Hyvinvointiteknologiat käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointiteknologiat käyttöön"

Transkriptio

1 Hyvinvointiteknologiat käyttöön mhealth booster -hankkeen loppuraportti, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 2014 Kirjoittajat: Frank Ryhänen, Paula Lehto (toim.) Eeva Järveläinen Katariina Raij Anniina Honkonen Katja Tikkanen Laura Aaltonen Kristiina Lampinen Taitto: Irma Savolainen, Jukka Malkamäki ISBN Rahoittajat: 3

2 sisältö Yhteenveto kehitysympäristöjen toteutuksesta Käyttäjätestaukset ikääntyneiden henkilöiden näkökulmasta Tulokset testauksista Yhteenveto tuotetestauksista Arviointitulokset asiantuntijoiden näkökulmasta Hyvinvointiteknologia nuorten arjenhallinnan tukena Esipuhe... Tiivistelmä... Abstract Nuorten kaupunki -hankkeen lähtökohdat ja kehittämisprosessi Tulokset nuorten näkökulmasta Tulokset työntekijöiden näkökulmasta Johdanto Johtopäätökset, hyvät käytännöt ja jatkokehittämisideat Teknologia-avusteinen itsenäinen selviytyminen Projektin lähtökohdat ja tausta mhealth booster yritystoiminnan edistäjänä Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden kartoitus Hankkeen tarkoitus ja tehtävät Hankkeen tavoitteet Koulutukset ja valmennukset yrityksille ja ICT-osaajille Yrityskyselyn tulokset Hankkeen tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät mhealth booster osaamisen kehittäjänä Toimintatutkimus ympäristöjen kehittäjänä Toimintatutkimus menetelmällisenä lähtökohtana Tiedon keruu ja analysointi Osallistujat Aineisto ja sen analysointi Pohdinta Eettiset kysymykset Luotettavuustarkastelu Tulosten tarkastelu Jatkohaasteet Toimintatutkimuksen tulokset Kehitysympäristöjen suunnittelu Kehitysympäristöt Soukan palvelutalo ja -keskus (Hyvinvointikioski) Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitori Teknologialainaamo Lähteet... Kuvat... Kuviot... Taulukot... Liitteet Kehitysympäristöjen markkinointi

3 ESIPUHE TIIVISTELMÄ Mobiiliteknologioiden hyödyntäminen on keskeisessä asemassa kehitettäessä uusia ratkaisuja sosiaalija terveyspalveluihin. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat yksilön omaehtoisen terveyden hallinnan korostuminen, informaatioteknologian käytön kasvu sekä suoraan kuluttajille suunnattujen palvelujen kasvava kysyntä. mhealth booster -hanke on omalta osaltaan edistänyt hyvinvointiteknologiatuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa Espoon ja Vantaan kehitysympäristöissä, jotka ovat mahdollistaneet yritysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaamisen. Hankkeen tavoitteena on ollut työpaikkojen lisääminen mhealth -toimialalle ja niiden kohdentaminen vapaana oleville ICT-alan osaajille sekä mhealth -yritysten liiketoiminnan edistäminen ja kasvattaminen. mhealth booster -hanke valmisteltiin yhteistyössä Culminatum Innovation Oy:n kanssa. Hanke alkoi ja päättyy Rahoittajana on ollut Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. mhealth booster -hanke on kohdistunut erinomaisesti Laurean profiiliin ja painoaloihin ja tukenut yritysyhteistyötä sekä käyttäjälähtöisten kehitysympäristöjen rakentamista. Kiitämme arvokkaasta yhteistyöstä Espoon ja Vantaan kaupunkeja ja hankkeeseen osallistuneita hyvinvointiteknologiayrityksiä. Kiitos Uudenmaan ELY-keskukselle hankkeen mahdollistamisesta. Kiitämme erityisesti hankkeen toimijoita ja Laurean opiskelijoita aktiivisesta kehittämistyöstä. Espoossa ja Vantaalla Tuula Kilpinen Yksikön johtaja Laurea Otaniemi Taina Viiala Yksikön johtaja Laurea Tikkurila Teknologian tuominen sosiaali- ja terveysalalle sekä julkiselle sektorille on monien toimijoiden yhteistyön tulos. Yritysten, käyttäjien ja kuntien henkilöstön yhteen saattaminen, laitteiden kokeilut sekä erilaiset pilotit ovat olleet osa mhealth booster -hankkeen toimintaa. Teknologian hyödyntäminen omaehtoisessa terveydenhallinnassa, terveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa ovat trendejä ja luovat yhä enemmän työpaikkoja ICT-rakenneuudistuksen myötä vapautuneille alan osaajille. mhealth booster -hankkeen tarkoituksena oli tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä kehitysympäristöjä sekä arvioida niiden tuomat mahdollisuudet ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja kotona selviytymisen tukemisessa. Yrityksille oli tarkoitus tuottaa kohtaamispaikkoja, joissa ne voivat testauttaa tuotteitaan aidoissa ympäristöissä ja esitellä niitä suoraan käyttäjille, sekä saadun palautteen perusteella kehittää niitä edelleen. Tavoitteena oli edistää tuotteiden jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutumista, kotona selviytymistä ja elämänhallintaa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä teknologiaosaamista aidoissa toimintaympäristöissä, sekä tuottaa tutkimustietoa teknologiapohjaisten ratkaisujen soveltuvuudesta. Hankkeen toiminnot koostuivat kolmesta kokonaisuudesta: Osaajat, Yritykset ja Kehitysympäristöt. Osaajat -kokonaisuudessa tavoitteena oli kohdentaa ICT-osaajien työvoimaa hyvinvointitoimialalle. Yrityksien tavoitteena oli olla mukana hankkeessa aktiivisina toimijoina ja tuotekehittäjinä, joille hanke tarjosi kohtaamismahdollisuuksia loppukäyttäjien kanssa. Kehitysympäristöt olivat hankkeen kohtaamispaikkoja, joissa eri toimijoiden oli mahdollista kokeilla tuotteita. Hankkeessa pilotoituja kehitysympäristöjä olivat Soukan palvelukeskuksen Hyvinvointikioski, Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitori, Tikkurilan kirjaston Teknologialainaamo, sekä mobiilisovellus nuorille. Näiden lisäksi tuotteiden esittelytoimintaa jalkautettiin useisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Hankkeen lähtökohtana oli toimintatutkimus, jolloin hankkeen eri vaiheissa tuotettiin uutta tietoa ja toimintaa yhdessä toimijoiden kanssa. Toimijoina olivat nuoret ja ikääntyneet asiakkaat, sosiaalija terveysalan, nuorisotoimen sekä sivistystoimen asiantuntijat, yritykset ja opiskelijat. Tutkimukseen osallistui yhteensä 75 ikääntynyttä, 29 asiantuntijaa ja 15 nuorta. Tiedonkeruussa kartoitettiin hyvinvointiteknologian hyötyjä arjen hallinnassa, toimijoiden käsityksiä ja käyttökokemuksia laitteista hyvinvoinnin tukena sekä kehitysympäristöjen vaikutuksesta hyvinvointiteknologian kehittämiseen. mhealth booster -hankkeessa pilotoidut kehitysympäristöt ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Yritykset ovat kokeneet konkreettista hyötyä hankkeesta niin asiakkaiden tarpeista kuin osaamisen kehittämisessä. Toisaalta kaikkea potentiaalia on lyhyessä hankkeessa ollut vaikeaa osoittaa. Mobiiliteknologian hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla sekä erityisesti julkisella sektorilla vaatii vielä kehitystyötä. mhealth booster -hankkeen avulla on kuitenkin pystytty kartoittamaan käyttäjien tarpeita sekä toiveita ja tuomaan näkyvyyttä hyvinvointiteknologiayrityksille. Avainsanat: ehealth, mhealth, hyvinvointiteknologia, kotona selviytyminen, kehitysympäristö, käyttäjälähtöiset menetelmät, toimintatutkimus, ikääntyvät, nuoret, käyttäjälähtöisyys, liiketoiminnan kehittäminen, osaamisen kehittäminen. 6 7

4 Abstract 1 JOHDANTO Bringing technology to the social and health care as well as to the public sector is the result of collaboration. Bringing together technology companies and users, equipment trials and various pilots have all been part of the mhealth booster project. The use of information technology in health care, self-care, and in services for the elderly is a trend and will create ever more jobs for skilled ICT-people. The objective of mhealth booster project was to research, develop, plan and produce development environments that utilise well-being technology, and also to evaluate the opportunities generated by the environments to promote health and wellbeing of people, and to support coping at home. The intention was to create meeting places where companies could test and demonstrate their products directly to users in real-life environments. The objective of the project was to promote the establishment of well-being technology products and services to support people s well-being, rehabilitation, coping at home, and life management. In addition, the aim was to increase the technology skills, and to generate knowledge about the application of technology-based solutions. The activities of the project are grouped under three areas: Experts, Companies and Development Environments. The Experts area aimed at focussing ICT professionals on the rapidly growing wellbeing sector. The Companies were targeted to be active actors and product developers for whom the project provided opportunities to meet with the end users. The Development Environments were meeting places where different players could try out the solutions. Piloted environments were technology demonstration points in Soukka Service Center and Tapiola Health Center in Espoo, the Technology Library at Tikkurila library in Vantaa, and a mobile application for young people. The project was based on action research in which new information and activities were produced in the different stages of the project together with the participants. The participants in the project were clients, experts from social and health care and youth services sectors as well as from education, companies and students. There were altogether 75 elderly people, 29 experts and 15 young people who participated in the research. Interviews were used to map the benefits of technology in managing everyday life, the understanding of actors and users experiences with the equipment as an aide to well-being, as well as the impact of development environments on the development of technology. The development environments piloted in the mhealth booster project have proven to be useful in providing guidance and advice. The companies have gained concrete benefits from the project both in mapping client needs and in developing skills through training. On the other hand, it is difficult to demonstrate all the potential of the development environments for promoting companies sales. The exploitation of mobile technology in the social and health care, and particularly in the public sector, still requires development. However, the mhealth booster project has enabled client needs and hopes to be mapped, and has been able to give excellent visibility to well-being technology companies and solutions. Key words: ehealth, mhealth, well-being technology, coping at home, development environment, user-centred approaches, action research, elderly, young people, user-centred. Käynnissä olevan ICT-rakennemuutoksen myötä Uudenmaan työmarkkinoille vapautuvien henkilöiden määrä on suurempi kuin millään muulla alueella koko maassa. Sekä henkilöiden työuran jatkuvuuden että alueen kasvuedellytysten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen kohdentuu nopeasti uuden kasvun tueksi. Maailman terveys- ja hyvinvointimarkkinat kasvavat noin 6 % vuodessa yli miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kysyntää on erityisesti seuraavissa: yksilön omaehtoinen terveyden hallinta, informaatioteknologian käyttö terveydenhuollossa ja ikääntyneille suunnatut palvelut ja ratkaisut. Tunnistamalla nopeasti kasvavan toimialan uusia liiketoimintamahdollisuuksia voivat ICT-alan pk-yritykset löytää sovelluksilleen nopeasti kasvavaa kysyntää ja kasvun myötä rekrytoida uusia työntekijöitä. Pääkaupunkiseudun erityispiirre ICT-rakennemuutoksessa on se, että ihmisiä vapautuu hyvin laajalla osaamiskirjolla. Ensisijainen haaste on yritysten tarjonnan kohdentaminen vastaamaan kysyntää. Terveys- ja hyvinvointimarkkinoille pääsy edellyttää myös terveydenhuoltojärjestelmän hankintaprosessien, kilpailutuskäytäntöjen, standardointivaatimusten sekä terveydenhuollon korvattavuus- ja rahoitusmallien tuntemista. Yritysten pieni koko ja kapea palvelutarjonta asettaa myös omat haasteensa kansainvälistymisen suhteen, samoin kuin sopivien tuotekehitysympäristöjen puuttuminen. 1.1 Teknologia-avusteinen itsenäinen selviytyminen Laurea-ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto olivat mukana eurooppalaisessa JADE -hankkeessa (FP7-REGIONS ), Joining innovative Approaches for the integration and Development of transnational knowledge clusters policies related to independent living of Elderly. Eri maissa tehtyjen SWOT -analyysien pohjalta hankkeessa todettiin, että teknologiainnovaatioita on tuotettu paljon, mutta ne eivät ole käytössä sosiaali- ja terveyssek torilla. Nämä tulokset ovat samansuuntaiset Active and Healthy Ageing 2011 raportissa kuvattujen haasteiden kanssa (JADE 2012). Yhteisiksi selittäviksi tekijöiksi tunnistettiin muun muassa julkisen sektorin tietämättömyys teknologiaratkaisujen olemassaolosta, käyttäjien tietämättömyys teknologiaratkaisuista, koulutuksen puute sekä taloudelliset seikat. JADE -hanke jatkui vuoteen 2014 asti ja edellä mainittujen tulosten perusteella eri maissa pyrittiin kehittämään uusia ratkaisuja teknologian käytön mahdollistamiseksi. Useissa aiemmissa hankkeissa (vrt. Laurean HyvinvointiTV ) on todettu kasvavien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten olevan suuri haaste teknologiaratkaisujen ja ehealth -palvelujen käyttöönotolle. Toisaalta kunnissa myönnetään, että väestön ikääntymisen tuomat haasteet edellyttäisivät teknologiaratkaisujen etsimistä. Tästä esimerkkinä on Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma VIKSU, jonka puitteissa on perustettu Uusi teknologia on käytössä -palvelulupaustyöryhmä. Työryhmän toimenpiteinä on määritelty muun muassa, että kaupunki osallistuu teknologian kehittämiseen yhdessä yritysten sekä tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa sekä teknologialainaamon perustaminen. Sekä Vantaalla että Espoossa oli ideoitu yhdessä Laurean ja muiden sidosryhmien kanssa teknologialainaamon kehittämistä radikaalina ratkaisuna terveyspalvelujen ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Lainaamoita kehitettäessä hyödynnettäisiin kaupunkien kirjastojen lainausosaamista. Tarkoituksena oli, että teknologialainaamo pilotoitaisiin Vantaalla toimintatutkimusta soveltaen. Hankkeen vaikuttavuustutkimuksen myötä oli tarkoitus osoittaa muun muassa teknologialainaamon merkitys osana uudistettavaa ennaltaehkäisevää työtä, ehealth -ratkaisujen käytön mahdollistajana, yritysten osaamisen tunnetuksi tekijänä ja yritysten kasvumahdollisuuksien parantajana. 8 9

5 1.2 Projektin lähtökohdat ja tausta Hankkeen tarpeeseen ja suunnitteluun vaikuttavia lähtökohtia olivat informaatioteknologian käytön kasvu terveydenhuollossa, omaehtoisen terveydenhallinnan korostuminen, ikääntyneille suunnattujen palvelujen kasvava kysyntä, tunnistetut kehittämistarpeet hyvinvointiteknologiayritysten liiketoiminta- ja asiakasosaamisessa, sekä käyttäjälähtöisten kehitysympäristöjen puuttuminen. Culminatum Innovation Oy Ltd:n toteuttamassa m/ehealth-toimialaselvityksessä (Virta 2012) Uudellamaalla tunnistettiin yli sata terveysteknologiayritystä, joiden toiminnassa mobiiliteknologialla oli jo silloin keskeinen asema. Tunnistetut yritykset kehittivät ratkaisuja terveydenhoidon ja vanhustenhoidon palveluprosesseihin, liikunta- ja hyvinvointisovelluksia, sekä kasvavassa määrin yksilön omaehtoisen terveyden hallintaa tukevia sovelluksia. Taltioni -omahoitopalvelualusta tarjosi yrityksille ympäristön kehittää maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä palveluita. Uudellamaalla lähes kaikki työmarkkinoille vapautuvat ovat koulutettuja erityisosaajia. Myös osaamisen kirjo vapautuvilla työntekijöillä on ICT-osaamisen lisäksi laaja (muun muassa HR, markkinointi ja projektinjohtaminen). Selvityksestä nousi esiin kolme keskeistä sähköisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin markkinapotentiaalia luovaa kehitystrendiä: Nopeasti ikääntyvä väestö +65; Kiinnostus hyvinvointiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on kasvussa; Terveyden- ja sairaanhoito-organisaatioiden tietojärjestelmäuudistukset Kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen liittyviä haasteita tunnistettiin järjestetyssä seminaarissa Terveydenhoito-organisaation hankintaprosessit miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat onnistuneesti?, jossa yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeina esille nousi esimerkiksi puutteita integraatio- ja hankintaosaamisessa. Pk-yrityksille haaste on hankintaprosessien jäykkyys ja hitaus, mitä voidaan osin helpottaa kuntien ja yritysten välisellä vuoropuhelulla. mhealth booster hankkeen valmisteluvaiheessa seuraavilta yrityksiltä kerättiin tietoja heidän liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä tarpeistaan: Ekahau Oy, Beddit Oy, Modz Oy, Aino Active Oy, Traxmeet Oy, Vivago Oy, MariMils Oy, NEARPA- RENT Oy, Commtabs Oy, Oppifi Oy, Extensive Life Oy ja Vitasensis Oy. Hankkeen valmistelussa kuultiin seuraavia asiantuntijoita: Tuula Palmen, Business Oulu (muun muassa Oulun ICT-rakennemuutoksen ja Avaus-hankkeen kannalta); Terhi Kajaste, Terveysteknologian liitto ry FiHTA; Topi Hanhela, Health 2.0; Jaakko Talvitie, Tivit Oy (SHOK); Culminatum Innovation Oy Ltd:n johtoryhmä ja asiantuntijat; Taina Tukiainen, Culminatum Innovation, ICT-rakennemuutostyöryhmä; Tuomas Teuri, Sitra, Taltioni-hanke; sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien eri sektoreiden edustajat. Lisäksi, Forum Virium Helsingin asiantuntijat osallistuivat hankkeen ideointiin ja kokemusten jakamiseen vastaavista hankkeista, Greater Helsinki Promotionin asiantuntijat osallistuivat mhealth -verkoston toiminnan ja tavoitteiden määrittelyyn, sekä VTT:n asiantuntijat toimialakartoituksen tekemiseen. Keskusteluja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa hyödynnettiin projektin suunnittelussa, ja myös Laurean painoaloilla käydyissä jalkauttamistilaisuuksissa (muun muassa Hoitotyön asiantuntijuus ja kotona selviytyminen) nousi esiin ehealth -palvelujen tarve. Culminatum Innovation Oy Ltd ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy hakivat hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksen kautta lokakuussa Projektineuvottelujen aikana alkuperäisessä hakemuksessa päätoteuttajana ollut Culminatum Innovation ja osatoteuttajana ollut Laurea-ammattikorkeakoulu sopivat, että projektin hakija- ja toteuttajaorganisaationa toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Rahoitus Manner-Suomen ESR-ohjelman Etelä-Suomen alueosiosta myönnettiin ja hanke käynnistyi Laurean Otaniemen ja Tikkurilan yksiköiden yhteishankkeena Hankkeen tarkoitus ja tehtävät 2.1 Hankkeen tavoitteet mhealth booster -hankkeessa on edistetty hyvinvointiteknologiatuotteiden ja -palvelujen jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia, kuntoutumista, kotona selviytymistä ja elämänhallintaa. Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat olleet Uudellamaalla ICT-rakennemuutoksessa mahdollisesti työttömäksi jääneet osaajat sekä pk-yritykset ja niiden henkilöstö soveltuvin osin. Välillisiä kohderyhmiä ovat olleet julkisen sektorin terveyden- ja sosiaalihuollon sekä sivistystoimen työntekijät. Kehitysympäristöjen toiminnasta on myös kolmas sektori voinut saada uusia ratkaisuja ja hyötyä. Osallistuvien yritysten hankinnoista vastaavat henkilöt ovat myös hyötyneet hankkeesta. Hankkeen tavoitteina on ollut: Hyödyntää yritysten kehittämiä hyvinvointiteknologiaratkaisuja sekä mahdollistaa ratkaisuihin tutustuminen, niiden testaaminen ja kehittäminen Tukea ikääntyvien hyvinvointia ja itsenäistä kotona selviytymistä teknologiaratkaisujen avulla Edistää nuorten hyvinvointia ja arjen hallintaa teknologiaratkaisujen avulla Edistää hyvinvointiteknologiayritysten liiketoimintaa Tukea liiketoimintaosaamisen kehittämistä Edistää työllistymistä hyvinvointiteknologia-alalla, kohderyhmänä erityisesti ICT-osaajat Edistää henkilöstön ja opiskelijoiden teknologiaosaamista aidossa toimintaympäristössä Tuottaa tutkimustietoa teknologiaratkaisujen merkittävyydestä Hankkeen toiminnot ovat koostuneet kolmesta eri osakokonaisuudesta: Osaajat, Yritykset ja Kehitysympäristöt. Osaajat -kokonaisuudessa hanke on edistänyt hyvinvointiteknologiatuotteiden ja -palvelujen jalkautumista tukemaan ihmisten hyvinvointia. Teknologioita hyödyntävien ratkaisujen suunnitteluun tarvitaan kuitenkin alan osaavaa työvoimaa, jota vapautuu muun muassa ICT-rakennemuutoksen myötä. Hankkeen tavoitteena on ollut, että tätä osaamista kohdennetaan nopeasti kasvavalle hyvinvointitoimialalle. Hanke on järjestänyt vapaana oleville osaajille tietoja avoimista työpaikoista, vuorovaikutusmahdollisuuksia työvoimaa tarvitsevien yritysten kanssa muun muassa rekrytointitilaisuuksien ja LinkedIn -ryhmän muodoissa, sekä sosiaalija terveysalan toimialaosaamisen koulutuksia. Yritykset -kokonaisuuden kohderyhmänä ovat olleet hyvinvointiteknologiayritykset, jotka ovat aktiivisia tuotekehittäjiä ja pyrkivät kasvattamaan liiketoimintaansa. Hankkeen tavoitteena on ollut yritysten liiketoiminnan edistäminen ja kasvaminen, liiketoimintaosaamisen lisääminen sekä yritysten tarjonnan ja käyttäjätarpeiden kohtaaminen. Yrityksille on järjestetty liiketoimintaosaamisen koulutuksia, räätälöityjä valmennuksia, työpajoja ja muita verkostoitumismahdollisuuksia. Kehitysympäristöt -kokonaisuudessa hanke on suunnitellut ja toteuttanut erilaisia käyttäjälähtöisiä kehitysympäristöjä, joissa on testattu tuotteita ja palveluja yhdessä loppukäyttäjien, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaikki kehitysympäristöt ovat testauksen lisäksi olleet myös koulutuksen ja ohjauksen paikkoja asiakasryhmien kanssa työskentelevälle henkilökunnalle sekä opiskelijoille. Hankkeen aikana pilotoidut kehitysympäristöt ovat olleet Soukan palvelukeskuksen Hyvinvointikioski ja kokeilupisteet, Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitorin kokeilupiste, Tikkurilan kirjaston Kokeilupiste ja Teknologialainaamo, sekä erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille kehitettävä mobiilisovellus elämänhallinnan tukemiseksi

6 2.2 Hankkeen tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät mhealth booster -hankkeen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä kehitysympäristöjä sekä arvioida kehitysympäristöjen tuomat mahdollisuudet eri-ikäisten asiakasryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja kotona selviytymisen tukemiseksi. Tavoitteena oli toteuttaa asiakaslähtöisiä kehitysympäristöjä, joissa hyvinvointialan yritykset voivat testata, tarjota ja myydä yrityksensä hyvinvointiteknologisia tuotteita ja palveluita asiakkaille ja asiantuntijoille mahdollisimman matalan kynnyksen toimintaympäristössä. Hankkeessa selvitettiin hyvinvointiteknologiaa hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen käyttäjäsoveltuvuutta yhdessä asiakkaiden kanssa, sekä kustannustehokuutta valittujen asiakasryhmien, valittujen palvelujen ja teknologiaratkaisujen näkökulmasta. Hyvinvointiteknologiaa hyödyntävien tuotteiden soveltuvuutta arvioitiin yhdessä asiakkaiden, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa sekä kotiympäristössä että palvelutaloympäristössä. Ikääntyneiden asiakkaiden, asiantuntijoiden ja yritysten osaamista tarkasteltiin sekä tarpeiden että uuden osaamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa haettiin vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaiset hyvinvointiteknologiaa hyödyntävät tuotteet ja palvelut edistävät itsenäistä selviytymistä ja arjen hallintaa? 2. Minkälaisia käsityksiä/odotuksia/käyttäjäkokemuksia/arviointeja asiakkailla, asiantuntijoilla ja yrittäjillä on hyvinvointiteknologian ja palveluiden soveltuvuudesta hyvinvoinnin ja arjen hallinnan tukemiseen? 3. Miten kehitysympäristö vaikuttaa hyvinvointiteknologiatuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä asiakkaiden hyvinvointiin ja kotona selviytymiseen? 4. Minkälaisia vaikutuksia hyvinvointiteknologiaa hyödyntävillä tuotteilla ja palveluilla on asiakkaan hyvinvointiin ja arjen hallintaan, asiantuntijan työn (kustannustehokkuus) ja yritysten liiketoiminnan sekä uuden osaamisen tuottamisen näkökulmasta? 3 Toimintatutkimus ympäristöjen kehittäjänä 3.1 Toimintatutkimus menetelmällisenä lähtökohtana mhealth booster -hankkeen lähtökohtana oli toimintatutkimus, jolloin hankkeen eri vaiheissa tuotettiin uutta tietoa ja toimintaa yhdessä toimijoiden kanssa. Pragmatismista ja sosiaalitieteistä vaikutteita saaneessa toimintatutkimuksessa sovitetaan yhteen toiminta ja tutkimus (vrt. Cohen & Manion 1980, Heikkinen 2006). Toimintatutkimus on filosofinen lähestymistapa inhimillisten ongelmien tutkimiseen. Toimintatutkimuksessa käytettään erilaisia tutkimusmenetelmiä (Heikkinen 2001). Toimintatutkimus perustuu kriittiseen ja emansipatoriseen tiedon intressiin, jonka tavoitteena on kehittää uutta toimintaa ja saada aikaan muutos (Kyrö 2004). Toimintatutkimuksen fokus on muutoksen aikaansaaminen tietyssä tilanteessa. Tavoitteena ei niinkään ole yleistettävän, tieteellisen tiedon tuottaminen vaan tiettyyn tilanteeseen tai tarkoitukseen kohdentuvan tiedon löytyminen, josta voidaan myös kehittää uutta teoriaa. (ks. Cohen ja Manion 1980, ) Toimintatutkimus sopii tilanteisiin, joissa pyritään muuttamaan jotakin ja samanaikaisesti lisäämään ymmärrystä ja tietoa toiminnasta ja muutoksesta. Toimintatutkimus on ongelmasuuntautunut ja siitä voidaan puhua myös tutkimuksen kriittis-refleksiivisenä mallina, jossa filosofiseen lähestymistapaan sisältyvät sekä käytäntöperustaisuus että ihmiskeskeisyys (ks. Morton-Cooper 2000). mhealth booster -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa uudenlainen toimintaympäristö, jossa yhdessä asiakkaiden, asiantuntijoiden, yrittäjien, opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa oli mahdollista etsiä ja luoda mahdollisuuksia kotona selviytymiseen teknologisten tuotteiden ja ratkaisujen avulla. Toimintatutkimukselle on tunnusomaista toiminnan ja tutkimuksen samanaikaisuus sekä pyrkimys saavuttaa välitöntä, käytännöllistä hyötyä tutkimuksesta. Se on tilanteeseen sidottua, yleensä yhteistyötä vaativaa, osallistuvaa ja itseään tarkkailevaa (Heikkinen 2001). Se kohdentuu ihmisen toimintaan ja tarkoituksena on kehittää käytäntöjä entistä paremmiksi. Sen tarkoituksena on tutkia vuorovaikutukseen pohjautuvaa sosiaalista todellisuutta, jotta sitä voitaisiin muuttaa sekä muuttaa todellisuutta, jotta sitä voitaisiin tutkia. Toimintatutkimuksessa tutkija on aktiivinen, muutokseen vaikuttava toimija (Heikkinen 2006). mhealth booster -hankkeessa tiedonkeruun ja aineiston analyysin kautta löydettiin toisaalta ikääntyneen henkilön kotona selviytymistä estävät tekijät ja ongelmat, toisaalta kotona selviytymistä edistävät mahdolliset uudet ratkaisut. Toimintatutkimuksen periaatteina tuodaan esille seuraavat seikat: työelämäorientaatio, käyttäjälähtöisyys, käytännön kehittämisen tavoittelu, lähtökohtana yhdessä jaettu ja koettu ongelma, keskeisten olettamusten ja haasteiden luotettavuuden tarkastelu, sopeutuminen joustavaan toimintaan ja erehdysten mahdollisuuteen, hyväksyminen, ettei ole lopullisia vastauksia sekä kaikkien vaatimusten validointi täsmällisen todistettavan prosessin avulla (Morton-Cooper 2000). Heikkisen (2006) esittämän koosteen mukaan toimintatutkimus on interventioon perustuva, käytännönläheinen, osallistava, reflektiivinen ja sosiaalinen prosessi. Osallistava toimintatutkimus (vrt. Creswell 2005) painottaa osallistujien roolin merkitystä. Ihmisiä rohkaistaan ja voimaannutetaan tarttumaan asioihin, jotta kehitys olisi heidän parhaakseen. Toimintatutkimuksen tutkimusprosessiin kuuluu se, että tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutos- ja tutkimusprosesseissa, tutkimus kohdentuu käytäntöön ja on prosessina syklinen, jolloin suunnittelu, toiminta ja arviointi vuorottelevat. mhealth booster -hankkeessa eri toimijat osallistuivat ja vaikuttivat prosessin eri vaiheissa, jolloin uuden toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi kytkeytyi koko ajan aitoihin tilanteisiin ja tapahtumiin. Toimintatutkimuksessa analysoidaan toiminnan taustaa, reflektoidaan ja kehitetään vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tuotetaan uutta tietoa ja toimintatapaa. (ks. Aaltola & Syrjälä 1999, Kuula 2000, Heikkinen 2001.) Toimintatutkimuksen peruslähtökohtana on 12 13

7 käytännönläheisyys, jolloin tutkittavien aktiivinen osallistuminen ja muutokseen liittyvä uuden toiminnan tai intervention yhdessä suunnittelu on keskeistä (Kuula 2000). mhealth booster -hankkeessa uudenlaiset kehitysympäristöt ja niihin liittyvät aktiivinen ja osallistava toiminta aktivoi sekä ikääntyneitä henkilöitä että asiantuntijoita selvittämään ja hyödyntämään hyvinvointiteknologisia tuotteita ja ratkaisuja. Toiminnan tutkivaan kehittämiseen voidaan Heikkisen ym. (2006) mukaan soveltaa useita lähestymistapoja. Designtutkimus osana toimintatutkimusta erityisesti asiakaslähtöiseen, asiakkaita osallistavaan palvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen vahvisti mhealth booster -hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Toimintatutkimuksessa kriittisellä reflektiolla ja dialogilla on keskeinen merkitys, jolloin tarkastelun kohteena on käytännöllinen toiminta (Caughan & Coughan 2002, Kuula 2000, Reason & Bradbury 2008). mhealth booster -hankkeessa toimijoina olivat asiakkaat ja heidän läheisensä, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ja opiskelijat sekä hyvinvointiteknologiayrittäjät. mhealth booster -hankkeen eri vaiheissa tiedonkeruussa käytettiin monipuolisia menetelmiä, jolloin sekä määrällisillä että laadullisilla tutkimusmenetelmillä saatiin osallistujien odotukset kartoitettua ja hankkeen tavoitteiden mukaisesti eri hyvinvointiteknologisia tuotteita ja ratkaisuja pilotoitua. mhealth booster -hankkeen toimintatutkimuksessa toimijat ovat olleet aktiivisessa roolissa, jolloin ongelmat ja tavoitteet on muotoiltu yhdessä tutkijoiden, kehittäjien, asiakkaiden ja muiden osallistujien kanssa. Oleellista on ollut, että prosessin aikana myös menetelmät ovat uudistuneet ja mahdollistaneet syvällisen käyttäjätiedon saamisen. (Kuvio 1) 3.2 Tiedon keruu ja analysointi Osallistujat Hankkeessa toimijoina olivat ikääntyneet asiakkaat, sosiaali ja terveysalan sekä sivistystoimen asiantuntijat, yritykset, sekä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Tutkimukseen osallistui Espoon ja Vantaan kehitysympäristöistä yhteensä 75 senioria, miehiä 16 (21,3 %) ja naisia 59 (78,7 %). (Kuvio 2) Miehet Naiset ARVIOINTI VAIKUTTAVUUS (Näkökulmat hyvinvointi, teknologiaosaaminen, taloudellisuus, osaaminen) tarpeen määrittely -tiedonkeruut Aiemmat selvitykset Haastattelut KEHITYSYMPÄRISTÖT Suunnittelu toimijoiden kanssa Kuvio 2: Ikääntyneiden osallistujien (N=75) sukupuolijakauma Ikääntyneiden tutkimusryhmän keski-ikä oli 73,1 vuotta ja keskihajonta 7,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 72,4 v, ja miesten 75,9 vuotta. (Kuvio 3) mhealth Tuotteet ja palvelut Toteutus kehitysympäristöissä Miehet Naise t Kuvio 1: Toimintatutkimuksen sykli mhealth booster -hankkeessa Kuvio 3: Osallistujien ikäjakauma sukupuolittain 14 15

8 Kansa- tai peruskoulun käyneitä oli vastaajista 33,3 %, ammatillisen tutkinnon tai lukion käyneitä 30,7 %. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä oli 17,3 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 18,7 prosenttia. Omakotitalossa tutkimusryhmästä asui 21,3 prosenttia, kerrostalossa 61,3 prosenttia, rivitalossa 13,3 prosenttia ja palvelutalossa 1,3 prosenttia. Suurimalla osalla vastanneista läheisin henkilö tällä hetkellä oli lapsi (46,7 %), seuraavana puoliso (42,7 %) ja lopuilla 6,7 prosentilla läheinen oli joku muu henkilö, esimerkiksi ystävä. Läheisimmän henkilön iän keskiarvo oli 59,9 vuotta ja keskihajonta 14,8 vuotta. Läheisistä ihmisistä 50 % oli miehiä ja 50 % naisia. Omaishoitajina oli tutkimusryhmästä vain kahdeksan henkilöä. Kolme heistä on toiminut omaishoitajana alle 6 kuukautta ja loput viisi yli kolme vuotta. Asiantuntijat (N=21) edellä mainittujen senioriosallistujien toimintaympäristöissä olivat myös tiedonantajina tutkimuksessa. Asiantuntijat edustivat hankkeen asiakasosallistujien taustatoimintaympäristöjä, kuten esimerkiksi terveystoimen yksikköä, palvelutaloa tai järjestöä. Ikääntyneiden kontekstissa asiantuntijoiden keski-ikä oli 51,3 vuotta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki asiantuntijat olivat naisia. Yksi asiantuntija oli suorittanut jatkotutkinnon, kuusi asiantuntijaa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, 14 alemman korkeakoulututkinnon tai opistoasteisen tutkinnon. Alle viiden vuoden työkokemus oli ainoastaan yhdellä ja kaikilla muilla työkokemusta oli yli 10 vuotta. vat aktiivisina toimijoina yhdessä luomassa uusia ideoita. Tuotetestauksiin osallistujat haastateltiin joko yksilöinä tai parihaastatteluina sekä testauksen alussa että lopussa. Testauksen aikana pyydettiin osallistujia pitämään päiväkirjaa ja kirjoittamaan käyttökokemuksistaan. Kerätty data analysoitiin aineistolähtöisesti induktiivisen laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Sisällönanalyysissa aineistoa luokiteltiin ja etsittiin yhteisiä ja erottavia piirteitä. Tuomi ja Sarajärvi (2009) määrittelevät aineistolähtöisen sisällönanalyysin analyysin olevan kolmivaiheinen prosessi, jossa aluksi aineisto redusoidaan eli pelkistetään, sitten ryhmitellään ja lopuksi abstrahoidaan eli luodaan teoreettiset käsitteet. (Tuomi & Sarajärvi Asiakkaiden odotusten kartoitus Asiantuntijoiden näkemysten ja odotusten kartoitus Kehitysympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen 2009, Kyngäs & Vanhanen, Silverman 2001, Holloway & Wheeler 1996) Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmistolla. SPSS -ohjelmalla käsiteltävä aineisto piti ensin muokata havaintomatriisimuotoon. Havaintomatriisi on kaksiulotteinen taulukko, jossa määritellään sarakkeille muuttujat ja merkitään riveille mittaustulokset tilastoyksiköittäin (ks. Kananen 2011, 46.) Tilastollisen tutkimuksen aineiston käsittelymenetelmällä muuttujat kuvattiin frekvensseillä eli suorilla jakaumilla ja prosenteilla. Tuloksia myös havainnoitiin graafisilla esityksillä, kuten pylväsdiagrammeilla ja kuvioilla sekä taulukoilla (ks. Kankkunen & Vehviläinen 2009, 100, 103.). Haastattelut ja työpajat Focusgroup -haastattelut Aineisto ja sen analysointi Palaute ja arviointi Palautekyselyt ja haastattelut Hankkeen tiedonhankinnan strategiana oli toimintatutkimus, jolloin muutokseen pyritään käytännön toiminnan ja teoreettisen tiedon vuorovaikutuksen avulla. mhealth booster hankkeessa tietoa kerättiin eri toimijoilta toimintatutkimuksen eri vaiheissa useilla eri menetelmillä. Kerätyn tiedon perusteella toimintaa suunniteltiin ja korjattiin arvioinnin kautta. (ks. Aaltola & Syrjälä 1999, 18; Kuula 2000; Lehto 2011) Alla kuvaus hankkeen tiedonkeruun eri menetelmistä (kuvio 4). Aineiston keruun menetelminä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa osallistujat haastateltiin odotusten kartoittamiseksi ja kehitysympäristöjen toiminnan käynnistämiseksi. Perinteisten yksilö ja ryhmähaastattelujen lisäksi aineistoa kerättiin työpajoissa, joissa osallistujat oli- Käyttäjätestaukset Tulevaisuuden ideointi Ehdotukset Kuvio 4: Tiedonkeruu ja tiedonkeruun eri menetelmät hankkeessa Testaus ja arviointi Haastattelut, kyselylomake, tulevaisuustyöpajat Haastattelut, dokumentit, asiantuntija-arvioinnit 16 17

9 4 Toimintatutkimuksen tulokset 4.1 Kehitysympäristöjen suunnittelu mhealth booster -hankkeessa toimintatutkimuksen prosessin mukaan tiedonkeruu tapahtui vaiheittain, jolloin jokaisen vaiheen tulokset vaikuttivat seuraavaan vaiheen toteutukseen. Toimintatutkimuksessa iteratiivisen prosessin kautta toimintaa arvioidaan, korjataan, kehitetään ja muutetaan tulosten mukaan (ks. Aaltola & Syrjälä 1999, Kuula 2000, Heikkinen 2001). Hankkeessa ensimmäisen tiedonkeruun analyysin perusteella saatiin kuva sekä asiakkaiden nykytilasta, keskei- sistä ongelmista ja käytetyistä palveluista sekä odotuksista hyvinvointiteknologian käytön suhteen. Tiedonkeruu tapahtui sekä ikääntyneiltä asiakkailta että asiantuntijoilta. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki osallistujat toimijoina haastateltiin joko yksilöinä tai fokusryhmänä. Osallistujina oli ikääntyneitä (N=75) ja asiantuntijoita (N=21). Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista laadullista menetelmää. Aineiston tuloksena tuotettiin ikääntyneiden kotona selviytymistä estävät tekijät ja ongelmat sekä niihin liittyvät ideat ja ratkaisuehdotukset (Kuvio 5). Terveys/kunto Hyvinvointikartoitus (ravitsemus, uni, lepo etc.) Yksilöllinen kokonaissuunnitelma Seuranta esim mittaukset Sähköinen terveyskansio Hoito-ohjeet esim online Huonontunut terveys ja kunto Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Aktivoiva ja virikkeellinen toiminta Harrastukset (musiikki, pelit jne.) Yhteisölliset ratkaisut (tapahtumat, SRK, kirjasto etc.) Viestintä Kuva- ja puheyhteys läheisiin ja ystäviin Kodin turvasuunnitelma Yksilölliset ratkaisut Ääneen / puheeseen / kuvaan perustuvat ratkaisut, esim. muistutukset Valaistus ect. Online ohjaus GPS-paikantimet Turvattomuus Liikkumattomuus Tasapaino, lihaskunto Arkiliikunta Yksilöllinen ohjaus Motivointi Aktivoivat ohjelmat Oppaat (digitaaliset) Infotaulut (suuri näyttö) Ympäristön esteettömyys Kuvio 5: Ikääntyneen henkilön problematiikka 18 19

10 Kodin turvaratkaisut Online kuva-puheyhteys Huoli Vaaratilanteiden ennakointi Seuranta Muistutukset Onlineyhteys Joustavat palvelut kotiin epalvelut Palvelujen etsintä ja tilaus Sitovuus ja vaativuus Tilanteen erilaisuus ja vaihtuvuus Omaishoitajan näkökulma Ajan merkitys hoidettavalle, työnteolle, itselle Online-yhteys: kotiin kodista palveluihin Ikääntyneiden omaishoitajien näkökulmasta aineistosta nostettiin myös heidän elämätilannettaan kuvaavat ongelmat (Kuvio 6). Aineiston monipuolisuus auttoi selvittämään myös mahdollisia ja odotettuja ratkaisuja hyvinvointiteknologian näkökulmasta. Toimintatutkimuksen suunnitteluvaiheessa mhealth booster hankkeen yritykset ja niiden tuotteet valittiin vastaamaan tunnistettuihin kotona asumista estäviin tekijöihin ja ongelmiin. Kehitysympäristöjen suunnittelu ja design perustui aineistosta nouseviin käyttäjälähtöisiin odotuksiin ja vaatimuksiin. Yhteistyökumppanien antamien fyysisten kehitysympäristöjen sisällöllinen suunnittelutyö käynnistyi nopeasti. Kehitysympäristöinä toteutettiin Espoon kaupungin Soukan palvelukeskukseen teknologioiden kokeilupisteitä, Tapiolan terveysasemalle kokeilupiste olemassa olevan Hyvinvointitorin yhteyteen, sekä Vantaan kaupungin Tikkurilan kirjastoon kokeilupiste ja Teknologialainaamo. Nuorten mobiilisovelluksen kehitysympäristö toteutettiin yhdessä Vantaan kaupungin nuorisotoimen kanssa. Kuvaukset kehitysympäristöistä ja niiden toiminnasta esitellään seuraavissa alaluvuissa. Kokeilupisteissä esiteltävät hyvinvointiteknologiatuotteet, -palvelut ja -sovellukset etsittiin ja valittiin mukaan aineistosta nostettuihin sisällöllisiin teemoihin perustuen. Esimerkiksi yksinäisyyden tematiikkaan kehitysympäristöön valittiin tuotteet, jotka tarjoavat teknologisena ratkaisuna online-kuvayhteyden asiakkaan, läheisen ja ystävän kontaktiin käyttämällä käyttäjälähtöistä ja yksinkertaista tablettiratkaisua. Turvaratkaisuista voidaan mainita esimerkiksi GPS-paikantimiin perustuvat etäjärjestelmät tai liikkumista edistävät uuden sukupolven vastusta antavat kuntoilusauvat. (Kuva 1) Kotona selviytyminen Arjen tukeminen Omaishoitajan oma terveys, hyvinvointi ja jaksaminen Teknologiset ratkaisut Hoitamiseen liittyvät apuvälineet Tuki ja ohjaus Online paikanninratkaisut Terveystarkastus ja seuranta Neuvonta ja ohjaus Vertaistuki Matalan kynnyksen paikka Online yhteys Virkistys ja kulttuuritapahtumat Harrastuksen tukeminen Online apua Kuvio 6: Ikääntyneen omaishoitajan problematikka Kuva 1: Kehitysympäristöt 20 21

11 4.2 Kehitysympäristöt mhealth booster -hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu erilaisia käyttäjälähtöisiä kehitysympäristöjä, joissa tuotteita ja palveluja on testattu yhdessä loppukäyttäjien, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaikki kehitysympäristöt ovat olleet testauksen lisäksi myös koulutuksen ja ohjauksen paikkoja asiakasryhmien kanssa työskentelevälle henkilökunnalle sekä opiskelijoille. Hankkeen kehitysympäristöt ovat sijainneet Tikkurilan kirjastossa Vantaalla sekä Espoossa Soukan palvelukeskuksessa ja Tapiolan terveysasemalla. Kehitysympäristöt ovat olleet matalan kynnyksen kokeilupisteitä, jonne alueen ikääntyneet, heidän läheisensä, alan ammattilaiset ja eri-ikäiset ihmiset ovat voineet tulla ohjatusti tutustumaan ja kokeilemaan uusia hyvinvointituotteita ja -palveluita. Kehitysympäristöjen tavoitteena on ollut lisätä ihmisten tietoisuutta hyvinvointiteknologiasta, tukea senioreiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja itsenäistä kotona asumista sähköisten ratkaisujen avulla sekä edistää teknologiayritysten käyttäjälähtöistä tuotekehitystä. Lisäksi tavoitteena on ollut vahvistaa asiakkaan itsehoitokykyä ja osallistumista oman hyvinvointinsa edistämiseen sekä tukea käyttäjien teknologiaosaamisen kehittymistä ja syventymistä. Kehitysympäristöjen tuotteita on saanut kokeilla ja testata itsenäisesti tai opastetusti Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja hankkeen projektityöntekijöiden asiantuntevalla avustuksella Kehitysympäristöissä esiteltäviä tuotteita on ollut muun muassa seuraavilta elämän osa-alueilta: Asumisen turvallisuus Toimintakyky, liikunta ja ravitsemus Terveyden seuranta ja omahoito Yhteydenpito ja sosiaalinen hyvinvointi Kehitysympäristöissä tarjottava teknologian esittely ja opastus on ollut niin sanottua matalan kynnyksen neuvontaa. Kehitysympäristöjen neuvonnan tarkoitus on ollut olla kävijöille mahdollisimman asiakaslähtöistä, kiireetöntä ja helposti saatavilla olevaa. Salmela ja Matilainen (2007) korostavat, että ikäihmisten neuvonnassa on keskeistä huomioida ikääntynyt itse hänen oman elämänsä asiantuntijana sekä kyky vastaanottaa tietoa. Samat huomiot ovat olleet keskeisiä kehitysympäristöjen teknologian esittelyssä ja opastuksessa. Lisäksi on ollut hyvä miettiä, miten teknologiasta on kerrottu ymmärrettävästi ja kuinka paljon tietoa on kerralla annettu. Tarkoituksenmukaista on ollut myös huomioida tiedon antamisessa vain oleelliset asiat, jolloin ne eivät sekoitu toisiinsa (ks. Salmela & Matilainen 2007, ). Sintonen (2008) toteaakin senioriväestön kyvyn omaksua uusia teknologioita vaihtelevan mm. iän ja terveystilanteen mukaan. Salmela ja Matikainen jatkavat, että neuvonnassa on huomioitava yksilölliset tarpeet ja opastuksen toteutustavat. Ikääntyneen luottamus esittelijää kohtaan herää ensikohtaamisessa, johon tulisi kiinnittää huomiota neuvontatyön onnistumiseksi. (Salmela & Matilainen 2007, ) Myös hankkeen kehitysympäristöissä on ollut asiakkaan kuuntelemisen, tarpeiden ymmärtämisen sekä riittävän tuotetiedon myötä mahdollista saavuttaa onnistuneita kohtaamisia ja neuvontatuokioita eri seniorikävijöiden kanssa Soukan palvelutalo ja -keskus (Hyvinvointikioski) Espoon ensimmäinen kehitysympäristö perustettiin hyvien bussiyhteyksien varrella sijaitsevaan Soukan palvelukeskukseen. Keskuksen viihtyisät tilat tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan, jota järjestävät Espoon kaupungin vanhusten palvelujen lisäksi Työväenopisto, Kirjasto, Liikuntapalvelut, eläkeläisjärjestöt ja yksityiset toimijat. Palvelukeskuksessa voi osallistua muun muassa ryhmätoimintaan ja ohjattuun liikuntaan, harrastaa kädentaitoja itsenäisesti tai ryhmässä sekä käydä arkipäivisin ruokailemassa lounasravintola Rinkelissä. Palvelukeskuksessa järjestetään myös erilaisia tapahtumia konserteista ja tansseista monenlaisiin hyvinvointitapahtumiin. (Soukan palvelutalo 2014.) Kodinomaisen palvelutalon puolella on 22 huoneistoa. Kävijöitä palvelukeskuksessa on päivittäin noin sadasta kahteen sataan asiakkaaseen. Hyvinvointiteknologian kehitysympäristöksi sopivaa pistettä suunniteltiin yhdessä Espoon kaupungin vanhuspalvelujen palvelutalotoiminnan kanssa. Teknologian kokeilupisteeksi ja toiminnan koordinaatiokeskukseksi valikoitui Soukan palvelukeskuksen sisääntuloaulassa tyhjillään oleva kioskitila, joka nimettiin Hyvinvointikioskiksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa piti huomioida rakennuksen ikä ja valmiudet ottaa uutta teknologiaa käyttöön. Soukan palvelukeskuksessa ei esimerkiksi alkuun ollut langatonta yhteyttä. Soukan Hyvinvointikioskin avajaisia vietettiin Tilaisuudessa kuultiin Espoon kaupungin tervehdykset, tutustuttiin tarjolla oleviin hyvinvointiteknologiaratkaisuihin ja mukana oleviin yrityksiin sekä vaihdettiin ajatuksia käynnistyneestä toiminnasta ja ikäteknologian mahdollisuuksista. Soukan palvelukeskuksen tapahtuma sai medianäkyvyyttä myös muun muassa Ylen Radio Suomessa. Hyvinvointikioski oli avajaisten jälkeen auki neljänä päivänä viikossa maanantaista torstaihin kello 9-15 välisenä aikana. Palvelukeskuksen ja sen asiakkaiden toiveesta Hyvinvointikioskiin perustettiin teknologian esittelytoiminnan rinnalle myös pienimuotoinen kahvila. Kahvila oli auki kevätkaudella 2014 aina tiistaista torstaihin. Kahvilan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Laurean palveluliiketoiminnan opiskelijat. Soukan Hyvinvointikioski aloitti heti helmikuussa demovierailut palvelukeskuksen omiin seniori- ja päivätoimintaryhmiin. Lisäksi kehitysympäristöön kävi tutustumassa erilaisia sidosryhmiä järjestöjen edustajista kansainvälisiin vierailijaseurueisiin. Yhteistyö talon henkilökunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa oli hedelmällistä ja poiki monia uusia demoesittelykäyntejä. Soukan palvelukeskuksen kehitysympäristö oli auki kevätkaudella 2014 tammikuun avajaisista kesäkuun puoleen väliin saakka. Toukokuussa 2014 aloitettiin asiakasrekrytoinnit kesäajaksi vapaaksi jäävien laitteiden käyttäjätestauksia varten. Soukan palvelukeskuksen yhteistyöverkoston kautta löytyi 14 senioria, joiden kanssa tuotetestaukset toteutettiin. Kaiken kaikkiaan espoolaisia senioreita ja heidän läheisiään oli käyttäjätutkimuksessa mukana 20 henkilöä. Kesätauon jälkeen Hyvinvointikioski avautui taas Syyskaudella demovierailuja eri tilaisuuksiin jatkettiin aktiivisesti. Lisäksi jalkauduttiin pilotinomaisesti Kirjastoauto Välkyn matkaan ja oltiin mukana Sellon kirjaston Keksintöviikolla. Hyvinvointikioski sulki ovensa marraskuun lopussa. Yhteensä Hyvinvointikioskiin kävi tutustumassa yli 1400 kävijää. Kuva 2: Hyvinvointikioski Soukan palvelukeskuksessa 22 23

12 4.2.2 Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitori Espoon toisena kehitysympäristönä toimi Tapiolan terveyskeskuksen Hyvinvointitori. Tapiolan terveysasema sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Espoossa Näyttelykeskus WeeGeen vieressä. Terveysaseman valopihalla sijaitsevalla Hyvinvointitorilla on jo vuodesta 2012 asti tarjottu Laurean fysioterapeuttiopiskelijoiden toimesta eri-ikäisille ja -kuntoisille kävijöille uusia tapoja liikkua ja hoitaa terveyttään. Tähän toimintaympäristöön oli luonteva liittää hyvinvointiteknologian kokeilupiste tukemaan jo olemassa olevaa liikkumisen ohjausta. Kehitysympäristön suunnittelu aloitettiin yhdessä Espoon terveysasematoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointitorin kehitysympäristön avajaisia vietettiin Tapiolan terveysasemalla. Hyvinvointitorin kokeilupisteellä kävijät pääsivät tutustumaan turvallisuutta, yhteydenpitoa ja sosiaalista hyvinvointia, terveyden seurantaa ja omahoitoa sekä toimintakykyä ja liikuntaa tukeviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus mittauttaa puristusvoimaansa ja kehon koostumustaan fysioterapeuttiopiskelijoiden omalla hyvinvointipisteellä. Veloped -ulkorollaattorista järjestettiin keväällä myös nimikilpailu tuotteen maahantuojan Turvallinen Koti Oy:n toimesta. Hyvinvointitorin kokeilupiste oli kevätkaudella 2014 auki maanantaista torstaihin kello Kesä-elokuussa piste oli suljettu. Koska terveysaseman kävijämäärien volyymin todettiin olevan suurimmillaan heti aamusta, päätettiin Hyvinvointitorin aukioloaikoja aikaistaa syksyllä 2014 puolella tunnilla. Kehitysympäristö olikin syyskuun alusta alkaen auki neljänä päivänä viikossa kello Syyskaudella 2014 Hyvinvointitorin toiminnassa olivat kiinteästi mukana Laurean fysioterapeuttiopiskelijat, jotka jatkoivat teknologian esittelyn rinnalla liikunnan ohjaustuokioita ja erilaisia hyvinvointiin liittyviä mittauksia pisteen eri-ikäisille kävijöille. Myös Hyvinvointitorin kehitysympäristössä kävi vierailijaryhmiä omaishoitajien vertaisryhmästä apuvälineyksikön henkilökuntaan. Espoossa tehtiin demovierailuja ja osallistuttiin erilaisiin paikallisiin tapahtumiin esittelytoiminnan kautta yhteensä 69 kertaa. Lisäksi pisteiltä jalkauduttiin pyydettäessä asiakkaiden koteihin kertomaan tuotteista ja antamaan käyttöönottokoulutusta. Kotikäyntejä tehtiin yhteensä 14 kertaa. Hyvinvointitorin kokeilupiste sulkeutui marraskuussa. Yhteensä kokeilupisteeseen ja Hyvinvointitorin toimintaan kävi tutustumassa yli 1200 kävijää. Haasteena Espoon kehittämisympäristöissä olivat Soukan palvelukeskuksen kohdalla kävijäkunnan vaihtumattomuus ja Tapiolan Hyvinvointitorilla terveysaseman kiireisten asiakkaiden houkutteleminen torinomaiselle avoimelle pisteelle. Vahvuuksina taasen olivat monipuolinen yhteistyöverkosto, pisteiden rinnalla tapahtuva opiskelijoiden toteuttama oheistoiminta (esim. liikunnan ohjaus, kahvila), sekä laajahkon senioriverkoston muodostuminen Teknologialainaamo Tikkurilan kirjasto sijaitsee melko keskeisellä paikalla Tikkurilan juna- ja bussiaseman läheisyydessä. Vuonna 2012 Tikkurilan kirjaston kävijämäärä oli yhteensä kävijää. Kuukausittainen kävijämäärä oli siis noin kävijää. Keskimäärin kirjaston aikuistenosastolla kävi vuonna 2013 kuukausittain noin kävijää, ja musiikki- ja mediaosastolla lähes kävijää. Kävijämääriltään kirjasto on siis ollut otollinen kohde myös Teknologialainaamon sijainnille. Tikkurilan kirjastossa on toiminut lähtien Helsingin kaupunginkirjaston Huomisen arki -hankkeen Kokeilupiste. Kokeilupiste on ollut miehittämätön, niin sanottu kylmä esittelypiste, jossa on ollut esillä erilaisia hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja sovelluksia. Tämän Kokeilupisteen yhteyteen oli luontevaa lisätä Teknologialainaamon toiminta. Teknologialainaamo perustettiin Tikkurilan kirjastoon, koska se mahdollisti myös kirjaston lainauslogistiikkaosaamisen hyödyntämisen. Sen toiminta on Kuva 3. Kehitysympäristö Tapiolan terveysaseman Hyvinvointitorilla Kuva 4: Teknologialainaamo Tikkurilan kirjastossa 24 25

13 toteutettu yhdessä Vantaan kaupungin vanhuspalveluiden ja kirjastotoimen kanssa. Teknologialainaamo aukesi virallisesti ja lainaustoiminta alkoi helmikuun lopussa 2014 ja toiminta jatkui kesäkuun puoleen väliin saakka. Kesätauon jälkeen toiminta käynnistyi syyskuun alusta ja jatkui marraskuun loppuun saakka. Keväällä Teknologialainaamo oli avoinna joka arkipäivä siten, että maanantaisin pisteellä oli henkilökuntaa klo 12 19, ja tiistaista perjantaihin klo Loppukeväästä perjantain aukioloaikaa lyhennettiin kahdella tunnilla, koska viikonloppua kohden kirjaston kävijämäärä selvästi väheni. Syyslukukaudella aukioloaikoja muutettiin hieman kevään toiminnasta saadun kokemuksen perusteella. Syksyllä Teknologialainaamo oli avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo ja keskiviikkoisin sekä torstaisin klo Perjantaisin Teknologialainaamo oli suljettuna. Teknologialainaamon keskeinen lähtökohta on ollut yhteistyössä Tikkurilan kirjaston kanssa toteutettu tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden lainaustoiminta. Käytännössä lainaus- ja palautustoiminnasta on vastannut kirjaston musiikki- ja mediaosaston työntekijät ja palautuneiden laitteiden tarkistuksesta sekä palautteen keräämisestä Teknologialainaamon henkilökunta. Laurea-ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat yhdessä hankehenkilökunnan kanssa ovat vastanneet laitteiden toimintaan ja käyttöön liittyvän osaamisen jakamisesta. Opiskelijat ovat olleet valmiita myös jalkautumaan lainaajan kotiin, jos lainattavan tuotteen käyttöosaamista on tarvittu kotiympäristössä. Teknologialainaamo tavoitti helmi-marraskuun välisenä aikana yli 1500 kävijää. Lainattavana on ollut Microlife verenpainemittareita, Addoz lääkekelloja, BungyPump kuntoilusauvoja, Loc Finder turvapuhelin, Innohome liesihälyttimiä, Uemax suurennuslaitteita, MobiluxLed-suurennuslaseja sekä Samsung Galaxy Tab tablettitietokoneita. Tabletteja on ollut lainattavana kahdenlaisia versioita - laitteita, joilla voi käyttää pelkästään pelkkä Pieni Piiri kuvapuhelinsovellusta, sekä sellaisia, joissa on mukana useampi sovellus tai nettisivusto, kuten Celia äänikirjasto ja Movendos hyvinvointivalmennuspalvelu. Oheisesta taulukosta (Taulukko 1) selviää lainattavat tuotteet, niiden määrä sekä lainauskerrat helmikuusta marraskuuhun Lainaustoiminnasta oli tauko kesä-elokuun välisen ajan. Kuten tiedoista ilmenee, suosituin tuote lainausmäärien perusteella on ollut verenpainemittari (54 lainauskertaa), seuraavaksi suosituin tablettitietokone (19 kertaa) ja kolmanneksi suosituin led-valaistu suurennuslasi (12 kertaa). Myös liesihälytin ja digitaalinen suurennuslaite ylittävät 10 lainauskertaa. Kaksi tuotetta tuli vasta loppuvaiheessa lainattaviksi, mutta erityisesti kuntoilusauvojen lainausmahdollisuutta ehdittiin kysellä useaan otteeseen jo sitä ennen. Tikkurilan kirjastossa olevan teknologiaesittelypisteen lisäksi Teknologialainaamo jalkautui ympäri Vantaata erilaisina pop up tapahtumina sekä senioritapaamisina. Keväällä tällaisia tilaisuuksia oli yhteensä kuusi kappaletta. Syksyllä toiminta pyö- 1 Lainattavien laitteiden kappale- ja lainausmäärät ajalla helmi marraskuu 2014 Tuote Kappalemäärä Lainauskerrat helmi-marraskuu 2014 Microlife-verenpainemittari 5 54 Addoz Lääkekello 2 4 (Tulivat lainattaviksi lokakuussa 2014) BungyPump -kuntoilusauvat 4 3 (Tulivat lainattaviksi lokakuussa 2014) Samsung Galaxy Tab + Pieni Piiri 3 7 Samsung Galaxy Tab 4 19 Innohome Liesihälytin 5 10 Loc Finder -turvapuhelin 1 7 Uemax suurennuslaite 3,5 1 4 Uemax suurennuslaite 4, MobiluxLed -suurennuslasi 2 12 rähti kunnolla käyntiin ja tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 24 kappaletta. Nämä tilaisuudet järjestettiin joko seniorijärjestöjen kokoontumisissa, Vantaan kaupungin päivätoimintaryhmissä ja omaistenilloissa tai seurakunnan pitämissä senioriryhmissä. Näiden tilaisuuksien lisäksi seitsemän ryhmää kävi tutustumassa Teknologialainaamoon paikan päällä Tikkurilan kirjastossa. Vantaan muihinkin kirjastoihin jalkauduttiin syksyn aikana; hoitotyön opiskelijat toteuttivat yhteensä 14 pienimuotoista pop up -tapahtumaa Vantaan kirjastoissa. Myös Tikkurilan kirjaston kahteen kirjastoautoon hypättiin mukaan esittelemään tuotteita. Kirjastoautoreissuja tehtiin syksyn aikana yhteensä kahdeksan kappaletta. Teknologialainaamon haasteina olivat pisteen sijainti kirjaston lehtienlukusalin välittömässä läheisyydessä, sekä osittainen kävijöiden vaihtumattomuus. Haasteena oli myös se, että Vantaa on laaja alue, eivätkä erityisesti ikääntyneet lähde toiselta puolen kaupunkia käymään eri kirjastossa kuin normaalisti. Vahvuuksina taasen on ollut kirjaston kanssa onnistunut yhteistyö, joka on tarjonnut paljon uusia mahdollisuuksia, kuten lainaustoiminnan, uudet markkinointikanavat sekä jalkautumisen kirjastoautoon Kehitysympäristöjen markkinointi Kehitysympäristöjä on markkinoitu monella eri tapaa koko toiminnan ajan. Kehitysympäristöille toteutettiin omat logot, joita käytettiin kaikessa viestinnässä. Kehitysympäristöistä on tehty mainoksia ja flyereita, joita on jaettu eri puolille Espoota ja Vantaata niin paperi- kuin sähköisenäkin versiona. Mainoksia jaettiin esimerkiksi touko- ja syyskuussa lukuisiin erilaisiin paikkoihin kuten kauppoihin, apteekkeihin ja lähialueen talojen rappukäytäviin. Lisäksi mainoksia jaettiin aktiivisesti eri tapahtumien ja demokäyntien yhteydessä. Kehitysympäristöistä myös toteutettiin A2-julisteet, joissa oli kaikkien pisteiden yhteystiedot ja aukioloajat. Julisteita on pidetty esillä kehitysympäristöissä ja tapahtumissa. Tietoa kehitysympäristöistä on levitetty muun muassa seniorijärjestöjen, ammattilaisten, kirjastojen ja palvelukeskusten kautta. Esimerkiksi keväällä 2014 Tikkurilan yksikön hoitotyön opiskelijaryhmän tavoitteena oli kontaktoida yhteensä 26 seniorijärjestöjä, ja yhteydenottojen perusteella sovittiin syksylle useampi senioritapaaminen ja demoesittely Teknologialainaamoon tai ryhmien omiin tiloihin. Suoramainonnan lisäksi kehitysympäristöjen mainokset olivat Länsiväylässä (Espoon kehitysympäristöt) ja Vantaan Sanomissa (Teknologialainaamo) huhtikuun lopussa. Lisäksi Vantaan asukaslehti kirjoitti pienen jutun Teknologialainaamosta maaliskuussa. Vantaan Sanomissa ja Länsiväylässä ilmestyi lisäksi kesäkuussa lehtijuttu kotidopplereista, jossa kehitysympäristöt mainittiin. Myös Länsiväylän Seniorinurkka -palstalla oli lokakuussa 2014 uutinen hankkeesta ja kehitysympäristöjen toiminnasta. Lisäksi Vantaan Järjestörinki ry:n lokakuussa 2014 järjestämän Hyvinvointimessut -tapahtuman messulehdessä oli aukeaman kokoinen juttu hankkeesta sekä kehitysympäristöistä opiskelijoiden näkökulmasta. Hankkeella on sekä omat nettisivut että Twitter -tili. Teknologialainaamon PowerPoint-mainos pyöri Tikkurilan kirjaston infotaulussa, ja tietoa löytyi myös kirjaston nettisivuilta sekä Facebookista. Loppusyksystä Teknologialainaamoa ryhdyttiin markkinoimaan kirjaston sisällä lyhyillä radiomainoksilla. Mainokset toteutti opiskelija ja niitä soitettiin kirjaston keskusradion kautta. Espoon kehitysympäristöistä oli tiedotteet Espoon kaupungin sivuilla ja muun muassa Kirjastoauto Välkyn ja mhealth booster -hankkeen yhteistyöpilotista oli mainokset kirjaston tiedotuskanavissa. Haasteena on ollut että varsinaiseen markkinointiin ei hankkeeseen ollut budjetoitu kovin paljoa. Lisäksi kohderyhmän, eli senioreiden saavutettavuus on haastavaa, sillä he eivät käytä sosiaalista mediaa, eikä heille ole muitakaan selviä markkinointikanavia. Senioreiden parissa vertaisten kokemuksilla on suuri merkitys, jonka vuoksi niin sanotulla puskaradiolla on ollut merkittävä osuus tiedon jakamisessa. Toisaalta puskaradion hyödyntäminen on ollut haastavaa, koska siihen ei ole voitu kovin paljoa vaikuttaa. Hankkeen kaikkia kolmea kehitysympäristöä on yhteisesti esitelty Espoon ja Vantaan ulkopuolisissa tapahtumissa, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin palvelukeskuksiin suunnatuissa pop up -tapahtumissa, joita on ollut syksyn aikana yhteensä yhdeksän. Niiden lisäksi hanke on jalkautunut muuallekin Uudellemaalle, kuten Järvenpäähän ja Lohjalle, ja jopa Mikkeliin saakka. Erilaisia tilaisuuksia, joissa Teknologialainaamoa on esitelty on ollut 41 kappaletta, Espoon kokeilupisteiden esittelytilaisuuksia yhteensä 63, ja koko hankkeen yhteisiä tilaisuuksia 14. Yhteensä tapahtumat ja tilaisuudet tavoittivat yli kävijää

14 4.2.5 Yhteenveto kehitysympäristöjen toteutuksesta Espoon ja Vantaan kehitysympäristöjen käytännön toiminnasta ovat vastanneet hankkeen projektityöntekijät ja IT-asiantuntijat. Lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen opiskelijat ovat olleet merkittävässä roolissa kehitysympäristöjen esittelytoiminnassa. Yhteensä kehitysympäristöissä ja senioritapaamisissa työskenteli kevään ja syksyn 2014 aikana yli 200 opiskelijaa. Koko hankkeessa toimi syksyn 2013 ja syksyn 2014 välisenä aikana yhteensä yli 400 opiskelijaa. Kävijätilastot Kehitysympäristöjen kävijämäärät ovat vaihdelleet kuukausittain vajaasta sadasta kävijästä yli kolmeensataan kävijään. Yhteensä kaikissa kolmessa kehitysympäristössä on käynyt niiden aukioloaikoina yli kävijää. Näissä luvuissa ei ole mukana demokäyntien kävijämääriä. Asiakkaiden tavoittamisen ja tietoisuuden levittämisen näkökulmasta eri tapahtumiin ja ryhmiin rantautuminen oli kuitenkin tärkeätä. Seuraava taulukko (Taulukko 2) osoittaa miten kävijämäärät ovat jakautuneet eri kehitysympäristöjen välillä eri kuukausina. 4.3 Käyttäjätestaukset ikääntyneiden henkilöiden näkökulmasta Kehitysympäristöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin valittujen yritysten kehittämiä hyvinvointiteknologisia tuotteita, palveluja ja sovelluksia. Tuotteet ja palvelut valittiin perustuen aineistosta nostettuihin sisällöllisiin teemoihin. Esimerkiksi yksinäisyyden tematiikkaan kehitysympäristöihin valittiin tuotteita, jotka tarjoavat online-kuvayhteyden asiakkaan ja läheisen väliseen vuorovaikutukseen. Tuotteena käytettiin olemassa olevaa ikääntyneelle helppokäyttöistä tablettiratkaisua ja toimintaan soveltuvaa ohjelmaa. Turvallisuuden edistämiseksi valittiin esimerkiksi GPS-paikantimiin perustuvia etäjärjestelmiä. Liikkumisen motivointiin ja lihasvoiman ylläpitoon tai parantamiseen valittiin uudentyyppiset, vastusta tarjoavat kuntoilusauvat. Terveyden seurantaan oli käytössä elintoimintoja mittaava ja seuraava vuoteeseen asennettava anturi ja uudenlainen verenpainemittari (Kuva 5). Valitut tuotteet mahdollistivat kehitysympäristöissä sekä ikääntyneille asiakkaille ja heidän läheisilleen että asiantuntijoille uusien hyvinvointiteknologisten tuotteiden ja ratkaisujen tutustumisen, testaamisen sekä teknologiaosaamisen päivittämisen. Yritysten näkökulmasta kehitysympäristöt tarjosivat kohtaamispisteen yritysten tuot- teiden ja asiakkaiden sekä asiantuntijoiden väliseen vuoropuheluun ja kehittämiseen. Käyttäjätutkimuksessa korostuu oman kokemuksen systemaattinen tutkiminen ja jalostaminen sekä käyttäjän itsensä osallistuminen tuotekehitysprosessiin. Käyttäjätiedolla tarkoitetaan yksittäisen käyttäjän tai ryhmän käyttökokemuksesta, tuotteen tai palvelun piirteistä, ominaisuuksista, muodoista ja esteettisyydestä saatua tietoa. Myös tilanne, suhde toisiin ihmisiin tai esineisiin ja aiemmat kokemukset mahdollistavat käyttäjätiedon saannin tutkimuksen ja tuotekehittelyn käyttöön. (Hyysalo 2006; 2009.) Käyttäjätietoa on tarkasteltu perinteisesti suunnittelijoiden kokemuksien, visioiden ja oletusten kautta. Nykyään yhä useammin osallistuvaa yhteistyötä tehdään itse käyttäjien kanssa, jolloin uudet ideat luodaan yhteisessä prosessissa. Käyttäjätutkimuksessa sovelletaan usein laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Perinteisten yksilö- ja ryhmähaastattelujen, havainnoinnin ja osallistuvan havainnoinnin lisäksi voidaan tietoa kerätä kertomusten, tarinoiden, ääneen ajattelun, videoinnin, valokuvien ja piirustusten avulla. Käyttäjätutkimuksessa havainnoinnilla tarkoitetaan käyttäjän toiminnan seuraamista hänen omassa ympäristössään, jolloin saadaan tietoa käyttäjästä, hänen toiminnastaan käyttöympäristössä sekä tietoa tuotteen tai palvelun käytön yksityiskohdista. Tietoa käytettävyystutkimuksesta analysoidaan, hyödynnetään ja voidaan havainnollistaa mallien ja prototyyppien avulla. Käyttäjätiedon keruussa ja jäsentämisessä etsitään myös jo julkaistua tietoa aiheesta. (Hyysalo 2006.) mhealth booster -hankkeessa sovellettiin käyttäjätutkimusta selvitettäessä hyvinvointiteknologiaa hyödyntäviä tuotteita ja palveluja sekä kehitysympäristöissä että kotiympäristöissä. Tarkastelussa tiedonantajina ja toimijoina olivat sekä asiakkaat (N=75) että asiantuntijat yksilöinä (N=21) ja ryhminä (N=5). Käyttäjäkokemuksia tarkasteltiin tapaustutkimuksen kautta. Eri tiedonkeruumenetelmiä hyödyntämällä saatiin ikääntyneiden ja heidän läheistensä sekä asiantuntijoiden käyttökokemuksia hyvinvointiteknologiatuotteista. Alkuhaastattelut kerättiin yksilöhaastatteluina ja ryhmähaastatteluina. Kirjallisia tuotepalautteita (N=153) kerättiin henkilöiltä, jotka joko yksin tai ryhmässä tutustuivat kehitysympäristöjen toimintaan ja tuotteisiin. Lisäksi, hankkeen kokeilupisteet olivat suljettuina kesän ajan, jolloin esittelylaitteita voitiin käyttää pidempikestoisissa käyttäjätesteissä. Tuotetestaajina olivat ikääntyneet henkilöt (N=21). Testaajat haastateltiin yksilö- tai parihaastatteluina. Testauksen aikana heitä pyydettiin pitämään päiväkirjaa kokemuksistaan. Testattavat tuotteet valittiin vastaamaan aineistosta nostettuihin teemoihin, jotka ovat yksinäisyys, turvallisuus, hyvinvointi, omahoito ja 2 Espoon ja Vantaan kehitysympäristöjen kävijämäärät Kuukausi Soukka Tapiola Tikkurila Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu (19.6. asti) Syyskuu Lokakuu Marraskuu Yhteensä Kuva 5: Tuotteita kehitysympäristössä 28 29

15 Kuvapuhelupalvelu oli asennettu hankkeen toimesta kesän kynnyksellä 2014 kahden eri-ikäisen naisen omille tableteille. Tavoitteena oli lisätä ja helpottaa ystävättärien viikoittaista yhteydenpitoa ja kanssakäymistä. Perehdytyksen jälkeen naiset olivat harjoitelleet videopuhelun soittamista keskenänsä. Nuorempi naisista, Seija (nimi muutettu), oli miehensä kanssa kesäjuhlissa kun sai kesken tapahtuman vanhemmalta ystävältään, nimimerkillä Irja, kuvapuhelusoiton tämän kotoa. Soittoyrityksiä oli iltapäivän mittaan tullut jo monia. Yhteyden auettua Seija huomasi pian, että kaikki ei ole Irjalla kunnossa. Kuvayhteys kyllä aukesi, mutta ystävä ei pystynyt tuottamaan puhetta. Huoli heräsi ja Seija yritti vielä joitakin kertoja saada Irjan kiinni kännykän välityksellä, mutta tämä ei vastannut puheluihin. Seija kertoi kuvayhteyden kautta välittyneistä havainnoista tapahtumassa mukana olleille ensihoitajille, jotka kehottivat häntä miehensä kanssa lähtemään heti tarkastuskäynnille ystävän luokse. Irjan luona vahvistui että kaikki ei ollut kunnossa. Vanliikkuminen. Testauksessa oli kymmenen eri teknologiatuotetta. Sosiaalista kanssakäymistä ja yhteydenpitoa testattiin tablettitietokoneeseen asennetun ohjelman avulla, liikkumisen edistämiseen valittiin vastusta käyttävät kuntoilusauvat, omahoidon tukena testauksessa oli lääkekello ja elintoimintoja mittaava ja hälyttävä vuodeturva sekä turvallisuutta lisäävät paikantimet. Testausaika oli keskimäärin kahdeksan viikkoa. Palautteiden analysointi kohdistui pääsääntöisesti tuotteen käytettävyyteen ja toimintaan, joka vastaa Hyysalon (2006) esittämään toimintojen ja tuotteiden maailmoja. Tuotetestauksiin osallistuneet tarkastelivat ja antoivat palautetta tuotteiden käytöstä arjen tilanteissa, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja tuotteiden toiminnallisuudesta, niiden vahvuuksista ja heikkouksista, sekä antoivat kehitysehdotuksia. Aineistosta luokiteltiin hyvinvointiteknologian käyttöä edistävät ja käyttöä estävät tekijät. Käyttöä edistäviä tekijöitä olivat tuotetestausten, palautteiden ja arvioinnin perusteella seuraavat tekijät: Turvallisuuden tunne Tuotteen helppokäyttöisyys Tuotteen onnistunut muotoilu Hyvinvointia edistävä ominaisuus Turvallisuuden tunne kasvoi arjen tilanteissa, joissa testattiin esimerkiksi turvaranneketta. Turvarannekkeen käyttöön otossa oli merkityksellistä ohjaus ja opastus, jolloin asiakkaan kysymyksiin haettiin vastaus ja ratkaisu yksilöllisesti. Tällöin ikääntyneen henkilön kiinnostus ja erityisesti sitoutuminen tuotteen testaukseen vahvisti osaltaan turvallisuutta. Turvaranneke saattoi jopa lisätä riippuvuutta tuotteesta. Seuraavat lainaukset ovat muistisairaan iäkkään henkilön ja hänen läheisensä paikantavasta turvarannekekokeilusta ja sen merkityksestä arjessa: Mä voisin sanoa, että omalta kannaltani ikävä tietysti ajatella omasta vinkkelistä asioita, mutta kuitenkin omalta kannalta mielenrauhaa lähinnä just niin kuin liittyen näihin että lähteekö hän nyt jonnekin ja tuota katoaako hän sieltä asunnostaan Helppokäyttöisen siitä varmasti tekee niin laitteessa on vain kaksi nappia toisella niin kun kellon näkyviin ja toisella pystyy tekemään tämmöisen hälytyssoiton. Se on niin kuin käyttäjän kannalta sanotaan nyt että yhdellä napilla tai tulevaisuus ois se, että ois yks nappi mutta tässä tapauksessa kaks nappia on aika hyvin vielä Tuotteen helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus olivat selkeästi edistäviä tekijöitä teknologian käyttöönotossa. Myös tässä kohdassa ohjaus, opastus ja suunnittelu sekä kehitysympäristössä että ikääntyneen kotona vahvisti tyytyväisyyttä tuotteeseen. Tärkeä tekijä tuotteen käyttöön otossa oli teknisen tuen saatavuus. Tuotteen onnistunut muotoilu ja ulkonäkö edistivät positiiviseesti tuotteen käyttöä arjen tilanteissa. Esimerkiksi tuotteen koko ja muotoilu sekä sen toiminnallinen integrointi vahvistivat tuotteen hyväksyttävyyttä osana ikääntyneen henkilön arkea ja aktiivista käyttöä. Se, että tuote on itseohjautuva ja oppii käyttäjänsä käyttäytymiseen liittyviä asioita ja profiilia vahvisti käyttäjälähtöisen suunnittelun onnistumisen. Omahoitoa tukeva tuote kuten uudenlainen verenpainemittari ja sen hälytysominaisuus koettiin turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Yksinäisyyttä hälventävien tai turvallisuutta edistävien tuotteiden kohdalla vuorovaikutussuhteiden lisääntyminen, liikkumisen mahdollisuus ja riippumattomuus toisesta edistivät jossain määrin hyvinvointia. Käyttöä estäviä tekijöitä olivat: Tuotteen toimintojen vaikea käyttö Riittämätön tuotetuki Korkea hinta Tuotteen keskeneräisyys Teknologiatuotteen käyttöä esti tai vaikeutti sen ominaisuuksien monimutkaisuus tai toiminnallisuutta estävät ominaisuudet, kuten esimerkiksi liian pienet näppäimet. Riittämätön ohjaus, opastus, tuki ja ylläpito olivat estävinä tekijöinä vaikeuttamassa tuotteen käyttöönottoa, motivoitumista ja sitoutumista. Vastaavasti tuotteen toiminnallinen epäselvyys, häiriötilanteet, toimimattomuus tai tuotteen koko voivat estää tuotteen käytön alkuvaiheessa. Käyttöä estävänä tekijänä tuotteen korkea hinta muodostui osassa tuotteissa suuremmaksi esteeksi kuin itse tuotteen hyödyt. Osassa tuotteissa palvelun kuten esimerkiksi hälytysten vastaanottaminen ja siihen liittyvä jatkotoiminta koettiin joko puutteelliseksi, sitä ei ollut lainkaan yksityiselle henkilölle saatavilla tai integroitu palvelu oli liian kallis Tulokset testauksista Ikääntyneen ihmisen turvattomuuteen ja siihen liittyvät tuotteet ja ratkaisut olivat suurimmat haasteet koko hankeprosessein ajan. Kodin fyysinen turvallisuus, ikääntyneen ihmisen itsenäiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen sekä kokonaisturvallisuuden tunne olivat suurimmat haasteet. Erilaiset muistutustoiminnot ja hälytykset ovat merkittävä osa turvallisuuden ja hyvinvointiteknologian integroitumista. Turvallisuuteen liittyvät tuotteet koettiin hyödyllisiksi ja esimerkiksi kodin ulkopuolella tapahtuvaa liikkumista helpottaviksi tuotteen hälytysominaisuuksien vuoksi. Heikkoutena näissä tuotteissa oli joissakin tapauksissa tekniset häiriöt tai designiin liittyvät tekijät kuten esimerkiksi liian pienet näppäimet tai tuotteen koko, jolloin tuotteeseen liittyvä tekninen tuki ja ohjaus koettiin riittämättömäksi. Palautteista suurin osa kohdistui muun muassa paikantamiseen tai tietyn toiminnan toteuttamiseen kuten esimerkiksi lääkehoitoon liittyen. GPS-paikantimet ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut osoittautuivat sekä ikääntyneen itsensä että läheisen kiinnostuksen kohteiksi. Hankkeessa testattiin mm. turvallisuuteen liittyen kahta eri GPS-paikantamiseen perustuvaa tuotetta. Musta se on sopivan kokoinen ei oo liian iso ei oo liian painava..sit se on semmosta materiaalia, että pyssyy kädessä no se, että siinä ei oo sitä ei tarvitse näpytellä erikseen pieniä kirjamia tai numeroita ja varmaan se on ihan riittävä että siinä on nää neljä neljä vai viisikö nyt oli näitä mahdollisuuksia mut se on tietysti siinä että pitäisi olla kortti mukana, että mikä numero menee kenellekin. Ikääntyneen liikkumattomuuden ratkaisuksi aineistosta nousivat seuraavat teemat: Tasapainon ja lihaskunnon ylläpitäminen ja parantaminen Arkiliikunnan toistuvuus Yksilöllinen ohjaus ja motivointi Aktivoivat liikuntaohjelmat Haastateltavat toivoivat uudenlaisten digitaalisten opasteiden suunnittelua ja käyttöön ottamista. Isot infotaulut ja televisioruudut mahdollistaisivat online-tiedotteet ja opasteet sekä interaktiiviset ohjelmat. Hankkeen tuotteista esimerkiksi vastusta hyväksi käyttävät kuntoilusauvat olivat lähes jokaisessa palautteessa erittäin hyvät. Asiakkaat, jotka testasivat sauvoja pidemmän aikaa, antoivat vähiten kehitysehdotuksia tuotteen kehittämiseksi. Palautteet ja arvioinnit olivat tuotteesta se, että kuntoilusauvat ovat jo nykyisellään käyttökelpoiset ja hyödylliset. Fyysistä liikkumista edistävässä tuotteessa positiivinen palaute sisälsi tuotteen miellyttävyyden ja liikkumista motivoivan ominaisuuden ja käytettävyyden helppouden. Sosiaaliseen kanssakäymiseen tarkoitettu kuvapuhelimen käyttö kiinnosti ikääntyneitä henkilöitä lähes eniten. Hankkeessa kuvapuhelin ja siihen liittyvä palvelu sekä musiikkiharrastukseen liittyvä tuote ja palvelu vastasivat parhaiten ikääntyneen yksinäisyys-problematiikkaan. Tuote ilmensi sen käytettävyyden, monipuolisuuden ja soveltuvuuden ei ainoastaan yhteydenpitoon vaan myös ikääntyneen terveyshuolen havaitsemiseen. Online-yhteys ja kuvapuhelun käyttö soveltui testaajien kokemuksena erittäin hyvin yksin asuvan ikääntyneen yhteydenpitoon, seurantaan ja muistuttamiseen. Ikääntyneen henkilön kiinnostus ja aktivoituminen online-kuvapuhelimen käyttöön kohdistui tuotteen pääsääntöiseen toimintaan kuten esimerkiksi ryhmäpuheluun. Toisaalta tuotteen mahdollistamat muut toiminnot tai palvelut jäivät vähemmälle käytölle. Myös muistojen tallentamiseen ja käyttöön liittyvä ratkaisu herätti kiinnostusta. Oleelliset luonnehdinnat näiden tuotteiden käyttöönotossa olivat helppokäyttöisyys, toimintojen sujuvuus, teknologian yksinkertaisuus ja asiakasystävällinen hinta

16 hempi ystävä kertoi olon olleen outo ja esimerkiksi kännykkään vastaaminen ei enää onnistunut. Paikalle hälytettiin ambulanssi, joka vei Irjan ensiapuun sairaalaan. Seijan mukaan oli onni onnettomuudessa, että heillä oli tämä kuvapuheluohjelma käytössänsä, sillä ilman sitä hän ei olisi pystynyt havaitsemaan ystävänsä hätää. Tämä osoitti laitteen toimivan ja kuvayhteyden olevan oikeasti tarpeellinen asia. Tämä on kyllä iso haaste ja todella tärkeä. Anoppini mielellään lähtee yksin mökille ja siellä metsään, koskaan ei tiedetä mitä tapahtuu. Useamman kerran olemme kahdensadan kilometrin päästä lähteneet katsomaan ja tarkistamaan mikä on tilanne turvapuheluyhteys olisi kyllä helpottanut. Joissakin testaustapauksissa valittu tuote ei täyttänyt odotuksia, mutta samassa yhteydessä testaajat kiinnostuivat toisesta turvallisuutta lisäävästä tuotteesta ja hankkivat sen itselleen. Erityisesti kodin ja asumisen turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja ratkaisut kiinnostivat sekä asiakkaita että asiantuntijoita. Neljäntenä suurena sisältöteemana oli heikentynyt tai huonontunut terveys, hyvinvointi ja kunto. Tämän sisältöluokan tuotteet ja palvelut arvioinnin mukaan edellyttävät pidempää testausta ja kokeilua. mhealth booster -hankkeessa testattiin muun muassa uudenlaista tietoja keräävää verenpainemittaria ja vuoteeseen asennettavaa seurantajärjestelmää. Molemmat tuotteet herättivät runsaasti kiinnostusta ja ostohalukkuutta kotiympäristöön. Toista tuotteista testattiin lähes neljän kuukauden ajan palvelutalossa asuvan ikääntyneen seurannassa siten, että seurantatiedot ja niihin vastaaminen oli omaisten vastuulla. Tuote oli toiminnallisesti hyvä ja tavoitteiden mukainen. Kokeilu ja testaus osoittivat kuitenkin monella tavalla sen haasteellisuuden ja jopa ongelmallisuuden, koska testaus toteutettiin palvelutaloympäristössä ja seurantatiedot välittyivät omaisille. Omaisten rooli seurannassa ja palvelutalon työntekijöiden vastuu ja rooli eivät olleet selviä. Kokonaisuudessaan testausprosessi tuotti useita eettisiä kysymyksiä Yhteenveto tuotetestauksista Kodin fyysinen turvallisuus, ikääntyneen ihmisen itsenäiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen sekä kokonaisturvallisuuden tunne olivat merkittävät osatekijät turvallisuuden näkökulmasta. Ikääntyneen ihmisen turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja ratkaisut osoittautuivat tärkeiksi ja kiinnostaviksi arjen toi- 3 Yhteenveto tuoteryhmien arvioinnista ja palautteista TUOTERYHMÄ Tuote-esimerkki Palaute TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT TUOTTEET SOSIAALISEEN KANS- SAKÄYMISEEN LIITTY- VÄT TUOTTEET KODIN TURVALLISUUS LIIKKUMISTA EDISTÄ- VÄT TUOTTTEET TERVEYTTÄ/HYVIN- VOINTIA MITTAAVAT TUOTTEET turvanappi turvaranneke turvapuhelin GPS-paikantimet kuvapuhelin musiikkipeli muistojen tallentaminen liesivahti liesihälytin uudenlaiset kuntoilusauvat uudenlainen rollaattori uusi verenpainemittari vuodeturva verensokerimittari lääkekello parhaat palautteet ulkonäöstä parannusehdotukset esim. näppäinten koko ja symboli kenen numerosta kyse hyödyllinen vaatii eniten ohjausta positiivista palautetta käytettävyydestä ja yhteydenoton miellyttävyydestä eniten jatkokiinnostusta selkeästi hyödyllisin tuote edullinen turva välitön ostohalukkuus suurin mielenkiintoa herättävät motivoi liikkumaan parannusehdotuksia käytettävyyteen runsaasti valmiit tuotteet hyödyllinen turvapalvelu olisi ehdoton lisä edellyttää pidempiaikaista testausta iso koko, ei toimivat lokerikot mivuudessa ja asumisen sujumiseksi kotona. Erilaiset muistutustoiminnot ja hälytykset ovat merkittävä osa turvallisuuden ja hyvinvointiteknologian integroitumista. GPS-paikantimet tuotteina ja niihin liittyvät palvelut osoittautuivat sekä ikääntyneelle itselle että läheiselle merkityksellisiksi. Hankkeen kehitysympäristöissä vastattiin eniten turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja kartoitettiin yksilöllisesti turvallisuuteen liittyvää suunnitelmaa ja siihen liittyviä tuotteita. Myös eri asiantuntijat kuten esimerkiksi muistineuvojat ja apuvälineohjausta antavat asiantuntijat olivat erityisien kiinnostuneita hyvinvointiteknologiatuotteista, ja erityisesti turvallisuutta lisäävistä tuotteista ja palveluista. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja edistämiseen liittyvä online-kuvapuhelin ja ohjelmiston mahdollistavat yhteisölliset ratkaisut olivat sekä asiakkaiden että asiantuntijoiden mukaan mielenkiintoisimmat ja eniten kiinnostusta herättävät. Yhteenvetona tuotetestauksista voidaan todeta se, että käyttäjätutkimuksessa ikääntyneet henkilöt ovat aktiivisia ja innostuneita tuotetestaajia, rehellisiä ja avoimia palautteen antajina. He ovat sitoutuneet testaukseen intensiivisesti. Palaute tuotteiden arvioinnista kohdistui käytettävyyteen, toiminnallisuuteen ja teknisiin ominaisuuksiin, mutta myös tuotteen ja palvelun integroitumiseen

17 4.4 Arviointitulokset asiantuntijoiden näkökulmasta mhealth booster -hankkeeseen osallistui toimintatutkimuksen eri vaiheissa eri alojen ja eri toimenkuvien omaavia asiantuntijoita. Asiantuntijat olivat mukana alkukartoituksissa, arvioinnissa hankkeen prosessin edetessä sekä loppuarvioinnissa. Asiantuntijoiden rooli oli merkittävä hankkeen toiminnan toteutuksessa ja kehittämisessä. Asiakkaiden rooli, heidän äänensä ja haasteiden ymmärtäminen, yrittäjien hyvinvointiteknologiatuotteiden, -palvelujen ja -sovellusten saatavuus ja kohdentuminen sekä asiantuntijoiden esittämien odotusten ja osaamisen arviointi olivat keskeisiä sisältöjä asiantuntijoiden aineistossa. Aineiston analyysiin perustuen tuloksena tuotettiin seuraavat teemat: osaaminen, ympäristö, eettiset kysymykset, ohjaus ja neuvonta ja haasteet. (Kuvio 7) Osaaminen tietoisuus ymmärrys Ympäristö Kehitysympäristön sijainti ja liikkuteltavuus Eettiset ja juridiset kysymysket sensitiivisyys suostumus Hyvinvointiteknologian jalkautuminen ja edelleen kehittäminen Kuvio 7: Asiantuntijoiden arviointitulokset hankkeesta Ohjaus ja neuvonta yksilöinti vaiheistus Haasteet osaksi hyvinvointiteknlogia asiakkaan prosessia ja asiantuntijoiden toimintaa Asiantuntijan osaamisen tarkastelu liittyi lähinnä teknologiaosaamiseen. Teknologiaosaaminen sisältää sekä teknologian ymmärtämisen ja tietoisuuden teknologiatuotteista että uudenlaisten palvelujen tarpeen ja välttämättömyyden. Teknologiatietoisuus koostui hyvinvointiteknologiatuotteiden tarjonnasta, saatavuudesta ja soveltuvuudesta asiakkaan käyttöön eri toimintaympäristöissä, asiantuntijan omaan käyttöön sekä työn ja toiminnan muutokseen. Sisällöllisesti tietoisuus ja ymmärrys teknologiasta ja sen soveltuvuudesta korostui arvioinnissa jopa osaamisen puutteena tai tarpeena osaamisen päivityksestä. Teknologian ja hyvinvointiteknologiatuotteiden mahdollisuudet työn ja toiminnan kehittämiseen yhdistyivät uusien palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen. Edistävinä tekijöinä asiantuntijan oma kiinnostus, halu ja innostus oppia uutta nousivat aineistosta selkeästi esille. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia, niin taloudellisia kuin ajallisia mahdollisuuksia kokeilla ja käyttää hyvinvointiteknologiaa osana omaa työtä ja sen kehittämistä. Asiantuntijan oma asennoituminen, teknologian vierastaminen ja pelko osaamattomuudesta luokiteltiin estäviksi tekijöiksi. Se, että hyvinvointitek- nologiatuotteita on esillä, helposti saatavissa ja kokeiltavissa lähellä omaa työympäristöä mahdollistaa teknologian käytön. mhealth booster -hankkeen aikana kehitysympäristöjen sijainti lähellä asiakkaita koettiin tärkeänä ja tarpeellisena, jolloin kehitysympäristöt voivat toimia tuotteiden showroomeina ja esittelypisteinä. Mahdollisuuksia tarjoava hyvinvointiteknologiatuotteiden esittely ja kokeilu edellyttävät kuitenkin myös liikkuvaa ja siirreltävissä olevaa tuotepalvelua kuten esimerkiksi kirjastoauton tapaista toimintaa. Hyvinvointiteknologiatuotteiden ja palvelujen tuleminen ja käyttö eri asiakasryhmien kohdalla erityisesti sosiaali- ja terveysalalle tuo pohdintaan eettisiä ja juridisia kysymyksiä. Asiantuntijoiden aineistossa korostui asiantuntijan tai työntekijän asema ja rooli vahvasti suhteessa teknologiatuotteisiin ja niiden käyttöön. Työntekijän ammattivastuu korostui vahvasti. Eri asiakasryhmien haavoittuvuus ja sensitiivisyys olivat keskiössä. Hyvinvointiteknologian hyötyä tarkasteltiin asiakkaan ja/tai läheisen asemasta ja roolista lähinnä yksityisen asiakkaan näkökulmasta kotiympäristössä. Toimintana ohjaus ja neuvonta teknologiatuotteiden ja -palvelujen kontekstissa merkitsee uudenlaisen työ- ja toimintatavan kehittämistä. Yksilöllisten ja räätälöityjen ratkaisujen suunnittelu yhdessä asiakkaan ja läheisen, teknologiatoimittajan ja eri asiantuntijoiden kanssa edellyttää ohjauksen ja neuvonnan vaiheistamista ja asiakkaan elämäntilanteen kokonaisymmärtämistä. Tällöin asiakkaan tilanteen arviointiin tulisi liittää myös teknologiatarpeen arviointi ja suunnittelu osana kokonaishoitoprosessin suunnittelua. 4.5 Hyvinvointiteknologia nuorten arjenhallinnan tukena Ulkoiseen elämänhallintaan sisältyy sosiaalisen taustan eli perheen merkitys nuoren elämässä, koulunkäynnistä selviäminen sekä työmarkkinoille sijoittuminen. Sisäiseen elämänhallintaan kuuluviin tekijöihin sisältyy nuoren käsitys itsestään, mikä kielteisenä voi aiheuttaa toistuvien epäonnistumisen tunteiden kierteen ja huonoa itsetuntoa. Ulkoisen että sisäisen elämänhallinnan elämäalueisiin liittyvät vaiheittain etenevät kielteiset kokemukset ja kasaantuneet ongelmat ulottuvat yksilön koko elämää, mikä voi johtaa syrjäytymiseen. Ihmisen olennaisin piirre on sosiaalisuus, jolloin hän tulee tärkeäksi toisten määrittämänä ja heidän kauttaan. Erilaisilla sosiaalisilla sidoksilla, kuten työ, koulutus, perhe ja kaverit on keskeinen asema nuorten yhteiskuntaan integroitumisprosessissa. Toisaalta erilaisten sosiaalisten sidosten puuttuminen aiheuttaa katkoksen nuoren integroitumisprosessiin, voiden johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Tarjotulla sosiaalisella tuella voidaan edistää nuorten hyvinvointia, sitouttaa heitä toimintaan, vahvistaa heidän voimavarojaan, löytää heidän vahvuudet, antaa mahdollisuus tulla kuulluksi sekä auttaa heitä rakentamaan räätälöity suunnitelma ja löytämään heidän tarpeisiin soveltuva toimintamalli elämän valintoja jatko-opintoja ja työllistymistä ajatellen. (Veivo & Vilppola 1998, 47, ) Paju ja Vehviläinen (2001, 68 71) toteavat melkein kaikkien syrjäytymisongelmia koskevien ratkaisujen liittyvän elämänhallintaan. Käsite on heidän mielestään ohittamaton nuorisoprojektien tavoitekuvauksissa. Roosin (1987) mukaan nuorisolle on opetettava elämänhallinnan keinoiksi ihan tavallisia perusvalmiuksia, jos niitä ei kotoa ole saatu. Elämänhallinnan ongelmia ilmenee, kun nuorella ei ole pitkäjänteisyyttä pysyä koulutuksessa tai työssä tai hänellä ei ole itsekuria säädellä maksukykyään tulojensa mukaan. Elämänhallinta vaatimuksena on kokonaisvaltainen, monimuotoinen ja kattaa koko persoonan. Se ei vaadi mitään yli-inhimillistä, vain valmiutta olla ihmisiksi. Kuitenkin 1990-luvun laman ja sen jälkeisen ajan nuoria koskevat elinympäristön muutokset ovat tuoneet elämänhallinnalle uusia ja tärkeitä haasteita. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren lapsuudesta vallinneisiin ulkoisiin olosuhteisiin voi olla vaikea vaikuttaa. Nuoren arjenhallintaan liittyvät asiat, kuten vuorokausirytmi ja ajanhallinta, talouden hallinta sekä ravinto, terveys, hygienia ja siisteys ovat konkreettisia ulkoiseen elämänhallintaan liittyviä asioita, joita nuoren kanssa, hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan yhdessä käsitellään. Joillakin nuorilla elämänhallinnan haasteita on useilla elämän osa-alueilla, ja jotkut taas tarvitsevat ohjausta vain yhden tai muutaman asian kohdalla. Elämänhallinta on käsite, jonka toisena ääripäänä voidaan nähdä syrjäytyminen. Syrjäytyminen on moniulotteinen käsite, joka omaksuttiin Suomeen 70-luvulla ruotsalaisesta työmarkkinatutkimuksesta, jossa syrjäytymisellä viitattiin lähinnä työmarkkinoilta putoamiseen. Helneen ja Kariston (1992) mukaan syrjäytyminen on käsite, joka kokoaa yhteen erilaisia sosiaalisia ongelmia. Syrjäytymisen ohella erilaisten sosiaalisten ongelmien kasautumisesta on käytetty myös käsitteitä marginaalisuus, alaluokka, huono-osaisuus, suhteellinen deprivaatio ja toiseus. Sipilän (1982) mukaan syrjäytymisellä tarkoitetaan yksilön ja yhteiskunnan välisten sidoksien heikkoutta. Syrjäytyminen tulisikin nähdä ennen kaikkea prosessina, jossa elämänhallinnasta siirrytään 34 35

18 kohti syrjäytymistä. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2007, ) Tarkasteltaessa syrjäytymistä prosessina on tärkeä havaita, miten syrjäytymisen eri muodot limittyvät ja syrjäytyminen kasaantuu. Syrjäytymisen etenemiseen vaikuttavat monenlaiset hyvinvointipuutteet, jotka johtavat heikentyneeseen elämänhallintaan. Kaikki syrjäytyneet eivät kuitenkaan ole samassa määrin syrjäytyneitä, vaan kyse on erilaisten riskitekijöiden esiintymisestä yksilöiden ja ihmisryhmien elämässä ja näiden riskin hallinnasta. Syrjäytyminen on sitä syvempää, mitä useammalla elämän alueella yksilö joutuu vetäytymään syrjään. Syrjäytymiseen liittyvätkin voimakkaasti osattomuus, taloudellisten ja henkisten voimavarojen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman puute. Syrjäytymistä voidaan tarkastella kolmen tekijän kannalta: taloudellisten resurssien, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen sekä vaikuttamismahdollisuuksien suhteen. (Aaltonen ym. 2007, ) Vaikutusmahdollisuuksista ja vallankäytöstä voi joutua suljetuksi pois useista syistä. Etenkin nuorilla omien etujen valvomisen ja asioihin vaikuttamisen vähäisyys saattaa liittyä tiedon tai motivaation puutteeseen. Syrjäytyneille onkin ominaista vähäinen kiinnostus asioihin vaikuttamiseen sekä poliittinen passiivisuus ja yleinen vetäytyminen päätöksenteosta. Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat erilaiset riskit ja niistä selviytyminen sekä lisäksi erilaisten hyvinvointipuutteiden kasaantuminen nuoren elämän eri vaiheissa. Ilmiön monimuotoisuuden takia tarkkoja tilastoja vuosittain syrjäytyvien tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä ei ole olemassa. Arviona on esitetty, että noin 2-5 % kustakin ikäluokasta on syrjäytymisvaarassa. Yhteiskunnalle nuoren syrjäytyminen aiheuttaa suuria kustannuksia, nuorelle ja hänen perheelleen syrjäytymisestä aiheutuvaa henkistä kärsimystä ei edes mitata rahassa. (Aaltonen ym. 2007, ) Syrjäytymisessä on kysymys prosessista tai prosesseista, joiden ajallinen kesto voi olla hyvin pitkä. Satunnaiset ja hetkelliset vastoinkäymiset johtavat ani harvoin vakaviin elämänhallinnan vaikeuksiin. Yhteiskuntapolitiikassa on syytä kartoittaa syrjäytymisen uhkia tai riskejä ilman, että ketään henkilökohtaisesti leimataan syrjäytyneeksi henkilöksi. Yksilötasolla syrjäytymisen sijaan on usein parempi puhua työttömyydestä, toimeentulo-ongelmista, koulutusmotivaation puutteesta tai muista konkreettisista vaikeuksista nuoren itsenäistymisprosessissa. (Kuorelahti & Viitanen 1999, 5) Nuoren syrjäytymisen ehkäisyssä on kyse tukea tarvitsevien nuorten saattamisesta itsenäiseen ja täyteen yhteiskunnalliseen osallisuuteen perustuvaan elämään. Yhteiskunnan peruspalvelujen toimivuus ja sosiaalisten tukijärjestelmien resurssien riittävyys ovat keskeisimmät tekijät minimoitaessa syrjäytymisen riskejä. Ilman kunnossa olevia perusjärjestelmiä eivät myöskään syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet yksin ole tuloksellisia. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävät tukihankkeet ovat tärkeitä yksilöllisen ohjauksen ja urasuunnittelun kannalta. Vuosittain erilaiset nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet kokoavat piiriinsä useita tuhansia nuoria. (Kuorelahti & Viitanen 1999, 5) Nuorten kaupunki -hankkeen lähtökohdat ja kehittämisprosessi mhealth booster -hankkeen toisena Vantaan kehitysympäristönä toimi Laurean monialainen Nuorten kaupunki -hanke (2012-), missä kehitetään uusia toimintatapoja lasten ja nuorten tärkeiden siirtymävaiheiden tukemiseen. Kohderyhmänä ovat nuoret, joiden hyvinvointia ja arjen hallintaa halutaan edistää. Pilotissa toteutetaan mobiilisovellusyritysten kanssa nuorille suunnattu mobiilipalvelukokonaisuus, jossa huomioidaan nuorten tarpeet, elämäntilanne ja ajatukset. Kehittämisympäristössä oli tavoitteena luoda nuorisopalveluiden työntekijöiden käyttöön eri sovelluksien palvelukokonaisuus, millä mahdollistettaisiin monitahoinen ja vuorovaikutteinen nuorten arjen hallinnan tukeminen. Mukana pilotoinnissa kehittämisprosessissa olivat Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden nuoria ja työntekijöitä. Mobiilisovelluksien - ja palveluiden kehittämisestä vastasivat mukana olevat yritykset Headsted Oy (Mielen hyvinvoinnin harjoitteet), Mubik Entertainment Oy (Musiikilliset arvauspelit), Planetboard Oy (Liikkumista edistävä OutCatch -kätkentäpeli) ja Movendos Oy (Hyvinvointivalmennus). (Kuvio 8) Nuorten tukikeskus (Vantaan kaupunki) Kuvio 8: Internet- ja mobiilisovelluksien sekä -palveluiden pilotointi Nuorten kaupunki -hanke (Laurea) mhb-mobiili- sovellus pilotointi Nuori - omaan elämäänsä vaikuttaja - yhteisössä toimija -hanke (Vantaan kaupunki) mhealth booster Laurea) Ennen kehittämisprosessin aloittamista Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden johtajalta anottiin tutkimuslupaa mhealth booster -hankkeen toteuttamiseen. Luvan saatuamme myös kaikilta fokusryhmiin osallistuneilta yrittäjiltä, työntekijöiltä ja nuorilta (tai alaikäisten vanhemmilta) kerättiin kirjallinen suostumus hankkeeseen osallistumisesta. Nuorten kaupunki hankkeessa nuorten ja työntekijöiden käyttäjälähtöisiä kokemuksia kerättiin hankkeen koko kehittämisprosessin ajan toimintatutkimuksen vaiheiden mukaisesti sekä haastattelujen että kyselylomakkeiden myötä. Fokusryhmiä pidettiin kolmelle nuorten ryhmälle ja heidän työntekijöille sekä yrityksille joulukuun 2013 ja lokakuun 2014 aikana yhteensä 13 kappaletta. Fokusryhmiin osallistui yhteensä kokonaisuudessaan nuoria 38, työntekijöitä 11 sekä yrityksen edustajia 4. Alkuvaiheessa joulukuun 2013 ja maaliskuun 2014 aikana osallistujille tehtiin fokusryhmittäin alkuhaastattelut sekä kerättiin kyselylomakkeella tiedot nuorilta (n=15) ja työntekijöiltä (n=8). Nuoret kommentoivat näkemyksistään omasta terveydentilasta, palveluiden tarpeista sekä odotuksista hyvinvointiteknologisia palveluita kohtaan, ja työntekijät puolestaan arvioivat työntekijänäkökulmasta nuorten terveydentilaa, palveluiden tarpeita sekä odotuksia hyvinvointiteknologisia palveluita kohtaan. Erään kohderyhmän nuoret vaihtuivat kokonaisuudessaan hankkeen aikana, joten alkuvaiheen fokusryhmähaastattelut tehtiin kahdelle eri nuorten ryhmälle. Alkuvaiheen tuloksien perusteella lähdettiin yhdessä yrityksien kanssa rakentamaan nuorien ja työntekijöiden tarpeisiin soveltuvaa internet- ja mobiilisovelluksien - sekä palveluiden kokonaisuutta, joiden avulla työntekijät voisivat paremmin edistää nuorten hyvinvointia ja tukea nuoria heidän arjen hallinnassaan. Nuoret, yhdessä ohjaajiensa kanssa, pääsivät testaamaan erilaisia hyvinvointia ja arjen hallintaa edistäviä pelejä sekä sovelluksia. Mukaan testikäyttöön valittiin Planetboardin OutCatch -kätkentäpeli, mikä kannusti nuoria liikkumaan ulkona yhdessä ryhmäläisiensä kanssa leikkimielisen kisailun hengessä. Tavoitteena oli löytää lähimaastoon kätkettyjä virtuaalisia aarteita ja kerätä niistä pisteitä ja rahaa. Yhteisöllisyyttä tukevassa Mubikin musiikillisissa arvauspeleissä nuorilla oli mahdollisuus harjaannut

19 taa yhdessä pelaamisen kautta omaa muistia, sekä musiikillisia että sosiaalisia taitoja. Headstedin Oiva hyvinvointiohjelmassa nuoret testasivat ohjaajiensa kanssa mielen hyvinvointia tukevia rentoutumisharjoituksia, joiden avulla voi lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja saada lisäintoa elämään. Oivan harjoitukset auttavat keskittymään, olemaan tietoisesti läsnä, käsittelemään ikäviä ajatuksia ja tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Movendoksen hyvinvointivalmennuksessa ryhmätoiminnan ohjaajat toimivat valmentajien roolissa antaen nettisovelluksen kautta nuorille heidän omaan elämäntilanteeseensa räätälöityjä valmennustehtäviä arjen hallinnan tarpeisiin sekä hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Mobiilisovelluksien ja -palveluiden käytöllä pyrittiin kannustamaan nuoria itsenäisyyttä ja aktiivisuutta sekä tarjoamaan työntekijöille heidän työkäyttöönsä uusia hyvinvointiteknologisia palveluita. KÄYTTÄJÄ- KOKEMUKSET SOVELLUS- KOKONAISUUDEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Lokakuu Lokakuu > TARVITTAVIEN LAITTEIDEN HANKINTA Työntekijöille tarjottiin ennen testausvaihetta internet- ja mobiilisovellusten sekä -palveluiden käyttöönottokoulutusta sekä kohderyhmille lainattiin testausajaksi eri sovelluksien käyttöön tarvittavat laitteet (Android- ja ios-laitteet). Testausvaihe kesti kokonaisuudessaan toukokuusta lokakuuhun Loppuhaastattelut pidettiin syys lokakuussa kaikille kohderyhmille, missä kerättiin eri sovelluksien ja palveluiden testaukseen ja koko kehittämisprosessiin liittyviä käyttäjäkokemuksia. Arviointiaineistona Nuorten kaupunki -hankkeessa olivat nuorten, työntekijöiden sekä yritysten; 1) alkuvaiheen fokusryhmähaastattelut sekä esitietolomakkeiden lähtökartoituskysely sekä 2) loppuvaiheen fokusryhmähaastattelut sekä käyttäjäkokemuksia kartoittava palautekysely. Arviointiaineisto kerättiin koko kehittämisprosessin ajalta joulukuusta 2013 lokakuuhun RAPORTOINTI VÄLISEMINAARI (Kesä) LOPPUSEMINAARI (Joulu) SOVELLUSTEN TESTAUS 3-4-testiryhmää FOKUSRYHMÄT (n= 13) NUORET TYÖNTEKIJÄT YRITTÄJÄT Alku- ja loppuhaastattelut Kysely HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kuvio 9: Nuorten mobiilisovelluspilotin kehittämisprosessi Tulokset nuorten näkökulmasta Nuorten fokusryhmiin osallistui yhteensä viisitoista nuorta (n=15), joista tyttöjä oli 5 ja poikia 10. Ikäjakauma vaihteli vuoden välillä. Perhetaustaustoiltaan suurin osa nuorista kuului ydinperheeseen, muutamalla nuorella oli isä- ja/tai äitipuoli sekä sisarpuolia. Koulutustasoltaan nuoret olivat peruskoulussa tai sen käyneitä, kaksi heistä oli parhaillaan lukio-/ammatillisessa koulutuksessa. Muina koulutusvaihtoehtoina nostettiin esiin ammattistartti ja aliupseerikoulutus. Tämän hetkisestä elämäntilanteesta opintojen tai töiden suhteen nuoret mainitsivat olevansa kesätöissä, opiskelevansa ammattiopistossa, olevansa työtön tai aloittavansa työkokeilussa. Terveydentilansa nuoret kokivat hyväksi, opiskelumotivaatio suhteen muutama ilmoitti olevan sen hukassa. Asumismuotona kerrostalon ilmoitti lähes 2/3 nuorista, muut asuivat omakoti - tai rivitalossa. Nuorista suurin osa (11) asui vanhempiensa luona, 3 yksin ja 1 nuorista kämppäsi useammassa kohteessa, etsien samalla asuntoa. Nuoret harrastukset vaihtelivat En mitään vaihtoehdon sekä kavereiden kanssa hengailun ja ulkoilun, pyöräilyn, lukemisen, musiikin kuuntelun, koiran ulkoiluttamisen, jääkiekon, koripallon ja jalkapallon pelaamisen, kuntosalin, piirtämisen, valokuvaamisen välillä. Elämänsä läheiseksi ihmiseksi nuoret mainitsivat puolison, tyttö-/ poikaystävän (2), ystävän (8) ja joku muu henkilönä mainittiin perheen, äidin tai koiran (4). Kysyttäessä nuorilta, että keneltä hän saa tukea, millaisissa asioissa ja kuinka usein, tähän he vastasivat eri henkilöiden auttavan eri tilanteissa. Tukea ja apua saatiin kavereilta, tyttöystävältä ja vanhemmilta aina kaikissa asioissa ja niin usein kun tarvitsi, esimerkiksi opintoihin liittyvissä asioissa tai mistä halusikin milloinkin puhua. Alkuhaastatteluissa nuoret kertoivat kokemuksistaan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, fyysinen terveyden olevan variaatioina ok kohtalainen erinomainen välillä. Psyykkinen terveys nähtiin kohtalaisena. Kysyttäessä, millaisena he näkivät oman unirytmin ja unen määrän olevan, eroja arjen ja viikonlopun välillä löytyi. Viikonloppuisin valvominen korostui, osittain arkenakin tietokonepelien pelaaminen sotki normaalia unirytmiä. Unen määrä vaihteli 4-8 tunnin välillä. Nuoret kokivat, että heidän sosiaaliset suhteet myös vaihtelivat; suurimmalla osalla nuorista oli kavereita tai muutamalla ei ollut kavereita juurikaan. Nuoret kokivat, että yhä enemmän tulisi panostaa yhteisöllisiin ratkaisuihin, jossa samanhenkiset ihmiset kokoontuisivat yhteen joko harrastusten ja ryhmätoiminnan parissa tai sosiaalisessa mediassa. Paras vaihtoehto olisi yhdistää nämä molemmat, jolloin yhdessä kavereiden kanssa voisi hyödyntää hyvinvointiteknologisia ratkaisuja sosiaalisissa tapahtumissa tai ryhmätoiminnassa. Esimerkkinä nuoret mainitsivat erilaiset tapahtumat, kaverin luona hengailun sekä tukikeskuksessa ja nuorisotilalla käynnin. Nuorten näkivät, että heidän itsenäisestä selviytymistä ja tuen tarpeeseen vastasivat heidän vanhempiensa tarjoama tuki sekä tukikeskuksen yksilö- ja ryhmäohjaus, joista sai tukea ja motivointia moniin elämän ja arjen haasteisiin. Tarvitsemistaan palveluista nuoret nostivat esiin, että he käytävät nettiportaaleja ja -oppaita henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi. Nämä palvelut liittyivät opintoihin, arjenhallintaan, asumiseen ja peruspalveluihin. Tärkeänä kriteerinä palveluiden käytössä nuoret näkivät niiden helpon saatavuuden, sijainnin, nopeuden sekä helppokäyttöisyyden. Kohtaamisen ja yhteydenpidon haasteita nuorten ja lähipiiriin välillä esiintyi liittymien vaihdoksiin (prepaid) liittyen, sen vaikeuttaen yhteydenpitoa. Haasteena oli myös oikean ja luotettavan tiedon löytämisen vaikeus internetistä. Nuoret olivat hyvällä tavalla kriittisiä netissä olevan tiedon suhteen. Muutama nosti näkökulmana esiin, että nettipalvelut voivat syrjäyttää entisestään. Tiivistä viestintää ja puheyhteyttä pidettiin läheisiin, ystäviin ja tukikeskuksen ohjaajiin. Jälleen nousi esiin, että nuorilla oli tarvetta yhteisöllisyyteen ja he arvostivat face to face -tapaamisten tärkeyttä. Yhteydenpitoväylinä olivat Facebook, WhatsApp, soitto ja tekstiviestit sekä satunnaisesti sähköposti. Pääpaino yhteydenpidossa tapahtui tukikeskuksen yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Nuoret käyttivät kovin monipuolisesti internetpalveluita, joko verkkopalveluiden käyttämiseen tai tiedonhankintaan. Myös sosiaalinen media sekä nettipelaaminen olivat aktiivisessa käytössä. Toisaalta muutama nuorista ilmoitti, etteivät he käytä sähköisiä viestintäväyliä tai -palveluita lainkaan, vaan haluavat ennemmin asioida henkilökohtaisesti palveluntarjoajien luona. Mainintoina eri palveluista olivat nettiportaalit ja oppaat (aiheina opinnot, arjen hallinta, asuminen, peruspalvelut), Asumisen abc, Verkkopankki, Leffat, Tv-sarjat, Wikipedia, Kirjasto, Ebay, Karttapallo, Last. fm, Sähköposti, Kela, Helpnetti, Youtube, Google yms. Nuorten tuotetestaukseen liittyviä lähtökohtia selvittävässä kyselylomakkeessa kysyttiin tarkemmin tietoja heidän näkemyksistään viestintäteknologiaan ja -palveluihin liittyvistä laitteista, viestintä- ja käyttökokemuksista, odotuksista ja toiveista palveluiden suhteen. Lopuksi kysyttiin eri laitteiden, palveluiden ja sovelluksien toimivuudesta heidän käyttöönsä. Lisäksi kysyttiin omaa arvioita viestintäteknologian vaikutuksista heidän hyvinvointiin, osaamiseen ja tietämykseen sekä elinympäristöön. Nuorten teknologiaosaamista selvittävistä kysymyksistä ilmeni, että nuorten käytössä on erilaiset älypuhelimet. Muuna viestintäteknologiana nuoret hyödynsivät arjessaan tabletteja (n=5), 38 39

20 tietokoneita (n=13) ja MP3- soitinta (n=5). Arjessaan nuoret käyttivät lukuisia sekä kunnan että kolmannen sektorin tarjoamina palveluita eri tarpeisiin (Taulukko 4). Verkkopankkia, HSL/Reittiopasta, Verkkokauppoja, Kelan palveluja ja Sosiaalista mediaa kaikista eniten. Harraste-, asumis- ja koulutus palveluita hyödynnettiin vähemmän. Kysyttäessä odotuksia ja toiveita palveluille (helppokäyttöisyys, toimivuus jne.), nuoret olivat kovin neutraalilla kannalla eivätkä esittäneet kovastikaan toiveita. Muutama nuori toivoi helppokäyttöisyyttä, 4 Nuorten käyttämät palvelut (n=15) Palvelut Mitä palveluita tarvitset / käytät arjessasi? Kuinka usein? Päivittäin, viikoittain, kuukausittain, harvemmin Verkkopankit 11 päivittäin (2) viikoittain (9) HSL / Reittiopas 12 päivittäin (3) viikoittain (7) kuukausittain (2) Missä asioissa? Tilin saldon tarkistamiseen, laskujen maksuun tai rahansiirtoon tilille. Bussiaikataulujen tarkistamiseen tai reitin etsimiseen. Helmet 1 harvemmin (1) Kirjojen lainaamiseen. Verkkokaupat 8 päivittäin (1) kuukausittain (3) harvemmin (3) Sosiaalinen media 14 päivittäin (11) viikoittain (1) Julkiset palvelut 7 päivittäin (2) viikoittain (2) kuukausittain (2) Hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut 5 kuukausittain (4) harvemmin (1) Kela 7 kuukausittain (3) harvemmin (4) Koulutus 7 päivittäin (5) kuukausittain (1) harvemmin (1) Työ 6 päivittäin (3) harvemmin (3) Asuminen 6 päivittäin (3) harvemmin (2) Vaatteiden ostoon. Lukemiseen, kavereiden kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen tai ihan muuten vaan Facebookissa ja Instagramissa. Julkisiksi palveluiksi nuoret nimesivät nuorisotilat, terveydenhuolto ja kahvilat. Lääkärin vastaanotolla käymiseen. Raha-asioissa, opintotuen ja työttömyystyön nostoon. Kouluasioihin. Työttömyysasioihin. Vuokra-asunnon etsimiseen. Talous 2 päivittäin (1) harvemmin (1) Tiedonhaku 6 päivittäin (4) viikoittain (1) harvemmin (1) Harrastukset 5 päivittäinen (4) viikoittain(1) Muuta, mitä? 3 päivittäin (1) viikoittain (2) - Googlea tai Internetiä tiedonhankintaan kotona tai koulussa. Ulkoiluun ja koiran ulkoilutukseen. Instagramin käyttö, Tukikeskuksessa käynti. toimivuutta ja toimivaa ulkoasua. Suurin osa nuorista käytti kaikkia yhteydenpitokanavia lähipiirin kanssa, pääsääntöisesti kuitenkin soittamalla, tekstiviestein tai WhatsAppin kautta. Helpoin yhteydenpitokanava nuorisotilaan oli soitto, sosiaalinen media (Facebook) ja tekstiviesti. Kouluun oltiin yhteydessä pääsääntöisesti soittamalla. Sosiaalityöntekijän kanssa asioitiin monella eri tapaa (Taulukko 5). 5 Nuorten helpoin yhteydenpitokanava lähipiiriin ja muihin verkostoihin (n=15) Yhteydenpitokanava/ verkosto Nuoren lähipiiri Nuorisotila Koulu Sosiaalityöntekijä Soitto Tekstiviesti Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram, WhatsApp jne) Sähköposti Muu, mikä? (Wilma) Muu (Tukikeskus, viranomaiset) Nuoria pyydettiin arvioimaan omaa hyvinvoinnin tämän hetkistä tilannetta eri hyvinvointia määrittävien tekijöiden kautta (Taulukko 6); terveystila, toimintakyky, turvallisuus, liikkuminen, ravitsemus, yhteydenpito, ajanviete, mielen vireys, puhtaus tai muu. Nuorten arvioivat kovin myönteisenä omaa hyvinvointiaan, kannanottojen painottuen erittäin hyvän ja jokseenkin hyvän välillä. Turvallisuus, ajanviete ja yhteydenpito koettiin painottuen erittäin hyvänä. Terveystila painottui jokseenkin hyvälle kannalle. Toimintakyvyn, liikkumisen ja ravitsemuksen kannanotot jakaantuivat tasan erittäin ja jokseenkin hyvän välille. Kuitenkin yksi nuorista koki toimintakykynsä jokseenkin huonona

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW

mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster -hanke mhealth booster hankeen arviointia väliseminaarivaiheessa 4.6.2014 / LW mhealth booster hankkeen käyttäjälähtöiset KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT Soukan palvelukeskuksen HYVINVOINTIKIOSKI

Lisätiedot

mhealth booster tutkimusvaihe 4.6.2014 1.8.2013-31.12.2014

mhealth booster tutkimusvaihe 4.6.2014 1.8.2013-31.12.2014 mhealth booster tutkimusvaihe 4.6.2014 1.8.2013-31.12.2014 Tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät on tutkia, kehittää, suunnitella ja tuottaa hyvinvointiteknologian käyttöä ja osaamista edistäviä kehitysympäristöjä

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Hyvinvointia e-palvelujen avulla

Hyvinvointia e-palvelujen avulla Hyvinvointia e-palvelujen avulla Näkökulmia tutkimiseen ja kehittämiseen Taloudellisuus ja uudistuminen toimintaprosessit kustannustehokkuus Teknologia HyvinvointiTV turvapiiri etämittarit 24h e-palvelu

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Anna-Liisa Niemelä Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Riikka Paasikivi Center for Health and Technology,

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Hannele Niiniö, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

SE ON MAHDOLLISTA! Hanke loppuu - toiminta jatkuu!

SE ON MAHDOLLISTA! Hanke loppuu - toiminta jatkuu! SE ON MAHDOLLISTA! Hanke loppuu - toiminta jatkuu! mhealth booster on Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima tutkimus- ja kehittämishanke, jonka rahoittajina toimivat Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Tietoa ja teknologiaa Vantaan kaupunginkirjastolla on kymmenen toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Ne tarjoavat kuntalaisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa

Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 1 Senioreiden asumispreferenssit vastaako todellisuus unelmaa 15.12.2010 Tila-ohjelman brunssi, Tekes DI(väit.) Tanja Tyvimaa 2 Väitöstutkimus Tutkimuksen aineisto kerätty asukaskyselyllä ja asukashaastatteluilla

Lisätiedot

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS -hanke Kehittämisvaihe 2013 2015 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Miksi? Ikäihmisten elämänlaatu: kotona asumisen edellytysten

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL Regional Digital Agendas for Healthcare Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL 1 Ohjelma * Avaus: Oulu Health ja e-health, Maritta Perälä-Heape, (CHT) * Readi for Health: Mitä,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot