2 3 / 2014 KOMPOSITIO. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2014 SUURI KOULUTUS- JA SOPIMUSNUMERO

Transkriptio

1 2 3 / 2014 KOMPOSITIO Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Lokakuu 2014 SUURI KOULUTUS- JA SOPIMUSNUMERO

2 PÄÄKIRJOITUS KOMPOSITIO 2 3 / 2014 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Urho Kekkosen Katu 2 C Helsinki Puh Päätoimittaja Jari Eskola Toimitussihteeri Maisa Mikkonen Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Antti Auvinen ( puheenjohtaja) Olli Virtaperko ( varapuheenjohtaja) Markus Fagerudd Ilari Laakso Veli-Matti Puumala Johan Tallgren Riikka Talvitie Taitto Susanna Raunio susiraunio@gmail.com Kansi Yhdistyksen uuden nettisivun suunnittelua. KUVA: MAINOSTOIMISTO WE ARE HOME. Sisällys Pääkirjoitus Villa Vikan Yhdistyksen nettisivut uudistuvat Tapio Tuomelasta musiikin tohtori Lainauskorvaus nostettava asianmukaiselle tasolle Uusi mallisopimus konserttitallenteen promootiokäytöstä Päivitetty mallikustannussopimus Korvat avaavat mielen ja sydämen Kommunikoinnin tärkeydestä ja vähän muustakin Pohjoismaiset elokuvamusiikkipäivät Espoon Hanasaaressa PoMP Ultimassa Uudet jäsenet Onnittelemme Kantaesityksiä PALUU UUTEEN TYÖPAIKKAAN Palasin puolentoista vuoden opintovapaaltani ihan uuteen työpaikkaan. Toimisto on muuttanut aivan Kampin ytimeen uusiin, nykyaikaisiin toimistotiloihin. Yhdistyksen puheenjohtajat ovat vaihtuneet, johtokunnassa on uusia jäseniä ja kahvihuoneessa tapaan päivittäin kymmenittäin uusia työkavereita, joista monia en vielä edes tunne. Paljon hienoja asioita on tapahtunut poissa ollessani. Mallikustannussopimus on päivitetty, mallisopimus konserttitallenteen käytöstä promootiossa on saatu aikaan, Musiikin edistämissäätiö on aloittanut toimintansa, yhdistyksen uusi kotisivu on tekeillä ja yhdet Pohjoismaiset Musiikkipäivätkin on ehditty järjestää Suomessa. Ja tämä on toki vain pienen pieni jäävuoren huippu. Pitkään en ehtinyt totutella työntekoon, kun jo oli otettava kantaa uusiin taidetoimikuntiin, kollektiivihallinnon direktiiviuudistukseen, Teoston kansallisiin varoihin ja aatteelliseen strategiaan, Ylen suuria oikeuksia koskeviin päätöksiin, Music Finlandin kärkihankkeisiin ja moniin muihin asioihin. Lisäksi pöydällä on useita yhdistyksen vireillä olevia projekteja, mm. sääntöuudistus, tulevan 70-vuotisjuhlavuoden hankkeet, erilaiset teoshaut ja yksi putkiremontti. Tulin siis astuneeksi vauhdikkaasti liikkuvaan junaan. Tehtävää on paljon, mutta onneksi tekeminen on enimmäkseen mukavaa. Hienointa tässä kuitenkin on se, että junassa on paljon päteviä kollegoita ja kumppaneita, joiden kanssa asioita hoidetaan ja viedään eteenpäin. Minulle on myös suuri ilo saada tämän loppuvuoden ajan jakaa toiminnanjohtajan työt vt. toiminnanjohtaja Jarin kanssa, jonka monialainen osaaminen on ollut suureksi avuksi useassakin vauhdikkaassa käänteessä. Kuten aiemmat, myös nykyinen, minulle osin uusi johtokunta, on hyvin asialleen omistautunut ja pyrkii löytämään asioille parhaat ratkaisut ja toimintatavat. Vaikka paljon hyvää on tapahtunut parin viime vuoden aikana, joidenkin asioiden eteenpäin meneminen tuntuu olevan lähes mahdotonta. Hyvitysmaksun uudistaminen ja taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen eivät ole edenneet millään tavalla, vaikka ministeriöissä työryhmä toisensa jälkeen on tehnyt selvitystä selvityksen perään. Ensi vuonna pidettävien vaalien jälkeen käydään hallitusneuvottelut. Neuvotteluissa olisi tärkeää saada hallitusohjelmaan kirjatuksi velvoite hoitaa nämä taiteilijoiden toimeentuloon liittyvät epäkohdat kuntoon. Aivan erityisen mukavaa työhön paluussa ovat päivittäiset tapaamiset ja keskustelut säveltäjien kanssa. Opintovapaalla opin kiireettömyyteen, vaikka tekemistä riitti. Toivoisin, että jäsenten kohtaamisetkin voisivat olla kiireettömiä. Aina tämä toive ei valitettavasti toteudu. Tulkaa silti käymään, kun liikutte kulmilla. Annu Mikkonen ISSN ISSN (pdf) 02 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

3 VILLA VIKAN Annu Mikkonen VILLA VIKAN Monille säveltäjille Raaseporissa sijaitseva Martin Wegeliuksen rakennuttama huvila Villa Vikan on tullut tutuksi lomanvietto- ja työskentelypaikkana. Huvila on ollut nimenomaan Teoston jäsenten käytössä, kun taas alueella olevat kaksi hirsimökkiä ovat olleet Teoston työntekijöiden vuokrattavissa. Nyt Teosto on kuitenkin lahjoittanut Villa Vikanin ja siihen liittyvän kiinteistön Musiikin edistämissäätiölle taiteilijaresidenssiksi. Huvilassa ja sen ympäristössä on tehty vuosina mittava kunnostustyö. Ympäristössä on kaadettu huonokuntoisia puita, karsittu vesakkoja, siivottu ryteikköjä sekä rakennettu kulkuväyliä. Itse huvila on kunnostettu niin asumis- kuin työskentelykäyttöön. Talossa on erinomainen flyygeli, oivallinen studiokalusto, nykyaikainen keittiö sekä viihtyisät asumistilat. Kiinteistöön kuuluvista rakennuksista vuokrataan musiikin ammattilaisten käyttöön itse huvilaa sekä hirsimökkejä. Huvilaan mahtuu yöpymään 8 henkilöä ja kumpaankin hirsimökkiin neljä. Kummassakin mökissä on sauna ja huvilaan kuulu erillinen rantasauna. Huvilan pihapiirissä on myös kaksi muuta rakennusta, joita ei vuokrata. Näistä toisessa asuu pariskunta RITVA HYNNINEN ja HEIKKI ISOKALLIO. Pariskunta hoitaa hyväntahtoisesti pehtoorin tehtäviä Vikanissa. Vuokrauskäytäntö Vikanin huvilaa sekä hirsimökkejä voivat vuokrata Suomen Säveltäjät ry:n, Elvis ry:n, Muusikkojen liiton sekä Teoston jäsenet. Vuokra on 250 euroa/viikko. Vuokralaiseksi alkuvuodelle 2015 hakeudutaan lähettämällä viesti sähköpostiosoitteeseen vikan@teosto. fi VIIMEISTÄÄN klo Kirjoita viestikenttään Villa Vikan 2015 ja viestiin: 1) huvilaan/mökkiin majoittuvien henkilöiden lukumäärä ja nimet sekä tieto, ovatko majoittuvat henkilöt Teoston/Suomen Säveltäjät ry:n jäseniä vai esimerkiksi perheenjäseniä 2) huvilan/mökin käyttötarkoitus (työ- / virkistyskäyttö) 3) ajankohta, jolloin haluat vuokrata huvilaa/mökkiä (viikot 1-26/2015) 4) mahdolliset vaihtoehtoiset viikot, jolloin haluat käyttää huvilaa/mökkiä. Jos ensisijaisesti toivomasi vuokrausajankohta ei ole mahdollinen, pyrimme varmistamaan, että saat huvilan/mökin käyttöösi toisena toivomanasi ajankohtana. Huvilan käyttöviikot jaetaan Teoston, Muusikkojen liiton, Elvis ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsenten kesken. Jos useampi henkilö haluaa käyttää huvilaa samalla viikolla, käyttäjä arvotaan. Ilmoitamme kullekin hakijalle henkilökohtaisesti, minä viikkona hirsihuvila on hänen käytössään. Arvonta suoritetaan noin viikko deadlinen ( ) jälkeen. Vuokrahinnat ja maksaminen Huvilan ja mökkien vuokra on 250 euroa/viikko (maanantai maanantai). Lisäksi veloitetaan liinavaatemaksu 30 euroa/hlö toisesta henkilöstä alkaen. Vuokra-aika on kokonainen viikko, vaikka et olisikaan Vikanissa koko viikkoa. Huviloiden vuokrauksesta lähetetään lasku, jolla on maksuaikaa 2 viikkoa. Maksamalla laskun vahvistat myös varauksesi. Pari sanaa Villa Vikanin historiasta Martin Wegelius sai vuonna 1896 ystäviltään 50-vuotislahjaksi markkaa uuden kesäasunnon rakentamiseen palstalle, jonka hän oli yhdessä vaimonsa HANNAN kanssa ostanut Persbölestä pari vuotta aikaisemmin. Taloa ei saatu kuitenkaan rakennetuksi aivan tällä summalla, vaan Wegeliuksen joutuivat ottamaan lisäksi lainaa markkaa. Uuteen, joskin vielä keskeneräiseen, huvilaan päästiin muuttamaan kesällä 1897, ja talo valmistui lopullisesti seuraavana vuonna. Kulttuurihistoriallisesti Vikania voidaan pitää varsin merkittävänä paikkana, sillä siellä ovat käyneet monet Wegeliuksen ajan merkittävät musiikkielämän henkilöt, kuten E R K K I MELARTIN, ARMAS JÄRNEFELT, S E L I M PALMGREN ja JEAN SIBELIUS sekä lukemattomat, tuolloin vielä nimettömiksi jääneet Wegeliuksen oppilaat. Wegeliusten aika Vikanissa jäi kuitenkin varsin lyhyeksi, sillä pariskunta kuoli vuonna 1906, Martin Wegelius keväällä ja Hanna-rouva syksyllä. Pariskunnalla ei ollut perillisiä, joten kiinteistön lunasti tämän jälkeen Martin Wegelius Minne -rahasto, joka alkoi ylläpitää Vikania Helsingin musiikkiopiston opettajien, oppilaiden ja muusikkojen virkistyskotina. Virkistyskodin johtajattarena toimi pitkään Martin Wegeliuksen työtoverina ollut Helsingin musiikkiopiston taloudenhoitaja OL G A TAVASTSTJERNA, joka kuoli vuonna Rahastosta oli sittemmin tehty säätiö, joka joutui talvi- ja jatkosodan aikana taloudellisiin vaikeuksiin. Tämän seurauksena Teosto osti Vikanin vuonna 1944, koska halusi turvata tekijänoikeusjärjestön toiminnan jatkumisen myös siinä tapauksessa, että Helsingissä olisi pommitusten ja sotatoimien vuoksi mahdotonta enää toimia. Sota kuitenkin päättyi saman vuoden syksynä, eikä tekijänoikeustoimistoa tarvinnut siirtää Persböleen. Sen sijaan Vikanista tuli säveltaiteilijoiden ja Teoston henkilökunnan lomanviettopaikka. AM Lähde: Seija Lappalainen (2014): Vikan Säveltaiteilijan virkistyskoti. MES, Helsinki. >> KOMPOSITIO 2 3 /

4 VILLA VIKAN Villa Vikan. KUVA: KIMMO TÄHTINEN / PINTORESCO. Haku Vikanin residenssiin alkaa Haettavat viikot ovat vuoden 2015 viikot Loppuvuoden haku on keväällä. Hakuohjeet: Haku tapahtuu sähköpostitse *Haku alkaa ja päättyy klo 10:00* Hakijan tulee olla Suomen Säveltäjät ry:n jäsen Jäsenmaksujen tulee olla kunnossa hakuajankohtana sekä majoitusajankohtana Vuokra-aika on viikko maanantaista maanantaihin, joten esim. neljän päivän tosiasiallisesta käytöstä on maksettava koko viikon vuokra Haettavat viikot ovat viikot Voit hakea yhtä tai useampaa viikkoa Suosituimpien ajankohtien vuokra-ajat arvotaan hakijoiden kesken marraskuussa hakuajan päätyttyä Viestissä on ilmoitettava residenssiin majoittuvien henkilöiden nimet ja kunkin kohdalla se, onko kyse Suomen Säveltäjät ry:n jäsenestä vai perheenjäsenestä Listaa hakemukseen useampia mahdollisia viikkoja paremmuusjärjestyksessä; jos ensimmäinen haluttu viikko ei ole enää vapaana, myönnetään hakijalle seuraava mahdollinen vapaa viikko Ilmoita haluamasi viikot viikkonumeroilla (viikot 1 26), ei päivämäärinä Kirjoita sähköpostin otsikkoon Villa Vikan 2015 ja lähetä hakemus osoitteeseen vikan@composers.fi Saat muutaman viikon kuluessa tiedon, mikäli arpaonni on suosinut sinua Laskutus tapahtuu parin viikon kuluessa arvonnasta ja maksuaikaa on 2 viikkoa; maksulla tehdään varaus sitovaksi Vuokraustiedot* Haettavat kohteet: päärakennus (n. 200 m 2 ), max. 8 hlöä hirsihuvilat (n. 55 m 2 ), à 4 hlöä Vuokrahinnat: päärakennus 350 EUR/viikko + liinavaatemaksu 30 EUR/hlö toisesta henkilöstä alkaen hirsihuvila 250 EUR/viikko + liinavaatemaksu 30 EUR/hlö toisesta henkilöstä alkaen Vikan sijaitsee Raaseporissa entisen Pohjan kunnan alueella Persbölen kylässä Långträsket-järven rannalla, mistä on noin 10 kilometriä Fiskarsiin ja Karjaan keskustaan. Helsingistä matkaa Vikaniin on 93 kilometriä ja Turusta 115 kilometriä. Villa Vikanin osoite: Vikan 30 31, Persböle, Pohjankuru *Vikanin residenssi* Vikanin tilan vuokrattavat kohteet ovat järven ympäröimällä niemellä sijaitseva komea päärakennus ja kaksi rannan tuntumassa sijaitsevaa hirsihuvilaa. Kutakin huvilaa voi vuokrata erikseen toisistaan riippumatta, mutta isompi joukko voi vuokrata myös useamman kuin yhden rakennuksen kerrallaan tarpeen mukaan. Päärakennuksen majoituskapasiteetti on 8 henkeä, ja kumpaankin hirsihuvilaan voi majoittua 4 henkeä. Kaikki rakennukset ovat saunallisia. Päärakennus on hyvin varusteltu musiikkityötä varten. Varustukseen kuuluu mm. Steinway-flyygeli, sähköinen keyboard, äänityskaapelointi seinärasioineen, monitorointijärjestelmä sekä AV-laitteisto. Myös hirsihuviloissa on sähköinen työpiste koskettimistoineen ja monitoreineen. 04 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

5 UUSI LEVY Sid Hille Contemporary Collective The opposite of everything Popular music culture has always been about the young and trendy. The way you look, they way you move, the way you dress, the attitude - all these have been equally if not more important than the actual musical and artistic content. Today, to produce a hit record you no longer need expensive equipment or a studio, as a matter of fact you no longer need to be able to play an instrument. It s all in the machine, you can produce a complete record on your home computer and nobody will ever know the difference. Because it actually doesn t make much of a difference, the music itself being a small portion of the whole commercial product in the first place. And, obviously, there are exceptions. Very often these exceptions rise from a marginal side track of pop music (as was punk, grunge or electronic), picking up on influences from even more marginal artistic expressions like contemporary classical or jazz. SID HILLE CONTEMPORARY COLLECTIVE Outer Space ( from the perspective of my record player) SatnaMusic CD 141 HEIKKI NIKULA - bass clarinet TEEMU VIINIKAINEN - guitar & electronica SID HILLE - piano, Rhodes, percussion & electronica MARKUS HOHTI - cello & electronica Recorded live in concert by TOMMI KOSKENHEIMO on March 22nd, 2014 Mixed and mastered by TIPI TUOVINEN on August 27th, 2014 Cover design and band pictures by M A A R I T KYTÖHARJU Front cover picture taken by SID HILLE from the inside of his record player at a four-second exposure Produced by SID HILLE Release concerts: Korundi, Rovaniemi Music House, Tornio Kanneltalo, Helsinki Kaukametsä Hall, Kajaani Keskus Centralen, Loviisa Kansi Auki Festival, Kapsäkki, Helsinki The most interesting new popular streams often develop from concepts that started out as the opposite of everything popular at a given moment. So, instead of young take experienced, instead of just talented take highly accomplished, instead of trendy take charismatic. Instead of main stream take challenging, instead of shallow take meaningful. No two-and-a-half minutes of a diddly-squat tune, but rather soundscapes from 5 to 45 minutes that may transport you into the depth of your self or into astral spaces right there in your living room. The Contemporary Collective is not a sexy bunch of youngsters that lend their pretty faces to a plastic music product they made on their home computer with autocomposer. Well good-looking they may be, the four gentleman, but youngsters no more, they have seen life and this is what you hear in their music. Nothing you ve ever heard before, because no two of the Contemporary Collective s concerts can be alike. Most of the music is invented right in front of the audience s ears and eyes. Sid Hille drew a Parameter chart, a sort of landscape map, that suggests some routes, dynamics, motives, textures. But ANYTHING might and will happen. It s always NOW. Bass clarinet master Heikki Nikula might start out with a low note, virtuoso cellist Markus Hohti responds with one that comes to his mind. Counterpoint alive! Guitar wiz Teemu Viinikainen waits for just the right moment to give his musical comment or creates a magical tapestry in the background, while multi-instrumentalist Sid Hille may complete the painting with a beat on the triangle, some crystal clear melody on the piano or some threatening sounds coaxed out of the electronic boxes connected to his theremin. Or the other way around! It s alive, it s fresh, it s challenging, it s different well, it s the opposite of everything you will hear on mainstream radio. The Sid Hille Contemporary Collective s new CD Outer Space (from the pe spective of my record player), SatnaMusic CD 141, will be out on October 23rd. KOMPOSITIO 2 3 /

6 Jari Eskola YHDISTYKSEN NETTISIVUT UUDISTUVAT Mikään ei ole niin vanhaa kuin edellisen vuoden nettisivut, sanotaan. Yhdistystä jo useamman vuoden palvelleet nettisivut uudistetaan syksyn 2014 aikana täysin. Yhdistyksen johtokunta päätti tarjouskilpailun perusteella kääntyä tamperelaisen We Are Home -mainostoimiston puoleen, jonka osaavan henkilökunnan kanssa uudet sivut rakennetaan. Nettisivutyöryhmä (puheenjohtajisto + toimisto) on määritellyt uudelle sivustolle mm. seuraavia tavoitteita: Esitellä yhdistys, sen toiminta ja jäsenet modernilla ja raikkaalla tavalla Ohjata ja koota ajankohtaista tiedotusta printistä nettiin Viestinnällisiksi prioriteeteiksi on nostettu selkeys, tyylikkyys, houkuttavuus, mutta samalla myös informatiivisuus sekä yhdistyksen imagoa rakentava aspekti. Sisällössä tulee jatkossakin toteutumaan tuttu kolmijako jäsenille annettavaan informaatioon (keskeinen ammatillinen informaatio selkeästi löydettävissä), yleinen kaikille avoin informaatio sekä yhdistyksestä ulospäin välittyvä kuva. Jokaisen jäsenen on mahdollista saada jäsenlistaan oma säveltäjäkortti, johon voi halutessaan linkittää perustietojen (nimi, syntymävuosi) lisäksi myös musiikkiaan äänenä tai videona. Myös sosiaalinen media on otettu huomioon siten, että bloggaavat ja twiittaavat säveltäjät saavat tiliensä linkit kortteihin. Tiedonkeruu kortteja varten aloitetaan lokakuussa. Säveltäjäkortti ei kuitenkaan korvaa jäsenestä muualla annettavaa tietoa, omia nettisivuja tai esim. Music Finlandin tai kustantajan säveltäjäsivuja. Nettisivu-uudistuksen kakkosvaiheessa Madetoja-säätiö ja Sibeliusrahasto siirtyvät sähköiseen hakujärjestelmään. Uudessa systeemissä hakija voi ladata liitteet (pdf, ääni) suoraan järjestelmään, jossa ne ovat apurahatoimikunnan tutustuttavissa. Uusien sivujen ulkoasu tulee olemaan ilmavan tyylikäs. Kuvituksen pohjana on MAARET KYTÖHARJUN musiikkiaiheinen kuvapankki. Sivut on tarkoitus lanseerata vuoden loppuun mennessä. JE Uuden sivuston rakenteen suunnittelua. KUVA: MAINOSTOIMISTO WE ARE HOME. 06 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

7 Tapio Tuomela TAPIO TUOMELASTA MUSIIKIN TOHTORI Tapio Tuomelan taiteellisen tohtorin työ Musiikillinen vuorovaikutus konsertoivassa tilanteessa tarkastettiin Sibelius-Akatemiassa. Sävellykset oli arvioinut lautakunta, johon kuuluivat Mikko Heiniö, Jyrki Linjama, Tapio Nevanlinna ja Olli Kortekangas, ja lausunnon esitti lautakunnan puheenjohtaja Mikko Heiniö. Tutkintoon kuuluvan kirjallisen työn lausunnon esittivät sen tarkastajina toimineet Marcus Castrén ja Hannu Pohjannoro. Tohtorikokelaan lection yhteydessä kuultiin äänitteiltä näytteitä kahdesta teoksesta: Laulupari 3 Fissure (esittäjinä H E R M A N WALLÉN ja Uusinta) sekä Kamarikonsertto saksofonille ja sinfoniettalle, osa 3 (esittäjinä JOONATAN RAUTIOLA ja Joensuun kaupunginorkesteri johtajanaan SA SH A MÄKELÄ). Elävinä esityksinä kuultiin Laulupari 2 (esittäjinä PIIA KOMSI ja ILMO RANTA, piano) ja Laulupari 4 (esittäjinä Piia Komsi ja Tapio Tuomela, piano) Tuomelan tutkintoon sisältyi 2,5 konsertillista hänen viime vuosina säveltämäänsä musiikkia: kaksi konsertoivaa orkesteriteosta, melodraama-kamariooppera Antti Puuhaara, neljä kaksikielistä lauluparia sekä Sea-Drift mezzosopraanolle, pianolle ja jousikvartetille. Kirjallinen työ koostui kolmesta artikkelista, otsikoiltaan 1) Musical Interaction in Concertante Situations, 2) Halkeama säveltäjä kääntäjänä ja 3) Tunteiden tulkki Noidan kirot -mykkäelokuvan ja orkesterisäestyksen suhde. Artikkeleista ensimmäinen on julkaistu espanjalaisessa Sonogramamusiikkilehdessä. Tohtorintyön keskeiset aiheet olivat 1) Konsertoiva vuorovaikutus ja 2) Lauluparit: saman tekstin säveltäminen kahdella kielellä samassa teoksessa. Nämä aiheet kuultiin myös tarkastustilaisuuden lectiossa. Tapio Tuomenla. KUVA: ELKE ALBRECHT. Konsertoiva vuorovaikutus Artikkeli vertailee Tuomelan pianolle ja saksofonille säveltämien konserttojen vuorovaikutuksellisuutta. Aluksi määritellään musiikillisen tekstuurin tarkastelun näkökulmat, joista keskeisiksi valikoituivat temaattis-motiivinen (laadullinen kriteeri), dynaaminen (määrällinen kriteeri) ja kontekstuaalinen (roolien ja tilanteitten rajojen määrittely). Roolin käsite määritellään sekä vertikaalisesti (solistin ja orkesterin keskinäinen hierarkia tiettynä ajan hetkenä partituurissa) että horisontaalisesti (suhteessa aikaan). Solistisuudelle esitetään sekä laadullisia että määrällisiä kriteereitä. Laadullisiin solistisiin ominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi taustasta erottuva rytmis-melodinen profiili ja artikulaatio sekä taustaa korkeampi soittimellisen tekstuurin profiili tai ilmaisullinen intensiteetti. Määrällisiä kriteereitä ovat puolestaan muun muassa dynamiikka, soitinväri, ääniala, nuottien määrä ja informaatiotiheys. Näiden tekijöiden avulla tarkastellaan vuorovaikutustilanteita erityisesti sitä silmällä pitäen, kumpi konsertto-osapuolista on etu- ja kumpi taka-alalla. >> KOMPOSITIO 2 3 /

8 Konserttojen keskinäisessä vertailussa osoittautuu, että vuonna 2008 sävelletyn Pianokonserton vuorovaikutustilanteet ovat perinteisempiä ja selkeämpiä kuin tutkinnon viimeisesssä työssä, Saksofonikonsertossa, joka sisältää Pianokonserttoa enemmän tasa-arvoisia tilanteita sekä jaksoja, joissa orkesterin ja solistin hierarkia on tulkinnanvarainen tai jatkuvasti muuntuva. Konserton osapuolten välisen hierarkian keskeiseksi muuttujaksi osoittautuu orkesteritekstuuri, jonka rikkaus ja informaatiotiheys nostavat monin paikoin orkesterin etualalle tai ainakin tasavertaiseksi solistin kanssa. Saksofonikonserton erityispiirre on orkesterilaisten sisäisten stemmojen ajoittainen solistisuus ja vilkas vuorovaikutus solistin kanssa, mikä lopulta pakottaa muuttamaan teoksen otsikon Konsertosta Kamarikonsertoksi. Kaksikieliset laulut Tuomelan vokaalimusiikissa esiintyy ajoittain kaksikielisyyttä, mutta systemaattisimmillaan idea toteutuu Laulupareissa, joissa sama teksti kuullaan ensi alkukielellä ja sitten jollain muulla kielellä sävellettynä. Neliosaisen teossarjan alussa kieliversioiden musiikkiin tuottamat eroavaisuudet ovat pieniä, ja käännöksen aiheuttama muuntelu näkyy pääasiassa lauluosuudessa, johtuen esimerkiksi kielen artikkeleista tai niiden puuttumisesta, fraasien erilaisesta kaareutumisesta tai sanapainoista. Projektin alkuvaiheen rohkein kokeilu on Kuutti Lavosen tekstiin sävelletyn lauluparin tekstisäkeitten vuorottelu, jossa säe esitetään ensin suomeksi ja heti perään käännettynä ranskaksi. Koska kuulija ei tällaiseen ole tottunut, on kielen vaihtuminen tehtävä selväksi alusta pitäen. Aluksi se tapahtuu siten, että suomea puhutaan, ranskaa lausutaan (Esimerkki 1). Myöhemmin kielten erot ja vaihtuminen näkyvät muun muassa siten, että suomenkielinen vokaalilinja kaareutuu ranskankielistä jyrkemmin tai siten, että muuten rauhalliseen pianosäestykseen ilmaantuva nopea ele antaa impulssin kielen vaihtumiselle. Esimerkki 1: Erikielisten säkeitten vuorottelua Lauluparien idean vie pisimmälle niistä kolmas, Emily Dickinsonin tekstiin sävelletty Fissure, (suom. Halkeama), jossa englanninkielisen alkutekstin ja ranskankielisen käännöksen artikulaation eroja korostetaan musiikissa tarkoituksellisesti. Tämä näkyy myös säestysinstrumentissa siten, että alkutekstin yhteydessä käytetään kamariyhtyettä (klarinetti, jousitrio ja piano), mutta ranskannoksen kanssa pelkkää pianoa. Tekstien erottelun tarve syntyi sävellyksen kanssa yhtaikaa tapahtuneesta tutkimusprojektista, jonka raamit tulivat kielifilosofiasta, muun muassa Walter Benjaminin ja Antoine Bermanin ajatuksista. Jos kääntäjä haluaa ennen kaikkea välittää teoksen keskeisen idean ja jättää kääntämisen aktin piiloon, hän korostaa Bermanin mukaan muodon kauneutta. Joskus taas alkutekstin ilmiasussa on materiaalia, jonka ominaispiirteet kääntäjä haluaa jättää näkyviin, kuten tekstin rytmi, vokaaliväri tai artikulaatio. Silloin puhutaan kirjaimellisesta kääntämisestä. Tavallisesti kääntäjä liikkuu näiden kahden ääripään välillä. Fissure-teoksen tekstiksi on valittu kaksi Dickinsonin runoa, joiden englanninkielinen alkuteksti sisältää paljon yksitavuista, katkonaista tekstiä, lyhyitä lauseita ja voimakkaita konsonantteja. Ranskantaja ei kuitenkaan lähde kirjaimellisen kääntämisen tielle, sillä esimerkiksi lauseen Or grisly frosts, first autumn morns käännös Oh quel affreux gel au matins d automne on pitkälinjaisempi ja sulavampi ei vähiten ranskan tavuja toisiinsa sitovan liaison in ansiosta. 08 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

9 Kiinnostava esimerkki tekstiartikulaation ominaispiirteen säilyttävästä kääntämisestä on esimerkin 2 kuvaamassa jaksossa. Siinä kääntäjä on päättänyt keskittyä painollisissa tavuissa yhteen vokaaliväriin: englannissa o:hon, ranskassa e-hen (vrt. alleviivaukset). It was not frost, for on my flesh I felt siroc-cos crawl. (engl.) Ce n é-tait pas le gèl, car sur ma chair je sen-tais ram-per des si-roc-cos (ransk.) Merkille pantavia ovat myös erot sävellettyjen kieliversioitten fraasipituuksissa ja säkeitten kaareutumisessa: englanninkieliset säkeet ja tahdit ovat selvästi lyhempiä kuin ranskankieliset. Ranskankielinen tulkinta on sulavampi myös siksi, että laulustemmassa on vähemmän etenemisen pysäyttäviä suuria edestakaisia hyppyjä. Esimerkki 2: Englannin- ja ranskankielisen vokaalilinjan eroavaisuuksia Alkutekstin ja käännöksen säveltämisen järjestyksellä on myös merkitystä. Jos käännösteksti sävelletään jo sävelletyn alkutekstin musiikin pohjalta, moni parametri on jo valmiiksi kiinnitetty. Näin käännöstekstiä sävellettäessä on vähemmän valinnan varaa kuin silloin kun runot sävelletään toisistaan riippumatta. Oma lukunsa on vielä käännösversioiden samanaikainen, rinnakkainen säveltäminen, joka jättää tilaa versioitten erojen mahdolliselle korostamiselle sekä esimerkiksi sille, toimiiko musiikki koko ajan tekstin myötäisesti vaiko joskus myös sitä vastaan. Erityishuomion saa silloin parillisuus ja sen toteutu- minen, esimerkiksi se, kuinka paljon peräkkäisten käännösversioitten alku- ja loppusoitot voivat muistuttaa toisiaan. Edward T. Conen mukaan vokaalimusiikkiteoksen kokonaisuus koostuu kolmesta tekijästä: laululinjasta, säestyksestä ja niiden summasta. Näistä kolmesta oli säestyksellä kenties suurin osuus Lauluparit-projektin tekstien musiikillisessa kokonaistulkinnassa. Säestyksen tekstuuri, väri ja artikulaatio vaikuttivat olennaisesti käännösversioitten välille syntyneisiin eroihin, jotka kasvoivat projektin etenemisen myötä. Tapio Tuomela Lähteet: Benjamin, Walter, Kääntäjän tehtävä. Suom. Leevi Lehto. Teoksessa: Kilpeläinen (toim.) Kääntökirja. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura Berman, Antoine, Kääntämisen platonistinen olemus. Suom. Eetu Viren. Teoksessa: Kilpeläinen (toim.) Kääntökirja. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura Cone, Edward T., The Composer s Voice. Berkeley: Univ. of California Press KOMPOSITIO 2 3 /

10 Jari Eskola JOTAIN TARTTIS TEHDÄ: LAINAUSKORVAUS NOSTETTAVA ASIANMUKAISELLE TASOLLE Lainauskorvaus on lakisääteinen tekijänoikeudellinen korvaus tekijälle hänen teostensa käyttämisestä. Vuokraus- ja lainausdirektiivin mukaan sen tulee olla asianmukainen kompensaatio tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvausta maksetaan tekijälle kirjailijalle, säveltäjälle, sanoittajalle, sovittajalle, kääntäjälle, kuvittajalle hänen teoksensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korvausta maksetaan yleisten kirjastojen lainoista, ja tarkat lainaustiedot saadaan kirjastojärjestelmistä. Suomen korvaustasolla kertalainan korvaukseksi tulee muutama sentti, muissa Pohjoismaissa huomattavasti enemmän. Lainauskorvausta ei tule sekoittaa Taiteen edistämiskeskuksen myöntämiin kirjastoapurahoihin. Kirjastoapuraha on harkinnanvarainen haettava avustus, lainauskorvaus on tekijänoikeustuloa, jota maksetaan individuaalitilityksenä tekijälle korvauksena hänen teostensa ilmaisesta kirjastolainaamisesta. Lainauskorvaus perustuu Euroopan Unionin vuonna 1992 antamaan vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Se edellyttää, että tekijällä tulee olla oikeus kohtuullisen korvaukseen teostensa lainaami- sesta. Lainauskorvausta on Suomessa maksettu vuodesta 2007, kun muissa Pohjoismaissa vastaavia korvauksia on maksettu monien mannereurooppalaisten maiden tavoin ja 50-luvuilta lähtien. Korvaus tulee Suomessa valtion tulo- ja menoarvioista, eikä esim. kirjastojen käyttäjiltä. Suomen liittyessä EU:hun tehtiin tekijänoikeuslakiin lisäys, joka mahdollistaa tekijälle korvauksen teosten lainaamisesta kirjastoista. Samalla lakiin kirjattiin kuitenkin poikkeus, joka vesitti korvausten keräämisen: korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jätettiin yleiset kirjastot sekä opetus- ja tutkimuskirjastot siis kaikki merkittävää lainaustoimintaa harjoittavat tahot. Aikaa kului. Tekijät jäivät ilman laillista korvausta, kunnes vuonna 2004 Suomi sai EU:lta virallisen huomautuksen lainauskorvausjärjestelmän puuttumisesta, uhkasipa komissio Suomea EY:n tuomioistuimellakin. Huomautuksen seurauksena vuonna 2007 lakiin kirjattiin tekijän oikeus saada korvausta teostensa lainaamisesta yleisistä kirjastoista. Korjattavaa jäi vielä, sillä opetus- ja tutkimuskirjastot jätettiin edelleen korvausten ulkopuolelle ilman sen kummempaa perustetta. Jo tällöin eduskunta kuitenkin edellytti, että valtion talousarviossa on osoitettava lisämääräraha, jolla mahdollistetaan myös näiden ottaminen korvausjärjestelmän piiriin. Lainauskorvaukset muissa Pohjoismaissa Lainauskorvauksen taso on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Korvauksen pienuuteen on kiinnitetty huomiota valtiovallankin toimesta useaan otteeseen. Vuonna 2012 valtionvarainvaliokunta päätti korottaa lainauskorvausmäärärahaa hallituksen esittämästä 3,3, miljoonasta eurosta 3,625 miljoonaan euroon, mitä voi pitää lähinnä surkuhupaisana lisäyksenä. Valiokunta piti mietinnössään välttämättömänä, että lainauskorvauksiin varattu määräraha korotetaan sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta. Mietinnössä todettiin suoraan lainauskorvausmäärärahojen olleen koko olemassaolonsa ajan riittämättömällä tasolla. Verratessa tilanteeseen muissa Pohjoismaissa, näyttäytyy Suomen tilanne sangen eriskummallisessa valossa. Meillä on eniten lainoja, mutta pienin korvaus tekijöille: lainoja vuodessa määräraha vuodessa kertalainan korvaus Korvaus alkanut v. TANSKA 75 milj. 22,0 milj. 0, RUOTSI 90 milj. 14,7 milj. 0, NORJA 40 milj. 12,5 milj. 0, SUOMI 100 milj. 3,6 milj. 0, (Lähde: Sanasto ry) 10 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

11 Suomen suorastaan hämmästyttävän pieneen määrärahaan ei löydy suoraa selitystä. Määrärahasta päätettäessä muiden Pohjoismaiden taso on ollut hyvin tiedossa. Tälle omintakeiselle tasolle on valitettavasti jääty, vaikka hyvää tahtoa löytyy sivistys- ja valtionvarainvaliokuntien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tahtotilasta ja kauniista puheista huolimatta ei varsinaisiin tekoihin ole vielä ryhdytty. Miksi ei? Kirjallisuuden tekijät sentään ovat asiassa aktiivisia: vaikutus- ja tiedotustoimintaa ollaan terävöittämässä mm. seuraavan vaalikauden hallitusohjelmatavoitteiden muodossa. Tavoitteena on määrärahan nosto samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Musiikintekijän lainauskorvaus Musiikintekijä saa lainauskorvauksen suoraan Teoston tilityksen osana lokakuussa. Musiikin osuus yleisten kirjastojen lainoista on hieman alle 10 %. Näistä suurin osa on levyjä, nuottien ja partituurien osuus lainoista on hieman alle 2 %. Musiikin tekijöille tuloutetaan Teoston kautta n euroa (2013). Mikäli lainauskorvaus olisi suurempi, vaikkapa vain Ruotsin tasolla, tarkoittaisi se musiikintekijöiden korvausten lähes nelinkertaistumista 1,5 miljoonaan euroon. Tämä olisi jo merkittävä lisätulon lähde. Mikäli korvaus nousisi sille tasolle, minne se Suomen lainausmäärien 100 miljoonaa lainaa/vuosi mukaan kuuluu, puhuttaisiin jo useamman miljoonan euron potista musiikin osalta. Tällainen lisäruiske olisi alati haastavammaksi muuttuvassa tekijän tulonmuodostuksen kentässä tärkeä lisä, ja mahdollistaisi vuosittain säännöllisesti tulevana tulona omalta osaltaan tekijän ydintoimintaa, siis luovaan työhön keskittymistä. Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto ( ajaa aktiivisesti lainauskorvauksen korottamista pohjoismaiselle tasolle. Kirjakustantajien etujärjestö Kustannusyhdistys ei vastusta lainauskorvausten korottamista, vaan tukee tekijöiden pyrkimyksiä saada korvaukset asianmukaiselle tasolle. Musiikkikustantajilla on asiasta eriävä mielipide. Säveltäjäjärjestöjen, Suomen Säveltäjät ry:n ja Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n, keskeisintä tehtäväkenttää on tukea jäsentensä taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja. Lainauskorvauksen korottaminen on mielestämme viime aikojen tärkein uusi tulonmuodostuksen mahdollisuus, ja tuemme sen korottamiseen liittyviä ponnisteluja kaikin tavoin. / Kirjoitus on julkaistu aiemmin verkko-teostoryssä. JE Jari Eskola UUSI MALLISOPIMUS KONSERTTITALLENTEEN PROMOOTIOKÄYTÖSTÄ Suomen Muusikkojen Liitto ry ja Suomen Säveltäjät ry ovat julkaisseet mallisopimuksen käytettäväksi tilanteissa, joissa esittäjä tai säveltäjä haluaa käyttää konsertissa tehtyä tallennetta vastikkeettomasti promootiossaan. Mallisopimuksessa määritellään osapuolten vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Yhdistykset suosittelevat tekijöille ja esittäjille mallisopimuksen hyödyntämistä silloin, kun suunnitteilla on esityksen tallentaminen promootiokäyttöä varten. Tallenteen promootiokäyttösopimus on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen konserttia. Mallisopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden konserttimusiikin sisältöihin tutustuminen verkossa luvallisesti ja siten edistää suomalaista esittävää ja luovaa säveltaidetta. Mallisopimuksen valmistelu aloitettiin jo syksyllä Muusikkojen Liiton puolelta keskusteluihin ovat osallistuneet pj. Ahti Vänttinen, sopimuspäällikkö Miika Tarhio ja orkesterimuusikoiden luottamusmies Patrik Stenström. Säveltäjäyhdistyksen puolelta Tapio Tuomela, Antti Auvinen, Olli Virtaperko ja Jari Eskola. Työryhmän työskentely sujui hyvässä ja rakentavan kollegiaalisessa hengessä. Olli Virtaperko liittyi työryhmään vuosikokouksen 2014 jälkeen. Mitä tämä mallisopimus sitten tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että kun tällä mallilla sopii muusikoiden kanssa asioista etukäteen, voi luvallisesti ja hyvällä omalla tunnolla laittaa teoksensa verkkoon kuultavaksi tai katseltavaksi. Alustana voi olla esim. Youtube, Soundcloud, Vimeo, tai näistä tulevan sisällön upottaminen omille nettisivuille. Säveltäjien omista nettisivuista järjestetään koulutusta näillä näkymin ensi vuoden puolella. Seuraavilla sivuilla (s ) esitellään mallisopimus ja annetaan ohjeita sen täyttöön. Sopimus on ladattavissa yhdistyksen nettisivuilta ja sen voi tilata toimistosta painettuna kappaleena. JE >> KOMPOSITIO 2 3 /

12 KONSERTTITALLENTEEN PROMOOTIOKÄYTTÖ. ( ) MALLISOPIMUS Suomen Muusikkojen Liitto ry Suomen Säveltäjät ry SÄVELTÄJÄ SANOITTAJA SOVITTAJA KUSTANTAJA ESIINTYJÄT TALLENTEEN TUOTTAJA Säveltäjän ja kaikkien esittäjien kesken on sovittu seuraavaa: Kyseessä oleva tallenne on tekijän ja/tai esittäjän vastikkeettomassa promootiokäytössä alla olevin ehdoin. Tarkoituksena ei ole tuottaa kaupallista ääni- tai kuvatallennetta. Sopimuksella ei myöskään luovuteta televisiointi- eikä radiointioikeuksia. 1. Tallenne Tähän merkitään tallenteen kesto: konsertti kokonaisuudessaan, yksi teos tai useampi teos koko konsertti konserttikokonaisuudesta tai vain osa yhdestä teoksesta. koko teos / teokset teoksen osa / näyte (kohta tai kesto) 2. Tuotanto Äänitys: säveltäjä(t) esittäjä(t) kolmas osapuoli Kuvaus: säveltäjä(t) esittäjä(t) kolmas osapuoli Tähän merkitään äänityksen ja/tai kuvauksen tekevä taho. 3. Oikeudet Lupa on kysytty seuraavilta oikeudenhaltijoilta esittäjä(t) tekijä(t), jolla tarkoitetaan Tallenteen tuottaja tekijä (säveltäjä) on tuottaja esittäjä on tuottaja säveltäjä sanoittaja sovittaja kustantaja Tallennetta ei saa tehdä ilman lupaa. Luvat on kysyttävä teoksen/teosten ja esityksen oikeudenhaltijoilta eli esiintyjiltä ja tekijöiltä. Jokaiselta oikeudenhaltijalta tulee kysyä lupa erikseen. Tämä koskee myös suuremman kokoonpanon jokaista muusikkoa. Orkesteri tai yhtye voi myös valtuuttaa edustajansa myöntämään luvan puolestaan. Luvat on kysyttävä myös vierailevilta muusikoilta. Tekijöiden puolella oikeudenhaltijoilta ovat tuottaja on mm. säveltäjä, sanoittaja, sovittaja sekä kustannetun teoksen osalta kustantaja. 12 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

13 4. Tallenne ääni kuva ja ääni Tässä kohdassa määritellään tallenteen muoto: äänitallenne tai audiovisuaalinen tallenne. Tässä määritellään, millaisessa palvelussa tallenne on 5. Julkaisualusta yleisön saatavilla promootiotarkoituksessa. Näitä voivat olla esim. säveltäjän tai esittäjän omat verkkopalvelut: verkkosivut, Soundcloud, Youtube tai vastaavat fyysinen promootiotallenne, kappaletta palvelut. Fyysinen promootiotallenne voi olla esim. CD-levy tai USB-tikku. 6. Julkaisuaika vapaa Tässä määritellään kuinka kauan tallenne on yleisön määräaika tai muu rajoitus saatavissa. Muu rajoitus voi tarkoittaa esim. kampanjaa tai liittyä johonkin tapahtumaan (esim. festivaali, konserttisarja). 7. Muu informaatio esityksestä Promootiomateriaalin käytön yhteydessä sovitaan ilmoitettavaksi seuraavat tiedot: > säveltäjä, teos, kokoonpano/muusikot, paikka, aika, muut tiedot (esim. tilaaja, kustantaja yms.) 8. Muuta Tässä kohdassa ohjeistetaan kuinka teoksesta ja esityksestä ilmoitetaan tiedot. Sopijapuolilla on materiaalin tarkastusoikeus. Pyydettäessä materiaali poistetaan palvelusta. Lisäksi on sovittu seuraavaa: Tarkastusoikeus tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli voi halutessaan tarkastaa materiaalin ennen tai sen saataville asettamisen jälkeen. 9. Allekirjoitukset Kaikkien osapuolien allekirjoitukset. Aika ja paikka KOMPOSITIO 2 3 /

14 TEOSTON HISTORIALLISTA AINEISTOA TUTKIJOIDEN KÄYTTÖÖN KANSALLISARKISTOON Teosto lahjoitti 60 hyllymetrillistä historiallista aineistoaan musiikin ja kulttuurihistorian tutkijoiden käyttöön Kansallisarkistoon. Lahjoitukseen sisältyi aineistoa Teoston perustamisesta, vuodesta 1928 lähtien usealta vuosikymmeneltä. Mukana oli yhdistyksen hallinnollista aineistoa vuosilta ja muun muassa Teoston mittava teoskortisto vuoteen 2003 saakka. Kansallisarkistoon luovutetun aineiston avulla on mahdollista saada hyvä käsitys musiikintekijöiden toimintaedellytysten parantamisen hyväksi vuosikymmenten mittaan tehdystä työstä, Teoston toimitusjohtaja KATRI SIPILÄ sanoo. Pöytäkirjat, vuosikertomukset ja kirjeet kertovat myös mielenkiintoista tarinaa siitä, miten muutamat uutterat säveltäjät ja musiikinkustantajat loivat Suomeen melkein tyhjästä musiikin tekijänoikeuksien hallinnon. Teoston tekemä lahjoitus liittyy yhdistyksen muuttoon Lauttasaaresta Helsingin keskustaan. Muuton yhteydessä käytiin läpi Teoston arkistoihin vuosien mittaan kertynyttä historiallista aineistoa ja arvioitiin, mikä on kulttuurihistoriallisesti säilyttämisen arvoista ja millä saattaa olla arvoa tutkijoille. Teoston vanhat dokumentit tuovat esiin monia musiikinhistoriamme persoonia, kertovat yleisesti sekä järjestötoiminnan että musiikkiteknologian kehityksestä ja tarjoavat mielenkiintoisia välähdyksiä muun muassa Teoston vaiheisiin sotavuosina. Pöytäkirjat ja kirjeet paljastavat pulaajan, säännöstelyn ja vähittäisen taloudellisen nousun, mutta kertovat myös vahvasti siitä, että musiikkia on tehty ja musiikkielämyksiä on janottu kaikkina historiamme aikoina. Musiikintutkijoille kiinnostava saattaa olla myös Teoston teoskortisto, jossa ovat vuosijärjestyksessä musiikintekijöiden ja -kustantajien antamat tiedot tekemistään sävellyksistä, sanoituksista ja sovituksista. (Lähde: Teosto) Jari Eskola PÄIVITETTY MALLIKUSTANNUSSOPIMUS Vuoden 2014 aikana Teoston jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajat kokoontuivat ahkerasti työstämään ajantasaistettua versiota musiikin kustantamisen mallisopimuksesta. Mallikustannussopimuksella on pitkä ja kunniakas perinne: ensimmäinen mallisopimus sekä liitteenä jaettu yleiset ehdot saatiin aikaiseksi vuonna Seuraava päivitys tehtiin vuonna 1996, kun kaikki ehdot siirrettiin itse sopimustekstiin. Vuoden 2008 uudistuksessa siirryttiin nuottipakosta ns. nuottioptioon, ja samalla päivitettiin myös vuonna 1999 julkaistua Kustantamisen hyvä käytäntö -ohjevihkoa. Aloite päivitystyöhön tuli Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n piiristä Tavoitteeksi asetettiin kahden sopimuksen malli: malli A eli nuotillinen sopimus ja malli B eli nuotiton/ liitteen kanssa nuottioptiollinen malli. Konserttimusiikin maailmassa nuotteja on aina painettu ja painetaan jatkossakin, mutta muissa genreissä nuotteja ei enää tehdä siinä määrin kuin ennen, ja sopimuksen haluttiin heijastelevan alan nykykäytäntöjä sekä myös musiikkikustantajien uusia rooleja. Toinen tavoite liittyi sanamuotojen yksinkertaistamiseen sekä sopimuksen rakenteen selkeyttämiseen. Malli A on siis ns. perinteinen kustannussopimus, jonka mukaan kustantaja julkaisee teoksesta nuotin. Sitä käytetään siis taide- ja kuoromusiikin teosten sekä melodisen pop-musiikin teosten kustannussopimusten mallina. Muutokset vuoden 1996/2008-mallisopimukseen ovat lähinnä teknisiä ja täsmentäviä. Sopimusmallissa B graafisesta muodosta sopiminen on jätetty varsinaisen sopimuksen ulkopuolelle, vaikkakin graafisesta muodosta voidaan sopia samalla käyttäen sopimuksen B liitettä. Seuraavilla sivuilla (s.15 19) on esitelty Mallikustannussopimus A, eli ns. nuotillinen sopimusversio. Mallin ovat hyväksyneet Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallitus sekä Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus alkusyksystä Yhdistys kannustaa käyttämään oheista sopimusmallia aina, kun tekeillä on kustannussopimus. Malli on saatavissa yhdistyksen toimistosta/nettisivuilta suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi sekä suomenkielisenä sähköisenä lomakkeena. JE >> 14 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

15 MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), KÄYTÄ TÄTÄ SOPIMUSTA A, JOS TARKOITUS ON TEHDÄ KUSTANNET- TAVASTA TEOKSESTA NUOTTI. jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi tai Kääntäjäksi, ja, jota jäljempänä kutsutaan Kustantajaksi, ovat tänään sopineet seuraavaa. 1 Teos Tämä sopimus koskee seuraavaa teosta/seuraavia teoksia:, jota/joita jäljempänä kutsutaan Teokseksi. TÄSSÄ SOVITAAN OIKEUKSIEN LUOVUTTAMISESTA. LUE TEKSTI 2 Sopimuksen tarkoitus ja kohde HUOLELLISESTI. Tällä sopimuksella sovitaan tiettyjen Tekijälle kuuluvien oikeuksien luovuttamisesta Kustantajalle sekä luovuttamisen vastineeksi sovituista Teoksen julkaisemista koskevista Kustantajan toimenpiteistä ja korvauksista sekä korvausten jakautumisesta Tekijän ja Kustantajan välillä. Tällä sopimuksella Tekijä luovuttaa Kustantajalle yksinomaisen oikeuden valmistaa Teoksesta kappaleita graafisessa muodossa sekä yksinoikeuden saattaa Teos graafisessa muodossa yleisön saataviin. Graafisella muodolla tarkoitetaan tekniikasta riippumatta kaikkia niitä nuotteihin tai sanoituksiin rinnastettavia ilmenemismuotoja, joiden avulla Teoksen esittäminen on mahdollista. Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ilman eri sopimista Teoksen käytön yhteydessä sellaiset Teoksen esitysmateriaaleiksi katsottavat äänitallenteet, jotka eivät ole itsenäisiä teoksia ja joita ilman Teoksen esittäminen ei ole mahdollista. Tällä sopimuksella Tekijä luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden tässä sopimuksessa erikseen määriteltävään kustantajanosuuteen Teoksen hyödyntämisestä soivassa muodossa. Soivassa muodossa tapahtuvalla hyödyntämisellä tarkoitetaan kappaleen valmistamista Teoksesta eli Teoksen siirtämistä laitteeseen, josta se voidaan toisintaa (esimerkiksi tallentamista eli mekanisointia), sekä Teoksen saattamista yleisön saataviin (esimerkiksi julkista esittämistä). Kaikki soivan musiikin hyödyntämistä koskevat luovutukset tapahtuvat Tekijän ja Teoston välisen asiakassopimuksen aiheuttamin rajoituksin. Tällä sopimuksella ei luovuteta esittävän taiteilijan Tekijänoikeuslain 45 :n mukaisia oikeuksia. Tämä sopimus ei siten ole tallennesopimus (ns. levytyssopimus). 3 Teoksen levittäminen ja edistäminen KS. 10, 12, 13. Kustantajalla on oikeus ja velvollisuus edistää Teoksen kaupallista käyttöä tässä sopimuksessa erikseen määritetyillä tavoilla. 4 Sopimusalue (valitaan yksi) [ ] a) Tämä sopimus koskee kaikkia maita. MIETI TARKOIN, ONKO TARVETTA [ ] KANSAINVÄLISELLE KUSTANNUSb) Tämä sopimus koskee kaikkia maita paitsi seuraavia: SOPIMUKSELLE, VAI RIITTÄÄKÖ TEOKSEN [ ] c) Tämä sopimus koskee ainoastaan seuraavia maita: JULKAISUALUEEKSI SUOMI. [ ] d) Tämä sopimus koskee ainoastaan Suomea. 5 Alikustannussopimukset Jos 4 :ssä on valittu sopimusalueeksi jokin kohdista a, b tai c, Kustantaja on oikeutettu solmimaan teoksesta alikustannussopimuksia ulkomaisien kustantajien kanssa edellyttäen, että Teoston ja CISACin alikustannussopimuksia koskevia määräyksiä noudatetaan. Tekijä on näissä tapauksissa edelleen sopimussuhteessa ainoastaan Kustantajan kanssa. Kustantajan ja alikustantajan yhteen laskettu kokonaisosuus voi näissä tapauksissa olla korkeintaan 50 %. ALIKUSTANNETUN TEOKSEN KUSTANTAJAOSUUS VOI VAIHDELLA VÄLILLÄ 33,3-50 %. >> KOMPOSITIO 2 3 /

16 6 Sopimusaika (valitaan jokin kolmesta vaihtoehdosta) Määräaikainen sopimus [ ] Tämä sopimus on voimassa määräajan, jonka kestoksi sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet vuotta allekirjoittamisvuoden päättymisestä. Sopimus päättyy siten /. Osapuolten yhteisenä tarkoituksena on neuvotella sopimuksen mahdollisesta jatkamisesta sekä mahdollisen uuden sopimuksen ehdoista viimeistään 6 kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. [ ] Tämä sopimus on voimassa määräajan, jonka kestoksi sopijapuolet ovat yhdessä sopineet vuotta allekirjoittamisvuoden päättymisestä. Sopimus jatkuu määräajan umpeuduttua automaattisesti vuotta kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli sano sopimusta irti viimeistään 9 kuukautta ennen meneillään olevan määräajan umpeutumista. KUSTANNUSSOPIMUS VOI OLLA VOIMASSA SUOJA-AJAN (elinikä + 70 vuotta) Suoja-ajan kattava sopimus TAI MÄÄRÄAJAN. MIETI KUMPI VAIHTOEHTO KOHDALLASI ON RELEVANTTI. [ ] Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoituspäivänä ja on voimassa koko sen ajan, jona tässä sopimuksessa tarkoitettu Teos on laillisesti suojattu. Sopimus on voimassa myös tilanteissa, joissa teoksen suojaaikaa tai muuta suojaa pidennetään. 7 Esitys- ja tallentamiskorvaukset ENSIMMÄISESSÄ KOHDASSA KUSTANTAJAOSUUS VOI OLLA 0 33,33 %. KAHDESSA JÄLKIMMÄISESSÄ 0 50 %. Kustantajan suhteelliseksi osuudeksi Teoksen esitys- ja tallentamiskorvauksista sovitaan %. Edellä mainitun osuuden tulee olla Teoston voimassa olevan jakosäännön määrittelemissä rajoissa. Ellei muuta ole sovittu, Kustantajan suhteellinen osuus Tekijälle maksettavista korvauksista on 33,33 %. Kustantajan osuus kustantajan lisensoiman synkronointikäytön ja soivan musiikin mainoskäytön korvauksista on %. Kustantajan osuus kustantajan lisensoiman näyttämömusiikin esityskorvauksista ja suurten oikeuksien teosten esityskorvauksista on %. Edellä mainitut Kustantajan osuudet voivat olla enintään 50 %. 8 Esityskorvausten tilitys Kustantajalle Teoksesta kertyneiden esityskorvausten kustantajaosuudet tilitetään Kustantajalle [ ] sopimuksen allekirjoitusta edeltävän vuosipuoliskon alusta lukien. [ ] sopimusvuoden alusta lukien. [ ] sopimusvuotta seuraavan vuoden alusta lukien. [ ] nuottien julkaisemisvuoden alusta lukien. [ ] alkaen. TÄSSÄ MÄÄRITELLÄÄN, MISTÄ LÄHTIEN KUSTANTAJA ALKAA SAAMAAN OMIA OSUUKSIAAN. 9 Teoksen oikeuksien hallinnointi Säveltäjä [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä Teoksesta tehtäviä sovituksia. [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden tekstin liittämisen Teokseen. Sanoittaja [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä käännöksiä. [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden sävellyksen liittämisen Teokseen. Sovittaja [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä Teoksesta tehtäviä sovituksia. [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden tekstin liittämisen Teokseen. Kääntäjä [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä käännöksiä. [ ] luovuttaa Kustantajalle yksinoikeuden hyväksyä uuden sävellyksen liittämisen Teokseen. Tässä sopimuskohdassa luovutetut yksinoikeudet ovat voimassa vain, mikäli kyseinen kohta on rastitettu. Tekijä voi halutessaan myöhemminkin myöntää Kustantajalle jonkin edellä mainitun hyväksymisoikeuden tai perua sen. TÄSSÄ MÄÄRITELLÄÄN, MITÄ HALLINNOINTIOIKEUKSIA LUOVUTETAAN KUSTANTAJALLE. 16 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

17 TEOKSEN JULKAISEMINEN GRAAFISESSA MUODOSSA 10 Aineisto Tekijä luovuttaa Kustantajan käyttöön valmiin käsikirjoituksen tai Kustantajan hyväksymän muun aineiston, josta Teos on selvästi luettavissa tai teknisesti tulostettavissa. Tällaiseksi aineistoksi voidaan erikseen sovittaessa hyväksyä myös demoäänite. Luovutettava aineisto on käsikirjoitus / demoäänite / muu, mikä. Alkuperäinen käsikirjoitus jää Tekijän omaisuudeksi. 11 Korjausvedos Tekijällä on oikeus ja velvollisuus tarkistaa Teoksen korjausvedos ilman eri korvausta. Ellei Tekijä tarkista vedosta ja palauta sitä sovitussa ajassa, voidaan vedoksen katsoa tulleen hyväksytyksi. Kustantajan on tehtävä Tekijän merkitsemät korjaukset ennen Teoksen julkaisemista. Mikäli Tekijä haluaa tässä vaiheessa muutoksia itse Teokseen, sovitaan mahdollisten lisäkulujen korvaamisesta erikseen. 12 Määräajat ja saatavuus TÄSSÄ SOVITAAN TEOKSEN GRAAFISEN JULKAISUN AIKATAULUSTA JA SAATAVUUDESTA. Teoksen julkaisemisen määräajoista on sovittu seuraavaa: Tekijä luovuttaa / on luovuttanut 11 :ssä mainitun aineiston Kustantajalle mennessä. (Tarpeeton yliviivataan.) Kustantaja esittää korjausvedoksen Tekijälle mennessä. Tekijä palauttaa korjausvedoksen Kustantajalle mennessä. Kustantaja julkaisee Teoksen mennessä. Jos edellä ei ole sovittu muuta, Kustantajan tulee julkaista Teos pienimuotoisten teosten osalta viimeistään vuoden kuluessa aineiston toimittamisesta ja suurimuotoisten teosten osalta viimeistään kahden vuoden kuluessa aineiston toimittamisesta. Kun Teos on julkaistu, Kustantajan tulee huolehtia siitä, että Teos on jatkuvasti yleisön saatavilla ja että yleisöllä on alan yleistä käytäntöä noudattamalla mahdollisuus saada Teoksen saatavuuteen liittyvät Kustantajan yhteystiedot. 13 Julkaistava aineisto Edellä mainitusta Teoksesta julkaistaan [ ] nuotti, [ ] sanoitus, [ ] partituuri, [ ] nuottiesitysmateriaali, [ ] muu esitysmateriaali:. Mikäli Teoksesta julkaistaan partituuri tai esitysmateriaali, aineisto on [ ] myytävä partituuri, [ ] vuokrattava partituuri, [ ] myytävä esitysmateriaali, [ ] vuokrattava esitysmateriaali. 14 Teoksen painos ja hinta Kustantaja määrää graafisten kappaleiden valmistustekniikan ja valmistettavien kappaleiden kulloisenkin lukumäärän sekä myynti- ja/tai vuokrahinnan kullekin Teokselle tai Teoksesta julkaistavalle aineistolle. 15 Julkaisuoikeudet Kustantajalla on oikeus myöntää Teoksen graafinen julkaisulupa kolmannelle osapuolelle. Julkaisuluvan perusteella saatavat korvaukset jaetaan puoliksi Tekijän ja Kustantajan välillä. Kustantaja on vastuussa näiden korvausten tilittämisestä Tekijälle. 16 Vapaakappaleet Tekijällä on oikeus saada Teoksesta sen ensimmäisen julkaisun toteuduttua vapaakappaletta. Myöhemmistä vapaakappaleista on sovittu seuraavaa: >> KOMPOSITIO 2 3 /

18 17 Kustantajan Tekijälle maksamat korvaukset Korvauksena tämän sopimuksen kohteena olevien oikeuksien luovutuksesta Kustantaja maksaa Tekijälle 1. myyntiin perustuvana korvauksena Teoksen graafisen käytön tuottamasta arvonlisäverottomasta nettomyyntitulosta % Säveltäjälle, % Sanoittajalle, % Sovittajalle, % Kääntäjälle, 2. vuokratuloihin perustuvana korvauksena arvonlisäverottomasta vuokratulosta % Säveltäjälle, % Sanoittajalle, % Sovittajalle, % Kääntäjälle. Mikäli Kustantaja myy Teosta suoramarkkinointikanavien kautta tai vientiin, on korvaus kyseisen myynnin osalta 50 % edellä mainituista korvauksista. Mikäli Teosta käytetään Kustantajan julkaisemassa kokoomateoksessa, maksetaan korvaus teosten lukumäärän mukaisessa suhteessa. Kustantaja maksaa korvauksen Tekijälle kaikista myymistään Teoksen kappaleista, joita ei ole palautettu Kustantajalle. Kustantaja ei ole velvollinen suorittamaan korvausta jakamistaan arvostelu-, vapaa- ja mainoskappaleista. Mikäli Tekijä luovuttaa Kustantajalle painokelpoisen käsikirjoituksen, on Tekijällä oikeus erilliseen korvaukseen, josta on sovittu seuraavaa: TÄSSÄ SOVITAAN SIITÄ, MINKÄ OSUUDEN TEKIJÄ SAA NUOTIN NETTOMYYNTI-TULOSTA JA VUOKRATULOSTA. MUUT SOPIMUSEHDOT 18 Ennakot TÄSSÄ SOVITAAN MAKSETTAVISTA ENNAKOISTA. MIETI TARKKAAN HALUATKO ENNAKOT KUITATUKSI VAIN TÄMÄN SOPIMUKSEN KOHTEENA OLEVAN TEOKSEN TILITYKSISTÄ, VAI KAIKISTA TÄLTÄ KUSTANTAJALTA TULEVISTA TILITYKSISTÄ. TÄMÄ KOHTA KOSKEE VAIN NUOTTIMYYNNISTÄ SYNTYVÄÄ TULOA, EI TEKIJÄNOIKEUSTULOJA. Kustantaja maksaa Tekijälle tätä sopimusta koskevana ennakkona Säveltäjälle, Sanoittajalle, Sovittajalle, Kääntäjälle. Kustantaja voi kuitata tämän sopimuksen perusteella maksamiaan ennakkoja [ ] vain tähän sopimukseen perustuvista tilityksistä [ ] kaikista Kustantajan Tekijälle maksamista tilityksistä. Kustantaja ei voi periä tämän kustannussopimuksen perusteella maksamaansa ennakkoa takaisin paitsi tilanteissa, joissa Tekijä on syyllistynyt tämän kustannussopimuksen 24 :n mukaiseen sopimusrikkomukseen. 19 Muut korvaukset Kaikki sellaiset Teoksesta saadut tekijänoikeudelliset korvaukset, joiden jakautumista osapuolten välillä ei ole tässä sopimuksessa erikseen määritelty, jaetaan Tekijän ja Kustantajan välillä puoliksi Teoksen käytön tuottamasta arvonlisäverottomasta nettomyyntitulosta. Sopimushetkellä tuntemattomiin menetelmiin ja niihin liittyvien oikeuksien synnyttämien korvausten jakamiseen sovelletaan Teoston päättämää tilityskäytäntöä, ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu. Korvauksista on lisäksi sovittu seuraavaa: TÄHÄN KOHTAAN VOI KIRJATA NE KORVAUKSET, JOISTA HALUAT SOPIA JOTAIN MUUTA KUIN OLETUKSENA OLEVAN 50%/50%-JAON. 20 Tilitys Kustantaja sitoutuu vähintään kerran vuodessa viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä suorittamaan Tekijälle tilityksen. Tilityksen yhteydessä Tekijälle suoritetaan kustannussopimuksen perusteella maksettavat korvaukset. Tekijälle toimitetaan samalla selvitys Teoksen tuottamista tuloista. Selvityksen tulee sisältää tiedot lukumääristä, hinnoista ja luovutetuista vapaakappaleista sekä kaikesta muusta käytöstä. Mikäli tuloja ei ole tilikauden aikana kertynyt, selvitystä ei tarvitse tehdä, ellei Tekijä sitä erikseen pyydä. Kustantajalla on oikeus soveltaa tilityksessään Teoston minimitilitysperiaatteita. Kustantajalla on velvollisuus säilyttää tilitystä koskevat tositteet 5 vuoden ajan. 21 Tarkastusoikeus Tekijällä on oikeus tutustua Kustantajan tiloissa normaalina työaikana Teosta koskeviin asiakirjoihin. 18 KOMPOSITIO 2 3 / 2014

19 22 Sopimukseen kohteen edelleenluovutus Kustantajalla on tekijänoikeuslain mukainen oikeus luovuttaa tämän sopimuksen kohteena olevat oikeudet kolmannelle vain Tekijän kirjallisella suostumuksella. Lupaa ei kuitenkaan tarvita kustannusliikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä. Luovutuksella ei ole vaikutusta tämän sopimuksen ehtoihin. KUSTAJAN OMISTAMAT OIKEUDET OVAT KAUPPA- TAVARAA, JA OMISTUSSUHTEET SAATTAVAT 23 Erikseen sovitut asiat MUUTTUA. SOPIMUKSESSA MÄÄRITELLYT VASTUUT JA OIKEUDET SIIRTYVÄT KAUPAN MUKANA. Osapuolten kesken on lisäksi sovittu seuraavaa: TÄSSÄ ON PAIKKA SELLAISTEN ASIOIDEN SOPIMISELLE, JOISTA EI OLE SOPIMUKSESSA MUUALLA KÄSITELTY, JA JOISTA SOPIMUS- OSAPUOLET OVAT SAMAA MIELTÄ. 24 Purkuoikeus Tekijän purkuoikeus TUTUSTU MOLEMPIEN OSAPUOLIEN PURKUOIKEUKSIIN HUOLELLA. 1. Tekijällä on oikeus purkaa tämä sopimus ja pitää saamansa ennakko, jos Kustantaja rikkoo tätä sopimusta tavalla, jolla on olennaista merkitystä Tekijälle, esimerkiksi ei julkaise tai edistä Teosta niin kuin on sovittu, ei suorita tilitystä tai maksa korvausta sopimuksen mukaan tai muulla näihin verrattavalla tavalla. 2. Tekijällä on myös oikeus purkaa tämä sopimus ja pitää saamansa ennakko, jos graafinen julkaisu ei täytä normaaleja laatuvaatimuksia, julkaisuun ei tehdä Tekijän korjausvedokseen merkitsemiä käsikirjoituksen mukaisia korjauksia tai mikäli Kustantaja rikkoo sopimusta näihin verrattavalla tavalla eikä korjaa virhettä tai laiminlyöntiä kolmen kuukauden kuluessa Tekijän kirjallisesti tekemästä kehotuksesta. Kustantajan purkuoikeus 3. Kustantajalla on oikeus purkaa sopimus, jos Tekijä rikkoo tätä sopimusta tavalla, jolla on olennaista merkitystä Kustantajalle, esimerkiksi silloin, kun ilmenee, että Teos loukkaa kolmannen oikeutta tai Tekijä ei luovuta sovittua aineistoa sovitulla tavalla, palauta korjausvedosta tai muulla näihin verrattavalla tavalla. Tällöin Kustantajalla on oikeus saada maksamansa korvaukset takaisin sekä vaatia Tekijältä korvausta sopimusrikkomuksen Kustantajalle aiheuttamasta vahingosta. 25 Erimielisyydet Tästä kustannussopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet käsittelee ja ratkaisee markkinaoikeus, elleivät sopimuksen osapuolet sovi asian ratkaisemisesta välimiesmenettelyn avulla. Tätä sopimusta tulkittaessa noudatetaan Suomen lakia. Allekirjoittamalla tämän sopimuksen Tekijä takaa, että Teos on hänen tekemänsä eikä loukkaa kolmannen oikeutta ja että Tekijällä on oikeus tehdä Teosta koskeva kustannussopimus. Tätä sopimusta on tehty samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Aika ja paikka: Todistavat: Tälle lomakkeelle on painettu Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n suosittelema, vuonna 2014 päivitetty musiikin mallikustannussopimus. KOMPOSITIO 2 3 /

20 ELOKUVAMUSIIKIN SUPERVIIKONLOPPU Teksti ja kuvat Tommi E. Virtanen KORVAT AVAAVAT MIELEN JA SYDÄMEN ELOKUVAMUSIIKIN SÄVELTÄMISEN JOHDANTOKURSSI, TORSTAI Filmimusiikkipäivät käynnistyivät Finnvoxille järjestetyillä etkoilla. Paikalle oli saapunut noin parikymmentä säveltäjää, jotka saivat päivän aikana monipuolisen perehdytyksen tv- ja filmimusiikin työprosessista, aina suunnittelusta lopulliseen miksaukseen. Tilaisuuden avaussanossa todettiin johdantokurssin ja koko elokuvamusiikin viikonlopun perimmäisenä tarkoituksena olevan nostaa elokuvamusiikin asemaa. Finnvoxin B-studiossa järjestetyn intiimin tilaisuuden luonne oli vähemmän julistava, keskittyen säveltäjän työn konkreettisiin puoliin. Tilaisuus alkoi säveltäjä OL L I KOSKELININ luennolla elokuvamusiikin historiasta. Koskelin keskittyi laajemman historiallisen kartoituksen sijaan yhteen esimerkkitapaukseen: STANLEY KUBRICKIN Hohtoon, maineikkaa- seen STEPHEN KING -filmatisointiin. Yliopistollakin elokuvasävellyksestä luennoiva säveltäjä lateli alkuun painavia mielipiteitään, kuten elokuvassa ei ole mitään aluetta mitä raiskataan niin paljon kuin säveltäjän työtä tai joskus elokuvassa on epätyydyttäviä hyppyleikkauksia, joihin säveltäjää pyydetään säveltämään harhautuksia. Mitään ruusuisen romanttista kuvaa kukaan paikallaolijoista tuskin ammatista omasikaan, mutta Koskelinin paatoksen jälkeen elokuvasäveltäjän pesti näytti jo hetken lohduttoman aliarvostetulta. Niin tai näin, oli Hohdon äärimmäisen kiinnostava ja erityisen tärkeässä roolissa oleva musiikki fokuksen arvoinen. Tosin mielenkiintoista oli se, että elokuvan soundtrack on rakennettu täysin jo olemassa olevan musiikin varaan, ja nythän puhe oli elokuvasäveltämisestä ei, leikkaamisesta, missä Kubrickin työn nerous makaa. Muun muassa K R Z Y S Z TOF PENDERECKIN ja GYÖRGY LIGETIN musiikkia ansiokkaasti hyödyntänyt Kubrick joka tapauksessa nosti käsitteen elokuvamusiikki uudelle tasolle. Ohjaaja ottaa vastuun Päivän varsinainen aihe oli kuitenkin elokuvasäveltäjän työ eri vaiheineen ja ongelmineen. Suomalaisen elokuvabisneksen pienuus Hollywoodin miljoonatehtaisiin verrattuna käy hyvin ilmi säveltäjän ympärillä olevassa koneistossa. Aikataulut voivat olla yhtä tiukat, mutta siinä missä suomalainen säveltäjä tuskailee yksin projektinsa parissa, voi Hollywoodissa työskentelevä kollega delegoida työtä lukuisille alaisilleen. Tämän Koskelin näki isona ongelmana. Kuolemattomia mestariteoksia ei synny kolmessa viikossa. Hollywoodissa töitä jaetaan niin monille henkilöille, että tiukat aikataulut ovat mahdollisia. Ei täällä ole sellaisia resursseja. Eletään 20 KOMPOSITIO 2 3 / 2014