TAVOLAN KYLÄ. La Tavola! Tavolan kylän kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOLAN KYLÄ. La Tavola! Tavolan kylän kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 TAVOLAN KYLÄ La Tavola! Tavolan kylän kyläsuunnitelma 2014

2 Tavolan kyläsuunnitelma Sisältö Johdanto 4 Miten kyläsuunnitelma tehtiin? 4 Kyläkyselyn vastauksista 5 Alueen historiaa 7 Nykytila 10 Tavolan alue 10 Elinkeinot ja palvelut alueella 11 Ympäristö 11 Toimintaa ja toimijoita 12 Tavola-seura 12 Aluetoimikunta 12 Vesiosuuskunnat 12 Tiekunnat 13 SWOT-analyysi 13 Visio 16 Tavoitteet ja toimenpiteet 18 Liite 1: Palveluluettelo Tavolan kyläsuunnitelma Tavola Seura Koonnut: Tavolan kyläsuunnitteluryhmä Toimittaja: Johanna Selenius Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy 2

3 Johdanto Jos haet Internetistä tietoa hakusanalla Tavola, löydät todennäköisesti tietoja Italiasta, sienalaisesta 1300-luvun pankista tai kankaanpääläisestä italialaisesta ravintolasta. Tavola-nimisiä paikkoja löytyy myös New Yorkista 9 th Avenuelta, Virginiasta ja Kaliforniasta. Lohjan kaupungissa sijaitseva Tavolan kylä on vähemmän tunnettu paikka, vaikka se sijaitseekin E18-tien välittömässä läheisyydessä ja on luettavissa jo pian Helsingin seudun nukkumalähiöön. Tavolan kylä sijaitsee erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella Tavolan kylä on lähes kokonaan vailla palveluja, täältä puuttuvat niin kirkko kuin koulukin. Lähimmät palvelut löytyvät Saukkolan taajamasta tai Lohjan keskustasta. Voisi siis sanoa, että Tavolassa ei ole mitään mainitsemisen arvoista. Vai onko? Sitä tavolalaiset ryhtyivät itsekin miettimään harkitessaan kyläsuunnitelman tekemistä. Miten kyläsuunnitelma tehtiin? Ensimmäinen kyläsuunnitelmatilaisuus pidettiin Yhteistuvalla 17. lokakuuta Paikalla oli noin kaksikymmentä kyläläistä ja vapaa-ajan asukasta sekä Lohjan kylät ry:n Läntistä Lähidemokratiaa hankkeen koordinaattori Jenna Härmä. Tilaisuudessa tutustuttiin kyläsuunnitteluprosessiin, tehtiin SWOT-analyysi ja perustettiin kyläsuunnitelma-työryhmä. Työryhmään ilmoittautui kuusi innokasta kyläläistä: Johanna Selenius, Mirka Järvinen, Marjaana Sirkiä, Laura Sirkiä, Tarja Häyrinen ja Lea Vaahteranoksa, jotka kokoontuivatkin jo 24. lokakuuta 2013 tekemään työnjakoa ja sopimaan jatkotoimenpiteistä. Työryhmän kaksi jäsentä kävivät tutustumassa Lohjan kylät ry:n infotilaisuuteen Lohjan kaupungintalolle 31. lokakuuta 2013, jolloin kaikki Lohjan alueen kyläsuunnitelmaa tekevät työryhmät tapasivat toisensa. Suunnitteluryhmä tapasi jälleen tammikuussa, jolloin ruodittiin kyläkyselypohjan kysymyksiä. Ensimmäinen varsinainen info-tilaisuus pidettiin kyläläisille Yhteistuvalla 2. maaliskuuta 2014, jolloin paikalla oli runsaasti innostunutta väkeä. Tilaisuudessa esiteltiin kyläsuunnitelman vaiheita ja tarkasteltiin kyläkyselypohjaa. Tilaisuudessa mietittiin myös keinoja kyläkyselyn jakamiseksi. Kyläkyselyt jaettiin 250 talouteen 1. toukokuuta 2014 yhdessä kylälehden, Kylätuulen, kanssa. Vastausaikaa annettiin heinäkuun loppuun saakka. Kyläkyselyyn sai vastata sähköisesti kylän verkkosivuilla ja kyselyä mainostettiin kylän Facebooksivuilla. Ykkössanomat-lehdessä ilmestyi juttu kyläkyselyn teosta heinäkuussa. Kyläkyselyn vastausten julkistuksen jälkeen mietittiin jälleen kyläkyselyssä tulleisiin kehitysehdotuksiin vastauksia ja tehtiin suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Valmis kyläsuunnitelma jätettiin taittoon lokakuun alussa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kyläsuunnitelmaa päätettiin päivittää vuoden välein aina vuoteen 2020 saakka. 3 Kyläkyselyn tiimoilla elvytettiin Tavolassa myös vanha kylälehtiperinne. Kylätuuli-niminen lehtinen jaettiin asukkaille kyläkyselyn jaon yhteydessä. Lehdessä oli juttuja vanhasta Tavolasta, haastatteluja ja infoa kyläkyselystä. Lehti rahoitettiin ilmoitusmyynnin avulla. Kuva: Johanna Selenius 3

4 Kyläkyselyn vastauksista Elokuun loppuun mennessä vastauksia oli kertynyt 52 kappaletta. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 21. Suurin osa vastaajista oli tavolalaisia, muutama oli Oittilan kylästä, Raatin kylästä, Heinolan kylästä ja Luttulasta. Vakituisia asukkaita vastaajista oli 32 henkilöä. Suurin osa vapaaajan asukkaista ilmoitti asuvansa vakituisesti pääkaupunkiseudulla. Yli puolet vastaajista oli naisia. Suurin osa vastaajista oli iältään vuotiaita. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja kolmanneksi vuotiaat. Alle 25-vuotiaista vastanneita oli vain muutama. Enemmistö vastaajista oli eläkeläisiä ja 1 2 hengen talouksia. Suurimmaksi kehittämiskohteeksi kyläläiset arvioivat turvallisuuden, seuraavaksi maiseman ja ympäristön sekä kolmanneksi yhdyskuntatekniikan. Vähemmän tärkeiksi koettiin elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden, palveluiden sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittäminen. Avoimissa vastauksissa peräänkuulutettiin kevyen liikenteen väylää Saukkolan ja moottoritien väliin. Vastaajien ikä. Vastaajien määrä: 50 Kylän yleisarvosana Vastaajien määrä: 52 1 = huono, 5 = erinomainen Kun kysyttiin, miten kylän tapahtumista tulisi tiedottaa, sähköposti ja paikalliset julkaisut nousivat kärkisijoille. Myös paikallislehden järjestöpalsta koettiin tärkeäksi. Nettisivut ja Facebook-sivut koettiin vähemmän tärkeiksi tiedotuskanaviksi. Miten tärkeiksi koette seuraavat kehittämiskohteet kylällänne? Vastaajien määrä: 52 1 = ei yhtään tärkeä 5 = erittäin tärkeä Lähes puolet kyläläisistä antoi kylälle arvosanaksi hyvän tai erinomaisen. Huonoksi tai tyydyttäväksi kylän arvioi 9 vastaajaa. Avoimissa vastauksissa kyseltiin yhteishengen ja yhteisöllisyyden perään. Yli puolet vastaajista halusi kylälle lisää asukkaita, avoimissa vastauksissa korostettiin lapsiperheitä ja veronmaksajia. Yhteisöllisyyden parantamiseksi vastaajat halusivat kehittää toimintaa Yhteistuvalla, kutsua uusia asukkaita alueella toimivien yhdistysten toimintaan ja tallentaa kylän perinnetietoa. Viidesosa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa yhteisöllisyyden kehittämisestä. Vastaajista 30 puolsi vammaispalveluiden järjestämistä kylällä ja 18 lomakkeessa suhtauduttiin myönteisesti päihderiippuvaisten ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutuspalveluiden tarjoamiseen Tavolassa. Avoimissa vastauksissa kaivattiin vanhuspalveluita. Kyläkyselyssä kysyttiin myös asukkaiden kantaa palveluihin ja niiden järjestämiseen. Matonpe- 4 4

5 Käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 51 Jos alueella kehitettäisiin seuraavia harrastus- tai vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, miten todennäköisesti arvioisitte käyttävänne niitä? Vastaajien määrä: 52 supaikka oli suosituin vaihtoehto, samoin kirpputorit, myyjäiset ja huutokaupat. Kolmanneksi kylälle kaivattiin kotileipomoa. Mahdollisia palveluiden tarjoajia löytyi lähes joka ryhmään, mutta eniten kotileipomotoimintaan ja ostokset kotiin -palveluun. Avoimissa vastauksissa kylälle kaivattiin auton itsepalveluhallia ja mehumaijojen vuokrausta. Harrastus ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista kyläläisiä kiinnostivat eniten luonnossa liikkuminen ja liikuntaharrastukset. Avoimissa vastauksissa kaivattiin Yhteistuvalle joogakurssia ja jumppaa. Tavolan Yhteistupaa vastaajat kannattivat eniten perhejuhlien viettopaikaksi, toiseksi eniten kannatusta sai lähiruoan myynti ja liikuntaharrastukset. Kun kysyttiin, mitkä elementit ovat kylämaiseman kannalta tärkeitä, yli puolet vastaajista oli Valkerpyyn järvimaiseman kannalla. Avoimet peltomaisemat ja ulkoilukäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet saivat myös kannatusta. Muutama vastaaja oli valmis myymään asuntonsa seuraavan viiden vuoden aikana, muutama vastaaja oli valmis myymään myös metsäkiinteistön. Yleisesti maankäytön kehittämisessä haluttiin panostaa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen (42 vastausta). Seuraavaksi eniten haluttiin parannusta yhdyskuntatekniikkaan sekä luonnon- ja maisemanhoitoon. Noin puolet vastaajista oli liittynyt vesi- ja viemä- 5

6 6 Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? Vastaajien määrä: 51 riverkostoon, toinen puolikas hoiti vesihuollon itsenäisesti. Jätevesiasiat oli saattanut kuntoon 32 vastaajaa ja kymmenen ilmaisi halunsa liittyä viemäriverkostoon. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa haluttiin parannusta liikenneturvallisuuteen, omaisuusrikosten ehkäisyyn ja häiriköinnin ja ilkivallan ehkäisyyn. Alueen historiaa Tavolan kylä kuuluu vanhan Nummen pitäjän vanhimpaan asutukseen. Kylässä on useita kantatiloja, joiden omistusta voidaan tarkastella 1500-luvulle saakka. Näitä kantatiloja olivat Välli, Kuusto ja Ikusti. Välli jaettiin 1400-luvulla kolmen veljeksen kesken, mutta yhdistettiin 1600-luvulla taas yhdeksi taloksi. Ikustin talo erotettiin Kuustosta 1400-luvulla. Vuonna 1540 Tavolasta nousi jopa kymmenen talon savut, ja kylä olikin aikanaan alueen suurin kylä. Vuonna maakirjojen mukaan Raatin verokuntaan kuuluivat seuraavat kylät: Immola, Tavola, Oittila, Raati ja Oinola. Raatin kylässä ensimmäinen talo on Pakainen, jolla on juuret 1500-luvulle. Sipilän talon historiaa tunnetaan myös vuoteen 1540 asti asti luvulla Raatilla oli viisi taloa, mutta 1600-luvulla enää kolme. Oittilassa oli vuonna 1540 vain kaksi taloa, Jaakkola ja Roni luvulla myös Tavolan alueen talot joutuivat kruunun lahjoitusten piiriin. Gustav Lejonhuvudille lahjoitettiin mm Raatin, Tavolan, Saukkolan, Huhdin talojen veroja. Toisaalta osa Tavolan alueen taloista kuului Raaseporin kreivikuntaan. Isoreduktio kuitenkin palautti lahjoituksia aatelistolta takaisin kruunulle. Vuoden 1710 maakirjassa tunnettiin Oittilasta edelleen Ronin ja Jaakkolan talot. Raatilla taloja oli kolme: Pakanen, Sipilä ja Katula. Tavolan kylässä taloja oli kuusi: Välli, Kuusto, Ikusti, Seppälä ja kaksi Kosken taloa. Luttulan kylässä oli vain yksi talo. Tavolassa tehtiin isojako kahdesti, ensimmäinen suoritettiin vuonna 1776 maanmittausinsinööri Hammaren toimittamana. Tällöin kylän kantatilat Koski, Ali-Seppälä, Völli, Kuusto ja Ikusti saivat omat peltonsa hajanaisina, peltoviljelyyn sopimattomina palstoina. Myöhemmässä jaossa jaettiin yhteiset suot, sikopiirit, loput yhteismetsät, Valkerpyyn saaret, rantakaislikot ja vesijättömaat. Uusjako tehtiin Tavolan kylässä vuonna 1886 Kosken rusthollin isännän Juho Stenbergin ja Kuuston rusthollin Paakkalan sotilasvirkatalon omistajan Holmbergin pyynnöstä. Uusjaon suorittivat maanmittausinsinöörit Sirelius ja Holmberg. Nyt pyrittiin korjaamaan isossajaossa tehtyjä virheitä, jotta talot olisivat saaneet entistä yhtenäisempiä viljelypalstoja. Mattilan tila siirrettiin kaikkine rakennuksineen Alhonpellolle, Yli-Seppälä määrättiin rakennettavaksi Rinteentaustan mäelle. Tavolassa uusjako päättyi vasta vuonna Tavolan alue on muuttunut huimasti runsaan 60-vuoden aikana. Kuvassa ns. Oittilan mutka ajalta, kun tieliikenteessä näkyi pääasiassa vielä vain hevosia. Kuva: Laura Sirkiä

7 Vuosien 1868 ja 1879 elinkeinoasetuksilla pyrittiin poistamaan esteitä eri ammattien harjoittamiselle maaseudulla. Näin Tavolaankin syntyi liuta uusia ammatteja. Tavolan pienviljelijäyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Juho Laineen mukaan Tavolassa oli 1900-luvun alussa jopa kymmenen ammattisuutaria, jotka työllistivät itsensä pelkästään Tavolan asukkaiden töillä. Tavolaa sanottiinkin paikkakuntalaisten suulla suutarien kyläksi. Vuonna 1910 Raatilla oli jo useita tiloja, Pakanen, Myllymäki, Sipilä, Koivula, Katula sekä Grönkullan ja Mäkelän torpat. Oittilassa tiloja oli Jaakkola ja sen torppa Ahola, Pakkala, Roni ja sen torppa Lehtikallio. Tavolassa Stenbergillä oli kaksi Kosken tilaa. Tavolassa oli myös Ali-Seppälän tilat, Koivisto, Paakkala, Kuusto, Solbacka, Ikusti ja Mattila. Tavolaan perustettiin gebhardilaisen aatteen mukainen Pienviljelijäyhdistys vuonna 1924, joka oli Pienviljelijöiden keskusliiton alainen yhdistys. Yhdistys oli poliittisesti korrekti ja siihen liittyikin niin suurien tilojen mahtimiehiä kuin työväenaatteen kannattajia. Pienviljelijäyhdistyksen tavoitteena oli hankkia jäsenilleen neuvoja ja ohjausta ammattiasioissa, edistää osuuskunta-aatetta, järjestää opintopiirejä ja valvoa pienviljelijäluokan etuja. Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistyksellä oli jopa 89 jäsentä eli toiminta oli varsin suurta. Yhdistyksen kokoukset pidettiin Junkkarikoulussa eli Helsingin kaupungin lastenkasvatuslaitoksessa, joka sijaitsi Tavolan kylän keskuksessa. Yhdistys järjesti varainhankinnan tueksi huvitilaisuuksia. Ensimmäiset iltamat pidettiin vuonna 1924 Tavolan kansakoululla. Yhdistyksellä oli myös ompeluseura sekä oma lehti Kyntäjä, joka ilmestyi vuodesta 1925 lähes viidentoista vuoden ajan. Tavolassa oli myös oma, vuonna 1924 perustettu lainakirjasto. Parikymmentä vuotta myöhemmin kirjasto lahjoitettiin Tavolan piirikirjastoon kansakoululle. Pienviljelijäyhdistys perusti Tavolaan myös osuuskassan vuonna Osuuskassan konttori sijaitsi Tavolan koulukodilla luvulla yhdistys järjesti runsaasti kurssitoimintaa mm. säilöntä-, leipomus-, ruoanlaitto- ja käsityö-kursseja sekä juurikas- ja perunanviljelys- tai puutarhanhoitokursseja. Innostus innokkaita käsityönharrastajia. Tavolalaiset ovat olleet myös pienviljelijäyhdistyksen Kuvassa kangaspuilla kutoo Liisa Aurila. Kuva: Laura Sirkiä toimintaan hiipui kuitenkin 1930-luvulla. Vuonna 1939 suunnitellut pikkujoulujuhlat vaihtuivat hengellisiksi iltamiksi, josta puuttuivat kaikki Tavolasta talvisotaan lähteneet nuoret miehet. Sotien jälkeen Tavolaan tuli vierasta väkeä, heinjokisia, jotka olivat joutuneet lähtemään kotiseudultaan vieraille paikkakunnille. Karjalaisia majoitettiin aluksi kansakoululle, jonka jälkeen heitä sijoitettiin kylän taloihin. Kunnamot, Rämöt, Taposet, Pulliset, Kanniset, Illit, Sarvet, Hyytiäiset ja, Karvoset, Jantuset ja muut siirtolaiset antoivat uutta tuulta myös Tavolaseuran purjeisiin. Heistä Tavolan pienviljelijäyhdistys sai uutta pontta, jota olisi kipeästi kaivattu jo 1930-luvun lopulla yhdistyksen toiminnan hiipuessa. Siirtolaisten myötä Tavolankin väkimäärä kasvoi ja osuuskauppakin avasi ovensa Tavolassa vuonna Tavolan pienviljelijäyhdistys sai oman kokoontumispaikkansa Tavolan Yhteistuvan, joka rakennettiin Pellonpään talon jatkoksi nykyiseen paikkaansa Tavolantien varteen. Ensimmäiset talkoot talon rakentamiseksi pidettiin maaliskuussa 1950 ja 24. tammikuuta 1954 pidettiin tupaantuliaiset. Vuonna 2014 Tavolan yhteistupa on edelleen voimissaan ja se on suosittu perhejuhlien pitopaikka. Tavolassa on harjoitettu pienimuotoista kalastusta. Kuvassa tavolalaisia Valkerpyyn rannassa. Kuvan ajankohta tuntematon. Kuva: Laura Sirkiä Tavolassa toimi koulu aina 1990-luvulle saakka. Sittemmin koulu lopetettiin ja lapset siirtyivät opinahjoon Oinolan kouluun, lähelle Nummen kirkonkylää. Kuva: Laura Sirkiä 7

8 Paitsi työntekoa, kyläläiset ovat arvostaneet jo vanhastaan huvittelua. Kuvien ajankohta tuntematon. Kuvat: Laura Sirkiä Pienviljelijäyhdistyksen lisäksi Tavolassa oli myös muita yhdistyksiä, kuten Tavolan opintokerho, näytelmäkerho ja emäntäkerho. Varsinkin näytelmäkerho oli suosittu ja tunnettu myös yli maakuntarajojen. Järjestäytyneeksi näytelmien esittäminen ja harjoittelu muuttui 1950-luvun puolivälissä. Ulkopuolisten arvioitsijoiden mukaan Tavolan näytelmäkerhon esitykset olivat varsin korkeatasoisia ja saivat osakseen yleisön vilpittömän kiitoksen luvun lopulla näytelmäkerho esitti näytelmän Syntipukki, jota kierrettiin esittämässä myös muualla paikkakunnan tilaisuuksissa. Myöhemmin Tavolan näytelmäkerhon toiminta muuttui Tavolan sketsiteatteriksi. Sketsiteatteri lopetti toimintansa vuonna Tavolan tivoli oli myös aikansa käsite, joka tiesitansseja, elävää musiikkia ja arpajaisia. Parhaimmillaan Tavolassa pidettiin tansseja joka kesäviikko. Elävän musiikin tahdit hiljenivät Tavolassa 1960-luvulle tultaessa. Parhaimmillaan Tavolan tivolin kaksipäiväisissä arpajaisissa myytiin arpaa. Palkintoina oli mm. sohvakalustoja, seinäkelloja, kukkoja tai säkki viljaa luvulla Tavolan pienviljelijäyhdistyksen toiminta oli suhteellisen vähäistä. Muutamia elojuhlia toki pidettiin ja arpajaisia järjestettiin, muuten toiminta oli hiljaista. Vuonna 1992 Tavolan pienviljelijäyhdistys muutti nimensä Tavola-seuraksi. Tavolan Yhteistuvalla vietetään paitsi perhejuhlia, myös kesäteatteria. Mainos kesältä 2014 lupaa viedä vihille vaikka väkisin. Kuva: Laura Sirkiä 8

9 Nykytila Tavolan alue Vanhan ykköstien ja uuden E18-tien väliin jäävällä alueella sijaitseva Tavolan kylä on kuulunut perinteisesti Nummen pitäjään ja myöhemmin Nummi-Pusulan kuntaan. Vuodesta 2013 kuntarajat laajenivat ja Tavolan alue siirtyi osaksi Lohjan kaupunkia. Lähin keskus on Saukkola, jossa ovat myös keskeisimmät palvelut. Sammatin kulttuuripalvelut ovat myös noin kymmenen kilometrin päässä. Lempolan kauppakeskukseen Tavolasta pääsee nopeasti moottoritien kautta, samoin pääkaupunkiseudulle ja Salon kaupunkiin. Tavolasta on lähes yhtä pitkä matka niin Pusulan Kärkölään kuin Lohjan Virkkalaan. Tavolan alueeseen kuuluvat rekisterikylät Oittila, Raati sekä Tavola. Tavolan alueen suurin liikenneväylä on E18-tie, joka kulkee Helsingistä Salon läpi Turkuun. Tavolan liittymän, liittymän 21, kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut vuonna 2010 yli autoa vuorokaudessa. Tavolan kylän liittymässä on pikavuoropysäkki ja liityntäparkkialue, Tavolan kylä ei nuku talvellakaan talviunta. Alueella on runsaasti talviasuttavia vapaa-ajanasuntoja, jonne tullaan viettämään aikaa myös talvipakkasilla. Kuva: Mira Järvinen joiden käyttö on ollut viime vuosien aikana suhteellisen aktiivista. Pikavuoropysäkiltä on myös päivittäin bussivuoroja Saukkolaan. Uudenmaan maakuntakaavassa Tavolan alue on merkitty kylämerkinnällä. Kylämerkintä takaa kylän kehittämisen paitsi kaavoitusmielessä myös tulevaisuuden kehittyvien kylien listalla. 9

10 Elinkeinot ja palvelut alueella Tavola on maaseutua puhtaimmillaan. Alueella on paljon maa- ja metsätalousyrittäjiä. Karjatiloja alueella on vielä muutamia, viljatiloja ja sivutoimisia tiloja on yhä enenevässä määrin. Tavolan seutu on muutenkin houkutellut asukkaikseen runsaasti yrittäjiä, lieneekö se juuri erinomaisten liikenneyhteyksien syytä. Lypsykarjatiloja Tavolassa on enää kaksi, kun niitä muutama vuosikymmen sitten oli moninkertaisesti. Lihakarjatiloja, sikatiloja tai kanatalouden harjoittajia alueella ei enää ole yhtään. Tavolassa on useita pieniä hevostiloja ja lisää hevosharrastajia tulee varmasti Tavolaankin muuttamaan. Muutamat maatalousyrittäjät ovat erikoistuneet lämpöyrittäjyyteen tai hankkineet muuten erilaisia sivutoimeentuloja. Alueella on monta pientä maanrakennusyritystä, mutta Tavolasta löytyy myös sisustussuunnittelua, koirahoitolaa kuin asianajotoimistokin. Tavolasta löytyy myös oma taksi, kampaaja, konsultti ja matkanjärjestäjä. Moni tavolalainen käy työssä Saukkolassa, Lohjalla tai pääkaupunkiseudulla. Tavolan yrittäjien yhteystietoja löytyy suunnitelman liitteestä, kylälehti Kylätuulesta sekä kyläläisten pystyttämästä yritystornista Yhteistuvan pihalla, josta paikalliset yrittäjät ovat saaneet ostaa mainostilaa. Ympäristö Tavolan alueen vesistöt kuuluvat Karjaanjoen vesistöalueeseen. Tavolan suurin järvi, Valkerpyy, kuuluu Raatinjoen-Myllyojan vesistöalueeseen ja Lohjanjärven valuma-alueeseen. Valkerpyy on lähes 400 hehtaarin suuruinen ja melko kirkasvetinen, muodoltaan järvi on pitkänomainen. Pituutta sillä on noin neljä kilometriä ja leveyttä yksi kilometri. Rantaviivaa järvellä on 15,5 kilometriä. Keskisyvyys on lähes 6,5 metriä. Syvimmillään Valkerpyy on noin 14 metriä. Valkerpyyn valumaalue on 513 hehtaaria, tosin järveen laskee lähinnä vain pieniä puroja ja ojia, joten vesi viipyy järvessä pitkään, lähes yhdeksän vuotta. Valkerpyy laskee Oittilanjokena ja myöhemmin Raatinjokena ja Karstunjokena Lohjanjärven Karstunlahdelle. Valkerpyyn suurimmat saaret ovat Etusaari, Takasaari ja Oittilansaari. Järven rannalla, Oittilan tien varrella on Tavolan yhteisranta ja Oittilan yhteisranta, joiden käyttö on ollut kuitenkin suhteellisen pientä lähinnä huonojen tieyhteyksien vuoksi. Valkerpyy on suosittu pilkkikalastuskohde. Järvellä ei ole suojeluyhdistystä. Tavolan kylässä on havaittavissa suhteellisen paljon pähkinäpensasesiintymiä. Alueella on Tattarmäen luonnonsuojelualue, joka on perustettu jo 1970-luvulla. Tattarmäen luonnonsuojelualue perustuu puustoon ja muuhun kasvillisuuteen. Lisäksi kylässä on Rauhalehdon suojelualue, joka on perustettu vuonna Sen suojelu perustuu lähinnä lehtokasvillisuuteen. Kaikki Lohjan kaupungin alueen luonnonsuojelualueet löytyvät Lohjan kaupungin nettisivuilta kohdasta asukas > luonnonsuojelu. Yhteistuvalla (Tavolantie 657) sijaitseva yritystaulu on näyttävä maamerkki. Yritystaulu on kuitenkin peruskunnostuksen tarpeessa. Kuva: Johanna Selenius Tavolan kylässä ei ole enää jäljellä julkisia palveluita, jos kirjastoautoa ei oteta lukuun mukaan. Noin 20 kilometrin säteellä Tavolasta löytyykin miltei kaikki, mitä ihminen arjessaan tarvitsee. Tavolan kylätalo eli Yhteistupa on kuitenkin kyläläisten käytössä perhejuhlien viettoa varten, kokouksiin tai muuten kokoontumispaikaksi. Yhteistuvan pihalla voi paistaa makkaraa tai pelata pallopelejä. 10 Tavolan yhteisranta Valkerpyyn rannalla on kaunis paikka. Huonot tieyhteydet rajoittavat kuitenkin rannan käyttöä. Kuva: Mira Järvinen

11 Toimintaa ja toimijoita Tavola-seura Tavola-seuran toiminta painottuu nykyisellään Yhteistuvan vuokraamiseen ja sen ylläpitoon sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tavolan eloiltamat ovat olleen Tavola-seuran suurin voimanponnistus. Eloiltamissa on vanhan perinteen mukaisesti ollut mukana elävää musiikkia, puffetti, arvontaa sekä erilaisia kilpailuja. Tavola-seuran ylläpitämä Yhteistupa tarjoaa hyvät puitteet niin perhejuhliin kuin kokouksiinkin. Ylempi kuva: Johanna Selenius, alempi kuva: Laura Sirkiä Tavolan iltamissa kyläläiset pääsevät tapaamaan toisiaan hauskanpidon merkeissä. Kuvassa vohveleita iltamissa paistavat Heidi Lönnberg ja Heli Pulkkinen. Kuva: Laura Sirkiä Uudet ja vanhat asukkaat ovat erittäin tervetulleita mukaan Tavola-seuran toimintaan. Mukaan voi lähteä joko aktiivisena toimijana tai pienemmällä panoksella osallistumalla Tavola-seuran järjestämiin tilaisuuksiin. Tavola-seuralle on perustettu nettisivut ja ne löytyvät osoitteesta Tavola-seura ja Tavolan kylä löytyy myös Facebookista hakusanalla Tavolan kylä. Sekä nettisivuja että Facebook-sivuja päivitetään ahkerasti. Nettisivuilta löytyy myös tietoa Tavolan Yhteistuvan vuokramahdollisuuksista. Tavola-seuraan voi helposti liittyä maksamalla jäsenmaksun seuran tilille. Liittymisohjeet löytyvät Tavolan kylän kotisivuilta ja suunnitelman takakannesta. Kyläkyselyyn vastanneista osa oli huolissaan Tavola-seuran tiedottamisesta: Lisäksi kylällä ja Yhteistuvalla tapahtuvista toiminnoista ja tapahtumista tiedottamiseen tulee panostaa. Pienillä asioilla voi saada paljon aikaan esim. houkuttelevat ja selkeät mainokset ja kyltit kutsuvat osallistumaan. Tavola Seuraan tulisi puhaltaa uutta aktiviteettia, niin että kyläläiset saataisiin liikkeelle Yhteistuvalla järjestettäviin tapahtumiin. Tapahtumien suhteen tulisi käyttää uusia innovaatioita eikä vain kuten on kymmeniä vuosia tehty. Aluetoimikunta Tavolan alue on aktiivisesti mukana myös Lohjan kaupungin aluetoimikuntien toiminnassa ja varsinkin sen Nummen aluetoimikunnassa. Nummen aluetoimikunta on käsitellyt kokouksissaan mm. Tavolan liikenneongelmia ja moottoritieliittymän paikoitusongelmia. Lohjan aluetoimikuntien nettisivut löytyvät Lohjan kaupungin nettisivujen alta, osoitteesta Vesiosuuskunnat Tavolaan perustettiin vesiosuuskunta vuonna Tällöin runkolinjaa rakennettiin Saukkolasta kohti moottoritien liittymää sekä rakennettiin muutama sivuhaara. Aktiivisten osuuskuntalaisten myötä hanke kasvoi vähitellen niin, että kymmenen vuoden kuluessa liittyjien määrä kasvoi 167 kiinteistöön. Kokonaisuudessaan Tavolan vesiosuuskunta rakennutti vesi- ja viemäriverkkoa 14 kilometriä. Vesiosuuskunnan putkissa kulkee vettä kuukausittain kuutiota ja jätevettä palautuu Lohjalle puhdistettavaksi tästä määrästä noin 70 prosenttia. Näin ollen vesiosuuskunnalla 11

12 on ollut hyvin merkittävä rooli alueen ympäristön hyvinvoinnin kannalta ja Valkerpyyn rehevöitymisen estämisessä. Tavolan vesiosuuskunta lakkautettaneen vielä vuoden 2014 kuluessa. Sen järjestelmät on jo siirretty Lohjan kaupungin omistukseen. Maikkalan kylään on perustettu myös vastaavanlainen vesiosuuskunta vuonna 2013, joka rakennuttaa vesi- ja viemärilinjaa 5 kilometriä Maikkalanselän ranta-asutuksen käyttöön. Tiekunnat Vesiosuuskuntien myötä voidaan sanoa, että Tavola on yksi Lohjan ympäristötietoisimmista kylistä, jossa ohjat on otettu omiin käsiin. Puhtaan veden jakelu ja jätevesien käsittely on toteutettu kestävällä tavalla ja ympäristöystävällisesti vieläpä hyödyntäen paikallisia urakoitsijoita. Tavolaan on rakennettu ahkerasti vesi-ja viemäriverkostoa. Välillä töitä on tehty haastavissakin olosuhteissa. Kuva: Johanna Selenius Alueen tiekunnat pitävät yllä paitsi yksityisteitä myös omalta osaltaan ovat joko vahvistamassa tai heikentämässä asukkaiden suhteita. Toisilla tiekunnilla tiekokoukset ovat oiva paikka solmia suhteita naapureihin ja uusien asukkaiden tapaamiseen. Joillakin tiekunnilla tiekokouksista muodostuu negatiivisen hengen kärjistymiä, jossa kaivetaan esiin myös jo kolme sukupolvea sitten tapahtuneita vääryyksiä. Tiekuntien kokoukset ovat tärkeitä yhteishengen luojia tai sen tuhoajia. Kuvassa hyvässä hengessä tiekokouksessa kokoustavat Lehtiläntien asukkaat. Kuva: Mira Järvinen 12 Maaseudulla yksityisteiden käyttö on kuitenkin tärkeää ja tiekokoukset ovat usein ainoa paikka, jossa naapureita tavataan. Olisikin toivottavaa, että myös Tavolan alueella tiekunnista muodostuisi hyvän yhteishengen ylläpitäjiä ja näin ollen koko kylän yhteenkuuluvuuden sanansaattajia. SWOT-analyysi Kylän SWOT-analyysi tehtiin kyläsuunnitelman ensimmäisessä asukastilaisuudessa. Tällöin virisi keskustelua monistakin parannusta vaativista asioista. Yleisesti todettiin, että asukkaat eivät koe Tavolan kylää niin moniulotteisena kuin se on. Monet kylän palvelut jäävät kokematta ja luontokohteet näkemättä, koska tietoa näistä ei juuri ole saatavilla. Valkerpyy ja lukuisat pikkulammet tarjoavat hienot olosuhteet kesäleikkeihin. Kuva: Mira Järvinen Kyläläiset kokevat myös yhteisöllisyyden puutetta. Kylätapahtumia järjestävät ja niihin osallistuvat samat kyläaktiivit vuodesta toiseen. Yhteisöllisyyttä kaivataan, mutta Tavolan kylässä on havaittavissa myös eräänlaista nukkumalähiön tragediaa. Tavolassa käydään nukkumassa, työssä käydään pääkaupunkiseudulla, ostokset tehdään Lohjalla ja lapsia kuljetetaan harrastuksiin pitkin pitäjää. Kuinka moni Tavolan kylässä asuva edes tietää olevansa tavolalainen, saatikaan on ylpeä siitä? Tavolalaiset ovat eniten huolissaan liikenneturvallisuudesta ja sen tuomista epäkohdista. Asukkaat eivät juuri uskalla lenkkeillä tai pyöräillä kapealla tiellä. Yksin tai ryhmässä tiellä kulkeva lapsi aiheuttaa monelle autoilijalle ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Vaarallinen ja kapea tie ei ole mitenkään omiaan kasvattamaan kyläläisten liikuntaintoa tai yhteisöllisyyttä. Pyörätietä tai jopa kevyen liikenteen väylää on kylälle kaivattu jo vuosia.

13 Mahdollisuudet: Raatin kirkkopolun kehittäminen kevyen liikenteen väylä Tavola- Saukkola Tavolantien valaistus lyhyt mökkimatka Helsingin seudulta junarata kaavoitusmahdollisuudet kasvava kyläkeskus Uudenmaan maakuntakaavassa liikuntakenttä kuntosali Uhat: junarata kaavoituspolitiikka pyörätien puute Tavolantien ja Oittilantien vaarallisuus pienteollisuusalue, asumisviihtyvyys heikkenee yksityisten kaavahankkeet kylä liian sivussa keskustasta Tavolan yhteistuvan rapistuminen Vahvuudet: moottoritien liittymä lyhyet etäisyydet (Helsinki, Turku, Salo) kunnallistekniikka Saukkolan hyvät palvelut toimiva Tavola-seura Tavolan yhteistupa paljon yksityisyrittäjiä ensivaste lähellä uusia asukkaita maalaisympäristö kaunis, puhdas luonto Valkerpyyn järvi ei luontoa pilaavaa teollisuutta rauhallinen asuinympäristö harrastusmahdollisuudet luonnossa Heikkoudet ei palveluja Tavolantien turvattomuus kevyenliikenteenväylän puute julkisen liikenteen puute työpaikkojen puute pankkiautomaatin puute katuvalojen puute kesäasukkaiden näkymättömyys kesäasukkaiden huono tiedonsaanti kyläläisten passiivisuus ei nuorisolle ohjattua toimintaa kaavoituspolitiikka? Kaikille asukkaille avoimessa kyläsuunnitteluillassa listattiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. 13

14 Ongelmana on tien reunaan asti ulottuva asutus ja haastava maasto. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi asukkaat voisivat kuitenkin tehdä pieniä jokapäiväisiä tekoja. Tienvarsipusikoiden raivaaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen olisivat jo hyvä alku liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kylän viihtyvyyden lisäämiseksi. Eräs kyläkyselyyn vastanneista kiteytti Tavolan liikenneongelmat näin: Liikenneturvallisuuteen liittyen merkittävin kehityskohde on kevyen liikenteen väylä Tavolantien varteen Saukkolasta esimerkiksi moottoritien liittymään asti. Se ei tosin taida olla kovin realistinen tavoite lähivuosina. Ääntä siitä täytyy kuitenkin pitää aina mahdollisuuksien mukaan. Vähintään yhtä tärkeä asia liikenneturvallisuudessa on se, että kyläläiset itse noudattaisivat liikennesääntöjä ja etenkin nopeusrajoituksia. Yksi käytännön asia voisi olla säännöllisen yhteyden pitäminen poliisiin ja Tavolantien vaarapaikkojen ja tyypillisten ylinopeuspaikkojen pitäminen säännöllisen valvonnan piirissä. Toinenkin avoin kyläkyselyvastaus oli liikenneturvallisuuden asialla: Tien turvallisuuden ja erityisesti kevyen liikenteen väylän rakentaminen on hyvin oleellista kaikille tien käyttäjille. Kevyen liikenteen väylä saattaisi myös lisätä asukkaiden kohtaamisia, kun yhä useammat uskaltaisivat lähteä ulos liikkumaan ja lisätä tätä kautta myös kyläläisten yhteisöllisyyttäkin. Tien turvallisuuden parantaminen on kuitenkin kaikkien yhteinen tehtävä, johon erityisesti kyläläisten omalla toiminnalla on suuri merkitys. Tavolassa on 2010-luvulla runsaasti lapsiperheitä. Lapsia ei kuitenkaan juuri näe maisemassa, koska liikkuminen mutkaisella Tavolantiellä on hankalaa, jopa vaarallista. Kuvassa leikkimässä Lehtiläntien lapsia. Kuva: Johanna Selenius Espoo-Salo junaratahanke on aiheuttanut päänvaivaa lähinnä Tavolan eteläkärjen asukkaille. Junaratalinjaus kulkee liki moottoritietä ja väliin on jäämässä alueita junaradan ja moottoritien väliin. Junaradan toteutus on kuitenkin vielä epävar- 14 maa. Lisätietoja junaradan suunnitelmasta löytyy hakukoneista hakusanoilla Espoo, Salo, junarata tai liikenneviraston sivuilta v1m Osa kyläläisistä kokee yksityisten toimijoiden kaavahankkeet uhkakuvaksi. Toisaalta kylälle halutaan uusia asukkaita, mutta toisaalta ei olla valmiita antamaan tontteja yksityisille henkilöille. Kaupungin tonttihankkeisiin suhtauduttiin myös epäileväisesti. Tavolan Yhteistuvan rapistuminen koettiin myös yhdeksi uhkakuvaksi. Uhka ei ole akuutti, mutta tulevaisuudessa rakennus ehkä pääsee rapistumaan, jos tarvittavia toimenpiteitä sen remontoimiseksi ei tehdä. Kyläläiset voivat kuitenkin vaikuttaa Yhteistuvan kuntoon tukemalla Tavolaseuran toimintaa ja osallistumalla aktiivisesti sen järjestämiin tapahtumiin ja varainkeruuseen. Mutkaisella Tavolantiellä kulkee keväisin ja syksyisin paljon myös raskaita maatalouskoneita, joita muiden tienkäyttäjien on syytä varoa. Kuva: Johanna Selenius E18 moottoritien avaaminen välillä Lohja-Salo loppuvuonna 2007 paransi tavolalaisen liikenneyhteyksiä. Matka Lohjalle lyheni 15 minuuttiin. Kuva: Johanna Selenius

15 Visio Millainen kylä on 10 tai 20 vuoden kuluttua? Kyläkyselyn perusteella asukkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä Tavolan kylään asuinpaikkana. Vain pieni osa kyläkyselyyn vastanneista aikoo muuttaa pois. Visio 1 Tavolan kylä kasvaa voimakkaasti. Kaupungin kaava-alueet täyttyvät uudisasukkaista ja yksityiset maanomistajat saavat kaavahankkeensa läpi. Kylään muuttaa 300 uutta asukasta. Tavolaan rakennetaan päiväkoti ja ala-aste lasten lukumäärän kasvamisen vuoksi. Tavolantien viereen rakennetaan kevyenliikenteenväylä moottoritien liittymästä Saukkolan taajamaan asti. Moottoritien liittymään rakennetaan kauppakeskus ja työpaikat lisääntyvät alueella voimakkaasti. Rautatielinjaus rakennetaan Tavolan eteläosien halki ja Lehtiläntien asema nousee vilkkaaksi juna-asemaksi lukuisine palveluineen. Perinteinen maatalous vähenee marginaaliseksi. Tavola-seuran Yhteistupa on suosittu perhejuhlien pitopaikka ja kylän asukkaat käyttävät rakennusta ahkerasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Yhteistuvalla toimii kesäkahvio ja kylän lähiruokamarkkinoille tullaan pitkien välimatkojen takaa. Kuva: Johanna Selenius Tavolan kylä menettää asukkaita Saukkolan taajamaan ja Lohjan keskustaan. Rakentamattomat tontit kasvavat pujoa ja metsittyvät. Kylä menettää merkitystään ja häviää karttamerkinnöistä. Valkerpyyn järvi rehevöityy käyttökelvottomaksi. Rautatielinjaus halkaisee kylän ja raiskaa luonnon. Pikavuoropysäkki loppuu, samoin yhteysliikenne Saukkolaan. Asumattomat talot muuttuvat nuorison juhlintapaikoiksi. Yhteistupa on myyty yksityiselle sijoittajalle, joka jättää paikan rapistumaan. Maatalous on ainoa elinkeino, joka näkyy pusikoituvassa maisemassa. Kylällä ei ole enää lapsiperheitä. Kuva: Johanna Selenius Visio 3 Tavolan kylä kehittyy tasaiseen tahtiin. Tonttikauppoja tehdään verkkaisesti, mutta vakaasti. Rautatielinjaus säilyy kummittelemassa suunnitteluilloissa, mutta ei nytkähdä eteenpäin valtion rahapulan vuoksi. Kylälle nousee vanhusten yksityinen palvelukoti. Yhteistuvan tapahtumissa käy yhä enemmän ihmisiä. Yhteistupa on noussut suosituksi juhlapaikaksi ja rakennusta on kunnostettu. Valkerpyyn järvi säilyy suhteellisen puhdasvetisenä ja sen suojelemiseksi on perustettu suojeluyhdistys. Tavolantien varteen on rakennettu kevyenliikenteen väylä ja Tavolantien liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi. Mikä näistä visioita tuntuu todennäköisemmältä? Visio 1 on ihannevisio, joka vaatii paitsi kyläläisten panostusta, myös rutkasti hyvää tuuria ja valtiovallan avustusta. Visio 2 ei toivottavasti koskaan toteudu. Visio 3 on näistä ehkä realistisin ja saavutettavissa. Visio 2 Tavolan yhteistupa. Kuva: Johanna Selenius 15

16 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Mitä? Kuka? Milloin? Rahoitus? Tiedottaminen Kyläläisten yhteisten tapahtumien järjestäminen pääsyliput, arvonta Liikuntaaktiviteetit Kulttuurielämykset Yhteistuvan ylläpito Liikenneturvallisuuden parantaminen Valkerpyyn veden laatu ja siitä tiedottaminen Verkostoituminen Kotisivut, sähköpostirinki, Facebook-sivut, Ykkössanomat, Yhteistuvan ilmoitustaulu, jaettavat mainokset Kylätuuli - Tavolan kylälehti Yrityspuu Yhteistuvan pihalla, kunnostaminen Tavola-seura ry jatkuvasti Netin ylläpito ilmaista, muuten Tavola-seura ry Tavola-seura ry, 1-2 krt vuodessa ilmoitustulot kyläläiset Tavola-seura ry 2015 ilmoitustulot Iltamat/teatterit Tavola-seura ry heinäkuu buffet, pääsyliput, avustukset Tavola-seura ry tarvittaessa vapaaehtoinen maksu Tavola-seura ry kahvitukset kokousten yhteydessä pitopäivälliset / pop up ravintolapäivät toukokuu/syyskuu liikuntareitit kyläläiset ympäri vuoden kaupungin tuki, maanomistajien hyvä tahto uimaranta Lohjan kaupunki kesä-elokuu kaupungin tuki kesäjooga Yhteistuvalla erillinen vetäjä kesä-elokuu vuokratulot taidenäyttelyt erillinen vetäjä kesä- elokuu pääsylipputulot teatteri erillinen vetäjä kesä-elokuu pääsylipputulot, puffetti omakustanneteatteri kyläläiset/ kesä-elokuu pääsylipputulot, erillinen vetäjä puffettitulot jatkuvan toiminnan Tavola-seura ympäri vuoden maksuton suunnittelu Yhteistuvan vuokraus Tavola-seura ympäri vuoden vuokratulot pihamaan kunnossapito Tavola-seura kevättalkoot maksuton kevyenliikenteenväylä ajonopeuksien valvonta Suojeluyhdistyksen perustaminen yhteydenpito muihin toimijoihin kyläläiset, Nummen aluetoimikunta hanke liikkeelle mahdollisimman pian Lohjan kaupunki, ely-keskus, aloite aluetoimikunnan kautta poliisi ympäri vuoden maksuton kyläläiset 2015 maksuton Tavola-seura 2015 maksuton 16

17 uusien toimijoiden saaminen Tavola-seuraan Palvelut yhteydenpito uusiin asukkaisiin, jatkuva tiedottaminen, tiedottajan valinta matonpesupaikan järjestäminen Kylätalkkari/siivouspalvelu kylälle lähiruokapiste Yhteistuvalle kirjastoauton aikatauluista tiedottaminen kurssien saaminen Yhteistuvalle Tavola-seura / kyläläiset kyläläiset ja maanomistajat kyläläiset/yrittäjät kartoitetaan palvelut kyläläiset /paikalliset yrittäjät 2015 maksuton 2020 Kaupungin tuki, maanomistajien yhteistyö 2016 yrittäjä 2017 palvelumaksut Lohjan kirjasto 2015 maksuton Hiiden opisto, paikalliset yrittäjät/vapaaehtoiset 2015 kurssimaksu Kyläsuunnitelman päivittäminen ja seuranta Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan Tavolaseuran yleisissä kokouksissa vuosittain keväällä. Päivitetään suunnitelmaa ainakin vuoteen 2020 asti. Markkinoidaan Tavolan kylää ihmisläheisenä kylänä, jossa palvelut ovat saavutettavissa. Toimenpidesuunnitelmat vaativat aina toteutu- akseen myös tekijöitä ja innostuneita kyläläisiä. Kylätoimintaan voi osallistua myös aivan pienellä panoksella, vaikkapa maksamalla Tavola-seuran jäsenmaksun tai osallistumalla tapahtumien järjestämiseen. Kahvinkeittäjiä, lumenauraajia, nurmikonleikkaajia tarvitaan, kuten myös lipunmyyjiä, leipojia ja vaikkapa Kylätuuli-lehden kirjoittajia, ilmoitusten myyjiä tai sponsoreita. Kerran osallistuminen ei vaadi sitoutumista rekisteröidyn yhdistyksen toimintaan koko loppuiäksesi. Myös osallistumalla kylällä järjestettäviin tilaisuuksiin olet osana kylätoimintaa! Kuva: Johanna Selenius 17

18 Liite 1: Palveluluettelo Toimiala Osteopaatti Sisustussuunnittelu Rakennusurakointi Maanviljelijä, metsäkoneyrittäjä Kourut, tikkaat, terassilasit Mökkitalkkari Seulotut sorat, soramurskeet Tarv. kuljetus Maanrakennustyöt Matkailualan projektiyritys Taksipalvelut Koirahoitolapalvelut Kampaamopalvelut Hakkuutyöt, haketuspalvelut, hakkeen myynti maataloskonepalvelut puitten ja risujen ajo Kuljetuspalvelut Rakennuspalvelut Yhteystiedot Anna Oravainen dsing Kirsi Saarela Saukkolan Laatoitus ja Saneeraus Mika Tuominen Seppo Vaahteranoksa A-Kouru Oy Erkki Stelmacher Tuula Eronen Alhon Sora Jaakko Illi Maanrakennus Selenius Oy Jari Selenius International Marketing Projects Oy Markku Oravainen Taksi Petri Rautiainen Tassu Tavola Koirahoitola Hannele Mönkkönen Saukkolan Hiuspalvelu Lea Vaahteranoksa Juha Pullinen Ky Kuljetus Aurila Ry Tapio Sirkiä Teora Oy Jani Jusenius

19 Tavola-seuran yhteystiedot Tavola-seuran nettisivut: Tavolan kylä löytyy myös Facebookista, käy tykkäämässä! puheenjohtaja Heidi Lönnberg sihteeri Marjaana Sirkiä Kyläsuunnitelma ja Yhteistuvan vuokraus Johanna Selenius Liity jäseneksi Tavola-seuraan! Voit maksaa jäsenmaksun 10 euroa tilille / Tavola seura ry viitteeksi nimesi ja osoitteesi Pienikin panos on tärkeä! 19

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

Pajupuron kyläkyselyn tulokset

Pajupuron kyläkyselyn tulokset Pajupuron kyläkyselyn tulokset Kyläkysely toteutettu 9/2016 Taustatiedot Vastaajia 19, naisia 11, miehiä 7, yksi vastaaja ei ilmoittanut sukupuoltaan Vakituisia asukkaita 15, muu 2 Vastaajien ikäjakauma

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28% Taustatiedot Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 3% 15% 44% 10 % 28% Alle 30-vuotiaat 31-40 -vuotiaat 41-50 -vuotiaat 51-64 -vuotiaat 65-vuotta

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kumpulan Speksi ry 6. maaliskuuta 2015 1 Sisältö 1 Yleistä 3 2 Hallinto 3 3 Yhteistyö 3 4 Toiminta 3 4.1 Produktio 3 4.2 Ympäristötoiminta 3 4.3 Yhdenvertaisuustoiminta

Lisätiedot

KYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki

KYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki suomeksi KYLÄN turvallisuussuunnittelun ABC Kylien turvallinen ja toimiva arki Törmäätkö kylälläsi ongelmiin, jotka mielestäsi kaipaisivat ratkaisuja? Ongelmat voivat olla erilaisia arjen epäkohtia vaikkapa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Yhteenveto kyselyn tuloksista Yhteenveto kyselyn tuloksista Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupungin johdon tapaamiset 2013/6 2014/1 1 Yleistä kyselystä Lähetettiin sähköpostitse n. 50 yhdistykselle tai edustajalle Vastauksia

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti antaa aloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti antaa aloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi. JUVAN KUNTA Kunnanvaltuusto 52 01.10.2018 VALTUUSTOALOITTEET 1.10.2018 143/00.02/2018 KVALT 01.10.2018 52 (Asian valmistelija hallintojohtaja Antti Kinnunen, puh. 0400 121 261) Juvan Kristillisdemokraattinen

Lisätiedot

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj.   Angelniemen Seurojentalo Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

- Kylä keskellä kaikkea

- Kylä keskellä kaikkea 1 2 VILLIKKALA - Kylä keskellä kaikkea Villikkala on elinvoimainen, kaunis ja rauhallinen maatalouskylä Kouvolassa, jonka peltomaisema on tasaista vilja- ja nurmipeltojen sävyttämää perinnemaisemaa. Kylän

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki.

Tulevaisuuden Hajala. Keskusteluilta Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki. Tulevaisuuden Hajala Keskusteluilta 7.3.2018 Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki www.salo.fi Tutkimus: muuttajat Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus, eri tutkimukset: Talouskasvun vuosina korostuivat

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Ala-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140

Ala-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140 TONTTI-ILLAT ROVANIEMEN PALVELUKYLISSÄ Rovaniemen kaupungilla on tiivis keskusta ja laaja maaseutuympäristö kymmenine kylineen. Kaupunki on kasvanut viime vuosina reippaasti ja tämän vuoksi rakentamisen

Lisätiedot

Kesä yhdessä Salossa 2016

Kesä yhdessä Salossa 2016 Kesä yhdessä Salossa 2016 Kuvia ja arviointia 21.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 To 2.6.2016 ja to 18.8. Kylät torilla kaupungin teltalla. Keltainen

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4: KIINNOSTUS OSALLISTUA PALVELUTUOTANTOON Ruralia-instituutti

Lisätiedot

ROUTION KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014

ROUTION KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 ROUTION KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 Sisältö Johdanto 2 Miten kyläsuunnitelma tehtiin? 2 Alueen historiaa 2 Alue 3 Asukkaat ja kaavoitus 3 Palvelut 3 Yrityksiä alueella 3 Ulkoilu- ja liikuntapaikat 4 Kunnalliset

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Kaavatunnus 1/5 1-152 Asianumero 546/10.02.03/2017 Pvm 17.5.2019 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37 01900 Nurmijärvi Tuuli Virtanen, kaavoitusarkkitehti puh.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA

AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA Kylärekisteri ja kylätalorekisteri Muistakaa ilmoittaa kylärekisteriin yhteystietojen muutokset. Kylärekisterin kautta teemme kaiken tiedotuksen teidän kylien

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)

Lisätiedot

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kiskon Kihakka kyläyhdistys ry. Kirkonkylä Haapaniemi Kajala

Kiskon Kihakka kyläyhdistys ry. Kirkonkylä Haapaniemi Kajala Kirkonkylä Haapaniemi Kajala Toiminta. on vuodesta 1982 toiminut yhdistys, jonka tavoitteena on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia sen edunvalvojana.

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Sievi

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Sievi Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Sievi Kyselyyn vastasi sähköisesti 25 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut vastaukset

Lisätiedot

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä

Lisätiedot