ovat kahdessa tasossa Yhdessä kaupunkilaisten kanssa. NCC haluaa toteuttaa Hämeenlinnakeskuksen kaupunkilaisten toiveita kunnioittaen. Keskuksen omilla nettisivuilla on ollut jo jonkin aikaa asukaskysely, jonka vastauksia hyödynnetään keskusta suunniteltaessa. Sieltä myös löytyy ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä ja eri vaiheista. Lisäksi NCC järjestää hankkeen aikana erilaisia asukastapahtumia, joissa keskuksen rakentamisesta kerrotaan. 6

7 Elintarvikemääräykset ja terveydensuojelujärjestys uudistuneet Elokuun alusta voimaan tullet uudet elintarvikemääräykset ja terveydensuojelujärjestys määräävät mm. lintujen ruokinnasta, eläinten pidosta, vahinkoeläimistä, melusta sekä elintarvikkeiden myynnistä ulkona, tapahtumissa ja kirpputoreilla. Parhaillaan uudistetaan muitakin kunnallisia määräyksiä mm. jätehuoltomääräykset, ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys. Ohjeet ja määräykset löytyvät niiden vahvistuttua paitsi maankäytön ja ympäristön palvelupisteestä Wetteriltä myös kaupungin nettisivuilta. Lintujen ruokintaan lupa Uusien määräysten mukaan lintujen ruokinta on asemakaava-alueella sallittu vain kiinteistön tai alueen omistajan luvalla. Esimerkiksi kaupunkialueen puistoissa ei lintuja saa ruokkia ilman kaupungin lupaa eikä käytännössä luvan myöntämiselle yleensä löydy perusteita. Myöskään kerrostalojen parvekkeilla ei lintuja saa ruokkia ilman taloyhtiön suostumusta. Lintujen ruokinnasta tai muusta huonosti hoidetusta jätehuollosta voi aiheutua vahinkoeläinongelma. Jyrsijät, kuten hiiri ja rotta, etsivät tarjolla olevaa helppoa ravintoa ja lisääntyessään nopeasti aiheuttavat harmia ja vahinkoa. Terveydensuojelusyistä uusissa määräyksissä edellytetään, että kiinteistön omistaja huolehtii siitä, ettei vahinkoeläimille ole saatavana ravintoa tai pesimispaikkoja. Jos vahinkoeläimiä ilmaantuu, kiinteistön tai alueen omistajan on ryhdyttävä toimiin niiden poistamiseksi. Eläinsuojat etäälle naapurista ja melu kuriin Eläinsuojat ja aitaukset on siivottava jätteistä riittävän usein. Terveyshaitan ehkäisemiseksi ne on myös sijoitettava riittävän etäälle naapurin asuinrakennuksesta ja oleskelupihasta. Uusilla määräyksillä on puututtu myös yleisöä altistavaan meluun, kuten musiikin, tapahtumien kuulutusten tai vastaavien äänten aiheuttamaan melualtistukseen. Kirpputoreille elintarvikkeiden myyntitila Kirpputoreilla elintarvikkeiden myynti on mahdollista vain, jos kirpputoria ylläpitävä toimija on hakenut hyväksynnän elintarvikkeiden myyntitilalle. Kirpputorin ylläpitäjän on myös tiedotettava elintarvikemyyjiä voimassa olevista elintarvikemääräyksistä. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita kirpputoreilla ei saa myydä. Elintarvikemyynnistä aina ilmoitus tai hakemus Tilapäisestäkin elintarvikkeiden myynnistä tai tarjoilusta on ilmoitettava elintarvikevalvontaan, vähintään 14 vrk ennen toiminnan aloittamista. Säännöllinen myynti puolestaan edellyttää lupahakemusta. Lisäksi suurista yleisötilaisuuksista, joihin odotetaan enemmän kuin 500 henkeä, pitää tilaisuuden järjestäjän tehdä erikseen ilmoitus. Ilmoittamiskäytännöllä halutaan varmistaa, että tapahtumassa on riittävästi käymälöitä - myös liikuntaesteisille, käsienpesumahdollisuus ja jäteastioita. Anniskelulupaa ei myönnetä ilman myönteistä elintarvikevalvonnan lausuntoa. Elintarvikkeiden myynti- ja tarjoilupisteessä on oltava nähtävillä toimijan nimi ja yhteystiedot. Näin sekä asiakkaat että elintarvikevalvojat voivat tunnistaa myyjän. Elintarvikelaki ei tee eroa myydyn ja ilmaiseksi annetun elintarvikkeen välillä. Molemmissa tapauksissa elintarvikkeen on oltava hygieeniseltä ja terveydelliseltä laadultaan moitteetonta. Vastuu laadusta on myyjällä tai tarjoilun järjestäjällä. 7

8 Hyvinvointia asukkaille ympäristöä säästäen Laadukasta päivähoitoa, terveydenhuoltoa ja opetusta, hyvää kouluruokaa, ystävällistä asiakaspalvelua. Tämänkaltaisia palveluita asukkaat odottavat kunnan tarjoavan. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia edellyttää, että palvelut on lisäksi tuotettu ympäristöä säästäen. Ympäristöä säästävä toimintatapa on tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua. Monet yritykset ovat sen jo huomanneet ja kunnat seuraavat mukana. Ympäristöystävällisyys kunnan palvelujen tuottamisessa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että samalla energian tai luonnonvarojen kulutuksella saadaan tuotettua nykyistä enemmän palveluita ja hyvinvointia asukkaille. Jätteiden määrän vähentyminen säästää ympäristöä ja samalla asukkaiden kukkaroa. Kunnan rahat kun ovat pääosin peräisin asukkaiden maksamista veroista ja maksuista. Henkilöstöstä se alkaa Hämeenlinnan kaupunki on mukana Helsingin johtamassa Ekotuki-hankkeessa, jossa tavoitteena on lisätä oman henkilökunnan ympäristötietoisuutta ja muuttaa työskentelytapoja nykyistä ympäristöystävällisemmiksi. Hankkeessa on koulutettu ekotukihenkilöitä kaupungin työyksiköihin avuksi ympäristöasioiden huomaamiseen ja käytänteiden muuttamiseen. Ekotukihenkilöitä on Wetterillä, kaupungintalolla, Uppsalatalolla, ARXissa ja kaupunginkirjastossa. Tänä syksynä ekotukitoiminta käynnistyy kymmenessä Hämeenlinnan perusasteen koulussa. Miten kaupungin ympäristövastuullisuutta voitaisiin mielestäsi lisätä? Anna palautetta hameenlinna.fi/ palaute. Ekovinkkejä ja linkkejä kotiin, toimistoon, liikenteeseen ja kouluun löydät sivuilta hameenlinna.fi/ekovinkit ja linkit. Hämeenlinnan kaupungin tavoite on olla kestävän kehityksen edelläkävijä Suomessa. Lainaus kaupungin strategiasta Hämeenlinnan kaupungin arvo: EKOLOGISUUS. Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen. Lainaus kaupungin strategiasta. Ympäristötyön suunnittelua. Ekotukihenkilöt arvioimassa kaupungin ympäristötyön tuloksia. 8

9 ASIAKASPALAUTEJÄRJESTELMÄ saa uusia muotoja Teksti Ulla Harju, kuvituskuva Taru Arnkill Hämeenlinnan kaupungin asiakas- ja asukaspalautejärjestelmää kehitetään kokonaisvaltaisesti. Toimivan palautejärjestelmän avulla asiakas voi itse vaikuttaa palvelujen sisällön kehittämiseen. Kansalaisten kanssa halutaan aiempaa avoimempaa vuorovaikutusta, kehitysjohtaja Tarja Majuri kertoo. Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään portaittain. Ensimmäisenä on käynnistynyt lasten- ja nuorten osallisuuteen liittyvä työskentely. Toisena vaiheena on tuottaa järjestelmä yleisen asukas- tai asiakaspalautteen keräämiseen sekä käsittelyyn. Tähän liittyy myös asiakas- ja asukaskyselyiden tuottaminen. Tulevaisuudessa kehitetään vaikuttamiskanavaa, jossa voidaan seurata virkamiesvalmistelua ja päätöksentekoa. Myös kasvokkain tapahtuvaa kansalaisvaikuttamista erilaisissa foorumeissa ja asukasilloissa kehitetään. Palvelujen sähköistämiseen liittyvän Vidico-hankkeen avulla asiakaspalautejärjestelmän kehitystyö on edennyt vauhdikkaasti. Sähköisen järjestelmän avulla voidaan seurata palautteen kulkua kuntaorganisaatiossa. Tulevaisuudessa verkosta näkee missä vaiheessa päätöksentekoprosessi on menossa ja kuka sitä käsittelee. Myös virkamiehet voisivat oppia antamaan palautetta palvelujen kehittämisestä. Kaupungilla onkin suunnitteilla mm. ideahautomoita omalle väelle, Majuri toteaa. Lapset ja nuoret esille Myös lapset ja nuoret on huomioitu palautejärjestelmän uusimisessa. Lapselle järjestetään ikäkautensa mukainen osallistumismahdollisuus häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Uutta toimintatapaa toteuttavat aluksi yhdessä Nuorisopalvelut sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Myöhemmin mallia toteutetaan laajemmin kaupungin palveluissa. Olemme Lasten ja nuorten osallisuuden työryhmässä rakentaneet vaikuttamisen polun, jossa on kehitystasoon sopivia mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja toimia. Lapset voivat vauvaiästä lähtien pikkuhiljaa tutustua päätöksentekoon ja vaikuttamiseen, työryhmän puheenjohtajana toiminut ARXin johtaja Noora Herranen kertoo. Toiminnallinen osallisuus on puolestaan tekemällä vaikuttamista. Käynnissä on jo Megafoni-kampanja, jossa nuoret voivat itse ideoida tapoja osallistua päätöksentekoon. Muiden ikäryhmien osalta polku käynnistyy portaittain. Toiminnallisuus on uusi ja rohkea tapa lähestyä asiakaslähtöisyyttä. Tarvitsemme muitakin palautejärjestelmiä kuin keskustelut ja kyselylomakkeet, toteaa Herranen. Tarja Majuri toivoo aiempaa avoimempaa vuorovaikutusta kaupungin ja kuntalaisten välillä. 9

10 Kirsti Mäensivu ja Markku Rimpelä toivovat kuntalaisilta rohkeita avauksia. KYLÄ KAUPUNGISSA -HANKE aktivoi kuntalaisia vaikuttamaan Teksti ja kuva Ulla Harju Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeessa rakennetaan konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Kahdella pilottialueella Iittalassa ja Jukolassa tehdään yhteistyötä asukkaiden, palvelun tuottajien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Palveluita kehitetään kunkin alueen asukkaiden ja toimijoiden toiveiden mukaisesti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Kylä kaupungissa -hankkeen avulla avataan keskustelujen kautta palvelutarpeita eri kaupunginosissa. Samalla mietitään uudenlaisia ja konkreettisia tapoja järjestää palveluita. Ihmisiä kannustetaan pohtimaan asioita sekä olemaan aktiivinen kaupungin suuntaan. Asiakaslähtöisyys on tärkeää, jotta palveluita voidaan parantaa, tilaajajohtaja Markku Rimpelä toteaa. Esimerkkinä Rimpelä kertoo harrastusmahdollisuuksien lisäämisen koululaisille heti koulupäivän jälkeen lasten asuinympäristön läheisyydessä. Yhteistyötä tehdään urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa. Hanke laajenee lasten ja nuorten tarpeista koko asuinalueen tarpeisiin. Myös ikäihmisten yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään. Iäkkäämmät ihmiset voisivat olla mukana esimerkiksi koulujen kerhotoiminnassa tai vaikka opettamassa lapsille sukkien kudontaa. Rohkeutta vaaditaan kaikilta Hankkeen avulla luodaan mahdollisuuksia eri palvelutoiminnoille. Kehitystä tehdään niillä resursseilla, joita on jo olemassa. Tavoitteena on saada mukaan myös uusia toimijoita. Julkisten palvelujen sisällöstä ja tuottamisesta on olemassa tietynlainen kuva, mutta se voisi olla rohkeampikin. Me virkamiehetkin voisimme aktivoitua kuntalaisten pyynnöstä. Haluammekin aitoja ja rohkeita avauksia uudistamaan palvelutuotantoa, kehittämisyksikön johtaja Kirsti Mäensivu miettii. Suomen ensimmäinen asukasagentti Uudistuva kylä kaupungissa -hankkeen asukasagentiksi eli projektipäälliköksi on palkattu Mira Sillanpää, joka aloittaa työssään Asukasagentin työhön kuuluu asiakasymmärryksen kehittäminen keskustelemalla, pitämällä tilaisuuksia sekä keräämällä väkeä erilaisiin tilaisuuksiin. Tarkoituksena on kartoittaa paikallisia palvelutarpeita yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden sekä kaupungin kanssa. Sillanpää lähtee työhönsä innostuneena ja odottaa jo jalkautumista asukkaiden keskelle. Koko hanke on todella positiivinen ja sitä tehdään hienoista lähtökohdista ja avarakatseisesti. Uutta Hämeenlinnaa rakennetaan asukkaiden näkökulmasta, Sillanpää toteaa. Yhteystiedot: Asukasagentti Mira Sillapää gsm: Mäensivu vertaa eri asuinalueiden palvelutuotantoa autoihin. Perusasiat ovat samat joka alueella, mutta alueita varustellaan niiden tarpeiden mukaisesti. Varusteluun voivat kaikki halukkaat vaikuttaa, Mäensivu summaa. Kylä kaupungissa -hanke kestää vuoteen 2012 saakka. 10

11 Kyläaktivaattorit Sara Kaloisen vieraana Rengossa. Kuvassa vasemmalta Mona Iso-Mustajärvi, Johanna Henttinen, Sara Kaloinen, Terttu Peura- Kokkala ja Maija Ojala. Uudessa Hämeenlinnassa Kyläaktivaattorit haastavat kaikki kylät talkoisiin mukaan Jokaisella Hämeenlinnan kylä- ja asukasyhdistyksellä on mahdollista saada oma edustajansa Hämeenlinnan kyläaktivaattoriryhmään. Ryhmässä on jo 15 kyläaktivaattoria, mutta haasteita riittää ja mukaan toivotaan lisää kyläaktiivehuolehditaan myös maaseudun arjesta Onnistunut arki maaseudulla tarvitsee eri osapuolten laajaa sitoutumista ja vastuunkantoa, sillä kaupungin tuki ei yksistään riitä pitämään Hämeenlinnan laajoja maaseutualueita elinvoimaisina. Maaseutusuunnittelijan lähiajan yhtenä tärkeimpänä haasteena on Hämeenlinnan maaseutuohjelman koordinointi. Maaseutuohjelmassa päähuomio tulee olemaan konkreettisissa kehittämistoimissa. Maaseutuasiamiehenä työskennellyt Marja Leena Souru (puh , siirtyi elokuun alusta kaupungin konsernipalveluihin maaseutusuunnittelijaksi. Maaseutusuunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. maaseutualueiden kehittäminen, kansalaisvaikuttaminen (foorumit, kyläkäräjät ym.), kylätoiminta sekä maaseutuohjelman koordinointi. Kyläkäräjät luo vuoropuhelua kantakaupungin ja maaseudun välille Raatihuoneella kaksi kertaa vuodessa toteutettavat Kyläkäräjät ovat kaikille kiinnostuneille avoimia. Kyläkäräjillä etsitään rakentavia ratkaisuja ajankohtaisiin pulmiin ja siksi asukkaiden lisäksi Kyläkäräjille on tärkeää saada myös kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä mukaan. Kaksilla ensimmäisillä kyläkäräjillä pääpaino oli alustuksissa. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaisesti kolmansilla kyläkäräjillä lisättiin aikaa keskusteluille sekä varattiin aikaa myös ryhmätöille. Hämeenlinnan kolmansilla Kyläkäräjillä teemoina olivat maaseudun mahdollisuudet, haasteet, trendit ja tulevaisuuden visiot. Uuden maaseudun mahdollisuuksiin johdatteli Vaasan yliopiston professori Hannu Katajamäki. Kehitysjohtaja Tarja Majuri sekä tilaajajohtaja Jukka Lindberg puolestaan käsittelivät omissa esityksissään miten hyvä arki turvataan Hämeenlinnan maaseutualueille. Ryhmätöissä pohdittiin yhdessä mitä maaseutualueiden hyvään arkeen tarvitaan. Ryhmätöiden palautetta tullaan hyödyntämään Hämeenlinnan tulevassa maaseutuohjelmassa. ja. Aluetoimikuntien kumppanuuden myötä ryhmä on osallistunut aluetoimikuntien järjestämien Kyläkäräjien ideointiin. Ryhmän puheenjohtajuus kiertää ja puheenjohtaja valitaankin vuorotellen siitä kylästä missä kulloinkin tavataan. Ryhmän sihteerinä on Linnaseudun Pitäjärinki-hankkeen kyläkoordinaattori Johanna Henttinen. Kyläaktivaattorit ovat verkostoituneet aluetoimikuntien kumppaneiksi, mutta yhteistyötä tehdään laajasti myös kaikkien muiden kylien hyvinvoinnista kiinnostuneiden yhteistyötahojen kanssa. Maaseutupalveluja maatilayrittäjille Vanajantieltä sekä Tuulosesta Hämeenlinnan kaupungin maaseutupalvelujen keskeisiä tehtäviä ovat maataloustukiasioiden hoitaminen, valvonta- ja tarkastustehtävät sekä vahinkoarviot. Maaseutupalveluissa työskentelevät maaseutuasiamiehet: Merja Hacklin Antero Pöysti Aulis Rekola puh (Vanajantiellä) puh (Vanajantiellä) puh (ma Vanajantiellä, ti-pe Tuulosessa) Hämeenlinnan toimisto: Vanajantie 10 B, Hämeenlinna, avoinna arkisin klo 9-15 Kauppakeskus Tuulonen: Tuulosentie 1, Tuulos, avoinna tiistai-perjantai klo 9-15 (suljettu maanantaisin). Asiointikäyntien ja lomien takia kannattaa varmistaa paikallaolo puhelimitse etukäteen. 11

12 IKÄIHMISTEN PALVELUNEUVONTA keskitetään yhteen paikkaan Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö aloittaa toimintansa ensi vuoden puolella. Yhteen palvelupisteeseen keskitetään ikäihmisten palveluneuvonta, asiakkaiden palvelusuunnitelmat sekä päätökset. Haluamme tulla asiakkaiden lähelle. Palvelupiste on helposti tavoitettavissa ja siellä asukkaat saavat vaivattomasti kontaktin palveluihin, tilaajajohtaja Jukka Lindberg toteaa. Ikäihmisten palvelupisteestä saa kattavasti ja keskitetysti neuvoa eri palveluista. Merkittävää on, että yhdestä pisteestä saa tietoa sekä kaupungin että yksityisten ja järjestöjen palveluista. Neuvontaa annetaan kasvokkain mutta myös sähköisesti ja puhelimella. Tietoa saa muun muassa kotikäynneistä, omaishoidontuesta, kuljetuspalveluista, laskutuksesta ja asiakasmaksuista. Kotiin vietävät palvelut ovat keskeisessä asemassa. Toiveena on, että ihminen pystyy asumaan ja toimimaan kotona turvallisesti mahdollisimman pitkään ja ympärivuorokautisen hoivan tarve näin luonnollisesti vähenee, Lindberg miettii. Palvelupisteessä tehdään myös palvelutarpeen arviointia ja -ohjausta. Päätösten käsittely on keskitetty yhdelle luukulle. Palvelusuunnitelma ja -ohjaus ovat sidoksissa elämäntilanteeseen. Muutoksillekin on annettava tilaa. Toiminnan perustana on ikäihmisen itsemääräämisoikeuden tukeminen. Omaiset ja lähiverkostot otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun aina kun se on mahdollista, Lindberg summaa. Ikäihmisten palveluyksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Toimipaikaksi suunnitellaan palvelupiste Kastellia tai Wetteriä. Uuden yksikön henkilöstö siirtyy muista tehtävistä kaupungin organisaatiosta. Asiakasohjausyksikön päällikön lisäksi yksikköön tulee palveluohjaajia ja -neuvojia sekä sosiaalityöntekijöitä melkein toistakymmentä. Lasten ja nuorten palvelupiste myös suunnitteilla Ikäihmisten asiakasohjausyksikön perustaminen on osa koko kaupungin asiakaspalvelun uudistamista. Hämeenlinnassa halutaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja taata asiakkaalle palvelujen neuvonnan ja ohjauksen helppo tavoitettavuus. Yhdessä palvelupisteessä tehdään konkreettisia palvelusuunnitelmia aina neuvonnasta päätöksiin. Myös yksityiset palvelut sisällytetään asiakasohjauksen piiriin. Wetterillä on ollut noin vuoden käytössä maankäytön, ympäristön ja yhdyskuntarakenteen palvelupiste. Suunnittelu on puolestaan jo alkanut lasten ja nuorten palvelupisteestä, josta tulevaisuudessa saa kaiken tiedon neuvoloista päiväkoteihin ja kouluihin. Neuvonnan käyttöön on tulossa yksi palvelunumero ja sähköistä palvelua tehostetaan. Myös vammaispalvelujen asiakasohjauksen suunnittelu on aloitettu, jotta kaikki asiakkaat saadaan jouhevasti palvelujen piiriin. Toteutus uusista palvelupisteistä tehdään vuonna Palvelupisteiden lopullinen sijoittumispaikka on joko Wetteri tai palvelupiste Kastelli. 12

13 Tekstit: Jenni Mankonen Hämeenlinnan kaupunki on seudun SUURIN TYÖNANTAJA Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 3200 vakinaista työntekijää. Lisäksi palkkalistoilla on yli 500 määräaikaisessa työsuhteessa olevaa. Vuoden 2009 alusta toteutetun kuuden kunnan kuntaliitoksen ja suuren organisaatiomuutoksen jälkeen henkilöstömäärä ei ole juurikaan kasvanut. Uutta väkeä on palkattu harkiten avautuneisiin tehtäviin. Kaupunki rekrytoi paljon 1970-luvulla väkeä ja toisaalta kuntauudistuksessa oli irtisanomissuoja vanhoille työntekijöille, joten uutta väkeä ei ole viime vuosina paljoa palkattu, sanoo henkilöstöjohtaja Raija Hätinen. Lähivuosina tilanne kuitenkin muuttuu, sillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle muutaman seuraavan vuoden aikana avautuu tehtäviä nuoremmille sukupolville. Vuoteen 2015 mennessä eläkkeelle kaupungin palveluksesta jää noin 700 henkilöä Kaikkia eläkkeelle jääviä ei korvata uusilla työntekijöillä töiden uudelleen järjestelyjen, ulkoistamisten ja osakeyhtiöittämisten vuoksi. Eniten uutta väkeä tullaan tarvitsemaan hoiva- ja hoitopuolelle. Hätinen uskoo vahvasti, että Hämeenlinnan kaupunki kiinnostaa työpaikkana. Sen puolesta puhuu monta seikkaa. Kaupungin työntekijät tekevät merkityksellistä työtä ihmisten hyvinvointipalvelujen tuottajina. Lisäksi kaupungin työpaikka on hyvin turvallinen kuin henkivakuutus, Hätinen maalailee. Lomautukset ovat poikkeuksia ja irtisanomiset harvinaisia. Tällaiseen eivät nykymaailmassa monet työnantajat pysty. Kaupunki tarjoaa myös kilpailukykyisen palkan ja ison työnantajan edut. Hätinen muistuttaa myös, että Hämeenlinna on edelläkävijä kuntien joukossa. Täällä kehitetään koko ajan uutta, mikä tarjoaa työntekijöillekin dynaamisen ja mielenkiintoisen työympäristön. Raija Hätinen Hämeenlinna edelläkävijänä - työpaikkaan uusilla eväillä Taantuma heikensi etenkin nuorten työnsaantimahdollisuuksia. Hämeenlinnassa tilanteeseen herättiin reilu vuosi sitten ja kaupunki perusti työryhmän miettimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Rahaa ei ollut luvassa projektiin paljoakaan, mutta ajattelemalla kokonaisuutta uudella tavalla, on löytynyt paljon uusia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Hajallaan olevat toimijat, projektit ja rahat ovat nyt entistä paremmin kaikkien asian puolesta toimivien ulottuvilla, sanoo työryhmän puheenjohtajana toimiva kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sari Rautio. Kaupunki, työvoimaviranomaiset, yrittäjäjärjestöt, koulut ja nuoret itse ovat etsineet aktiivisesti uusia ideoita. Yksi työryhmän havainto on ollut se, että työllistämisen tueksi tarjolla olevat keinot ovat hakijan kannalta hankalia käyttää. Tavallisen työttömän tai harjoittelupaikkaa hakevan on vaikea tietää mistä ja millaisia mahdollisuuksia erilaisiin tukiin on olemassa. Uuden yhteistyökuvion avulla on mahdollista koota eri keinot yksinkertaisemmiksi, kiinnostavammiksi ja helppokäyttöisemmiksi tuotepaketeiksi, Rautio kaavailee. Ensimmäinen tällainen tuote oli Nuorta ei jätetä kampanja, joka toimi erinomaisen hyvin. Sen ansiosta nuorisotyöttömyyden määrä kaupungissa laski samaan aikaan kun muualla se lisääntyi, Rautio muistuttaa. Sari Rautio 13

14 Janne Peltola haaveilee oppisopimuspaikasta Hämeenlinnan Uimaseurassa, jossa hän on tällä hetkellä työharjoittelussa NUORTA EI JÄTETÄ Aukeaman tekstit: Jenni Mankonen kampanja oli menestys Yli 500 nuorelle jaettiin kuluvan vuoden aikana 250 euron arvoinen seteli. Tämän setelin verran työnantajalle korvattiin nuoren palkasta, kun yritys otti hänet töihin. Yli 130 Hämeenlinnan seudun yritystä ja yhteisöä tarttui tilaisuuteen. Menekki yllätti positiivisesti, sanoo kampanjan yhtenä puuhamiehenä toiminut yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä ja lupaa, että kampanja saa ehdottomasti jatkoa ensi kesänä. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kampanjaa varten saatiin koottua noin euron paketti, jonka avulla saatiin näkyvyyttä ja sen myötä kiinnostusta projektia kohtaan. Seteli oli konkreettinen ja yksinkertainen tapa kertoa työllistymisen idea. Nyt koulunsa lopettavien joukossa on nuoria, joilla ei ole päivänkään kokemusta siitä millaista on työskennellä jonkun palveluksessa. Tämän kampanjan yksi tavoite oli antaa nuorelle mahdollisuus tällaiseen elämykseen ja rohkaista eteenpäin. Samalla nuori sai ensimmäiset suorat kontaktit työnantajiin, mikä helpottaa uuden paikan löytämistä jatkossa. Työllistämisen minimiaika oli kaksi viikkoa, joten eihän se kenenkään työttömyyttä ratkaise, mutta arvokasta kokemusta joka tapauksessa ja vähän rahaakin. Kampanja oli ratkaiseva harppaus työelämään Parikymppinen Janne Peltola tarttui Nuorta ei jätetä -kampanjan antamaan mahdollisuuteen päästä kesätöihin. Hän työskenteli aluksi kuukauden Kehittämiskeskus Oy Hämeessä internetsivujen ja sosiaalisen median parissa. Samalla hän huomasi, että lyhytkin työjakso saattaa avata aivan uusia mahdollisuuksia työllistymiseen. - Sain jatkoksi vielä kahdeksi viikoksi ke- sätöitä yritysrekisterin päivittäjänä, mikä oli tosi hienoa, hän sanoo. Peltola kannustaa nuoria hakemaan sitkeästi töitä ja harjoittelupaikkoja, vaikka heti ei tärppäisikään. - Minäkin laitoin keväällä monia hakemuksia, mutta mitään ei tapahtunut. Sitten kuulin Nuorta ei jätetä -kampanjasta Dumela-koulutuksen esittelyssä ja asiat lähtivät etenemään. Aktiivinen täytyy olla, kukaan ei tule kotoa hakemaan töihin, hän muistuttaa. Tällä hetkellä Peltola on työharjoittelussa Hämeenlinnan Uimaseuralla joulukuun puoleen väliin saakka. Hän hoitaa seuran varustekauppaa ja tekee erilaisia toimistotöitä. - Sain paikan TE-keskuksen kautta. Harjoittelu kiinnosti, koska tässä voi olla mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen. Tavoitteena olisi lukea 2-3 vuodessa merkonomiksi, saada vakituinen työpaikka ja päästä kotoa omilleen, hän kertoo. 14

15 Takaisin työhön tukitoimien avulla Kaupunki ottaa entistä suurempaa roolia kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä ja linja tulee jatkumaan. Hämeenlinnassa on yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita lähes viisisataa henkilöä, mikä tarkoittaa valtiolle maksettavina työmarkkinatuen kuntaosuuksina noin 1,5 miljoonan euron vuosittaisia kustannuksia. - Tukitoimien tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien saaminen kuntouttavaan työtoimintaan tai johonkin TE-toimiston toimenpiteeseen, kuten työharjoittelu tai palkkatukityö, ja sitä kautta vapaille työmarkkinoille. Ensi vuonna on tarkoitus saada erilaisten tukitoimien piiriin jopa 200 yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista. Myös uudelleenkouluttautuminen tulee nähdä mahdollisuutena päästä työelämään kiinni, sanoo palvelujohtajana terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa toimiva Risto Jokinen. Hyvällä yhteistyöllä tulosta Kaupungilla on työvalmennus-, työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja yhteensä noin 50. Nuorten työpajatoiminta on jälleen mahdollistettu ja sitä toteuttaa 4H-yhdistys. Kaupunki on tänä vuonna koonnut keskitetysti työvalmennus-, työharjoitteluja työkokeilupaikat, joita on ollut noin 50. Nuorten työpajatoiminta on jälleen mahdollistettu ja sitä toteuttaa 4H-yhdistys. Kaupunki maksaa kuntalisää yhdistyksille, jotka palkkaavat korkeinta työmarkkinatukea saavan pitkäaikaistyöttömän. Tänä vuonna tukea on maksettu 13 yhdistykselle ja sitä kautta on työllistynyt 28 henkilöä. Yhteistyötä TE-keskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin välillä vahvistetaan jatkossakin. - Meillä on ollut todella hyvää yhteistyötä TE-keskuksen ja esimerkiksi Luotsisäätiön kanssa. Olemme saaneet paljon hyvää aikaiseksi, mutta vielä parempaan tähdätään, Jokinen sanoo. Työllistämisen tukitoimista käytännössä vastaa Hämeenlinnan seudun työvoiman palvelukeskus. Seuturekry välittää hoito- ja hoivatyötä Seuturekry Oy on kunnallinen henkilöstöpalveluyritys, jonka kautta voi hakeutua sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja että pidempiaikaisiin töihin. Seuturekryn suurimpia toimialoja ovat hoito- ja hoivatyö, päivähoito sekä ruokaja siivouspalvelut. Yrityksen kautta voi hakea myös sen asiakasorganisaatioiden avoinna oleviin työpaikkoihin. Tarjolla on sijaisuuksia Hämeenlinnan, Forssan ja Lahden seudun eri työyksiköissä. Seuturekryn järjestelmään on kirjautunut lähes työnhakijaa. Hämeenlinnan kaupungin avoimiin työpaikkoihin on tänä vuonna saapunut jo melkein työhakemusta yli kolme kuukautta kestäviin työsuhteisiin. Seuturekryn kanssa sopimuksen tehneille henkilöille voidaan tarjota sijaisuuksia nopeallakin aikataululla. Vuonna 2008 perustetun Seuturekryn kautta on tähän mennessä toimitettu sijaisuutta, joiden pituus on voinut vaihdella yhdestä työvuorosta kolmeen kuukauteen. Hakijalla on täysi vapaus valita milloin ja mitä tarjotuista töistä hän ottaa vastaan. Sijaiseksi hakeneet kutsutaan haastatteluun. Sijaisuuksia voi hakea Seuturekry Oy:n järjestelmän kautta tai jättää avoimen työhakemuksen netissä. Seuturekry Oy on asiakkaidensa omistama yhtiö. Omistajina ovat Forssan kaupunki, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä ja Seutukeskus Oy Häme, osakkaanaan Hämeenlinnan kaupunki. Sijaispalvelujen tuottajana toimiessaan Seuturekry Oy on sijaisten työnantaja. Katso 15

16 Vierivä työ ei sammaloidu - Parhaimmillaan työnkierto motivoi ja innostaa - Ihmiset ovat erilaisia, mutta jonkinlainen muutos työssä viiden vuoden välein tekee varmasti hyvää kenelle tahansa, Idänpään varhaiskasvatuskeskusta johtava Anniina Iivonen sanoo. Teksti ja kuva Jenni Mankonen Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Anniina Iivonen siirtyi elokuun alussa Varuskunnan varhaiskasvatuskeskuksesta Idänpäähän. Hän suhtautui työnkiertoajatukseen myönteisesti, kun tilanne tuli ajankohtaiseksi. - Suhtaudun muutoksiin ja uusiin tilanteisiin ylipäänsäkin positiivisina haasteina. Ajattelin, että muutos toisi uutta motivaatiota ja potkua työhön. Innostun uusista asioista, enkä rakastu seiniinkään, joten työnkierto ei tuntunut hankalalta, Anniina Iivonen sanoo. - Olen innostunut pedagogisesta johtamisesta sekä taide- ja ympäristökasvatuksesta. Tunsin, että pääsen työympäristöön, jossa pääsen toteuttamaan omia vahvuuksiani. Minut on otettu Idänpäässä hyvin vastaan, Iivonen sanoo. - Meillä on mahdollisuus työnohjaukseen ja saamme apua muutosjohtamisessa. Idänpäässä on omat erityispiirteensä, kuten allergiaryhmä. Täällä on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta. Työnkierto sopii kaikille Varhaiskasvatuskeskuksen johtaja Eija Vikman siirtyi elokuussa Katumalta Ahvenistolle. Hän on toiminut kaupungin esimiestehtävissä vuodesta Olen pitkän linjan johtaja, edelliset 11 vuotta toimin Katuman päiväkodin johtajana. Suhtaudun muutokseen positiivisesti ja ilman muuta olin valmis ottamaan haasteen vastaan, kun sitä minulta kysyttiin. Ahveniston päiväkoti on toiminut noin 30 vuotta, joten varmasti minun tyylini poikkeaa aiemmista työskentelytavoista. Erityisenä haasteenamme on erittäin tiukka taloudellinen vastuu, tyhjäkäyntiä ei saa olla, Vikman kertoo. Hän suosittelee työnkiertoa kaikille työntekijöille, kuten myös Arja Virkki, joka siirtyi Rengosta johtamaan Jukolan varhaiskasvatuskeskusta. - Olemme näyttäneet mallia työntekijöille ja rohkaisenkin työntekijöitäni miettimään työnkiertoa, etenkin jos on ollut pitkään samassa työpaikassa. Kyllä se tuo lisäsykettä ja uutta näkökulmaa työhön, Virkki sanoo. Päivi Tiesmaa puolestaan siirtyi Ahvenistolta Renkoon. Forssasta töissä käyvä Tiesmaa nauttii lyhentyneestä työmatkastaan ja maalaismiljööstä. - Olen avoin uusille tuulille työpistettä olen vaihtuneet vuosien varrella joskus aiemminkin, joten tämä ei tuntunut vaikealta päätökseltä. Lisäksi työnkiertoon osallistuu kasvatuskumppanuushanketta koordinoiva Arja Korhonen, joka siirtyy Katuman päiväkotiin, kun hanke on päättynyt. 16

17 Teksti Jenni Mankonen Opiskelu on avain uudistumiseen Tuotekehittäjän koulutus opettaa ajattelemaan uudella tavalla Uusi työkulttuuri on tullut jäädäkseen Hämeenlinnan varhaiskasvatuskeskusten johtajien esimiehenä toimiva Marja-Liisa Akselin on vaihtanut työtä usein neljän vuoden aikana hänellä on ollut kolme eri virkaa. Nykyisessä työssään hän on ollut nyt puolitoista vuotta. Eläkevirka-ajattelu ei enää tänä päivänä päde millään työuralla. Muutos työkulttuurissa on tullut jäädäkseen. - Työnkierto ei ole itsetarkoitus, vaan sen tuomat mahdollisuudet uudistua ja kehittyä. Varhaiskasvatuskeskusten johtajat olivat ilmaisseet myönteisen suhtautumisensa työnkiertoon kehityskeskusteluissa ja aloimme miettiä mitä hyötyä siitä olisi kokonaisuuden kannalta. Yksi ajatus oli se, että kierrättämällä johtajia, heille voidaan tarjota heidän vahvuuksiaan parhaiten vastaavat keskukset johdettavaksi, Akselin kertoo. Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on palveluiden ja toimintamallien tuotteistustyön kautta saada toimintaprosessit sekä kustannusrakenne läpinäkyviksi sekä tehostaa tuottavuutta ja toimintaa ylipäänsä. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia toteuttaa Kuntapalvelujen tuotekehittämisen koulutusohjelmaa, joka tukee hyvin kaupungin asettamia tavoitteita. Koulutus on suunnattu kuntaorganisaatioissa toimiville henkilöille, jotka eri tavoin osallistuvat palveluiden kehitystyöhön ja uusien toimintatapojen suunnitteluun. Syksyn aikana aloittaa kolme uutta koulutusryhmää. Hämeenlinnasta on koulutusohjelman pilottiohjelman eli Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittanut seitsemän esimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin oli ensimmäisten valmistuneiden joukossa. - Olen enemmän kasvatustieteilijä, mutta tuotekehittämisessä pitikin ymmärtää teknistä maailmaa ja muun muassa patentointiin liittyviä asioita. Koulutus on auttanut minua ymmärtämään tuotekehityksen merkityksen omassa työssäni. Tilaaja-tuottaja-mallissa pärjääminen vaatii tällaisten asioiden hallintaa, Akselin lisää. Oppisopimuksella lähihoitajaksi Sarita Vähänen valmistui viime keväänä neljän muun laitosapulaisen kanssa lähihoitajiksi oppisopimuksella. Kun kaupunki uudisti organisaatiotaan muutama vuosi sitten, Vähäselle tarjottiin mahdollisuutta opiskeluun työn ohessa. Hän työskenteli tuolloin laitosapulaisena päiväkodissa. - Se oli todella hieno tarjous. En ollut opiskellut sitten kansakoulun, olin ollut mm. tarjoilijana ja siivoojana, ja sitten viisikymppisenä sain tällaisen mahdollisuuden työn ohessa. Kyllä se oli kuin lottovoitto, hän iloitsee. Tällä hetkellä töitä alalla riittää. - Ei ole tullut mieleenkään vaihtaa kaupungilta mihinkään muuhun työpaikkaan. Meillä on hyvät edut ja olen viihtynyt. Olen työskennellyt lähihoitajana vanhusten parissa Vuorentaan Koivupirtissä ja Metsäpirtissä. Seuraavaksi siirryn Voutilakeskukseen, hän kertoo. 17

18 Uusi perusopetuslaki astuu voimaan vuoden alusta Teksti Jenni Mankonen KELPO ja perusopetuslakimuutos takaavat oppilaalle erityistuen Perusopetusta koskeva laki astuu voimaan ja sen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Hämeenlinnassa käyttöön tulee muun muassa oppilaan kansio, jossa avataan uuden lain mukaista oppilaan pedagogisen tuen prosessia ja siihen liittyviä uusia asiakirjoja. - Tärkeänä lähtökohtana on, että oppilaan pedagogisen tuen järjestäminen pohjautuu hyvään oppimisympäristöön. Tuessa pyritään lähikouluperiaatteeseen eli aina kun on mahdollista, tuki viedään lapsen luokse eikä lasta tuen luokse. Varhaisen puuttumisen, pedagogisen tuen suunnitelmallisuuden ja kirjaamisen lisäksi uuden lain myötä kouluja velvoitetaan enemmän myös moniammatilliseen työhön, kertoo Kelpo-toiminnan koordinaattori, opetus- ja kulttuuripalveluiden palvelupäällikkö Johanna Hyytiä. Ojoisten yhteisopettajuus antaa joustoa Ojoisilla on käytössä yhteisopettajuusmalli, jossa yhteisopettajuustoiminta aloitetaan ensimmäisellä ja toisilla luokilla. Luokan oppilaiden käytössä on kolme aikuista: luokanopettaja ja erityisluokanopettaja sekä kouluohjaaja. Luokalla on aina käytössään vähintään kaksi luokkatilaa eli opettajat voivat yhdessä jakaa oppilaat tarkoituksen mukaisiin ryhmiin vaikka joka tunnilla. On myös mahdollista opettaa luokkaa yhdessä kahden opettajan voimin. Tämä tuo opettamiseen ja oppilaiden oppimisen tukemiseen paljon lisämahdollisuuksia. Oma ope -luokka tasoittaa koulutietä Ahveniston yläasteelle on perustettu Oma ope -luokka ja sen tarkoitus on helpottaa yläkouluun siirtymistä. Luokanvalvoja tapaa omat oppilaansa lähes päivittäin ja opettaa heille useampaa oppiainetta. Luokanvalvojalle muodostuu näin tavanomaista tarkempi kokonaisnäkemys oppilaasta, oppilaan opintojen etenemisestä ja syntyy parempi mahdollisuus oppilaan tukemiseen. Omaopettajaluokalla luokanvalvojan pitämiä tunteja on 7. luokalla noin kolmasosa kaikesta opetuksesta. Tuntimäärä vähenee portaittain siten, että yhdeksännellä luokalla omaopettajaopetusta on tavallinen 1-3 tuntia viikossa tai 1-3 jaksossa. Ryhmä ei ole erityisopetusryhmä. Luokalle voivat tulla valituksi esimerkiksi pienempää ryhmää kaipaavat, lievästä tuesta hyötyvät, luokanvalvojan paremmasta oppilaantuntemuksesta hyötyvät ja ihan tavalliset, ryhmään anoneet oppilaat. Ryhmävalinta tehdään yhteistyössä alakoulun luokanopettajan, vanhempien ja yläkoulun kanssa. Matematiikkaterapiaa Hämeenlinnassa ollaan luomassa matemaattista toimintamallia esiopetuksesta alkuopetukseen. Viisi opettajaa ovat kouluttautuneet matematiikkaterapeuteiksi. Matematiikkaterapissa oppilaiden matematiikan opiskeluun liittyviä vaikeuksia diagnosoidaan, ennaltaehkäistään ja oppilaita tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Parhaimmat tulokset saadaan ennaltaehkäisevällä varhaisella puuttumisella ja tehostetulla tuella eli NOPPA-kerhoilla. - Taustalla on oma kiinnostuksemme ja valtava innostuksemme asiaa kohtaan. Haluaisimme Hämeenlinnassa kehittää toimintaa osana opetuspalveluja eikä yksityisenä bisneksenä, kuten se nyt toimii muualla Suomessa. Haluamme taata kaikille lapsille saman oikeuden ja mahdollisuuden saada tarvitsemaansa tutkimusta ja kuntoutusta, kertoo Ojoisten koulun erityisluokanopettaja Paula Partanen. 18

19 Arja Korhonen koordinoi Kaste-ohjelman alla pyöritettävää Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hanketta, jonka tarkoituksena on hakea toimivia työtapoja kasvatuskumppanuuden edistämiseksi. Teksti ja kuva Jenni Mankonen Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa vuoropuhelua lapsen asioissa Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa ja vastavuoroista yhteydenpitoa vanhempien ja kasvatusalan ammattilaisten välillä neuvolasta nuoruusikään saakka. Kumppanuudessa haetaan lapsen parasta kuuntelemisen ja yhteisen ymmärryksen kautta. Hämeenlinnassa kasvatuskumppanuutta edistäviä työtapoja kehitetään aluksi 4 8-vuotiaiden lasten ja vanhempien kanssa Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hankkeen turvin, joka päättyy ensi vuoden lopulla. Kasvatuskumppanuutta kehittämässä olevat pilottialueet ovat Lammi, Eteläinen, Hirsimäki ja Nummi. Tavoitteena on luoda ja kehittää pilottialueille yhteistyö- ja kumppanuuskulttuuria, joka toimii ennaltaehkäisevästi. Myöhemmin käytäntöjä pyritään viemään myös vanhemmille ikäluokille. Kumppanuus on asenne Kasvatuskumppanuus vaatii uutta asennetta ja ajattelua sekä vanhemmilta että kasvatusalan ammattilaisilta. Kumppanuus on ennen kaikkea asenne. Kumppanuus merkitsee molemminpuolista luottamusta, kuuntelemista, kunnioitusta ja jatkuvaa vuoropuhelua, sanoo Kaste-hankkeen koordinaattori Arja Korhonen. Kasvatuskumppanuus nähdään erityisen tärkeänä muutostilanteissa, kuten esimerkiksi silloin kun lapsi aloittaa päiväkodissa ja eskarissa tai siirtyy koulumaailmaan. Nivelvaiheessa olisi tärkeää, että lasta koskeva tieto menee perille ja lasta myös kuunneltaisiin. Myös lapsi voi olla mukana näissä yhteisissä lasta koskevissa keskusteluissa, Korhonen sanoo. Koulumaailmaan reppu kevyenä Lammilainen Mari Huostila toimii tänä syksynä perustetun Konnarin koulun vanhempainyhdistyksen Konnarin vanhemmat ry:n puheenjohtajana. Lammi kuuluu Kaste-hankkeen pilottialueisiin. Huostila näkee kasvatuskumppanuuden toimivan hyvin jo nyt. Huostilan lapsi siirtyi viime vuonna kouluun ja kaikki sujui mutkattomasti. Kumppanuus on luontevaa kanssakäymistä vanhempien ja koulun välillä. En kokenut lapsen kouluun siirtymistä suuren harppauksena, vaan luonnollisena jatkumona esikoululle, hän sanoo. Tutustumiskäynnit koululla ja opettajan tapaaminen ennen koulun alkua helpottivat ensimmäisen luokan aloittamista. Toiveet luokkatovereistakin otettiin huomioon ja eskarista koulunpenkille siirryttiin tuttujen kavereiden ympäröimänä. Lapsen henkilökohtainen kasvatussuunnitelma antoi sekin selvyyttä tulevasta. Mielestäni ensimmäisen luokan aloittaminen on se tärkein askel lapsen koulunkäynnissä. Ekalla luokalla opitaan perusasiat ja jos siinä mennään pieleen, se ei ole hyvä jatkon kannalta, Huostila arvioi. Jaettua kasvatusvastuuta Hyvässä kumppanuudessa lapsen kasvatusvastuuta jaetaan koulun, vanhempien ja mahdollisen kolmannenkin sektorin kesken. Mutta ei koulua voi liikaa velvoittaa lapsen kasvatuksessa ekaluokkalainen on kuitenkin koulussa vain nelisen tuntia päivässä. Valitettavasti nykyaikana yhteiskunta joutuu ottamaan liikaakin vastuuta lapsista, koska osa vanhemmista on hukassa. Hyvä kumppanuus on tärkeää varsinkin silloin, kun perheessä on vaikeita aikoja, Huostila sanoo. Opettajan ja vanhempien luottamuksellisia suhteita hän pitää erityisen tärkeinä. Lapsen asioista pitää voida puhua ja kysyä avoimesti. On tärkeää, että tuntee opettajan kohtelevan lastaan oikeudenmukaisesti. Lapsen mielipidettä pitää kunnioittaa, mutta oma lapsi ei ole aina oikeassa, se kannattaa muistaa, hän sanoo. Kutsu kumppanuuteen Kasteyhteyshenkilö: kasvatuskumppanuuskoordinaattori Arja Korhonen puh Konnarin vanhemmat ry pj. Mari Huostila, puh

20 Uppsala-talo: Perheen tukipalvelut saman katon alta Lasten ja nuorten tukipalvelut on keskitetty Uppsala-taloon. Birger Jaarlin kadulla sijaitsevat muun muassa perheasiainyksikkö, perhetyön keskus, perheneuvola ja erilaiset terapiapalvelut. Käytännössä Uppsala-talossa asioidaan, kun perhe tarvitsee tukea haastavaan elämäntilanteeseen. Teksti ja kuva Jenni Mankonen Ensimmäisen kerroksen perheasiainyksikkö auttaa asiakkaita muun muassa lapsen huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä sopimuksissa. Siellä tehdään myös lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä selvityksiä tuomioistuimelle sekä annetaan adoptioneuvontaa. - Yleensä tähän taloon tullaan asioimaan, kun elämässä on jonkinlaista huolta ja murhetta lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyen, kiteyttää palvelupäällikkö Marika Paasikoski-Junninen. Oppilashuollon erityistyöntekijät eli koulukuraattorien ja -psykologien tehtävänä on olla apuna ja tukena lasten ja nuorten erilaisissa koulunkäynnin pulmatilanteissa. Tukea vaikeina aikoina Vaahteramäen perhetyöstä saa apua, jos perheessä on esimerkiksi uupumista tai mielenterveysongelmia. Perhetyö on hoitavaa, kuntouttavaa ja arvioivaa, koko perheen tai yksittäisen perheenjäsen kanssa tehtävää työtä. Tavoitteena on kulkea perheen matkassa mukana niin kauan, että perheen omat keinot selviytyä arjesta ovat riittävät tai perhe ohjataan muiden tarvittavien palveluiden piiriin. Talon toisessa kerroksessa työskentelevät konsultoivat erityislastentarhanopettajat ja puhe- ja toimintaterapeutit. Puhe- ja toimintaterapeuttien puoleen käännytään esimerkiksi, kun lapsen kielenkehityksessä tai motorisessa kehityksessä ilmenee vaikeuksia. He suunnittelevat ja toteuttavat lapsen tarvitsemaa kuntoutusta ja tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien lisäksi päiväkotien kanssa, Paasikoski-Junninen tarkentaa. Kolmannen kerroksen perheneuvolasta saa tukea, kun lapsen kehityksessä, psyykkisessä voinnissa tai perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa on ongelmia. Tuki voi olla esimerkiksi perhe- tai parisuhdeterapiaa. Lapsiperheiden kotipalvelu, joka tekee yhteistyötä Vaahteramäen perhetyön kanssa, sijaitsee samassa kerroksessa. Uppsala-talossa toimivat lisäksi nuorisopalveluiden hallintoväki, nuorisopalvelut ja rikosten sovittelutoiminta. Korjaavasta työstä varhaisen vaiheen tukeen - Pyrimme siihen, että tulevaisuudessa pääsisimme tarttumaan asioihin varhaisemmassa vaiheessa. Nyt joudumme tekemään paljon korjaavaa työtä. Ratkaisu voi olla konsultoinnin lisääminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella. Ryhmätoiminnalla saamme enemmän ihmisiä tuen piiriin, vaikka resurssit ovat samat. Samoin haluamme keskittää perheen asiat yhden henkilön taakse niin, ettei perheiden tarvitse vaikeuksien keskellä joutua pompoteltaviksi paikasta toiseen, Paasikoski-Junninen korostaa. Voimien yhdistämisellä saman katon alle pyritään löytämään synergiaa ja tehokkaita tapoja toimia sekä parempaa palvelua asukkaille. - Loistavia käytäntöjä on jo nytkin ja niitä haemme jatkossa lisää, Paasikoski- Junninen sanoo. Noin kymmenen prosenttia ikäluokasta on jonkinlaisen tuen tarpeessa. Uppsalataloon tästä ohjautuu alle viisi prosenttia. - Ajan ilmiö on levottomuuden lisääntyminen. Lasten on vaikea toimia ryhmissä, ja tarvitaan uusia toimintatapoja, Paasikoski-Junninen kertoo. Uppsala-talon historiaa Uppsala-talon juuret juontavat juurensa viime sotiin, jolloin Hämeenlinnasta tuli Uppsalan kummikaupunki. Ystävyyssopimus solmittiin vuonna Talo oli Hämeenlinnan ensimmäinen vastaanotto- eli ensikoti ja osittain ruotsalaisten lahjoittama. Se vihittiin käyttöön Talon suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg ja julkisivun reliefin Michael Schilkin. Kolmi- ja nelikerrokseninen harjakattoinen, vaalean roiskerappauksen verhoama talo on tyypillistä jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Ensi- ja pikkulasten koti toimi Uppsala-talossa vuoteen 1965 asti. Talon toisessa päässä toimi lastenneuvola. Vuoden 1965 jälkeen talossa avattiin vanhainkoti, jossa oli 25 hoitopaikkaa. Talo palveli vuodesta 1975 alkaen myös vanhusten palvelukeskuksena, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa myös talon ulkopuolisille. Talossa on sijainnut Kaivokadun päiväkodin yksikkö. (Lähteet: Wikipedia, Kyliä ja kortteleita) 20

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta.

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Pasi Laukka Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Ajatustyö käynnistynyt yhdessä Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ja Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA

VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA VASTAAMOPILOTTI raportti 18.10.2014 VASTAAMO SETELIEN KÄYTÖN PILOTOINTI HÄMEENLINNASSA Menthal Capital Care tarjosi Hämeenlinnalle mahdollisuutta kehittää sähköistä palveluaan psykososiaalisten palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot