TAVOLAN KYLÄ. La Tavola! Tavolan kylän kyläsuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOLAN KYLÄ. La Tavola! Tavolan kylän kyläsuunnitelma"

Transkriptio

1 TAVOLAN KYLÄ La Tavola! Tavolan kylän kyläsuunnitelma 2014

2 Tavolan kyläsuunnitelma Sisältö Johdanto 4 Miten kyläsuunnitelma tehtiin? 4 Kyläkyselyn vastauksista 5 Alueen historiaa 7 Nykytila 10 Tavolan alue 10 Elinkeinot ja palvelut alueella 11 Ympäristö 11 Toimintaa ja toimijoita 12 Tavola-seura 12 Aluetoimikunta 12 Vesiosuuskunnat 12 Tiekunnat 13 SWOT-analyysi 13 Visio 16 Tavoitteet ja toimenpiteet 18 Liite 1: Palveluluettelo Tavolan kyläsuunnitelma Tavola Seura Koonnut: Tavolan kyläsuunnitteluryhmä Toimittaja: Johanna Selenius Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy 2

3 Johdanto Jos haet Internetistä tietoa hakusanalla Tavola, löydät todennäköisesti tietoja Italiasta, sienalaisesta 1300-luvun pankista tai kankaanpääläisestä italialaisesta ravintolasta. Tavola-nimisiä paikkoja löytyy myös New Yorkista 9 th Avenuelta, Virginiasta ja Kaliforniasta. Lohjan kaupungissa sijaitseva Tavolan kylä on vähemmän tunnettu paikka, vaikka se sijaitseekin E18-tien välittömässä läheisyydessä ja on luettavissa jo pian Helsingin seudun nukkumalähiöön. Tavolan kylä sijaitsee erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella Tavolan kylä on lähes kokonaan vailla palveluja, täältä puuttuvat niin kirkko kuin koulukin. Lähimmät palvelut löytyvät Saukkolan taajamasta tai Lohjan keskustasta. Voisi siis sanoa, että Tavolassa ei ole mitään mainitsemisen arvoista. Vai onko? Sitä tavolalaiset ryhtyivät itsekin miettimään harkitessaan kyläsuunnitelman tekemistä. Miten kyläsuunnitelma tehtiin? Ensimmäinen kyläsuunnitelmatilaisuus pidettiin Yhteistuvalla 17. lokakuuta Paikalla oli noin kaksikymmentä kyläläistä ja vapaa-ajan asukasta sekä Lohjan kylät ry:n Läntistä Lähidemokratiaa hankkeen koordinaattori Jenna Härmä. Tilaisuudessa tutustuttiin kyläsuunnitteluprosessiin, tehtiin SWOT-analyysi ja perustettiin kyläsuunnitelma-työryhmä. Työryhmään ilmoittautui kuusi innokasta kyläläistä: Johanna Selenius, Mirka Järvinen, Marjaana Sirkiä, Laura Sirkiä, Tarja Häyrinen ja Lea Vaahteranoksa, jotka kokoontuivatkin jo 24. lokakuuta 2013 tekemään työnjakoa ja sopimaan jatkotoimenpiteistä. Työryhmän kaksi jäsentä kävivät tutustumassa Lohjan kylät ry:n infotilaisuuteen Lohjan kaupungintalolle 31. lokakuuta 2013, jolloin kaikki Lohjan alueen kyläsuunnitelmaa tekevät työryhmät tapasivat toisensa. Suunnitteluryhmä tapasi jälleen tammikuussa, jolloin ruodittiin kyläkyselypohjan kysymyksiä. Ensimmäinen varsinainen info-tilaisuus pidettiin kyläläisille Yhteistuvalla 2. maaliskuuta 2014, jolloin paikalla oli runsaasti innostunutta väkeä. Tilaisuudessa esiteltiin kyläsuunnitelman vaiheita ja tarkasteltiin kyläkyselypohjaa. Tilaisuudessa mietittiin myös keinoja kyläkyselyn jakamiseksi. Kyläkyselyt jaettiin 250 talouteen 1. toukokuuta 2014 yhdessä kylälehden, Kylätuulen, kanssa. Vastausaikaa annettiin heinäkuun loppuun saakka. Kyläkyselyyn sai vastata sähköisesti kylän verkkosivuilla ja kyselyä mainostettiin kylän Facebooksivuilla. Ykkössanomat-lehdessä ilmestyi juttu kyläkyselyn teosta heinäkuussa. Kyläkyselyn vastausten julkistuksen jälkeen mietittiin jälleen kyläkyselyssä tulleisiin kehitysehdotuksiin vastauksia ja tehtiin suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Valmis kyläsuunnitelma jätettiin taittoon lokakuun alussa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kyläsuunnitelmaa päätettiin päivittää vuoden välein aina vuoteen 2020 saakka. 3 Kyläkyselyn tiimoilla elvytettiin Tavolassa myös vanha kylälehtiperinne. Kylätuuli-niminen lehtinen jaettiin asukkaille kyläkyselyn jaon yhteydessä. Lehdessä oli juttuja vanhasta Tavolasta, haastatteluja ja infoa kyläkyselystä. Lehti rahoitettiin ilmoitusmyynnin avulla. Kuva: Johanna Selenius 3

4 Kyläkyselyn vastauksista Elokuun loppuun mennessä vastauksia oli kertynyt 52 kappaletta. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 21. Suurin osa vastaajista oli tavolalaisia, muutama oli Oittilan kylästä, Raatin kylästä, Heinolan kylästä ja Luttulasta. Vakituisia asukkaita vastaajista oli 32 henkilöä. Suurin osa vapaaajan asukkaista ilmoitti asuvansa vakituisesti pääkaupunkiseudulla. Yli puolet vastaajista oli naisia. Suurin osa vastaajista oli iältään vuotiaita. Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja kolmanneksi vuotiaat. Alle 25-vuotiaista vastanneita oli vain muutama. Enemmistö vastaajista oli eläkeläisiä ja 1 2 hengen talouksia. Suurimmaksi kehittämiskohteeksi kyläläiset arvioivat turvallisuuden, seuraavaksi maiseman ja ympäristön sekä kolmanneksi yhdyskuntatekniikan. Vähemmän tärkeiksi koettiin elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden, palveluiden sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittäminen. Avoimissa vastauksissa peräänkuulutettiin kevyen liikenteen väylää Saukkolan ja moottoritien väliin. Vastaajien ikä. Vastaajien määrä: 50 Kylän yleisarvosana Vastaajien määrä: 52 1 = huono, 5 = erinomainen Kun kysyttiin, miten kylän tapahtumista tulisi tiedottaa, sähköposti ja paikalliset julkaisut nousivat kärkisijoille. Myös paikallislehden järjestöpalsta koettiin tärkeäksi. Nettisivut ja Facebook-sivut koettiin vähemmän tärkeiksi tiedotuskanaviksi. Miten tärkeiksi koette seuraavat kehittämiskohteet kylällänne? Vastaajien määrä: 52 1 = ei yhtään tärkeä 5 = erittäin tärkeä Lähes puolet kyläläisistä antoi kylälle arvosanaksi hyvän tai erinomaisen. Huonoksi tai tyydyttäväksi kylän arvioi 9 vastaajaa. Avoimissa vastauksissa kyseltiin yhteishengen ja yhteisöllisyyden perään. Yli puolet vastaajista halusi kylälle lisää asukkaita, avoimissa vastauksissa korostettiin lapsiperheitä ja veronmaksajia. Yhteisöllisyyden parantamiseksi vastaajat halusivat kehittää toimintaa Yhteistuvalla, kutsua uusia asukkaita alueella toimivien yhdistysten toimintaan ja tallentaa kylän perinnetietoa. Viidesosa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa yhteisöllisyyden kehittämisestä. Vastaajista 30 puolsi vammaispalveluiden järjestämistä kylällä ja 18 lomakkeessa suhtauduttiin myönteisesti päihderiippuvaisten ja mielenterveyskuntoutujien kuntoutuspalveluiden tarjoamiseen Tavolassa. Avoimissa vastauksissa kaivattiin vanhuspalveluita. Kyläkyselyssä kysyttiin myös asukkaiden kantaa palveluihin ja niiden järjestämiseen. Matonpe- 4 4

5 Käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 51 Jos alueella kehitettäisiin seuraavia harrastus- tai vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, miten todennäköisesti arvioisitte käyttävänne niitä? Vastaajien määrä: 52 supaikka oli suosituin vaihtoehto, samoin kirpputorit, myyjäiset ja huutokaupat. Kolmanneksi kylälle kaivattiin kotileipomoa. Mahdollisia palveluiden tarjoajia löytyi lähes joka ryhmään, mutta eniten kotileipomotoimintaan ja ostokset kotiin -palveluun. Avoimissa vastauksissa kylälle kaivattiin auton itsepalveluhallia ja mehumaijojen vuokrausta. Harrastus ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista kyläläisiä kiinnostivat eniten luonnossa liikkuminen ja liikuntaharrastukset. Avoimissa vastauksissa kaivattiin Yhteistuvalle joogakurssia ja jumppaa. Tavolan Yhteistupaa vastaajat kannattivat eniten perhejuhlien viettopaikaksi, toiseksi eniten kannatusta sai lähiruoan myynti ja liikuntaharrastukset. Kun kysyttiin, mitkä elementit ovat kylämaiseman kannalta tärkeitä, yli puolet vastaajista oli Valkerpyyn järvimaiseman kannalla. Avoimet peltomaisemat ja ulkoilukäyttöön soveltuvat laajat metsäalueet saivat myös kannatusta. Muutama vastaaja oli valmis myymään asuntonsa seuraavan viiden vuoden aikana, muutama vastaaja oli valmis myymään myös metsäkiinteistön. Yleisesti maankäytön kehittämisessä haluttiin panostaa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen (42 vastausta). Seuraavaksi eniten haluttiin parannusta yhdyskuntatekniikkaan sekä luonnon- ja maisemanhoitoon. Noin puolet vastaajista oli liittynyt vesi- ja viemä- 5

6 6 Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? Vastaajien määrä: 51 riverkostoon, toinen puolikas hoiti vesihuollon itsenäisesti. Jätevesiasiat oli saattanut kuntoon 32 vastaajaa ja kymmenen ilmaisi halunsa liittyä viemäriverkostoon. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa haluttiin parannusta liikenneturvallisuuteen, omaisuusrikosten ehkäisyyn ja häiriköinnin ja ilkivallan ehkäisyyn. Alueen historiaa Tavolan kylä kuuluu vanhan Nummen pitäjän vanhimpaan asutukseen. Kylässä on useita kantatiloja, joiden omistusta voidaan tarkastella 1500-luvulle saakka. Näitä kantatiloja olivat Välli, Kuusto ja Ikusti. Välli jaettiin 1400-luvulla kolmen veljeksen kesken, mutta yhdistettiin 1600-luvulla taas yhdeksi taloksi. Ikustin talo erotettiin Kuustosta 1400-luvulla. Vuonna 1540 Tavolasta nousi jopa kymmenen talon savut, ja kylä olikin aikanaan alueen suurin kylä. Vuonna maakirjojen mukaan Raatin verokuntaan kuuluivat seuraavat kylät: Immola, Tavola, Oittila, Raati ja Oinola. Raatin kylässä ensimmäinen talo on Pakainen, jolla on juuret 1500-luvulle. Sipilän talon historiaa tunnetaan myös vuoteen 1540 asti asti luvulla Raatilla oli viisi taloa, mutta 1600-luvulla enää kolme. Oittilassa oli vuonna 1540 vain kaksi taloa, Jaakkola ja Roni luvulla myös Tavolan alueen talot joutuivat kruunun lahjoitusten piiriin. Gustav Lejonhuvudille lahjoitettiin mm Raatin, Tavolan, Saukkolan, Huhdin talojen veroja. Toisaalta osa Tavolan alueen taloista kuului Raaseporin kreivikuntaan. Isoreduktio kuitenkin palautti lahjoituksia aatelistolta takaisin kruunulle. Vuoden 1710 maakirjassa tunnettiin Oittilasta edelleen Ronin ja Jaakkolan talot. Raatilla taloja oli kolme: Pakanen, Sipilä ja Katula. Tavolan kylässä taloja oli kuusi: Välli, Kuusto, Ikusti, Seppälä ja kaksi Kosken taloa. Luttulan kylässä oli vain yksi talo. Tavolassa tehtiin isojako kahdesti, ensimmäinen suoritettiin vuonna 1776 maanmittausinsinööri Hammaren toimittamana. Tällöin kylän kantatilat Koski, Ali-Seppälä, Völli, Kuusto ja Ikusti saivat omat peltonsa hajanaisina, peltoviljelyyn sopimattomina palstoina. Myöhemmässä jaossa jaettiin yhteiset suot, sikopiirit, loput yhteismetsät, Valkerpyyn saaret, rantakaislikot ja vesijättömaat. Uusjako tehtiin Tavolan kylässä vuonna 1886 Kosken rusthollin isännän Juho Stenbergin ja Kuuston rusthollin Paakkalan sotilasvirkatalon omistajan Holmbergin pyynnöstä. Uusjaon suorittivat maanmittausinsinöörit Sirelius ja Holmberg. Nyt pyrittiin korjaamaan isossajaossa tehtyjä virheitä, jotta talot olisivat saaneet entistä yhtenäisempiä viljelypalstoja. Mattilan tila siirrettiin kaikkine rakennuksineen Alhonpellolle, Yli-Seppälä määrättiin rakennettavaksi Rinteentaustan mäelle. Tavolassa uusjako päättyi vasta vuonna Tavolan alue on muuttunut huimasti runsaan 60-vuoden aikana. Kuvassa ns. Oittilan mutka ajalta, kun tieliikenteessä näkyi pääasiassa vielä vain hevosia. Kuva: Laura Sirkiä

7 Vuosien 1868 ja 1879 elinkeinoasetuksilla pyrittiin poistamaan esteitä eri ammattien harjoittamiselle maaseudulla. Näin Tavolaankin syntyi liuta uusia ammatteja. Tavolan pienviljelijäyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Juho Laineen mukaan Tavolassa oli 1900-luvun alussa jopa kymmenen ammattisuutaria, jotka työllistivät itsensä pelkästään Tavolan asukkaiden töillä. Tavolaa sanottiinkin paikkakuntalaisten suulla suutarien kyläksi. Vuonna 1910 Raatilla oli jo useita tiloja, Pakanen, Myllymäki, Sipilä, Koivula, Katula sekä Grönkullan ja Mäkelän torpat. Oittilassa tiloja oli Jaakkola ja sen torppa Ahola, Pakkala, Roni ja sen torppa Lehtikallio. Tavolassa Stenbergillä oli kaksi Kosken tilaa. Tavolassa oli myös Ali-Seppälän tilat, Koivisto, Paakkala, Kuusto, Solbacka, Ikusti ja Mattila. Tavolaan perustettiin gebhardilaisen aatteen mukainen Pienviljelijäyhdistys vuonna 1924, joka oli Pienviljelijöiden keskusliiton alainen yhdistys. Yhdistys oli poliittisesti korrekti ja siihen liittyikin niin suurien tilojen mahtimiehiä kuin työväenaatteen kannattajia. Pienviljelijäyhdistyksen tavoitteena oli hankkia jäsenilleen neuvoja ja ohjausta ammattiasioissa, edistää osuuskunta-aatetta, järjestää opintopiirejä ja valvoa pienviljelijäluokan etuja. Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistyksellä oli jopa 89 jäsentä eli toiminta oli varsin suurta. Yhdistyksen kokoukset pidettiin Junkkarikoulussa eli Helsingin kaupungin lastenkasvatuslaitoksessa, joka sijaitsi Tavolan kylän keskuksessa. Yhdistys järjesti varainhankinnan tueksi huvitilaisuuksia. Ensimmäiset iltamat pidettiin vuonna 1924 Tavolan kansakoululla. Yhdistyksellä oli myös ompeluseura sekä oma lehti Kyntäjä, joka ilmestyi vuodesta 1925 lähes viidentoista vuoden ajan. Tavolassa oli myös oma, vuonna 1924 perustettu lainakirjasto. Parikymmentä vuotta myöhemmin kirjasto lahjoitettiin Tavolan piirikirjastoon kansakoululle. Pienviljelijäyhdistys perusti Tavolaan myös osuuskassan vuonna Osuuskassan konttori sijaitsi Tavolan koulukodilla luvulla yhdistys järjesti runsaasti kurssitoimintaa mm. säilöntä-, leipomus-, ruoanlaitto- ja käsityö-kursseja sekä juurikas- ja perunanviljelys- tai puutarhanhoitokursseja. Innostus innokkaita käsityönharrastajia. Tavolalaiset ovat olleet myös pienviljelijäyhdistyksen Kuvassa kangaspuilla kutoo Liisa Aurila. Kuva: Laura Sirkiä toimintaan hiipui kuitenkin 1930-luvulla. Vuonna 1939 suunnitellut pikkujoulujuhlat vaihtuivat hengellisiksi iltamiksi, josta puuttuivat kaikki Tavolasta talvisotaan lähteneet nuoret miehet. Sotien jälkeen Tavolaan tuli vierasta väkeä, heinjokisia, jotka olivat joutuneet lähtemään kotiseudultaan vieraille paikkakunnille. Karjalaisia majoitettiin aluksi kansakoululle, jonka jälkeen heitä sijoitettiin kylän taloihin. Kunnamot, Rämöt, Taposet, Pulliset, Kanniset, Illit, Sarvet, Hyytiäiset ja, Karvoset, Jantuset ja muut siirtolaiset antoivat uutta tuulta myös Tavolaseuran purjeisiin. Heistä Tavolan pienviljelijäyhdistys sai uutta pontta, jota olisi kipeästi kaivattu jo 1930-luvun lopulla yhdistyksen toiminnan hiipuessa. Siirtolaisten myötä Tavolankin väkimäärä kasvoi ja osuuskauppakin avasi ovensa Tavolassa vuonna Tavolan pienviljelijäyhdistys sai oman kokoontumispaikkansa Tavolan Yhteistuvan, joka rakennettiin Pellonpään talon jatkoksi nykyiseen paikkaansa Tavolantien varteen. Ensimmäiset talkoot talon rakentamiseksi pidettiin maaliskuussa 1950 ja 24. tammikuuta 1954 pidettiin tupaantuliaiset. Vuonna 2014 Tavolan yhteistupa on edelleen voimissaan ja se on suosittu perhejuhlien pitopaikka. Tavolassa on harjoitettu pienimuotoista kalastusta. Kuvassa tavolalaisia Valkerpyyn rannassa. Kuvan ajankohta tuntematon. Kuva: Laura Sirkiä Tavolassa toimi koulu aina 1990-luvulle saakka. Sittemmin koulu lopetettiin ja lapset siirtyivät opinahjoon Oinolan kouluun, lähelle Nummen kirkonkylää. Kuva: Laura Sirkiä 7

8 Paitsi työntekoa, kyläläiset ovat arvostaneet jo vanhastaan huvittelua. Kuvien ajankohta tuntematon. Kuvat: Laura Sirkiä Pienviljelijäyhdistyksen lisäksi Tavolassa oli myös muita yhdistyksiä, kuten Tavolan opintokerho, näytelmäkerho ja emäntäkerho. Varsinkin näytelmäkerho oli suosittu ja tunnettu myös yli maakuntarajojen. Järjestäytyneeksi näytelmien esittäminen ja harjoittelu muuttui 1950-luvun puolivälissä. Ulkopuolisten arvioitsijoiden mukaan Tavolan näytelmäkerhon esitykset olivat varsin korkeatasoisia ja saivat osakseen yleisön vilpittömän kiitoksen luvun lopulla näytelmäkerho esitti näytelmän Syntipukki, jota kierrettiin esittämässä myös muualla paikkakunnan tilaisuuksissa. Myöhemmin Tavolan näytelmäkerhon toiminta muuttui Tavolan sketsiteatteriksi. Sketsiteatteri lopetti toimintansa vuonna Tavolan tivoli oli myös aikansa käsite, joka tiesitansseja, elävää musiikkia ja arpajaisia. Parhaimmillaan Tavolassa pidettiin tansseja joka kesäviikko. Elävän musiikin tahdit hiljenivät Tavolassa 1960-luvulle tultaessa. Parhaimmillaan Tavolan tivolin kaksipäiväisissä arpajaisissa myytiin arpaa. Palkintoina oli mm. sohvakalustoja, seinäkelloja, kukkoja tai säkki viljaa luvulla Tavolan pienviljelijäyhdistyksen toiminta oli suhteellisen vähäistä. Muutamia elojuhlia toki pidettiin ja arpajaisia järjestettiin, muuten toiminta oli hiljaista. Vuonna 1992 Tavolan pienviljelijäyhdistys muutti nimensä Tavola-seuraksi. Tavolan Yhteistuvalla vietetään paitsi perhejuhlia, myös kesäteatteria. Mainos kesältä 2014 lupaa viedä vihille vaikka väkisin. Kuva: Laura Sirkiä 8

9 Nykytila Tavolan alue Vanhan ykköstien ja uuden E18-tien väliin jäävällä alueella sijaitseva Tavolan kylä on kuulunut perinteisesti Nummen pitäjään ja myöhemmin Nummi-Pusulan kuntaan. Vuodesta 2013 kuntarajat laajenivat ja Tavolan alue siirtyi osaksi Lohjan kaupunkia. Lähin keskus on Saukkola, jossa ovat myös keskeisimmät palvelut. Sammatin kulttuuripalvelut ovat myös noin kymmenen kilometrin päässä. Lempolan kauppakeskukseen Tavolasta pääsee nopeasti moottoritien kautta, samoin pääkaupunkiseudulle ja Salon kaupunkiin. Tavolasta on lähes yhtä pitkä matka niin Pusulan Kärkölään kuin Lohjan Virkkalaan. Tavolan alueeseen kuuluvat rekisterikylät Oittila, Raati sekä Tavola. Tavolan alueen suurin liikenneväylä on E18-tie, joka kulkee Helsingistä Salon läpi Turkuun. Tavolan liittymän, liittymän 21, kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut vuonna 2010 yli autoa vuorokaudessa. Tavolan kylän liittymässä on pikavuoropysäkki ja liityntäparkkialue, Tavolan kylä ei nuku talvellakaan talviunta. Alueella on runsaasti talviasuttavia vapaa-ajanasuntoja, jonne tullaan viettämään aikaa myös talvipakkasilla. Kuva: Mira Järvinen joiden käyttö on ollut viime vuosien aikana suhteellisen aktiivista. Pikavuoropysäkiltä on myös päivittäin bussivuoroja Saukkolaan. Uudenmaan maakuntakaavassa Tavolan alue on merkitty kylämerkinnällä. Kylämerkintä takaa kylän kehittämisen paitsi kaavoitusmielessä myös tulevaisuuden kehittyvien kylien listalla. 9

10 Elinkeinot ja palvelut alueella Tavola on maaseutua puhtaimmillaan. Alueella on paljon maa- ja metsätalousyrittäjiä. Karjatiloja alueella on vielä muutamia, viljatiloja ja sivutoimisia tiloja on yhä enenevässä määrin. Tavolan seutu on muutenkin houkutellut asukkaikseen runsaasti yrittäjiä, lieneekö se juuri erinomaisten liikenneyhteyksien syytä. Lypsykarjatiloja Tavolassa on enää kaksi, kun niitä muutama vuosikymmen sitten oli moninkertaisesti. Lihakarjatiloja, sikatiloja tai kanatalouden harjoittajia alueella ei enää ole yhtään. Tavolassa on useita pieniä hevostiloja ja lisää hevosharrastajia tulee varmasti Tavolaankin muuttamaan. Muutamat maatalousyrittäjät ovat erikoistuneet lämpöyrittäjyyteen tai hankkineet muuten erilaisia sivutoimeentuloja. Alueella on monta pientä maanrakennusyritystä, mutta Tavolasta löytyy myös sisustussuunnittelua, koirahoitolaa kuin asianajotoimistokin. Tavolasta löytyy myös oma taksi, kampaaja, konsultti ja matkanjärjestäjä. Moni tavolalainen käy työssä Saukkolassa, Lohjalla tai pääkaupunkiseudulla. Tavolan yrittäjien yhteystietoja löytyy suunnitelman liitteestä, kylälehti Kylätuulesta sekä kyläläisten pystyttämästä yritystornista Yhteistuvan pihalla, josta paikalliset yrittäjät ovat saaneet ostaa mainostilaa. Ympäristö Tavolan alueen vesistöt kuuluvat Karjaanjoen vesistöalueeseen. Tavolan suurin järvi, Valkerpyy, kuuluu Raatinjoen-Myllyojan vesistöalueeseen ja Lohjanjärven valuma-alueeseen. Valkerpyy on lähes 400 hehtaarin suuruinen ja melko kirkasvetinen, muodoltaan järvi on pitkänomainen. Pituutta sillä on noin neljä kilometriä ja leveyttä yksi kilometri. Rantaviivaa järvellä on 15,5 kilometriä. Keskisyvyys on lähes 6,5 metriä. Syvimmillään Valkerpyy on noin 14 metriä. Valkerpyyn valumaalue on 513 hehtaaria, tosin järveen laskee lähinnä vain pieniä puroja ja ojia, joten vesi viipyy järvessä pitkään, lähes yhdeksän vuotta. Valkerpyy laskee Oittilanjokena ja myöhemmin Raatinjokena ja Karstunjokena Lohjanjärven Karstunlahdelle. Valkerpyyn suurimmat saaret ovat Etusaari, Takasaari ja Oittilansaari. Järven rannalla, Oittilan tien varrella on Tavolan yhteisranta ja Oittilan yhteisranta, joiden käyttö on ollut kuitenkin suhteellisen pientä lähinnä huonojen tieyhteyksien vuoksi. Valkerpyy on suosittu pilkkikalastuskohde. Järvellä ei ole suojeluyhdistystä. Tavolan kylässä on havaittavissa suhteellisen paljon pähkinäpensasesiintymiä. Alueella on Tattarmäen luonnonsuojelualue, joka on perustettu jo 1970-luvulla. Tattarmäen luonnonsuojelualue perustuu puustoon ja muuhun kasvillisuuteen. Lisäksi kylässä on Rauhalehdon suojelualue, joka on perustettu vuonna Sen suojelu perustuu lähinnä lehtokasvillisuuteen. Kaikki Lohjan kaupungin alueen luonnonsuojelualueet löytyvät Lohjan kaupungin nettisivuilta kohdasta asukas > luonnonsuojelu. Yhteistuvalla (Tavolantie 657) sijaitseva yritystaulu on näyttävä maamerkki. Yritystaulu on kuitenkin peruskunnostuksen tarpeessa. Kuva: Johanna Selenius Tavolan kylässä ei ole enää jäljellä julkisia palveluita, jos kirjastoautoa ei oteta lukuun mukaan. Noin 20 kilometrin säteellä Tavolasta löytyykin miltei kaikki, mitä ihminen arjessaan tarvitsee. Tavolan kylätalo eli Yhteistupa on kuitenkin kyläläisten käytössä perhejuhlien viettoa varten, kokouksiin tai muuten kokoontumispaikaksi. Yhteistuvan pihalla voi paistaa makkaraa tai pelata pallopelejä. 10 Tavolan yhteisranta Valkerpyyn rannalla on kaunis paikka. Huonot tieyhteydet rajoittavat kuitenkin rannan käyttöä. Kuva: Mira Järvinen

11 Toimintaa ja toimijoita Tavola-seura Tavola-seuran toiminta painottuu nykyisellään Yhteistuvan vuokraamiseen ja sen ylläpitoon sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tavolan eloiltamat ovat olleen Tavola-seuran suurin voimanponnistus. Eloiltamissa on vanhan perinteen mukaisesti ollut mukana elävää musiikkia, puffetti, arvontaa sekä erilaisia kilpailuja. Tavola-seuran ylläpitämä Yhteistupa tarjoaa hyvät puitteet niin perhejuhliin kuin kokouksiinkin. Ylempi kuva: Johanna Selenius, alempi kuva: Laura Sirkiä Tavolan iltamissa kyläläiset pääsevät tapaamaan toisiaan hauskanpidon merkeissä. Kuvassa vohveleita iltamissa paistavat Heidi Lönnberg ja Heli Pulkkinen. Kuva: Laura Sirkiä Uudet ja vanhat asukkaat ovat erittäin tervetulleita mukaan Tavola-seuran toimintaan. Mukaan voi lähteä joko aktiivisena toimijana tai pienemmällä panoksella osallistumalla Tavola-seuran järjestämiin tilaisuuksiin. Tavola-seuralle on perustettu nettisivut ja ne löytyvät osoitteesta https://sites.google.com/site/tavolaseura/home Tavola-seura ja Tavolan kylä löytyy myös Facebookista hakusanalla Tavolan kylä. Sekä nettisivuja että Facebook-sivuja päivitetään ahkerasti. Nettisivuilta löytyy myös tietoa Tavolan Yhteistuvan vuokramahdollisuuksista. Tavola-seuraan voi helposti liittyä maksamalla jäsenmaksun seuran tilille. Liittymisohjeet löytyvät Tavolan kylän kotisivuilta ja suunnitelman takakannesta. Kyläkyselyyn vastanneista osa oli huolissaan Tavola-seuran tiedottamisesta: Lisäksi kylällä ja Yhteistuvalla tapahtuvista toiminnoista ja tapahtumista tiedottamiseen tulee panostaa. Pienillä asioilla voi saada paljon aikaan esim. houkuttelevat ja selkeät mainokset ja kyltit kutsuvat osallistumaan. Tavola Seuraan tulisi puhaltaa uutta aktiviteettia, niin että kyläläiset saataisiin liikkeelle Yhteistuvalla järjestettäviin tapahtumiin. Tapahtumien suhteen tulisi käyttää uusia innovaatioita eikä vain kuten on kymmeniä vuosia tehty. Aluetoimikunta Tavolan alue on aktiivisesti mukana myös Lohjan kaupungin aluetoimikuntien toiminnassa ja varsinkin sen Nummen aluetoimikunnassa. Nummen aluetoimikunta on käsitellyt kokouksissaan mm. Tavolan liikenneongelmia ja moottoritieliittymän paikoitusongelmia. Lohjan aluetoimikuntien nettisivut löytyvät Lohjan kaupungin nettisivujen alta, osoitteesta Vesiosuuskunnat Tavolaan perustettiin vesiosuuskunta vuonna Tällöin runkolinjaa rakennettiin Saukkolasta kohti moottoritien liittymää sekä rakennettiin muutama sivuhaara. Aktiivisten osuuskuntalaisten myötä hanke kasvoi vähitellen niin, että kymmenen vuoden kuluessa liittyjien määrä kasvoi 167 kiinteistöön. Kokonaisuudessaan Tavolan vesiosuuskunta rakennutti vesi- ja viemäriverkkoa 14 kilometriä. Vesiosuuskunnan putkissa kulkee vettä kuukausittain kuutiota ja jätevettä palautuu Lohjalle puhdistettavaksi tästä määrästä noin 70 prosenttia. Näin ollen vesiosuuskunnalla 11

12 on ollut hyvin merkittävä rooli alueen ympäristön hyvinvoinnin kannalta ja Valkerpyyn rehevöitymisen estämisessä. Tavolan vesiosuuskunta lakkautettaneen vielä vuoden 2014 kuluessa. Sen järjestelmät on jo siirretty Lohjan kaupungin omistukseen. Maikkalan kylään on perustettu myös vastaavanlainen vesiosuuskunta vuonna 2013, joka rakennuttaa vesi- ja viemärilinjaa 5 kilometriä Maikkalanselän ranta-asutuksen käyttöön. Tiekunnat Vesiosuuskuntien myötä voidaan sanoa, että Tavola on yksi Lohjan ympäristötietoisimmista kylistä, jossa ohjat on otettu omiin käsiin. Puhtaan veden jakelu ja jätevesien käsittely on toteutettu kestävällä tavalla ja ympäristöystävällisesti vieläpä hyödyntäen paikallisia urakoitsijoita. Tavolaan on rakennettu ahkerasti vesi-ja viemäriverkostoa. Välillä töitä on tehty haastavissakin olosuhteissa. Kuva: Johanna Selenius Alueen tiekunnat pitävät yllä paitsi yksityisteitä myös omalta osaltaan ovat joko vahvistamassa tai heikentämässä asukkaiden suhteita. Toisilla tiekunnilla tiekokoukset ovat oiva paikka solmia suhteita naapureihin ja uusien asukkaiden tapaamiseen. Joillakin tiekunnilla tiekokouksista muodostuu negatiivisen hengen kärjistymiä, jossa kaivetaan esiin myös jo kolme sukupolvea sitten tapahtuneita vääryyksiä. Tiekuntien kokoukset ovat tärkeitä yhteishengen luojia tai sen tuhoajia. Kuvassa hyvässä hengessä tiekokouksessa kokoustavat Lehtiläntien asukkaat. Kuva: Mira Järvinen 12 Maaseudulla yksityisteiden käyttö on kuitenkin tärkeää ja tiekokoukset ovat usein ainoa paikka, jossa naapureita tavataan. Olisikin toivottavaa, että myös Tavolan alueella tiekunnista muodostuisi hyvän yhteishengen ylläpitäjiä ja näin ollen koko kylän yhteenkuuluvuuden sanansaattajia. SWOT-analyysi Kylän SWOT-analyysi tehtiin kyläsuunnitelman ensimmäisessä asukastilaisuudessa. Tällöin virisi keskustelua monistakin parannusta vaativista asioista. Yleisesti todettiin, että asukkaat eivät koe Tavolan kylää niin moniulotteisena kuin se on. Monet kylän palvelut jäävät kokematta ja luontokohteet näkemättä, koska tietoa näistä ei juuri ole saatavilla. Valkerpyy ja lukuisat pikkulammet tarjoavat hienot olosuhteet kesäleikkeihin. Kuva: Mira Järvinen Kyläläiset kokevat myös yhteisöllisyyden puutetta. Kylätapahtumia järjestävät ja niihin osallistuvat samat kyläaktiivit vuodesta toiseen. Yhteisöllisyyttä kaivataan, mutta Tavolan kylässä on havaittavissa myös eräänlaista nukkumalähiön tragediaa. Tavolassa käydään nukkumassa, työssä käydään pääkaupunkiseudulla, ostokset tehdään Lohjalla ja lapsia kuljetetaan harrastuksiin pitkin pitäjää. Kuinka moni Tavolan kylässä asuva edes tietää olevansa tavolalainen, saatikaan on ylpeä siitä? Tavolalaiset ovat eniten huolissaan liikenneturvallisuudesta ja sen tuomista epäkohdista. Asukkaat eivät juuri uskalla lenkkeillä tai pyöräillä kapealla tiellä. Yksin tai ryhmässä tiellä kulkeva lapsi aiheuttaa monelle autoilijalle ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Vaarallinen ja kapea tie ei ole mitenkään omiaan kasvattamaan kyläläisten liikuntaintoa tai yhteisöllisyyttä. Pyörätietä tai jopa kevyen liikenteen väylää on kylälle kaivattu jo vuosia.

13 Mahdollisuudet: Raatin kirkkopolun kehittäminen kevyen liikenteen väylä Tavola- Saukkola Tavolantien valaistus lyhyt mökkimatka Helsingin seudulta junarata kaavoitusmahdollisuudet kasvava kyläkeskus Uudenmaan maakuntakaavassa liikuntakenttä kuntosali Uhat: junarata kaavoituspolitiikka pyörätien puute Tavolantien ja Oittilantien vaarallisuus pienteollisuusalue, asumisviihtyvyys heikkenee yksityisten kaavahankkeet kylä liian sivussa keskustasta Tavolan yhteistuvan rapistuminen Vahvuudet: moottoritien liittymä lyhyet etäisyydet (Helsinki, Turku, Salo) kunnallistekniikka Saukkolan hyvät palvelut toimiva Tavola-seura Tavolan yhteistupa paljon yksityisyrittäjiä ensivaste lähellä uusia asukkaita maalaisympäristö kaunis, puhdas luonto Valkerpyyn järvi ei luontoa pilaavaa teollisuutta rauhallinen asuinympäristö harrastusmahdollisuudet luonnossa Heikkoudet ei palveluja Tavolantien turvattomuus kevyenliikenteenväylän puute julkisen liikenteen puute työpaikkojen puute pankkiautomaatin puute katuvalojen puute kesäasukkaiden näkymättömyys kesäasukkaiden huono tiedonsaanti kyläläisten passiivisuus ei nuorisolle ohjattua toimintaa kaavoituspolitiikka? Kaikille asukkaille avoimessa kyläsuunnitteluillassa listattiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. 13

14 Ongelmana on tien reunaan asti ulottuva asutus ja haastava maasto. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi asukkaat voisivat kuitenkin tehdä pieniä jokapäiväisiä tekoja. Tienvarsipusikoiden raivaaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen olisivat jo hyvä alku liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja kylän viihtyvyyden lisäämiseksi. Eräs kyläkyselyyn vastanneista kiteytti Tavolan liikenneongelmat näin: Liikenneturvallisuuteen liittyen merkittävin kehityskohde on kevyen liikenteen väylä Tavolantien varteen Saukkolasta esimerkiksi moottoritien liittymään asti. Se ei tosin taida olla kovin realistinen tavoite lähivuosina. Ääntä siitä täytyy kuitenkin pitää aina mahdollisuuksien mukaan. Vähintään yhtä tärkeä asia liikenneturvallisuudessa on se, että kyläläiset itse noudattaisivat liikennesääntöjä ja etenkin nopeusrajoituksia. Yksi käytännön asia voisi olla säännöllisen yhteyden pitäminen poliisiin ja Tavolantien vaarapaikkojen ja tyypillisten ylinopeuspaikkojen pitäminen säännöllisen valvonnan piirissä. Toinenkin avoin kyläkyselyvastaus oli liikenneturvallisuuden asialla: Tien turvallisuuden ja erityisesti kevyen liikenteen väylän rakentaminen on hyvin oleellista kaikille tien käyttäjille. Kevyen liikenteen väylä saattaisi myös lisätä asukkaiden kohtaamisia, kun yhä useammat uskaltaisivat lähteä ulos liikkumaan ja lisätä tätä kautta myös kyläläisten yhteisöllisyyttäkin. Tien turvallisuuden parantaminen on kuitenkin kaikkien yhteinen tehtävä, johon erityisesti kyläläisten omalla toiminnalla on suuri merkitys. Tavolassa on 2010-luvulla runsaasti lapsiperheitä. Lapsia ei kuitenkaan juuri näe maisemassa, koska liikkuminen mutkaisella Tavolantiellä on hankalaa, jopa vaarallista. Kuvassa leikkimässä Lehtiläntien lapsia. Kuva: Johanna Selenius Espoo-Salo junaratahanke on aiheuttanut päänvaivaa lähinnä Tavolan eteläkärjen asukkaille. Junaratalinjaus kulkee liki moottoritietä ja väliin on jäämässä alueita junaradan ja moottoritien väliin. Junaradan toteutus on kuitenkin vielä epävar- 14 maa. Lisätietoja junaradan suunnitelmasta löytyy hakukoneista hakusanoilla Espoo, Salo, junarata tai liikenneviraston sivuilta v1m Osa kyläläisistä kokee yksityisten toimijoiden kaavahankkeet uhkakuvaksi. Toisaalta kylälle halutaan uusia asukkaita, mutta toisaalta ei olla valmiita antamaan tontteja yksityisille henkilöille. Kaupungin tonttihankkeisiin suhtauduttiin myös epäileväisesti. Tavolan Yhteistuvan rapistuminen koettiin myös yhdeksi uhkakuvaksi. Uhka ei ole akuutti, mutta tulevaisuudessa rakennus ehkä pääsee rapistumaan, jos tarvittavia toimenpiteitä sen remontoimiseksi ei tehdä. Kyläläiset voivat kuitenkin vaikuttaa Yhteistuvan kuntoon tukemalla Tavolaseuran toimintaa ja osallistumalla aktiivisesti sen järjestämiin tapahtumiin ja varainkeruuseen. Mutkaisella Tavolantiellä kulkee keväisin ja syksyisin paljon myös raskaita maatalouskoneita, joita muiden tienkäyttäjien on syytä varoa. Kuva: Johanna Selenius E18 moottoritien avaaminen välillä Lohja-Salo loppuvuonna 2007 paransi tavolalaisen liikenneyhteyksiä. Matka Lohjalle lyheni 15 minuuttiin. Kuva: Johanna Selenius

15 Visio Millainen kylä on 10 tai 20 vuoden kuluttua? Kyläkyselyn perusteella asukkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä Tavolan kylään asuinpaikkana. Vain pieni osa kyläkyselyyn vastanneista aikoo muuttaa pois. Visio 1 Tavolan kylä kasvaa voimakkaasti. Kaupungin kaava-alueet täyttyvät uudisasukkaista ja yksityiset maanomistajat saavat kaavahankkeensa läpi. Kylään muuttaa 300 uutta asukasta. Tavolaan rakennetaan päiväkoti ja ala-aste lasten lukumäärän kasvamisen vuoksi. Tavolantien viereen rakennetaan kevyenliikenteenväylä moottoritien liittymästä Saukkolan taajamaan asti. Moottoritien liittymään rakennetaan kauppakeskus ja työpaikat lisääntyvät alueella voimakkaasti. Rautatielinjaus rakennetaan Tavolan eteläosien halki ja Lehtiläntien asema nousee vilkkaaksi juna-asemaksi lukuisine palveluineen. Perinteinen maatalous vähenee marginaaliseksi. Tavola-seuran Yhteistupa on suosittu perhejuhlien pitopaikka ja kylän asukkaat käyttävät rakennusta ahkerasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Yhteistuvalla toimii kesäkahvio ja kylän lähiruokamarkkinoille tullaan pitkien välimatkojen takaa. Kuva: Johanna Selenius Tavolan kylä menettää asukkaita Saukkolan taajamaan ja Lohjan keskustaan. Rakentamattomat tontit kasvavat pujoa ja metsittyvät. Kylä menettää merkitystään ja häviää karttamerkinnöistä. Valkerpyyn järvi rehevöityy käyttökelvottomaksi. Rautatielinjaus halkaisee kylän ja raiskaa luonnon. Pikavuoropysäkki loppuu, samoin yhteysliikenne Saukkolaan. Asumattomat talot muuttuvat nuorison juhlintapaikoiksi. Yhteistupa on myyty yksityiselle sijoittajalle, joka jättää paikan rapistumaan. Maatalous on ainoa elinkeino, joka näkyy pusikoituvassa maisemassa. Kylällä ei ole enää lapsiperheitä. Kuva: Johanna Selenius Visio 3 Tavolan kylä kehittyy tasaiseen tahtiin. Tonttikauppoja tehdään verkkaisesti, mutta vakaasti. Rautatielinjaus säilyy kummittelemassa suunnitteluilloissa, mutta ei nytkähdä eteenpäin valtion rahapulan vuoksi. Kylälle nousee vanhusten yksityinen palvelukoti. Yhteistuvan tapahtumissa käy yhä enemmän ihmisiä. Yhteistupa on noussut suosituksi juhlapaikaksi ja rakennusta on kunnostettu. Valkerpyyn järvi säilyy suhteellisen puhdasvetisenä ja sen suojelemiseksi on perustettu suojeluyhdistys. Tavolantien varteen on rakennettu kevyenliikenteen väylä ja Tavolantien liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi. Mikä näistä visioita tuntuu todennäköisemmältä? Visio 1 on ihannevisio, joka vaatii paitsi kyläläisten panostusta, myös rutkasti hyvää tuuria ja valtiovallan avustusta. Visio 2 ei toivottavasti koskaan toteudu. Visio 3 on näistä ehkä realistisin ja saavutettavissa. Visio 2 Tavolan yhteistupa. Kuva: Johanna Selenius 15

16 Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Mitä? Kuka? Milloin? Rahoitus? Tiedottaminen Kyläläisten yhteisten tapahtumien järjestäminen pääsyliput, arvonta Liikuntaaktiviteetit Kulttuurielämykset Yhteistuvan ylläpito Liikenneturvallisuuden parantaminen Valkerpyyn veden laatu ja siitä tiedottaminen Verkostoituminen Kotisivut, sähköpostirinki, Facebook-sivut, Ykkössanomat, Yhteistuvan ilmoitustaulu, jaettavat mainokset Kylätuuli - Tavolan kylälehti Yrityspuu Yhteistuvan pihalla, kunnostaminen Tavola-seura ry jatkuvasti Netin ylläpito ilmaista, muuten Tavola-seura ry Tavola-seura ry, 1-2 krt vuodessa ilmoitustulot kyläläiset Tavola-seura ry 2015 ilmoitustulot Iltamat/teatterit Tavola-seura ry heinäkuu buffet, pääsyliput, avustukset Tavola-seura ry tarvittaessa vapaaehtoinen maksu Tavola-seura ry kahvitukset kokousten yhteydessä pitopäivälliset / pop up ravintolapäivät toukokuu/syyskuu liikuntareitit kyläläiset ympäri vuoden kaupungin tuki, maanomistajien hyvä tahto uimaranta Lohjan kaupunki kesä-elokuu kaupungin tuki kesäjooga Yhteistuvalla erillinen vetäjä kesä-elokuu vuokratulot taidenäyttelyt erillinen vetäjä kesä- elokuu pääsylipputulot teatteri erillinen vetäjä kesä-elokuu pääsylipputulot, puffetti omakustanneteatteri kyläläiset/ kesä-elokuu pääsylipputulot, erillinen vetäjä puffettitulot jatkuvan toiminnan Tavola-seura ympäri vuoden maksuton suunnittelu Yhteistuvan vuokraus Tavola-seura ympäri vuoden vuokratulot pihamaan kunnossapito Tavola-seura kevättalkoot maksuton kevyenliikenteenväylä ajonopeuksien valvonta Suojeluyhdistyksen perustaminen yhteydenpito muihin toimijoihin kyläläiset, Nummen aluetoimikunta hanke liikkeelle mahdollisimman pian Lohjan kaupunki, ely-keskus, aloite aluetoimikunnan kautta poliisi ympäri vuoden maksuton kyläläiset 2015 maksuton Tavola-seura 2015 maksuton 16

17 uusien toimijoiden saaminen Tavola-seuraan Palvelut yhteydenpito uusiin asukkaisiin, jatkuva tiedottaminen, tiedottajan valinta matonpesupaikan järjestäminen Kylätalkkari/siivouspalvelu kylälle lähiruokapiste Yhteistuvalle kirjastoauton aikatauluista tiedottaminen kurssien saaminen Yhteistuvalle Tavola-seura / kyläläiset kyläläiset ja maanomistajat kyläläiset/yrittäjät kartoitetaan palvelut kyläläiset /paikalliset yrittäjät 2015 maksuton 2020 Kaupungin tuki, maanomistajien yhteistyö 2016 yrittäjä 2017 palvelumaksut Lohjan kirjasto 2015 maksuton Hiiden opisto, paikalliset yrittäjät/vapaaehtoiset 2015 kurssimaksu Kyläsuunnitelman päivittäminen ja seuranta Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan Tavolaseuran yleisissä kokouksissa vuosittain keväällä. Päivitetään suunnitelmaa ainakin vuoteen 2020 asti. Markkinoidaan Tavolan kylää ihmisläheisenä kylänä, jossa palvelut ovat saavutettavissa. Toimenpidesuunnitelmat vaativat aina toteutu- akseen myös tekijöitä ja innostuneita kyläläisiä. Kylätoimintaan voi osallistua myös aivan pienellä panoksella, vaikkapa maksamalla Tavola-seuran jäsenmaksun tai osallistumalla tapahtumien järjestämiseen. Kahvinkeittäjiä, lumenauraajia, nurmikonleikkaajia tarvitaan, kuten myös lipunmyyjiä, leipojia ja vaikkapa Kylätuuli-lehden kirjoittajia, ilmoitusten myyjiä tai sponsoreita. Kerran osallistuminen ei vaadi sitoutumista rekisteröidyn yhdistyksen toimintaan koko loppuiäksesi. Myös osallistumalla kylällä järjestettäviin tilaisuuksiin olet osana kylätoimintaa! Kuva: Johanna Selenius 17

18 Liite 1: Palveluluettelo Toimiala Osteopaatti Sisustussuunnittelu Rakennusurakointi Maanviljelijä, metsäkoneyrittäjä Kourut, tikkaat, terassilasit Mökkitalkkari Seulotut sorat, soramurskeet Tarv. kuljetus Maanrakennustyöt Matkailualan projektiyritys Taksipalvelut Koirahoitolapalvelut Kampaamopalvelut Hakkuutyöt, haketuspalvelut, hakkeen myynti maataloskonepalvelut puitten ja risujen ajo Kuljetuspalvelut Rakennuspalvelut Yhteystiedot Anna Oravainen dsing Kirsi Saarela Saukkolan Laatoitus ja Saneeraus Mika Tuominen Seppo Vaahteranoksa A-Kouru Oy Erkki Stelmacher Tuula Eronen Alhon Sora Jaakko Illi Maanrakennus Selenius Oy Jari Selenius International Marketing Projects Oy Markku Oravainen Taksi Petri Rautiainen Tassu Tavola Koirahoitola Hannele Mönkkönen Saukkolan Hiuspalvelu Lea Vaahteranoksa Juha Pullinen Ky Kuljetus Aurila Ry Tapio Sirkiä Teora Oy Jani Jusenius

19 Tavola-seuran yhteystiedot Tavola-seuran nettisivut: https://sites.google.com/site/tavolaseura/ Tavolan kylä löytyy myös Facebookista, käy tykkäämässä! puheenjohtaja Heidi Lönnberg sihteeri Marjaana Sirkiä Kyläsuunnitelma ja Yhteistuvan vuokraus Johanna Selenius Liity jäseneksi Tavola-seuraan! Voit maksaa jäsenmaksun 10 euroa tilille / Tavola seura ry viitteeksi nimesi ja osoitteesi Pienikin panos on tärkeä! 19

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

ROUTION KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014

ROUTION KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 ROUTION KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 Sisältö Johdanto 2 Miten kyläsuunnitelma tehtiin? 2 Alueen historiaa 2 Alue 3 Asukkaat ja kaavoitus 3 Palvelut 3 Yrityksiä alueella 3 Ulkoilu- ja liikuntapaikat 4 Kunnalliset

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tontti ja talomarkkinointi

Tontti ja talomarkkinointi Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistysten ja kaupungin johdon tapaaminen 15.1.2015 Tontti ja talomarkkinointi Kommenttipuheenvuoro Marja Tast Särkisalo Kaupungin alue Koko kaupunki Asukasluku : 54 260 Pinta-ala:

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Ratsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja

Ratsastusseura Kopse Ry 31.5.2015 Toimintalinja 2015. Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja Ratsastusseura Kopse Ry Toimintalinja 1 Johdanto Seuramme valittiin Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisvalmennukseen syksyllä 2014. Tämän seurauksena teimme toimintalinjan luomaan selkeyttä seuran

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

Roution kyläkysely 2014

Roution kyläkysely 2014 Roution kyläkysely 214 1. Missä asutte tai missä vapaa-ajan asuntonne sijaitsee? 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 Routio 49 Karnainen Jantoniemi Kisakallio Muualla, missä? 3 Vapaa-ajan asukkaan kotikunta: Avoimet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN

HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN HYYPÄNJOKILAAKSON MAISEMANHOITOALUE JA MAISEMANHOITOKUNNAN PERUSTAMINEN Luonnon- ja maisemanhoitopalvelut -seminaari Tampere 16.9.2009 Marketta Nummijärvi Kauhajoki HYYPPÄ: SIJAINTI MAISEMA- RAKENNE ARVOT

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa 16.10.2011. RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf Toimintasuunnitelma 2012 1 TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2012 Raaseporin Vasemmiston poliittisena ja aatteellisena tehtävänä on vasemmistolaisen arvomaailman

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009

Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Suorakanava Oy Rakenna & Remontoi -messut 2009, Myyrmäki-halli, Myyrmäki 30.1.-1.2.2009 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot