Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leipomoteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Leipomoteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Leipomoteollisuus Toimialaraportti Leena Hyrylä 3/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Leipomoteollisuus Tiivistelmä Suomessa on hyvin monipuolinen ja -muotoinen leipomoala. Leipomoteollisuus on elintarviketeollisuuden suurin alatoimiala toimipaikkojen sekä työpaikkojen määrällä mitattuna. Ala on polarisoitunut harvoihin isoihin ja lukuisaan määrään pienleipomoita. Leipomoteollisuudessa on ylikapasiteettia. Sektoria hallitsee kaksi valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti toimivaa leipomoyritystä, Fazer Leipomot Oy ja Vaasan Oy. Fazerin leipomotoiminta Venäjällä on eriytetty omaksi liiketoiminnaksi v Valtaosa yritystä on pieniä perheleipomoita, jotka työllistävät alle 5 henkilöä. Paikallisesti toimiville pienleipomoille on ominaista käsityövaltaisuus ja alueellisiin makutottumuksiin soveltuvat tuotteet. Liikevaihto pienissä leipomoissa on keskimäärin 0,5 milj.. Leipomoteollisuuden bruttoarvo vuonna 2007 oli milj. ja jalostusarvo 433 milj.. Liikevaihto on viime vuosina kasvanut johtuen osin kustannusten nousemista johtuneista hinnankorotuksissa. Kilomääräisesti tuotannon määrä ei merkittävästi kasva ja osa kasvusta tulee jalostusarvon lisääntymisestä. Pehmeän leivän osuus koko leipomoteollisuuden bruttoarvosta on lähes 90 %. Leipomoteollisuudessa on 825 toimipaikkaa tuoreen leivän valmistuksessa, ja 24 toimipaikka näkkileivän, keksien ym. tuotannossa. Toimipaikkojen määrä on vähenemässä, vaikka uusiakin leipomoita perustetaan vuosittain muutamia. Ala on elintarviketeollisuuden työllistävin alatoimiala. Leipomoteollisuus työllistää n henkilöä, mikä on n. 27 % koko elintarviketeollisuuden työntekijästä. Leipomoteollisuus on ollut pitkälti kotimarkkinateollisuutta tuotteiden tuoreusvaatimusten ja kuluttajien makumieltymys johdosta. Viennin osuus on ollut pientä. Tuonti on kasvanut vientiä enemmän. Kaupan omien merkkien tuonti on kasvava, samoin erilaisten makeiden leivonnaisten. Suomalaiset syövät n. 77 kg leipomotuotteita vuodessa. Tästä ruokaleivän osuus on 47 kg, kahvileivän 14 kg ja muiden leipomotuotteiden 16 kg. Suomalaiset ruokasuositukset suosittelevat viljatuotteiden käytön lisääntymistä. Tumman leivän kulutus on kasvanut. Tuotelukumäärä leipomoalalla on suuri. Osa tuotteista on kausi- tai sesonkituotteita. Uutuustuotteita lanseerataan paljon ja tällä hetkellä uutuuksille on ominaista täysjyväisyys. Leipomotuotteiden trendejä ovat terveellisyys, herkullisuus sekä käyttömukavuus. Tuotteiden kansainvälistyminen on myös nähtävissä oleva ilmiö. Tuotteet on merkittävä tuoteryhmä kaupalle. Alan toimintaympäristö muuttuu. Kaupan ja ammattikeittiöiden ketjuuntuminen, sekä niiden hankinnan ja logistiikan keskittäminen ovat kiristäneet kilpailutilannetta. Myös lisääntyvä tuonti vaikuttaa. Leipämarkkinoiden voidaan kuvata jakautuvan valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin markkinoihin. Pienetkään leipomoyritykset eivät pärjää ilman erikoistumista, selkeää liikeideaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilöstöä, panostamista tuotekehitykseen ja tuotteiden korkeaan laatuun. Toimivaa markkinointia ja hyvää makua ei saa unohtaa. Lisäksi kustannuksia on karsittava ja toimintaa tehostettava jatkuvasti. Ala kaipaa myös uusiutumista. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh TE-keskuksen yhdyshenkilö: Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, puh Asiasanat Leipomoteollisuus, leivän valmistus, elintarviketeollisuus, lähileipä ISSN Kokonaissivumäärä 52 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Toimialan työvoimarakenne Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kapasiteettitilanne Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Tuotekehitys Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Liite TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit kokoavat ja yhdistävät eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Vuosittain päivittävä sarja käsittää kymmenen päätoimialaryhmää: elintarviketeollisuus, elektroniikka, metalli, kone- laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, pk-bioenergia, kivenjalostus, matkailu, sosiaalipalvelut ja liike-elämän palvelut. Raportit sekä keskeiset päivittyvät tilastokuvat ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun nettisivuilta osoitteessa Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, metsä ja kemianteollisuuden jälkeen. Leipomoala on eräs tärkeimmistä elintarviketeollisuuden alatoimialoista, josta ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Tämä raportti käsittelee Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002) elintarviketeollisuuden alatoimialoja 1581 Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistusta sekä 1582 Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistusta. Vuonna 2008 uudistetussa toimialaluokituksessa TOL 1071 Leivän valmistus; tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus vastaa TOL 1581 ja TOL 1072 Näkkileivän ja keksien valmistus; säilyvien leivonnaisten ja kakkujen valmistus vastaa puolestaan TOL Raportti päivittää leipomoiden ja liiketoiminnan avaintiedot sekä käsittelee toimialan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä tehtyihin haastatteluihin. Tämä raportti on päivitetty Kari Välimäen v tekemästä toimialaraportista. Tämä raportti muodostaa itsenäisen kuvauksen leipomoteollisuudesta. Tätä täydentää v tehty Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, jossa on kuvattu elintarviketeollisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia raportin valmisteluun ja toteutukseen osallistuneita yhteistyökumppaneita, haastatteluihin osallistuneita yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin leipomoalalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita. Lappeenrannassa lokakuussa 2009 Leena Hyrylä Toimialapäällikkö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö Elintarviketeollisuuden bruttoarvo v oli milj., josta leipomoteollisuuden osuus on 10,5 %. Leipomoteollisuuden pääosan muodostaa pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus (TOL 1581). Tämän sektorin tuotteita ovat pehmeät leivät, sämpylät, tuoreet leivonnaiset, kuten kakut, leivokset, piirakat ja tortut sekä pakasteleivonnaiset. Koko leipomoteollisuuden (TOL 1581 ja 1582 yhteensä) tuotannon bruttoarvo v oli milj. ja jalostusarvo 433 milj.. Pehmeän leivän osuus koko leipomoteollisuuden tuotannon bruttoarvosta oli 87 % eli 884 milj. ja jalostusarvosta 91 % eli 393 milj.. Pehmeän leivän (TOL 1581) osuus elintarviketeollisuuden bruttoarvosta oli 9,1 %. Näkkileivän, keksien ja ym. säilyvien leivonnaisten valmistus (TOL 1582) muodostaa loppuosan toimialan tuotannosta. Tähän kuuluvia tuotteita ovat näkkileivät, korput, keksit, piparkakut, vohvelit, pikkuleivät ja muut säilyvät leivonnaiset, maustekakut, makeat sekä suolaiset välipalatuotteet. Leipomoteollisuuden vuosituotanto on n. 400 milj. kg, josta ruokaleipää on 215 milj. kg ja kahvileipää 75 milj. kg. Ala käyttää vuodessa n. 150 milj. kg vehnäjauhoa ja 75 milj. kg ruisjauhoa. Vehnäjauhon kulutus on kääntynyt kasvuun ja ruisjauhojen kulutus on hieman laskenut. Leipomotoimiala poikkeaa muusta elintarviketeollisuudesta työvoimavaltaisuuden sekä yritysten lukumäärän ja koon osalta. Leipomoyrityksiä on 778 kpl, joista vain kahdeksan yritystä työllistää yli 100 henkilöä. Alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on n Yritysrekisterin mukainen leipomoiden lukumäärä eroaa toimipaikkojen määrästä, koska monilla leipomoyrityksillä on useita toimipaikkoja. Kuva 1. Leipomoteollisuuden brutto- ja jalostusarvo Tuotannon bruttoarvo 1581 Tuotannon jalostusarvo 1581 Tuotannon bruttoarvo 1582 Tuotannon jalostusarvo 1582 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa on hyvin monipuolinen ja -muotoinen leipomoala. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan maassamme on 825 leipomotoimipaikkaa ja 24 toimipaikkaa näkkileivän, keksien ym. tuotannossa. Suurin osa leipomoista on pieniä perheyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Liikevaihto pienleipomoissa on keskimäärin 0,5 milj.. Yrityksiä oli v pehmeän leivän valmistuksessa 759 kpl ja näkkileivän, keksien ym. valmistuksessa 19 kpl. Valtakunnallisen Ruoka-Suomi -teemaryhmän v keräämien tilastojen mukaan maassamme on 959 leipomoyritystä. Viimeksi mainittuun tilastoon sisältyvät myös maaseudulla toimivat pienyritykset, jotka eivät ole mukana Tilastokeskuksen yritystilastoissa. Leipomoteollisuus on keskittynyttä. Alan suurimmat yritykset, Fazer Leipomot Oy ja Vaasan Oy hallitsevat markkinoista markkinaosuuksilla mitattuna n. 60 %. Ne valmistavat muutamassa kymmenessä toimipaikassa suurimman osan maamme leipomotuotteista. Valtaosa leipomoistamme on hyvin pieniä. Ruoka-Suomi tilastojen mukaan 630 leipomoyritystä työllistää alle 4 henkilöä ja yli 50 henkilöä työllistäviä oli 34. Keskisuuria, työllistäviä yrityksiä on 145. Taulukko 1. Leipomoteollisuuden toimipaikkojen määrä Vuosi 1581 Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus 1582 Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.2 Toimialan työvoimarakenne Leipomoala on elintarviketeollisuuden työllistävin toimiala. Alalle on tyypillistä epätyypilliset työajat. Ala työllistää n henkilöä eli n. 27 % koko elintarvikealan työntekijästä. Tuoreen leivän valmistus työllisti 8056 palkattua työntekijää ja toimihenkilöä sekä 355 yrittäjää, yhteensä 8411 henkilöä vuonna Näkkileivän, keksien ym. valmistuksessa työskenteli 878 henkilöä, jotka olivat kaikki palkattua henkilöstöä. Henkilöstömäärän väheneminen on jatkunut. Todennäköisesti lähivuosina leipomoista vähenee edelleen TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 työvoimaa yritysten lukumäärän pienenemisen sekä leipomoiden automaation lisääntymisestä ja toiminnan tehostumisesta johtuvan työvoimatarpeen vähenemisen vuoksi. Väheneminen koskee myös toimihenkilöstöä. Elintarvikealalla työpaikkojen arvioidaan vähenevän noin 1 %:n vuosivauhdilla. Kuva 2. Leipomoteollisuuden henkilöstön määrä ja ammatillinen jakautuma Leipomoteollisuuden toimihenkilöt, lkm Leipomoteollisuuden yrittäjät, lkm Leipomoteollisuuden työntekijät, lkm Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 Taulukossa 2 on esitetty elintarvikealan työntekijöiden poistumaennusteet maakunnittain. Poistumaennuste kuvaa työllisten siirtymistä pysyvästi työelämän ulkopuolelle eläkkeelle (työkyvyttömyys tai vastaava tai vanhuuseläke) taikka kuoleman johdosta. Taulukko 2. Elintarvikealan työntekijöiden poistumaennusteet maakunnittain Poistuma Maakunta Vuodet Toimiala D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Total Lähde: Tilastokeskus/Foredata Oy Yhteensä 01 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Pk-yritysten suhdanteet ja toimintaympäristö tutkimukseen osallistuneista leipomoalan yrityksistä (n= 60) 15 % odottaa henkilöstön määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana ja 9 % arvioi määrän laskevan. Suurin osa vastaajista (77 %) arvioi määrän pysyvän ennallaan. Leipomoteollisuus työllistää nuoria sekä keski-ikäisiä. Kuva 3 osoittaa, että yli 57 vuotiaiden osuus vähenee. Tämä ilmentää leipomoalan työn raskautta. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 Kuva 3. Työvoiman ikärakenne leipomoteollisuudessa v Henkilömäärä Ikä Näkkileivän, keksien ja säilyvien leivonnaisten valmistus Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Elintarviketeollisuus työllistää n henkilöä ja henkilöstön määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Elintarvikealalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: myllytyöntekijät, leipurit, kondiittorit, makeistyöntekijät, juoma- ja tupakkatyöntekijät, säilyke- ja pakastetyöntekijät, teurastajat, lihavalmistetyöntekijät, meijerityöntekijät ja einestyöntekijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne elintarvikealan ammateissa seutukunnittain ilmenee kuvan 4 kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2009 raportoimat elintarvikealan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 Kuva 4. Työvoiman kohtaantotilanne elintarvikealan ammateissa Työvoiman kohtaantotilanne Elintarviketeollisuus tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Leipuri/kondiittori Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Leipuri/paistaja Konditoria-leipuri Leipomoesimies 2.3 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tätä selittää toimialan luonne, jolle on ominaista paikallisesti tai alueellisesti toimivat leipomoyritykset. Muutokset heijastavat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 Taulukko 3. Leipomoteollisuuden toimipaikat TE-keskuksittain Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Tilastokeskus,Toimiala Online 2.4 Yrityskannan muutokset Leipomoalan yrityskenttä on jatkuvassa muutoksessa; osa yrityksistä lopettaa, mutta uusiakin aloittaa. Lopettaneita ja konkurssiin hakeutuneita yrityksiä on ollut enemmän kuin aloittaneita. Konkurssien määrä on vaihdellut 2000-luvulla vuosittain melko tasaisesti yrityksen välillä. Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut leipomoteollisuuden yritykset Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Leipomotoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet ja esim. Vaasan Oy on yksi maamme vanhemmista elintarvikealan yrityksistä. Vaasan Oy -konsernin omistus siirtyi v pääomasijoittaja Lion Capitalille. Leipomoteollisuutta hallitsee kaksi, valtakunnallisesti toimivaa leipomoyritystä, Fazer Leipomot Oy ja Vaasan Oy. Näiden konsernien osuus kotimaan tuotannon arvosta on yli 60 %. Lisäksi ne ovat 2000-luvulla yritysostojen kautta laajentaneet toimialuettaan Itämeren ympärille sekä saavuttaneet siellä merkittävän markkina-aseman. Toimipaikkoja on Ruotsissa, Venäjällä, Baltian maissa ja Norjassa. Fazerin leipomotoiminta Venäjällä on eriytetty omaksi liiketoiminnaksi v Ruotsissa Fazer Leipomot on noussut markkinakakkoseksi (27 % markkinaosuus) sen ostettua Lantmännen Färskbrödin. Isot yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisellä tasolla. Lähivuosina keskittyminen jatkuu niin tuotetarjonnan kuin toimipaikkojen suhteen. Sekä Fazer Leipomoilla että Vaasanilla on menossa leipomoverkoston uudistus. Keskisuuret yritykset toimivat alueellisesti ja paikallisesti, mutta niiden tuotteita on myös valtakunnallisesti saatavilla. Noin muuta suurta tai keskisuurta yritystä hallitsee markkinoista noin 20 %. Pienille yrityksille on ominaista paikallisuus ja leipomoita on lähes joka kaupungissa. Niiden markkinaosuus on pieni, kaikkiaan n. 16 %. Tuonnin osuus on n. 4 %. Keksien sanontaan kuuluvan suomalaiseen elämäntapaan ja niitä nautitaan n. 4 kg/hlö/v. Suomessa toimiva keksiteollisuus on pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Suomen suurin keksien valmistaja ja markkinajohtaja LU Suomi Oy siirtyi v marraskuussa Kraft Foods elintarvikekonsernin omistukseen, osaksi Kraft Biscuits Europe -keksitoimintaa. Päävientialueet ovat Baltia ja Skandinavia. Kantolan keksejä markkinoi Chips Ab, joka puolestaan on osa norjalaista Orkla-konsernia. Suomalaisessa omituksessa on sen sijaan Vanajan Korppu, joka on perustettu Kantolan keksin tiloihin Hämeenlinnaan. Keskisuuret leipomot ovat perustaneet yhteisiä markkinointiyhtiöitä, joiden tehtävänä on hallita yhteisiä tuotemerkkejä sekä valmistaa tuotteita kulutusta lähellä. Tällaisia leipomoketjuja ovat mm: Hyvä Konditoria 18 yritystä (HK), Alueelliset Ykkösleipurit 5 kpl (AY), Paakarit 5 kpl ja Perheleipurit 5 kpl (PL). Taulukko 5. Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten suurimpia ja vahvimpia yrityksiä Suomessa vuonna 2008 Yrityksen nimi Kotipaikka Liikevaihto t Henkilöstö Fazer Leipomot Oy Vantaa VAASAN Oy Espoo Leivon Leipomo Oy Tampere Sinuhe Ky Lahti Pulla-Pirtti Oy Oulu Leipomo Rosten Oy Turku Leipomo Salonen Oy Turku Jokioisten Leipä Oy Jokioinen Oy Moilas GF Ltd Pieksämäki Oy Lantmännen Unibake Ab Finland Vanda Oy E. Boström Ab Pedersöre TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 Yrityksen nimi Kotipaikka Liikevaihto Henkilöstö Timo Kyllinen Oy Puolanka Villähteen Leipä Oy Nastola Naantalin Aurinkoinen Ky Naantali Kotileipomo Siiskonen Oy Juva Laitilan Leipä S. Heinonen Oy Laitila Munkkimiehet Oy Tampere Koivulan Leipomo Oy Kouvola Malviala Oy Kuopio Marian Konditoria Oy Helsinki Parikkalan Pika-Pulla Oy Parikkala Ab Närpes Brödfabrik - Oy Närpiön Leipätehdas Närpes Pulla-Pojat Oy Hollola Jussinhannan Leipä Oy Tampere Katri Antell Oy Oulu Uudenmaan Herkku Oy Kerava Leipomo J. W. Virtanen Oy Lohja Pita Finland Oy Jokioinen Oy Emil Halme Ab Esbo Oy Leipomo Henriksson Bageri Ab Porvoo Oy Fredr. Edv. Ekberg Ab Helsingfors Kotileipomo Tanniset Oy Paimio Moilas Oy Pieksämäki Aallon Leipomo Oy Ylöjärvi Ab Bageri Bergwall Leipomo Oy Pedersöre Pieni Kirahvi Oy Ab Helsinki Nelimarkan Leipomo Oy Vimpeli Hyvärisen Leipomo Oy Kuhmo Vilénin Leipomo Oy Virrat Kuiron Leipomo Oy Salo Brander Oy Tampere Kiurun Leipomo Oy Kiuruvesi Leipomo ja konditoria Nurmi & Sulonen Oy Raisio Tapiolan Leipomo Oy Espoo Askondi Oy Vehmaa H. Kylänpään Leipomo Oy Eurajoki Rezé Oy Espoo Kotileipomo Björn Oy Joroinen Kotileipomo Riikonen Oy Kontiolahti Malviala Group Oy Kuopio Ab Bageri R. Fagerudd Leipomo Oy Larsmo Lieksan Leipomo Ky Lieksa Huovilan Leipomo Oy Askola Haagan Leipä Oy Helsinki Iivon Leipä Oy Kangasala Sofian Konditoria Oy Kärsämäki Kiuaspulla Oy Kemijärvi Leipäkolmoset Oy Tornio Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Yritysfiltteri 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Elintarviketeollisuuden sekä kaupan keskittynyt rakenne luo haasteita. Leipomoteollisuudessa kilpailu on kireää. Leipämarkkinoiden voidaan sanoa jakautuvan valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin markkinoihin. Suomalaisen leipähyllyä kuvataan yhdeksi maailman monipuolisimmaksi. Tuotevalikoima koostuu massatuotteista ja palvelutuotteissa, joissa vaihtuvuus on suurempaa. Uutuustuotteita lanseerataan jatkuvasti. Tällä hetkellä uutuuksille on ominaista täysjyväisyys. Myös lähikaupoissa on kattava leipäosasto. Valtaosa elintarvikkeista kulkee vähittäiskaupan kautta kuluttajalle. Suomessa on ammattikeittiöitä lähes Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä on kasvanut. Suomalainen ruokailija söi keskimäärin 153 ammattikeittiöiden valmistamaa ateriaa v ja kasvua ed. vuoteen oli 1,3 %. Ammattikeittiöt ovat myös ketjuuntuneet ja keskittäneet hankintojaan. Voidaan olettaa, että Fazer Amica suosii hankinnoissaan Fazerin omia leipomoita. Päivittäistavarakaupan ohella paistopisteet ovat vakiinnuttaneet asemansa kioskeissa ja bensa-asemilla. Paistopisteet ovat usein joko Fazer tai Vaasan leipomoiden tai kauppojen omia. Pääsääntöisesti leipä paistetaan pakasteaihioista. Pakasteleivonnaisten nopeahko vanheneminen paiston jälkeen on selkeä haittatekijä, minkä estämiseen tulisi tuotekehityspanoksia kohdentaa. Hinta on ollut yleinen kilpailukeino. Se on ollut perusleipomotuotteissa lähes ainoa tapa saada lisämyyntiä. Erikoistuotteiden ja omien merkkituotteiden valmistaminen mahdollistavat vapaamman hinnoittelun ja siten paremman kannattavuuden. Tuoteuutuudet mahdollistavat lisämyyntiä, mutta uutuustuotteiden suosio on vähentynyt. Pienten myyntimäärien takia uutuuksien kannattava valmistaminen on haasteellista, varsinkin, kun tuoreilla leipomotuotteilla on lyhyt käyttöikä. Alalle on ominaista käsityövaltaisuus ja suuri tuotelukumäärä. Tuotelukumäärän arvioidaan jatkossa pienevän. Leivän ostopaikkaan liittyvässä tutkimuksessa tärkeimpänä kriteerinä pidettiin tuoreutta. Vastaajista 96 % piti tuoreutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Muina tärkeinä kriteereinä nousi esiin ostopaikan siisteys (91 %), leipäosaston selkeys (85 %) sekä monipuolinen valikoima (77 %). Vastaajista 41 % piti leivän hintaa tärkeänä ja 14 %:lle leivän hinnalla ei ollut merkitystä. Leivän ostopäätöksiin vaikuttivat eniten maku, ravitsevuus, herkullisuus, sopiva pakkaus- tai annoskoko ja terveyttä ylläpitävyys. Kahvileivän valintaan vaikuttivat puolestaan herkullisuus, maun erinomaisuus, sopiva pakkaus- tai annoskoko, tuotteiden maistuminen muille perheenjäsenille ja edullisuus. Leipomotuotteiden kulutus Leipomotuotteet ovat peruselintarvikkeita, joiden kysyntä on tasaista. Kuluttajien on havaittu jopa arvostavan leipää laman aikana enemmän kuin aikaisemmin. Kuluttajien on todettu tinkivän isoista menoista, mutta suosivan kalliimpia konditoriatyyppisiä leipätuotteita. Toi- TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 saalta on havaittavissa halvempien leipätuotteiden suosiminen sekä tarjousten aikaisempaa parempi toimivuus. Kuluttaja syö n. 77 kiloa erilaisia leipätuotteita. Tästä ruokaleivän osuus 47 kg, kahvileivän 14 kg ja muiden leipomotuotteiden 16 kg. Ruokaleivästä ruisleipänä kulutetaan 31 kg, sekaleipänä 13 kg ja näkkileipänä tai hapankorppuna 3 kg. Tumman leivän käyttö on lisääntynyt ja esim. Ranskanleivän käyttö on vähentynyt. Vaasan ruispalat on tällä hetkellä Suomen suosituin leipä. Valtaosa viljavalmisteista käytetään kotona. Suomalainen syö päivittäin n. 145 g ruokaleipää, 40 g kahvileipää ja 100 g muita viljavalmisteita. Makeiden leivonnaisten kulutus kotona on kasvanut 2000-luvulla. Kansanterveyslaitoksen tekemän, vuotiaita koskevan selvityksen mukaan makeita leivonnaisia käytti 6 7 päivänä viikossa 7 %, 3 5 päivänä 21 %, 1 2 päivänä 51 % ja ei kertaankaan viikossa 22 %. Kulutuksen kasvaminen osaltaan johtunee sekä pakasteleivontatarjonnasta että lisääntyneestä makeiden leivontatuotteiden tuonnista että tarjonnasta kaupassa. Makeita leivonnaisia ostetaan heräteostoksina. Luomutuotteiden osuus kotitalouksien elintarvikeostoista on noin 1 %. Leipomotuotteiden osalta osuus on ollut laskeva. Tuoreissa leipomotuotteissa luomutuotteiden osuus v oli 0,5 % ja kuivissa leipätuotteissa, korpuissa ja kekseissä 0,5 %. Leipä- ja viljatuotteilla on positiivinen mielikuva ja niiden kokonaiskulutus Suomessa on noussut viime vuosina. Maassamme v yhden hengen talouksia oli 39,2 % ja kahden aikuisen hengen talouksia 34,1 %, minkä voidaan arvioida vaikuttavan myönteisesti leipomotuotteiden kulutukseen. Elintarviketeollisuusliiton myyntitilastojen (mukana n. 80 % leipomoalan volyymista) mukaan vaalean ruokaleivän toimitukset v olivat 92 milj. kg ja kasvua ed. vuoteen nähden oli 0,8 %. Tummaa ruisleipää toimitettiin 77 milj. kg ja kasvua oli 2,7 %. Myös kahvileipien toimitukset kasvoivat 3 % ja ne olivat n. 23 milj. kg. Leipomoteollisuus on entistä enemmän kytköksissä kansainväliseen kilpailuun ja globaaleihin markkinoihin. Paikalliset makutottumukset kuitenkin erilaistavat markkinoita ja siten suojaavat alueen leipomotoimintaa. Kuvassa 5 on tiedot leivän ja leivonnaisten kulutuksesta v Leivän kulutuksen arvioidaan kasvavan Euroopassa vuosittain 0,3 % vuoteen 2013 asti. Nousu johtuu leivonnaisten kulutuksen lisääntymisestä sekä pitkäikäisten sekä esipaistettujen tuotteiden kasvusta. Muihin Euroopan, varsinkin Itä-Euroopan, maihin verrattuna Suomessa kulutetaan vähän leipää. Suomessa valtaosa leivästä myydään pakattuna. Pakattuna/pakkaamattomana -myyntitapaan vaikuttaa erityisesti maan perinteet. Myyntipisteistä myytävien Bake-off tuotteiden myynnin arvioidaan kasvavan merkittävästi ns. vanhoissa EU-maissa. 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 Kuva 5. Leivän kulutus eräissä Euroopan maissa kg/hlö/v vuonna Belgia Bulgaria Lähde: Market Reports, Association Internationale de la Boulangerie Industrielle Englanti Espanja Hollanti Italia Itävalta Kreikka Kypros Slovenia Puola Kuva 6. Keksien ja vohvelien kulutus eräissä Euroopan maissa kg/hlö/v vuonna Ranska Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tsekki Slovakia Romania Unkari Portugal Liettua Irlanti Latvia Eesti ,9 8,9 8,2 9,6 9,3 7 9,3 8,8 7,9 7,8 9,6 8 7, Alankomaat Belgia Espanja 4,3 Iso-Britania Italia Itävalta Kreikka Portugali Ranska Ruotsi Lähde: Ruokatietoa 2009, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ruuan terveellisyys kiinnostaa kuluttajia. Suomessa, kuten muuallakin, vaaleat leivät on perinteisesti leivottu ydinvehnäjauhoista. Leipomot kehittävät aktiivisesti erilaisia täysjyvätuotteita. Vaasan lanseerasi täysjyvävehnäjauhoista leivotut tuotteet v ja nykyisin yritys markkinoi niitä myös Baltiaan. Myös ruisleivässä 100 % täysjyvärukiista valmistetut leivät ovat olleet menestyksiä. Valtaosa leipätuotteista myydään valmiiksi viipaloituina. Leipomopakasteet ovat kymmenessä vuodessa vakiinnuttaneet asemansa ja ne ovat toiseksi myydyin pakastetuoteryhmä vähittäiskaupassa jäätelön jälkeen. Leivonnaispakasteita myytiin lähes 47 milj. kg, joka on lähes kolmannes pakasteina myydyistä kiloista. Pa- 3,2 1,3 Saksa Slovakia Tanska Puola Suomi 2,7 4,8 Slovenia Tsekinmaa Unkari TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI

LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI LEIPOMOTEOLLISUUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2002 KARI VÄLIMÄKI 2 0 SAATTEEKSI... 4 1 TIIVISTELMÄ... 5 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ... 7 2.1 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS... 7 2.2 TOIMIALA VERRATTUNA

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 2008

tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 2008 tutkimus Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Yrittäjien profiili 5 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot