Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma. Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen. Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma. Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen. Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry"

Transkriptio

1 Moinsalmentien varren kyläsuunnitelma Savonlinnan kaakkoisen alueen kehittäminen Teksti: Henrik Hausen Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry

2 Sisältö 1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen Alue Kyläkysely Moinsalmentien alue ja historia Luonto Saaristo-osakunta-alue Kaavatilanne Aikainen asutus Vesiliikenne ja metsätalous Kalasta särvintä pöytään Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo Koulut ja kaupat Alueen erityiskohteet Tanhuvaaran Urheiluopisto Sillan kioski Itikkanotko Nuorisoseura Kielon talo Pitkälän seurantalo Kongonsaaren luolat, Salpalinja Punkaharjun laivareitin huvilat Lossit ja sillat Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut, kodat Hirvaslahden leirikeskus Kaartilan alueen kohteet Asukkaat Tulomuuton edistäminen Unelmieni Moinsalmi Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät Elinkeinot ja toimeentulo Elinkeinojen kehittäminen Oman kylän palvelut Moinsalmen koulu Muiden palvelujen kehittäminen Liikenne ja infra Tieyhteydet Vesistöyhteydet Kevyt liikenne Julkinen liikenne Kimppakyyti Laajakaista ja puhelin Vesijohto ja viemäri Kylän järjestö- ja harrastustoiminta Tiedottaminen Kylän yhteiset tavoitteet Sisäiset vahvuudet, joiden varaan kylää rakennetaan Tulevaisuuden mahdollisuudet, joita hyödynnetään Sisäiset heikkoudet, joita poistetaan Tulevaisuuden uhat, joita torjutaan Tavoitteet Lähiajan hankkeet Kyläsuunnitelman toimenpiteet Teksti: Henrik Hausen, Kuvat: Kaj Höglund, Päivi Luostarinen, Katri Kosonen, Alisa Tynkkynen, Henrik Hausen Julkaisija: Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry Paino: Kopijyvä, Mikkeli

3 1 Johdanto, kyläsuunnitelman laatiminen Savonlinnan Moinsalmentien vaikutusalueen kylille on perustettu yhteinen kyläyhdistys vuonna Kylissä on aktiivista järjestötoimintaa ja yhteinen koulu. Sijainti saaristoalueella lähellä Savonlinnan keskustaa, kasvava urheiluopisto ja vapaa-ajan asutus ovat kylän voimavaroja, jotka antavat hyvät mahdollisuudet kehittää kylää. Asukkaiden keski-ikä on melko korkea, joten nuorille perheille pitäisi saada kylään lisää asuinpaikkoja, jotta ikärakenne tasapainottuisi. Kuva: Muikunpaistajat kesätapahtumassa Kyläsuunnitelmaan sisältyy alueen ja sen historian esittely sekä kyläkyselyn tulokset. Suunnitelmassa kartoitetaan Moinsalmentien vaikutusalueen ongelmia ja mahdollisuuksia sekä toimia, joilla kylää on tarkoitus kehittää. Kyläsuunnitelma on laadittu Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry:n aloitteesta. Työn kirjurina on toiminut kyläasiamies Henrik Hausen. Kyläsuunnitelman johtoryhmässä oli mukana Juha- Pekka Hannikainen, Katri Kosonen, Kimmo Käärmelahti, Päivi Luostarinen, Minna Lötjönen, Timo Suoninen, Seppo Turtiainen, Teijo Turtiainen ja Alisa Tynkkynen. Kyläsuunnitelma on myös alueen eri kylien ja järjestöjen yhteistyön tulos. Suunnitelmalla pyritään lisäämään yhteistyötä sekä vahvistamaan yhteistä kyläidentiteettiä. Kyläsuunnitelma on laadittu keskustelutilaisuuksien ja kyläkyselyn pohjalta. Kyläsuunnitelmatyö käynnistettiin kyläillalla Paikalla oli yli 40 kyläläistä, seutujohtaja Marjukka Aarnio, kaupunginjohtaja Janne Laine sekä Piällysmies ry:n edustajat Matti Falck ja Ritva Rönkä. Yhteisöneuvottelu järjestettiin kylän järjestöjen kanssa , keskustelutilaisuus kyläläisille talvitapahtuman yhteydessä ja infotilaisuus kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille kesätapahtumassa Kyläkyselyn joitakin tuloksia oli esillä myös kaupunginvaltuuston jalkautumiskokouksessa Tanhuvaaran urheiluopistolla Moinsalmen koululla järjestettiin syyslukukaudella 2010 kirjoitus- ja piirustuskilpailu otsikolla Unelmieni Moinsalmi ja toimintailta Kyläsuunnitelman laatimiseen on saatu EU:n Leader-rahoitusta. Rahoituksen myönsi Piällysmies ry ja Etelä-Savon Ely-keskus. Suunnitelman tilaaja on Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry Alue Moinsalmen tienvarren kylät ry:n ja tämän suunnitelman alueeseen kuuluu useita kyliä ja kyläkulmia: Kaartilanran-

4 ta, Kaartila, Lötjölä, Kiilanmäki, Ikoinniemi, Ritosaari, Pitkälä, Laakkola, Moinniemi, Moinsalmi, Nikaniemi, Pellossalo, Kosola, Kongonsaari ja Pesolansaari. Aluetta on kuitenkin mielekästä kehittää kokonaisuutena ja jatkossa tätä koko aluetta käsitellään ja nimetään tässä suunnitelmassa yhdeksi kyläksi. Kartan kohteet: 1 Hirvaslahden leirikeskus 2 Kuikkaniemen kartingrata 3 Nousialan jäteasema 4 Tanhuvaaran urheilukeskus 5 Ikoinniemen linnavuori 6 Ritosaaren lossi 7 Pitkälän seurantalo 8 Sillan kioski 9 Moinsalmen koulu Nuorisoseura Kielon talo 11 Itikkanotko 12 Kongonsaaren lossi 13 Kongonsaaren luolat

5 2 Kyläkysely Kyläkyselyllä haettiin näkemyksiä ja ideoita kyläsuunnitelmaa varten. Kyläkysely lähetettiin postissa sekä alueen vakituisille asukkaille että vapaa-ajan asukkaille. Kyselystä oli myös juttuja alueen lehdissä, joten se antoi hyvät mahdollisuudet kaikille ottaa kantaa ja vaikuttaa kyläsuunnitelmaan. Kyläkysely lähetettiin noin 720 vastaanottajalle (perille menneet kyselylomakkeet) ja vastauksia tuli 157 kpl, joista 59 vakituisilta asukkailta ja 98 vapaa-ajan asukkailta. Kaikkiaan vastausprosentti oli 22, joka on tavanomainen tällaisille kyselyille. Kyselyn mukana oli postimerkillä varustettu vastauskuori, ja kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetissä. Nettivastauksia tuli 20 kpl. Vastaukset jakautuivat eri asuinalueille seuraavasti (yhteensä sekä vakituiset asukkaat ja lomaasukkaat erikseen): kaikki vaki loma kaikki vaki loma kaikki vaki loma Ikoinniemi Moinsalmi Ritosaari Kaartila Nikaniemi Ei ilmoitettu Kongonsaari Pellossalo Kosola Pitkälä Yhteensä Asuinalue on vastaajan itse ilmoittama niin, että Moinsalmeen on laskettu myös Inkilä, Pesinki ja Moinniemi. Pitkälään on laskettu myös Ikoinlahti, Laakkola, Lötjölä ja Pitkälänlahti. Kaartilaan on laskettu myös Salokaartila, AU-kylä, Nojanmaa, Nousiala ja Rantakaartila. Kosolaan on laskettu myös Turkinnniemi. 3 Moinsalmentien alue ja historia Moinsalmentien alue on Saimaan Pihlajaveden saaristoaluetta. Osa alueesta sijaitsee Sääminginsalon saarella. Sääminginsalo on laskentatavasta riippuen Suomen suurin tai toiseksi suurin saari. Moinsalmensaari on maamme suurimpien saarien listalla noin sijalla 20 riippuen siitä, mitkä saaret hyväksytään listalle. Pellossalo on listalla noin sijalla 80 ja Kongonsaari noin sijalla 90. Ritosaari ja Kongonsaari ovat lossien takana. Karhut on kuvattu Pellossalossa toukokuussa vuonna

6 Etäisyys Savonlinnan kaupungin keskustasta on Tanhuvaaran urheiluopistolle 14 km, Moinsalmen koululle 25 ja Kongonsaaren pisimmällä sijaitseviin taloihin tietä pitkin melkein 50 km sisältäen lossimatkan. Luonto Pihlajavesi on muodostunut saimaannorpan tärkeimmäksi lisääntymisalueeksi. Norpan talvikanta järvessä on viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kasvanut noin 40 yksilöstä lähes 100 yksilöön (Saimaannorpan suojelutyöryhmä). Kylän itäreuna kuuluu Pihlajaveden laajaan 38 neliökilometrin Natura alueeseen. Alue ulottuu Savonlinnan, Punkaharjun ja Sulkavan kuntiin, ja Moinsalmentien alueesta siihen kuuluvat Kongonsaari, pienempiä saaria sekä ranta-alueita Pellossalosta. Pihlajaveden suuret saaret ovat lähes kaikki yhä asuttuja ja alue muodostaa yhdistelmän asuttua ja melko luonnontilaista järviluontoa. Alueella on karuja kalliometsiä ja saarten sisäosissa sekametsiä ja lehtoja. Alueen osia sisältyy rantojensuojeluohjelmaan ja 1970-luvulla alueelle ehdotettiin kansallispuistoa. Hoitosuunnitelman mukaan tähdätään kulttuurimaiseman ja luontoarvojen säilymiseen sekä luontomatkailun palvelurakenteen kehittämiseen. Alueen kävijätutkimus on tehty vuonna Arvion mukaan alueelle on käyntiä vuodessa. Osa käynneistä on lyhyitä risteilyjä, alueella on paljon kesäasutusta ja monet matkaveneilijät kulkevat sen lävitse. Suosituimmat käyntikohteet ovat Mitinhiekan retkisatama ja Kongonsaaren Salpa-aseman luolat. Aikainen asutus Saaristo-osakunta-alue Alue kuuluu melkein kokonaisuudessaan Savonlinnan saaristoosaan. Savonlinnan saaristoalueella on vajaa asukasta joista yli 600 asuu Moinsalmentien alueen kyläyhdistyksen alueella. Saaristo-osakuntastatus tuo kaupungille huomattavasti lisää valtionapua, ja sen saaminen edellyttää asukasta saaristoalueella. Kaavatilanne Alueen rannat on kaavoitettu. Alueella voimassa olevat osayleiskaavat ovat Moinsalmen osayleiskaava ja Pihlajaveden osayleiskaava. Molempien tarkistus on vireillä. Alueella on ollut asutusta ja eränkäyntiä jo muinaisina aikoina. Pellossalon Porossalmen Hepokalliossa on vuonna 1993 löydetty kalliomaalaus. Ikoinniemen Linnavuori on rautakautinen puolustusvarustus. Linnavuoria eli mäkilinnoja käytettiin varsinkin ristiretkiajalla jaa. Pellossalossa on kivikautisia asuinpaikkoja Povenlahdessa ja Hiekkaniemessä. Pitkälässä on useita vanhoja kultti- ja tarinapaikkoja

7 Alue oli keskiaikana Ruotsin ja Venäjän riitamaata. Raja oli kyllä sovittu vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa, mutta se oli epämääräinen varsinkin Pihlajaveden Särkilahdesta pohjoiseen. Tämän kyläsuunnitelman alue oli Pähkinäsaaren rajan itäpuolella mutta vuoden 1595 Täyssinän rauhan rajan länsipuolella. Säämingin laaja pitäjä perustettiin vuonna 1504 Juvan itäosasta rajapitäjäksi Venäjää vastaan. Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 ja Savonlinnan kaupunki vuonna Alueen väestö oli suureksi osaksi tullut Käkisalmen ja Viipurin suunnalta luvun Pohjan sodan seurauksena alue jäi 1743 solmitussa Turun rauhassa Venäjän puolelle niin kuin melkein koko nykyinen Savonlinna. Säämingin pitäjän ensimmäiset kirkot sijaitsivat Laitaatsillan kirkkoniemessä, kunnes Tuomiokirkko valmistui vuonna Vesiliikenne ja metsätalous 1900-luvun alkuun asti kaupunkiin kuljettiin kesäisin kirkkoveneellä. Pääreitit noudattivat nykyisiä venereittejä Kongonsaaren ja Laukansaaren itäpuolelta sekä Virtasalmen läpi Ritosaaren ja Ikoinniemen väliin ja Pihlajaveden selän yli kaupunkiin. Usein hoidettiin kaupunkiasiat lauantaina, yövyttiin kaupungissa sukulaisten tai tuttujen luona ja palattiin kirkonmenojen jälkeen sunnuntaina kotiin lukujen vaihteen aikoihin soudettavat kirkkoveneet jäivät vähemmälle käytölle laivaliikenteen vilkastuessa. Isommat linjalaivat pysähtyivät vain isoimpien laitureiden kohdalla, minkä vuoksi pitäjäläiset muodostivat osuuskuntia pienempien höyrylaivojen hankkimiseksi. Moinsalmen ja Pellossalon suunnalta kulki muun muassa Kerttu. Vesiteitse kulki niin henkilöliikenne kuin tavarakuljetuskin. Kaupunkiin vietiin maataloustuotteita kuten perunaa, lihaa, maitoa, voita ja heinää sekä kalaa, käsityötuotteita, polttopuuta ja tukkeja. Huonojen tieyhteyksien takia laiva oli nopeampi kuin hevoskyyti. Halkoja kuljetettiin sekä purjeettä höyryveneillä Pietariin, olihan Saimaan kanava valmistunut 1850-luvulla. Tunnetuin sääminkiläisistä laivureista oli Kosolankylässä syntynyt Pietari Johannes Kosonen eli Hommapekka, joka oli Joel Lehtosen Putkinotkon kauppa

8 neuvos Könölinin esikuvana. Hän kuljetti halkoja Pietariin ja toi paluurahtina muun muassa ruista. Vuonna 1910 hänellä oli jo kolme höyrylotjaa ja 11 muuta alusta. Halot rahdattiin lumikelien aikaan rannoille, joista ne lastattiin lotjiin eteenpäin vietäväksi. Myös tukkien uitto sahoille vesireittiä myöten oli huomattavaa ja jatkuu nykyisinkin proomu-uittona. Metsätyöt olivat merkittävä tulolähde kyläläisille, työmiehille ja metsänomistajille. Kalasta särvintä pöytään Tuhansia hehtaaria vettä on antanut oivallisen mahdollisuuden kalastukseen. Alun perin paikkakuntalaiset virittivät pyydyksensä omiin tarpeisiinsa, mutta laivaliikenteen alettua kalaa ryhdyttiin myymään ja kuljettamaan Savonlinnaan laivalla ja myöhemmin linja-autolla. Nuottakuntia oli alueella parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Nuottien yhteisomistus oli tavallista. Nuottaa vedettiin käsin savolaismallisista veneistä tai rannalta, osa porukoista nuottasi talvellakin jäältä. Varsinkin muikkua saatiin kohtuullisesti. Lainsäädännöllä pyrittiin säätelemään vesistöjen kalakantoja jo 1800-luvulla. Nuottaporukoita on nykyisin alueella seitsemän. Ne pitävät perinnettä yllä ja saavat lisäansiota kalastuksesta. Osuuskassa, nahkatehdas, meijerit ja olutpanimo Pitkälän Laamalannmäen talossa perustettiin vuonna 1906 Osuuskassa Oras. Se oli ensimmäinen niistä osuuskassoista, joista myöhemmin muodostettiin Savonlinnan seudun Osuuskassa ja myöhemmin Savonlinnan Osuuspankki. Osuuskassan perustajista suurin osa oli maanviljelijöitä, mutta koska maita oli siirtynyt puutavarayhtiöiden, etenkin Tornatorin haltuun, suuri osa perustajista ilmoitti tittelikseen vuokraaja. Useat vuokraviljelijät lunastivat sittemmin tilansa itselleen. Orasosuukassan alue herätti ihastusta osuuskassatarkastajassa: maitoa, voita, lihaa, perunoita ja heiniä myytiin Savonlinnaan, ohikulkeville laivoille ja Takaharjun parantolaan. Tuotteista sai täällä hyvän hinnan. Osuuskassan elinehto oli hyvät toimihenkilöt. Oras sai rahastonhoitajakseen Pitkälän koulun opettajan Eeva Kalliokosken. Hän oli ensimmäinen nainen Suomen osuuskassojen johtotehtävissä. Osuuskassan arvopaperit säilytettiin ensin hyllyssä koulun käsityöhuoneessa kassa oli auki joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina. Vuonna 1914 ostettiin kassakaappi ja myöhemmin Primus-viljanlajittelija joka sijoitettiin Moijin hoviin. Vuonna 1918 osuuskunta perusti nahkatehtaan Pärpän myllytupaan. Teollisuutta harjoitettiin parhaimmillaan kolmen miehen voimin. Osuuskassa pyöritti tuotantoa vuoteen 1936 jolloin se myytiin tehtaan johtajalle nahkurimestari Veikko Kaskiselle Meijereitä ruvettiin perustamaan Sääminkiin 1890-luvulla. Ensimmäiset ostomeijerit olivat Juvolassa ja Varparannassa. P.J. Kosonen perusti meijerin Käärmelahden kartanoon. Osuuskassoista syntyi Savonlinnan osuuspankki, näistä pienmeijereistä puolestaan Osuuskunta Tuote. Moijin hovin yhteydessä toimi vuosina oluttehdas. Oluttehtaasta käytettiin nimiä Mölsén Olut-Tehdas tai Moijin Hovin Oluttehdas sekä Mörsundin Oluttehdas.

9 Moinsalmen Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911 ja suojeluskunta vuonna Työväentalo sijaitsi Virtasalmen lähellä. Suojeluskunta kokoontui ja harjoitteli ensin nuorisoseuran voimisteluosaston nimikkeen alla Pitkälän koululla luvulta on maininta siitä, että Moinsalmen alue kuului niihin, joissa kaskiviljelyn osuus viljelystä oli vielä suuri, kun muualla oli jo siirrytty kestävämpiin viljelymuotoihin. Pian alue kuitenkin kehittyi edistykselliseen suuntaan malliosuuskassoineen kaikkineen. Kuten seuraavista luvuista käy ilmi, alueella oli vilkas yhdistyselämä ja laivareittien varrelle muodostui huviloiden yhdyskunta, joka toi sivistystä seudulle. Kulttuuri-innostusta toivat alueen kuulut kesävieraat, kuten tohtori Armas Nuolivaara ja hänen kirjailijavaimonsa Auni Nuolivaara sekä oopperalaulaja Lea Piltti ja säveltäjä Armas Maasalo. Koulut ja kaupat Moinsalmentien alue kuului Säämingin kuntaan, joka vuonna 1973 liitettiin Savonlinnaan. Säämingin ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna Vuonna 1899 päätettiin, että kunta kustantaa koulut kaikkiin seitsemään koulupiiriin. Yksi näistä kouluista rakennettiin Moinsalmeen 1899 ja toinen Ritosaareen Ritosaaren koulu lakkautettiin vuonna Kosolan koulu perustettiin Kuosman tilalle. Vuonna 1934 Säämingin kunta osti Käärmelahden kartanon, ja koulu siirtyi näihin tiloihin. Lisärakennus rakennettiin samaan pihapiiriin 1954 suurten ikäluokkien tullessa kouluikään. Myöhemmin rakennettiin koulut myös Moinniemeen vuonna 1934 (lakkautettiin jo vuonna 1950) ja Kaartilaan vuonna 1939 (lakkautettiin 1990-luvun lopussa). Kerimäeltä Sääminkiin liitetyssä Pitkälässä oli 1903 perustettu koulu. Alueella on ollut parhaimmillaan kymmenen kauppaa, nyt jäljellä on vain yksi kesäkioski. Kauppojen jälkeen alueella liikennöi kaksi myymäläautoa, mutta nykyään tätäkään palvelua ei ole. Toisaalta Savonlinnan itäpuolella on monipuolisesti kauppoja asukkaiden ulottuvilla. 4 Alueen erityiskohteet Tanhuvaaran Urheiluopisto Tanhuvaaran urheiluopiston juuret ovat Viipurissa. Viipurinlahden rannalla sijaitseva liikuntaopisto aloitti toimintansa vuonna 1919, mutta tuhoutui tulipalossa sodan aikana vuonna Toiminta alkoi uudelleen nykyisessä paikassa vuonna Vasta 1967 valmistui ensimmäinen asuntola Pyöreä Torni, joka mahdollisti ympärivuotisen toiminnan. Liikuntaopistosta tuli vuonna 1972 Kouluhallituksen alainen urheiluopisto

10 Opisto kasvaa edelleen, katettuja tiloja on nyt noin m2. Majoitusvuorokausia kertyy jo noin vuodessa. Keskuksessa on yleisurheilukenttä, sisäharjoitushalli, palloiluhalli, uimahalli ja jäähalli, sisäampumaradat ja useita ulkoilureittejä sekä ravintola-, kokous- ja majoituspalveluita. Opistossa voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon ja kursseja järjestetään sekä harrastajille että huippu-urheilijoille. Tärkein toimintamuoto on kuitenkin kunto- ja terveysliikunnan kurssit ja leirit, joita järjestetään kaikenikäisille. Viime vuosina on muun muassa rakennettu jäähalli, uusi ravintolarakennus ja vastaanottotilat sekä saneerattu monitoimihallia ja majoitustiloja. Tammikuussa 2011 valmistui uusi majoitusrakennus Kaartila, jossa on 36 kahden hengen hotellitason huonetta, luokkatiloja, saunoja, iso takkahuone jne.urheiluopiston palvelut ovat myös kyläläisten käytössä. Kyläyhdistys järjestää siellä kokouksia ja urheiluseuroilla on kyläläisille kuntosali-, luistelu- ja sählyvuoroja. Kylän urheiluseurojen jäsenille on myös alennuksia uimahalliin ja kuntosaliin. Moinsalmen koulu käyttää urheiluopiston tiloja noin kerran kuussa. Tanhuvaarasta on kehittymässä kylän keskuspaikka eikä opistolla olisi mitään sitä vastaan, että sen alueelle perustettaisiin kesätori. Alueella on jo yllä mainittujen palvelujen lisäksi opaskartta ja nettipiste. Kyläyhdistys edistää yhdessä urheiluopiston kanssa kevyen liikenteen väylän rakentamista Moinsalmentien varteen. Sillan kioski Virtasalmen nostosillan vieressä osoitteessa Moinsalmentie 1884 on entinen siltavahdin asunto, jossa kesäisin toimii vilkas kesäkahvila ja alueen tapaamispaikka. Juhannuksena järjestetään usein juhlia kahvilan rannassa

11 Itikkanotko Pellossalon Nuorisoseuran seurantalo Itikkanotko valmistui vuonna Suurempia kunnostuksia on tehty vuonna 1978 ja Itikkanotkossa järjestetään vuosittain noin kolmet tanssit ja muita tilaisuuksia kesäisin. Nuorisoseura on järjestänyt myös lasten diskoja talossa. Talon pihassa on grillikatos ja talon yhteydessä on myös valaistu 2,5 km:n hiihtolatu. Talon osoite on Pellossalontie 351. Nuorisoseura Kielon talo Kuva: Sammutusharjoitus kyläyhdistyksen kesätapahtumassa Itikkanotkossa 2010 Moinsalmen nuorisoseurantalo on hirsirakenteinen rakennus vuodelta Kielon toiminta oli alussa vilkasta ja erityisen tunnettuja moinsalmelaiset olivat näytelmäharrastuksesta. Tuota innostusta olivat virittämässä kylän kuulut kesävieraat. Talossa järjestetään kahdet tanssit ja muita tapahtumia kesäisin ja sitä vuokrataan yksityisiin juhliin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Talo on hyvässä kunnossa ja sitä on mahdollista myös lämmittää. Osoite: Moinsalmentie Pitkälän seurantalo Pitkälän Ponsi ry:n talo sijaitsee Simpalantien varrella. Rankarakenteinen talo on valmistunut vuonna Talon yhteydessä on kenttä, jossa on pelattu jalkapalloa kesäisin ja talossa järjestetään myös vuosittain kesätapahtuma ja muita tapahtumia. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kun seuralle on rakennettu kota vuonna Kongonsaaren luolat, Salpalinja Kongonsaaren eteläpäässä on Salpalinjaan kuuluva louhittu luola. Luolaan voi tutustua kiertämällä 400 metriä pitkän luontopolun mukaan kannattaa varata taskulamppu ja saappaat. Salpalinja nojasi tällä kohtaa vesialueisiin ja linnoitettuihin saariin. Kongonsaaren luola jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Siihen oli tarkoitus rakentaa konekivääripesäkkeet ja majoitustiloja, mutta kaikkia betonisia sisäosia ei ehditty rakentaa. Saaren laelle on lisäksi louhittu tilat tulenjohtoasemalle. Saarella on myös taisteluhautoja. Salpalinjaan kuuluu myös Tanhuvaaran urheiluopiston vieressä olevan Purnuvuoren kaksi tykistöpatteria. Savonlinnan reserviläiset järjestävät opastettuja kävelyretkiä alueella. Myös Pellossalon, Nikaniemen ja Pesingin itärannoilla on Salpalinjan jäänteitä. Punkaharjun laivareitin huvilat Saimaan huvilarakentaminen keskittyi laivareittien varrelle. Moinsalmen kautta Punkaharjulle kulkevan reitin varren huvilat on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Arvokkaita huviloita on muun muassa Harjuniemen, Kapasaaren, Varmalahden, Kivisaaren, Lummesaaren, Lammassaaren ja Leponiemen huvilat. Huvilat edustavat eri tyylikausia kansallisromantiikasta empireen ja jugendiin. Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulla, liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa. Virtasalmi ruopattiin vuonna 1892, tällöin reitti lyheni huomattavasti

12 Lossit ja sillat Alueella on kaksi lossia, Kongonsaareen ja Ritosaareen. Lossien toiminnan hoitavat yksityistiekunnat. Ritosaaren saatiin ensimmäinen tieyhteys kapulalossin avulla vuonna Kapulalossi hankittiin Ahvionsaaresta, joka sijaitsee Pihlajaveden länsipuolella, kun sinne saatiin moottorilossi. Moottorilossiyhteys Ritosaareen saatiin vuonna Kongonsaaren lossi on niin sanottu kapulalossi, jota käytetään omatoimisesti perämoottorilla. Talvella saariin on viralliset valvotut jäätiet. Virtasalmessa on nostosilta, sielläkin oli lossi 1950-luvulle asti. Myös Pellossalon Porossalmen silta on 1950-luvulta. Kuva: Kongonsaaren kapulalossi Retkisatamat, ulkoilureitit, laavut ja kodat Kongonsaarella on useita retkisatamia: Koukkuniemi Kongonsaaren itäpuolen keskikohdan niemen lahdenpohjukka: ankkuripaikka, tulentekopaikka, talousjätehuolto ja käymälä. Hoidosta vastaa Savonlinnan kaupunki. Jätehuolto on Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullinen palvelu. Pääskyniemi Kongonsaaren länsipuolen niemen eteläranta: ankkuripaikka komean kallion suojassa, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja Kuva: Virtasalmen silta

13 Pakarinhiekka Pakarniemen eteläpuolella: ankkuripaikka, hiekkaranta, kuivakäymälä-puuvaja, kaksi tulentekopaikkaa. Mustasaaren pohjoiskärki, Kongonsaaren eteläkärjen läheisyydessä: ankkuripaikka, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja puuvaja. Virtasalmen sillan vieressä on vieraslaituri, syvyys 1 m, sivukiinnitys. Kahvila, kioski, talousjätehuolto. Pidä Saaristo Siistinä ry:n maksullisia jätehuoltopisteitä on myös Taikinasaaressa ja Peltoniemessä (kartta yhdistyksen nettisivuilla). Tanhuvaaran urheiluopiston yhteydessä on opiston ylläpitämä latuverkosto, josta löytyy pidempiä ja lyhyempiä lenkkejä. Koulun luona on myös hiihtolatu. Pyhät polut -melontareitti kulkee Kongossaaren kautta. Kotia on useita yhdistyksillä ja hirviseurueilla. Hirvaslahden leirikeskus Hirvaslahti on Savonlinna-Säämingin seurakunnan leirikeskus, jossa järjestetään muun muassa rippikoululeirejä. Leirikeskus on käytössä ympäri vuoden. Leirikeskuksen osoite on Kesäkodintie 28. Kaartilan alueen kohteet Kaartilan alueella sijaitsevat muun muassa jäteasema, kartingrata, murskaamo, asfalttiasema ja soranottoalueita. Nämä lisäävät alueen liikennettä. Esimerkiksi jäteasemalle on liikennettä myös Punkaharjulta ja Moinsalmentien alueelta. Teitä olisikin pidettävä liikennemäärien edellyttämässä kunnossa ja rakennettava kevyeen liikenteen väylä. Myös alueen melu-, haju- ja lintuhaittoja olisi seurattava ja tarpeen vaatiessa ryhdyttävä toimiin niiden rajoittamiseksi. Nousialan jäteasema valmistui vuonna 2001 vanhan Kaakkolammen kaatopaikan läheisyyteen. Jäteasema palvelee kuutta seudun kuntaa ja sinne otetaan vastaan sekajätettä, haketettavaa puuta, metallia, lasia, pahvia, paperia, ongelmajätteitä sekä puutarhajätteitä. Savonlinnan Urheiluautoilijat ry:n Kuikkaniemen kartingradan rakentaminen aloitettiin vuonna 1985 ja ympäristölupa saatiin vuonna Radalle on rakennettu huoltorakennus Leaderrahoituksella. Vuonna 2011 radalle rakennetaan vielä 150 metriä pitkä meluaita ja lisää pysäköintitilaa. 5 Asukkaat Koko alueella on 631 vakituista asukasta. Mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asuntoja käyttää keskimäärin neljä ihmistä, joten vapaa-ajan asukkaita on noin Moinsalmentien alueen asukasluku jakautuu kaupungin palveluanalyysin lukujen mukaan seuraavasti: Kaartilanranta 293, Ritosaari 33, Moinsalmi-Moinniemi 164, Pellossalo-Kosola 131, Kongonsaari 10, yhteensä 631, luvut Lisäksi alueella on vapaa-ajan asuntoja noin 400. Asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko Savonlinnan maaseutualueen ikäjakaumaa. Alueella on melko runsaasti myös lapsia:

14 Moinsalmentien alueen isojen kylien asukkaat: Savonlinnan Kaartilanranta Moinsalmi Pellossalo maaseutualueet Ikä as. % as. % as. % as. % % 13 8 % 7 6 % % % 13 8 % % % % % % % % % % % Yhteensä % % % % Lähde: Maaseutupalvelujen analyysi, Savonlinnan kaupunki 2009 Kuvassa on kyselyyn vastanneiden vakituisten asukkaiden perhetyypit. Tästäkin näkyy, että alueella on runsaasti lapsiperheitä. Kyläkyselyn mukaan vakituisten asukkaiden perheiden keskikoko on 2,9 henkeä ja vapaa-ajan asukkaiden perhekoko 2,5 henkeä. Kuvissa yllä on vastaajien perheenjäsenten ikäjakauma, erikseen vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Vakituisten asukkaiden ikäjakauma on melko tasainen, kun taas vapaa-ajan asukkaista suuri osa on yli 50-vuotiaita. Kyläalueen asukkaiden ikäjakauma vastaa melko hyvin koko kaupungin maaseutualueiden ikäjakaumaa, keski-ikä on melko korkea. Koska eläkeikäisiä on melko paljon, kylään tulisi kipeästi saada lisää työikäisiä, jotta palveluja pystytään ylläpitämään ja kylän monipuolinen toiminta turvaamaan. Tämä edellyttää myös uudisrakentamista kylälle. Kuvasta näkyy myös, että vuotiaita on vähän. Osa tästä ikäluokasta on muualla opiskelemassa tai ensimmäisissä työpaikoissaan. Olisi tärkeää, että kylän muualla asuviin nuoriin pidetään yhteyttä ja että he olisivat kiinnostuneita muuttamaan takaisin ja osallistumaan alueen kehittämiseen

15 Kylään muuttaa jatkuvasti melko paljon uusia asukkaita. Kyläkyselyyn vastanneista vakituisista asukkaista neljäsosa on asunut kylässä alle 10 vuotta. Kun huomioidaan myös ne perheet, jotka eivät ole vastanneet, voidaan arvioida että alueelle muuttaa 5 6 perhettä joka vuosi. Melkein saman verran tulee myös vapaa-ajan asuntoja lisää. Kun kysyttiin kylään muuton syytä, mainitsivat vakituiset asukkaat useimmin paluumuuton (11) sekä luonnon, järven ja rauhallisuuden (10). Huomattavasti vähemmän muutettiin työpaikan tai yritystoiminnan takia (4). Tulomuuton edistäminen Uusien asukkaiden huomioiminen ja toivottaminen tervetulleeksi on yksi tapa sitoa asukkaat tiiviimmin mukaan kyläyhteisöön. Joko kyläyhdistys tai eri kylissä toimivat yhdistykset voisivat ottaa asiakseen uusien asukkaiden toivottamisen tervetulleiksi tai esimerkiksi vuosittain järjestää tilaisuuden, jossa huomioidaan erityisesti uudet asukkaat. Taloista on kylässä kysyntää, mutta osa aiemmin vakituisesti asutuista taloista jää vapaa-ajan käyttöön. Näin ollen olisi tärkeää saada hyviä tontteja myyntiin ja uusia taloja rakenteille. Kylässä on tehty tonttikartoituksia, mutta uudessa kartoituksessa voisi löytyä uusia tontteja, jos henki kylässä suosisi myymistä. Tonttikampanja voisi sitten käynnistyä kylän ja kaupungin yhteisellä tiedotustilaisuudella. Moinsalmentien alueelle halutaan uusia asukkaita. Kyläkyselyssä tonttipörssi sai runsaasti kannatusta. Kunta omistaa runsaasti maata kyläalueella, mutta tontteja ei ole myyty aktiivisesti. Moinsalmen osayleiskaavan tarkistaminen on käynnissä ja kaavaluonnos valmistuu nähtäville vielä vuonna

16 6 Unelmieni Moinsalmi

17 Unelmieni Moinsalmi piirustus- ja kirjoituskilpailun satoa. Vasemmalla ylhäällä Jennan, alhaalla Nooran työ. Oikealla ylhäällä Anttonin piirustus ja alla Simon piirustus ja kirjoitus. Unelmieni Moinsalmi Minun unelmieni Moinsalmi olisi, jos täällä olisi kiipeilyteline ja hyviä jalkapalloja ja linjaautokopissa olisi ikkunat. Täällä voisi olla myös hiihtoretkiä ja kauppa. Kun mentäisiin kauppaan, otettaisi kaveri mukaan. Joka aamu voisi olla älyjumppa. Juoksukilpailuja voisi olla Simo S. 2 lk

18 7 Moinsalmentien alueen viihtyvyystekijät Kylän tärkeimmät viihtyvyystekijät ovat luonto ja järvet. Myös maalaismaisema, naapurit ja kyläyhteisö sekä Tanhuvaara, kesäkahvila, hiljaisuus, Prisma ja turvallisuus saivat kyselyssä ääniä (kuvassa kohta muut): Kun kysyttiin, onko uuden asukkaan helppo tutustua kyläläisiin, tuli yllättäen paljon ei-vastauksia. Kyllä oli toki enemmistön mielipide (74 kpl), mutta ehkä vähän liian moni vastasi ei (40 kpl). Kylän yhteisöllisyys on vahvaa, mutta ehkä ei tarpeeksi avointa. Avoimuutta voisi lisätä esimerkiksi tiedotuksella (nettisivut, kylälehti), tapahtumilla jne. Jatkokysymyksenä oli Tarvittaessa saa naapuriapua ja tähän vastasi melkein kaikki kyllä (123) ja vain muutama ei (8). Myös talkootyöhön on laajasti valmiutta (katso alla kohdasta järjestö- ja harrastustoiminta), joten ei kylän henki mikään huonokaan ole. 8 Elinkeinot ja toimeentulo Alueen vakituisista asukkaista kolmasosa on palkkatyössä ja vajaa kolmasosa eläkkeellä. Yrittäjiä on paljon. Työpaikka on omassa kylässä 22 vastaajalla ja muualla 41 vastaajalla (vakituisista asukkaista). Lähinnä käydään töissä Savonlinnan keskustassa, mutta myös esimerkiksi Punkaharjulla. Kylän yritykset toimivat monella alalla. Maatalous työllistää vain muutamia perheitä, lisäksi on eri alojen pieniä yrityksiä ja suuri työllistäjä on Tanhuvaaran opisto. Vapaa-ajan asukkaista suurempi osa on eläkeläisiä ja palkkatyöntekijöitä mutta yrittäjiä on melko runsaasti. Metsätaloudella on alueella suuri merkitys: se tuo sekä kantorahatuloja että työtilaisuuksia

19 Myös sivutoimisella kalastuksella ja metsästyksellä on merkitystä toimeentulon ja virkistyksen kannalta. Alueella on 8 nuottakuntaa. Kalastusta voisi kehittää: alueen vedet ovat kirkkaat ja kala hyvälaatuista. Kylän yrityksistä mainittakoon tässä kaksi mökkitalkkariyrittäjää, useita koneurakoitsijoita ja maatilamatkailuyrittäjät. Elinkeinojen kehittäminen Paikalliset työpaikat tulevat todennäköisesti jatkossakin olemaan kylän pienissä yrityksissä, maataloudessa, metsätaloudessa, mökkivuokrauksessa, mökkitalkkaritoiminnassa ja muissa palveluissa sekä tärkeänä yksittäisenä kohteena Tanhuvaara ja sen ympärillä mahdollisesti muodostuvat yritykset. Tanhuvaaran asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi terveellisestä lähiruuasta, erilaisista opas- ja muista matkailupalveluista sekä majoituksesta. 9 Oman kylän palvelut Moinsalmentien alueella on tarjolla monenlaisia palveluja. Koulun ja kesäkahvilan lisäksi on Tanhuvaaran liikuntapalvelut, useita seurantaloja, kenttiä, laavuja ja reittejä. Lasten perhepäivähoitajia on kaksi. Tärkeimät palvelut, vakituisten asukkaiden vastausten määrät. Palveluista kysyttiin kyselyssä seuraavasti: Mitä toivoisimme tulevaisuudessa Moinsalmentien varrella tai lähialueilla olevan? Lisäksi palveluista kysyttiin, mitkä palvelut ovat kylän hyvän kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä, tärkeitä tai ei tärkeitä. Kuvan vastauksissa on mukana vastaukset tärkeä ja erittäin tärkeä

20 Moinsalmen koulu Kyläkyselyssä tärkeimmäksi palveluksi nousi koulu, koska useimmat pitivät sitä erittäin tärkeänä. Moinsalmen koulussa on 32 oppilasta ja kaksi ja puoli opettajaa. Yksi opettaja jaetaan Juvolan koulun kanssa. Lisäksi koulussa on kaksi koulunkäyntiavustajaa ja keittäjä/siistijä. Koulussa on perusopetuksen luokkien 1 6 lisäksi esikoulu ja iltapäivisin kerhoja, tällä hetkellä kolme eri kerhoa. Koulun pihassa on kenttä, jolla kesäisin pelataan jalkapalloa ja talvisin luistellaan. Kentällä on talvisin luistelijoita paitsi päivällä, myös joka ilta. Kentän huoltoa hankaloittaa veden puute. Koulun vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti ja muun muassa ylläpitää kylän kotisivuja. Kylän järjestöt käyttävät koulun tiloja ja pihaa erilaisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin. Linnalan kansalaisopisto järjestää muun muassa voimistelua ja soitonopetusta koulussa. Koulussa kokoontuu muun muassa seurakunnan kerho ja Martat. Kirjastoauto käy Moinsalmen koululla. Oppilasennusteen ( ) mukaan oppilaiden määrä laskee jo vuonna 2013 alle vuonna 2005 asetetun lakkautusrajan, joka on 25 oppilasta. Oppilasennusteet ovat aina epävarmoja ja tässä epävarmuutta lisää se, että kylällä on useita sijaisperheitä ja yksi ammatillinen perhekoti. Oppilasmäärään vaikuttaa myös lähikoulualueiden määrittäminen: jos Moinsalmen koulun alue ulotettaisiin lähemmäksi kaupunkia, niin oppilasmäärä voisi kasvaa. Kyläkoulua pidetään erittäin tärkeänä palveluna lasten kannalta ja myös kylän kehittymisen kannalta. Koulu sai laajasti kannatusta kyläkyselyssä. Oppilasennuste ei näillä näkymin turvaa koulun jatkumista, joten uusia lapsiperheitä pitäisi saada muuttamaan kylään. Tanhuvaara, luonto ja kaupungin palvelujen läheisyys voi aivan hyvin johtaa myönteiseen kierteeseen, jossa tontteja saadaan myyntiin, taloja rakenteille ja uusia asukkaita muuttaa kylään. Tämä edellyttää kuittenkin nopeita toimia muun muassa tonttien markkinoimiseksi. Muiden palvelujen kehittäminen Kylärenki sai useiden vastaajien kannatusta, mutta sitä ei pidetty aivan yhtä tärkeänä kuin koulua. Myös paikallisten tuotteiden kesätori, iltapäiväkerho, ikäihmisten palvelutalo ja ryhmäperhepäivähoito saivat paljon kannatusta. Marttojen kotiapua oli käyttänyt 12 % vastanneista vakituisista asukkaista, mutta vain pari vapaaajan asukasta. Lapsiperheet ja nuoret Päivähoito on tärkeä palvelu lapsiperheille. Kylässä on nyt kaksi perhepäivähoitajaa. Pitää varmistaa, että kylässä on tarjolla tarpeeksi päivähoitoa, se voi olla myös koulun säilymisen kannalta tärkeä kysymys. Tiehoitopalvelut ovat tärkeitä jokapäiväisen elämän sujumisen kannalta: auraus, tienpito, tieisännöitsijät jne

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen 12.6.2014 Kokous: Kiskontien Kimpan avoin kokous Läsnä: 12 osallistujaa Aika: 4.6.2014 kello 18 Paikka: Tuohikoto, Tuohittu KOKOUKSESSA POHDITTUJA ASIOITA

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tulokset

Vaskion kyläkyselyn tulokset Vaskion kyläkyselyn tulokset kyläkokous ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola Vaskion kyläkyselyn toteutus Paperinen kysely lähetettiin kesällä 2014 yhteensä 678 talouteen. julkisena tiedotteena 25260-postinumeroalueelle,

Lisätiedot

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto KÖYLIÖN KYLÄKYSELY Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspisteitä seitsemän Köyliössä Vastauksia saatiin 171 Sukupuoli

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat KUHMON KAUPUNGIN KYSELY MÖKKILÄISILLE Yhteenvetoraportti, N=30, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Tiedot vastaajasta (valitse oikea vaihtoehto) mies 17 56,67% 2. nainen 13 43,33% 30 100%

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi LÅNGVIK vesihuolto ja kaavoitus kyselyn tulokset Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi Ensimmäisessä vaiheessa 10/2010 kysely jaettiin jokaiseen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY ja TUISKULA. Elina Haavisto

KÖYLIÖN KYLÄKYSELY ja TUISKULA. Elina Haavisto KÖYLIÖN KYLÄKYSELY ja TUISKULA Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspiste Tuiskulan op + muut palautuspisteet Köyliössä

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Etelä-Savon ELY-keskuksen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan neuvottelupäivät 29.11.2016 25.11.2016 1 25.11.2016 2 Puumala pähkinänkuoressa Vakituinen asukasluku noin

Lisätiedot

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen

Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tulokset

Angelniemen kyläkyselyn tulokset Angelniemen kyläkyselyn tulokset kyläkokous ti 7.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola Kyläkyselyn toteutus: Kysely lähetettiin keväällä 2014 postitse 461 talouteen: näistä Salossa 306 kpl mahdollisuus vastata

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 212 Asukastyytyväisyystulokset 1212 FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA Kaupunki ja kuntapalvelut 212 ssa Taustaa Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen eli KAPAn

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010

Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Aikaleima Riihivalkaman koulualueen kyläsuunnitelma 2010 Käynnissä olevat kylän kehittämiskohteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuutaho= mitkä toimijat, kenen kanssa Jätevesiasiat Selvitys ja suunnittelu jätevesiviemäristä

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE

HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS RYKINNIEMEN ALUEELLE Tiemassaaren Kyläyhdistys r.y 12.1.2011 1(5) Ilpo Vellonen, Pajulahdentie 11, 58900 Rantasalmi Puh. 040-5617460 Sähköposti: ilpo.vellonen@pp.inet.fi Rantasalmen kunnanhallitukselle HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN

Lisätiedot

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 12 22.01.2015 Sivistyslautakunta 64 24.03.2015 Kaupunginhallitus 154 25.03.2015. Särkilahden koulun lakkauttaminen 1.8.

Sivistyslautakunta 12 22.01.2015 Sivistyslautakunta 64 24.03.2015 Kaupunginhallitus 154 25.03.2015. Särkilahden koulun lakkauttaminen 1.8. Sivistyslautakunta 12 22.01.2015 Sivistyslautakunta 64 24.03.2015 Kaupunginhallitus 154 25.03.2015 Särkilahden koulun lakkauttaminen 1.8.2015 lukien 39/40/400/2015 SL 12 Selostus: Särkilahden koulussa

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja terveyttä,

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla

Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla Toiminta- ja yhteistyösuunnitelma Metsähallituksen omistamien retkisatamien ylläpitämiseksi Saimaalla Antti Kaipainen Päivitetty 16.5.2016 / AK Palaveri 16.5.2016 muistio: Läsnä: Jouni Penttinen (Metsähallitus)

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot