Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma. Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen. Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma. Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen. Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry"

Transkriptio

1 Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry

2 Sisältö 1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen Alue Kyläkysely Moinsalmentien alue ja historia Luonto Saaristo-osakunta-alue Kaavatilanne Aikainen asutus Vesiliikenne ja metsätalous Kalasta särvintä pöytään Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo Koulut ja kaupat Alueen erityiskohteet Tanhuvaaran Urheiluopisto Sillan kioski Itikkanotko Nuorisoseura Kielon talo Pitkälän seurantalo Kongonsaaren luolat, Salpalinja Punkaharjun laivareitin huvilat Lossit ja sillat Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut, kodat Hirvaslahden leirikeskus Kaartilan alueen kohteet Asukkaat Tulomuuton edistäminen Unelmieni Moinsalmi Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät Elinkeinot ja toimeentulo Elinkeinojen kehittäminen Oman kylän palvelut Moinsalmen koulu Muiden palvelujen kehittäminen Liikenne ja infra Tieyhteydet Vesistöyhteydet Kevyt liikenne Julkinen liikenne Kimppakyyti Laajakaista ja puhelin Vesijohto ja viemäri Kylän järjestö- ja harrastustoiminta Tiedottaminen Kylän yhteiset tavoitteet Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita hyödynnetään Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan Tavoitteet Lähiajan hankkeet Kyläsuunnitelman toimenpiteet Teksti: Henrik Hausen, Kuvat: Kaj Höglund, Päivi Luostarinen, Katri Kosonen, Alisa Tynkkynen, Henrik Hausen Julkaisija: Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry Paino: Kopijyvä, Mikkeli

3 1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen Savonlinnan Moinsalmentien vaikutusalueen kylille on perustettu yhteinen kyläyhdistys vuonna Kylissä on aktiivista järjestötoimintaa ja yhteinen koulu. Sijainti saaristoalueella lähellä Savonlinnan keskustaa, kasvava urheiluopisto ja vapaa-ajan asutus ovat kylän voimavaroja, jotka antavat hyvät mahdollisuudet kehittää kylää. Asukkaiden keski-ikä on melko korkea, joten nuorille perheille pitäisi saada kylään lisää asuinpaikkoja, jotta ikärakenne tasapainottuisi. Kuva: Muikunpaistajat kesätapahtumassa Kyläsuunnitelmaan sisältyy alueen ja sen historian esittely sekä kyläkyselyn tulokset. Suunnitelmassa kartoitetaan Moinsalmentien vaikutusalueen ongelmia ja mahdollisuuksia sekä toimia, joilla kylää on tarkoitus kehittää. Kyläsuunnitelma on laadittu Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry:n aloitteesta. Työn kirjurina on toiminut kyläasiamies Henrik Hausen. Kyläsuunnitelman johtoryhmässä oli mukana Juha- Pekka Hannikainen, Katri Kosonen, Kimmo Käärmelahti, Päivi Luostarinen, Minna Lötjönen, Timo Suoninen, Seppo Turtiainen, Teijo Turtiainen ja Alisa Tynkkynen. Kyläsuunnitelma on myös alueen eri kylien ja järjestöjen yhteistyön tulos. Suunnitelmalla pyritään lisäämään yhteistyötä sekä vahvistamaan yhteistä kyläidentiteettiä. Kyläsuunnitelma on laadittu keskustelutilaisuuksien ja kyläkyselyn pohjalta. Kyläsuunnitelmatyö käynnistettiin kyläillalla Paikalla oli yli 40 kyläläistä, seutujohtaja Marjukka Aarnio, kaupunginjohtaja Janne Laine sekä Piällysmies ry:n edustajat Matti Falck ja Ritva Rönkä. Yhteisöneuvottelu järjestettiin kylän järjestöjen kanssa , keskustelutilaisuus kyläläisille talvitapahtuman yhteydessä ja infotilaisuus kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille kesätapahtumassa Kyläkyselyn joitakin tuloksia oli esillä myös kaupunginvaltuuston jalkautumiskokouksessa Tanhuvaaran urheiluopistolla Moinsalmen koululla järjestettiin syyslukukaudella 2010 kirjoitus- ja piirustuskilpailu otsikolla Unelmieni Moinsalmi ja toimintailta Kyläsuunnitelman laatimiseen on saatu EU:n Leader-rahoitusta. Rahoituksen myönsi Piällysmies ry ja Etelä-Savon Ely-keskus. Suunnitelman tilaaja on Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry Alue Moinsalmen tienvarren kylät ry:n ja tämän suunnitelman alueeseen kuuluu useita kyliä ja kyläkulmia: Kaartilanran-

4 ta, Kaartila, Lötjölä, Kiilanmäki, Ikoinniemi, Ritosaari, Pitkälä, Laakkola, Moinniemi, Moinsalmi, Nikaniemi, Pellossalo, Kosola, Kongonsaari ja Pesolansaari. Aluetta on kuitenkin mielekästä kehittää kokonaisuutena ja jatkossa tätä koko aluetta käsitellään ja nimetään tässä suunnitelmassa yhdeksi kyläksi. Kartan kohteet: 1 Hirvaslahden leirikeskus 2 Kuikkaniemen kartingrata 3 Nousialan jäteasema 4 Tanhuvaaran urheilukeskus 5 Ikoinniemen linnavuori 6 Ritosaaren lossi 7 Pitkälän seurantalo 8 Sillan kioski 9 Moinsalmen koulu Nuorisoseura Kielon talo 11 Itikkanotko 12 Kongonsaaren lossi 13 Kongonsaaren luolat

5 2 Kyläkysely Kyläkyselyllä haettiin näkemyksiä ja ideoita kyläsuunnitelmaa varten. Kyläkysely lähetettiin postissa sekä alueen vakituisille asukkaille että vapaa-ajan asukkaille. Kyselystä oli myös juttuja alueen lehdissä, joten se antoi hyvät mahdollisuudet kaikille ottaa kantaa ja vaikuttaa kyläsuunnitelmaan. Kyläkysely lähetettiin noin 720 vastaanottajalle (perille menneet kyselylomakkeet) ja vastauksia tuli 157 kpl, joista 59 vakituisilta asukkailta ja 98 vapaa-ajan asukkailta. Kaikkiaan vastausprosentti oli 22, joka on tavanomainen tällaisille kyselyille. Kyselyn mukana oli postimerkillä varustettu vastauskuori, ja kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetissä. Nettivastauksia tuli 20 kpl. Vastaukset jakautuivat eri asuinalueille seuraavasti (yhteensä sekä vakituiset asukkaat ja lomaasukkaat erikseen): kaikki vaki loma kaikki vaki loma kaikki vaki loma Ikoinniemi Moinsalmi Ritosaari Kaartila Nikaniemi Ei ilmoitettu Kongonsaari Pellossalo Kosola Pitkälä Yhteensä Asuinalue on vastaajan itse ilmoittama niin, että Moinsalmeen on laskettu myös Inkilä, Pesinki ja Moinniemi. Pitkälään on laskettu myös Ikoinlahti, Laakkola, Lötjölä ja Pitkälänlahti. Kaartilaan on laskettu myös Salokaartila, AU-kylä, Nojanmaa, Nousiala ja Rantakaartila. Kosolaan on laskettu myös Turkinnniemi. 3 Moinsalmentien alue ja historia Moinsalmentien alue on Saimaan Pihlajaveden saaristoaluetta. Osa alueesta sijaitsee Sääminginsalon saarella. Sääminginsalo on laskentatavasta riippuen Suomen suurin tai toiseksi suurin saari. Moinsalmensaari on maamme suurimpien saarien listalla noin sijalla 20 riippuen siitä, mitkä saaret hyväksytään listalle. Pellossalo on listalla noin sijalla 80 ja Kongonsaari noin sijalla 90. Ritosaari ja Kongonsaari ovat lossien takana. Karhut on kuvattu Pellossalossa toukokuussa vuonna

6 Etäisyys Savonlinnan kaupungin keskustasta on Tanhuvaaran urheiluopistolle 14 km, Moinsalmen koululle 25 ja Kongonsaaren pisimmällä sijaitseviin taloihin tietä pitkin melkein 50 km sisältäen lossimatkan. Luonto Pihlajavesi on muodostunut saimaannorpan tärkeimmäksi lisääntymisalueeksi. Norpan talvikanta järvessä on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kasvanut noin 40 yksilöstä lähes 100 yksilöön (Saimaannorpan suojelutyöryhmä). Kylän itäreuna kuuluu Pihlajaveden laajaan 38 neliökilometrin Natura alueeseen. Alue ulottuu Savonlinnan, Punkaharjun ja Sulkavan kuntiin, ja Moinsalmentien alueesta siihen kuuluvat Kongonsaari, pienempiä saaria sekä ranta-alueita Pellossalosta. Pihlajaveden suuret saaret ovat lähes kaikki yhä asuttuja ja alue muodostaa yhdistelmän asuttua ja melko luonnontilaista järviluontoa. Alueella on karuja kalliometsiä ja saarten sisäosissa sekametsiä ja lehtoja. Alueen osia sisältyy rantojensuojeluohjelmaan ja 1970-luvulla alueelle ehdotettiin kansallispuistoa. Hoitosuunnitelman mukaan tähdätään kulttuurimaiseman ja luontoarvojen säilymiseen sekä luontomatkailun palvelurakenteen kehittämiseen. Alueen kävijätutkimus on tehty vuonna Arvion mukaan alueelle on käyntiä vuodessa. Osa käynneistä on lyhyitä risteilyjä, alueella on paljon kesäasutusta ja monet matkaveneilijät kulkevat sen lävitse. Suosituimmat käyntikohteet ovat Mitinhiekan retkisatama ja Kongonsaaren Salpa-aseman luolat. Aikainen asutus Saaristo-osakunta-alue Alue kuuluu melkein kokonaisuudessaan Savonlinnan saaristoosaan. Savonlinnan saaristoalueella on vajaa asukasta joista yli 600 asuu Moinsalmentien alueen kyläyhdistyksen alueella. Saaristo-osakuntastatus tuo kaupungille huomattavasti lisää valtionapua, ja sen saaminen edellyttää asukasta saaristoalueella. Kaavatilanne Alueen rannat on kaavoitettu. Alueella voimassa olevat osayleiskaavat ovat Moinsalmen osayleiskaava ja Pihlajaveden osayleiskaava. Molempien tarkistus on vireillä. Alueella on ollut asutusta ja eränkäyntiä jo muinaisina aikoina. Pellossalon Porossalmen Hepokalliossa on vuonna 1993 löydetty kalliomaalaus. Ikoinniemen Linnavuori on rautakautinen puolustusvarustus. Linnavuoria eli mäkilinnoja käytettiin varsinkin ristiretkiajalla jaa. Pellossalossa on kivikautisia asuinpaikkoja Povenlahdessa ja Hiekkaniemessä. Pitkälässä on useita vanhoja kultti- ja tarinapaikkoja

7 Alue oli keskiaikana Ruotsin ja Venäjän riitamaata. Raja oli kyllä sovittu vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa, mutta se oli epämääräinen varsinkin Pihlajaveden Särkilahdesta pohjoiseen. Tämän kyläsuunnitelman alue oli Pähkinäsaaren rajan itäpuolella mutta vuoden 1595 Täyssinän rauhan rajan länsipuolella. Säämingin laaja pitäjä perustettiin vuonna 1504 Juvan itäosasta rajapitäjäksi Venäjää vastaan. Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 ja Savonlinnan kaupunki vuonna Alueen väestö oli suureksi osaksi tullut Käkisalmen ja Viipurin suunnalta luvun Pohjan sodan seurauksena alue jäi 1743 solmitussa Turun rauhassa Venäjän puolelle niin kuin melkein koko nykyinen Savonlinna. Säämingin pitäjän ensimmäiset kirkot sijaitsivat Laitaatsillan kirkkoniemessä, kunnes Tuomiokirkko valmistui vuonna Vesiliikenne ja metsätalous 1900-luvun alkuun asti kaupunkiin kuljettiin kesäisin kirkkoveneellä. Pääreitit noudattivat nykyisiä venereittejä Kongonsaaren ja Laukansaaren itäpuolelta sekä Virtasalmen läpi Ritosaaren ja Ikoinniemen väliin ja Pihlajaveden selän yli kaupunkiin. Usein hoidettiin kaupunkiasiat lauantaina, yövyttiin kaupungissa sukulaisten tai tuttujen luona ja palattiin kirkonmenojen jälkeen sunnuntaina kotiin lukujen vaihteen aikoihin soudettavat kirkkoveneet jäivät vähemmälle käytölle laivaliikenteen vilkastuessa. Isommat linjalaivat pysähtyivät vain isoimpien laitureiden kohdalla, minkä vuoksi pitäjäläiset muodostivat osuuskuntia pienempien höyrylaivojen hankkimiseksi. Moinsalmen ja Pellossalon suunnalta kulki muun muassa Kerttu. Vesiteitse kulki niin henkilöliikenne kuin tavarakuljetuskin. Kaupunkiin vietiin maataloustuotteita kuten perunaa, lihaa, maitoa, voita ja heinää sekä kalaa, käsityötuotteita, polttopuuta ja tukkeja. Huonojen tieyhteyksien takia laiva oli nopeampi kuin hevoskyyti. Halkoja kuljetettiin sekä purjeettä höyryveneillä Pietariin, olihan Saimaan kanava valmistunut 1850-luvulla. Tunnetuin sääminkiläisistä laivureista oli Kosolankylässä syntynyt Pietari Johannes Kosonen eli Hommapekka, joka oli Joel Lehtosen Putkinotkon kauppa

8 neuvos Könölinin esikuvana. Hän kuljetti halkoja Pietariin ja toi paluurahtina muun muassa ruista. Vuonna 1910 hänellä oli jo kolme höyrylotjaa ja 11 muuta alusta. Halot rahdattiin lumikelien aikaan rannoille, joista ne lastattiin lotjiin eteenpäin vietäväksi. Myös tukkien uitto sahoille vesireittiä myöten oli huomattavaa ja jatkuu nykyisinkin proomu-uittona. Metsätyöt olivat merkittävä tulolähde kyläläisille, työmiehille ja metsänomistajille. Kalasta särvintä pöytään Tuhansia hehtaaria vettä on antanut oivallisen mahdollisuuden kalastukseen. Alun perin paikkakuntalaiset virittivät pyydyksensä omiin tarpeisiinsa, mutta laivaliikenteen alettua kalaa ryhdyttiin myymään ja kuljettamaan Savonlinnaan laivalla ja myöhemmin linja-autolla. Nuottakuntia oli alueella parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Nuottien yhteisomistus oli tavallista. Nuottaa vedettiin käsin savolaismallisista veneistä tai rannalta, osa porukoista nuottasi talvellakin jäältä. Varsinkin muikkua saatiin kohtuullisesti. Lainsäädännöllä pyrittiin säätelemään vesistöjen kalakantoja jo 1800-luvulla. Nuottaporukoita on nykyisin alueella seitsemän. Ne pitävät perinnettä yllä ja saavat lisäansiota kalastuksesta. Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo Pitkälän Laamalannmäen talossa perustettiin vuonna 1906 Osuuskassa Oras. Se oli ensimmäinen niistä osuuskassoista, joista myöhemmin muodostettiin Savonlinnan seudun Osuuskassa ja myöhemmin Savonlinnan Osuuspankki. Osuuskassan perustajista suurin osa oli maanviljelijöitä, mutta koska maita oli siirtynyt puutavarayhtiöiden, etenkin Tornatorin haltuun, suuri osa perustajista ilmoitti tittelikseen vuokraaja. Useat vuokraviljelijät lunastivat sittemmin tilansa itselleen. Orasosuukassan alue herätti ihastusta osuuskassatarkastajassa: maitoa, voita, lihaa, perunoita ja heiniä myytiin Savonlinnaan, ohikulkeville laivoille ja Takaharjun parantolaan. Tuotteista sai täällä hyvän hinnan. Osuuskassan elinehto oli hyvät toimihenkilöt. Oras sai rahastonhoitajakseen Pitkälän koulun opettajan Eeva Kalliokosken. Hän oli ensimmäinen nainen Suomen osuuskassojen johtotehtävissä. Osuuskassan arvopaperit säilytettiin ensin hyllyssä koulun käsityöhuoneessa kassa oli auki joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina. Vuonna 1914 ostettiin kassakaappi ja myöhemmin Primus-viljanlajittelija joka sijoitettiin Moijin hoviin. Vuonna 1918 osuuskunta perusti nahkatehtaan Pärpän myllytupaan. Teollisuutta harjoitettiin parhaimmillaan kolmen miehen voimin. Osuuskassa pyöritti tuotantoa vuoteen 1936 jolloin se myytiin tehtaan johtajalle nahkurimestari Veikko Kaskiselle Meijereitä ruvettiin perustamaan Sääminkiin 1890-luvulla. Ensimmäiset ostomeijerit olivat Juvolassa ja Varparannassa. P.J. Kosonen perusti meijerin Käärmelahden kartanoon. Osuuskassoista syntyi Savonlinnan osuuspankki, näistä pienmeijereistä puolestaan Osuuskunta Tuote. Moijin hovin yhteydessä toimi vuosina oluttehdas. Oluttehtaasta käytettiin nimiä Mölsén Olut-Tehdas tai Moijin Hovin Oluttehdas sekä Mörsundin Oluttehdas.

9 Moinsalmen Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911 ja suojeluskunta vuonna Työväentalo sijaitsi Virtasalmen lähellä. Suojeluskunta kokoontui ja harjoitteli ensin nuorisoseuran voimisteluosaston nimikkeen alla Pitkälän koululla luvulta on maininta siitä, että Moinsalmen alue kuului niihin, joissa kaskiviljelyn osuus viljelystä oli vielä suuri, kun muualla oli jo siirrytty kestävämpiin viljelymuotoihin. Pian alue kuitenkin kehittyi edistykselliseen suuntaan malliosuuskassoineen kaikkineen. Kuten seuraavista luvuista käy ilmi, alueella oli vilkas yhdistyselämä ja laivareittien varrelle muodostui huviloiden yhdyskunta, joka toi sivistystä seudulle. Kulttuuri-innostusta toivat alueen kuulut kesävieraat, kuten tohtori Armas Nuolivaara ja hänen kirjailijavaimonsa Auni Nuolivaara sekä oopperalaulaja Lea Piltti ja säveltäjä Armas Maasalo. Koulut ja kaupat Moinsalmentien alue kuului Säämingin kuntaan, joka vuonna 1973 liitettiin Savonlinnaan. Säämingin ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna Vuonna 1899 päätettiin, että kunta kustantaa koulut kaikkiin seitsemään koulupiiriin. Yksi näistä kouluista rakennettiin Moinsalmeen 1899 ja toinen Ritosaareen Ritosaaren koulu lakkautettiin vuonna Kosolan koulu perustettiin Kuosman tilalle. Vuonna 1934 Säämingin kunta osti Käärmelahden kartanon, ja koulu siirtyi näihin tiloihin. Lisärakennus rakennettiin samaan pihapiiriin 1954 suurten ikäluokkien tullessa kouluikään. Myöhemmin rakennettiin koulut myös Moinniemeen vuonna 1934 (lakkautettiin jo vuonna 1950) ja Kaartilaan vuonna 1939 (lakkautettiin 1990-luvun lopussa). Kerimäeltä Sääminkiin liitetyssä Pitkälässä oli 1903 perustettu koulu. Alueella on ollut parhaimmillaan kymmenen kauppaa, nyt jäljellä on vain yksi kesäkioski. Kauppojen jälkeen alueella liikennöi kaksi myymäläautoa, mutta nykyään tätäkään palvelua ei ole. Toisaalta Savonlinnan itäpuolella on monipuolisesti kauppoja asukkaiden ulottuvilla. 4 Alueen erityiskohteet Tanhuvaaran Urheiluopisto Tanhuvaaran urheiluopiston juuret ovat Viipurissa. Viipurinlahden rannalla sijaitseva liikuntaopisto aloitti toimintansa vuonna 1919, mutta tuhoutui tulipalossa sodan aikana vuonna Toiminta alkoi uudelleen nykyisessä paikassa vuonna Vasta 1967 valmistui ensimmäinen asuntola Pyöreä Torni, joka mahdollisti ympärivuotisen toiminnan. Liikuntaopistosta tuli vuonna 1972 Kouluhallituksen alainen urheiluopisto

10 Opisto kasvaa edelleen, katettuja tiloja on nyt noin m2. Majoitusvuorokausia kertyy jo noin vuodessa. Keskuksessa on yleisurheilukenttä, sisäharjoitushalli, palloiluhalli, uimahalli ja jäähalli, sisäampumaradat ja useita ulkoilureittejä sekä ravintola-, kokous- ja majoituspalveluita. Opistossa voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon ja kursseja järjestetään sekä harrastajille että huippu-urheilijoille. Tärkein toimintamuoto on kuitenkin kunto- ja terveysliikunnan kurssit ja leirit, joita järjestetään kaikenikäisille. Viime vuosina on muun muassa rakennettu jäähalli, uusi ravintolarakennus ja vastaanottotilat sekä saneerattu monitoimihallia ja majoitustiloja. Tammikuussa 2011 valmistui uusi majoitusrakennus Kaartila, jossa on 36 kahden hengen hotellitason huonetta, luokkatiloja, saunoja, iso takkahuone jne.urheiluopiston palvelut ovat myös kyläläisten käytössä. Kyläyhdistys järjestää siellä kokouksia ja urheiluseuroilla on kyläläisille kuntosali-, luistelu- ja sählyvuoroja. Kylän urheiluseurojen jäsenille on myös alennuksia uimahalliin ja kuntosaliin. Moinsalmen koulu käyttää urheiluopiston tiloja noin kerran kuussa. Tanhuvaarasta on kehittymässä kylän keskuspaikka eikä opistolla olisi mitään sitä vastaan, että sen alueelle perustettaisiin kesätori. Alueella on jo yllä mainittujen palvelujen lisäksi opaskartta ja nettipiste. Kyläyhdistys edistää yhdessä urheiluopiston kanssa kevyen liikenteen väylän rakentamista Moinsalmentien varteen. Sillan kioski Virtasalmen nostosillan vieressä osoitteessa Moinsalmentie 1884 on entinen siltavahdin asunto, jossa kesäisin toimii vilkas kesäkahvila ja alueen tapaamispaikka. Juhannuksena järjestetään usein juhlia kahvilan rannassa

11 Itikkanotko Pellossalon Nuorisoseuran seurantalo Itikkanotko valmistui vuonna Suurempia kunnostuksia on tehty vuonna 1978 ja Itikkanotkossa järjestetään vuosittain noin kolmet tanssit ja muita tilaisuuksia kesäisin. Nuorisoseura on järjestänyt myös lasten diskoja talossa. Talon pihassa on grillikatos ja talon yhteydessä on myös valaistu 2,5 km:n hiihtolatu. Talon osoite on Pellossalontie 351. Nuorisoseura Kielon talo Kuva: Sammutusharjoitus kyläyhdistyksen kesätapahtumassa Itikkanotkossa 2010 Moinsalmen nuorisoseurantalo on hirsirakenteinen rakennus vuodelta Kielon toiminta oli alussa vilkasta ja erityisen tunnettuja moinsalmelaiset olivat näytelmäharrastuksesta. Tuota innostusta olivat virittämässä kylän kuulut kesävieraat. Talossa järjestetään kahdet tanssit ja muita tapahtumia kesäisin ja sitä vuokrataan yksityisiin juhliin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Talo on hyvässä kunnossa ja sitä on mahdollista myös lämmittää. Osoite: Moinsalmentie Pitkälän seurantalo Pitkälän Ponsi ry:n talo sijaitsee Simpalantien varrella. Rankarakenteinen talo on valmistunut vuonna Talon yhteydessä on kenttä, jossa on pelattu jalkapalloa kesäisin ja talossa järjestetään myös vuosittain kesätapahtuma ja muita tapahtumia. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kun seuralle on rakennettu kota vuonna Kongonsaaren luolat, Salpalinja Kongonsaaren eteläpäässä on Salpalinjaan kuuluva louhittu luola. Luolaan voi tutustua kiertämällä 400 metriä pitkän luontopolun mukaan kannattaa varata taskulamppu ja saappaat. Salpalinja nojasi tällä kohtaa vesialueisiin ja linnoitettuihin saariin. Kongonsaaren luola jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Siihen oli tarkoitus rakentaa konekivääripesäkkeet ja majoitustiloja, mutta kaikkia betonisia sisäosia ei ehditty rakentaa. Saaren laelle on lisäksi louhittu tilat tulenjohtoasemalle. Saarella on myös taisteluhautoja. Salpalinjaan kuuluu myös Tanhuvaaran urheiluopiston vieressä olevan Purnuvuoren kaksi tykistöpatteria. Savonlinnan reserviläiset järjestävät opastettuja kävelyretkiä alueella. Myös Pellossalon, Nikaniemen ja Pesingin itärannoilla on Salpalinjan jäänteitä. Punkaharjun laivareitin huvilat Saimaan huvilarakentaminen keskittyi laivareittien varrelle. Moinsalmen kautta Punkaharjulle kulkevan reitin varren huvilat on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Arvokkaita huviloita on muun muassa Harjuniemen, Kapasaaren, Varmalahden, Kivisaaren, Lummesaaren, Lammassaaren ja Leponiemen huvilat. Huvilat edustavat eri tyylikausia kansallisromantiikasta empireen ja jugendiin. Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulla, liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa. Virtasalmi ruopattiin vuonna 1892, tällöin reitti lyheni huomattavasti

12 Lossit ja sillat Alueella on kaksi lossia, Kongonsaareen ja Ritosaareen. Lossien toiminnan hoitavat yksityistiekunnat. Ritosaaren saatiin ensimmäinen tieyhteys kapulalossin avulla vuonna Kapulalossi hankittiin Ahvionsaaresta, joka sijaitsee Pihlajaveden länsipuolella, kun sinne saatiin moottorilossi. Moottorilossiyhteys Ritosaareen saatiin vuonna Kongonsaaren lossi on niin sanottu kapulalossi, jota käytetään omatoimisesti perämoottorilla. Talvella saariin on viralliset valvotut jäätiet. Virtasalmessa on nostosilta, sielläkin oli lossi 1950-luvulle asti. Myös Pellossalon Porossalmen silta on 1950-luvulta. Kuva: Kongonsaaren kapulalossi Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut ja kodat Kongonsaarella on useita retkisatamia: Koukkuniemi Kongonsaaren itäpuolen keskikohdan niemen lahdenpohjukka: ankkuripaikka, tulentekopaikka, talousjätehuolto ja käymälä. Hoidosta vastaa Savonlinnan kaupunki. Jätehuolto on Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullinen palvelu. Pääskyniemi Kongonsaaren länsipuolen niemen eteläranta: ankkuripaikka komean kallion suojassa, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja Kuva: Virtasalmen silta

13 Pakarinhiekka Pakarniemen eteläpuolella: ankkuripaikka, hiekkaranta, kuivakäymälä-puuvaja, kaksi tulentekopaikkaa. Mustasaaren pohjoiskärki, Kongonsaaren eteläkärjen läheisyydessä: ankkuripaikka, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja. Virtasalmen sillan vieressä on vieraslaituri, syvyys 1 m, sivukiinnitys. Kahvila, kioski, talousjätehuolto. Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullisia jätehuoltopisteitä on myös Taikinasaaressa ja Peltoniemessä (kartta yhdistyksen nettisivuilla). Tanhuvaaran urheiluopiston yhteydessä on opiston ylläpitämä latuverkosto, josta löytyy pidempiä ja lyhyempiä lenkkejä. Koulun luona on myös hiihtolatu. Pyhät polut -melontareitti kulkee Kongossaaren kautta. Kotia on useita yhdistyksillä ja hirviseurueilla. Hirvaslahden leirikeskus Hirvaslahti on Savonlinna-Säämingin seurakunnan leirikeskus, jossa järjestetään muun muassa rippikoululeirejä. Leirikeskus on käytössä ympäri vuoden. Leirikeskuksen osoite on Kesäkodintie 28. Kaartilan alueen kohteet Kaartilan alueella sijaitsevat muun muassa jäteasema, kartingrata, murskaamo, asfalttiasema ja soranottoalueita. Nämä lisäävät alueen liikennettä. Esimerkiksi jäteasemalle on liikennettä myös Punkaharjulta ja Moinsalmentien alueelta. Teitä olisikin pidettävä liikennemäärien edellyttämässä kunnossa ja rakennettava kevyeen liikenteen väylä. Myös alueen melu-, haju- ja lintuhaittoja olisi seurattava ja tarpeen vaatiessa ryhdyttävä toimiin niiden rajoittamiseksi. Nousialan jäteasema valmistui vuonna 2001 vanhan Kaakkolammen kaatopaikan läheisyyteen. Jäteasema palvelee kuutta seudun kuntaa ja sinne otetaan vastaan sekajätettä, haketettavaa puuta, metallia, lasia, pahvia, paperia, ongelmajätteitä sekä puutarhajätteitä. Savonlinnan Urheiluautoilijat ry:n Kuikkaniemen kartingradan rakentaminen aloitettiin vuonna 1985 ja ympäristölupa saatiin vuonna Radalle on rakennettu huoltorakennus Leaderrahoituksella. Vuonna 2011 radalle rakennetaan vielä 150 metriä pitkä meluaita ja lisää pysäköintitilaa. 5 Asukkaat Koko alueella on 631 vakituista asukasta. Mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asuntoja käyttää keskimäärin neljä ihmistä, joten vapaa-ajan asukkaita on noin Moinsalmentien alueen asukasluku jakautuu kaupungin palveluanalyysin lukujen mukaan seuraavasti: Kaartilanranta 293, Ritosaari 33, Moinsalmi-Moinniemi 164, Pellossalo-Kosola 131, Kongonsaari 10, yhteensä 631, luvut Lisäksi alueella on vapaa-ajan asuntoja noin 400. Asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko Savonlinnan maaseutualueen ikäjakaumaa. Alueella on melko runsaasti myös lapsia:

14 Moinsalmentien alueen isojen kylien asukkaat: Savonlinnan Kaartilanranta Moinsalmi Pellossalo maaseutualueet Ikä as. % as. % as. % as. % % 13 8 % 7 6 % % % 13 8 % % % % % % % % % % % Yhteensä % % % % Lähde: Maaseutupalvelujen analyysi, Savonlinnan kaupunki 2009 Kuvassa on kyselyyn vastanneiden vakituisten asukkaiden perhetyypit. Tästäkin näkyy, että alueella on runsaasti lapsiperheitä. Kyläkyselyn mukaan vakituisten asukkaiden perheiden keskikoko on 2,9 henkeä ja vapaa-ajan asukkaiden perhekoko 2,5 henkeä. Kuvissa yllä on vastaajien perheenjäsenten ikäjakauma, erikseen vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Vakituisten asukkaiden ikäjakauma on melko tasainen, kun taas vapaa-ajan asukkaista suuri osa on yli 50-vuotiaita. Kyläalueen asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko kaupungin maaseutualueiden ikäjakaumaa, keski-ikä on melko korkea. Koska eläkeikäisiä on melko paljon, kylään tulisi kipeästi saada lisää työikäisiä, jotta palveluja pystytään ylläpitämään ja kylän monipuolinen toiminta turvaamaan. Tämä edellyttää myös uudisrakentamista kylälle. Kuvasta näkyy myös, että vuotiaita on vähän. Osa tästä ikäluokasta on muualla opiskelemassa tai ensimmäisissä työpaikoissaan. Olisi tärkeää, että kylän muualla asuviin nuoriin pidetään yhteyttä ja että he olisivat kiinnostuneita muuttamaan takaisin ja osallistumaan alueen kehittämiseen

15 Kylään muuttaa jatkuvasti melko paljon uusia asukkaita. Kyläkyselyyn vastanneista vakituisista asukkaista neljäsosa on asunut kylässä alle 10 vuotta. Kun huomioidaan myös ne perheet, jotka eivät ole vastanneet, voidaan arvioida että alueelle muuttaa 5 6 perhettä joka vuosi. Melkein saman verran tulee myös vapaa-ajan asuntoja lisää. Kun kysyttiin kylään muuton syytä, mainitsivat vakituiset asukkaat useimmin paluumuuton (11) sekä luonnon, järven ja rauhallisuuden (10). Huomattavasti vähemmän muutettiin työpaikan tai yritystoiminnan takia (4). Tulomuuton edistäminen Uusien asukkaiden huomioiminen ja toivottaminen tervetulleeksi on yksi tapa sitoa asukkaat tiiviimmin mukaan kyläyhteisöön. Joko kyläyhdistys tai eri kylissä toimivat yhdistykset voisivat ottaa asiakseen uusien asukkaiden toivottamisen tervetulleiksi tai esimerkiksi vuosittain järjestää tilaisuuden, jossa huomioidaan erityisesti uudet asukkaat. Taloista on kylässä kysyntää, mutta osa aiemmin vakituisesti asutuista taloista jää vapaa-ajan käyttöön. Näin ollen olisi tärkeää saada hyviä tontteja myyntiin ja uusia taloja rakenteille. Kylässä on tehty tonttikartoituksia, mutta uudessa kartoituksessa voisi löytyä uusia tontteja, jos henki kylässä suosisi myymistä. Tonttikampanja voisi sitten käynnistyä kylän ja kaupungin yhteisellä tiedotustilaisuudella. Moinsalmentien alueelle halutaan uusia asukkaita. Kyläkyselyssä tonttipörssi sai runsaasti kannatusta. Kunta omistaa runsaasti maata kyläalueella, mutta tontteja ei ole myyty aktiivisesti. Moinsalmen osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä ja kaavaluonnos valmistuu nähtäville vielä vuonna

16 6 Unelmieni Moinsalmi

17 Unelmieni Moinsalmi piirustus- ja kirjoituskilpailun satoa. Vasemmalla ylhäällä Jennan, alhaalla Nooran työ. Oikealla ylhäällä Anttonin piirustus ja alla Simon piirustus ja kirjoitus. Unelmieni Moinsalmi Minun unelmieni Moinsalmi olisi, jos täällä olisi kiipeilyteline ja hyviä jalkapalloja ja linjaautokopissa olisi ikkunat. Täällä voisi olla myös hiihtoretkiä ja kauppa. Kun mentäisiin kauppaan, otettaisi kaveri mukaan. Joka aamu voisi olla älyjumppa. Juoksukilpailuja voisi olla Simo S. 2 lk

18 7 Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät Kylän tärkeimmät viihtyvyystekijät ovat luonto ja järvet. Myös maalaismaisema, naapurit ja kyläyhteisö sekä Tanhuvaara, kesäkahvila, hiljaisuus, Prisma ja turvallisuus saivat kyselyssä ääniä (kuvassa kohta muut): Kun kysyttiin, onko uuden asukkaan helppo tutustua kyläläisiin, tuli yllättäen paljon ei-vastauksia. Kyllä oli toki enemmistön mielipide (74 kpl), mutta ehkä vähän liian moni vastasi ei (40 kpl). Kylän yhteisöllisyys on vahvaa, mutta ehkä ei tarpeeksi avointa. Avoimuutta voisi lisätä esimerkiksi tiedotuksella (nettisivut, kylälehti), tapahtumilla jne. Jatkokysymyksenä oli Tarvittaessa saa naapuriapua ja tähän vastasi melkein kaikki kyllä (123) ja vain muutama ei (8). Myös talkootyöhön on laajasti valmiutta (katso alla kohdasta järjestö- ja harrastustoiminta), joten ei kylän henki mikään huonokaan ole. 8 Elinkeinot ja toimeentulo Alueen vakituisista asukkaista kolmasosa on palkkatyössä ja vajaa kolmasosa eläkkeellä. Yrittäjiä on paljon. Työpaikka on omassa kylässä 22 vastaajalla ja muualla 41 vastaajalla (vakituisista asukkaista). Lähinnä käydään töissä Savonlinnan keskustassa, mutta myös esimerkiksi Punkaharjulla. Kylän yritykset toimivat monella alalla. Maatalous työllistää vain muutamia perheitä, lisäksi on eri alojen pieniä yrityksiä ja suuri työllistäjä on Tanhuvaaran opisto. Vapaa-ajan asukkaista suurempi osa on eläkeläisiä ja palkkatyöntekijöitä mutta yrittäjiä on melko runsaasti. Metsätaloudella on alueella suuri merkitys: se tuo sekä kantorahatuloja että työtilaisuuksia

19 Myös sivutoimisella kalastuksella ja metsästyksellä on merkitystä toimeentulon ja virkistyksen kannalta. Alueella on 8 nuottakuntaa. Kalastusta voisi kehittää: alueen vedet ovat kirkkaat ja kala hyvälaatuista. Kylän yrityksistä mainittakoon tässä kaksi mökkitalkkariyrittäjää, useita koneurakoitsijoita ja maatilamatkailuyrittäjät. Elinkeinojen kehittäminen Paikalliset työpaikat tulevat todennäköisesti jatkossakin olemaan kylän pienissä yrityksissä, maataloudessa, metsätaloudessa, mökkivuokrauksessa, mökkitalkkaritoiminnassa ja muissa palveluissa sekä tärkeänä yksittäisenä kohteena Tanhuvaara ja sen ympärillä mahdollisesti muodostuvat yritykset. Tanhuvaaran asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi terveellisestä lähiruuasta, erilaisista opas- ja muista matkailupalveluista sekä majoituksesta. 9 Oman kylän palvelut Moinsalmentien alueella on tarjolla monenlaisia palveluja. Koulun ja kesäkahvilan lisäksi on Tanhuvaaran liikuntapalvelut, useita seurantaloja, kenttiä, laavuja ja reittejä. Lasten perhepäivähoitajia on kaksi. Tärkeimät palvelut, vakituisten asukkaiden vastausten määrät. Palveluista kysyttiin kyselyssä seuraavasti: Mitä toivoisimme tulevaisuudessa Moinsalmentien varrella tai lähialueilla olevan? Lisäksi palveluista kysyttiin, mitkä palvelut ovat kylän hyvän kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä, tärkeitä tai ei tärkeitä. Kuvan vastauksissa on mukana vastaukset tärkeä ja erittäin tärkeä

20 Moinsalmen koulu Kyläkyselyssä tärkeimmäksi palveluksi nousi koulu, koska useimmat pitivät sitä erittäin tärkeänä. Moinsalmen koulussa on 32 oppilasta ja kaksi ja puoli opettajaa. Yksi opettaja jaetaan Juvolan koulun kanssa. Lisäksi koulussa on kaksi koulunkäyntiavustajaa ja keittäjä/siistijä. Koulussa on perusopetuksen luokkien 1 6 lisäksi esikoulu ja iltapäivisin kerhoja, tällä hetkellä kolme eri kerhoa. Koulun pihassa on kenttä, jolla kesäisin pelataan jalkapalloa ja talvisin luistellaan. Kentällä on talvisin luistelijoita paitsi päivällä, myös joka ilta. Kentän huoltoa hankaloittaa veden puute. Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti ja muun muassa ylläpitää kylän kotisivuja. Kylän järjestöt käyttävät koulun tiloja ja pihaa erilaisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin. Linnalan kansalaisopisto järjestää muun muassa voimistelua ja soitonopetusta koulussa. Koulussa kokoontuu muun muassa seurakunnan kerho ja Martat. Kirjastoauto käy Moinsalmen koululla. Oppilasennusteen ( ) mukaan oppilaiden määrä laskee jo vuonna 2013 alle vuonna 2005 asetetun lakkautusrajan, joka on 25 oppilasta. Oppilasennusteet ovat aina epävarmoja ja tässä epävarmuutta lisää se, että kylällä on useita sijaisperheitä ja yksi ammatillinen perhekoti. Oppilasmäärään vaikuttaa myös lähikoulualueiden määrittäminen: jos Moinsalmen koulun alue ulotettaisiin lähemmäksi kaupunkia, niin oppilasmäärä voisi kasvaa. Kyläkoulua pidetään erittäin tärkeänä palveluna lasten kannalta ja myös kylän kehittymisen kannalta. Koulu sai laajasti kannatusta kyläkyselyssä. Oppilasennuste ei näillä näkymin turvaa koulun jatkumista, joten uusia lapsiperheitä pitäisi saada muuttamaan kylään. Tanhuvaara, luonto ja kaupungin palvelujen läheisyys voi aivan hyvin johtaa myönteiseen kierteeseen, jossa tontteja saadaan myyntiin, taloja rakenteille ja uusia asukkaita muuttaa kylään. Tämä edellyttää kuittenkin nopeita toimia muun muassa tonttien markkinoimiseksi. Muiden palvelujen kehittäminen Kylärenki sai useiden vastaajien kannatusta, mutta sitä ei pidetty aivan yhtä tärkeänä kuin koulua. Myös paikallisten tuotteiden kesätori, iltapäiväkerho, ikäihmisten palvelutalo ja ryhmäperhepäivähoito saivat paljon kannatusta. Marttojen kotiapua oli käyttänyt 12 % vastanneista vakituisista asukkaista, mutta vain pari vapaaajan asukasta. Lapsiperheet ja nuoret Päivähoito on tärkeä palvelu lapsiperheille. Kylässä on nyt kaksi perhepäivähoitajaa. Pitää varmistaa, että kylässä on tarjolla tarpeeksi päivähoitoa, se voi olla myös koulun säilymisen kannalta tärkeä kysymys. Tiehoitopalvelut ovat tärkeitä jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta: auraus, tienpito, tieisännöitsijät jne

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys ,, 24.5.2011 Kauppa-auto kimppakyyti Turinatupa Lentopallo ja voimistelut piirakanpaisto kirjastoauto Oma kylätalo Kansalaisopiston piirit Puutyö MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys Kimppakyyti, turinatupa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja terveyttä,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Kyläkysely. KYLÄKYSELYN TULOKSIA Vuorenmaa. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely. KYLÄKYSELYN TULOKSIA Vuorenmaa. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELYN TULOKSIA Vuorenmaa Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.9) Palautuspiste pankissa Vuorenmaassa 17 kotitaloutta palautunta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tulokset

Angelniemen kyläkyselyn tulokset Angelniemen kyläkyselyn tulokset kyläkokous ti 7.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola Kyläkyselyn toteutus: Kysely lähetettiin keväällä 2014 postitse 461 talouteen: näistä Salossa 306 kpl mahdollisuus vastata

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyyntöasiakirjan liite nro 1 1 (10)

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyyntöasiakirjan liite nro 1 1 (10) KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyyntöasiakirjan liite nro 1 1 (10) AIKATAULUT JA REITIT Tällä liitteellä määritellään kohteiden nro 1-10 aikataulut ja reitit. Huomioitava, että reitti saattaa muuttua oppilaiden

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

VARPARANNAN ALUEEN KYLÄSUUNNITELMA 2009. Savonlinnan Haukiniemen, Varparannan ja Niittylahden alue Yhteisöllinen kylä lähellä luontoa.

VARPARANNAN ALUEEN KYLÄSUUNNITELMA 2009. Savonlinnan Haukiniemen, Varparannan ja Niittylahden alue Yhteisöllinen kylä lähellä luontoa. VARPARANNAN ALUEEN KYLÄSUUNNITELMA 2009 Savonlinnan Haukiniemen, Varparannan ja Niittylahden alue Yhteisöllinen kylä lähellä luontoa. Sisällys: 1 Johdanto sivu 3 2 Kyläkysely 4 3 Varparannan alue ja erityiskohteet

Lisätiedot

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE

JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE JALASJÄRVEN RUSTARIN ALUEEN TUULIPUISTOHANKE Lähialueen asukkaille, vapaa-ajanasukkaille ja maanomistajille Jalasjärven kuntaan Rustarin alueelle suunnitellaan tuulipuiston perustamista. Suunnittelualue

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012.... yhdessä...

TOIMINTASUUNNITELMA 2012.... yhdessä... 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2012... yhdessä... 2 JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA v. 2012 YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa, vireyttä ja terveyttä Suomen Ladun teeman

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia

Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia Kylien Salo: * Monipuolista kylätoimintaa * Asukaskyselyjen tuloksia Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 4.11.2014 Kylien Salo

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 MAASEUTU Suomalaisten suhtautuminen maaseutuun myönteinen Huomattavasti useampi haluaisi asua maaseudulla

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla

Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla Antti Kaipainen Päivitetty 16.5.2016 / AK Palaveri 16.5.2016 muistio: Läsnä: Jouni Penttinen (Metsähallitus)

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot