KARI HÄKÄMIES: MENESTYVÄ MAAKUNTA TARVITSEE URBAANIA ELÄMÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARI HÄKÄMIES: MENESTYVÄ MAAKUNTA TARVITSEE URBAANIA ELÄMÄÄ"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TIEDOTUSLEHTI EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDS INFOTIDNING VARSINAIS-SUOMEN PUISTO AURAJOEN VARRESSA ON TUNTEMATON HELMI EGENTLIGA FINLANDS PARK VID AURA Å ÄR EN OKÄND PÄRLA KARI HÄKÄMIES: MENESTYVÄ MAAKUNTA TARVITSEE URBAANIA ELÄMÄÄ VARSINAIS-SUOMI MATKALLA LOUNA-JUKOLAAN

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL MAAILMA ON YHÄ VISUAALISEMPI JA KOMMUNIKOINTI TAPAHTUU USEIN KUVIEN KAUTTA. PÄÄKIRJOITUS Jessica Ålgars-Åkerholm 4 UUSI MAAKUNTAJOHTAJA KEHOTTAA VARSINAISSUOMALAISIA AVAUTUMAAN VIESTINTÄÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ KOMMUNIKATION ÄR DIALOG viiri Julkaisija Varsinais-Suomen liitto PL 273 Ratapihankatu Turku Painosmäärä 900 kpl Päätoimittaja Jessica Ålgars-Åkerholm Ulkoasu Antti Vaalikivi Kansikuva Jessica Ålgars-Åkerholm ISSN-L ISSN painettu ISSN verkkojulkaisu 6 VIRKISTYSALUEET NOUSUUN YHDISTYKSEN KAUTTA 8 LOUNAISPAIKKA AUTTAA AVAAMAAN TIETOVARANTOJA 9 VALONIA OHJAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLE 10 EUROOPPA-PÄIVÄÄ VIETETTIIN JUHLAVUODEN MERKEISSÄ 12 KOULULAISET OPPIVAT EU:STA HAUSKALLA TAVALLA 14 VARSINAIS-SUOMEN PUISTO - PIKNIK TAMMIEN VARJOSSA 16 LIITTO MARKKINOI MAAKUNTAA LOUNA-JUKOLASSA 18 MAAKUNTANEUVOS JUHO SAVON MUOTOKUVA PALJASTETTIIN Muuttuukohan mikään asia tällä hetkellä yhtä nopeasti kuin viestintä? Tästä kehityksestä voi tuskastua - tai innostua. Varsinais- Suomen liitossa valitsemme innostumisen. Kutsumme teidät uudelle tielle mukaan! Sidosryhmälehtemme Viiri ilmestyy neljän sijasta kaksi kertaa vuodessa. Näin pystymme samoilla resursseilla tekemään uusia, kiinnostavia asioita Varsinais-Suomen kumppanuuden ja vetovoiman edistämiseksi. Uuden viestinnän avainsanoja ovat avoimuus ja dialogi. Blogit ovat oivat tapa kommunikoida ihmisläheisellä, arkisella tavalla. Maakuntajohtaja kertoo teille päiväkirjassaan joka viikko työstään ja mietteitään päivänpolttavista aiheista. Varsinais- Suomen blogipalsta on avoinna kaikille, jotka haluavat kirjoittaa maakunnan aiheista. Parin ensimmäisen kuukauden aikana palstalla on käsitelty aiheita kuten kulttuuri, pyöräily, avoin julkishallinto, juoksu, EU, tilastojen kerääminen, hyvinvointi sekä kasitien kehittäminen. Aiheista ei tässä maakunnassa ole pulaa. Blogimme löydät liiton nettisivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Tekstejä saa mielellään kommentoida ja jakaa maailma kehittyy demokraattisen keskustelun ja yhdessä pohdiskelun kautta. Maailma on yhä visuaalisempi ja kommunikointi tapahtuu usein kuvien kautta. Blogien, Facebookin ja Twitterin lisäksi panostamme jatkossa myös videoviestintään. Videot ovat tehokas tapa herättää kiinnostusta, luoda tunnelmia ja vedota tunteisiin. Siis oiva tapa markkinoida tätä upeaa aluetta. YouTube on Googlen jälkeen toiseksi suosituin hakukone ja nuoret ovat siinä maailmassa kuin kotonaan. Varsinais-Suomen liiton viime vuonna tilaamat videot Saariston Rengastiestä ja uuden Maakuntalaulun sovitus ovat tavoittaneet jo lähes käyttäjää. Myös Kuhankuonon retkeilyvideota on katsottu yli 1000 kertaa. Nämä luvut kertovat jotain videoviestinnän mahdollisuuksista. Liitto on mukana kesän päätapahtumassa, Louna-Jukolan suunnistuskilpailussa Paimiossa. Haluamme mainostaa Varsinais- Suomea kymmenille tuhansille suunnistajille ja muille vieraille raikkaana ja tapahtumarikkaana alueena meren äärellä. Sloganimme VIRKISTY VILLIINNY VAPAUDU avautuu mm. videolla Louna-Jukolan isolla screenillä sekä hauskoissa jakotuotteissa. Liiton järjestämä valokuvakilpailu saman teeman ympärillä avataan kesäkuussa. Visuaalisuus koskettaa kuten myös onnistuneet tapahtumat. Louna-Jukolasta tulee varmasti ikimuistoinen viikonloppu ja liitto haluaa olla mukana luomassa hyvää mieltä ja tunnelmaa. Siitä hyötyvät Louna-Jukolan osallistujat ja siitä hyötyy Varsinais- Suomi. Siis: Jokainen on voittaja. Finns det någon bransch som just nu ändrar lika fort som kommunikation? Man kan bli stressad över utvecklingen eller entusiastisk. Vid Egentliga Finlands förbund har vi valt entusiasmen. Välkomna med i det nya! Vår infotidning Viiri utkommer framöver två gånger per år, i stället för fyra. På det sättet kan vi med samma resurser göra också nya, intressanta saker för att gagna Egentliga Finlands partnerskap och dragningskraft. Den nya kommunikationens nyckelord är öppenhet och dialog. Bloggar är ett bra sätt att kommunicera människonära och vardagligt. Landskapsdirektören berättar i sin dagbok varje vecka om sitt arbete och sina tankar om aktuella frågor. Egentliga Finlands bloggspalt är öppen för alla som vill skriva om landskapets ärenden. Under de två första månaderna har bloggarna behandlat teman såsom kultur, cykling, öppna data, löpning, EU, statistik, riksväg 8 och välmående. Det är ingen brist på ämnen i vårt landskap. Våra bloggar hittas på förbundets webbsidor och sociala medier. Man får gärna kommentera och dela texterna samhället utvecklas via demokratisk diskussion. Världen är allt visuellare och kommunikation sker ofta via bilder. Förutom bloggar, Facebook och Twitter satsar vi framöver även på videokommunikation. Videor väcker intresse, skapar stämningar och talar till känslor. De är ett utmärkt sätt att marknadsföra vår fantastiska region. YouTube är efter Google internets populäraste söksida och unga är hemma i den världen. Ifjol beställde Egentliga Finlands förbund videor av Skärgårdens ringväg och Egentliga Finlands sång i ny tonsättning. Dessa videor har redan nått nästan personer. Också vår egen video av Kuhankuono vandringsleder har setts över 1000 gånger. De här siffrorna säger något om videokommunikationens möjligheter. Förbundet är med i sommarens höjdpunkt, orienteringstävlingen Louna-Jukola i Pemar. Vi vill marknadsföra Egentliga Finland för tiotusentals tävlande och övriga besökare som ett fräscht och händelserikt område nära havet. Vår slogan VIRKISTY VILLINNY VAPAUDU (ung. bli uppfriskad, bli vild, bli fri) öppnar sig bl.a. i en video på Louna-Jukolas stora videoskärm och i roliga produkter. I juni öppnar även förbundets fototävling inom samma tema. Visualitet berör men det gör också lyckade evenemang. Louna-Jukola blir säkert ett oförglömligt veckoslut och förbundet vill vara med och skapa god stämning. Det är bra för både Louna- Jukolas deltagare och för Egentliga Finland. Alltså: Vi är alla vinnare. 2 viiri viiri 3

3 JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM ANTTI VAALIKIVI VARSINAIS-SUOMI ON LÄHIMPÄNÄ EUROOPPAA JA KAKSIKIELISYYS ON RIKKAUS, JOTA PITÄÄ VAALIA. HÄKÄMIEHEN VARSINAIS-SUOMESSA ON KAIKKI MENESTYKSEN EVÄÄT - Maakuntastrategian päätavoite on, että Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Kun tällaisia lauseita keksii, todellisuus on usein niistä kaukana. Mutta ei täällä koen, että Varsinais- Suomella on aidot mahdollisuudet päästä tavoitteeseen. Näin miettii Kari Häkämies, joka on helmikuun alusta toiminut Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana. Häkämies on asunut kuudessa maakunnassa, joten hän tuntee alueiden erot. Varsinais-Suomessa hän on asunut vasta 2,5 vuotta, mutta jo sisäministerinä toimiessaan Varsinais-Suomi ja sen kunnat tulivat tutuiksi. Silti hän vierailee lähikuukausina jokaisessa maakunnan 27 kunnassa. Se on paitsi hyödyllistä myös hauskaa, hän hymyilee. - Liiton tulee pitää tiiviisti yhteyttä omistajiinsa, siis kuntiin. Olen itse toiminut eri kokoisten kuntien kunnanjohtajana. Siksi luulen ymmärtäväni, mistä kunnissa puhutaan ja miten asiat toimivat. URBAANISUUS MENESTYKSEN TAKANA Urbaanisuus on Häkämiehen mielestä menestyvän maakunnan salaisuus. Ilman urbaania, tarpeeksi suurta keskuskaupunkia koulutetut nuoret eivät pysy alueella. - Varsinais-Suomi on paljon muutakin kuin kiinnostava, historiallinen yliopistokaupunki. On elävä maaseutu, vahvat seutukaupungit sekä maailman upein saaristo. Asuntojen hinnatkin ovat kohtuulliset, Kari Häkämies kehuu. - Varsinais-Suomi on logistisesti lähimpänä Eurooppaa ja kaksikielisyys on ehdottomasti rikkaus, jota pitää vaalia. Varsinais-Suomi on siis melkein paratiisi maan päällä? - Noh Töitä pitäisi olla enemmän, silloin ihmiset muuttaisivat tänne muualtakin. Täällä myös vallitsee tietty linnakemaisuus; kehottaisin varsinaissuomalaisia avautumaan henkisesti. Kuten parhaat jalkapallojoukkueet, mekään emme pärjää omillamme. Miten toivoisit, että Varsinais-Suomea kehitetään? - Kärkihankkeemme ovat oikeita, en ehdota mitään radikaalisti uutta. Mutta Venäjää ei saa unohtaa. Kun tilanne siellä rauhoittuu, potentiaali esim. matkailussa on valtava. Täälläpäin on enemmän ennakkoluuloja Venäjää kohtaan kuin Itä-Suomessa, sen toivoisin muuttuvan, Kymeenlaaksossa varttunut maakuntajohtaja pohtii. Millä tavalla haluat hoitaa maakuntajohtajan tehtävää? - Pitää olla aidosti kiinnostunut kaikesta, sen minulle opetti edeltäjäni Juho Savo. On tärkeää olla verkottunut ja pitää yhteyttä niihin tahoihin, joissa päätökset tehdään. Niitä ovat muun muassa maan hallitus, eduskunta ja ministeriöt. Sosiaalinen luonne on myös etu. - Varsinais-Suomen liitto on asiantuntijaorganisaatio, joka ei kaipaa autoritääristä johtoa. Tärkeintä on, että työpaikalla on hyvä henki. Miten vietät vapaa-aikaasi? - Luen paljon. Juuri nyt on meneillään Kristina Olssonin dekkari, Putinin elämänkerta ja Alex Fergusonin elämänkerta, på svenska. Kari Häkämies harrastaa itsekin rikosromaanien kirjoittamista. Julkaistuja teoksia on neljä. Turkuun sijoittuva viides romaani ilmestyy syksyllä. Hän seuraa myös mielellään jalkapalloa ja jääkiekkoa sekä 6-vuotiaan poikansa sähly- ja jalkapallo-otteluja. Entinen koripalloilija harrastaa, katkaistuaan jalkansa, nykyään rauhallisempia lajeja kuten golf. Vaan saa nähdä miten nyt käy, koska hän osti juuri maastopyörän Entä Varsinais-Suomi, missä paikoissa viihdyt? - Asun Maskussa ja pidän myös esimerkiksi Naantalin vanhasta kaupungista sekä Aurajoen rannoista. Sinne tullaan kauempaakin koska se on Suomen hienoin paikka. HÄKÄMIES TROR PÅ EGENTLIGA FINLAND Landskapsstrategins vision är att livskvaliteten i Egentliga Finland är den bästa. Detta är enligt landskapsdirektör Kari Häkämies inte enbart tomma ord, utan vårt landskap har alla möjligheter att förverkliga visionen. Han har bott i sex landskap och har något att jämföra med. - Det viktigaste är urbaniteten. Utan en tillräckligt stor stad vill utbildade ungdomar inte stanna i regionen. Men förutom den historiska universitetsstaden Åbo har vi också levande landsbygd, starka regionstäder och världens vackraste skärgård. Bostadspriserna är rimliga, vi befinner oss närmast Europa och tvåspråkigheten är en rikedom. Så analyserar Häkämies, som sedan februari fungerat som Egentliga Finlands landskapsdirektör. Han har tidigare haft olika ministerposter och varit stadsdirektör i kommuner av varierande storlek. Helt perfekt är allt ändå inte här. Fler arbetsplatser borde finnas och Egentliga Finland borde vara mentalt öppnare mot utomstående. Häkämies beklagar också fördomarna mot Ryssland och hoppas vi skulle se den stora potential där finns, inte minst för turismen. På fritiden spelar Kari Häkämies golf, läser böcker (också på svenska) och skriver brottsromaner följande utspelas i Åbo och den utkommer i höst. Den sexåriga sonens fotbolls- och innebandymatcher är också viktiga för den i Masku bosatta landskapsdirektören. 4 viiri viiri 5

4 LASSE NURMI JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM VIRKISTYSALUEITA HALUTAAN KEHITTÄÄ YHDISTYKSEN KAUTTA ESA HÖGBLOM Varsinais-Suomi on matkailullisesti monien mahdollisuuksien maakunta. Maakuntaan kuuluu kulttuuria pursuavia keskuksia, Suomen vanhimpia kulttuuriympäristöjä, ainutlaatuista saaristoa ja erämaista luontoa. Maamme asutus tiivistyy eteläiseen Suomeen. Tästä syystä myös ristikkäiset maankäyttöpaineet ovat Etelä-Suomessa pohjoisosia suurempia. Useat maakunnat ovat pyrkineet turvaamaan virkistyskäyttöä yhteistyöllä kuntien yhteisen virkistysalueyhdistyksen avulla. Varsinais-Suomi on maan eteläisimmistä maakunnista ainoa, josta maakunnan kattava virkistysalueyhdistys puuttuu. VASTAAJAT NÄKEVÄT YHDISTYKSEN TARPEEN Taustalla on myös huoli kiristyneen kuntatalouden vuoksi myyntiin päätyneistä virkistysalueista ja -kohteista. Siksi virkistysalueverkosto näivettyy ja saariston sekä rannikon vapaan rantaviivan osuus pienenee. Varsinais-Suomen liitto on kuluneen talven aikana toteuttanut Varsinais-Suomen maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisen selvityksen. Selvityksen tulokset perustuvat laajaan kyselyyn ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Kyselystä ilmeni selkeästi, että tarve maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseen on polttava: 87 % kaikista vastaajista ja 72 % kuntavastaajista oli kiinnostunut osallistumaan yhdistyksen toimintaan, jos sellainen perustetaan. EHDOTUS NYT KUNNISSA LAUSUNNOILLA Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päätti ehdottaa kunnille maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamista asukaslukuun perustuvalla jäsenmaksulla. Yhdistys täydentäisi virkistysalueiden ja -reittien tarjontaa ja kehittämistä niiltä osin, kun nykyinen toimintatapa ei ole toimiva. Tehtäviin kuuluisi jäsenkuntien olemassa olevien ja mahdollisesti uusien virkistyskohteiden ja -reitistöjen ylläpito, suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen. Lisäksi yhdistys huolehtisi tiedon välittämisestä ja keräämisestä hyvin saavutettavaan muotoon. Erityisen tärkeää olisi luova yhteistyö ja yhteyksien luominen paikallisiin toimijoihin ja yrityksiin. Maakuntahallituksen ehdotuksesta maakunnalliseen virkistysalueyhdistykseen on pyydetty lausuntoa Varsinais-Suomen kunnilta. Varsinais-Suomen liitosta tullaan mielellään kuntiin keskustelemaan yhdistyksen tavoitteista. Selvitys löytyy etusivulta Lisätietoja: kaavasuunnittelija Lasse Nurmi saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen VARSINAIS-SUOMI TARVITSEE KOULUTUSTA TEKNOLOGIASSA, YRITTÄJYYDESSÄ JA MYYNNISSÄ Koulutetun työvoiman tarve kasvaa Varsinais-Suomessa väestökehityksen, eläköitymisen ja työllisyystilanteen parantumisen myötä selvästi vuoteen 2020 mennessä. Pitkän aikavälin koulutustarpeita määritellään nyt valtakunnallisesti ja ministeriö on pyytänyt aiheesta maakuntien näkemyksiä. Prosessi etenee nimellä Koulutustarve KT2020. Varsinais-Suomen vastaus on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tulevaisuudessa koulutusta tarvitaan yhä enemmän Varsinais-Suomessa myyntiosaamisessa, yrittäjyydessä liittyen uusiin teknologioihin. Kasvualojen, kuten laajan meriklusterin, biotalouden sekä esimerkiksi matkailuelinkeinon koulutustarpeet korostuvat maakunnan näkemyksissä. Erityistä huomiota vaativat elintarvikeketjun moninaiset tarpeet sekä hyvinvointi- ja Life Science -alat. Varsinais-Suomessa tehdään aktiivista ennakointityötä maakunnan liiton ja ELY:n sekä koulutuksen järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän edustajien kesken. Tätä kannattaa jatkaa. Lyhyellä aikataululla kyettiin mm. tuottamaan laadukas analyysi koulutustarpeista ministeriön tarpeita varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2014 asettama ennakointityöryhmä antaa esityksensä toukokuun lopussa ja valtioneuvosto hyväksyy valtakunnalliset koulutuspaikkamäärät vuosille vuoden lopussa. Lisätietoja: KUMPPANUUS KEHITTYY TYÖPAJOISSA Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa edistetään seuraavaksi mm. kumppanuustyöpajoissa. Osana maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia järjestetään strategian neljän arvokärjen mukaiset työpajat. Arvokärjet ovat: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Turun Ammattikorkeakoulun isännöimissä työpajoissa alueen keskeiset toimijat ja kehittäjät tapaavat toisiaan ja työstävät käytännön tapoja edistää strategian toimenpiteitä. Tarkoituksena on vahvistaa ja hakea uusia kumppanuuksia ja kehitysaihioita. Työpajoihin kutsutaan mm. kumppanuuslupauksia antaneita toimijoita. Työpajat ovat käytännönläheisiä ja tavoitehakuisia. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös pohtia edunvalvontakysymyksiä maakuntastrategian ja alueen toimijoiden näkökulmasta. Tilaisuudet järjestetään seuraavasti Turun Ammattikorkeakoulun Sepänkadun toimipisteessä: klo Yhteistyötaidot klo Resurssiviisaus klo Vastuullisuus klo Saavutettavuus Kumppanuudesta voit kertoa ja lukea myös Twitterissä: #kumppanuus. Kumppanuusfoorumin kotisivuilla on tietoa Varsinais- Suomen liiton sekä alueen muiden strategiaa edistävien tahojen tilaisuuksista. Lisätietoja kumppanuudesta: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen p , veli-matti.kauppinen(at)varsinais-suomi.fi 6 viiri viiri 7

5 JUHA PULMURANTA KAISA SAVOLA SANNA JOKELA REETTA TAPONEN VILLE PYYLAMPI LOUNAISPAIKKA VIE VARSINAIS-SUOMEA AVOIMEN DATAN AIKAKAUTEEN VALONIA PALVELEE MAAKUNTAA OSANA VARSINAIS-SUOMEN LIITTOA ASUKASNEUVONTAA JA KUNTIEN ILMASTOTYÖTÄ Maailmalta Helsingin kautta Varsinais-Suomeen on saapunut avoimen datan ilmiö, joka luo yrityksille, kunnille ja kansalaisille kiinnostavia mahdollisuuksia. Maakunnassa avoimen datan pioneerina toimii Lounaispaikka, joka tekee parhaillaan avointa dataa kokoavaa, esittelevää ja jakavaa aluetietopalvelua eli Lounaistietoa. Varsinais-Suomen kunnat ovat keskeisessä roolissa uuden, entistä avoimemman maakunnan rakentamisessa. AVOIN DATA LISÄÄ TEHOKKUUTTA JA LÄPINÄKYVYYTTÄ Avoimella datalla tarkoitetaan yleensä julkishallinnon tuottamia tietovarantoja, jotka ovat julkisesti jaettavissa, maksuttomasti saatavilla ja koneiden ymmärtämässä muodossa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien tuottamia tilastoja, karttoja, päätöksentekoasiakirjoja jne. jaetaan Helsinki Region Infoshare -sivuston kautta. Sinne on neljän vuoden aikana kertynyt noin 1200 tietoaineistoa. Näitä aineistoja on hyödynnetty lukuisissa mobiilisovelluksissa, visualisoinneissa ja datajournalismissa sekä yritystoiminnassa. KUNNILLE JA KUNTALAISILLE KONKREETTISTA HYÖTYÄ Miksi kunnan sitten kannattaisi alati tiukentuvien säästöpaineiden keskellä panostaa omien tietovarantojen avaamiseen? Tärkeintä on nähdä datan avaaminen olemassa olevien resurssien tehokkaampana käyttönä. Miksi pantata jo kertaalleen tuotettua tietoa vain kunnan omaan käyttöön, kun tarjoamalla tieto vapaasti kaikkien saataville sitä käytetään monin verroin enemmän? Tiedon pohjalta voi kuka tahansa kehittää kuntalaisia hyödyttäviä mobiilisovelluksia ja jopa yritystoimintaa. Tiedon avoin saatavuus edistää avoimempaa hallintokulttuuria, jossa kuntalaisilla on tasapuoliset mahdollisuudet saada tietoa esimerkiksi kunnan päätöksenteosta ja rahankäytöstä. Avoin hallintokulttuuri on luottamuksen vahvistaja ja demokraattinen toimintatapa, joka tuo päätöksentekijöitä ja kansalaisia lähemmäksi toisiaan. MITÄ TARVITAAN DATAN AVAAMISEKSI 1. Tahtotila eli se, että datan avaamiseen suhtaudutaan kunnassa avoimesti ja myönteisesti. Loppu hoituu melkein itsestään, sillä Lounaispaikasta saa apua kaikissa käänteissä. 2. Yhteydenotto Lounaispaikkaan. Kartoitamme yhdessä kunnan tietovarannot ja katsomme, mitkä ovat soveltuvia avattavaksi. Voit aloittaa vaikka pienistä ja helpoista aineistoista, kuten esimerkiksi kirjastojen tai liikuntapalveluiden kävijämäärät. 3. Aineistot avoimeksi! Lounaispaikka tarjoaa julkaisukanavan ja tukipalvelut kaikille avoimille varsinaissuomalaisille tietoaineistoille. FAKTA: VARSINAIS-SUOMEN LIITON LOUNAISPAIKKA MUKANA KANSALLISESSA HANKKEESSA (WWW.6AIKA.FI) HANKKEESSA SYNTYY DATAKATALOGI OSAKSI VUONNA 2015 JULKAISTAVAA LOUNAIS-SUOMEN ALUETIETOPALVELUA (LOUNAISTIETO.FI) AVOINTA DATAA ON KERÄTTY TOISTAISEKSI OSOITTEESEEN OPENDATA.LOUNAISPAIKKA.FI HANKKEEN KESTO: VARSINAIS-SUOMEN LIITON BUDJETTI HANKKEESSA NOIN HANKKEEN JÄLKEEN TIETOJA YLLÄPIDETÄÄN VARSINAIS-SUOMEN LIITON KUNNILLE TARJOAMANA TIETOPALVELUNA Vuoden vaihteessa Varsinais-Suomen liitto sai organisaatioonsa uuden jäsenen. Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntija- ja palvelukeskus, jonka toiminnan tavoitteena on pienentää Varsinais-Suomen hiilijalanjälkeä. Organisaatiouudistus mahdollistaa tiiviin yhteistyön liiton asiantuntijoiden kanssa, ja monenlaisia yhteisprojekteja on jo suunnitteilla. Varsinais-Suomen liitossa Valonia on uusi, mutta alan toimijana jo täysi-ikäinen. Valonian edeltäjiä olivat Varsinais-Suomen energia- ja agendatoimistot, jotka syntyivät lähes parikymmentä vuotta sitten. Toimistot yhdistyivät Valonia-nimen alle vuonna Vuoden 2014 loppuun Valonian isäntäorganisaationa toimi Turun kaupunki. PALVELUT Valonia tarjoaa kunnille ja kuntalaisille sekä yrityksille ja muille toimijoille kestävän kehityksen palveluja. Palvelukeskus auttaa ekotehokkuuden ja ympäristövastuullisuuden parantamisessa sekä hiilijalanjäljen pienentämisessä. Pääteemoina ovat energia, kuluttaminen, liikkuminen, vesihuolto ja vesiensuojelu sekä ympäristökasvatus. Palveluiden perustana on tarvelähtöinen neuvonta. RAHOITUS JA HANKETOIMINTA Valonian toiminnan rahoitus koostuu kuntien osallistumismaksuista ja projektirahoituksesta sekä ostopalveluista. Suurena rahallisena resurssina ovat sekä kansalliset että EU-tason hankkeet, mutta toiminnan perusrahoittajina kunnat ovat Valonian tärkein kohderyhmä. Kuntien perusmaksuosuus mahdollistaa laajan hanketoiminnan, jonka avulla kuntia autetaan pääsemään kestävän kehityksen tavoitteisiinsa. Tänä vuonna hanketoiminnassa työskennellään aktiivisesti mm. vesiensuojelun ja kestävän liikkumisen parissa. Rahoitusta on saatu tähän mennessä virtavesien kunnostukseen, haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan ja joukkoliikenteen käytön edistämiseen sekä muihin viisaan liikkumisen toimenpiteiden toteutukseen. Muitakin hankkeita on vielä haussa tälle vuodelle. Lisäksi valmisteilla on kuntien hankintaosaajien valmennuskokonaisuus. TOIMINTAA OHJAA JOHTORYHMÄ Valonian strategista sekä ohjelmatason suunnittelua ohjaa ja tukee johtoryhmä. Sen jäsenet edustavat kuntia, yrityksiä, alueellisia organisaatioita sekä korkeakouluja. Valonian toimintaa ohjaa maakunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelma vuosille on nimeltään Ohjelma2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Siinä yhdistyvät valtion ja alueellisen tason keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet. SEURAA JA OSALLISTU Valonian toimintaa voit seurata nettisivuilla sekä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Nettisivut uusiutuvat toukokuun loppupuolella. Kerro meille, jos olet kiinnostunut avaamaan tietovarantoja tai hyödyntämään niitä! Avoimen datan verkoston tiedotuskanavia alueellamme: Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/opendatatku/ Twitter: https://twitter.com/lounaispaikka VALONIALAISTEN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄT TOUKOKUUSSA 2015 ENERGIA-ASIAT Anne Ahtiainen, Liisa Harjula JÄTEVEDET JA VESIENSUOJELU Jarkko Leka, Hanna Sarkki, Janne Tolonen KESTÄVÄ KULUTTAMINEN JA KUNTIEN HANKINNAT Jaana Itälä-Laine, Anni Eerola KESTÄVÄ LIIKKUMINEN Paula Väisänen, Mikko Koskinen, Marja Tommola, Liisa Harjula, Reetta Taponen YMPÄRISTÖKASVATUS Jaana Itälä-Laine, Susanna Auvinen VIESTINTÄ Reetta Taponen, Anni Eerola, Liisa Harjula YRITYKSET Anne Ahtiainen Isossa-Britanniassa verorahojen käyttöä voi tarkastella havainnollisesti. Wheredoesmymoneygo.org Eturivissä: Liisa Harjula, Jaana Itälä-Laine, Marja Tommola, Jarkko Leka. Takarivissä: Anni Eerola, Paula Väisänen, Mikko Koskinen, Janne Tolonen ja Reetta Taponen. Kuvasta puuttuvat Anne Ahtiainen, Hanna Sarkki ja Susanna Auvinen. 8 viiri viiri 9

6 JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM ANTTI VAALIKIVI EUROOPPA-PÄIVÄÄ VIETETTIIN UITTAMON PAVILJONGISSA Varsinais-Suomen liiton perinteistä Eurooppa-päivän vastaanottoa vietettiin juhlavissa merkeissä, koska tänä vuonna on kulunut 20 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Paikkana oli perinteinen, vastikään kunnostettu Uittamon paviljonki, josta monilla vieraista oli kauniita kesämuistoja. Paikalla oli noin 300 liiton henkilökunnan, kuntien, yhteistyöorganisaatioiden, luottamushenkilöiden sekä median edustajia. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva muistutti avauspuheessaan EU:n roolista rauhan rakentajana ja Suomen sekä Varsinais-Suomen tehtävästä rakentaa siltoja myös Venäjän suuntaan. Ministeri Pertti Paasio analysoi juhlapuheessaan Suomen taivalta EU:ssa. Eurooppasäätiö jakoi Eurooppa-palkinnot Pan-Eurooppa Instituutille ja Schuman-seuralle. Tämän jälkeen aurinkoista kevätiltaa jatkettiin ruokailun, yhdessä olon ja lavatanssin merkeissä. Musiikista vastasi tanssiyhtye Neliveto. Ministeri Pertti Paasio Eurooppa-palkitut Ossi Tuusvuori ja Kari Liuhto EUROPADAGEN FIRADES I UITTAMO PAVILJONG Egentliga Finlands förbunds traditionella Europadagsmottagning firades i år extra festligt, eftersom det gått 20 år sedan Finland blev medlem i Europeiska Unionen. Kvällen firades i den traditionella men nyrenoverade Uittamo paviljong, som flera av gästerna har fina sommarminnen från. På plats var ca 300 personer, från förbundets personal till företrädare för kommuner, förtroendevalda, samarbetsorganisationer och medier. Landskapsstyrelsens ordförande Ilkka Kanerva påminde i sitt öppningstal om EU:s roll som fredsbyggare samt om Finlands och Egentliga Finlands uppgift att bygga broar också till Ryssland. Minister Pertti Paasio höll festtalet, där han med sin långa erfarenhet analyserade Finlands år inom EU. Europastiftelsen delade ut Europa-priserna till Pan-Europa Institutet och Schuman -stiftelsen. Efter det fortsatte den soliga vårkvällen med mat, samvaro och dans till tonerna av bandet Neliveto. 10 viiri viiri 11

7 KIRSI STJERNBERG LINDA TALVE Varsinais-Suomi UUDET CB-HANKKEET PYÖRÄHTÄVÄT PIAN KÄYNTIIN VAJAA KOLMANNES ENSIMMÄISEN KIERROKSEN HANKEHAKEMUKSISTA LÄPI KOULULAISET OPPIVAT JA KESKUSTELIVAT EU:STA Eurooppa-päivää vietettiin jälleen ympäri Eurooppaa 9.5. eurooppalaisen yhteistyön ja rauhan kunniaksi. Tänä vuonna päivä oli Suomessa erityisen juhlava, sillä samalla juhlittiin Suomen 20-vuotista EU-jäsenyyttä. Piikkiön yhtenäiskoulu ja Europe Direct Varsinais-Suomi järjestivät Eurooppa-päivän aattona 8.5. koko koulupäivän mittaisen tapahtuman Piikkiön yhtenäiskoululla. Päivän pääosassa loistivat oppilaat itse, ohjelmassa nähtiin tanssiesityksiä ja pätkiä musiikkinäytelmästä Kolme iloista rosvoa. Ohjelmassa oli myös Ville Itälän (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen) esitys EU:n arvoista sekä Janina Anderssonin (Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja) puheenvuoro lapsen oikeuksista. Luokissa järjestetyissä työpajoissa oppilaat pääsivät kuuntelemaan ja kyselemään Kehitysyhteistyön eurooppalaiseen teemavuoteen liittyvistä teemoista Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme. Mohamed Sanousi Togosta kertoi kokemuksistaan pakolaisena, Maan ystävien pajoissa pohdittiin globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita ja Turun yliopiston fysiikanlaitoksen tiedekahvilassa Kyllä valolla on väliä! tutustuttiin valoon fysikaalisena ilmiönä. Iltapäivän EU-kyselytunnilla Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen EU-tutkijat Kimmo Elo ja Louis Clerc vastailivat oppilaiden EUaiheisiin kysymyksiin. Päivän lopuksi istutettiin koulun pihamaalle uusi Eurooppa-puu. Jälkeenpäin moni oppilas kertoi saaneensa tapahtumasta paljon uutta tietoa. Monin tavoin kansainvälisesti hyvin aktiivisen Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi piti tapahtumaa onnistuneena, mahdollisesti myös alkuna jokavuotiselle Eurooppa-päivän tapahtuman vietolle. Samalla hän toivoi tapahtuman järjestämisen toimivan esimerkkinä muille alueen kouluille. Central Baltic -ohjelma oli ensimmäisten Interreg-ohjelmien joukossa avatessaan ensimmäisen hakukierroksensa uudella ohjelmakaudella. Kiinnostus kansainvälistä hankerahoitusta kohtaan on ollut suurta, ja hakukierroksella jätettiin yhteensä 177 hankehakemusta uuden sähköisen järjestelmän kautta. Teemoista suosituimmaksi muodostui ympäristö, kun taas saavutettavuus ohjelman uutena teemana houkutti toistaiseksi vähemmän hakijoita. Hankkeiden arvioinnissa saatiin suuren kysynnän turvin valita hyvistä hakemuksista vain kaikkein parhaat. Moni hyväkin hanke sai kovan kilpailun tuoksinassa hylkäävän päätöksen. Osallistuvien jäsenmaiden edustajista koottu ohjauskomitea kokoontui huhtikuun puolivälissä valitsemaan rahoitettavat hankkeet. Uudessa CB-ohjelmassa hankkeet on jaettu pienhankkeisiin ja tavallisiin hankkeisiin, joista ensinmainituilla on yksivaiheinen hakuprosessi. Jätetyistä 41 pienhankehakemuksesta 7 (17 %) sai myönteisen päätöksen ja pääsee aloittamaan toteutuksen hankesuunnitelmansa mukaisesti lähikuukausien aikana. Tavallisia hankkeita tavoitteli 136 hakemusta, joista kaksivaiheisen hakuprosessin toiseen vaiheeseen valittiin 45 (33 %) hanketta. Nämä hakijat laativat täysimittaisen hankehakemuksen mennessä ja saavat ohjauskomitean lopullisen rahoituspäätöksen elokuun lopussa. Varsinaissuomalaiset organisaatiot ovat perinteisesti olleet aktiivisia hakijoita ja Interreg-hankkeiden toteuttajia. Hakemuksissa noin kolmasosa suomalaisista ja kymmenesosa kaikista partnereista oli Varsinais-Suomesta, mitä voidaan pitää hyvänä aktiivisuuden mittarina. Myös jatkoon päässeissä hankkeissa maakuntamme toimijat ovat hyvin edustettuina. Ohjelmahallinnossa odotetaan innokkaasti ensimmäisten pienhankkeiden ja konkreettisen rajat ylittävän yhteistyön käynnistymistä, mutta samaan aikaan katseet kohdistuvat myös seuraavaan hakukierrokseen, joka on auki uusille hankehakemuksille Kaikissa prioriteeteissa ja erityistavoitteissa on rahaa jäljellä ja erityisesti hankehakemuksia toivotaan saariston ja saarten alaohjelmaan. Lisätietoja Central Baltic -ohjelman ensimmäinen haku Hakemukset ja hyväksytyt hankkeet prioriteeteittain Hakemusten lkm % 43 % % 23 % Prioriteetti 1 Prioriteetti 2 Prioriteetti 3 Prioriteetti 4 Taloudellisen kilpailukyvyn vahvistaminen Yhteisten varojen kestävä käyttö 6 Saavutettavuuden parantaminen Osaava ja osallistava keskisen Itämeren alue Nelosluokkalaiset Aava (vas.) ja Sini kertoivat, että heidän koulussaan järjestetään paljon tapahtumia, mutta Eurooppa-päivää ei aikaisemmin oltu vietetty. Tytöille Euroopasta ja EU:sta tuli lähinnä mieleen mukavat muistot muissa Euroopan maissa matkustamisesta. Hakemukset Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus % 12 viiri viiri 13

8 JESSICA ÅLGARS-ÅKERHOLM ANTTI VAALIKIVI MAAKUNNAN MANSIKKAPAIKKA YLIOPPILASKYLÄ CARIBIA TUOMAANSILTA VARSINAIS-SUOMEN PUISTO MIKÄ PIKNIKPAIKKA! Tiesitkö, että Varsinais-Suomella on oma puisto loistavalla paikalla Aurajoen varressa, ylioppilaskylän kupeessa? Puistoa sivuavat kaupungin parhaat lenkkeily- ja kävelyreitit. Sinne on helppo kävellä tai pyöräillä Turun keskustasta. Puisto perustettiin vuonna 1979, kun silloinen Maakuntaliitto luovutti puiston Turun kaupungille 750-vuotislahjaksi. Puistoon istutettiin 57 tammea - yhtä monta kuin Varsinais-Suomessa oli silloin kuntia. Reunaan sijoitettiin muistokivi ja laatta, jossa mainitaan mm. lahjoittajakuntien nimet. Laatta, kivi ja monet tammista ovat edelleen jäljellä, mutta puisto kaipaa profiilin nostoa. Siksi Varsinais-Suomen liitto ryhtyy nyt tuumasta toimeen: Liiton väki haluaa kunnostaa puiston, jotta monet löytäisivät tämän loistavan piknik-paikan jokimaisemassa, komeiden tammien varjossa, koripallo- ja minigolfkenttien vieressä. Varsinais-Suomen puiston kunnostus alkaa torstaina iltapäivällä, kun Varsinais-Suomen liiton ja Turun yliopiston varsinaissuomalaisen osakunnan väki ryhtyvät talkootyöhön. Turun ylioppilaskyläsäätiö hoitaa tarjoilut. Turun kaupunki on nostanut puiston hoitoluokitusta mm. siten, että nurmikot leikataan jatkossa kuukausittain. Kaupunki tekee myös alustan kahdelle piknikpöytäryhmälle. Kalusteiden rahoitus yritetään hoitaa sponsorihengessä haluaako sinun kuntasi ostaa vaikka penkin ja saada nimensä laattaan? Tervetuloa piknikille Varsinais-Suomen omaan puistoon! EGENTLIGA FINLANDS PARK VILKET PICKNICKSTÄLLE! Visste du att Egentliga Finland har en egen park på ett ypperligt ställe vid Aura å, intill Studentbyn? Förbi parken leder stadens bästa promenad- och cykelleder och man kan lätt gå dit från Åbo centrum. Parken grundades år 1979 när dåvarande Landskapsförbundet donerade parken till Åbo stad i 750-årsgåva. Då planterades 57 ekar i parken lika många som antalet kommuner då i Egentliga Finland. I parken placerades en minnessten med en plakett, där bl.a. namnen på donator-kommunerna står. Plaketten, stenen och många av ekarna finns kvar i parken, men den behöver en profilhöjning. Därför tänker Egentliga Finland nu rusta upp parken! Vi vill att många människor hittar denna fina picknick-plats vid Aura å under ekarnas skugga, intill korgbolls- och minigolfplaner. Arbetet inleds med ett talko på eftermiddagen 21.5., också Egentliga Finlands nation vid Åbo universitet deltar och TYS står för trakteringen. Åbo stad har höjt parkens skötselgrad så att gräsmattorna nu klipps varje månad. Staden bygger också grunden för två picknick-bordsgrupper. Möblerna är tänkta att finansieras med sponsorer kanske din kommun vill köpa t.ex. en bänk och få sitt namn på en plakett? Välkommen på picknick till Egentliga Finlands egen park! 14 viiri viiri 15

9 VALTTERI VALLITTU LOUNA-JUKOLA ON 29,1 KILOMETRIÄ VENLOJEN VIESTI 4 OSUUTTA KUPPIA KAHVIA 85,8 KILOMETRIÄ JUKOLAN VIESTI 7 OSUUTTA 3 TELTTASAUNAA 1500 TALKOOLAISTA OSANOTTAJAA 2000 MAJOITUSTELTTAA 6000 HENKILÖAUTOA 150 BUSSIA 12 TUNTIA SUORAA TV- JA RADIOLÄHETYSTÄ RUOKA-ANNOSTA LOUNA-JUKOLA KOKOAA SUUNNISTAVAN MAAILMAN Suunnistuksen suurtapahtuma 67. Jukolan viesti ja 38. Venlojen viesti suunnistetaan Paimiossa Louna-Jukolan kilpailukeskusta on jo ryhdytty rakentamaan Turku Helsinkimoottoritien varteen ajoharjoitteluradan ja hiihtoputken ympäristöön. Järjestelyistä vastaavat yhteistyötahojen ja talkooväen tuella Paimion Rasti ja Turun Suunnistajat. Louna-Jukolan valmisteluja on tehty kiihtyvällä vauhdilla jo vuodesta 2008, jolloin järjestäjäseurat saivat tapahtuman järjestelyoikeudet Kaukametsäläiset ry:ltä. Järjestäjien visiona on toteuttaa maailman paras suunnistustapahtuma vuonna Järjestäjät tavoittelevat kaikkien aikojen suurinta suomalaista suunnistustapahtumaa, jossa osanottajia on yli sekä yleisöä useita kymmeniä tuhansia. - Louna-Jukolan tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppanien kanssa järjestää maailman suurin viestisuunnistustapahtuma, jossa järjestelyt onnistuvat erinomaisesti niin kilpailijoiden, katsojien, yhteistyökumppanien kuin muidenkin sidosryhmien näkökulmasta. Louna-Jukolassa Jokainen on voittaja, visioi kilpailunjohtaja Janne Virtanen. LIITTO ON TAPAHTUMASSA MUKANA Jukolan viestin brändi on vahva ja kilpailun tulevaisuus näyttää juuri nyt erityisen hyvältä. Louna-Jukola rikkoo osallistujaennätykset ja tulevat Jukolat varmasti panevat vielä paremmaksi. Suunnistuksella lajina näyttää olevan erinomainen tulevaisuus erityisesti Varsinais-Suomessa, jossa se on priorisoitu kärkilajien joukkoon. Se on yksi Turun seudun urheiluakatemian lajeista. Akatemia on noussut merkittäväksi suunnistuksen valmennuskeskukseksi, joka vetää huippuja seudulle. Varsinais-Suomi on tapahtumamaakunta. Louna-Jukola on erinomainen lisä tähän tarjontaan. Varsinais-Suomen liitto on Louna-Jukolan yhteistyökumppani, osuusisäntä. Kumppanuushengessä on tehty markkinointiyhteistyötä. - Liitolla on mm. esittelypiste kilpailukeskuksessa, jossa markkinoimme Varsinais-Suomen vahvuuksia saaristosta ja luonnosta jännittäviin tapahtumiin, kertoo viestintävastaava Jessica Ålgars- Åkerholm YLEISÖÄ MATKAILUAUTOA 200 TOIMITTAJAA / KUVAAJAA NELIÖMETRIÄ TAPAHTUMATELTTOJA BÄNDEJÄ JA METSÄKIRKKO Juhlalavalla esiintyy viikonlopun aikana kymmenkunta bändiä tai muuta esiintyjää. Partiolaiset toteuttavat laajan partiomaailman lapsille mallileireineen ja seikkailuratoineen. Metsäkirkko on perinteinen osa Jukolan viestiä. Nähtäväksi jää, vihitäänkö siellä pari tänä vuonna. Monilla Jukolan kävijöillä on perinne tehdä vuoden urheiluvarustehankinnat Jukolasta laajan ja edullisen tarjonnan takia. Louna-Jukola on siis paljon muutakin kuin suunnistustapahtuma. Louna-Jukolan onnistuneet järjestelyt tarvitsevat noin henkilön talkooapua eri aloilta. Toimitsijana oleminen ei edellytä suunnistustaustaa. Tule näkemään ja kokemaan kuuluisa Jukolan tunnelma osanottajana, talkoolaisena tai katsojana! ORIENTERARNA MÖTS I LOUNA-JUKOLA Den 67. Jukolakavlen ordnas i Pemar. Tävlingen, som getts namnet Louna-Jukola, har förberetts sedan år 2008 och målet är att arrangera världens bästa orienteringsevenemang år Arrangörerna Paimion Rasti och Turun Suunnistajat eftersträvar det största finländska orienteringsevenemanget någonsin, med över deltagare och tiotals tusen övriga besökare. - Vi vill ordna världens största orienterings-budkavle, där arrangemangen löper utmärkt både för de tävlande, publiken, samarbetspartners och övriga intressegrupper, säger tävlingsledaren Janne Virtanen. Louna-Jukola passar utmärkt i Egentliga Finland, känt för sina mångsidiga publikevenemang. Egentliga Finlands förbund är en av tävlingens samarbetspartners. - Landskapsförbundet är på plats och marknadsför Egentliga Finland som ett fräscht, havsnära, naturskönt och händelserikt landskap, säger kommunikationsansvariga Jessica Ålgars- Åkerholm. 300 BAJAMAJAA 90 SUIHKUA 25 KILOMETRIÄ LAUTAA RUUVIA 16 viiri viiri 17

10 MAAKUNTANEUVOS JUHO SAVON MUOTOKUVASSA NÄKYY LUONTO JA KEHITTÄMINEN Varsinais-Suomen liiton edellisen maakuntajohtajan, maakuntaneuvos Juho Savon muotokuva paljastettiin Varsinais-Suomen liitossa. Muotokuvan on maalannut turkulainen kuvataiteilija Kaari (Hilkka) Könönen. Könönen tunnetaan abstrakteista maalauksistaan, joita on useiden museoiden ja mm. Suomen valtion taidekokoelmissa. Lisäksi Könönen on tehnyt paljon muotokuvia tunnetuista henkilöistä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Juho Savolle ansionimen Maakuntaneuvos, ansiokkaasta työstä maakunnan hyväksi jopa 40 vuoden ajan. Juho Savo jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa. Kaari Könönen halusi tehdä muotokuvasta ulkoilman raikkaan, koska Savo on luontoihminen. - Sinisen värin korostamisella toin kuvaan taivaan, ilman ja veden. Ylöspäin aukeava viivastomuoto, sininen jokien kartasto, peilaa nousua, ajatusten virtaamista, asioiden edistämistä. Samalla viivaston voi kokea kulkureitteinä, alueiden rajauksina ja linjauksina. Liitokset muodostavat verkoston, yhteistyön verkoston. Könösen mukaan maalauksen viivaston voi nähdä myös puuna. Elämänpuuksikin sitä voisi kutsua. Oikealla alakulmassa on sininen suorakaide. Sen värillä taiteilija viittaa Varsinais-Suomen oleelliseen elementtiin, mereen ja täsmällisellä muodolla konkretiaan, Varsinais-Suomen liiton hallinnolliseen tehtäväkontekstiin. Muotokuva ripustetaan Varsinais-Suomen liiton ja maakuntahallituksen kokoushuone Tammeen. GRAFFITIN INNOITTAMIA MAALAUKSIA AULAGALLERIASSA Matti Kuusilehdon graffitin innoittamaa taidetta voi nähdä asti Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa. Näyttely esittelee otteita turkulaisen Kuusilehdon työskentelystä viimeisen kolmen vuoden ajalta ja keskittyy sekatekniikalla tehtyihin maalauksiin. Kuusilehdon taulut nojaavat vahvasti hänen taustaansa graffitimaalarina. Tekniikat, tyylillinen ilmaisu, hetkelliset spontaanit prosessit sekä suora ilmaisu ovat siirtyneet seiniltä kankaalle. Kuusilehto työskentelee sosiaalialalla lasten ja nuorten parissa. Taiteen tekeminen toimii hyvänä vastapainona työelämälle sekä lapsiperheen arjelle. Taiteen tekemisessä Kuusilehdolla on tavoitteena maalata ja tehdä asioita oikealla hetkellä, haastaa itseään sekä löytää henkilökohtaista kehitystä oman tekemisen kautta. Matti Kuusilehdon näyttely "Ote" on avoinna Aulagalleriassa (Ratapihankatu 36, Turku) asti arkisin klo Lisätietoja: Matti Kuusilehto p , GRAFFITI-INSPIRERADE MÅLNINGAR I AULAGALLERIET Åbobon Matti Kuusilehtos målningar i blandteknik visas i Egentliga Finlands förbunds Aulagalleri. Utställningen visar målningar gjorda de tre senaste åren. Kuusilehtos tavlor vilar starkt på hans förflutna som graffitimåkare. Tekniken, stilen, de spontana processerna och det direkta uttrycket har förflyttats från väggar till tyg. Matti Kuusilehto arbetar i socialbranschen med barn och unga. Att skapa konst är en bra motvikt till arbetet och småbarnslivet. Kuusilehto vill måla och göra saker när det känns rätt för honom själv, utmana sig själv och hitta personlig utveckling genom att skapa. VARSINAIS-SUOMEN PARHAAT KUVAT PALKITAAN VIRKISTY VILLIINNY VAPAUDU Näillä sanoilla markkinoidaan Varsinais- Suomea Louna-Jukolassa ja ne ovat myös Varsinais-Suomen liiton tulevan valokuvakilpailun teemasanat. Kuvakilpailua markkinoidaan myös Louna-Jukolassa liiton ständillä. Kuvakilpailuun voi lähettää Varsinais- Suomessa otetun valokuvan, joka sopii tämän teeman alle. Kuva voi olla urbaani tai luonnonläheinen, hauska tai melankolinen, se voi kuvata maisemaa, tapahtumaa tai jännittävää paikkaa minä vuodenaikana tahansa. Kuvakilpailu on avoinna Tietoa kilpailusta löytää mm. liiton verkkosivuilta ja kilpailun aikana kuvasatoa voi ihailla Flickr -palvelun kautta. Kuvakilpailun pääpalkintona on Suunto urheilukello. Muita palkintoja ovat Fjällräven reppu, riippumatto sekä eväsrasiat retkeilyyn. Kuusi parasta kuvaa palkitaan. Varsinais-Suomen liitto ja Lounaispaikka järjestävät kilpailun yhdessä ja viiden hengen raati valitsee voittajakuvat. Liitto ja Lounaispaikka voivat jälkeenpäin hyödyntää valokuvia maakunnan markkinoinnissa. JOS OTIT HYVÄN KUVAN OSALLISTU KILPAILUUN! Valokuvakilpailun löydät sosiaalisessa mediassa hashtagillä #VIRKISTY JONI HÄMÄLÄINEN KEHITTÄÄ MIP -PALVELUA Projektisuunnittelija Joni Hämäläinen kehittää Varsinais-Suomen liitossa uutta MIP-palvelua maakuntamuseolle yhdessä museon väen kanssa. Työtehtäviin kuuluu myös nykyisen MIP-palvelun ylläpito sekä Lounaispaikan palvelinympäristön ja kehitysprosessien suunnittelu. Koulutukseltaan Hämäläinen on ohjelmistosuunnittelija ja tämän parissa hän on työskennellyt n. 15 vuotta. Toimenkuva on muuttunut ohjelmistosuunnittelijasta tiimin vastuuhenkilöksi. Sivutoimisen yrityksen pyörittäminen työn ohella kuuluu arkeen. - Asun Turun keskustassa avopuolisoni kanssa. Harrastuksiin kuuluu matkustelu sekä talvisin lumilautailu ja vapaalasku. Osa vapaa-ajasta kuluu myös vanhan hippivolkkarin parissa, jolla ajellaan kesän hellepäivinä. ARTTU KOSKINEN SELVITTÄÄ UUSIOMAA-AINEKSIA Arttu Koskinen on 26-vuotias viime jouluna valmistunut ympäristösuunnittelija. - Turkulaistuin vuonna 2010 ammattikorkeakoulussa alkaneiden opintojen myötä. Alun perin olen kotoisin radanvarren Toijalasta, hän kertoo. Varsinais-Suomen liitossa Arttu Koskinen aloitti vuoden kestävän työsopimuksen toukokuun alussa. Hänen ehtävänsä liitossa koskevat pääasiassa ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvää selvitystä. - Vapaa-ajallani soitan pianoa, luen ja keksin tekosyitä liikuntaharrastusten väliin jättämiselle. Löydät minut maankäytön suunnittelusiiven nurkkahuoneesta 112, tervetuloa juttusille! 18 viiri viiri 19

11

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ AINO-MARJA KONTIO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liiton viestintä tavoitteet ja toteutus

Varsinais-Suomen liiton viestintä tavoitteet ja toteutus Varsinais-Suomen liiton viestintä tavoitteet ja toteutus JOHDANTO Varsinais-Suomen liitto on aluekehitysviranomainen ja kuntayhtymä, johon kuuluu maakunnan 27 kuntaa. Liitto on asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Viranomainen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013

Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta. Faris Alsuhail 15.10.2013 Aineistojen avoimuus alueellisesta näkökulmasta Faris Alsuhail 15.10.2013 Lounaispaikka? (paikkatietokeskus.lounaispaikka.fi) Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus Kokoaa yhteen lounaisen Suomen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR 1 (6) PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Saaristorastit Tilaisuuden nimi Tillställningens namn 11.125s Painatuspalvelut 2 (6) Pelastuslaissa (3792011) on vaatimus

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä.

Tiivis yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä on tämän muistion lopussa liitteenä. LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA MARKKINOINTISUUNNITTELU - TYÖRYHMÄ Aika: Tiistai 25.8.2015 klo 16.00 17.00 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnä: Jarmo Rasi pj Sanna Vuolle jäsen Olavi Suominen jäsen

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Agenda Kampanjan eteneminen ja tulokset kesän toimista Paikallisen markkinoinnin ja vies7nnän ak7voin7 Kampanja aikajana Tavoitteet, strateginen viesti, visuaalisuus, mediasuunnitelma

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Keski-Suomi ennakoi.

Keski-Suomi ennakoi. Keski-Suomi ennakoi. Ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista, koska tulevaisuus on aina avoin ja myös arvaamaton. Tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella tarkkaan, mutta voimme luoda erilaisia vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot