Verkostoitunut liiketoiminta taloussosiologian näkökulmasta: Osa 3. Teollisuuden kunnossapidon ulkoistamisen mahdottomat odotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkostoitunut liiketoiminta taloussosiologian näkökulmasta: Osa 3. Teollisuuden kunnossapidon ulkoistamisen mahdottomat odotukset"

Transkriptio

1 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO ISSN-L ISSN Julkaisu- ja käyttöoikeudet: erkostoitunut liiketoiminta taloussosiologian näkökulmasta: Osa 3 Teollisuuden kunnossapidon ulkoistamisen mahdottomat odotukset Taina Lehtiö TIIISTELMÄ Tämä artikkeli on kolmas ja viimeinen osa artikkelisarjaa, joka tarkastelee länsimaisen liiketoiminnan verkostoitumiskehitystä kriittisestä taloussosiologisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa tarkastellaan erityisesti teollisuuden kunnossapidon ulkoistamista ja siihen kohdistettuja ylisuuria odotuksia. Tarkastelua tehdään suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. Lisäksi artikkelin lopussa tuodaan esille johtopäätökset, jotka liittyvät koko artikkelisarjan aihekokonaisuuteen. Artikkeli on laadittu Turun yliopiston Taloussosiologian oppiaineen alueella elokuussa 2012 julkaistun esseen pohjalta. AAINSANAT Teollisuus, erkostot, Ulkoistaminen, erkostoituminen Taina Lehtiö on valmistunut diplomi-insinööriksi v ja suorittanut Turun yliopistossa taloussosiologian ja Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa työpsykologian ja johtamisen jatko-opintoja vuodesta 2002 lähtien. Tainan asiantuntija-alueena ovat organisaatioiden ja verkostojen toiminnan tarkastelu sosiaalisen systeemin näkökulmasta. Taina on toiminut 25 vuoden kuluessa sekä usean eri alan yrityksissä että tiedelaitoksissa. Taina on kehittänyt organisaatioiden toiminnan tutkimus- ja mallinnusmenettelyjä ja käyttänyt niitä useissa yrityskohteissa. Taina on tällä hetkellä ariantin toimitusjohtaja.

2 Teollisuuden kunnossapidon ulkoistamisen mahdottomat odotukset Johdanto Teollisuudessa kunnossapidon toimintojen ulkoistamiskehitys on alkanut Suomessa 1990-luvulla. Suurin aktiivisuus laajojen kunnossapitokokonaisuuksien ulkoistamiseen on kokemukseni mukaan jo jonkin verran laantunut 2010 luvun aikana. Samaan aikaan myös toiminnan sisäistämiset takaisin teollisuusyrityksen omalle vastuulle ovat lisääntyneet. Sen sijaan kehityksen suunta on näyttänyt sille, että laitevalmistajien ja muiden kunnossapitotoimialan toimijoiden, tietyille teknologian erikoistumisalueille keskittyneiden, palvelukokonaisuuksien tarjonta ja myös hyödyntäminen ovat lisääntyneet ja lisääntymässä. Teollisuudessa tapahtuvaa ulkoistamisen kautta muodostuvaa uudenlaista verkostoitumista on tarkasteltu vähemmän sosiologisesta näkökulmasta. Ulkoistamista on tutkittu eniten liiketaloustieteen eri tutkimusalojen alueella. Silloin on tyypillistä, että yrityksiä ja liiketoimintaa tarkastellaan rationaalisen ihmiskäsityksen ( homo economicus ) painotuksin ja usein johtamisen tai rahatalouden näkökulmista. Tarkastelussa vähemmälle huomiolle jäävät pääsääntöisesti yritysten ja siellä toimivien ihmisten käytännön toiminta dynaamisessa ja sosiaalisessa merkityksessään. Tässä artikkelissa tuon esille näkökohtia, jotka osoittavat osaltaan ulkoistamiseen, yritysten väliseen yhteistoimintarakenteeseen ja verkostoihin liittyvien keskenään ristiriitaisten ja epärealististen odotusten ja vaatimusten ongelmia. Eli tavoitteena on tuoda esille esimerkkejä siitä, miksi ulkoistaminen ei ole tuonut teollisuuden kunnossapidossa monelle yritykselle odotettua tulosta. Esimerkkejä tarkastellaan mm. ihmiskäsitysten erojen kautta; rationaalisen resurssinäkemyksen valossa; yritystason tavoitteiden ja verkostojen tarpeen näkökulmista; ja vielä laskennan, teknologian ja organisaation ominaisuuksien näkökulmista. Rationaalinen ihmiskäsitys ja palveluliiketoiminta Rationaalinen ihmiskäsitys, jossa henkilöstö toimii systemaattisesti ja toiminta on järjestelmällistä, on teollisuusyrityksissä ja sen johdolla vallitseva organisaation tarkastelutapa (mm. Swedberg, 2003:92). Käsitystapa on tullut esille omissa tutkimuksissani lukuisia kertoja. Myös ariantti

3 julkisuudessa esitetyt johdon puheet kuvastavat hyvin käsityksiä siitä, että yrityksissä johto päättää ja organisaatio ryhtyy toimimaan. Esimerkiksi vuonna 2010 keskustelin erään teollisuuskonsernin palveluja tarjoavan alayrityksen toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtaja totesi minulle: Meillä on konseptit kunnossa ja kansiot löytyvät joka yksiköstä, joten kentällä asiat ovat kunnossa. Eli kärjistetysti sanottuna toimitusjohtaja oletti, että toiminta sujuu ja toteutuu käytännössä suunnitelmien mukaan, koska palvelukonseptit on yrityksen ylätasolla laadittu dokumenteiksi ja toimitettu mappiversioina yrityksen paikallisyksiköihin. Ulkoistus on muutoksena sekä luovuttavalle että vastaanottavalle organisaatiolle suuri. Tutkimusten mukaan ulkoistusten epäonnistumiseen vaikuttavat taustalla toimialaan katsomatta samansuuntaiset organisaatioon liittyvät tekijät, kuten organisaatiokulttuurin huomiotta jättäminen, organisaation jäsenten heikko osallistuminen muutosprojektiin, johdon heikko sitoutuminen ja käytännön toimintamallien puute. (mm. Ackerman, 1996; Khalfan, 2003; Lehtiö ja Nopanen, 2009, Lehtiö, KPLOG ja BeSel työpaperit, ) Organisaation toimintaa ja sen muutosta rajaavat ja ohjaavat hitaasti muuttuvat ja ihmisiin sidoksissa olevat rakenteet, kuten organisaation kulttuuri, luonne ja identiteetti. Edellä mainitut käsitteet rajataan kirjallisuudessa vaihtelevasti. Pääsääntöisesti kulttuurilla tarkoitetaan organisaatiossa sisäistettyjä arvoja ja normeja, ja käsityksiä yrityksen tarpeesta ja tavoitteesta. Organisaation luonne on vähemmän kirjallisuudessa viitattu käsite, mutta se kuvastaa organisaatiolle ominaista tapaa reagoida vaihtuvissa tilanteissa Organisaation identiteetti puolestaan tarkoittaa sisäistettyä käsitystä siitä, keitä me yrityksenä olemme. (mm. Swedberg, 2003:218-22; Sztompka, 1991:59; White, 1992:41-43; Keränen, 2010:20-31.) Esimerkiksi Keräsen (2010) tutkimus on osoittanut, että teollisuusorganisaatiossa, jonka perustehtävä on ollut vuosikymmeniä energian tuottaminen turvallisesti ja vakaasti, on organisaation kulttuuriin sitoutunut tärkeänä arvona operatiivisen tehokkuuden tavoittelu. Lisäksi organisaation identiteetti perustuu teknillisen erinomaisuuden varaan. Ja vielä organisaatiossa vallitsee varovaisuuden (prudence) luonteenpiirre, jonka seurauksena organisaation paikallisyksiköille on ominaista varovainen reagointitapa käytännön uusissa tilanteissa. Kaikki edellä mainitut kolme ominaispiirrettä vaikuttivat tutkitussa yrityksessä läpi palvelujen elinkaaren muutosta hidastavina tekijöinä taustalla. Organisaatiolle ja sen johdolle ariantti

4 palveluissa painottuvat lähestymistavat olivat vieraita, mikä heikensi organisaation kykyä muuttaa ajatus- ja toimintatapojaan uuden palveluliiketoiminnan tarpeiden mukaisiksi. (Keränen, 2010.) Palveluissa painottuvat tärkeinä mm. ihmisen toiminnan tarkastelu tuotantoprosessin ja sen tekniikan sijaan; ja avoimen vuorovaikutteisen viestinnän hyödyntäminen yksisuuntainen johdolta operatiiviselle tasolle etenevän niukan ja varovaisen viestinnän sijaan. Edellä esitetyt rakenteisiin sitoutuneet ominaisuudet vaikuttavat yleisemminkin teollisuusyrityksissä muutosta rajaavina tekijöinä. erkostossa uudenlainen yhteistoimintarakenne edellyttää aivan toisenlaista yhteistyön taitoa ja lähestymistapaa kuin mitä teollisuudessa on vuosisatojen kuluessa sisäistetty. Teollisuudessa rationaalisen tarkastelutavan seurauksena organisaation muutosta pyritään tekemään toimimattomilla keinoilla, joissa ohitetaan kevyesti sosiaaliselle ja inhimilliselle toiminnalle ominaisten hidastavien tekijöiden olemassa olo. Rationaalinen ihmiskäsitys vaikuttaa teollisuudessa myös taloustarkastelun, markkinoinnin ja myynnin taustalla. Esimerkiksi Swedberg (2003:219) viittaa DiMaggion (1994) taloudellisen kulttuurin näkemykseen, jonka mukaan talouselämän johtavat ekonomistit ovat erottaneet oman edun ja kulttuurin käsitteet radikaalisti toisistaan tavalla, jossa oma etu toimii talousanalyyseissa avaintekijänä, kulttuurin jäädessä huomiotta. Ihmisten välisten sidosten rooli jää myös teollisuusyrityksissä vähäiselle huomiolle. Useissa kunnossapitokohteissa paikallispäälliköiden vaihtuvuus on ollut tyypillisesti nopea. Marshalliin (1919:395-99) viitaten Swedberg (2003:111) muistuttaa, että vaihdantaa johtavien ostajan ja myyjän välillä on kyse erityisistä henkilösidonnaisista markkinoista. Edelleen Uzziin (1997:41) viitaten Swedberg (2003:127) tuo esille, että yritysverkostoissa on olemassa sekä yleisemmän tason markkinasidoksia että suljettuja erityisiä sidoksia, joissa luottamuksella ja inhimillisillä tekijöillä on tärkeä rooli. Teollisuuslaitoksen paikallisessa toiminnassa korostuvat sekä erityinen henkilösidonnainen markkinamekanismi että suljettu henkilötason suhteeseen liittyvä sidos. Rationaalisessa ajattelussa palveluyrityksen johto organisoi päälliköiden siirroksia ja resurssia tavalla, jossa henkilötason suhteiden tärkeä rooli ja suhteen ylläpidon vaatimukset huomioidaan heikosti. Henkilövaihtuvuuden ongelma on tullut esille toistuvasti eri nykytilaanalyyseissa, joita olen ulkoistuskohteissa toteuttanut. Edellä esitetyt esimerkit kuvastavat osaltaan sitä, että teollisuuden verkostoitumiskehityksessä yritysten käytännön tasolla ilmenee toistuvasti häiriöitä ja muutostilanteiden hallinnan ongelmia, koska ariantti

5 yritysjohdon, ekonomistien ja lukuisien päälliköiden käsityksissä organisaatiota tarkastellaan yhä edelleen rationaalisen ihmiskäsityksen välityksellä. Resurssien käytön tehostamistoimenpiteet sosiaalisessa systeemissä Ekonomistien laskelmissa henkilöstöä tarkastellaan henkilöresurssina, eräänlaisena homogeenisena massana, joka on yritykselle kustannuserä, jota on pyrittävä minimoimaan. Lisäksi henkilöinvestoinnista on pyrittävä saamaan irti maksimaalinen hyöty. Kuten Swedberg (2003:93) toteaa Weberin näkemyksiin viitaten, länsimainen kapitalismi on hyödyntämisen, valta-aseman ja tehokkuuden yhdistelmä. Silloin ihminen yksilönä jää vähälle huomiolle. Ali-Yrkön (2007) mukaan teollisuusyritysten tuotannon ulkoistusten tärkeimmät taustasyyt ovat olleet lisäkapasiteetin hankkiminen (henkilöresurssi), joustavuuden lisääminen (henkilöstöön kohdistuen) ja kustannussäästöt. Tuotekehityksen ulkoistamisella on puolestaan pyritty ostamaan osaamista, joustavuutta ja kustannussäästöjä. Samat perusteet vaikuttavat taustalla myös kunnossapidon ulkoistuksissa. Johdon ajatukset 2000-luvun alussa osoittavat, että ulkoistamisen syynä korostuu erityisesti taloudellisen ja operatiivisen tehokkuuden tavoittelu. Joustavuuden ja säästöjen tavoittelu näkyy teollisuudessa pyrkimyksenä ulkoistaa erityisesti rasitteena pidettävää henkilötyövaltaista toimintaa. Esimerkiksi kunnossapitoresurssin välitön tarve tuotannon näkökulmasta vaihtelee, jolloin sen hallinta on operatiivisen tehokkuuden ja taloudellisesta näkökulmasta vaikeaa. Ulkoistajien tavoitteet ovat ristiriidassa verkostojen toiminnan tarpeiden näkökulmasta katsoen. erkostotason arvon muodostumisen eri malleissa toistuvat arvon muodostumiseen vaikuttavina osa-alueina mm. verkoston osapuolten yhteinen visio, toimintastrategia ja innovaatiot. Yhtenä verkoston toiminnan onnistumisen lähtökohtana nähdään valmius yhteistoiminnassa muodostuvan voiton ja riskin jakamiseen osapuolten kesken. Lisäksi esille on nostettu erityisesti aineettomalle osa-alueelle luettavia tekijöitä, kuten avoin kommunikaatio ja tiedon jakaminen, tietämyksen ja/tai osaamisen hallinta, rakenteiden hallinta ja sosiaalinen pääoma. erkostotasolla korostuu joissakin malleissa myös teknologian hallinta verkoston luotettavan toiminnan yhtenä mahdollistajana. (esim. Stabell ja Fjeldstad, 1998; Tsai ja Ghoshal, 1998; Allee, 2003 ja 2008; Ellram ym, 2004.) erkostojen arvon muodostumisen välttämättömäksi mekanismiksi mainitaan myös osapuolten keskinäinen luottamus. (mm. ariantti

6 Granovetter, 1973; Burt, 1992 ja 2001; Burt ja Knez, 1995; Uzzi, 1997; Nahapiet ja Ghoshal, 1998; Tsai ja Ghoshal, 1998.) Edellä esitetyt viittaukset osoittavat, että ekonomistien ja teollisuusjohdon motiivit ulkoistamisessa johtavat päinvastaiseen kehitykseen kuin mitkä kehityksen onnistumisen edellytykset verkostotoiminnalle on tunnistettu tärkeiksi. Tämän tiedon valossa ei ole yllättävää, että Ali-Yrkön (2007) mukaan teollisuusjohdon näkemyksestä lähes puolet ulkoistuksista ei onnistu tavoitellulla tavalla. Kuten Swedberg (2003:249) siteeraa Pixleyta (2002), luottamus ja tunteet ovat läheisessä yhteydessä talouselämään ja vaihdantaan. Päähuomion kiinnittyessä tulostavoitteisiin, unohdetaan käyttää aikaa sosiaalisen toiminnan hallintaan. Yritystason tavoitteet ja verkostojen tarve Yritysten toimintaa rajaavat ja ohjaavat myös muut yhteiskuntaan sidoksissa olevat aineettomat rakenteet kuin vain organisaatiokulttuuri. Tällaisia rakenteita ovat mm. kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö ja sopimukset. Lakien ja sopimusten konkreettisina ilmentyminä toimivat kirjalliset dokumentit, mutta lakien ja sopimusten tulkinta ja soveltaminen käytäntöön luovat aineettoman rakenteen, joka rajaa ja ohjaa toimintaa. Myös Swedberg (2003:190) toteaa Weberiin viitaten, että lainsäädännöllä ja sen muutoksilla on riippuvuussuhde yhteiskunnan toimintaan, johon luetaan myös talouselämä ja sen toiminta. Yrityksiä sitovat lait ja sopimukset on tehty pääsääntöisesti yhden yrityksen tasolle, keskittyen esim. yrityksen taloudelliseen tulokseen, yritystason vastuisiin ja kaupankäynnissä kahden väliseen kauppaan. erkostoissa olisi kyettävä tarkastelemaan mm. verkoston yhteistä tulosta ja osapuolten arvon ja riskin jakoa, verkoston vastuita ja yhteisvastuita, verkoston yhteistä intressiä ja tavoitetta ja kaupan käynnin yhteishallintorakenteita. Toisin sanoen lainsäädäntö ja eri sopimukset tunnistavat vain yhden tai korkeintaan kaksi toimijaa, mutta verkostoa ne eivät osaa huomioida (mm. kirjanpito, pörssitoiminta, kaupankäynti osakeyhtiölaki, verolait). Siten lainsäädännön ja sopimusten nykyiset rajaukset hidastavat verkostojen kehittymistä. Erityisesti pörssiyrityksissä sijoittajien tarpeiden mukaan ohjautuva aggressiivinen lyhytjänteinen yrityksen arvonnousun tavoittelu ja osinkojen nopea tulouttaminen omistajille johtanee jatkossakin siihen, että yritysten tavoitteet eivät tue yhteistoimintarakenteille asetettujen tavoitteiden toteuttamista. ariantti

7 Talous, kaupankäynti ja teknologia Teollisuusyritysten kustannuslaskenta on yksi osa-alue, jolla on vaikutus siihen, miksi ulkoistamiset eivät aina onnistu. Ekonomistien ja johdon suosima kiinteiden ja muuttuvien kustannusten laskentatapa ei tue palvelutoiminnan kustannusmuodostuksen ymmärtämistä. Ulkoistuksissa on tehty kautta historian arviointivirheitä siirrettävän kokonaisuuden todellisista kustannuksista. Useita piilokustannuseriä ei ole osattu huomioida, kun ulkoistussopimuksien kustannuksia ja hinnoittelua on arvioitu. Lisäksi henkilöresurssi arvioidaan yleensä liian alhaiselle tasolle häiriöttömän hyvätasoisen toiminnan tarpeeseen nähden. Ulkoistussopimusten hinnoittelukäytännöt noudattavat yleensä erilaisia kustannuslähtöisen ja arvolähtöisen hinnoittelutavan yhdistelmiä. Molemmissa hinnoittelutavoissa on tunnettava todelliset toimintokustannukset ja niiden väliset riippuvuudet hyvin. Jotta taas riippuvuuksia toimintolaskentatasolla voidaan hallita, on tunnettava kohteena olevaa käytännön toimintaa hyvin. Yrityksissä kustannuslaskentaa tekevät ja ohjaavat yleensä ekonomistit, joiden käytännön toiminnan tuntemus on usein matala. Lisäksi hinnoitteluun osallistuvat ylemmät päälliköt ja johto, jotka tuntevat harvoin palvelukokonaisuuden kaikkia toiminnallisia osia kunnolla. ain harvat yksittäiset palveluyritykset ovat kehittäneet laskentaansa palveluyritykselle paremmin sopivaan toimintokustannuslaskennan malliin. Jos laskentaa ei ole kehitetty, ei palveluliiketoiminnan hinnoitteluakaan pystytä kehittämään kunnolla. Teollisuusympäristössä kaupankäynnin kulttuuri ja sopimustoiminnan luonne ovat myös maininnan arvoiset aiheet. Yritykset neuvottelevat yleisesti ulkoistussopimuksia investointikauppojen, raaka-aineostojen ja laitekaupan tottumusten ja ajattelutapojen mukaisesti. Esimerkiksi kunnossapitosopimusten tavoitteissa keskitytään pääosin lopputuloksen, mm. tuotannon käyttövarmuus, tasoon ja siihen liittyvään lupaukseen. ähemmälle huomiolle jää organisaation kannalta tärkeä seikka, eli miten yhteistoimintaa on ajateltu toteuttaa käytännössä, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Eli teollisuusyritys ikään kuin ostaa palveluorganisaatiolta luvattua laitteen tehoa ja luotettavuutta ja palveluyritys lupaa organisaation toimivan kuin laite, jolle luvataan tiettyä tehoa ja luotettavuutta. Toinen teollisuustoimialan kaupankäyntiin ja hinnoitteluun liittyvä piirre on paikoin pelaaminen kustannuksilla ennen ulkoistamista. Silloin, ariantti

8 vaikuttaakseen hinnoitteluun, yritys pelaa kustannukset ja resurssin keinotekoisesti alaspäin. Oletuksena on, että siten saataisiin ulkoistuksessa säästöä ja sitä kautta itselle nopea tulosparannus. Teollisuudessa talouspelistä seuraa yleensä vaikeuksia, koska laitekannan tekninen kunto joutuu myös pelin kohteeksi. Jos laitekantaa kunnossapidetään pidempään puutteellisesti, alkaa laitekannan kunto heiketä. Pelaamisen seurauksena myös palveluyrityksen henkilömitoitus jää vajaaksi. Siten ulkoistuksen jälkeen tärkeitä ja aiemmin tekemättömiä töitä jää hoitamatta. Edellisten seurauksena laitekannan vikaantuminen yleensä lisääntyy. Ja koska aika kuluu kasvavasti vikakorjauksiin, jää myös suunniteltuja töitä tekemättä kasvavasti. Tilanne johtaa käyttövarmuuden heikkenemiseen. Teknologiaan kohdistuvia fysiikan lainalaisuuksia on ajattelematonta ohittaa talouspelin yhteydessä, sillä fysiikan lakeja vastaan toimiminen ei pääsääntöisesti onnistu. Lyhytnäköisistä toimenpiteistä seuraa tavallisesti pelaamisella saavutettuun tuloshyötyyn nähden monikertaisia jälkikustannuksia molemmille yrityksille. Organisaation ominaisuudet iimeinen huomionarvoinen seikka ovat organisaation ominaisuudet. Työhyvinvoinnin merkitystä muutoksissa on tutkittu viime vuosina kasvavasti. Organisaatioon ja sen toimintaan sisältyvät riskit, kuten myös mahdollisuudet, jäävät ulkoistuspäätöksissä yleensä vähälle huomiolle. Esimerkiksi Wiezer ym. (2011) ovat tutkineet muutosten vaikutuksia henkilöstöön. Tulosten mukaan työntekijän kokemus työn epävarmuudesta säilyy vielä useita vuosia koetun muutoksen jälkeen. Merkittävää myös on, etteivät aiemmat toistuvat muutosprosessit paranna henkilöstön sietokykyä tuleviin uusiin muutoksiin, vaan tiheästi ja epäonnistuneesti toteutetut muutokset pikemminkin heikentävät henkilöstön muutosvalmiutta ja joustavuutta. (Wiezer, N., Nielsen, K., Pahkin, K., Widerszal-Bazyl, M., de Jong, T., Mattila-Holappa, P., Mockatto, Z., 2011.) Wiezer ym. (2011) ovat osoittaneet tutkimuksillaan myös sen, että hyvä valmistautuminen organisaatiomuutokseen voi selvästi vähentää muutosten kielteisiä vaikutuksia. Esille nousi erityisesti kolme keskeistä tekijää: vastavuoroinen johdon ja organisaation välinen viestintä, henkilöstön mahdollisuus osallistumiseen ja tuen saatavuus muutosten aikana. Sosiaalisen systeemin näkökulmasta kaikki kolme osa-aluetta ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen alueelle liittyviä tekijöitä. ariantti

9 Huomionarvoista Wiezerin ym. (2011) tuloksissa on muutosvalmiuden ja joustavuuden heikkeneminen organisaatioon kohdistuvien toistuvien muutosten seurauksena. Teollisuus- ja kunnossapitoyrityksissä tehdään toistuvasti organisaatioon kohdistuvia tehostamistoimenpiteitä. Yritysjohdon usein rationaalisen ja talouslähtöisen ajattelun pohjalta syntyneet tehostamistoimenpiteet voivat synnyttää joustamattomuutta ja vaikeuttaa tavoiteltujen muutosten aikaansaamista. Eli kärjistetysti sanottuna huonosti harkitut tehostamistoimenpiteet johtavat yrityksissä tehottomuuden lisääntymiseen ja tavoitellun jouston heikkenemiseen. Johtopäätökset Teollisuustoimialoilla kunnossapidon hoitaminen yhteistoimintarakenteista muodostuvien verkostojen välityksellä on hyvin vaativa toimintamalli. Kunnossapitoa on ulkoistettu aktiivisesti yli 20 vuotta, mutta yritysten toimintatavat ja johdon ajattelumallit ovat kehittyneet hyvin hitaasti verkostotoiminnan tarpeiden suuntaan. Teollisuuden operatiivisen tehokkuuden ja teknillisen erinomaisuuden piirteet ovat tärkeitä ja oleellisia tuotantoteknologiaan ja tuotantoprosessiin kohdistuen. Turvallisuuskysymyksissä varmistaminen on myös tärkeä organisaation luonteenpiirre. Mutta sama organisaatio ei kykene olemaan yleensä luova ja omaperäinen organisaation toiminnan ja palvelujen kehittämisessä, vaan vallalla olevat piirteet pyrkivät tukahduttamaan uudet ja totutusta poikkeavat ideat. Edellisen johdosta voidaan johtaa oletus siitä, että rationaalisen päätöksenteon vallitessa tehokkuuden tavoittelun taloudelliset kriteerit suosivat välittömiä pieniä parannuksia olemassa olevaan toimintaan uusien ideoiden jäädessä häviölle. Uudet ideat vaativat myös aikaa ja investointihalukkuutta osaavaan työpanokseen, kehittyäkseen kannattaviksi innovaatioiksi (=kaupallistettu idea tai keksintö). Isoissa teollisuusyrityksissä on vahva talousohjaus, jonka aikajänne on nopeampi kuin uuden onnistuneen innovaation aikaan saamisen vaatima aika. Kehitystyöhön ei kustannustehokkuusajattelun vallitessa investoida riittävästi henkilöstöä ja rahaa. Edellä mainituista syistä moni kehityskelpoinen idea saatetaan keskeyttää, koska johdon nopeat taloustavoitteet eivät täyty usein epärealistiseksi asetetussa ajassa. Edellä esitetyt seikat tulevat esille myös kunnossapidon ulkoistuskohteissa, joissa ei läheskään aina saavuteta yhteistoiminnalta odotettua ja asetettua tavoitetta. Ongelmia esiintyy sekä ulkoistavan teollisuusyrityksen että kunnossapitoyrityksen motiiveissa ja toiminnassa. Taustalla vaikuttavat mm. organisaation kulttuurin, ariantti

10 luonteet ja identiteetin piirteet, jotka eivät tue organisaatioiden välisen avoimen yhteistoiminnan tarpeita. erkostoille tärkeä yhteinen tavoite, ja voiton ja riskin jakaminen jäävät myös toteutumatta. Yrityksissä keskitytään viime kädessä tavoittelemaan nopeaa taloudellista tulosta itselle. Taustalla vaikuttaa voimakkaasti nykypäivän länsimaiselle kapitalismille ominainen rationaalinen maailmankuva ja oman taloudellisen edun korostettu tavoittelu. ariantti

11 Lähteet (Huomautus: Lähteet, joissa lopussa on lisäviittaus (Swedberg, 2003) ovat peräisin Richard Swedbergin kirjasta Principles of Economic Sociology.) Ackerman, K., B. (1996): Pitfalls in logistics partnerships, International Journal of Physical Distribution & Logistics Management, ol. 26, No. 3, pp Ali-Yrkkö, J. (2007 a): Ulkoistukset Suomen teollisuusyrityksissä Onko toimialalla merkitystä? Keskusteluaiheita raportti No. 1070, ETLA, Saatavissa sähköisenä raporttina (noudettu toukokuu 2008). Allee,. (2003): The Future of Knowledge Increasing Prosperity Through value Networks, Butterworth-Heinemann, USA. Allee,. (2008): alue networks analysis and value conversion of tangible and intangible assets, Journal of Intellectual Capital, ol. 9 No. 1, pp Burt, R. (1992): Structural holes: The social structure of competition, Harvard University Press: Cambridge. Swedberg (2003) Burt, R., S. (2001): The Social Capital of Structural Holes, Chapter 7, Lähteestä: Guillén, M., F., Collins, R., England, P., Meyer, M. (2001): New Directions in Economic Sociology, Russell Sage Foundation, New York. Burt, R., S., Knetz, M. (1995): Kinds of Third-Party Effects of Trust, Rationality and Society, ol. 7 No. 3, July, pp DiMaggio, P. (1994): Culture and Economy, pp in Neil Smelser and Richard Swedberg (eds), The Handbook of Economic Sociology, New York and Princeton: Russell Sage Foundation and Princeton University Press. Swedberg (2003) Ellram, L., Tate, W., Billington, C. (2004): Understanding and Managing the Services Supply Chain, The Journal of Supply Chain Management: A Global Rewiev of Purchasing and Supply, November, pp Granovetter, M., S. (1973): The Strength of Weak Ties, The American Journal of Sociology, ol. 78, No. 6 (May, 1973), pp Keränen, T., (2010): Change in Organization Emerging Situations, Character and Praxis, Doctoral Dissertation Series 2010/12, Aalto University, School of Science and Technology, Department of Industrial ariantti

12 Engineering and Management, Espoo. Khalfan, A. (2003): A case analysis of business process outsourcing project failure profile and implementation problems in a large organization of a developing nation, Business Process Management Journal, ol. 9, No. 6, pp Lehtiö, T. ( ): Tutkimusaineistot, KPLOG-projekti ja BeSelprojekti, Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus, Espoo. Lehtiö, T., Nopanen, E. (2009): "Aineeton potentiaali palvelukokonaisuudessa - Mittausmenetelmiä ja tunnuslukuja", raporttisarja BIT 2009/1, Teknillinen korkeakoulu, BIT tutkimuskeskus, Espoo. Marshall, A. (1919): Industry and Trade, London: Macmillan. (Swedberg, 2003) Nahapiet, J., Ghoshal, S. (1998): Social Capital Intellectual Capital and the Organizational Advantage, Academy of Management Review, ol. 23, no. 2, s Pixley, J. (2002): Finance, Organizations, Decisions and Emotions, British Journal of Sociology, 53: (Swedberg, 2003) Stabell, C., B., Fjeldstad, Ø., D. (1998): Configuring alue for Competitive Advantage: On Chains, Shops, and Networks, Strategic Management Journal, ol. 19, No. 5. (May, 1998), pp Swedberg, R. (2003): Principles fo Economic Sosiology, Princeton University Press. Sztompka, P. (1991), Society in Action The Theory of Social Becoming, The University of Chicago Press, Chicago, U.S.A. Tsai, W., Choshal, S. (1998): Social Capital and alue Creation: The Role of Intrafirm Networks, Academy of Management Journal, ol. 41, No. 4, pp Uzzi, B. (1997): Social Structure and Competition in Interfirm Networks: The Paradox of Embeddedness, Administrative Science Quarterly 42, s White, H. (1992): Identity and Control: A Structural theory of Social Action, Princeton: Princeton University Press. Wiezer, N., Nielsen, K., Pahkin, K., Widerszal-Bazyl, M., de Jong, T., Mattila-Holappa, P., Mockatto, Z. (2011): Exploring the link between ariantti

13 restructuring and employee well-being, PYRES Consortium, First Published 2011 by Central Institute for Labour Protection National Research Institute, Warsaw (Suomessa rahoittajana Työsuojelurahasto ja Suomen osuuden toteuttajana Finnish Institute of Occupational Health). ariantti

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta

Sosiaalisen systeemin häiriöt organisaatioiden toiminnan näkökulmasta 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110506B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Sosiaalisen systeemin

Lisätiedot

Vuorovaikutus - Yritysten käyttämätön keino kannattavuuden parantamisessa

Vuorovaikutus - Yritysten käyttämätön keino kannattavuuden parantamisessa 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20120502B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi uorovaikutus

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi

Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi Metsänvuokrauksen arvoverkostoanalyysi Metsätieteen päivä 2016, 19.10.2016 Helsinki Anu Laakkonen Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Esityksen sisältö ja tavoitteet Lyhyt katsaus teoriaan Tutkimusmenetelmä Kuinka

Lisätiedot

Muutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään?

Muutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään? Muutosta tarvitaan - tapahtuuko se itsestään? Valtio Expo 20.5.2014 Pirjo Ståhle Aalto-yliopisto Millaiseen muutokseen pyritään? Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia, julkisen sektorin

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Organisaation luonne muutoksen yhtenä hidastajana

Organisaation luonne muutoksen yhtenä hidastajana 2012 Variantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: VATEO20111213B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Taina Lehtiö

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen

Lisätiedot

Verkostoitunut liiketoiminta taloussosiologian näkökulmasta: Osa 2

Verkostoitunut liiketoiminta taloussosiologian näkökulmasta: Osa 2 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20120004-1214 ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi erkostoitunut

Lisätiedot

Muutosvastarinta - Mitä se on?

Muutosvastarinta - Mitä se on? 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110223B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi Muutosvastarinta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana

Viestintä ja vuorovaikutus sosiaalisen systeemin suorituskyvyn mahdollistajana 2012 ariantti SBM-Tietopalvelut Artikkelitunniste: ATEO20110616B ISSN-L 2323-6477 ISSN 2323-6477 Julkaisu- ja käyttöoikeudet: http://sbm.variantti.fi/tietopalvelut http://sbm.variantti.fi iestintä ja vuorovaikutus

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa?

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Väitän että puutteellisesti. Tuotekehityksen tavoite on harvoin Time to Profit. Tomi Kankainen M.Sc. (Konetekniikka / TTY) M.A. (Teollinen

Lisätiedot

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy ? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tuotteistus. OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta) -hankkeen taustamateriaalia 11/2013

Tuotteistus. OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta) -hankkeen taustamateriaalia 11/2013 Tuotteistus OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta) -hankkeen taustamateriaalia 11/2013 Tuotteistus Tuotteistuksella tarkoitetaan organisaation tai työyksikön tuottamien ja asiakkaan

Lisätiedot

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus Harri Haapasalo Tuotantotalouden professori Tuotannollisen yrityksen johtaminen, tuotekehitys ja innovaatiotoiminta harri.haapasalo@oulu.fi

Lisätiedot

Tuotteistus. OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta) -hankkeen taustamateriaalia 11/2013

Tuotteistus. OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta) -hankkeen taustamateriaalia 11/2013 Tuotteistus OPUS (Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta) -hankkeen taustamateriaalia 11/2013 Tuotteistus Tuotteistuksella tarkoitetaan organisaation tai työyksikön tuottamien ja asiakkaan

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Toimialan ja yritysten uudistuminen Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne

Lisätiedot

Bachelor level exams by date in Otaniemi

Bachelor level exams by date in Otaniemi Bachelor level exams by date in Otaniemi 2015-2016 (VT1 means that the place of the exam will be announced later) YOU FIND INFORMATION ABOUT THE PLACE OF THE EXAM IN OTAKAARI 1 U-WING LOBBY (M DOOR) Day

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Bachelor level exams by subject in Otaniemi

Bachelor level exams by subject in Otaniemi Bachelor level exams by subject in Otaniemi 2015-2016 (VT1 means that the place of the exam will be announced later) YOU FIND INFORMATION ABOUT THE PLACE OF THE EXAM IN OTAKAARI 1 U-WING LOBBY (M DOOR)

Lisätiedot

Alihankintafirmojen palveluliiketoiminta ajan hermolla arvoa asiakkaalle

Alihankintafirmojen palveluliiketoiminta ajan hermolla arvoa asiakkaalle Alihankintafirmojen palveluliiketoiminta ajan hermolla arvoa asiakkaalle Projekti: Pelin muuttaminen strategisella arvoinnovoinnilla (PELURI) Tekes tilaisuus Menestys liiketoiminnassa vaatii tunnetta Kai

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

DOB Datasta oivalluksia ja bisnestä

DOB Datasta oivalluksia ja bisnestä DOB Datasta oivalluksia ja bisnestä 23.3.2017 Outi Kinnunen 1. Yhteiskehittäminen ketteryyttä liiketoimintaan 2. CoCo Tool Kit yhteiskehittämisen työkalu 3. Pelataan yhdessä kädet saveen 4. Tulokset ja

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Voiko verkostoa johtaa?

Voiko verkostoa johtaa? Voiko verkostoa johtaa? Poikkihallinnollinen johtaminen ja johtamisen työvälineet muutoksen virrassa seminaari 11.2.2015 Tampere Alisa Puustinen, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Alisa Puustinen,

Lisätiedot

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT. 15.3.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURIN JA MINDSETIN KEHITTÄMINEN 3 STEP IT 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. 3 Step IT 3 minuutissa 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. PPPP -> SAVE

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(9) TU-53 TYÖPSYKOLOGIA JA JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Tuo-53.106 Työpsykologian perusopintojakso

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi

Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi V-S Teknologiateollisuus ry vaalikokous 10.11.2008 Thomas Westerholm Åbo Akademi PBI Research Institute Teknologisen kehityksen taustalla Copyright

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen Turvallisuuskulttuuri (1/2) Kulttuuri vaikuttaa yhteisön jäsenten tapaan toimia Samankaltaiset arvot, ajattelumallit,

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

Paavo Voho, Mikael Haag

Paavo Voho, Mikael Haag Valmistusverkoston Leantoimintaperiaatteet ja työkalut () Paavo Voho, Mikael Haag VTT 2 Miksi? LEAN Network Lean-tuotantoajattelu on viime aikoina ollut erittäin keskeisessä asemassa suomalaisen kappaletavarateollisuuden

Lisätiedot

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-

Lisätiedot

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008

Securitas-yhtiöt. Henkilöstöraportti 2008 Securitas-yhtiöt Henkilöstöraportti 28 2 Securitas-yhtiöt Arvoisa lukija Securitas yhtiöissä on julkaistu henkilöstöraporttia vuodesta 21 lähtien. Vuonna 28 henkilöstön määrä oli jälleen kasvussa. Henkilöstö

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste

Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste Tulevaisuuden johtaminen: Jatkuvan uudistumisen haaste - Toimintaympäristön yhä nopeampi muutos: verkostotalouden viitekehykseen siirtyminen - Hajautunut tieto, osaaminen ja älykkyys - Johtamisen innovaatio:

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital

ICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio

Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Työn, talouden ja teknologian muutokset Ryhmätyö 4: Finansialisaatio Pertti Huhtanen 12.11.2008 Pertti Huhtanen 1 Finansialisaation määritelmä is understood to mean the vastly expanded role of financial

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Katse kauas ja pyri laajaan vaikuttavuuteen hankinnoilla

Katse kauas ja pyri laajaan vaikuttavuuteen hankinnoilla Katse kauas ja pyri laajaan vaikuttavuuteen hankinnoilla 04.05.2016 Timo Martelius hankintajohtaja, Kuntien Tiera Oy 0 Public Procurement Strategy With public expenditure on goods, works and services representing

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Asiakasreferenssien rakentaminen ja hyödyntäminen ensimmäiset asiakasreferenssit Jari Ruokolainen Dosentti, TTY, Markkinointi Nokia Networks,

Asiakasreferenssien rakentaminen ja hyödyntäminen ensimmäiset asiakasreferenssit Jari Ruokolainen Dosentti, TTY, Markkinointi Nokia Networks, Asiakasreferenssien rakentaminen ja hyödyntäminen ensimmäiset asiakasreferenssit Jari Ruokolainen Dosentti, TTY, Markkinointi Nokia Networks, Development Manager Asiakasreferenssitutkimuksen juuret Suomessa

Lisätiedot