Pääkirjoitus. Suomen suosituimmat asut ulkoiluun. TREEKANTTI Porin Navigaatioseuran vuosijulkaisu.

Transkriptio

1 Treekantti 2013

2 sisältö 2013 Pääkirjoitus 5 Kommodorin mietteet 6 Sihteerin väylä 7 Toimintakertomus vuodelta Toimintasuunnitelma vuodelle Katsastusasiaa 14 Uudet laivurit 17 Saaristomerenkulkuopin tutkinto 20 Vastaukset saaristotenttiin 21 Kuvia kauden tapahtumista 27 Aurian purjehdus kesällä Merimaikka 37 Saarileiri 38 Aikuisten purjehduskurssi 41 Tynnyrikarissa tavataan 41 Kalastelua Gummandouran vesialueilla 42 Gummandouran osakaskunta 43 Majamestarin juttu 44 Päivänavigointi kilpailu 46 Tynnyrikarin järjestyssäännöt 48 Yhteystiedot 56 Veneluettelo 58 Jäsentarvikkeet 59 Ajankohtaista 60 Taskumuistio 61 3

3 Suomen suosituimmat asut ulkoiluun Pääkirjoitus Vuoden 2013 Treekantti on julkaistu. Ehkä joku jo huomasikin että painopaikkaa vaihdettiin tänä vuonna. Teimme ensimmäistä kertaa yhteistyötä Brand ID:n kanssa ja katsotaan jatkuuko tämä yhteistyö tulevinakin vuosina. Suuret kiitokset kaikille lehteä tekemässä olleille. Muistathan että Treekantti palvelee koko veneilykauden ajan ja löydät sieltä aina seuran yhteystiedot ja tapahtumakalenterin. Ja jollei koko lehteä jaksa kantaa mukanaan voi lehden takaosasta leikata taskumuistion vaikka lompakkoon talteen. Mukavia lukuhetkiä Treekantin parissa! Treekantin päätoimittaja: Tiia Niemi TREEKANTTI Porin Navigaatioseuran vuosijulkaisu Vastaava päätoimittaja: Tiia Niemi Aineisto: Etukannen kuva: Marjo Koski Laivurikuvat: Reijo Wallin ja Vesa Hakanpää Taitto ja paino: Riitta Matomäki/Brand ID Oy Painosmäärä: kpl ISSN: Pori 4 5 Itäkeskuksenkaari 4

4 Kommodorin mietteet Sihteerin VÄYLÄ Teksti: TIIA Niemi Kuva: Toni Niemi Uusi veneilykausi häämöttää jo horisontissa. Talviaika on taas opiskeltu uutta muun muassa navigointikursseilla ja kevään tullen pääsevät myös käytännöntaidot koetukselle. Kursseillamme on edelleen riittänyt hyvin osallistujia ja toivotaan että navigointitaidot jaksavat kiinnostaa ja innostaa ihmisiä lähtemään kursseillemme jatkossakin. Viime kesänä meidän perheen veneilyt keskittyivät enemmän soutamiseen kuin moottoriveneilyyn. Olin myös lasteni kanssa purjehtimassa Ihanalla mikä jäi varsinkin 2 vuotiaan mieleen. Tytär osaa jo odottaa veneilyä ja muistaa tapahtumia viime kesästä joten toivotaan että tulevana kesänä ehdimme koko perhe viettää aikaa veden äärellä ja onnistumme tartuttamaan kipinän veneilystä myös poikaamme. Nyt on hyvä hetki varustautua veneilykesään myös meriteiden sääntöjen kertauksella. Kaivakaa siis se saaristokirja kaapista ja muistelkaa säännöt läpi, jotta olemme taas hieman viisaampia veneillessämme. Meriteiden sääntöihin on myös tullut viime vuosina aika paljon muutoksia, joten jos saaristokirjasi ei ole viimeistä painosta niin nimenomaan sääntöosioon on tullut paljon muutoksia. Päivitettyjä tietoja voi hakea internetistä tai uusimmasta saaristokirjasta. Yhteinen sammuttimien vuosihuolto päivä maaliskuussa järjestetään toista kertaa. Viime vuodesta jäi hyvät kokemukset ja Treekantin postitustalkoot ovat nyt toista kertaa samana päivänä. Näin on saatu suhteellisen helposti lisäkäsiä postitukseen. Toimintasuunnitelmassa on uutena kohtana seuran oma aikuisten purjehduskurssi. Kurssi on yhden lauantaipäivän mittainen kesäkuun 15. päivänä ja tarkoitettu seuramme jäsenille. Kurssin mainos löytyy toisaalta tästä lehdestä, mutta jos on kiinnostusta lähteä kokeilemaan purjehdusta niin mukaan vaan. Mitään aikaisempaa kokemusta ei siis tarvita, mutta kipparinpätevyyttäkään ei tällä lyhytkurssilla ehdi oppia. Tavataan kursseille ja muissa seuran tapahtumissa. Hyvää veneilykautta 2013, Tiia Niemi Jäsenmaksut Tänäkin vuonna olet saanut jäsenpostituksen yhteydessä jäsenmaksulaskun, jolla jäsenmaksu 28 tulee suorittaa. Kun maksat laskusi, muista ilmoittaa laskun alaosassa oleva viitenumerosi. Liittymismaksu Liittymismaksu seuran ulkopuoliselta laivurikurssin suorittaneelta on 60, liittymismaksua ei peritä silloin, kun henkilö liittyy seuraan oman seuransa laivurikurssin suorittamalla. Säilyttääkseen jäsenyytensä, tulee jäsenen maksaa jäsenmaksunsa vuosittain. Osoitteenmuutokset Koska jäsenmaksun yhteydessä ei voi ilmoittaa osoitteenmuutoksista, tulee jäsenen itse huolehtia muutosilmoituksesta, mieluiten kirjallisesti jäsensihteerille: Marjo Koski, Lotskerintie Pori, tai jasensihteeri@porinnavigaatioseura.fi. Näin turvaamme häiriöttömän tiedonkulun jatkossakin. Merimaikka Seuran jäsenen on mahdollisuus saada koulutusvenettä käyttöönsä. Käytön edellytyksenä on osallistuminen koulutuspurjehdukseen (n. 4 tuntia kestävä kurssi), jonka tarkoituksena on perehdyttää kuljettamaan ko. venettä. Jos aiot osallistua koulutuspurjehdukseen ks. toimintasuunnitelma. Merimaikan vuokrausasioissa ota yhteyttä venemestariin. Muista, lisäksi, että osallistumalla talkoisiin saat alennusta käyttömaksusta. Tynnyrikari Seuran tukikohta on jäsenten käytössä. Majan avaimia on saatavana 30 hintaan merkkipisteestä (VENEPORI). Avain on henkilökohtainen, eikä sitä siis voi luovuttaa toiselle henkilölle. Luopuessaan seuran jäsenyydestä tulee jäsenen luovuttaa avain takaisin. Tynnyrikarin sähkömaksut 3 /vrk tai 30 koko kausi joka maksetaan kauden alussa seuran tilille. Diplomien jako Diplomien jaosta ilmoitetaan diplominsaajille henkilökohtaisesti. Mikäli et voi saapua diplomia noutamaan, on se myöhemmin mahdollista saada seuran merkkipisteestä (VENEPORI). Jäsen: ostaessasi seuratarvikkeita Veneporista, käytä käteistä maksutapaa. 6 7

5 8 9

6 PORI MIKKOLA Teljänkatu 10, Pori, Puh: ma-pe la Kodin terra Pori Tikkulantie 4, Pori AMMATTINA RENKAAT Paanakedonkatu Pori (02) Palvelemme ma-pe 7 21 la 7 18 su VENEIDEN LASKUT JA NOSTOT TRAKTORITRAILERILLA A. KUNTSI puh , Myös pesut ylös nostettaessa 10 11

7 Toimintakertomus vuodelta 2012 Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Porin Navigaatioseura ry. edistää ja kehittää Suomen Navigaatioliiton jäsenyhdistyksenä harrastajaveneilijöiden navigointitaitoa sekä hyvää veneilykulttuuria. Porin Navigaatioseuran hallituksessa oli v kommodori Tiia Niemi, varakommodori Hannu Grönholm, sihteeri Antti-Jussi Neva, rahastonhoitaja Kaija Virtanen sekä jäsenet Vesa Hakanpää, Simo Valli, Ari-Pekka Koski, Reijo Wallin ja Vesa Virtanen. Vuosi 2012 oli seuran 46. toimintavuosi. Seuran jäsenmäärä vuoden 2012 lopussa oli noin 400. Kokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin maaliskuussa Porin Nuorisotalolla. Syyskokous pidettiin Satakunnan yhteisökeskuksessa marraskuussa. Kokouksessa jaettiin vuoden kippari, navigaattori, vene sekä päivänavigointikilpailun palkinnot. Seuran hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden aikana. Jäsentilaisuudet Vuoden 2012 aikana järjestettiin jäsenille erilaisia tilaisuuksia. Navigointikilpailut käytiin maalla ja merellä. Yhteispurjehdus kesäkuussa suuntautui Ouraan. Virkistys- ja talkootoimintaa oli seuran majalla Tynnyrikarissa pitkin kesää. Perinteinen nuorisoleiri kesäkuussa keräsi saareen toistakymmentä veneilystä innostunutta lasta ja nuorta. Koulutus Seura koulutti kymmeniä uusia meriteiden säännöistä kiinnostuneita saaristo- ja rannikkolaivureita. Keväällä pidettiin saaristo- ja rannikkolaivurikurssit Porin seudun kansalaisopistolla, opettajana Simo Valli (saaristo ja rannikko) ja Antti-Jussi Neva (saaristo). Syksyllä pidettiin saaristolaivurikurssit Porin seudun kansalaisopistolla, opettajana Simo Valli ja Antti-Jussi Neva. Käytännön veneilyyn perehdyttiin kesäkuussa Merimaikalla. xx.01. Merenkulun kurssit: saaristo- ja rannikkokurssit alkavat, avomerikurssi jatkuu Retki Helsingin venenäyttelyyn Opettajaseminaari, Sipoossa Liittokokous, Sipoossa Sääntömääräinen kevätkokous Sammuttimien vuosihuolto Valtakunnallinen karttanavigointikilpailu Merenkulun tentit: saaristo, rannikko ja avomeri Diplomien jako ja kerhoilta, Lipunnosto, matkakilpailu alkaa Talkoot Tynnyrikarissa, kesäkauden avajaiset Päiväkilpailu Reposaarella, kaikki apuvälineet sallittuja Venetsialaiset sekä lauluilta Tynnyrikarissa xx.09. Laivurikurssit alkavat: saaristo, rannikko Diplomien jako Yönavigointikilpailu, Pori Tampere Syystalkoot ja illanvietto Lipunlasku Tynnyrikarissa klo 12.00, matkakilpailu päättyy xx.09 Päivänavigointikilpailu Tampere - Pori Sääntömääräinen syyskokous xx.11. Karttanavigointikilpailu: SM-karsinta ja seuran kilpailu Julkaisutoiminta Seura julkaisi keväällä 2012 Treekantti vuosijulkaisun, joka lähetettiin kaikille jäsenille. Seuran toiminnasta tiedotettiin Satakunnan Kansan yhdistyspalstalla. Ajankohtaiset tiedot löytyvät seuran internetsivuilta. Tiedotteet saa halutessaan omaan sähköpostiosoitteeseen. Muu toiminta Katsastettuja veneitä oli 47 kpl, katsastajina Hannu Grönholm, Vesa Hakanpää, Marjo Koski sekä Juha Koskinen. Helmikuussa järjestettiin retki Helsingin venemessuille. Mukaan lähti linjaautollinen veneilystä innostuneita. Päiväkilpailuun osallistui kolme venekuntaa. Yökilpailua ei tänä vuonna järjestetty. Vuoden veneeksi valittiin Merimaikka, vuoden kippariksi Mauno Vuorinen ja vuoden navigaattoriksi Tiia Niemi Katsastuspäivä Tynnyrikarissa Katsastusilta I Reposaaressa klo Koulutusajo klo 18- n Katsastuspäivä Merikarvialla Katsastusilta II Reposaaressa klo Navigointi-ilta Reposaaressa, klo Retkipäivä ja yhteispurjehdus Aikuisten purjehduskurssi Juhannus Tynnyrikarissa Nuorisoleiri Tynnyrikarissa Gummandooran alueen veneseurojen yhteistapaaminen Pikkujoulut Laivuritentti: saaristo, rannikko * * * Järjestetään virkistystoimintaa purjehduskauden ulkopuolella * * * Osallistutaan seuraotteluun Tampereen Navigaatioseuraa vastaan * * * Julkaistaan seuran lehti Treekantti * * * Osallistutaan Porin seudun veneilyjärjestöjen yhteistoimintaan * * * Käytännön veneilytaitoja opetetaan veneretkien yhteydessä ja koulutusajoissa ja nuorisoleirillä * * * Ollaan yhteistyössä muiden paikallisten veneily-yhdistysten kanssa * * * Ex cursioita 12 13

8 teksti: Hannu Grönholm kuva: Reijo Wallin Katsastusasiaa Tätä kirjoitettaessa on sydäntalvi ja kesään monta kuukautta, mutta kyllä se sieltä tulee. Katsastustoimintaan on tullut muutoksia eli allekirjoittanut jää pois ja Reijo Wallin tulee tilalleni. Katsastuslupaa minulla ei enää ole, mutta autan kyllä asioissa jos vain voin. Laitoin tuohon alle Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton sivuilta kaikille luettavissa olevaa tietoa. Venerekisteristä näkyy kaikkien peruskatsastusvuosi, joten sovitellaan katsastukset vaikka arki-illoiksi niin ei mene keväiset kunnostusviikonloput katsastuksien merkeissä. Muutokset tiedoissa suoraan myös Reijolle niin, tulevat liittoon ilmoitetuiksi. Peruskatsastus eli runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, tai kun vene katsastetaan ensimmäisen kerran seuran venerekisteriin tai onnettomuuden jälkeen. Peruskatsastus tehdään maissa ja tarvittaessa jatketaan vedessä. Jos ostat veneen muualta, ota selvää paikkakunnan katsastajasta ja pyydä häntä katsomaan vaikka vain runko, niin on helpompi katsastaa loput omassa seurassa. Kaikki Navigaatio- ja Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton katsastajat voivat katsastaa ristiin. Vuosikatsastus tehdään vedessä katsastuspäivänä. Muista ottaa tarvittavat paperit mukaan katsastukseen! Katsastajien yhteystiedot saat Treekantista ja nettisivulta. Hyvää veneilykesää toivottaa Hannu Grönholm Katsastajat Reijo, Marjo, Juha ja Vesa PS. Sammuttimien yhteistarkistuspäivä on aina maalis-huhtikuun vaihteessa jolloin Treekantti on ilmestynyt, seuraa seuran nettisivuja niin sieltä löytyy tietoa tapahtumasta. Itserakennettu, alle 5-vuotias vene tai saunalautta tarvitsee myytäessä paperit Trafi muistuttaa, että jos alle 5 vuotta vanhan, itserakennetun veneen tai saunalautan haluaa myydä, täytyy sillä olla CE-merkki ja tarvittavat dokumentit Tiedote. Julkaistu: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin suorittaman valvonnan yhteydessä on viime aikoina havaittu sekä vesillä että myynnissä olevan paljon itserakennettuja veneitä ja saunalauttoja. Trafi muistuttaakin, että jos alle 5 vuotta vanhan, itserakennetun veneen tai saunalautan haluaa myydä, täytyy sillä olla CE-merkki ja tarvittavat dokumentit. Käytetyn veneen ostajan kannattaakin tarkistaa, että veneen paperit ovat kunnossa. Itserakennettujen veneiden ja saunalauttojen tulee täyttää huvivenedirektiivin vaatimukset, jos niiden käyttöönotosta on myyntihetkellä kulunut alle 5 vuotta. Niissä tulee siis olla asianmukaisesti kiinnitetty CE-merkintä ja niiden mukana tulee olla huvivenedirektiivin mukaiset dokumentit, eli käyttäjän käsikirja ja vaatimustenmukaisuuden vakuutus, molemmat suomeksi ja ruotsiksi. Jos itserakennettua venettä tai saunalauttaa ei myydä, ei virallista dokumentaatiota tarvita. Dokumetit eivät myöskään ole myyntitilanteessa välttämättömiä silloin, kun vene tai lautta on ollut omassa käytössä vähintään 5 vuotta. Veneen rakentaja voi laatia paperit itse. Veneen rakentaja voi useissa tapauksissa itse tehdä vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin ja laatia tarvittavat dokumentit. Veneestä on huvivenedirektiivin mukaan laadittava tekninen dokumentaatio, joka sisältää veneen piirustukset, laskelmat ja tarkastusten ja testien tulokset. Jos veneen valmistaja ei pysty tai halua tehdä tätä itse, hän voi käyttää avustajaa, jolla on riittävä tietämys asiasta. Arviointi voidaan teettää myös osittain tai kokonaan huvivenedirektiivin mukaisella ilmoitetulla laitoksella. Veneen oltava turvallinen oli virallisia dokumentteja tai ei. Vaikka venettä tai lauttaa ei tarvitsisi CE-merkitä, tulee sen kuitenkin täyttää vesikulkuneuvoja koskevat yleiset vaatimukset. Vesiliikennelaissa ja -asetuksessa on säädöksiä, jotka koskevat sekä vesillä liikkujaa että vesikulkuneuvojen rakennetta, varusteita, kuntoa ja käyttöä. Trafin suorittaman valvonnan yhteydessä on havaittu saunalauttoja ja veneitä, jotka eivät täytä näitä yleisiä vaatimuksia ja ovat siten vaaraksi käyttäjilleen, muille vesillä liikkujille tai ympäristölle. Trafin velvollisuus valvontaviranomaisena on estää tällaisten vesikulkuneuvojen käyttö. Osa veneistä ja saunalautoista myös rekisteröitävä. Lautta tai vene on myös merkittävä vesikulkuneuvorekisteriin, jos sen moottoriteho on vähintään 15 kw (yli 20 hv) tai jos siinä on moottori tai purje ja rungon pituus on vähintään 5,5 metriä. Lisätietoja huviveneiden CE-merkinnästä ja varusteista sekä veneilystä yleensä Vesillä kulkemiseen tarkoitetut saunalautat ja veneet joita käytetään vapaa-ajan viettoon tai urheiluun ovat huviveneitä, joita koskevia säännöksiä löytyy huvivenedirektiivistä, huvivenelaista (621/2005) ja huviveneasetuksesta (748/2005). Vesikulkuneuvoista yleensä säädellään vesiliikennelaissa (463/1996) ja vesiliikenneasetuksessa (124/1997). Lisätietoja: ylitarkastaja Juhani Pappila, puh , juhani.pappila(at)trafi.fi Sammutusvarustus Virallisesti uusi käsisammutin hyväksytään vuoden ajan valmistusajankohdasta, joka on stanssattu sammuttimeen. Katsastuksessa sammuttimessa tulee olla sillä hetkellä voimassa oleva merkintä. Käsisammuttimen huoltoleima ei siis tarvitse kattaa koko veneilykautta. Sammuttimen huollattaminen ennen huoltoajankohdan umpeutumista on veneenomistajan vastuulla. Katsastaja merkitsee huomautussarakkeeseen merkinnän sammuttimen huollattamisesta jos kelpoisuus raukeaa veneilykauden kuluessa (touko lokakuun aikana), mutta se ei ole katsastuspuute. Kokemuksen mukaan on järkevää ja helppoa antaa tarkastaa sammuttimet ennen veneen katsastusta esim. satamassa järjestetyissä tilaisuuksissa. Näin ei tarvitse huolehtia tarkastuksen ajan ylittymisestä kesken veneilykautta eikä huonomuististenkaan riski sakon saamisesta kasva.tä 976/2006) Hätämerkinantovälineet Aiemman vaatimuksen (joka on edelleen suositeltavampi) asemesta kelpaa myös 4 punasoihtua: 3-luokka: 2 kpl punaisia laskuvarjoraketteja ja 2 kpl punasoihtuja (suositus) tai 4 punasoihtua vaatimusten kohdalla. Pyroteknisten välineiden merkinnästä ja säilytyksestä Veneturvallisuus ja Teknisen toiminnon tietoon on tullut, että joissain pyroteknisissä välineissä ei ole merkitty valmistuspäivämäärää (manufactu

9 ring date) vaan pelkästään kelpoisuusajan päättyminen (expiration date) ja valmistuserän numero (lot number). Tällaisessa tapauksessa sovelletaan katsastuksessa hyväksytyksi ajaksi valmistajan ilmoittamaa kelpoisuusvuotta + 3 vuotta. Veneenomistajalle on syytä korostaa, että valmistaja vastaa toimintakunnosta ainoastaan pyrossa olevaan kelpoisuusaikaan asti. Tästä eteenpäin omistaja aina ottaa vastuun pyron kelpoisuudesta itselleen. Raketit pitää säilyttää pystyasennossa, jotta niiden lentorata olisi suora. Pulverimainen ajopanos saattaa muutoin paakkuuntua toiseen kylkeen ja lentorata muuttuu arvaamattomaksi. Ellei (pienes-tä) veneestä kerta kaikkiaan löydy paikkaa, missä ne voidaan järkevästi säilyttää pystyssä, on niitä käänneltävä usea kerta kesässä. Raketteja ei saa koputella. Joissain raketeissa on kiinteä ajopanos mikä saattaa murtua, ja vaikuttaa raketin lentorataan. Venetikkaat Toistaiseksi on veneessä oltava kiinteästi asennetut, ylösnostettavat tai taitettavat tikkaat jotka mahdollistavat veteen joutuneen henkilön nousun veneeseen joko perästä tai laidalta. Ylösnostettavat tai taitettavat tikkaat on veteen joutuneen voitava vetää alas. Juuri nyt veneeseen nousujärjestelyn vaatimukset ovat viranomaisten käsittelyssä ja asiasta kuullaan lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä tikasta ei standardin mukaan ole pakko asentaa niin että se olisi aina otettavissa käyttöön vedestä ilman apua niin tärkeätä kuin se olisi. Ennen viranomaisten työn valmistumista on hyvä kiinnittää veneenomistajan huomio seuraavaan: Ellei tikasta tai muuta nousujärjestelyä voi saada käyttöön yksin vedestä käsin, on omistajan käsikirjassa oltava maininta siitä, että venettä yksin käytettäessä nousujärjestely (tikas tms.) on asennettava käyttövalmiiksi, oltiin sitten liikkeellä tai satamassa. Tästä on oltava lisäksi tarra ohjailupaikan läheisyydessä. Jos tikas tai muu järjestely voidaan ottaa käyttöön (muiden veneessä olevien ei siis tarvitse asentaa tai laskea tai vapauttaa tikasta) yksin vedestä, ei mitään erillistä mainintoja tarvita. Omatekoiset LED-kulkuvalot Trafi on ottanut kantaa kulkuvaloihin sellaisen tapauksen perusteella, jossa hehkulampulle tarkoi-tettuun lyhtyyn (kalusteeseen) on sovitettu LED-valo. Vaihdettaessa aluksen kulkuvalon polttimoa on syytä huomioida se tosiasia, että valmistaja on hyväksyttänyt kulkuvalon käytettäväksi määrätyn kokoisissa aluksissa, tietyn tyyppisenä kulkuva-lona ja tietynlaisen polttimon kanssa. Tällä hyväksynnällä taataan se, että kulkuvalo täyttää Meri-teiden säännöissä (COLREGS 1972) kulkuvalon näkyvyydelle ja valosektorille asetetut vaatimukset. Jos veneilijällä on aikomus vaihtaa aluksen kulkuvalon polttimo normaalista kulkuvalopoltti-mosta LED-kulkuvalopolttimoon, on LED-polttimon soveltuvuus kyseiseen kulkuvaloon selvitettävä esim. kulkuvalon maahantuojalta tai jälleenmyyjältä. LED-valoa käytettäessä tulee ottaa huomioon myös valolle asetettu maksimi paloaika. Siis jos asiattomasti on vaihdettu hehkulankapolttimo LEDiksi, kulkuvalo on laiton. Mikäli tällainen tulee katsastuksessa vastaan, se tulee hylätä. Katsastusmaksut 2013 katsastusmaksut luokissa 1,2, 3, ja 4 runkokatsastus 35 alustodistus 6 tilauskatsastus 35 vuosikatsastus 20 kirjaamismaksu 15 ulkopuoliset (muut seurat) 20 Katsastuspäivät Katsastuspäivä Tynnyrikarissa, klo Katsastusilta I Reposaaressa klo Katsastusilta II Merikarvialla aika sovittava Katsastusilta III Reposaaressa klo Saaristo Pori ja Ulvila (Simo Valli) Hämäläinen Jari Havia Virpi Ruohonen Kirsi Grönman Matti Järri Petri Virolainen Henri Aaltonen Raimo Huotilainen Simo Uudet LAIVURIT Rinko Lasse Ruohonen Janne Sundelin Kari Kankaro Jari Kangas Mikko Penttilä Markku Huotilainen Kirsti Suomela Sanna Kotomäki Keijo Kiuru Seppo Vuorenmaa Sami Kiuru Päivi von Schöneman Terhi Välimäki Nina Dahlberg Kim Saaristo Pori (Antti-Jussi Neva) Nokelainen Mika Pirttimäki Tommi Nieminen Jorma Soininen Jaakko Velhonoja Jouko Nummela Anne Pirttimäki Jari Karlsson Olli Maarala Juho-Otto Riihikoski Kyösti Vuorinen Jenny Haapatie Mikko 16 17

10 Uudet LAIVURIT Saaristo Kankaanpää (Tiia Niemi) Saaristo Pori ja Ulvila (Simo Valli) Ehto Jukka Mäkelä Tuomas Antila Krista Salomäki Reijo Nordling Janica Jaatinen Juha Naukkarinen Mariann Laaksonen Kalervo Nyman Janne Halme Roosa Mäkelä Markus Sjöroos Anne Kangasperko Pekka Isoviiki Heli Rannikko Pori (Simo Valli) Saaristo Pori (Antti-Jussi Neva) Tiira Jari Nokelainen Mika Grönman Matti Rinko Lasse Nurmela Carita Soininen Jaakko Holmberg Jere Kangasmaa Tuomas Järri Petri Petäsnoro Esko Rintala Ari Kekki Jorma Karlsson Olli Kaarto Toni Kokko Lauri Riihiaho Anssi Kekki Hermanni Illman Peter Lähteenmäki Janne Yhteensä seura koulutti uusia saaristolaivureita 55 ja rannikkolaivureita

11 Saaristomerenkulkuopin tutkinto Ennen kuin aloitat, lue tämä johdanto! Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä. Veneen varustukseen kuuluu pääkompassin (jonka eksymätaulukko ohessa) lisäksi myös kiinteä varakompassi. Tehtävissä merikartan mukainen eranto on 7 I. Tehtävät ovat toisistaan irrallisia ja ne voidaan täten ratkaista halutussa järjestyksessä. 1. Kello olet paikassa 63 55,40 P ,50 I. Tästä paikasta ajat KS 053 4M 5,5 solmun nopeudella. Mitkä ovat tulopaikan koordinaatit milloin olet perillä? 2. a) Päätät tarkistaa varakompassin eksymän. Ajat tarkasti niin, että Norrbådanin tunnusmajakka ja Norruddin merimajakka ovat linjassa suoraan edessäsi. Varakompassi näyttää 216. Mikä on varakompassin eksymä ajetulle suunnalle? b) Oikealla sivulla näet aluksen, joka näyttää viereistä merkkikuviota. Mitä alus on tekemässä ja oletko väistämisvelvollinen? 3. a) Olet Norrbådanin tunnusmajakan luoteispuolella. Tarkistaaksesi tarkan sijaintisi suunnit käsisuuntimakompassilla Norrbådanin tunnusmajakan kompassisuuntimassa 099 ja Norruddin merimajakan kompassisuuntimassa 163. Mikä on sijaintisi suuntimishetkellä? 4. Saavut 4,5m väylän pohjoispäähän. Lähdet ajamaan kyseistä väylää pitkin etelään päin. Kello on oikeanpuoleinen keulakulma 069 Norrbådanin tunnusmajakkaan. a) Mitkä ovat koordinaattisi? b) Milloin olet 4,5m ja 3,0m väylien risteyksessä nopeutesi ollessa 5 solmua? 5. 4,5 m ja 3,0 m väylien risteyksestä päätät mennä kahville Kaksosten pohjoiskärkeen (63 54,5 P ,45 I). Piirrä tutkintokarttaan suunniteltu reittisi ja merkitse ne linjat, turvarajat ja käännöspisteet, joita käytät hyväksesi päästäksesi turvallisesti perille. 6. a) Olet 5,2 m väylällä ja Laitakarin sektoriloisto on suoraan sivulla vasemmalla. Nollaat lokilukemasi ja ajat väylää pitkin siihen asti, kun Viiran merimajakka on suoraan sivulla vasemmalla. Nyt loki näyttää matkaksi 3,9M. Mikä on lokin korjauskerroin? b) Alus näyttää viereistä merkkikuviota. Minkälaisesta aluksesta on kyse? c) Alus antaa viisi lyhyttä äänimerkkiä.. Mistä on kyse? 7. a) Milloin alusta pidetään ohittavana aluksena? b) Miten yhteentörmäämisen vaara voidaan todeta meriteiden sääntöjen mukaan? c) Kaksi purjealusta, joilla on tuuli samalta puolelta, lähestyy toisiaan niin, että yhteentörmäämisen vaara on olemassa. Kumpi väistää? 8. Mitä tarkoittavat seuraavat merkkikuviot? a) b) c) 9. Merkitse rastilla oikea vaihtoehto: a) Moottorialus väistää ohittavaa purjealusta. b) Suomalaisen merikartan otsikkotiedoissa ilmoitettu mittakaava pätee koko merikartan alueella c) 16-vuotias saa kuljettaa rekisteröityä moottorivenettä 10. a) Voidaanko vesiliikennejuopumustuomio antaa aluksen kuljettajalle, vaikka veren alkoholipitoisuus ei ylittäisikään lain sallimaa rajaa? b) Mikä alus ei saa estää meriteiden sääntöjen mukaan sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä? c) Mitä meriteiden säännöt säätävät sen aluksen toimenpiteistä, joka ei ole väistämisvelvollinen? Vastaukset saaristotenttiin Opettaja Simo Valli Ei niitä helpompia tenttejä, laskut osattiin, mutta merenkulun sääntöjä arvailtiin. Kysymykset tuntuivat olevan isompien alusten kippareille. Tehtävien kieliasusta ei nyt tullut yhtään kyselyjä. Minun oppilaistani puolet oli erinomaisia eli väh. 27 p, ei yhtään kiitettävää ja loput hyviä alle 21p eli aika outo jakauma, tosin omia oppilaita Ulvilassa oli vähän. Tenttiin tuli yhteensä 22 oppilasta ja 2 reputti. 1. Perillä n. klo Helppo ja selvä tehtävä tuleville laivureille 2. a. eks=-5, b. kalastusalus, kyllä väistän. Helpoin tehtävä saada 3p, mutta jokunen taas sekosi eksymän etumerkissä. 3. Lat 63 56,1 P, Lon 25 45,0 I Yllätti, helpoin laskutehtävä tenttijöille, eniten täysiä pisteitä. 4. a. Lat P, Lon I b. Klo Suurin yllätys! Tietoa tarvittiin ja laskettavaakin piisasi, puolet sai tehtävästä täydet pisteet. Kiitoksia! 5. Maisematehtävä?? Kahvireissu ei oikein onnistunut, ei yhtään täyttä kolmosta? Tehtävässä oli oikein alleviivattu merkitse linjat, turvarajat ja käännöspisteet ja niitä linjojakin olisi ollut ja samaa loppureittiä on menty kotitehtävissä, jotain positiivistakin oli kukaan ei saanut 0 pistettä. 6. a. Lokikorjaus 0,89 b. yli 200m pitkä hinaus meneillään, c. en ymmärrä mitä aiotte Kaikki saivat pisteitä, vähän täysiä

12 7. a. Perävalon sektorissa lähestyvä alus, joka on päättänyt ohittaa edessä olevan aluksen. b. Vastaantulevan voi helposti todeta, mutta ne leikkaavat suunnat, jos ks tai keulakulma toiseen alukseen ei muutu voi yhteentörmäys olla edessä. c. Se joka on tuulen puolella väistää. Jo oli vaikea, yksi sai täydet 3 pistettä. 8. a. Alus ankkurissa. b. Lossi ja ohjailukyvytön alus. c. Alus karilla. Yllättävän helppo toisille, nollakin oli. a. väärin, b. väärin, c. oikein, ehtojakin on! Helpohko tehtävä. 9. a. Lyhyesti voidaan--- sää, tilanne, aluksenne, aluksen koko vaikuttaa ja jos kyky ko tehtävään aluksessa on huonontunut. b. Pituudeltaan alle 20 m alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua joka voi navigoida vain väylässä. Alus joka harjoittaa kalastusta ei saa estää sellaisen aluksen kulkua joka ei voi poiketa väylästä c. On, mikäli mahdollista, pidettävä nopeutensa ja suuntansa. Mikäli se alus joka on väistämisvelvollinen ei ryhdy toimenpiteisiin, on toinen alus velvollinen väistämään. Täysiä pisteitä tuli tästäkin 1 kpl. Kangaskauppa Nuikkinen Oy Kaikki kankaat kotiin ja veneeseen. Myös paloturvalliset. Paljon meriaiheisia. Antinkatu 28, Pori puh avoinna ma-ke , to-pe suljettu, la Juhannuksesta elokuun loppuun suljettu

13 Talouden tyrskyihin kokonaisratkaisut meiltä katso lisää op.fi Sopimussiivoukset Erikoissiivoukset Kotitaloudesta Teollisuuteen Varpuskuja 9, PORI , fax Lisäaineettomat! Käsinleivotut Satakuntalaiset Kakot! Junttakakko Kaurajuntta Ohraska Ruiskakko Yhdessä hyvä tulee. huoltaa autoja ja ihmisiä TEBOIL YYTERI Mäntyluodontie 1470, puh. (02)

14 Kuvakollaasi kauden tapahtumista VARATTU Näkymä saaresta pohjoispuolen laitureille kesäviikonloppuna. Hallitus matkalla Tynnyrikarin katselmukseen Merimaikalla. Saku ja Kaija purjehdusharjoituksissa

15 Veneseurojen yhteistapaaminen Tynnyrikarissa. Kuvelossa Zeesteri (parkissa Porilaisittain). Kevättalkoiden taukohetki mökissä. Komea juhannuskokko Tapaninmyrskyn tuhoista Saaren yksinoikeutettu trubaduuri Jukka Westervik. Vessan saa uuden katon. Reijo ja Jouko laiturin kunnostustöissä

16 Koulutuspurjehdus Tynnyrikariin. Kevättalkoiden muurahaiskolonna majamestarin johdolla. Rosvopaistimontun avaus oli jännittävä hetki. Tuomas kukkulan kuninkaana. Rakennustöitä sähkön ja laiturin parissa.... ja porukalla työt hoituvat rivakasti

17 Aurian purjehdus Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle kesällä 2012 Kerron tässä jutussa matkani osasta, jonka purjehdin yksin ja toteutin haaveeni etsiä luonnonsatamia Pohjois-Ahvenanmaan saaristosta. Innoittajana matkalle oli Tuulen Armoilla kirjan hieno kerronta. Otin tavaksi kirjoittaa joka päivä pienen tekstin blogiin, jonka voisin sitten lukea talvella kun oikein haluaa fiilistellä tulevaa purjehduskautta. teksti: Jarkko Mäkivaara kuvat: Jarkko Mäkivaara Matka johti Isokarin majakalta Getavuorelle sivuten Selkämeren uloimpia luotoja, joissa aikoinaan on ollut kalastajayhteisöjä ja näin myös sopivia luonnonsatamia H-veneen 1.35cm syväykselle. Merkittyjä väyliä tällä välillä ei ollut joten tukeuduin navigointiin kartan ja syvyyskäyrien mukaan. VÄSTERHOLMEN Tästä se matka vasta alkaa. Uudestakaupungista kohti Isokaria, taas kryssien kuinkas muuten. Matkalla näin punaisen laivan joka oli ankkurissa odottamassa vuoroaan satamaan. Isokarin eteläpuolelta jatkoin kohti Helsingskäriä ja tästä kohti etelää kapeita rännejä pitkin Svenskärörenin syvännettä Västerhamnen koilliskulmaan. Tuuli oli puuskainen etelätuuli, tämä aiheutti hieman hankaluutta rantautumisessa. Ajattelin mennä ensin ihan pohjoiskärkeen, mutta siellä tuntui meren maininki. Niin palasin tuohon kaakkoiskulmaan josta löytyikin valmiit kalliokiinnikkeet. Ohuella narulla heitin kalliokiilan toiselle rannalle ja vedin köyden sen avulla, näin sain veneen molemmista päistä kiinni pohjois-eteläsuunnassa. Suhteellisen suojaisa satamapaikka etelä ja länsi tuulilta. Västerholmen on metsäinen kalliosaari. Korkeammalta kohtaa on hienot näkymät selkämerelle. Muutama kalamaja näkyy, yhdessä lienee mökkeilijöitä. Aamulla kävin saarikierroksen ja näin valkohäntäpeuran. Visertäjää on jos jonkinmoista, välillä linnut äityvät kirkumaan kun jokin haukka tai kotka liihottelee yli. Hieno paikka

18 HAMNBÅDAN Lähtö sujui mukavasti. Kevyt tuuli ja aallokko pientä, seilit ylös ja kohti lounasta. Pitkin Globbetin selkää. Keli oli kyllä todella kevyttä, vene kulki 2-3 solmua. Kunnes sitten tuuli enteili kääntymistä ja tuli aivan pläkä. En ajatellut tällä matkalla paljoa moottoria käyttää, joten bensaa ei nyt niin paljoa tullut otettua mukaan. No tuollaisella muutaman solmun nopeudella kulutuskin on vain litran luokkaa. Moottoroin pari tuntia ja seilit vetivät taas, tuuli oli kääntynyt. Hamnbådan on jälleen saari uloimpana ennen selkämerta. Kiersin Västerlägretin ja lähestyin etelästä saarta. Helppo lähestyminen, koska jälleen apuna olivat 30m syvänteet joita pitkin oli hyvä ajella. Rantauduin Hamnbådanin pohjoisreunalle, joka on itse asiassa sisälahti. Suojainen, syvärantainen ranta, jossa oli kalliotappeja. Pohjoispuolella olevan saaren ranta oli taasen loiva ja kivinen. Saaressa oli myös kahden kalaveneen seurue, laittamassa illallista. He auttoivat rantautumisessa. Kävin tutustumassa, puhuivat ruotsia mutta osasivat myös englantia joten yhteinen kieli syntyi. Olivat Fisköstä ja tulleet kalastamaan silakkaa, toiset olivat heidän vieraanaan Tukholmasta, lomailemassa. Fisköläisten mies oli syntynyt mökissä, joka oli kunnostettu. Paikalla oli kaksi muutakin harmaata mökkiä, josta toista kunnostettiin saunaksi. Tein iltapalaa ja kuvailin maisemia. Fisköläisten mies tuli tervehtimään ja kertoi saaneensa vain yhden ahvenen. Se oli sellainen kunnon jöllikkä, tarjosi ainokaistaan minulle, kieltäydyin kiitellen kovasti. Yö oli rauhallinen, muut nukkuivat mökissä. Aamulla oli aika lähteä ja päätin antaa kiitokseksi rantautumisesta plättitaikinapussin. MYRSKYLUOTO (VÄDERSKÄR) Sitten olikin Pohjois-Ahvenanmaan pääkohde vuorossa. Myrskyluoto joka tunnetaan vuonna 1976 filmatusta elokuvasta saarella. Lähestyin sitä kiertäen Rödskärsin. Takaa tuli kolmen moottoriveneen ryhmä joka paineli suoraan itäpuolella olevaan sisälahteen. Jäin itse ulkopuolelle suun viereen ja laskin ankkurin perästä. Suht syvä ranta ja suojassa luodetuulelta joka oli kevyt. Sää on lämmin ja poutainen. Saarikierroksella näin rantavajan, kolmen ison mökin kylän jotka ovat ruohikon keskellä. Piti palata veneelle hakemaan saappaat ja tuulipuvun, paikka kun vilisee käärmeitä ja punkkeja. Ruohikkoa pitkin olivat muutkin menneet, siellä kulki tallattu polku. Näin myös todella ison lukin joka kökötti keskellä verkkoaan, odottaessaan ruokapalaa. Eipä saanut minua, kiersin verkon Hikinen kävely tuulipuvussa palkittiin kun nousin kallioita pitkin kylästä pohjoiseen ja näin saaren korkeimman kohdan. Siellä oli kyhättynä kummeli jonka päältä otin panoraamakuvan. Palattuani satamalahdelle näin että olivat pumppaamassa kumivenettä ja ulkoiluttamassa koiria. Päätin jatkaa matkaa. LÄNSMANSGRUND Jatkoin vielä lyhyen 10 mailin legin Länsmansgrundin luonnonsuojelualueelle. Matkalla minut ohitti toinen H-vene ajaen moottorilla. Täällä alkoi ensimmäisen kerran korkeuserot näkyä ja satama oli jylhien punaisten kallioiden suojassa, saaren itäpuolella. Kalliotappeja löytyi mökin vierestä, kiinnityin niihin ja peräankkuriin. Mökki oli vapaasti käytössä oleva autiotupa, kaminalla ja kerrossängyllä varustettuna. Tuli mieleen että tänne saisi hienon geokätkön, olin jo sellaisen tekemistä miettimässä kunnes tulin toisiin ajatuksiin. Mitäs sellaista nyt lähteä värkkäämään kun lomalla ollaan Aamulla kävi kolmen avoveneen seurue, keittelin teetä ja ennen kuin olin teet ehtinyt juomaan, he jo nostelivat ankkuria. Oli varmaan kiire jonnekin. SÄGGÖ ÖN Länsmangrundilta parin tunnin purjehdus länteen ja olin Säggö ön:n saarella. Rantauduin pohjoispuolella olevaan vuonon perälle, suojaan koillistuulelta. Kallioseinämät estivät kännykän kuulumisen, joten kävin ylhäällä kalliolla antamassa positiopäivityksen. Opettelin tekemään sipulikeittoa tuoreista raaka-aineista, tämä onkin kolmas gurmee ruoka jonka nyt osaan. Rosvopaistin ja Chateaubriandin (purkkihernekeitto) lisäksi. Päikkärit ja sitten saarikierrokselle, olin kuullut että paikalla on venäläisten graniitista muuraama linnake, jonka ruotsalaiset ovat tuhonneet mustalla ruudilla, ettei sitten jäisi tykkejä sojottelemaan svea mamman suunnalle. Kävelin läpi metsän sisälahden puolelle. Punkkipelon lietsomana lähdin tarpomaan. Tuulihousut visusti neopreenisaappaiden sisälle sullottuna ja kaikki liepeet tiukalla. Sisälahdella oli kaksi ruotsalaisten purjevenettä ja yksi moottorivene. Moottoriveneilijät olivat Kotkasta ja opastivat tien linnakkeelle, matkaa oli hyvinkin kolmisen kilometriä. Mutta menin kuitenkin ja paikan löysin. Ruotsalaisperhe oli myös tullut katsomaan raunioita ja rupateltiin hetken. Ja talar inte svenska, but I ll speak english ja homma toimi. Olivat tulleet suoraan Tukholman eteläpuolelta yhdellä legillä ja olivat olleet jo kolme päivää, pitivät paikasta ja sen pohjoispuolella olevista useamman kilometrin graniittikallioista, jota vesi on syönyt tasaiseksi tuhansia vuosia. Hienoja veistoksia olivat

19 TEKSTI: TIIA NIEMI, KUVA: MARJO KOSKI Aamulla kun tein lähtöä huomasin windexin (vimpeli joka maston päässä näyttää tuulen suunnan) jämähtäneen, hämähäkki oli kutonut sen lukkoon. Ei auta kun odottaa että sade rankka vie hämähäkin. HAVSVIDDEN Bensaa oli tankin pohjalla 5cm, joten päätin mennä hakemaan sitä. Satamapaikka piti varata soittamalla etukäteen, paikalla on vähän venepaikkoja. Olin kuullut että Havsvidden on uusi paikka ihan Ahvenanmaan pohjoiskärjessä. Sitä ei vielä ollut merikartassakaan. Niinpä lähdin etsimään sitä Google mapsin perusteella ja se näytti olevan itäisemmän Djupvikenin lähellä. Purjeh- din perille saakka, ohi selvästi alueen hotellirakennuksien. Eipä löytynyt täältä joten seilit alas ja moottorilla länteen päin. Sitten niemen takaa löytyikin keltaiset kärkikolmio liikennemerkit joiden viitottamana laituri löytyi. Satama oli hieno, tosin bensaa ei löytynyt koska laitteisto oli rikki. Sauna, uima-allas, poreallas, komeat maisemat ja ravinteli löytyi. Satamamaksu 30 eli hintava. Mutta on tämä luxusta monen luonnonsataman jälkeen. Ruotsalaiset tutut ovat tulleet myös, iloinen juttujenvaihto jatkui. Laituri oli täynnä ja huomasin muutaman veneen mutisevan etukäteen varauksesta. Yksi pariskunta lähtikin pois koska eivät saaneet paikkaa. Merimaikka Seuran vene Merimaikka on kesäkaudella jäsenistön vuokrattavissa retkiveneilyyn. Edellytys on osallistuminen koulutuspurjehdukseen sekä riittävä kokemus ja taito tämän veneen käsittelyssä. Varauksen tehnyt on sitoutunut ottamaan veneen käyttöönsä määräpäivänä. Jos tulee peruutuksia, hänen tulee siitä huolimatta maksaa vuokransa varausajalta. KÄYTTÖMAKSU on heinäkuussa 26 euroa ja muina aikoina 21 euroa alkavalta vuorokaudelta. Seuran talkoisiin osallistuneet laivurit saavat käyttömaksusta 50 % alennuksen. Yksi vuorokausialennus/talkookerta. KULUT: Moottoripolttoaine korvataan tankkaamalla vene ennen kotisatamaan kiinnittymistä. Muut, kuten lämmitys- ja keittiöpolttoaineet, puhdistusaineet, wc- ja talouspaperit ym. käyttötarvikkeet voidaan korvata rahalla tai jättämällä vastaava määrä veneeseen. VHF-PUHELUT yleiseen puhelinverkkoon. KORVAUSMAKSU mahdollisesta vahingosta: Vuokraajan on vastattava kaikesta vahingosta, mikä ei mene vakuutuksen piiriin. Kirjoittakaa tarkka erittely maksun muodostumisesta tositteeseen. MERIMAIKKA on veneilypiireissä yleisesti tunnettu koulutusvene. Siksi veneen käyttäjällä on erityisen suuri vastuu hyvän merimiestavan ja veneilysääntöjen noudattamisesta. Pidä vene siistinä ja tavarat järjestyksessä niin matkan aikana kuin jättäessäsi sen Reposaaren kotilaituriin. Näin toimien meillä kaikilla on antoisammat veneretket. Katso myös seuran nettisivuilta kohdat Merimaikka ja Koulutus. Veneen luovutuksen ja laskutuksen hoitaa toistaiseksi hallitus. Lisää juttua löytyy blogistani: Venemestarin paikka on auki, kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä hallituksen jäseniin

20 Saarileiri Tynnyrikarissa teksti: Reijo Wallin kuvat: leiriläiset Vuoden odottelun jälkeen pääsivät innokkaat nuoret veneilijä lupaukset jälleen saarileirille Tynnyrikariin. Vaikka koko kesänä ei sitä kunnon kesää ilmojen puolesta tullutkaan, niin Saarileiriä saimme kuitenkin viettää hyvän sään aikana ja sehän meille passasi. Leiri aloitettiin perinteisesti torstaina Reposaaresta veneiden lastauksella ja venematkalla Tynnyrikariin, tällä kerralla mentiin kolmella veneellä; Merimaikka, Sipi II ja Kaisla Tuulia. Leiri aloitettiin lipun nostolla, jonka jälkeen purettiin varusteet veneistä ja alkio leirin pystytys. Teltat nousivat tottuneilta leiriläisiltä ripeästi, pojille kolme pikkutelttaa ja tytöille puolijoukkueteltta, keittiössä Kaija oli jo kerinnyt loihtimaan välipalaa ja sehän kelpasi majoittumisen lomassa. Tekemistä riitti koko loppupäiväksi; oli leirihuivin tekoa, saunomista, syömistä, uimista, makkaran paistoa, iltasatua, seikkailupolkua ja vaikka mitä ennen nukkumaan menoa. Seuraavana aamuna aamutoimien ja aamupalan jälkeen lähdettiin veneretkelle, retkipäivä kun oli. Tällä kertaa retki suuntautui Kalloon jonne lähdettiin Timon ja Vesan veneillä. Kallossa menimme ensin tutustumaan Porin VTS-keskukseen jonka jälkeen pääsimme merivartioston aluksilla; PV267 ja AV222 pienelle koeajolle, sellaiseen kyytiin ei usein pääse ja kaikki, varsinkin pojat, tykkäsivät kun aallonmurtajan jälkeen aluksen kippari löi kahvat eteen. Ennen paluuta Tynnyrikariin menimme rantakalliolle syömään itse valmistettua pääkalloa eli perinteistä leirin retkimuonaa. Syömisen jälkeen halukkaat saivat vielä mennä uimaan kallon uimarannalle. Tynnyrikarissa kerittiin hiukan 38 39