Salon kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö HANKERAPORTTI SALOMETSO-HANKE

Transkriptio

1 Salon kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö HANKERAPORTTI SALOMETSO-HANKE

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisä llys Hankkeen tiedot... 1 Hanke... 1 Toteutusaika... 1 Yhteenveto hankkeesta... 1 Hankeraportti... 2 Yhteistyökumppanit ja kiitokset... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Tulokset ja vaikutus... 4 Ulkoinen tiedottaminen, laadulliset ja määrälliset tavoitteet... 4 Sisäinen tiedottaminen, laadulliset ja määrälliset tavoitteet... 5 Raportointi ja seuranta... 6 Toteutusoletukset ja riskit... 6 Toteutuksen organisaatio Tukiryhmän jäsenet Toimenpiteet Tiedotussuunnitelman laatiminen Tiedotteet, lehtijutut ja hankkeen esitteet Blogi, internet-sivut ja hankkeen esittely salon kaupungin internet-sivuilla Kaupunkitiedote Hankkeen järjestämät tilaisuudet Seminaarit Yleisöretket Muut tilaisuudet Tilaisuuksista tiedottaminen Kolme seminaaria Salossa Metsänomistajan aamupäivä Metson kesäpäivä Kirjakkalassa METSO haltuun -seminaari Luontoretkelle lähdettiin kaksitoista kertaa Yhteisretket Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa Jalopuulehto kevätasussa Miten kuvaan metsän monimuotoisuutta... 25

3 SISÄLLYSLUETTELO 3. Retki Häntälän notkoille METSO-retki ja lasten metsäpaja Metsonpoikanen Luonnonkukkien päivän retki Meren äärellä Särkisalossa Kiikalan kierros Laiduntreffit Geologian päivän retki METSO haltuun retki Hiljaisuuden päivän retki Yöretki Hankkeen osallistuminen yhteistyökumppaneiden järjestämiin neuvonta-, projekti- ja koulutustapahtumiin Metso-esimerkkikansio METSOn muisti Maanomistajien neuvonta Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Rahoitus Esitykset jatkotoimenpiteiksi Esimerkkejä hankkeen tiedotuksesta Yhteystiedot... 67

4 Hankkeen tiedot HANKE SALOMETSO 14651, Dnro 17/ /03 SALOMETSO-koulutus- ja tiedonvälityshankkeen toteutti Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. TOTEUTUSAIKA Hanke alkoi 1. tammikuuta 2012 ja oli alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan tarkoitus päättyä Hankkeen toteuttamiseen haettiin jatkoaikaa ja hanke päättyi YHTEENVETO HANKKEESTA Hanke käynnistettiin tukemaan kansallisen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman tavoitteiden toteutumista Salon alueella. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä olivat Salon alueella sijaitsevien metsien metsänomistajat. Hankkeen tarkoitus oli myös levittää ympäristötietoutta kaikille salolaisille ja muille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille. Hankkeessa järjestettiin koulutusretkiä ja seminaareja tarjoamaan tietoa METSO-ohjelmasta, metsäluonnon monimuotoisuudesta ja Salon luontokohteista. Erilaisiin teemoihin liittyviä luontoretkiä järjestettiin Salon alueella ja lähikuntiin yhteensä kaksitoista kertaa. Hanke välitti METSO-sanomaa myös Heikolan talossa järjestetyssä näyttelyssä ja Salon lukiossa YK:n kansainvälisenä Metsien päivänä metsäaiheisten valokuvien avulla. Tavoitteena oli lisätä metsänomistajien tietämystä vapaaehtoisuuteen perustuvasta METSOtoimenpideohjelmasta ja sen tarjoamista erilaisista rauhoitus- ja rahoitusvaihtoehdoista. Tiedottamalla METSOn luomista mahdollisuuksista metsien suojeluun ja tarjoamalla kiinnostuneille tukea ja asiantuntemusta pyrittiin saamaan uusia METSO-toimenpideohjelman kohteita Salon seudulle. Koulutustilaisuuksien lisäksi tietoa tarjottiin blogissa sekä tarjoamalla lehtijuttuja paikallisiin ja valtakunnallisiin lehtiin ja muihin tiedonvälityskanaviin. Hankkeen edistämänä syntyi uusia suojelukohteita Salon seudulle 9 kappaletta. Tavoitteena oli saada 20 uutta suojelukohdetta. Hankkeessa mukana olleista yli kahdestakymmenestä kohteesta osa oli hankkeen päättyessä tarjousvaiheessa. Hankkeessa pyrittiin nopeuttamaan METSO-rauhoitushakemusten käsittelyketjua (maanomistajan tekemästä ehdotuksesta aina rauhoitusalueen perustamiseen) laajan yhteistyöverkoston ja asiantuntijapalveluiden avulla. Yhteistyöverkon vahvistaminen paikallisten metsäalan toimijoiden ja viranomaisten välillä kuului myös hankkeen keskeisiin tavoitteisiin. Hanke sai rahoituksensa Leader-toimintaryhmä Ykkösakseli ry:n kautta. Hankkeen enimmäisrahoitus oli 61500,00 euroa ja hankkeen kustannukset olivat yhteensä 60508,92 euroa. Yksityisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta oli 10 % ja julkisen rahoituksen vastaavasti 90 %. Yksityisestä rahoituksesta valtaosa tuli yllä luetelluilta yhteistyötahoilta. Rahaa kerättiin myös hankkeen koulutustapahtumien osallistumismaksuina. Sivu 1

5 HANKERAPORTTI Tässä hankeraportissa kuvaillaan toimineen SALOMETSO-hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Raportin sisältö noudattaa Leader-hankkeiden loppuraporteissa käytettävää rakennetta. Raportin tarkoituksena on antaa tietoa hankkeesta kaikille toteutuksessa ja hankkeen tapahtumissa mukana olleille, hankkeen kohderyhmään kuuluville tahoille, metsänomistajille, kuntalaisille ja kuntien päättäjille. Raportin joistain osista lienee myös iloa ja vinkkejä METSO-ohjelmasta, metsien suojelusta ja monimuotoisuudesta kiinnostuneille sekä vastaavia paikallishankkeita Leader-toimitavalla suunnitteleville ja toteuttaville. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KIITOKSET Hankkeen toteuttamisessa mukana olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen MTK, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi, Salon alueen metsänhoitoyhdistykset, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Museovirasto, Salon luonnonmetsäsäätiö, Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys, Perniön Manttaalikuntasäätiö ja Ykkösakseli ry. Yhteistyötä tehtiin myös seuraavien tahojen kanssa: V-S ELY-keskuksen Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnitteluhanke, Airi Matila/WWF:n ja Tapion yhteishanke laidunhanke, Riitta-Liisa Petterson/Tasapainoa luontoon- Balans i naturen -hanke, Jukka Tobiasson/Pro Agrian metsälaidunhanke, Aurinkoinen tulevaisuus ry. Kelluva Koulu, Kulttuuri- ja hyvinvointikeskus Villi, Salon lukio, Seppo Willgren ja Meripirtin kerho ry., Johanna Ruusunen/Metsähallitus, Anne Muuri ja Teijon luontotalon väki, Tekniikka ja Terveys KTN Salon seutu ry. ja Salon 4H-yhdistys. Viestintäyhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön METSO-ohjelman viestintäammattilaisten ja Salon kaupungin viestintäosaston kanssa. SALOMETSO-hanke esittää lämpimät kiitokset yhteistyöstä rahoittajille, tukiryhmän jäsenille, Pirkko Isoviita-Reimanille, Sanna Tähtiselle ja Leena Lehtomaalle (V-S Ely-keskus), Kimmo Syrjäselle (SYKE), Jussi Ahoselle (GTK), Ari Vainiolle, Arto Mäkiselle, Lasse Korvelle, Metsänhoitoyhdistys Salometsälle, Antti Nymanille, Tmi Teppo Häyhälle, Tmi Jyrki Lehtiselle, Irmeli Karjalaiselle, Seppo Sällylälle, Annika Tavastille, Maija Mussaarille, Mai Suomiselle ja Hannu Klemolalle (V-S luonnonsuojelupiiri), Ursula Immoselle (SLL), Villa Cecilian Helena Mustelinille, Kari Norelle, Sanna Tikanderille, Eeva-Stiina Snellmanille, Paula Hartmanille, Marjatta Ticklénille, Päivi Joki-Heiskalalle (AKVA-hanke), Jarmo Pasaselle, Lasse Kylänpäälle, Lasse Lähteenmäelle, Matti Tuomiselle, Iiro Teurille, Leena Vilénille ja kaikille hankkeessa mukana olleille metsänomistajille. Kiitos opastuksesta maanomistajille, joiden kohteilla hankkeessa retkeiltiin. Kiitokset hankkeen käyttöön saaduista valokuvista Jarmo Markkaselle, Leena Nousiaiselle, Anne Kari-Nummelle ja Katja Riihikankareelle sekä Jorma Hautalalle puunhalauskuvasta ja Juhani Heikolalle Särkisalon retken kuvakollaasista Heikolan talossa. Sivu 2

6 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena oli lisätä salolaisten metsänomistajien tietämystä vapaaehtoisuuteen perustuvasta METSO-toimenpideohjelmasta ja sen tarjoamista suojeluvaihtoehdoista ja niiden rahoituksesta. Tiedottamalla METSOn mahdollisuuksista metsien suojeluun ja tarjoamalla kiinnostuneille tukea ja asiantuntemusta pyrittiin Salon seudulle saamaan 20 uutta pysyvää (luonnonsuojelulain toteutuskeinot) luonnonsuojelualuetta tai määräaikaista (KEMERA:n toteutuskeinot) ympäristötukikohdetta. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli nopeuttaa METSO-rauhoitushakemusten käsittelyketjua (maanomistajan tekemästä ehdotuksesta aina rauhoitusalueen perustamiseen) laajan yhteistyöverkoston ja asiantuntijapalveluiden avulla. Yhteistyöverkon vahvistaminen paikallisten metsäalan toimijoiden ja viranomaisten välillä kuului myös hankkeen keskeisiin tavoitteisiin. Ympäristö- ja luontotietouden lisäämiseen kuntalaisten ja metsänomistajien keskuudessa pyrittiin etenkin luontoretkien avulla. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi hankesuunnitelmaan kuului mm. seuraavia toimenpiteitä: tiedotussuunnitelman laatiminen hanke järjestää 3 puustoisiin perinnebiotooppeihin ja METSO-rauhoituksiin liittyvää koulutusseminaaria METSO-ilta salolaisille, jossa markkinoidaan yrityksille mahdollisuutta osallistua METSOohjelmaan 10 asiantuntijaohjattua METSO-retkeä vuoden 2012 aikana (lisäksi yksi retki v jatkokaudella) hanke osallistuu vähintään kolmeen yhteistyökumppaneiden (MTK, Metsäkeskus, V-S ELYkeskus) järjestämään seminaariin tai koulutukseen lehti-, radio- ja tv-juttuja SALOMETSO-blogi, esittely kaupungin nettisivuille, sähköpostilista METSO-esimerkkikansio yhden maanomistajan kanssa hanke osallistuu Salon alueen yleisötapahtumiin Sivu 3

7 Tulokset ja vaikutus Hankkeen tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin hyvin. Jotkin määrälliset tavoitteet, kuten 20 uutta METSO-suojelukohdetta, jäivät hankkeen päättymisajankohtaan mennessä saavuttamatta, mutta toisaalta jotkin tavoitteet myös ylitettiin. Hankkeen neuvonnassa oli kaikkiaan 22 kohdetta. Hankkeen toiminta-aikana Salon suojelualueiden verkosto laajeni, kun yhdeksän uutta luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettua METSO-kohdetta (n. 42 ha) sai suojelupäätöksen. Koska METSO-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen, voi metsänomistaja vetäytyä sopimuksen hyväksymisestä vielä tarjouksen saatuaankin. Hankkeen toiminta-aikana kolme metsänomistajaa päätti jättää suojelusuunnitelman hautumaan tai jätti tarjouksen hyväksymättä. Hankkeen päättyessä yhdeksän muuta kohdetta (yhteensä noin 70 ha) odotti tarjousta tai maanomistajan päätöstä tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Mikäli nämä keskeneräiset kohteet saavat suojelupäätöksen, on hankkeen myötä Salon seudulle syntynyt noin 120 hehtaarin verran uutta suojelumetsää. Uusien kohteiden perustamisella parannettiin Salon suojelualueverkostoa ja niillä on myös sosiokulttuurista arvoa, joka hyödyttää paitsi salolaisia, myös Salossa viihtyviä matkailijoita. Vaikka hankkeen tavoite suojelukohteiden osalta jäi saavuttamatta (9/20), oli suojeluun tarjottujen kohteiden suuri kokonaispinta-ala hyvä osoitus siitä, että tämän tyyppisellä paikallishankkeella voidaan tehostaa METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja lisätä uskoa toimenpideohjelman toimivuuteen. Hankkeessa tehdyllä intensiivisellä tiedotuksella voi olla erityistä merkitystä ns. myöhäisten herääjien kannalta, jolloin positiivisten vertaisesimerkkien (METSO-ohjelmaan lähteneet tyytyväiset metsänomistajat) julkituominen saa suojeluvaihtoehtoa harkinneet metsänomistajat toimimaan ja tarjoamaan kohteita ohjelmaan. Jotta hankkeen pitkäaikaisia vaikutuksia voisi arvioida, tulisi uusien METSO-kohteiden tarjouspyyntöjen määrään Salon seudulla tarkastella uudelleen muutaman vuoden kuluttua. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN, LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 1. METSO-tietoa metsänomistajille Hankkeen tiedottamisen avulla välitettiin METSO-tietoa tehokkaasti paikallisnäkökulma huomioiden ja tällä tavoin voitiin tukea samalla METSO-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Valtaosa maanomistajista on kuullut METSO-ohjelmasta jo aiemmin, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltään, naapureilta, tuttaviltaan tai ohjelmaa koskevista uutisista tiedotusvälineissä. METSO-kohteiden tarjonnan lisäämisessä onkin olennaista se, että maanomistajat, joille toimenpideohjelma on tuttu, mutta jotka syystä tai toisesta eivät ole kokeneet asiaa omakseen, saisivat tarkentavaa lisätietoa ohjelman mahdollisuuksista. Tiedon lisäksi tärkeää on myös kuulla vertaiskokemuksia toisilta maanomistajilta, jotka ovat tarjonneet maitaan METSO-ohjelmaan, sillä suojelupäätöksen tekemisessä on usein kysymys luottamuksesta toimenpideohjelmaa kohtaan. Erityisesti retkillä tarjottujen luontoelämysten ja tietouden avulla hanke lisäsi suojelumyönteistä ilmapiiriä ja kiinnostusta osallistua luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Asiatiedon tarjoaminen metsäluonnon monimuotoisuudesta, elinympäristöjen uhanalaisuudesta ja metsien suojelun merkityksestä uhanalaisten elinympäristötyyppien ja lajien suojelussa on tärkeää metsänomistajien suojelupäätöksenteon tueksi. Sivu 4

8 2. Retket ja seminaarit Hankkeessa järjestettiin 12 yleisöretkeä ja 3 seminaaria, joissa tarjottiin metsänomistajille, kuntalaisille ja kesäasukkaille tietoa METSO-ohjelmasta ja salolaisen metsäluonnon monimuotoisuudesta. METSO-aiheisia esitteitä, kuten Minun METSOni -esitettä on jaettu hankkeen tilaisuuksien lisäksi kirjastoihin ja muihin julkisiin paikkoihin. Koulutustilaisuuksia järjestäessä pyrittiin tekemään tiivistä yhteistyötä sekä paikallisten metsä- ja luontotoimijoiden kanssa (yhdistykset, hankkeet) että alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (V-S ELY-keskus, luonnonsuojelupiiri, WWF:n ja Tapion yhteishanke). Retkikohteet valittiin luonnonarvoiltaan tai maisemallisesti, virkistyskäytön ja kulttuuriarvojen kannalta merkittävistä kohteista. Ajatus noudattelee myös METSO-toimenpideohjelman periaatetta ohjelmaan sopivien kohteiden valinnassa. Seminaareissa perehdyttiin metsän monimuotoisuuden teemoihin ja sen edistämiseen kaupungin alueella tarkemmin eri näkökulmista (viranomaiset, yksityiset maanomistajat, lajistonsuojelu). Vastaavia tiedotushankkeita suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon, että retkistä ja luontoasioista on toimittajille tarjolla kiinnostavaa ja värikylläistä jutunainesta, etenkin, jos maanomistajia löytyy haastateltaviksi. Kokemuksiensa kertomisesta halukkaiden maanomistajien löytäminen auttaa aina hankkeen ulkoisen tiedottamisen tavoitteiden saavuttamisessa. Hanke välitti METSO-sanomaa myös osallistumalla erilaisiin näyttelyihin, kuten Heikolan talossa SALOMETSO-huoneessa järjestettyyn tiedotukseen. Salon lukion tiloissa järjestettiin YK:n kansainvälisenä Metsien päivänä maaliskuussa 2013 valokuvanäyttely, jossa esiteltiin monimuotoisen metsän rakennepiirteitä ja METSO-ohjelmassa ensisijaisesti toivottuja elinympäristöjä. Valtaosa valokuvanäyttelyn kuvista oli koordinaattori kuvannut Salossa hankkeen retkillä ja retkien suunnittelumatkoilla tai maanomistajan neuvontatilanteissa ja osa kuvista oli koordinaattorin omia vapaa-ajalla kuvattuja metsäkuvia, jotka teemaltaan sopivat näyttelyyn. Lisäksi hanke osallistui Häntälässä pidettyyn tiedotustilaisuuteen sekä Metsä- ja luontoiltaan Salon lukiossa. 3. Tiedotusta sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä Ulkoisen tiedottamisen tarpeisiin perustettiin SALOMETSO2012-blogi, jossa käsiteltiin METSOohjelmaa ja julkaistiin retkillä ja tarjotuissa kohteissa otettuja luontokuvia havainnollistamaan, miltä toimenpideohjelmaan toivotut kohteet voisivat näyttää. Blogissa mainostettiin myös hankkeen tilaisuuksia sekä muita metsänsuojeluun liittyviä tapahtumia. Hankkeelle ei perustettu omaa sähköpostiryhmää, vaan hankkeen tiedotteita ja tilaisuuksien mainoksia lähetettiin muiden toimijoiden sähköpostilistoille välitettäväksi. Lehtijuttuja hankkeeseen liittyen julkaistiin kymmenen kappaletta ja lisäksi lehdet kirjoittivat lukuisia puffeja tilaisuuksista ja retkistä tiedotteiden ja vinkkien perusteella. Pääasiassa juttuja tekivät paikalliset lehdet, mutta myös ME-lehdessä (Ykkösbonus-asiakkaille lähetettävä aikakauslehti) oli sekä tietoa hankkeesta että hankkeen kautta saatu maanomistajan haastattelu. Hankkeesta kerrottiin myös radiohaastattelussa ja TV-uutislähetyksessä. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN, LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 1. Tukiryhmä Hankkeelle perustettiin tukiryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot pidettiin ajan tasalla hankkeen etenemisestä pääosin sähköpostin ja tukiryhmäkokousten avulla. Sivu 5

9 Toteuttajaorganisaation (Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön) sisällä pidettiin suunnittelupalavereja ja koordinaattori esitteli hankkeen saavutuksia tarpeen mukaan yksikön viikkopalavereissa. Tukiryhmälle ja rahoittajille on tiedotettu hankkeen tulevista suunnitelmista ja tilaisuuksista. Tukiryhmän jäsenten kanssa on käyty pienryhmissä tai yksittäin keskusteluja ja ideariihiä tilaisuuksien järjestämisestä mahdollisimman usein. 2. Yhteistyöverkostot ja tiedonkulku asiantuntijatahojen välillä Tiedonkulun nopeutta ja esteettömyyttä asiantuntijatahojen välillä parannettiin luomalla ja vahvistamalla yhteistyöverkostoja. Hanke toi yhteistyötahoille myönteistä julkisuutta seminaarien ja lehtijuttujen avulla. Yhteistilaisuuksien järjestäminen oli tehokas tapa lisätä aitoa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tilaisuuksissa hyödynnettiin kunkin järjestäjätahon verkostoja mm. mainonnassa, tilaisuuden suunnittelussa, puhujien ja oppaiden kutsumisessa sekä jaettiin taloudellisia kustannuksia. Koulutustilaisuuksista kertovassa osiossa mainitaan kunkin tilaisuuden yhteistyökumppanit. Muu yhteistyö tarkoittaa pääasiassa maanomistajien asian edistämistä ja neuvontaa yhdessä, kuten metsänhakkuu- ja suojelualuerajauksen sovittaminen yhteen sekä metsänhoitoyhdistyksillä olevan luontotiedon ja aluetuntemuksen saaminen hankkeen edistämiseen. Hanke on maksatushakemuksissa ja raporteissa antanut viranomaisille ja toimintaryhmälle näiden ohjeiden mukaiset tiedot hankkeen toiminnasta. Hanke esitteli toimintaansa Salon eri tahoille Salon kaupungin intranet- ja internet-sivuilla, blogissa sekä yleisötilaisuuksien ja sähköpostiviestien muodossa. 3. Viestintämateriaalit ja viestintäohjeiden noudattaminen Kaikissa tiedotteissa, mainoksissa ja esitelmämateriaaleissa mainittiin rahoituslähde (Leader-logo ja EU-lippu) ja noudatettiin viestintäohjeita. Lehtihaastattelujen yhteydessä toimittajille kerrottiin myös kyseiset asiat, mutta toimituksessa tiedot oli saatettu jättää laittamatta lehteen. Hanke sai apua tiedottamiseen Salon kaupungin viestintäosaston ammattilaisilta mm. internet-sivuille tulevien tapahtumamainosten laittamisessa ja kaupunkitiedotteiden ilmoitusten julkaisemisessa. RAPORTOINTI JA SEURANTA Hankkeessa tehtiin vuonna 2012 kaksi maksatushakemusta ja loppumaksatushakemus tehtiin vuonna Niiden yhteydessä on raportoitu hankkeen etenemisestä. Tukiryhmän kanssa pidettiin säännölliset kokoukset ja viestittiin hankkeen keskeisistä tapahtumista. Hankkeesta on toimitettu myös vuosiraportti ja toteumaraportti vuodelta 2012, joten hankkeen raportointi on tehty hanketukipäätöksen edellyttämällä tavalla. TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT 1. Muutokset hankesuunnitelmaan Hankkeessa tehtiin kaksi muutoshakemusta vuoden 2012 aikana. Ensimmäinen koski työhuonevuokraan varatun tuen siirtämistä kirjanpitoon, koska Salon kaupungin kirjanpito ulkoistettiin kesäkuussa 2012 Kunnan Taitoa Oy:lle. Toteuttajaorganisaation sisäistä kulua työhuonevuokrasta ei hankkeesta kustannettu ollenkaan. Kirjanpitopalveluita ei lopulta kuitenkaan veloitettu hankkeelta, sillä ilmeni, että kaupungilla oli maksuttomuudesta siirtymäaikaa koskeva sopimus yrityksen kanssa. Sivu 6

10 Kirjanpidosta ja maksatushakemuksen tekemisestä syntyi kuitenkin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön vakituisen työntekijän palkkakuluja. Toisessa muutoshakemuksessa haettiin koordinaattorin työsuhteen pidentämistä kolmella kuukaudella ja toteutusajalle kuukauden mittaista lisäaikaa eli maaliskuuksi Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan koordinaattorin työ olisi päättynyt vuoden 2012 lopussa ja hanke olisi jatkunut helmikuun loppuun ilman koordinaattoria. Lisäaikaa kuitenkin tarvittiin mm. kohteiden neuvontaan, METSO-kansion tekemiseen ja raporttien kirjoittamiseen. Yksityisen rahoituksen määrä oli jäänyt tavoitteesta, joten tukirahaa pyydettiin säätiöiltä ja yhdistyksiltä hankkeen jatkokuukausia varten. 2. Rahoitus suuria sekä pienen pieniä haasteita Yksityisen rahoituksen kerryttäminen hankkeen toiminnan aikana oli yksi hankkeen haastavimmista tehtävistä. Epävarmuus rahoituksen lopullisesta määrästä hankaloittaa hankkeen toteuttamista etenkin alkuvaiheessa, joten suuriin kuluihin, kuten kalliisiin asiantuntijapalkkioihin tai tilavuokriin suhtauduttiin varovaisesti. Koordinaattorin työajasta rahoituksen varmistamiseen ja esimerkiksi mahdollisten rahoittajatahojen kartoittamiseen ja yhteydenottoon kuluu kallista aikaa. Myös koulutusretkien osallistujamaksujen kerääminen jokaiselta osallistujalta erikseen on aikaa vievää ja käytännössä erittäin hankalaa. Jos osallistumismaksut kerätään antamalla jokaiselle osallistujalle lasku, on heiltä pyydettävä osoitteet ja henkilötunnukset, jotta kaupungin laskutusjärjestelmä voi laatia ja lähettää laskun. Luontoretkille osallistutaan usein hetken mielijohteesta, säästä tai muista menoista riippuen, joten tietojen kerääminen ilmoittautumisen yhteydessä voi jopa karsia osallistujia. Laskutusvaihtoehto tuntui kömpelöltä toteuttaa, etenkin, kun retkillä liikuttiin joko bussilla tai omilla autoilla, useimmiten ilman kokoontumistilaa, jossa nämä aikaa vievät henkilötietojen keräämiset olisi voinut suorittaa. Joillakin retkillä oli sateisen sään vuoksi lähes mahdotonta jakaa edes paperisia esitteitä, ja osallistujalistan kirjoittamisen kanssa oli kosteusongelmia mm. Luonnonkukkien päivän retkellä, jolloin satoi kaatamalla vettä. Hankkeessa päädyttiin keräämään osallistujamaksut käteisenä, mikä sekin oli jokseenkin työlästä. Koordinaattorilla tuli rahastusta varten olla jokaisella retkellä mukanaan pieni vaihtorahakassa, jota ei edes yritetty järjestää mutkikkaasti kaupungin taholta, vaan koordinaattori järjesti sen itse. Osallistumismaksu oli 12 euroa, joten vaihtorahoina tuli olla kolikoita. Rahastus suoritettiin yleensä bussissa retkikohteeseen ajettaessa ja samalla jaettiin mainoslehtisiä ja kerättiin nimet osallistujalistaan. Toisinaan osallistujia tuli retkikohteeseen omilla kulkuneuvoillaan, jolloin osallistujalistaa kierrätettiin myöhemmin uudelleen. Ymmärrettävästi kolikkopussin ja kerättyjen osallistumismaksujen säilyttäminen ja kantaminen luontoretkellä oli haastavaa. Osallistujat olivat varautuneet hyvin retkimaksujen maksamiseen käteisellä, joten sen suhteen ei tullut ongelmia. Hyvin harvoin jouduttiin käymään keskusteluja retkimaksun alennuksista, jota saatettiin toivoa esimerkiksi sillä perusteella, että retkeilijä ei ollut osallistunut yhteiskuljetukseen vaan tullut omalla autolla. Rahat tilitettiin retkikohtaisesti toimittamalla ne Salon kaupungintalossa sijaitsevalle talousosastolle. Hankkeen kokemus oli, että osallistumismaksujen kerääminen yksittäisillä luontoretkillä on hieman kaoottista verrattuna vaikkapa kurssiin, joka järjestetään kurssikeskuksessa tai koulutustiloissa. Lisäksi pienikin osallistumismaksu näyttäisi vaikuttavan osallistumisinnokkuuteen, sillä hankkeen retkistä suosituimpia olivat ne, joilla yhteistyökumppanit olivat maksaneet osallistumismaksut hankkeelle. Maksullisista retkistä suosituin oli Särkisaloon kohdistunut retki, jonne osallistui 12 maksavaa retkeilijää (oppailta ja kohteen maanomistajalta ei maksua pyydetty). Sivu 7

11 3. Hankkeen kesto ja aikataulutus Hankkeen kestoon haettiin muutosta, koska kaikkia tavoitteita ei ehditty vuodessa toteuttamaan. Metsänsuojeluun liittyvässä runsaasti retkiä sisältävässä hankkeessa toiminta oli vilkkainta kesäkuukausina. Kesä oli paras ajankohta myös metsänomistajien neuvontaan, sekä luonnon että metsänomistajien lomien vuoksi, joten hankkeessa oli tuolloin monta rautaa tulessa. Hankkeelle olisikin ollut eduksi, jos sen kesto ja/tai alkamisajankohta olisi ollut toinen. Esimerkiksi 1,5-2- vuotisessa hankkeessa olisi toteutusaikaan sisältynyt kaksi kesää, mikä olisi purkanut ruuhkaa. Nyt maanomistajien neuvonta saattoi joutua väistymään koulutusretkien vuoksi myöhempään ajankohtaan. Hankkeessa tehtiin yhteensä kolme maksatushakemusta, mikä on näin lyhyessä hankkeessa paljon. Ensimmäinen maksuhakemus tehtiin, kun haettavia kustannuksia oli kertynyt lähinnä koordinaattorin palkoista, matkoista sekä toimistokuluista, mutta ei varsinaisesti hankkeen toimenpiteistä. Hakemuksen tekeminen jo alkuvaiheessa katsottiin kuitenkin olevan tarpeellista, jotta nähtäisiin, kuinka hakuprosessi sujuu ja ovatko kertyneet kulut olleet tukikelpoisia. Toinen maksuhakemus tehtiin syksyllä, kun suurin osa kuluista oli syntynyt, lukuun ottamatta loppuvuoden palkkakustannuksia. Kaikki ensimmäisessä ja toisessa maksuhakemuksessa haetut kulut olivat hankepäätöksen mukaisia ja ne korvattiin hankkeelle. Jälkikäteen voi arvioida, että koska hakemuksien tekemiseen ja lisäselvityksiin kuluu rutkasti aikaa, olisi maksatusta kannattanut lykätä myöhemmäksi ja tehdä vain yksi hakemus syksyllä ja toinen hankkeen loputtua. Mutta yhteistyö hankkeen ja Ykkösakseli ry:n sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa sujui erittäin hyvin, ja hanke sai apua ja neuvoja hakemuskiemuroihin aina sitä tarvitessaan. Viimeinen maksuhakemus valmistui kesäkuussa 2013 pääosin Salon kaupungin vakituisen työntekijän Pirkko Isoviita-Reimanin tekemänä (ja koordinaattorin vapaaehtoisella pienellä avustuksella). Maksuhakemusten teosta voisi yleisesti todeta, että vähäisten toimintakulujen, kuten kopiokulujen tai kokouskahvien, kohdalla maksatuspapereiden laatiminen vie hankkeelta ja muulta henkilökunnalta paljon maksettua aikaa, jolloin ollaan helposti tilanteessa, että työ on tullut kalliimmaksi kuin takaisin saatu tuki. Hankkeiden pienten kulujen hakemisen yksinkertaistaminen tulevina rahoituskausina on varmasti tarpeen. Raportointiin olisi kannattanut varata enemmän aikaa. Tammikuun lopussa Ykkösakseli ry.:lle toimitettiin vuosiraportti 2012 ja hankkeen seurantaraportti saatiin valmiiksi maaliskuussa hankkeen päätteeksi. Seurantaraportti olisi voinut käydä loppuraportista, mutta koordinaattorin aika loppui kesken, eikä kaikkea tietoa saatu kasattua hyväksi kokonaisuudeksi siihen mennessä. Viimeisten kahden-kolmen toimintakuukauden aikana olisikin ollut syytä keskittyä vain raportoimiseen, mutta käytännössä hankkeen toimenpiteitä, kuten (retki, valokuvanäyttely, maanomistajien neuvonta) tehtiin aivan viime metreille saakka raporttien kirjoittamisen lomassa. METSO-esimerkkikansio jäi ajanpuutteen vuoksi kesken. Syksyllä 2012 selvitettiin voisiko hankkeeseen tulla harjoittelija, jolle kansion tekeminen olisi ollut napakka harjoitustyö sisältäen tekstintuottamista, kuvankäsittelyä ja ekologisen tiedon kokoamista kohteen luontoarvoista. Suurin osa materiaalista ehdittiin koota hankkeessa. Harjoittelijoita ei kuitenkaan ollut tarjolla ja kansion teko viivästyi. Hankkeen loppuvaiheessa selvitettiin esimerkkikohteelta löytyneen simpukan lajia ja arveltiin, että se saattaisi olla vuollejokisimpukka. Kohteella ollaan tekemässä lisäselvityksiä kesällä 2013, joten esimerkkikansio viimeistellään vapaaehtoistyönä hankkeen päättymisen jälkeen ja julkaistaneen SALOMETSO2012-blogissa. Sivu 8

12 4. Taustatuki Retkien ja seminaarien suunnitteluun ja järjestämiseen oli helppoa saada apua, sillä tukiryhmäläisillä ja heidän verkostoillaan oli tarjota paikallistietoa, hyviä neuvoja ja käytännön apua. Salon kokoisessa kunnassa on monipuolisesti kiinnostavia kohteita retkitarkoituksiin, ja teemoja vaihtelemalla saatiin lisää sisältöä tarjottavaksi yleisölle ja tiedotusvälineille. Tiedotusvälineiden kiinnostus olikin helppo herättää juuri erilaisten luontoretkien avulla. Ympäristö- ja luontoasioihin liittyvien tiedonvälityshankkeiden toteuttamisen kannalta on erinomaista, jos toiminta-alueella on valmiina jonkinlainen luonto- ja ympäristöpuolen infrastruktuuri, jolta hanke voi ponnistaa. Salossa on erittäin aktiivista luonnonsuojelun ja maaseudun toimijoiden yhdistystoimintaa, metsien suojeluun panostava säätiö sekä entuudestaan vahva toimintakulttuuri ympäristöhankkeissa. Salon alueen kuntien yhdistyttyä on yhdistysten välinen yhteistyö tullut entistä läheisemmäksi. SALOMETSO-hankkeelle tästä koitui hyötyä, jota on vaikeaa määritellä raporttiin, mutta joka tuntui mm. yhteistyön helppoudessa ja mutkattomuudessa. Vastaavasti hankkeesta on mitä todennäköisimmin ollut hyötyä yhteistyökumppaneille, mutta se on samalla tavoin vaikeasti osoitettavissa. Vaikka Salon ympäristötoimella on vankka historia ympäristöhankkeiden hallinnoijana, on jokainen hanke rahoitusmuodoltaan ja tavoitteiltaan yksilöllinen, ja tästä syystä SALOMETSO-hankkeessa toisinaan kärsittiin kokemuksen ja tiedon puutteesta. Hankkeen loppuvaiheissa löytyi vertaistukea toisesta Salon kaupungissa toimivasta Leader-hankkeesta (AKVA-hanke), mutta käytännön vinkkejä olisi kaivattu jo aiemmin. Esimerkiksi kirjanpidon osalta oli pitkän aikaa epäselvyyttä joistakin yksityiskohdista, kuten arvonlisäveron hakemisesta ja verollisten summien näkymisestä rahoittajalle toimitetussa pääkirjassa. Olisi toivottavaa, että hankkeen koordinaattoreille järjestettäisiin enemmän yhteistoimintaa. Kerran kuukaudessa tai kahdessa toistuvat projektikokoukset voisivat olla erinomainen tapa välittää kokemuksia ja tietoa, sekä estää tilanteita, jossa jokainen koordinaattori keksii pyörän uudelleen. Kustannussyistä mieleen tulee varmasti vaihtoehto sähköisestä tiedonvälityksestä projektien välillä. Kaupungin intranet oli mullistuksen kourissa melkein koko hankkeen ajan, joten SALOMETSO:n kokemus sen käyttämisestä tähän jäi vähäiseksi. Uudessa intranetissä oli projekteille sivusto, jonne hankkeista kerättiin perustiedot, mutta sivusto jäi hieman etäiseksi eikä sinne muistettu päivittää hankkeen jatkoaikaa. Ehkä intranetistä kuitenkin on tuleville hankkeille enemmän hyötyä, joskin henkilökohtaisesta ryhmätapaamisesta projektiväen kesken voi uskoa olevan konkreettisempaa apua, sillä nettisivustojen kanssa ongelmaksi muodostuu aina sisällön tuottaminen ja ajantasaistaminen (kuka tekee?). SALOMETSO-hankkeen koordinaattorin työtilat sijaitsivat Halikon virastotalolla ympäristönsuojeluyksikön yhteydessä, jolloin ympäristöalan osaajien tuki oli lähettyvillä. Sijainti saattoi kuitenkin jonkin verran haitata tiedonkulkua ja näkyvyyttä hankkeen ja kaupungin välillä (molempiin suuntiin), sillä hankkeelle tuli melko harvoin asiaa Salon keskustassa sijaitsevalle kaupungintalolle. Viestintä- ja talousosaston kanssa viestittiin pääasiassa sähköpostilla ja puhelimitse, mikä toimi mainiosti. On kuitenkin vaikeaa arvioida, olisiko jokin ollut toisin, jos hankkeen työpiste olisi sijainnut kaupungin keskustassa. Tukiryhmän kokoonpanon koettiin vastaavan hankkeen tarpeita erittäin hyvin. Tukiryhmän jäsenistä oli paljon apua käytännön järjestelyissä sekä tiedonvälittämisessä. Metsäasioiden kanssa tekemisissä olevien tahojen tuominen yhteen hankepalaverien merkeissä tuki vahvasti tavoitetta tiedonkulun parantamisesta. Myös rahoitusasioita ja muutoshakemuksia käsiteltiin tukiryhmän kokouksissa, mutta pääpaino oli toiminnan suunnittelussa. Hankesuunnitelman muutokset olivat keveitä toteuttaa, kun tukiryhmän ei välttämättä tarvinnut kokoontua päättämään asioista, mikä näin lyhyessä ja pienellä budjetilla pyörivässä hankkeessa oli varmasti järkevää. Sivu 9

13 Toteutuksen organisaatio Hankkeen toteuttajana oli Salon kaupunki. Muut toteuttamiseen osallistuneet tahot olivat Varsinais- Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen MTK, Metsänomistajien liitto (Länsi-Suomi), Salon alueen metsänhoitoyhdistykset, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Museovirasto, Ykkösakseli ry., Salon luonnonmetsäsäätiö ja Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys. Kaupunki palkkasi julkisen haun kautta hankkeelle projektikoordinaattoriksi FM Niina Ruuskan, jonka työsuhde ympäristösuojeluyksikössä alkoi Projektikoordinaattorin työajasta 100 % tehtiin hankkeelle. Työsuhteen oli alun perin määrä olla vuoden mittainen, mutta toisessa muutoshakemuksessa haettiin hankkeelle sekä työsuhteelle jatkoaikaa saakka. Projektikoordinaattorin työpiste sijaitsi Salon kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tiloissa Halikossa (Hornintie 2-4, Halikko). Kirjanpidosta huolehti kaupungin kirjanpidosta vastaava yksikkö ( alkaen kaupungin ja hankkeen kirjanpito siirtyi Kunnan Taitoa Oy:lle) sekä lupasihteeri Pirkko Isoviita- Reiman ympäristönsuojeluyksiköstä. Hankkeen toiminnan suunnittelussa olivat tiiviisti mukana vs. ympäristötoimenjohtaja Pirjo Uusitalo ja ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi sekä 1.9 alkaen ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko. Suunnittelupalavereja hankkeen toiminnan osalta pidettiin 27.1., 4.4., 11.5., 18.5., 15.6., ja Hankkeelle perustettiin tukiryhmä, jonka tehtävänä oli neuvoa, auttaa ja valvoa hankkeen edistymistä hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Vuonna 2012 kokoukset olivat 2.2., 8.3., ja ja vuonna ja Tukiryhmän kanssa pidettiin yhteyttä myös sähköpostin välityksellä. Tukiryhmän jäsenet Pirkko Paranko, ympäristötoimenjohtaja, Salon kaupunki ( alkaen) Pirjo Uusitalo, vs. ympäristötoimenjohtaja, Salon kaupunki Anne Kari-Nummi, ympäristönsuojelutarkastaja, Salon kaupunki Iiro Ikonen, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus Hannu Heikkilä, erityisasiantuntija, Suomen metsäkeskus Maarit Teuri, toiminnanjohtaja, Ykkösakseli ry. Satu Mikkonen-Hirvonen, erikoissuunnittelija, Museovirasto Jaakko Halkilahti, johtokunnan pj., MTK-Varsinais-Suomi Saija Teinilä, tuottajayhdistyksen pj., MTK-Varsinais-Suomi, Salon seudun yhdistys Markus Nissinen, ympäristöpäällikkö, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Saija Porramo, metsäkoordinaattori, Varsinais-Suomen luonnonsuojeluliitto Juhani Karhumäki, puheenjohtaja, Salon luonnonmetsäsäätiö Jarmo Markkanen, hallituksen jäsen, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Heljä Juuti, alueneuvoja, Metsänhoitoyhdistys KiiKisSuo Sivu 10

14 Toimenpiteet TIEDOTUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Koordinaattori laati hankkeen alkuvaiheessa tiedotussuunnitelman, jossa oli luonnosteltu seminaarien ja retkien sisältöä ja ajankohtia, blogin tavoitteita ja sisältöä sekä muita tiedottamisen yksityiskohtia. Tiedotussuunnitelma lähetettiin Ykkösakseli ry.:lle ensimmäisen maksatushakemuksen yhteydessä. Muutoksia tiedotussuunnitelmaan tehtiin hankkeen kuluessa tarpeen mukaan. Muun muassa pidettäväksi suunniteltua Metso-iltapäivää ei Salon kaupungin säästötalkoiden vuoksi järjestetty (kaupungintalo oli suljettuna heinäkuun ajan). Lisäksi tiedotussuunnitelman laatimisen jälkeen kävi ilmi, että Salon kaupunki järjesti kesätorstaisin iltatorin yhteydessä mainostettavia retkiä Salon alueen matkailu- ja kulttuurikohteisiin, joten kilpailevaa tarjontaa olisi samalle päivälle ollut liiaksi. TIEDOTTEET, LEHTIJUTUT JA HANKKEEN ESITTEET Tammikuussa 2012 koordinaattori teki hankkeesta tiedotteen, joka lähetettiin Salon kaupungin tiedotusyksikön laatiman medialistan sisältämille tahoille (valtakunnalliset ja paikalliset lehdet, radioja tv-kanavat sekä muut tiedonvälityskanavat) ja hankkeen yhteistyötahojen sähköpostilistoille. Tiedotteita tehtiin myös tarpeen mukaan kesän retkistä ja seminaareista. Toimittajille lähetettiin tiedotteita myös henkilökohtaisesti ja tarjottiin juttuvinkkejä hankkeen tilaisuuksista ja METSOohjelmaan liittyen. Yleisöretket ja maanomistajahaastattelut kiinnostivat tiedotusvälineitä eniten ja juttuja tehtiin hankkeen aikana runsaasti. Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan 10 lehtijuttua paikallislehtiin, alueellisiin lehtiin sekä radio- ja tv-juttuja mahdollisuuksien mukaan. Koordinaattori oli suoraan yhteydessä paikallislehtiin (SSS, PSS, Salonjokilaakso) ja näissä lehdissä onkin ollut lukuisia artikkeleita sekä tiedotteiden pohjalta tehtyjä puffeja. Tiedotteita on lähetty sähköpostissa massajakeluna Salon kaupungin viestintätiimin koostamalle medialistalle, johon kuuluu valtakunnalliset mediat sekä erityisesti metsäalan lehdet. Yhteistyökumppanit, kuten V-S ELY-keskus, edistivät hankkeen näkyvyyttä antamalla lehdille juttuvinkkejä hankkeesta. BLOGI, INTERNET-SIVUT JA HANKKEEN ESITTELY SALON KAUPUNGIN INTERNET- SIVUILLA Tammikuussa perustettiin hankkeelle blogi blogspot-palveluun ja luotiin esittelysivu Salon kaupungin internet-sivuille ympäristönsuojeluyksikön sivuston yhteyteen. Internet-sivulla oli hankkeen kuvaus ja yhteystiedot sekä linkki blogiin. Sivu säilyi muuttumattomana hankkeen ajan ja uusin tieto löytyi blogista, jossa koordinaattori julkaisi säännöllisesti tietoa hankkeen tulevista tapahtumista ja tietopaketteja METSO-ohjelmasta. Hankkeen loppuun mennessä blogissa julkaistiin 25 tekstiä, joista löytyy runsaasti linkkejä METSO-aiheisille sivustoille (mm. metsonpolku) ja yhteistyökumppaneiden sivustoille. Blogistekstien aiheina oli mm. hankkeen käynnistyminen, Tapanin myrskytuhometsien tarjoaminen METSO-ohjelmaan, Museoviraston ohjeistus muinaismuistoja sisältävillä myrskytuhoalueilla ja retkien mainokset ja raportit. Blogissa julkaistiin runsaasti kuvamateriaalia, jota koordinaattori tuotti retkillä ja tarjottuja kohteita katselmoidessaan. Kuvilla pyrittiin tuomaan esille Salon alueen arvokkaita ja METSO-ohjelmaan sopivia luonto- ja virkistyskohteita. Sivu 11

15 Blogin osoite: Internet-sivu: Kuva 1. Tilasto SALOMETSO2012 -blogin katseluista touko-kesäkuun vaihteessa Kävijämäärässä näkyvä hyppäys ajoittuu Kirjakkalan seminaarin mainoksen ilmestymisen yhteyteen. Kuva 2. Tilasto blogin katselusta loka-marraskuussa Kuva 3. Tilasto blogin katselusta koko ajalta. Kävijöitä on ollut vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Sivu 12

16 Blogin on tarkoitus toimia jatkossakin metsänsuojeluasioiden tietolähteenä sekä salolaisten metsänomistajien väylänä valtakunnallisen METSO-tiedon pariin. Blogin ylläpitäjää hankkeen päätyttyä pohdittiin tukiryhmässä, mutta päädyttiin ratkaisuun, että blogia ei päivitetä hankkeen päätyttyä lukuun ottamatta hankkeen loppuraportin nettiversion julkaisemista. Blogi palvelee kuitenkin metsänomistajia ja muita salolaisia vielä vuosia eteenpäin. Blogissa on kerrottu selkeästi, että hanke on päättynyt ja neuvottu mihin METSO-ohjelmasta kiinnostuneiden metsänomistajien tulee jatkossa ottaa yhteyttä asian viemiseksi eteenpäin (ELY- ja Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja V-S luonnonsuojelupiiri). Hankkeelle ei perustettu omaa Facebook-sivustoa, mutta METSO-ohjelman virallinen sivusto 1001 tapaa tykätä metsästä mainosti hankkeen tapahtumia etukäteen ja raportoi jälkikäteen. Sivustolla on reilusti yli tuhat tykkääjää, joiden sivulla päivitykset näkyvät. METSO-ohjelman virallisella internetsivustolla, Metsonpolulla, SALOMETSO-hanke näkyi Kirjakkalan seminaarin mainoksessa ja Metsontekijät-palstalla, jossa on luettavissa koordinaattorin haastattelu. Kuva 4. Retkimainoksen kuvitusta kaupunkitiedotteessa. Kuva: Niina Ruuska. KAUPUNKITIEDOTE Kaikkiin Salon alueen talouksiin jaettavassa, noin kerran kuukaudessa ilmestyvässä kaupunkitiedotteessa pyrittiin julkaisemaan säännöllisesti tietoa hankkeesta ja tulevista tapahtumista. Tiedotteen etuna oli sen laaja levikki ja maksuttomuus viestintäkanavana. Sivu 13

17 Taulukko 1. Hankkeen lehtijutut, radio- ja TV-jutut. Pvm lehti/tv/radio Otsikko vko 16 Takaisin luontoon -radio-ohjelma SALOMETSOn koordinaattorin haastattelu Salon Seudun Sanomat Tapani-myrsky runteli myös muinaisjäännöskohteita, Metsoon haluavienkin on oltava tarkkoja myrskypuiden kanssa Salonjokilaakso SALOMETSO-hanke monimuotoisten metsien puolesta Metsontekijät-juttusarja: Projektikoordinaattori Niina Ruuska, Salon kaupungin SALOMETSO-hanke (haastattelu) METSO/metsontekijat/metsontekijat.php Salon Seudun Sanomat "Lapselle syntyy luontosuhde, kun siihen annetaan mahdollisuus" Salon Seudun Sanomat Luonnonkukkien päivä oli menestys Perniössä Me-lehti Maisema myrskyn jälkeen ja kainolojutut: Suojelisinko oman metsäni" ja "Vapaaehtoista metsiensuojelua" V-S uutiset, YLE Uutinen (avausuutinen) Hyyppärän kasvien siirtoistutuksesta Perniönseudun Lehti Metsänomistajia houkutellaan suojelualueiden perustajiksi Perniönseudun Lehti Mökkiläisten maista toivotaan laidunmaata karjalle Salon Seudun Sanomat Puffi seminaarista Salonjokilaakso Ympäristöministeri Niinistö Metso-seminaariin Saloon Salon Seudun Sanomat Salossa vireillä miljoonaluokan metsäkauppa Salonjokilaakso Syksyinen geologinen teemaretki Kiikalan Kaskistonnummella sai salolaiset samoilemaan Salon Seudun Sanomat Metsänomistajat innostuivat Metsosta, Lapsuuden metsästä METSO-metsä Sivu 14

18 Hankkeen järjestämät tilaisuudet SEMINAARIT Metsänomistajan aamupäivä METSOn kesäpäivä Kirjakkalassa METSO haltuun seminaari YLEISÖRETKET Jalopuulehto kevätasussa Retki Häntälän notkoille Miten valokuvaan metsän monimuotoisuutta METSO-retki ja Metsonpoikanen Luonnonkukkien päivän retki Meren äärellä Särkisalossa Kiikalan kierros Laiduntreffit Geologian päivän retki METSO haltuun -retki Hiljaisuuden päivän retki Yöretki Kuva 5. Metsänomistajan aamupäivä seminaarissa Franssin talossa. Puhujana Saija Porramo, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri. MUUT TILAISUUDET Heikolan talon SALOMETSO-huoneessa tiedotusta METSO-ohjelmasta ELY-keskuksen tiedotustilaisuus Häntälässä, Somerolla SSLY:n ja Salon luonnonmetsäsäätiön Metsä- ja luontoilta Salon lukion tiloissa järjestetty metsäkuvanäyttely, aamunavaus ja esitelmä kahdelle opetusryhmälle Sivu 15

19 TILAISUUKSISTA TIEDOTTAMINEN Kaupunkitiedote, Menovinkit-palstat sanomalehdissä (Salon Seudun Sanomat, Perniönseudun Lehti), osa tapahtumista ilmoitettiin myös Turun Sanomien Menovinkeissä nettisivuilla. Kaupungin sisäinen posti: julisteet kirjastojen ilmoitustauluille ja palvelupisteisiin eri puolille kuntaa. Mainokset lähetetty postissa keskeisimmille yhteistyökumppaneille ilmoitustaululle ripustettavaksi, myös tuttavapiiriä on valjastettu viemään mainoksia kauppojen seinille omilla kotikulmillaan. Sähköinen tiedotus: blogi, kaupungin nettisivut (etusivun Ajankohtaista-osio), sähköpostilistat (Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistyksen lista PEMA, MTK:n Salon seudun paikallisyhdistysten puheenjohtajille, tukiryhmän jäsenten kautta heidän edustamilleen organisaatioille), 1001 tapaa tykätä metsästä sivusto Facebookissa (METSO-ohjelman virallinen tiedotuskanava), Salon seudun sanomien (ja osin myös Turun Sanomien) menovinkeissä. SSS:n menovinkeissä on rajoitus, joka haittasi retkien ilmaisilmoittelua netissä: etukäteen ilmoittautumisia vaativia retkiä ei julkaista menovinkeissä. Sisäinen tiedotus: TakLu-radiohaastattelu kuunneltavissa Salon kaupungin intranetin, Santran, etusivulla, Santran vapaa-aika osiossa metsäaiheinen teksti ja linkit SALOMETSOn sivuille, mainosjulisteet Halikon virastotalossa ja Hornintien ilmoitustaululla. Kuva 6. Valokuvausretken mainos Salon kaupungin internet-sivulla ( Sivu 16

20 KOLME SEMINAARIA SALOSSA Hankkeessa järjestettiin kolme seminaaria, joiden kohderyhmänä olivat metsänomistajat. Seminaarit pyrittiin järjestämään hieman erilaisin teemoin ja ottaen huomioon ajankohdan, jolloin Salon seudulla tärkeä metsänomistajaryhmä eli maanviljelijät olisivat parhaiten tavoitettavissa. Tukiryhmältä saatiin vinkit kiireisimpien kevät- ja syystöiden ajoittumisesta, joten tilaisuudet pyrittiin järjestämään niiden ulkopuolella. Vertaiskokemukset eli omista suojelupäätöksistään kertovien metsänomistajien puheenvuorot lisäävät usein tilaisuuksien vetovoimaa kohdeyleisön silmissä. Vuoropuhelun lisääminen ja kokemusten vaihto metsänomistajien kesken olivat hankkeen tähtäimessä, joten seminaareihin ja retkille pyrittiin saamaan puheenvuoroja paikallisilta metsänomistajilta. Hankkeen tarjoaman neuvonnan aikana kuitenkin luotiin yhteyksiä metsänomistajiin ja heille tarjottiin mahdollisuutta tulla kertomaan kokemuksistaan, mutta halukkaiden puhujien löytäminen ei aina ollut helppoa. Hankkeeseen mukaan lähteminen ei saisikaan tarkoittaa sitä, että metsänomistajaa painostetaan jatkossa esiintymis- ja haastattelupyynnöillä. Vertaiskokemusten kuuleminen on todettu olevan erityisen tärkeitä niille metsänomistajille, jotka ovat kuulleet METSO-ohjelmasta sanomalehtiartikkelien tai muun METSO-tiedotuksen kautta, ovat mahdollisesti kiinnostuneetkin asiasta, mutta ovat jääneet harkintavaiheeseen. Myös metsän taloudellista hyötyä arvostavien metsänomistajien näkemyksiä halutaan kuulla. (Lähde: Katri Korhonen ym. Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun seminaariesitelmä). 1. METSÄNOMISTAJAN AAMUPÄIVÄ Hanke järjesti ensimmäisen koulutusseminaarin Metsänomistajan aamupäivän klo Seminaarissa puhui kattava joukko metsäalan asiantuntijoita ja toimijoita ja viranomaisia. Seminaariin tuli ilahduttavan paljon osallistujia (22 henkilöä), joista moni edusti hankkeen tärkeintä kohderyhmää eli metsänomistajia. Seminaariin saatiin puheenvuoro myös METSO-ohjelmaan kohdetta tarjonneelta metsänomistajalta. Tilaisuudesta ja osallistujista on valokuvia, mutta osallistujalista jäi inhimillisen unohduksen vuoksi kierrättämättä. 1. maksatushakemuksen liitteenä rahoittajille toimitettiin nimilista ja valokuvia (nimeltä tunnetuista osallistujista). Tilaisuudesta tiedotettiin kaupunkitiedotteessa, hankkeen blogissa, Salon kaupungin internet-sivuilla (Ajankohtaista-osiossa), kirjastojen ja kaupungin palvelupisteiden ilmoitustauluilla, Halikon virastotalon ilmoitustaululla, Halikossa kauppojen ilmoitustauluilla, sähköpostilistoilla (mm. Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys) sekä Salon Seudun Sanomissa julkaistulla maksetulla lehtimainoksella. Sivu 17