Kotiseutuposti. Elävä, monimuotoinen kulttuuriperintömme 1/ Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiseutuposti. Elävä, monimuotoinen kulttuuriperintömme 1/ 2015. Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti"

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti 1/ 2015 Elävä, monimuotoinen kulttuuriperintömme

2 Pääkirjoitus Kotiseutuposti / 2015 Kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti julkaisija Suomen Kotiseutuliitto Päätoimittaja Riitta Vanhatalo puh Toimitussihteeri Elina Kuismin puh. (09) Ilmoittaminen ilmoittaminen Tilaukset ja osoitteenmuutokset Painoversion irtonumero 10 euroa, vuositilaus 40 euroa (sisältää postikulut). Kotiseutuliiton jäsenyhteisöjen jäsenet voivat tilata sähköisen version maksutta sähköpostiinsa. Suomen Kotiseutuliiton toimisto puh. (09) Kansikuva Värttinä (kuvassa vasemmalta Susan Aho, Mari Kaasinen ja Karoliina Kantelinen) esiintyi Folklandia-risteilyllä tammikuussa. Kaasinen kertoo, että he suunnittelivat itse pellavaiset pukunsa, jotka tamperelainen Morsiusgalleria valmisti. Halusimme kunnioittaa perinnejuuriamme myös esiintymisasuissamme, mutta nykypäivän tekotapojen ja suunnittelun keinoin. Kuva: Petri Kivinen. Avoimuus ja läpinäkyvyys Kotiseutuliitto lisää päätöksenteon avoimuutta. Tiedonkulku ja avoin vuorovaikutus ovat tärkeitä kaikessa yhteistyössä. Lisäksi kansalaisjärjestössä korostuu myös päätöksenteon läpinäkyvyyden merkitys. Valtakunnallisessa, yli 800 jäsenyhteisön Suomen Kotiseutuliitossa paikallisuuden äänen tulee kuulua jäseniltä liittoon päin. Jäsenten on hyvä samalla tietää, mitä liiton johto ajattelee ja mitä on päätetty. Suomen Kotiseutuliitto kehittää sisäistä tiedottamista ja vuoropuhelua siis edelleen avoimempaan suuntaan. Tähän asti on jo ollut käytössä mm. uutiskirje, nettisivut ja Kotiseutuposti-lehti, joiden lisäksi sähköpostit kulkevat ja puhelin soi. Parhaimmillaan vuoropuhelu toimii myös kasvokkain, kun tavataan. Tästä lähtien myös hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan liiton nettisivuilla. Niin ikään hallituksen alaisten jaostojen kokouksista keskeiset asiat julkaistaan muistioina. Tämän toivotaan pitävän jäsenet entistä paremmin tietoisina ajankohtaisista liiton asioista. Jäsenyhdistykset voivat hyödyntää näitä tietoja myös omassa jäsentiedotuksessaan ja niistä saa juttuaiheita omiin jäsenlehtiin. Jäsenet käyttävät omaa päätösvaltaansa Kotiseutuliiton vuosikokouksessa. Tänä vuonna se on Espoossa Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Jäsenyhteisöissä onkin nyt aika valmistautua valitsemaan ja lähettämään oma vuosikokousedustajansa Espooseen. Tässä lehdessä tuodaan esille vuosikokousedustajan näkemyksiä. Kotiseutuposti kertoo puolestaan jatkossa entistä enemmän kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten toiminnasta. Tällä lehti haluaa tuoda paremmin näkyväksi erilaista kentän kotiseututyötä käytännössä. Paikallisuuden ääni kuuluu näinkin. Tässä numerossa kerrotaan esimerkkejä yhdistysten digitointityöstä. Riitta Vanhatalo toiminnanjohtaja Multiprint Oy ISSN: ISSN-L:

3 Luottamushenkilöt jatkokaudelle Kotiseutuliiton valtuusto kokousti joulukuussa. Luottamushenkilöiden vaihdolle ei ollut tarvetta, joten liiton uudistustyö etenee entisin voimin: Kirsi Moisander valittiin hallituksen puheenjohtajaksi, ja Rauno Lahtinen sekä Raimo Sailas jatkavat hallituksessa. Valtuuston varapuheenjohtajiksi valittiin jatkokaudelle Tuula Salo ja Helena Aaltonen. Valtuuston puheenjohtaja on professori Janne Vilkuna. Sailas jatkaa varapuheenjohtajana Kotiseutuliiton hallitus valitsi 21. tammikuuta varapuheenjohtajakseen Raimo Sailaksen. Espoolaisuus vaikutti siihen, että Sailas lähti joulukuussa mukaan uudelle kolmivuotiskaudelle liiton hallitukseen. Hän on mielellään mukana toteuttamassa elokuussa Espoossa pidettäviä Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Lähetä juttuvinkki Onko sinulla juttuidea tai aihe, johon toivoisit Kotiseutupostin tarttuvan? Otamme myös vastaan valmiita artikkeleita. Voit lähettää ehdotuksesi toimitussihteerille sähkö postilla tai verkkolomakkeella osoitteessa Sisältö 4 Jäätävän kuumaa folkkia jo 20 vuotta! 5 Educa-messut & Suuri Löytöretki -peli 6 Kotiseutuarkiston aarteet käyttöön 7 Kaitafilmeille uusi elämä digitoituna 8 Sellon kirjastossa asiakkaat muotoilevat tilaa 10 Vieraskynä 11 Toimintasuunnitelma Hyvän korjauksen palkinnot Sysmään ja Inkooseen 13 Esteettömyydestä elinvoimaa seurantaloille 14 Luovuuden hulluudella päin parempaa kotiseutua 16 Näkymätön ansiokkaasti näkyväksi 17 Minun Espooni 18 Vuosikokoukseen kannattaa osallistua 23 Omakulma Tähän lehteen kirjoittivat liiton työntekijät Elina Kuismin (EK), Sanna Käyhkö (SK), Liisa Lohtander (LL) ja Jonina Vaahtolammi (JV). Janne Vilkuna (keskellä) johti puhetta valtuuston joulukuisessa kokouksessa. Kuva: Elina Kuismin. Arvonimiä kotiseutuväelle Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi joulukuussa 73 arvonimeä ansioituneille suomalaisille. Joukossa oli neljä kotiseutunevoksen arvonimeä: Martti Tuomas Härkönen, opettaja, Sievi Seppo Kononen, uutispäällikkö, erikois- ja artikkelitoimittaja, HuK, Kaavi Birgitta Sinikka Johanna Stjernvall-Järvi, entinen luokanopettaja, filosofian tohtori, Lahti Matti Henrikki Tyni, entinen erikoistutkija, tekniikan lisensiaatti, Kauhava Lisäksi presidentti myönsi Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Raimo Sailakselle ministerin arvonimen yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Sailas on ollut Kotiseutuliiton hallituksen jäsen vuodesta 1992 ja varapuheenjohtaja vuodesta Uusia kasvoja Kotiseutuliittoon Joulukuussa Kotiseutuliiton tiedottajana aloitti medianomi Elina Kuismin, joka toimi aiemmin Sukuviesti-lehden päätoimittajana. Hänen kädenjälkensä näkyy tämän lehden ulkoasussa. FM, etnologi Sini Hirvonen aloitti Kotiseutumuseoiden helmet -hankkeen koordinaattorina helmikuussa. Hän jatkaa myös edelleen Reumaliiton Perheen parhaaksi -hankkeessa. Kotiseutuposti 1/

4 Jäätävän kuumaa folkkia jo 20 vuotta! Soitto soi laivan käytävillä kellon ympäri. Kuva: Petri Kivinen. Pirulainen tunnetaan villitsevästä ja karismaattisesta lavailustaan. Kuva: Petri Kivinen. Folklandia-risteily on kansanperinteen, -musiikin ja tanssiväen vuosittainen talvifestivaali, joka on järjestetty vuodesta 1996 alkaen. Tapahtuman taustalla ovat kaikki alan tärkeimmät kotimaiset järjestöt ja oppilaitokset mukaan lukien Suomen Kotiseutuliitto. Vastaava järjestäjä on Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto / Suomen Nuorisoseurat. Folklandia-risteilylle osallistuu vuosittain yli 100 esiintyjäkokoonpanoa ja yli 2500 risteilyvierasta. Esiintyjinä on kansanmusiikin ja -tanssin huippunimiä lukuisista Euroopan maista. Folklandia tarjoaa esiintymismahdollisuuden myös monille harrastajaryhmille. Lisäksi suuren laivan auloissa ja käytävillä soitetaan, lauletaan ja tanssitaan myös vapaamuotoisesti. Keskiyöllä joka puolella laivaa yhdytään yökatrilli-tanssiin. Folklandia on paikka, jossa taustajärjestäjät ja eri festivaalit esittelevät tulevan vuoden tapahtumia ja niiden ohjelmaa. Kansantanssijärjestöjen ja kulttuurihallinnon edustajat kokoontuvat ennen laivan lähtöä Folkforum-keskustelutilaisuuteen, jossa käsitellään alan ajankohtaisia asioita. Tänä vuonna keskustelutilaisuus pidettiin Helsingin Musiikkitalossa, pääteemana oli aineeton kulttuuriperintö. LL 130-vuotias kansallispuku suomalaisuuden viivakoodi! Suomalainen kansallispuku täyttää tänä vuonna 130 vuotta, ja nyt tuunataan kansallispukuja! Karjalainen Nuorisoliitto käynnistää sosiaalisessa mediassa vuoden mittaisen #TuunaaMunPerinne -valokuvahaasteen. Haaste rohkaisee yhdistämään kansallispukujen ja perinneasujen osia tai elementtejä omaan arkipukeutumiseen. Kansallispuvun liivi sopii farkkujen kanssa, taskun voi liittää osaksi muuta asua, pieneksi käyneen hameen voi uudistaa vaikka minihameeksi. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Kuvia tuunauksista voi julkaista Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa tunnuksella #TuunaaMunPerinne. 4 Kotiseutuposti 1/ 2015

5 Yhdistysten ja koulujen välinen yhteistyö ja uudet opetusmenetelmät esillä Educa-messuilla Suomen suurin opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten koulutustapahtuma Educa järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa tammikuussa. Messuilla kävi yli vierailijaa. Opetus- ja kasvatusala kohtaa uudistuksia monella rintamalla: perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuu ja opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt digitalisoituvat. Suomen Kotiseutuliitto osallistui tänä vuonna messuille ensimmäistä kertaa, yhteisosastolla Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen Seuran kanssa. Koulujen ja yhdistysten välinen yhteistyö oli yksi Kotiseutuliiton esille nostamista tärkeistä teemoista. Liiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalon haastattelussa Kulttuuritorin lavalla kävi Vantaan kaupunginmuseon tutkija ja Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto, joka on kiertänyt lähes kaikissa Vantaan kouluissa tutustuttamassa oppilaita kotiseutuunsa ja sen historiaan. Kotiseutuliitto pitääkin tärkeänä, että kotiseutuja kulttuuriperintökasvatus on luonteva osa opetusta. Kotiseutukasvatuksen avulla välitetään tietoa kotiseudusta ja sen kulttuuriperinnöstä sekä kotiseudun ympäristöistä. Kotiseutukasvatus tukee oppilaan identiteetin ja maailmankuvan rakentumista. Tämän työn tueksi messuilla lanseerattiin Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden tekemä ja Kotiseutuliiton tuottama Suuri Löytöretki -verkkopeli. Kotiseutuliitto kehottaa paikallisyhdistyksiä olemaan omalla alueellaan aktiivisia koulujen työn tukemisessa ja osallistumaan kuntakohtaisten opetussuunnitelmien laatimiseen. LL Suuri Löytöretki -peli vie koululaiset lähiympäristöön Suomen Kotiseutuliiton tuottama kotiseutuaiheinen Suuri Löytöretki -peli esiteltiin yleisölle Educa-messuilla. Tekijöitä kiiteltiin siitä, että peli yhdistää luonnossa liikkumisen ja oppimisen sekä rohkaisee ottamaan oman ympäristön haltuun. Peli vaikuttaa uudenlaiselta ja hyvältä välineeltä kertoa tarinoita. Siinä on paljon mahdollisuuksia kouluille, arvioi Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkin koordinaattori Annina Ylikoski, joka tutustui peliin messuilla. Suuri Löytöretki -pelin tekijät kulttuuripolitiikan opiskelija Joni Pietiläinen ja informaatioteknologian opiskelija Joni Salminen Jyväskylän yliopistosta. Lähtökohtana oli tietokonepelinä toteutettava perinteinen muistipeli. Pelintekijät halusivat kuitenkin luoda uutta ja käyttää kykyjään. Alusta pitäen periaatteemme oli se, että oppilaat tuottavat peliin sisältöä omista valokuvistaan. Oppilaat luovat kuvista tarinoita, löytöretkiä, joihin voi lisätä pelillisiä elementtejä, kertoo peliä tehnyt kulttuuripolitiikan opiskelija Joni Pietiläinen. Suuren Löytöretken monipuoliset käyttömahdollisuudet ylittävät oppiaineiden rajat. Kotiseutukasvatuksen tavoin peli soveltuu useisiin eri kouluaineisiin, kuten ympäristö- ja luonnontieto, historia, äidinkieli, kuvaamataito ja käsityöt. Löytöretkiä on mahdollista tehdä yksin, pareittain, pienryhmissä tai vaikka koko luokan kesken. Jos löytöretkien tekeminen ei sovi aikatauluun, muiden tekemiä löytöretkiä voi pelata verkossa lyhyenkin aikaa, Pietiläinen neuvoo. Peliä esitellään kouluille kevään 2015 aikana. Opettajat saavat käyttäjätunnukset löytöretkien luomista varten Kotiseutuliitosta. Ilman tunnuksia voi pelata julkisiksi tarkoitettuja pelejä. Sivustolla on jo Suomen kansallismaisemia esitteleviä pelejä. EK Kotiseutuposti 1/

6 Rikala-seuran digitointihanke Kotiseutuarkiston aarteet käyttöön Halikkolainen kotiseutuyhdistys Rikala-seura ry halusi, että alueen asukkaat saavat kotiseutuarkiston aarteet laajemmin käyttöönsä. Se käynnisti Kotiarkki-hankkeen, jonka tavoitteena oli tehdä arkistoaineiston hakemistoluettelo sähköiseen muotoon sekä digitoida audiovisuaalista aineistoa. Kun Heli Syrjälä valittiin Rikala-seuran johtokuntaan kesällä 2013, hän innostui heti arkistotyöstä. Seura hoitaa vapaaehtoisvoimin entisen Halikon kunnan arkistoa, jonka yhteydessä on seuran avulla perustettu kotiseutuarkisto. Arkistoaineiston sähköinen hakemistoluettelo oli ollut suunnitteilla useamman vuoden. Seuran Kotiarkki-hanke rahoitettiin Ykkösakseli ry:n kautta Euroopan maaseudun kehittämisvaroista, jonka tavoitteena on maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen. Hankkeen myötä saimme arkistolle sutinaa. Se ei enää pölyynny toimettomana, vaan tulevaisuudessa arkistoaineisto on paremmin saavutettavissa. Haastattelut esityskuntoon Aineisto kartoitettiin hyvin ennen digitoimista. Vuoden aikana digitoitiin U-matic- ja VHS-nauhoja sekä muutama kelanauha. Materiaalia kertyi yhteensä 61 tuntia. Joukossa on vanhoja halikkolaisia tapahtumia ja halikkolaisten haastatteluja. Nauhoilta löytyi esimerkiksi opettajapersoonien haastatteluja sekä Osmo Hinkan luvuilla haastattelemia Halikon suojeluskuntaan kuuluneita. Aineiston digitointityö kilpailutettiin viidellä eri yrityksellä. Emme valinneet edullisinta tarjousta. Yhteistyömme Digitalisointi.comin kanssa toimi hyvin ja joustavasti. Itse digitointityöhön meni reilu kuukausi, ja siinä oma osa oli helppo, kun vain vei ja haki aineiston. Aineisto säilyy nykyisillä levyillä ja tiedostoina ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Voisimme pitää esitysiltoja, joissa digitoitua aineistoa katsellaan ja kuunnellaan, Syrjälä suunnittelee aineiston käyttöä. Kannattaa digitoida valikoiden Syrjälä suosittelee muillekin vastaavaa hanketta, tosin aineisto sanelee paljon, mihin muotoon se digitoidaan. Varsinkin VHS-nauhoja kannattaa digitoida, koska hyväkuntoisia laitteita ei ole enää paljoa. Kaiken arkistoaineiston digitoinnissa on niin suuri työ, että siihen harva uskaltaa suin päin lähteä. Aineistoa kannattaa digitoida valikoidusti. Syrjälä pohtii, että tiedotus olisi voinut toimia paremmin, jotta talkoisiin olisi osallistunut enemmän väkeä jo alkuvaiheessa. Sähköinen arkistoaineiston hakemistoluettelo on hyvällä alulla, mutta kesken. Rahoitus auttoi, että saimme hankkeen käyntiin. Kaikki työ tehtiin kuitenkin talkootyönä. Syrjälä digitoi parhaillaan arkiston C-kasetteja, mikä on melko vaivatonta, mutta aikaa vievää. Lisäksi läpikäymättä on dia- ja valokuvia, joiden digitointiin seuralla on nyt laitteet. EK Arkisto ei enää pölyynny toimettomana. Kuva: Heli Syrjälä. 6 Kotiseutuposti 1/ 2015

7 Rymättylä-seuran digitointihanke Kaitafilmeille uusi elämä digitoituna Naantalilainen Rymättylä-Seura ry keräsi vuonna 2011 vanhoja valokuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Kuvia saatiin runsaasti ja ne digitoitiin pitäjätalo Aahollin kokoelmiin. Tästä projektista syntyi idea digitoinnin laajentamisesta. Syksyllä 2012 paikallislehdessä julkaistiin juttu, jossa pyysimme paikallisia kaitafilmien ja projektorien haltijoita kertomaan aineistostaan. Järjestimme pitäjätalolla yleisötilaisuuden ja filmien katselun, joka oli hyvin innostava. Päätimme pelastaa aineiston, kertoo Harri Räikkä Rymättylä- Seuran perinnetoimikunnasta. Joukosta karsittiin ensin pois hauskat kotivideot. Työn alle otettiin filmit, joilla oli yleistä mielenkiintoa ja joiden katsottiin antavan dokumentoivaa tietoa paikkakunnan tapahtumista, työmuodoista sekä muuttuneesta maisemasta. Kaitafilmit vaativat työstämistä Naantalin kaupungin kulttuurilautakunta myönsi kaitafilmien pelastushankkeelle pienen kohdeavustuksen. Asiantuntijana ja yhteistyökumppanina toimi Johan Ekman Digitalisointi.comista. Ensimmäinen digitoitu erä sisälsi kuusi kelaa, yhteensä 67 minuuttia luvun lopulla ja 1970-luvun alussa kuvattujen filmien aiheet ovat Rymättylä-keskeisiä: Särkänsalmen sillan rakennusvaiheet, retki saaristolaisveneellä Rymättylän kirkolta Kruunumaan saareen, riukuaidan teko sekä otoksia kunnallisneuvos Terho Koisaaren elämästä. Kaitafilmit olivat mykkäelokuvia, joten ne vaativat työstämistä. Niihin tehtiin uusi käsikirjoitus ja lisättiin tekstityksiä, selostusjuontoja ja musiikkia. Samalla poistettiin epäolennaisia tai epäonnistuneita otoksia. Lisäksi digitoitiin muutama 1990-luvun VHSnauha, joilla oli jääkärien ja veteraanien muistomerkkien paljastustilaisuudet. Kipinä vanhojen tallenteiden perään Rymättylän pitäjätalo Aahollin kokoelmissa on nyt uudenlainen dokumenttiosasto. Digitoidut filmit ovat ainakin jonkun aikaa tallessa ja käytettävinä uudessa formaatissa. Pitäjätalolla järjestettiin elokuvailta, jossa omien elokuvien lisäksi katsottiin esimerkiksi sotakuunariaiheisia dokumenttielokuvia. Elokuvien esitystä on jo pyydetty uusiksi. Aineiston digitointi on yhä vireillä. Enemmänkin olisimme tehneet, mutta rahat loppuivat. Tästä jäi kuitenkin pieni kipinä kaikkien vanhojen tallenteiden perään. Tiedämme nyt, että paljon on aineistoa, kirjavaa mutta kiehtovaa. Räikkä toivoo, että ihmiset osaisivat antaa arvoa vanhoille tallenteille. Vanhat kaitafilmit eivät tykkää olla kelalla. Ne pitäisi ainakin ajaa aika ajoin läpi, jotta ne eivät vaurioidu. Digitoinnin voi teettää ammattilaisella tai hyödyntää kirjastojen palveluita. EK Vanhoista kaitafilmeistä syntyi joukko digitaalisia tallenteita. Kuvat: Harri Räikkä. Kotiseutuposti 1/

8 Sellon kirjastossa asiakkaat muotoilevat tilaa Sellon kirjasto Espoon Leppävaarassa on kävijämääriltään Suomen toiseksi käytetyin kirjasto. Vain Turun pääkirjasto on suositumpi. Molemmissa kävijöitä on vuosittain yli miljoona. Sellon kirjaston suosioon vaikuttavat sijainti ostoskeskuksen yhteydessä, kattava palveluvalikoima ja päivittäiset tapahtumat. Elokuussa 2003 avattu kirjasto tarjoaa perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi tiloja esimerkiksi konserttien, näyttelyiden, kurssien ja tilaisuuksien järjestämiseen, musisointiin ja yhdistystoimintaan. Kirjojakin lainataan. Haluamme tarjota kirjaston tilat asiakkaille. Tiloja ja toimintoja muutetaan sitä mukaa, miten asiakkaat niitä käyttävät. Henkilökunnankin tiloja on annettu asiakkaiden käyttöön, palveluesimies Mikko Kaunisto kertoo. Kirjastossa on useampia varattavia tiloja, jotka ovat jopa niin suosittuja, että kirjaston oman väen on välillä vaikea löytää tilaa kokouksilleen. Kirjasto elää koko ajan Sellon kirjastossa tasapainoillaan klassisen hiljaisen kirjaston ja uudemman, yhteisöllisen ja äänekkään kirjaston välillä. Tapahtumakirjastoksi suunnitellussa kirjastossa on haastavaa muuntaa tiloja hiljaisiksi. Suosituimmat uudet palvelumme ovat sellaisia, joista syntyy ääntä. Haluamme tarjota tätä jatkossakin, mutta ottaa myös huomioon ne, jotka kaipaavat kirjastolta hiljaisuutta, Kaunisto sanoo. Hän huomauttaa, että kirjasto on yksi harvoista paikoista, jossa voi nykyään viettää aikaa ilman rahaa. Avarat tilat mahdollistavat oleskelun. Mitä enemmän asiakkaille annetaan mukavia istumapaikkoja, sitä enemmän ne ovat käytössä. Kirjasto elää koko ajan. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat esimerkiksi yhteiskunnan teknistymisen myötä. Päivittäin kirjastossa vierailee noin 4000 ihmistä. Eniten asiakkaita käy lasten ja nuorten osastoilla. Lasten osastolla järjestetään läksykerhoja ja satutunteja usealla kielellä, osittain vapaaehtoisvoimin. Lastenmaassa saa myös vapaasti leikkiä. Nuorten oma tila Pointti on kirjaston ja nuorisotilan yhdistelmä, jossa on töissä nuoriso-ohjaajia. Työ Pointissa ei ole perinteistä kirjastotyötä, vaan erittäin sosiaalista, nuorten kanssa olemista. Kirjaston yhteydessä toimii myös Leppävaaran Yhteispalvelupiste. Se tarjoaa tietoa kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluista sekä neuvoja ja opastusta Espoon kaupungin asiantuntijapalveluihin. 8 Kotiseutuposti 1/ 2015

9 Vanhan talteen ottaminen on suosittua Sellon kirjaston Paja on moderni oppimisympäristö. Asiakkaille tarjotaan välineet, esimerkiksi ompelukone, 3D-tulostin tai digitointilaite, ja opastetaan niiden käytössä. Lisäksi Pajasta saa apua tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Tärkein palvelu on se, että asiakas voi tulla oman laitteensa, tabletin, tietokoneen tai älypuhelimen, kanssa tänne ja yhdessä käymme läpi, miten se toimii, Kaunisto kertoo. Pajalla on mahdollista siirtää digitaaliseen muotoon VHS- ja C-kasetteja, LP-levyjä, dioja, negatiiveja, kuvia ja kaitafilmejä. Myös mikrofilmien digitoiminen on mahdollista. Kaitafilmien digitointilaite on kirjastomaailmassa harvinaisuus, toinen vastaava löytyy Pirkkalan kirjastosta. Vanhan talteen ottaminen onkin suosittua. Kaunisto kertoo, ettei Pajan digitointipalvelua ole juuri lainkaan markkinoitu, mutta silti käyttäjiä on jatkuvasti ja käyttökerrat ovat pitkiä. Digitointiin on varattava riittävästi aikaa. Esimerkiksi VHS- tai C-kasetin digitointi kestää niin kauan kuin alkuperäinen tallennekin. Kaitafilmin digitointilaite skannaa jokaisen kuvan yksitellen, joten 15 minuutin elokuvan digitoiminen voi viedä muutaman tunnin. Kuvat: Elina Kuismin. Leppävaara-seuran hyvä kumppani Kirjasto on monille, varsinkin nuorille lempipaikka. On hienoa todeta, että meillä on sellainen paikka, josta ihmiset ovat ylpeitä ja tykkäävät. Sehän on kotiseuturakkautta parhaimmillaan, Leppävaaraseuran puheenjohtaja Arja Salmi sanoo. Leppävaara-seura järjestää kirjastossa kokousten lisäksi muutaman tilaisuuden vuodessa. Esimerkiksi seuran Albergasta Leppävaaraan -historiakirja julkistettiin kirjastossa ja yhdessä Leppävaaran koulun kanssa toteutetusta Lippumeri-teoksesta oli kirjastossa näyttely. Kirjastosta oli myös edustus Lippumeri-työryhmässä. Leppävaara-seuran tapahtumailmoituksia on ollut kirjaston valotaululla ja ständeillä. Lisäksi seura on Valtakunnallisten kotiseutupäivien info- ja ilmoittautumispiste on Sellon kirjaston aulassa torstaina 6.8. kello 12 17, perjantaina 7.8. kello 9 18 ja lauantaina 8.8. kello mukana kirjastonjohtaja vetämässä alueen hyvinvointiverkostossa. Uskon, että tulevaisuudessa yhteistyö tiivistyy. Leppävaara-seura ja Suur-Leppävaaran asukasfoorumi aikovat yhdessä järjestää kirjastossa kaavoitukseen ja asumiseen liittyviä infotilaisuuksia. EK Lisätietoa Leppävaara-seurasta ja Lippumeri-teoksesta: Kotiseutuposti 1/

10 vieraskynä Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toimeenpanon valmistelu vauhdissa Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Vietämme joulua ja monia muita vuotuisia juhlia, kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä ja lapasmallinsa. Myös kesämökkeily sekä metsän antimien käyttö kuuluvat olennaisesti kulttuuriimme. Aineeton kulttuuriperintö yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna Aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen ja siihen liittyvän yleissopimuksen tavoitteena on tukea aineettoman kulttuuriperinnön ilmenemismuotojen säilymistä elinvoimaisina. Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimus antaa raamit toiminnalle, mutta jättää sopimusmaille vapauden löytää omanlaisensa tapa toteuttaa sen velvoitteita. Tätä suomalaista mallia etsitään ja rakennetaan parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Museovirastolle tehtäväksi yleissopimuksen toimeenpanon valmistelun. Museovirasto luovuttaa keväällä 2015 opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen siitä, kuinka sopimusta olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa Suomessa. Valmistelutyötä tehdään yhteistyössä ministeriön, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Syksyn 2014 mittaan järjestettiin useita kuulemistilaisuuksia suullisen perinteen, esittävän taiteen, rituaalien, käsitöiden, luontoon liittyvien perinteiden ja moninaisuuden osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi nelivuotiskaudeksi aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän, joka toimii sopimuksen toimeenpanon tukena. Elävä perinne-seminaari keräsi joulukuussa satapäisen yleisön Kulttuuritalolle kuulemaan ja keskustelemaan avauksista aineettomaan kulttuuriperintöön. Lisäksi lokakuussa ilmestyi Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen selvitys Aineeton kulttuuriperintö. Esimerkkejä Unescon 2003 yleissopimuksen toteuttamisesta verrokkimaissa. Verrokkisel- Kuva: Liisa Tuomikoski (MV). Leena Marsio. vitys on laaja katsaus Unescon sopimuksen toteuttamiseen 15 eri maassa. Lisäksi esitellään Unescon aineettomiin kulttuuriperinnön luetteloihin nousseita kohteita eri maista. Näin pyritään löytämään tiekarttaa Suomen toimintamallille aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toimeenpanemiseksi ja laajemminkin aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Verkkosivuille kaikille on tammikuussa avattu määräajaksi avoin kysely, jonka toivotaan tavoittavan laajasti erilaisia yhteisöjä ja organisaatioita. Kyselyllä pyritään kartoittamaan yhtäältä sitä monialaista työtä, jota esimerkiksi erilaiset järjestöt, oppilaitokset, museot ja harrastajapiirit jo tekevät elävän perinnön parissa. Toisaalta kaivataan tietoa siitä, mitä toiveita kentällä on sopimuksen toteuttamisesta. Miten luodaan prosessi, joka lähtee juuri Suomen tarpeista ja tilanteesta? Millaisilla askelilla sopimuksen toimeenpanoa suunnataan kestävästi tulevaan? Kyseessä kun ei ole kilpailu siitä, kenellä on hienoin tai ainutlaatuisin perintökohde vaan siitä, kuinka yhdessä edistämme aineettoman kulttuuriperinnön asemaa. Leena Marsio Kirjoittaja toimii aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattorina Museovirastossa. 10 Kotiseutuposti 1/ 2015

11 Toimintasuunnitelma tekee strategiasta totta Kotiseutuliiton toimintasuunnitelma 2015 on laadittu huomioiden erityisesti vuosikokouksessa päätetyt päälinjat ja uusi strategia, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Lähiajan päälinjoista ensimmäinen onkin Rakkaudesta kotiseutuun -strategian toteuttaminen. Kaksi muuta nostavat jäsenyhteisöt liiton toiminnan kärkeen ja painottavat kotiseutukasvatusta perusopetuksessa. Erityisenä kehittämiskohteena ovat jäsenpalvelut ja koulutus. Kotiseutuliitto on avannut jo alkuvuodesta kyselyn kartoittaakseen koulutustarpeita. Yhdistysjäsenten lisäksi kuntajäsenten tarpeita ja uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia kartoitetaan. Vastaavasti kehitetään toimintamuotoja maakuntien liittojen kanssa. Kotiseutuliitto järjestää jo nyt yhdessä maakuntien liittojen kanssa vuosittain maakunnalliset kotiseututoimijoiden kokoukset. Lisäksi liitto tapaa vuosittain maakuntien liittojen kulttuurivastaavat. Vuotta 2015 leimaavat vahvasti Valtakunnalliset kotiseutupäivät Espoossa. Kotiseutuliitto toimii ensimmäistä kertaa päivien pääjärjestäjänä kumppaneinaan Espoon kaupunki ja Espoon kaupunginosayhdistysten liitto EKYL. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan voi tutustua liiton verkkosivuilla. Painetun toimintasuunnitelman voi tilata maksutta osoitteesta Arkistot ja muistot digiaikaan. kaitafilmit videot äänitteet kuvat asiakirjat Pelasta ja hyödynnä paikallishistoria vanhoilta tallenteilta nykyaikaan. Herätä seutuhistoria henkiin digitoimalla arkistonne ja hyödynnä kotiseutuaktiivien kampanjaetumme. Kotiseutukampanja -15% asti Tuotamme myös koosteja dokumenttielokuvia, pyydä tarjous. digitalisoint.com puh Sirkkalankatu Kotiseutuposti 24, / 2015 Turku 11

12 Hyvän korjauksen palkinnot Sysmään ja Inkooseen Vuoden 2014 Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnot on julkistettu. Pääpalkinto myönnettiin Nikkaroisten nuorisoseuran kunnostamalle Papulalle Sysmään ja kunniamaininta Degerby Ungdomsföreningenin Furuborgille Inkooseen. Pääpalkinnon arvoisesti kunnostetun Papulan jatko yhdistyksen omistuksessa oli ennen korjausta vaakalaudalla. Kunnostusta puoltavat perustelut kuitenkin voittivat ja korjaushankkeen jälkeen talon käyttöaste on noussut selvästi viihtyisämmän ilmeen ja paremman toimivuuden myötä. Toimivuutta paransi erityisesti uusien wc-tilojen rakentaminen taloon tehtyyn laajennusosaan. Palkintoraati antoikin kiitosta tavalle, jolla talon laajennusosa on saatu erinomaisesti sopimaan kokonaisuuteen. Raatia ilahdutti myös talkooväen halu oppia vanhan rakennuksen kunnostamista: Muun muassa ikkunat korjattiin suureksi osaksi talkoovoimin. Kunniamaininnan saaneen Furuborgin kunnostuksessa kiitosta saivat huolelliset suunnitelmat ja vanhaan taloon hyvin sopivien korjausmateriaalien käyttö. Korjauksia ja huoltotöitä on tehty talkoilla, ja lisäksi yhdistys on kerännyt varoja ammattilaisia vaativien töiden tekemiseen mm. Degerby-päivän tapahtumilla. Korjauksessa on huomioitu myös talon esteettömyyden parantaminen. Hyvän korjauksen palkinto myönnetään seurantalolle, joka on korjattu perinteitä ja rakennuksen historiaa kunnioittaen ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva. Palkinto on jaettu vuosittain ja julkistettu vuoden vaihteessa, mutta jatkossa se jaetaan syyskuun toisella viikolla seurantalopäivänä. Aikataulun muutoksesta johtuen palkintoa ei jaeta vuonna SK Palkittuihin taloihin voi tutustua Kotiseutuliiton sivuilla Papula kolmevuotisen korjaushankkeen jälkeen. Laajennusosa sulautuu hyvin kokonaisuuteen. Kuva: Eeva Kassari. Seurantalokysely Kotiseutuliitto selvitti syksyllä seurantalojen korjaus avustusjärjestelmän toimivuutta ja talojen korjaus tarpeita sähköisellä kyselyllä. Vastauksia tuli 302 eri puolilta Suomea. Tuloksia hyödynnetään myöhemmin tänä vuonna julkaistavassa raportissa. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita! Kotiseututalot seurantalot.fi-sivustolla Uusittu Seurantalot.fi tarjoaa näyteikkunan seurantaloille niiden tilavuokrauksen ja muun toiminnan tueksi ilmaiseksi. Sivusto on jäsenpalvelu kahdeksaan eri keskusjärjestöön kuuluville yhdistyksille. Sivustolla esitellään myös Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten seurantalomaisessa käytössä olevat talot eli kotiseututalot. Onko talonne jo mukana? Tiedot ajan tasalle Sivuilla on esitelty tällä hetkellä kymmeniä kotiseututaloja. Jos talonne on jo mukana, nyt on aika käydä tarkistamassa tietojen ajantasaisuus. Menevätkö tiedustelut oikealle henkilölle? Onko sivuilla kuva talosta ja osoite oikein? Sivustolla on myös seurantaloille räätälöityä korjaustietoa, jota täydennetään kevään aikana. Tiedustelut sivuille liittymisestä ja unohtuneista tunnuksista: ja Kotiseutuposti 1/ 2015

13 Esteettömyydestä elinvoimaa seurantaloille Rakennetun ympäristön esteettömyys tarkoittaa kaikille käyttäjille toimivaa, helposti saavutettavaa, turvallista toimintaympäristöä. Esteettömät ratkaisut palvelevat kaikkia rakennuksen käyttäjäryhmiä lapsiperheistä ikääntyvään väestöön. Keski-Suomen maakunnan alueella toteutettiin Kylän Sydän -hanke, jossa pyrittiin parantamaan erilaisten seurantalojen saavutettavuutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Ammattilainen arvioi kohteita esteettömyyskartoituslomakkeen avulla ja antoi samalla suosituksia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa opasteisiin, ulkoalueiden esteettömyyteen, sisäänkäynteihin, valaistukseen ja sisätilojen käytettävyyteen. Arvioiduissa rakennuksissa suurimmat ongelmat löytyivät rakennusten ulkopuolelta: hankalat sisäänkäynnit, huonot opasteet ja puuttuvat esteettömät pysäköintipaikat. Rakennusten sisätilat sen sijaan olivat melko toimivia ja vastasivat käyttötarkoitustaan, Kaunis ja toimiva luiska. lukuun ottamatta esteettömien wc-tilojen puuttumista. Kun vanhoja rakennuksia kunnostetaan, korjaussuunnitelmissa tulee huomioida esteettömyysasiat. Esteettömyyttä parantaviin kor jaus kuluihin voi hakea Kotiseutuliiton hallinnoimaa seurantalojen korjausavustusta. Teksti ja kuvat: Essi Heimovaara-Kotonen ja Teppo Karapalo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Artikkelin pitkä versio on luettavissa osoitteessa Penkki tarjoaa levähdyspaikan talon suojassa. Liian kapea kulku wc-tiloihin oli arvioitujen kohteiden yleinen ongelma. Kontrastivärinen pääovi erottuu hyvin ja auttaa suuntaamaan ovea kohti. Molemminpuoliset käsijohteet lisäävät kul kemisen turvallisuutta. Kontrastiraita portaan etureunassa parantaisi askelman hahmotettavuutta ja lisäisi liikkumisen turvallisuutta. Kotiseutuposti 1/

14 Luovuuden hulluudella päin parempaa kotiseutua Kalasataman Taidetalkoot on vahvasti asukasyhteisöön ja kotiseutuun kiinnittynyt yhteisötaidehanke. Hanketta pyörittää helsinkiläinen Esitystaiteen Keskus ja se tukee uuden, vasta rakenteilla olevan Kalasataman kaupunginosan yhteisöllisyyttä ja tuo luovia toimintamalleja keskeneräisyyden ja rakennustyömaiden hallitsemaan arkeen. Tärkeimpänä tausta-ajatuksena hankkeen taiteilijoille on ollut ajatus siitä, että asuinalue kuuluu sen ihmisille. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia tulisi parantaa, mutta ennen kaikkea tulisi tukea ihmisten kokemusta siitä, että he voivat itse mennä ja tehdä omalla kotiseudullaan. Meihin suomalaisiin on pinttynyt ajatus siitä, että joku virkamies jossakin päättää, tekee ja toteuttaa puolestamme. Näin saattaa monen asian kohdalla olla, mutta vähintäänkin pieni kapina ajatusta vastaan on paikallaan. Joskus on mahdollisuus ratkaista asiat toisin: nopeammin, luovemmin ja hauskemmin. Unelmapuisto puolessa vuodessa Kevään 2014 asukasillassa yhtenä asukkaiden nostamana teemana oli peli- ja leikkipuiston puuttuminen. Taidetalkoot ja asukkaiden perustama Kalasatama-liike alkoivat rakentaa väliaikaista puistoa siitä huolimatta, että sen sanottiin olevan mahdotonta. Sanottiin, ettei Suomessa voi toimia niin. Asukkaat kutsuttiin suunnittelemaan puistoa. Heiltä kysyttiin, millainen olisi unelmien puisto ja mikä puolestaan olisi yksinkertaisin ja vaatimattomin tapa toteuttaa unelmapuiston ideat. Tämän jälkeen hankittiin tarpeistoa kuten maaleja ja autonrenkaita, pidettiin siivoustalkoita ja maalaustyöpajoja. Suurin ponnistus oli lupaprosessien selvittäminen: esimerkiksi EU-byrokratian takia keinut ja liukumäet unohdettiin jo alkumetreillä leikkipuiston sijaan alettiin puhua kohtaamispaikasta. Puiston avajaisia vietettiin marraskuussa 2014, puoli vuotta sen jälkeen, kun ajatus puistosta oli tuotu esille. Lopputulos oli riemastuttava. Siinä yhdistyvät asukkaiden maalaama, iloisen kirjava liikennekaupunki ja projektiin lopulta isosti mukaan lähteneen rakennusliikkeen asentamat peli- ja parkourkalusteet, penkit, roskikset ja valot. Puisto nimettiin yhteisellä päätöksellä Katiskaksi. Arvokkainta oli se, että puisto rakennettiin yhdessä. Tällaiset yhdessä unelmoidut ja hikoillut, haaveista arkiseksi konkretiaksi muuttuneet pienet ja suuret kamppailut ovat tärkeitä, koska ne rakentavat uskoa siihen, että jokainen pystyy vaikuttamaan omaan kotiympäristöönsä. Yhdessä tekemällä luodaan malleja, jotka tukevat alueen asukkaiden kuulluksi tulemista, keskinäistä yhdenvertaisuutta ja alueeseen juurtumista. Väliaikainen olohuone ja taidetila Puistoprojektin aikana saatiin paljon tietoa siitä, millaisena asukkaat oman kotiseutunsa koke- 14 Kotiseutuposti 1/ 2015

15 Katiska-puiston suunnittelua kesällä Annika Niskanen lasten keskellä KA:LAB-olohuoneessa. vat: mikä inspiroi, mikä masentaa. Tämä loi pohjaa myöhemmälle, varsinaiselle taiteelliselle työlle. Itsenäisyyspäivänä 2014 Taidetalkoot avasi tyhjään liikehuoneistoon alueen asukkaiden käyttöön olohuoneen ja taidetilan, joka nimettiin KA:LAB:iksi. Taidetilassa toteutettiin aluetta käsittelevä installaatio, joka koostui äänimaisemateoksesta, asukkaiden haastatteluista, valokuvista, viranomaisteksteistä sekä keskilattian täyttävästä kartasta, jota rakennettiin kaksi viikkoa yhdessä kävijöiden kanssa. Kävijät saivat lisätä karttaan mielikuviaan ja kokemuksiaan alueesta. Konkreettisina rakennusmateriaaleina käytettiin esimerkiksi puukuutioita, kirjoituksia ja piirroksia, asukkaiden valokuvia, maalia ja lasten kotoa tuomia arkisia aarteita. Olohuoneessa puolestaan oli lupa vain olla tai järjestää toivomaansa toimintaa, kuten kahvila, perhekerho ja partioilta. Olohuone ja taidetila olivat nekin väliaikaisia, mutta antoivat mallia sille, miten Suomessa voitaisiin alkaa hyödyntää rakentuvien tai muuttotappiollisten alueiden tyhjiä tiloja asukasyhteisön hyväksi. Samalla tyhjän liiketilan valtaus toi oman kommenttinsa ihmisen kokoisen rakentamisen puolesta: asukkaiden arki ja kokemukset muovaavat aluetta merkittävällä tavalla eikä sitä tulisi unohtaa. Esimerkiksi lähipalveluiden puuttuminen on kokemus, joka luo alueelle omanlaisensa leiman ja tunnelman. Niin puiston kuin KA:LAB:inkin tapauksessakin taiteilijoiden avulla luotiin aikaa, tilaa ja kohtaamisia, jotka mahdollistivat omaan kotialueeseen liittyvien kokemusten, haaveiden ja unelmien käsittelyn. Nämä ovat asioita, joille ei juuri koskaan riitä resursseja aluerakentamisen byrokraattisissa koukeroissa. Annika Niskanen (teksti ja kuvat) Kirjoittaja on yhteisötaiteilija, joka työskentelee Kalasataman Taidetalkoissa työparinsa Mikko Niemistön kanssa. Löydät Katiska-puiston ja KA:LAB -olohuoneen ja installaation sekä muita mielenkiintoisia esimerkkejä luovasta toiminnasta rakenteilla olevassa kaupunginosassa osoitteesta: Kotiseutuposti 1/

16 Kulttuuriympäristön tekijät Näkymätön ansiokkaasti näkyväksi Toista kertaa järjestetyssä valtakunnallisessa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat oman lähiympäristönsä näkymättömän kohteen näkyväksi. Voitto meni Porvoon Pääskytien koulun 9. luokan oppilaille, jotka toteuttivat ja dokumentoivat näyttelyn jo tuhoutuneesta Gammelbackan kartanosta. Pääskytien koulun oppilaiden kilpailutyö oli tiedollisesti vakuuttava, ja siinä oli ansiokkaasti etsitty näkymätöntä ja tuotu se esille laajalle joukolle ihmisiä. Toteutus oli yhdistelmä mobiilisovellusta, valokuvausta, videota sekä historiallisia lähteitä kartanon tulipalosta. Tehtävän kruunasi kuvien ja kertomusten kokoaminen näyttelyksi lähikirjastoon ja koko projektin dokumentoiminen videolle. Kolme ryhmää sai kunniamaininnan Raati jakoi myös kolme kunniamainintaa. Seinäjoella Isokylän koulun kolmasluokkalaiset ideoivat ja toteuttivat oman kyläkoulunsa pihaa elävöittäneen tapahtumapäivän koulun muille oppilaille. Sympaattinen työ toi hyvin esiin oppilaiden omat ideat ja näkökulman koulunpihan elävöittämiseksi. Siuntiolaisen Aleksis Kiven koulun kuvataiteen ryhmä järjesti performanssin juhlistamaan Aleksis Kiven 180. syntymäpäivää. Syntymäpäivää vietettiin ensin omassa koulussa, minkä jälkeen juhlat jatkuivat Fanjunkarsin torpassa, jossa Kivi asui ja työskenteli vuosina Hyvän tuulen työssä oli paljon tunnetta ja iloa sekä selkeästi suunniteltu ja toteutettu kohdettaan näkyväksi tekevä tapahtuma. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat tekivät näkyväksi vedenalaisen kulttuuriperinnön ja sen haavoittuvuuden Hiljainen Maisema Vedenalainen veistospolku -työssään. Veistospolku avattiin kesäkuussa 2014 osana Saaristomeren kansallispuistoa. Kilpailutyössä oli mukana laaja yhteistyöverkosto. Työssä oli käytetty monipuolisesti eri tekniikoita valokuvauksesta 3D-mallinnukseen. Voittotyön toteuttivat Iiris Kosamo, Kasper Uusitalo, Väinö Hotti, Niko Leppänen, Toni Tanttu, Vera Kääriäinen, Henri Ahonen, Aaro Pekkala, Miko Lipponen, Emil Lampinen ja Felix Virtanen. Kuvassa osa ryhmästä kuvataiteen lehtori Titta Suvannon (keskellä) kanssa, kun he olivat Skype-yhteydessä kulttuuriympäristöpäivien avajaistapahtumaan Tampereelle. Kuva: Jonathan Pereira. Töiden monipuolisuus ilahdutti raatia Kilpailun raati oli tyytyväinen kilpailutöiden monipuolisuuteen. Kilpailutöiden esitysmuotoina käytettiin muun muassa valokuvaa, videota, animaatioita ja 3D-mallinnoksia. Työt olivat korkeatasoisia, viehättäviä ja niiden eteen oli nähty vaivaa. Palkintoraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Museoviraston, opetushallituksen, Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran edustajat, jotka muodostavat myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän. JV Valtakunnallinen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu kannustaa lapsia ja nuoria havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan lähiympäristöään. Kilpailu on osa jokavuotisia Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Vuoden 2015 teema on Teollisuuden ja tekniikan perintö, ja Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun otsikko on Kerro tuotteen tarina. Kilpailuaika päättyy Voittanut ryhmä julkistetaan joulukuussa 2015 ja voittajat palkitaan vuoden 2016 kulttuuriympäristöpäivien avajaistapahtumassa. Lisätiedot: 16 Kotiseutuposti 1/ 2015

17 TUTTUKYNÄ Minun Espooni Minun Espooni on lapsuuden Espoo. Se on kesäisiä hiekkateitä, rauhallisia rivitaloalueita ja vihreitä kukkaniittyjä. Se on myös lapsia viliseviä koulupihoja, turvallisia lähikauppoja, ystävien kanssa urheilukentän laidalla vietettyjä iltoja ja lähimetsään rakennettuja majoja. Minun Espooni on myös nuoruuden Espoo kaikkine seikkailuineen ja tutkimusretkineen. Tunnen aina suunnatonta tuttuuden tunnetta ja kotoisuutta saapuessani Espooseen. Vaikka lapsuuden ja nuoruuden jälkeen olen asunut vuosia toisessa kaupungissa, koen aina saapuvani kotiin kun ylitän rajan Espooseen. Nämä paikat minä tunnen: tuolla asuin lapsena, tuossa koulussa aloitin opintieni ja tuosta kaupasta haimme ruokaostokset. Nämä paikat näyttäisin kysyjälle, joka kysyisi mistä olen kotoisin. Näyttäisin pienet elokuvateatterit, kotoisat luonnonniityt ja iltaiset lenkkimaastot. Ihmisen kotiseutuun ja siihen, mistä kokee olevansa kotoisin, vaikuttaa vahvasti lapsuuden kotipaikka ja kouluvuodet. Varhaisina vuosina ympäristö ja sen eri puolet vaikuttavat meihin vahvasti ja luovat pohjan myöhemmille kokemuksillemme. Lapsuuden muistot leimaavat aina myöhemmin kotiseutuamme ja kuvaamme siitä. Olen iloinen voidessani osallistua juuri Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestämiseen. Saan esitellä eri puolilta Suomea tuleville päivien osallistujille lapsuuteni kotiseutua ja tuoda esille sen hienoja puolia. Kotiseutupäivien ohjelma seminaareineen, retkineen ja kaikille avoimine tapahtumineen tarjoaa monipuolisen kattauksen Espoon parhaita paloja. Toisaalta olen erityisen tyytyväinen saadessani esitellä paikallisille asukkaille, espoolaisille, heidän kotiseutunsa tarjontaa ja monipuolisuuttaa. Moni on muuttanut muualta eikä välttämättä tunne kaikkia uuden kotiseutunsa mahdollisuuksia ja tutustumisen arvoisia paikkoja. Myös pitkään Espoossa asuneet voivat kotiseutupäivillä tehdä uusia löytöjä vanhasta kotiseudustaan. Toivottavasti heistäkin mahdollisimman moni rakastuu taas omaan kotiseutuunsa. Jonina Vaahtolammi Kirjoittaja on Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien koordinaattori, joka vietti lapsuutensa Espoon Lippajärvellä. Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2015 Rakkaudesta kotiseutuun Av kärlek till hembygden Päivät järjestetään Espoossa , pääpaikkana Leppävaara Kotiseututyön vuosittainen päätapahtuma, jossa jaetaan Kotiseututyön ansiomitalit Pääjärjestäjä Suomen Kotiseutuliitto, mukana Espoon kaupunki ja Espoon kaupunginosayhdistysten liitto EKYL Suojelijana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ohjelma julkaistaan maalis-huhtikuussa Mediakumppani Länsiväylä julkaisee kevään ja kesän numeroissaan Minun Espooni -juttusarjan. Kotiseutuposti 1/

18 Vuosikokoukseen kannattaa osallistua Suomen Kotiseutuliiton korkein päättävä elin on vuosikokous, johon jäsenyhteisöt nimeävät äänivaltaiset edustajansa. Vuosikokous pidetään Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Kokouksessa tehdään liiton tärkeimmät päätökset ja tavoiteasettelut, ja kokouksen alussa julkistetaan Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko. Tänä vuonna Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään Espoossa Leppävaaran Sellosalissa perjantaina 7.8. kello Jokainen jäsenyhteisö voi lähettää yhden tai useampia osallistujia kokoukseen, vaikka kaikilla edustajilla ei ole äänivaltaa. Äänivaltainen edustaja tarvitsee valtakirjan, joka toimitetaan vuosikokouksen asiakirjojen yhteydessä toukokuussa. Valtakirja pitää tuoda kokouspaikalle tarkastettavaksi. Kysyimme jäsenyhteisöjen edustajilta, millaisia kokemuksia heillä on kokouksista. Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto osallistui liiton vuosikokoukseen Mikkelissä Kokous sujui samalla kaavalla kuin minkä tahansa yhdistyksen kokous. Kokouksen alun palkitsemiset antoivat tietoa siitä, mitä muualla Suomessa kotiseutuyhdistyksissä on tehty ja millaiset teot yltävät palkinnoille asti. Koivisto suosittelee lukemaan esityslistan ja vuosikertomuksen etukäteen, ja miettimään, löytyykö niistä jokin asia, johon haluaa ottaa kantaa. Osallistuin kokoukseen melko tuoreena kotiseutuyhdistyksen toiminnanjohtajana. Sain hyödyllistä tietoa siitä, miten Kotiseutuliitto toimii. Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Pietiläinen osallistui liiton vuosikokoukseen Hämeenlinnassa Hän saapui kotiseutupäiville ja kokoukseen ilman ennakko-odotuksia, katselemaan ja kuuntelemaan. Kokemus oli myönteinen. Aikataulut pitivät ja kaikki sujui hyvin. Sooloilijoita ei ollut ja asioista keskusteltiin. Kotiseutupäivien runsas ohjelma, etenkin retket, saavat Pietiläiseltä kiitosta. Tuore yhdistys sai myös näkyvyyttä, kun nimi oli osallistujalistalla. Päivät ovat hyvä paikka näkyä ja kuulua, tavata muita ja oppia muilta. Vaikka jokaiselle oma kotiseutu on tärkeä, silti kaikilla on yhteisen tekemisen meininki. Kari Krapu Kalajokilaakson Kotiseutuliitosta on käynyt kotiseutupäivillä ja vuosikokouksissa 1980-luvulta lähtien. Uusille toivotan rohkeutta tulla mukaan. Vuosikokous on se paikka, jossa tehdään liiton toimintaan vaikuttavat henkilövalinnat. Kokouspäivänä on myös mahdollisuus tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Kravun mukaan kokoukset ovat olleet hyvin valmisteltuja. Niissä ei ole turhaa protokollaa, vaikka käsitelläänkin tärkeitä asioita. Riina Koivisto saapuu Kotiseutugaalaan Seinäjoen Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Kuva: Eetu Kevarinmäki. Toimittaja Jari Pietiläinen työnsä äärellä helmikuussa Espoon Soukassa, missä Tasavallan presidentti Niinistö ja työministeri Ihalainen tutustuivat Omnian nuorten työpajatoimintaan. Niinistö on Espoon Valtakunnallisten kotiseutupäivien suojelija. 18 Kotiseutuposti 1/ 2015

19 VERKOSSA Kokousasiakirjat Tältä sivulta löydät Kotiseutuliiton kokousasiakirjat: valtuuston ja hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat sekä jaostojen keskustelumuistiot. Vuosikokouksessa voi tavata Kari Kravun kaltaisia iloisia kotiseutuaktiiveja. Kuva: Seija Krapu. Kokousten sujuvuutta auttoi 1990-luvun alkupuolella perustettu vaalivaliokunta, joka valmistelee esimerkiksi nimitykset etukäteen. Aiemmin kokoukset muistuttivat torikokouksia huutoäänestyksineen, Krapu muistelee. Kaikki ovat siis samaa mieltä siitä, että kannattaa osallistua Kotiseutuliiton vuosikokoukseen ja kotiseutupäiville. Tavataan elokuussa Espoossa! EK Kotiseutu mediassa Tältä sivulta löydät ajankohtaisia eri viestintävälineissä julkaistuja kotiseutua ja kotiseututyötä koskevia uutisia, artikkeleita, kilpailuja ja tiedonhakuja. Tietopankki Kattavasta tietopankista löytyy uutta etenkin Järjestöosaamisen tietopankki -osiosta, mm. ohjeita tapahtuman järjestämiseen ja yhdistysten viestintään. Tietopankissa on paljon uutta myös Kotiseutuarkistot ja kotiseutumuseot -osiossa, esimerkiksi ohjeita ja mallilomakkeita. Kotiseutuposti 1/

20 Kertokaa koulutustarpeistanne! Kotiseutuliitto aloittaa hankekoulutuskierroksen. Kierroksella kerrotaan kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten mahdollisuuksista osallistua EU/ Leader-hankkeisiin ja hakea niihin avustuksia. Lisäksi esitellään esimerkiksi toiminta- ja hakemusmalleja. Koulutus suunnitellaan osittain sen mukaan, millainen tarve ilmenee. Kysely on auki maaliskuun alkuun saakka. Kysely on osa vuonna 2014 valmistuneen Rakkaudesta kotiseutuun -strategian toimeenpanoa. Strategiassa jäsenistö ja jäsenpalvelut nostetaan Kotiseutuliiton toiminnan kärkeen. Arvomme sähköpostiosoitteen jättäneiden kesken Kotiseutuposti-lehden vuosikerran! Lisätietoja koulutuksista ja jäsenpalveluista: järjestöpäällikkö Liisa Lohtander puh EU:n hankerahojen haku alkaa EU:n hankerahat kotiseudun kehittämiseen ovat haettavissa huhtikuusta 2015 alkaen valmistautukaa ajoissa. Maaseudun kehittämishanke -nimellä tutuksi tulleesta mallista voi löytyä ratkaisu moneen kotiseutuyhdistystenkin pulmaan. Esimerkiksi kulttuurikohteen kunnostamiseen tai maisemanhoitosuunnitelman tekemiseen voi saada rahoitusta maaseutuohjelmasta. Leader-toiminta on paikallisten asukkaiden toimintaa kotiseudun kehittämiseksi. Suomessa on 56 Leader-ryhmää, jotka tekevät omat kehittämisohjelmansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet. Leader-toimintatavan kautta rahoitetaan yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yrityshankkeita. Oman alueensa Leader-ryhmästä hakijat saavat neuvoja hakemusten suunnittelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Maaseudun hanketuet, Maaseutuvirasto: Leader-toiminta: palkinnot Vuoden kotiseutuyhdistys Ehdotukset mennessä Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä yhdistyksen toimintakertomuksen liiton toimistoon mennessä. Yhdistyksen toimintahistoria ei ratkaise. Vuoden kaupunginosa Ehdotukset mennessä Vuoden kaupunginosa julkistetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä elokuussa. Valinnat tekevät hallituksen asettamat palkintoraadit. Liiton jäsenet voivat jättää oman ehdotuksensa palkittavasta kohteesta liiton toimistoon tai verkkolomakkeella. vuoden-kaupunginosa/lomake Vuoden kotiseututeko Ehdotukset mennessä Vuoden kotiseututeko julkistetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä elokuussa. Valinnat tekevät hallituksen asettamat palkintoraadit. Liiton jäsenet voivat jättää oman ehdotuksensa palkittavasta kohteesta liiton toimistoon. Kotiseututyön ansiomitalit Esitykset mennessä Ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein huomionosoitus, ja sen saaminen edellyttää erittäin merkittäviä ansioita kotiseututyössä. Kotiseutuliiton hallitus myöntää vuosittain korkeintaan kymmenen ansiomitalia. Ansiomitalit luovutetaan elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. 20 Kotiseutuposti 1/ 2015

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/4 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 28.4.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 28.4.2016 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( )

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/9 Hallitus Sivu 1 / 5 Hallitus 2.12.2016 Sivu 1 / 5 Aika: pe 2.12.2016 klo 12.30-14.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille Avajaiset 8.2.2017 Ympäristöministeriö, Helsinki Opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallitus Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/3 Hallitus Sivu 1 / 7

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/3 Hallitus Sivu 1 / 7 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 7 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( x ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( x ) Jäsenet:

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Suomen joukkueen Viestintä

Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen viestintä Jamposti * Suomen joukkueen virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy ennen leiriä neljä kertaa, leirillä joka päivä ja leirin jälkeen kerran. * Nro

Lisätiedot

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta Elossa luonto ja elävä perintö 9.11.2016 Sini Hirvonen sini.hirvonen@kotiseutuliitto.fi Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Yli 840 yhteisöjäsentä ja 220 henkilöjäsentä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/3 Hallitus 23.3.2016 Sivu 1 / 8

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/3 Hallitus 23.3.2016 Sivu 1 / 8 Hallitus 23.3.2016 Sivu 1 / 8 Aika: 23.3.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Kirsi Moisander Raimo Sailas (x)

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 4.1 Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 4.2 Tiedotus 4.3 Yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/1 Hallitus Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2016/1 Hallitus Sivu 1 / 6 Hallitus 13.1.2016 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 13.1.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Lounas: Kello 11.30 ravintola Kiila, Kalevankatu 1, Helsinki Läsnä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen syyskokous

Valtuuston sääntömääräinen syyskokous Valtuusto 21.11.2015 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen syyskokous Aika: lauantai 21.11.2015 klo 12.00 16.00 Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Kaisaniemi, Helsinki Osanottajat Nimike Kotipaikka

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen syyskokous

Valtuuston sääntömääräinen syyskokous Valtuusto 10.12.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen syyskokous Aika: lauantai 10.12.2016 klo 13.15 Paikka: Annantalon auditorio, Annankatu 30 Puheenjohtajat Nimike Kotipaikka 1. 2. Janne Vilkuna

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 7. KOKOUS MOREENIASSA 20.8.2013 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU Marraskuu 2016 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Kirjastot.fi YKN:n viestintäryhmä Mukana:

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009 TAMPEREEN KAMERASEURA RY PL 218 33101 TAMPERE Toimintakertomus vuodelta 2009 1 JOHDANTO Seuran tavoitteena on ollut valokuvausta, valokuvausharrastusta ja valokuvailmaisua edistävän toiminnan järjestäminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot