Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002 Pori Terve Kunta-verkoston jäsenenä s. 4 Tiedon portaat -projekti s. 6 Elämyksiä menneisyydestä s. 8 Kivilaiturilta Siperiaan s. 13 Kaupungin viimeiset metsurit s. 16 Kannen kuva: Satakunnan Museon uudesta näyttelystä. Pentti Pere

2 2 Karhun Tapahtuma Kalenteri Sotajuttuja Kyytiä liikakiloille Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa oli käsittelyssä Porin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle Työterveyshuollon vastaava terveyskeskuslääkäri Aino Ojanen oli asiantuntijana mukana kokouksessa. Hänen kanssaan virisi keskustelua henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä. Mielipiteiden vaihdon taustalla olivat tietenkin hyvin tunnetut tosiasiat: henkilöstön keski-ikä on noussut, kiire kasvanut vähintään samassa suhteessa ja työssä jaksaminen on yhä yleisempi puheenaihe. Omassa mielessäni on jo pidemmän aikaa väikkynyt ajatus siitä, mitä me itse kukin voisimme tehdä tukeaksemme työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyviä oivallisia pyrkimyksiä. Hätkähdyttävä on esim. Painonvartijoilta saatu tieto siitä, että kukin suomalainen kantaa kehossaan peräti 12 liikakiloa! Omaan organisaatioomme suhteutettuna se tarkoittaisi noin kilon kevennystä. Esimerkiksi suomalaiset miehet eivät ole koskaan olleet niin pulskassa kunnossa kuin nyt. Kun ylipainoon yhdistetään aivan liian vähäinen liikunta, ollaan jo tekemisissä melkoisen pulman kanssa. Huonoa fyysistä kuntoa näet pidetään maassamme suurimpana yksittäisenä terveysriskinä. Paitsi oman terveyden ylläpidon, asialla on merkitystä myös yhteisten veroeurojen kannalta. On näet laskettu, että yksinomaan ylipainosta johtuvien sairauksien hoitoon kuluu yhteiskunnalta noin 500 milj. euroa eli yhtä paljon kuin yli 1200-paikkaisen sairaalan ylläpitoon vuodessa tarvitaan. Jyväskylän yliopiston taannoin suorittamassa tutkimuksessa noin suomalaiselta kysyttiin, minkälaista liikuntaa he haluaisivat tulevaisuudessa harrastaa. Kärjessä olivat ulkoilu, uinti, hyötyliikunta, hiihto, lenkkeily ja kuudentena kuntosalit. Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 1976 ja mielenkiintoista on, että asetelma ei ole lainkaan muuttunut 25 vuoden aikana. Voi siis sanoa, että Suomessa vieläkin vallitsevat hyvät, pitkät ja ennen kaikkea ilmaiset hyötyliikunnan perinteet. Lisäksi liikunnan tarvitsemat edellytykset on kustantanut ensisijaisesti kunta valtion tukemana tai oma urheiluseura. Nähtävissä on, että kuntoliikunnankin alalla puhaltelee uusia tuulia. Kasvamassa on ensimmäinen sukupolvi, joka on valmis maksamaan lisää vuosia, nuoruutta ja terveyttä kohentavasta liikunnasta, kunhan siihen tarjoutuu mahdollisuus tasokkaassa, ohjatussa ja viihtyisässä ympäristössä. Aluksi kuntosaleille nuoret naiset veti puoleensa aerobic ja miehet kehonrakennus. Nyt jo varttuneet ja iäkkäätkin ovat löytäneet tiensä ajan kieltä käyttäen hyvinvointikeskuksiin hakemaan parempilaatuista elämää. Kuka muistaa kunnon sotamies Sve-j kin? Hänet, joka yksin kertaisuudellaan musersi pöyhkeät upseerit, juopot sotilaspastorit ja itse asiassa koko rappeutuneen Itävalta-Unkarin virkakoneiston. Svejkin, joka sotilaspalvelijana selvisi ensimmäisestä maailmansodasta oveluudellaan keksimällä kaikissa tilanteissa uskomattomia tarinoita ja tekeytymällä täydeksi tolvanaksi. Jaroslav Hasekin romaanissa Svejk teki lukijan kanssa tärskyt Pikarin kapakkaan Prahassa sodan jälkeen kello 6. Kävin pääsiäisen jälkeen katsastamassa paikan. Meno oli kuin sota olisi juuri päättynyt. Laulu ja soitto raikui, olut vaahtosi. Seinät olivat täynnä piirroksia ja kirjoituksia menneiden sukupolvien ajoilta. Kirja oli minulla matkalukemisena, joten riemuun Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan porilaiset käyttävät melko mukavasti vapaa-aikatoimen ylläpitämiä erilaisia liikuntapaikkoja, joita oli kaikkiaan 238. Suurimman kävijämäärän kokosivat uimalaitokset. Myös Porin metsän ulkoilualue on kaupunkilaisten suosiossa. Vapaa-aikatoimen monipuolisten ja hyvätasoisten palvelujen lisäksi Poriinkin on syntynyt yrityspohjalla toimivia kuntokeskuksia. Ne tarjoavat kuntotestejä, ohjattuja harjoituksia, yksilöllisiä kunto-ohjelmia ja ravintoneuvontaa. Kun mukaan otetaan vielä perinteinen ja korkealle arvostettu hyötyliikunta, voidaan havaita, että Porissa mahdollisuudet terveyttä edistävän säännöllisen liikunnan harjoittamiseen ovat suorastaan erinomaiset. Niinpä itse kunkin tulee tehdä tykönänsä päätös ja valita sopiva liikuntamuoto. Yhdessä voitaisiin sopia, että alkavan kevään ja tulevan kesän aikana lasketulle liikakilolle aletaan antaa kyytiä! Suurimman hyödyn säännöllisen terveysliikunnan harjoittamisesta saa tietenkin asianomainen itse. Osansa saavat myös kaupunkilaiset paremman palvelun muodossa. Onhan virkeä ja hyväkuntoinen palvelun tarjoaja taatusti asiakkaalle mieluinen. Työnantajalle taas osaava, työhönsä sitoutunut ja työkykyinen henkilöstö on tulevina aikoina paitsi laatuisan palvelutuotannon tae myös entistä merkittävämpi kilpailuetu. Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja oli helppo yhtyä. Kun hotellissa avasin TV:n ja katsoin CNN:n uutisia, ne olivat täynnä Israelin ja palestiinalaisten veristä sotaa ihan kuin kotona lähtiessä. Sodat, viha, väkivalta, terrori, kostoiskut toisensa perään hallitsevat uutisia ja luovat meille kuvaa mielipuolisesta maailmasta. Suomessa ei ole sodittu sitten toisen maailmansodan. Suuret ikäluokat ovat armeijansa käyneet ja isiensä sotajutut kuulleet. Tuntematonta sotilasta ovat kaikki ikäluokat lukeneet ja silmä tarkkana elokuvaa katselleet. Vaan miten on tulevaisuudessa? Suomessa on käynnistynyt NATOkeskustelu. Erikoistutkija Tuomas Forsbergin kirja aiheesta ilmestyi juuri. Vaikka poliittinen keskustelu siirtyisikin yli eduskuntavaalien, on se edessä. Oma poikani lähtee kesällä armeijaan. Jos Suomi liittyy NATOon voi olla, ettei omakaan nuorisomme enää selviä armeijan käymisellä tai osallistumalla YK:n rauhanturvatoimintaan kriisialueilla. Vaikkei omalla maaperällä taisteltaisikaan, voivat hakkapeliittojen ajat koittaa uudelleen. Eikös sitä niin sanota, että historia toistaa itseään. Vaikkei kunnon sotamies Svejkillä ja hakkapeliitoilla muuta yhteistä olisi, niin 30-vuotisen sodan lopputaistelut käytiin Prahassa Moldaun rannoilla joskus 1640-luvulla. Kun Svejkistä aloitin, niin lopetankin. Lukekaa ihmeessä kirja. Sellaista elämän viisautta ja oppia selviytyä elämästä pilke silmäkulmassa ei oppikirjoista löydä. Erityisen hyvää kirjan lukeminen tekee kaikille sotaintoilijoille ja takinkääntäjille. Arto Vitikka Henkilöstöjohtaja P.S. Kunpa Ariel Sharon ja Jasser Arafatkin lukisivat kirjan, viisastuisivat, lopettaisivat sodan ja tapaisivat sodan jälkeen kello 6 Pikarin baarissa. Uskon, että hekin tulisivat hyvälle tuulelle. Su Ti Ke 1.5. Ke 1.5. Su 5.5. Su 5.5. Ke 8.5. To 9.5. La Su Ke To PYÖRÄILYKAUDEN STARTTI, merkitty kaupunkikierrosreitti polkupyörillä, matka n. 20 km, lähtö urheilutalolta klo 15 VAPPUKARNEVAALIT, kävelykadun alue klo klo 16 PORIN MIES-LAULUN VAPPU- KONSERTTI, Raatihuoneen rappusilla klo 12 PORI SINFONIETTAN VAPPUMATINEA, Promenadikeskus klo 14 PORIN NAISVOIMISTELIJOIDEN 85 V JUHLANÄYTÖS, Promenadikeskus klo 16 TYTTÖKUORO SÄVELSIRKKUJEN KEVÄTKONSERTTI, Porin lyseon juhla sali klo 18 EUROOPPA-PÄIVÄ (9.5.), Eetun aukio klo 10 alkaen, pääjuhla klo 16 NAISTEN KEVÄTKIRMAUS, Porin maauimalan maasto klo 12 alkaen PORIN TYÖVÄEN MIESKUORON JA PORIN TYÖVÄEN NAISKUORON YHTEISKONSERTTI, Palmgren-sali klo 16 PRIMAVERA 5-VUOTISJUHLAKONSERTTI, sekakuoro Tempori ja kamarikuoro Sempre, Palmgren-sali klo 18 PORIN PALOSTA 150 VUOTTA, KUOPPAKAUPUNKIMUISTOLAATAN PALJASTUS vesitornin julkisivu klo 15 ja PORIN PALOSTA 150 VUOTTA, LUENTO; Toivo H. Laine: Palopäivä ja kaupungin synty, työväenopiston auditorio klo 18 PORI SINFONIETTAN KONSERTTI Stabat mater, Keski-Porin kirkko klo 19 To 23.- ELEKTRONIIKAN VALMISTUS 2002 Pe KONFERENSSI, Porin korkeakouluyksikkö Pe La La La 25.- Su La 25.- Su Su Pe 7.- Su 9.6. Pe 14.- Su PELKÄÄN RAKASTAA, suomalaisia ja ranska laisia runoja ja lauluja, Jorma Uotinen ja pianisti Jari Hakkarainen, Porin Teatterin pieni näyttämö klo KANSAINVÄLINEN YYTERI MARATON JA PUOLIMARATON, Kalevan Kierroksen osakilpailu, lähtö Yyterin Kylpylähotellilta klo 12 PORIN PALON 150-VUOTISMUISTOPARAATI, kaikki Porin palokunnat, Porin VPK:n soittokunta, marssireitti klo 12 alkaen: Hallituskatu-Yrjön katu- Mikonkatu-Liisanpuisto, jossa kalustonäyttely TANSSIKOULU LIISA NOJOSEN OPPILASNÄYTÖS, balettiesitys Lumivalko ja Ruusunpuna, Porin Teatteri klo 18, klo ja KEILAILUN MIESTEN AVOIMET SM-KILPAILUT, finaalipelit, Porin Keilahalli PORI RAUMA PORI -PYÖRÄILY 7. REPOSAARI-PÄIVÄT, kotiseutupäivät, saarelaista elämänmenoa, kulttuuria Reposaari VALTAKUNNALLISET KARJALAISET KESÄJUHLAT La KANSAINVÄLINEN Su PORIN JAZZFESTIVAALI PORI

3 Karhun 3 Koulutusvirastossa on lukuvuoden aikana pyörinyt koko henkilökunnalle suunnattu Kuntokuuri Koulutusviraston kuntokuurilaiset Kankaanpäässä Venyttely on tärkeä osa kuntoilua. Kuntoiluohjelmaan haettiin 3 5 hengen kuntoiluryhmiä porilaisista kouluista. Mukaan ilmoittautui kymmenen ryhmää ja yhteensä 42 kuntoilijaa. Kuntokuuri alkoi henkilökohtaisella kuntotestauksella, jossa kartoitettiin jokaisen lähtötaso ja laadittiin kuntoiluohjelma. Lokakuusta alkaen järjestettiin kerran kuukaudessa lajitutustumisia ja luentoja erilaisista liikkumiseen liittyvistä aiheista. Kuntokuurilaiset ovat talven aikana tutustuneet sauvakävelyyn, vesijumppaan, keilaukseen, tennikseen, sulkapalloon, hiihtoon, retkeilyyn, aerobickiin sekä pace-jumppaan. Joka maanantai on lisäksi ollut Isomäen maastossa kuurilaisten yhteislenkki. Ryhmähenkeä lujittamaan ideoitiin vielä leikkimielinen pistesysteemi, jossa jokainen kuurilainen voi saada yhden suorituspisteen maanantailenkistä tai kuukausitapahtumasta. Jos ei päässyt osallistumaan maanantailenkkiin mutta halusi viikottaisen pisteensä, piti saada koko muu ryhmä mukaan kuntoilemaan ennen kuin suoritus oli pisteen arvoinen. Eniten pisteitä kerännyt ryhmä tullaan palkitsemaan toukokuussa. Kuntokuuri päättyy kuntotestaukseen toukokuun aikana. Vertaamalla alku- ja lopputestin tuloksia jokainen voi nähdä mahdollisen kuntonsa parantumisen talven harjoittelun ansiosta. Kuntokuurin eräänlainen huipennus oli ryhmän retki Kankaanpään kuntoutuskeskukseen. Liikkeelle lähdettiin yhteiskuljetuksella kello 12 Porin linja-autoasemalta. Kankaanpäässä oli ensimmäisenä ohjelmanumerona fysioterapeutin luento, jossa käytiin läpi taukojumppaa, ryhtiasioita ja eri liikuntalajien hyviä ja huonoja puolia. Luennon jälkeen porukka jakaantui kahtia. Toinen puoli lähti lenkkeilemään kuntoutuskeskuksen maastoon kauniissa auringonpaisteessa. Toinen puoli lähti keskuksen pihassa sijaitsevaan kotaan kuuntelemaan työnohjaaja Anna-Kaarina Saineen esitystä työnohjauksesta nauttien samalla kupillisen kahvia. Tunnin kuluttua vaihdettiin ryhmien paikkoja. Työnohjauksen esittelyn ja kuntoilun jälkeen oli vuorossa saunomista ja uimista kuntoutuskeskuksen allasosastolla. Sekä sielua että ruumista ravinnut iltapäivä päätettiin maistuvaan päivälliseen, jonka jälkeen kuurilaiset siirtyivät linja-autoon kotimatkaa varten. Kuntokuurilaisilta pyydettiin palautetta tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi. Tässä vastauksia kysymyksineen: 1. Miksi osallistuit Kuntokuuriin? En ole yksin onnistunut parantamaan kuntoani enkä laihtumaan. Olin iloinen, kun työnantaja panostaa tällaiseen. Vaikuttaa mielestäni työssä jaksamiseen sekä fyysisellä että psyykkisellä alueella. Oma lenkkeilyni alkoi maistumaan pakkopullalta. Ajattelin, että porukan mukana saisi vaihtelua ja uutta innostusta kuntoiluun. Estääkseni ennenaikaisen vanhenemisen. 2. Miten olet kokenut kuntokuurin? Positiivisena. Hauskoja tapahtumia. Lajikokeilut mukavia. Lenkeillä hyvä yhteishenki. Ryhmän jäsenet innostavat lähtemään lenkille. Tapahtumat ovat olleet monipuolisia. Kankaanpää-päivä oli erittäin onnistunut. 3. Miten aiot jatkaa kuntoilua? Ryhmäkävely jatkuu. Odotamme jatkokurssia. Aion jatkaa sauvakävelyä 2 4 kertaa viikossa. Yritän jatkaa säännöllistä lenkkeilyä ja vaihdella kuntoilulajeja ettei tapahtuisi kyllästymistä. Kuntoilun lomassa jäi aikaa myös pohtia koulumaailman ajankohtaisuuksia. Kankaanpään korkeat kinokset herättivät hämmästystä perusporilaiseen talveen tottuneissa kuntoilijoissa ja kaunis auringonpaiste kutsui ulkoilijoita sauvakävelemään.

4 4 Karhun Kumppanu terveydenh Työtoiminnan ohjaaja Nora Nummelin käy työpaikoilla tapaamassa asiakkaitaan ja seuraa työtoiminnan etenemistä. Tiedätkö, mitä on kuntouttava työtoiminta? Entä mitä tekee työtoiminnan ohjaaja? Sosiaalikeskuksessa? Et taida tietää, ei tiedä moni muukaan. Minä tiedän. Ja sinäkin tiedät, luettuasi tämän jutun Eteenpäin elämässä Tapaan työhuoneessani rauhallisen, mutta selvästi työstään innostuneen Nora Nummelinin, joka on viime syksystä lähtien työskennellyt vaikeasti työllistyvien nuorten ja aikuisten parissa. Hän toimii työtoiminnan ohjaajana sosiaalikeskuksessa. Nora kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin pääsevät alle 25- vuotiaat neljä kuukautta toimeentulotukea tai 180 päivää työttömyyskorvausta saaneet sekä yli 25-vuotiaat yhden vuoden toimeentulotukea tai 500 päivää työttömyyskorvausta saaneet sosiaalikeskuksen tai työvoimatoimiston asiakkaat. Aktivointi-suunnitelmalla eteenpäin Kaikille edellä mainitut edellytykset täyttäville asiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma yhdessä sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja asiakkaan kanssa. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat työvoimatoimiston järjestämät työllistämistoimenpiteet, esim. työllistämistukityö tai työkokeilu. Kuntouttava työtoiminta tulee kyseeseen vasta viimeisenä vaihtoehtona. Kuntouttavan työtoiminnan jakso voi olla 3 kk 2 vuotta. Työ räätälöidään asiakkaan tarpeen ja toivomuksen mukaisesti. Työtä voidaan tehdä 1-5 päivänä viikossa 4-8 tuntia päivässä. Lähtökohtana asiakkaalle mieluinen työ Kuntouttavan työtoiminnan lähtökohtana on, että järjestetään asiakkaalle sellaista työtä, jota hän haluaa tehdä. Tavoitteena on saada jalka työelämän oven rakoon ja se, että asiakas pääsisi seuraavassa vaiheessa vaikka työllistämistuella oikeisiin töihin. - Kun henkilö tulee sosiaalityöntekijän kautta asiakkaakseni, mietimme yhdessä mahdollisia työpaikkoja ja työtehtäviä, joita voitaisiin lähteä kyselemään. Kun asiakas on valinnut työpaikan, jonne hän haluaa mennä, otan sinne yhteyttä ja sovin työhaastattelusta, jonne myös Jyri Laihosalo työskentelee kaupunginsairaalan kuljetushuollossa, hänellä on meneillään jo toinen 3 kk:n jakso. Jyri pitää kovasti työstään ja haluaisi jatkossakin saada jotain vastaavanlaista työtä. menen asiakkaan mukana, Nora kertoo. - Ellei ensimmäinen paikka kiinnosta, sovitaan seuraavasta, kunnes löydämme työpaikan, jonne asiakas on motivoitunut menemään. Tiukka täti Nora sanoo kertovansa asiakkailleen heti alkuhaastattelussa olevansa sitten semmoinen täti, että hän seuraa työtoiminnan etenemistä hyvin tarkkaan. Poissaoloja ei sallita ilman pätevää syytä ollenkaan. Eikä niitä kyllä juuri ole ollutkaan. Pari kertaa olen käynyt kotoa herättelemästä asiakasta ja patistanut lähtemään töihin, Nora kertoo. Työnantajien kanssa on sovittu, että he ilmoittavat poissaolosta heti Noralle, joka soittaa asiakkaalle tai menee vaikka käymään selvittääkseen poissaolon syytä. Iso osa Noran työajasta kuluukin yhteydenpidossa asiakkaisiin ja työnantajiin. Hän käy työpaikoilla parin viikon välein tapaamassa asiakkaitaan ja työnantajien yhteyshenkilöitä. Työnantajien suhtautuminen ennakkoluulotonta Kaikki kuntouttavan työtoiminnan työpaikat ovat kaupungin hallintokunnissa, tällä hetkellä mm. kulttuuritoimessa, teknisessä palvelukeskuksessa, sosiaalikeskuksessa, terveysvirastossa, koulutusvirastossa ja nuorten työpajalla. Nora kiitteleekin hallintokuntien ennakkoluulotonta suhtautumista asiakkaisiinsa. Työnantajalle ei aiheudu kuluja tästä toiminnasta. Asiakkaat saavat edelleen joko toimeentulotukea tai työttömyyskorvausta, sen lisäksi he saavat toimintarahaa tai ylläpitokorvausta sekä mahdolliset matkakorvaukset. Sosiaalikeskus on myös vakuuttanut asiakkaat kuntouttavan työtoiminnan ajaksi. Palkitsevaa työtä Nora on selvästi innostunut työstään. Työ on hyvin vaihtelevaa, paperitöitä, haastatteluja ja työpaikkakäyntejä. Niiden lisäksi on myös paljon asiakkaan muiden asioiden selvittelyä, kunhan luottamus on ensin voitettu. Hän kertoo ilahtuneena, että kaikilla kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevilla asiakkailla asiat ovat menneet ainakin jollakin tavalla eteenpäin. - Parhaita päiviä ovat ne, jolloin työnantaja kertoo, että he haluavat pitää työntekijän jatkossakin ja kyselevät mahdollisuutta esimerkiksi työllistämistukeen. Nora on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja ehtinyt tehdä jo monenlaista työtä: vanhustenkotiyhdistyksellä, seurakunnalla, sairaalassa, päiväkodissa, Mobile-tukiasemalla. Tähän työhön hän tuli tavallaan vahingossa. Hän haki paikkaa lastensuojelusta, jolloin haastattelussa kävi ilmi, että tällainen uusi tehtäväkin olisi tarjolla ja hän kiinnostui heti. Tällä hetkellä pesti on määräaikainen. Jatkosta hän ei vielä tiedä, mutta itse hän olisi halukas jatkamaan senkin jälkeen. Joka tapauksessa kuntouttava työtoiminta jatkuu, sitä säätelevä laki on tehty pysyväksi. Päivi Rantanen Kuvat: Päivi Rantanen Kansallisen terveyshankkeen johtoryhmä ei päinvastaisista toiveista huolimatta esittänyt ratkaisuna terveydenhuollon ongelmiin merkittävää rahallista lisäpanostusta ilman että kunnat ja sairaanhoitopiirit ryhtyvät entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Satakuntaa ei kuitenkaan tässä suhteessa voida pitää minään huonona esimerkkinä; hyviä yhteistyöhankkeita on ollut useita, kuten lääkärien erikoistumiskoulutus, Porin kaupunginsairaalan kirurgian toimiminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alihankkijana, laboratorion massatutkimusten keskittäminen yli organisaatiorajojen, päivystysyhteistyö ja kaupunginsairaalan palvelujen tarjoaminen yhteistyökunnille. Kansallinen terveyshanke tukee osaltaan niitä suuntaviivoja, joita porilaisessa terveydenhuollossa jo nyt on omin voimin pohdittu yhteistyön lisäämistä ja pelisääntöjen kirkastamista toisaalta Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa, toisaalta perusterveydenhuollon toimijoiden kesken. Tätä kirjoitettaessa karhukunnat pohtivat suhtautumistaan Porin terveysvirastossa visioituun alueelliseen terveydenhuollon tilaaja-tuottajamalliin, Karhumalliin. Karhumallissa kuntien terveydenhuollosta koottu ryhmä (karhukopla) toimisi verkostomaisena tilaajaorganisaationa, joka kuntien puolesta neuvottelisi sopimukset erikoissairaanhoidon palvelujen ostamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Porin kaupunki on ollut Terve Kunta - verkoston jäsenenä vuodesta 1996 lähtien. Ennen jäseneksi liittymistä Porissa toteutettiin vv Terveyttä kaikille vuoteen ohjelmaa. Ohjelmassa mukana olleiden kuntien yhteisellä sopimuksella perustettiin verkosto, jonka toimintaa koordinoi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus eli STAKES. Vuonna 1996 perustetun verkoston tavoitteena on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajattelua ja toimintaa, välittää terveyden edistämisen tietoa ja kokemuksia sekä osallistua valtakunnalliseen ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen paikallistason asiantuntijana. Vuonna 2001 Poriin valmistui Lapsija nuorisopoliittinen ohjelma. Lisäksi kaksi koulua on mukana Hyvinvointi koulussa hankkeessa. Syksyllä tehtiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa porilaisille terveystutkimus postikyselynä. Tutkimuksen tuloksen valmistuvat kevään aikana. Porin Terve Kunta verkoston hallintokunnat kokosivat syksyllä Porissa toteutettavista hankkeista näyttelyn Terve kanssa. Sopimusten lopullinen hyväksyminen kuuluisi luonnollisesti kunnille. Sairaanhoitopiiri taas tuottaisi entistä ajanmukaisempaa seurantatietoa sekä karhukoplalle että kuntien viranhaltijaja luottamushenkilöjohdolle. Tämä kaikki edesauttaa kuntien, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välisen kumppanuuden ja luottamuksen ilmapiirin syvenemistä. Vähän leikillisesti on todettu Satakunnan sairaanhoitopiirin olevan Porin terveysviraston läheisin yhteistyökumppani. Tämä pätee myös tulevaisuudessa, joskin ennen pitkää kunnat tullevat niin täällä kuin muuallakin maassa kilpailuttamaan osia erikoissairaanhoidon palveluista ja tukipalveluista. Mitä lisäarvoa verkostoituminen erikoissairaanhoidon palvelujen tilaamisessa sitten toisi? Lähinnä kyse on siitä, että pystyttäisiin yhdistämään kaikki se lääketieteellinen ja muu asiantuntemus, jota alueen perusterveydenhuollossa on eli lisäämään kuntien tilaajakompetenssia ja toimimaan yhdenvertaisena neuvotteluosapuolena sairaanhoitopiirin kanssa. Suomalainen kuntarakenne kun on johtanut siihen, että pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten vuotuisvaihtelut tekevät talousarvion laadinnan hyvin vaikeaksi, kun taas sairaanhoitopiirin suuressa tuotantovolyymissa pienen kunnan palvelujen käyttö tuskin näkyy. Toisaalta alueen terveyskeskukset eivät varmasti vielä tänä päivänä hyödynnä Pori Terve Ku Kunta päiville Helsinkiin. Näyttely oli esille pääkirjastossa ja vastaava näyttely on esillä huhtikuussa Pihlavan ja toukokuussa Sampolan kirjastossa. Hyödyllinen kontaktiverkosto Vuonna 2001 Terve Kunta verkostoon kuului 13 kuntaa eri puolilta Suomea. Kunnat ovat Heinola, Helsinki, Jyväskylä, Kaarina, Kajaani, Kerava, Kuopio, Lapinlahti, Pori, Tampere, Turku, Utajärvi ja Vantaa. Jäseneksi valittavan kunnan on täytettävä verkostoon liittymisen kriteerit. Liittymisen kriteerit, verkoston tehtävät, toiminta ja verkostokuntien esittelyt löytyvät www-sivuilta. Terve Kunta verkoston toimintasuunnitelma Terve Kunta verkoston toiminta-ajatuksena on kehittää ja arvioida verkostokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioita ja toimintamuotoja paikallisella tasolla sekä tuottaa ja

5 Karhun 5 utta Satakuntalaisessa uollossa kaikkia niitä synergiaetuja, joita perusterveydenhuollossakin voitaisiin saavuttaa. Terveyskeskuksissa on erikoisosaamista, joka voi hyödyntää muitakin alueen terveyskeskuksia. Tukipalveluja voidaan järjestää ja tuottaa paremmin yhteistyössä. Viime kädessä kaikki tämä yhteistyö koituu satakuntalaisen potilaan parhaaksi toivottavasti nopeampana hoitoon pääsynä ja valinnanvapauden laajenemisena. Satakuntalaisen terveydenhuollon vaikuttavuuden ja väestön elämänlaadun arviointiin ei juurikaan ole panostettu, mutta satakuntalaisen yliopisto- ja korkeakoulutoiminnan yhä laajentuessa siihen on yhä paremmat edellytykset terveydenhuollon toimijoiden ja tutkimustahojen yhteistyönä. On myönnettävä, että laatutyö on suomalaisessa terveydenhuollossa vielä tiensä alussa. Perusterveydenhuollon laadun kehittämiseen on varmasti kustannustehokkaampaa panostaa kuntien yhteistyönä kuin jokaisen terveyskeskuksen irrallisina, omaa elämäänsä elävinä laatuhankkeina. Myös ulkopuolisen asiantuntemuksen hankkiminen usean kunnan yhteistyönä on kunnille edullisempaa ja hyödyttää samalla kertaa useampia terveydenhuollossa toimivia. Leikkaa ja ei leikkaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän operatiivisen tulosalueen tulosaluejohtaja Jorma Hannukainen ja terveysjohtaja Pekka Satomaa miettimässä syntyjä syviä. Pekka Satomaa Aino-Maija Luukkonen Kuva: Aino-Maija Luukkonen nta verkoston jäsenenä välittää kokemuksellista tietoa terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista kuntien välillä ja valtakunnallisesti. Toiminnan painopistealueina ovat: Terveyttä edistävien työmuotojen kehittäminen ja arviointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioiden ja johtamisen kehittäminen ja arviointi WHO:n Healthy Cities kansallisten verkostojen yhteistyön kehittäminen Kokemusten jakaminen, tiedottaminen ja verkoston esittely Terveys 2015 ohjelman toimeenpano kunnissa "Terveen kunnan" hyvinvointi-indikaattoreiden kehittäminen Terveysvaikutusten arviointi Hyvälle elämälle on olennaista, että ihminen kykenee itse ottamaan vastuun omasta elämästään. Ihmisellä on kyky ja myös oikeus hallita omaa elämään. Kaupunki luo kestävän kehityksen periaatetta noudattaen asukkailleen hyvän elämän edellytykset. Terveys 2015 ohjelman keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2015 Ikäryhmittäiset tavoitteet 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvulla. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990 luvun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pitempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden tasoa myöhemmin. 5. Yli 75 vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Kaikille yhteiset tavoitteet 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalasten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. Lisätietoa Terve Kunta -verkoston toiminnasta löytyy Stakesin sivuilta ted/tkverkosto/toiminta.htm. ja Terveys 2015 kansanterveysohjelman osoitteet ovat sähköposti: tai internet: Porin Terve Kunta sivut ovat tekeillä ja ne valmistuvat kevään aikana. Tiedotamme sivujen valmistumisesta Porin kaupungin sivulla. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Kuva: Ulla Eklund

6 6 Karhun Pekka Hammais ja Kaija Laurila Tiedon Portaat Porilla ainutlaatuinen henkilöstökoulutusproje Porin kaupungissa on käynnistetty kuluvan vuoden alussa mittava kolmivuotinen tietotekniikkakoulutusprojekti. Olennaisen sysäyksen projektille antoi henkilöstöosaston tekemä osaamistarveselvitys. Projekti sisältää tukihenkilöiden, ohjaavien käyttäjien ja varsinaisten käyttäjien koulutuksen. Näistä kertyy kurssipäiviä noin Ennen koulutuksen käynnistymistä projekti on seikkaperäisesti esitelty kaupungin ylimmälle johdolle. Projektin tavoitteena on nostaa kaupungin tietotekniikkaosaamisen tasoa ja tätä kautta luoda entistä paremmat valmiudet kaupungin palvelutuotannon kehittämiselle. Projektin käynnistyminen Kaupungin henkilöstölle tehty osaamistarvekartoitus syksyllä 2000 osoitti laajan tietotekniikan koulutustarpeen. Selvitys käynnisti toimenpiteet projektin suunnittelemiseksi ja työryhmän nimeämiseksi. Tiedon Portaat projektin kautta luotiin järjestelmä koko kaupungin kattavalle tietotekniikkakoulutukselle, jossa tietokonetta työssään käyttävällä noin 1800 työntekijällä on mahdollisuus saada työnantajaltaan koulutusta tarvitsemilleen perusohjelmille. Projektin suunnittelu aloitettiin heti syksyllä Käytännön vetovastuu on tietohallinnon pääsuunnittelija Kaija Laurilalla. Projektiryhmään kuuluvat lisäksi kansliasihteeri Pekka Hammais henkilöstöosastolta, johtava hoitaja Raija Hildén terveysvirastosta, johtaja Tapio Nummi Opetusteknologiakeskuksesta ja suunnitteluinsinööri Pekka Salminen Teknisestä Palvelukeskuksesta. Testit koulutuksen suunnittelun pohjana Syksyn 2001 aikana tietokoneen käyttäjät täyttivät ns. lähtötasotestin. Testi kertoi käyttäjälle itselleen, miten hän hallitsee perusohjelmat (Windows, Word, Excel, PowerPoint, Tiimi, Internet). Samalla kartoitettiin, kuka mitäkin ohjelmaa tarvitsee työssään - kaikki eivät tarvitse kaikkia - ja toisaalta, olisiko tarvetta sovellukselle, jota ei ole tähän mennessä käyttänyt. Työntekijä ja esimies päättivät yhdessä, mitä kursseja itse kunkin kannattaisi käydä, jotta työnteko sujuisi entistä paremmin. Tietokoneenhan tulee olla työväline, joka palvelee käyttäjäänsä. Näin saatiin selvitettyä kaupungin tietokoneenkäyttäjien koulutustarpeet. Tämän jälkeen aloitettiin koulutettavien ryhmittely tason, sovellusohjelmien ja Terveysviraston tiedon portailla edetään Terveysviraston henkilöstön ensimmäinen ryhmä otti Tiedon portaissa Excel - askeleen. Ohjeita ja tehtäviä tutkittiin tarkasti. ATK -tukihenkilö Pirkko Rantala oli mukana koulutuksessa ja auttoi, kun koneen kanssa oli jollakin ongelmia. Myöhemmin Pirkon opastuksella kerrataan opittua. Opettajana toiminut Tarja Elonen kertoi, että ryhmiä riittää kesään asti. Käyttämällä Exceliä oppii tuntemaan ohjelman parhaiten ja uusista kirjoista saa lisäapua. Kotiläksyjä ja viimeiset ohjeet tehtävistä annettiin toisella kokoontumiskerralla. Ulla Eklund

7 Karhun 7 Tiedon Portaat -projektin tukihenkilöt eli TuHet kti Tukihenkilön toimenkuva Tukihenkilöt eli tuhet koulutetaan hallitsemaan Porin kaupungin hallintokuntien yleisimpiä ohjelmia, Word, Excel, Power- Point, Internet, Intranet, Tiimiposti ja Windows-käyttöjärjestelkiireellisyyden mukaan. Tätä sinänsä isoa työvaihetta oli helpottamassa tietoisuus asianomaisen käyttäjän ja hänen esimiehensä yhteisestä näkemyksestä siitä, mitä koulutusta todella tarvitaan. Saatu yhteenveto osoitti, että kolmen seuraavan vuoden aikana koulutusta on järjestettävä yhteensä noin 4000 kurssipäivää. Tukihenkilöt koulutuksen tukena Käyttäjäkoulutuksen lisäksi koulutetaan ns. ohjaavia käyttäjiä, jotka ovat saaneet kevään aikana perusohjelmiin hieman laajemman koulutuksen kuin muut käyttäjät. Ohjaavat käyttäjät toimivat oman osaston lähitukihenkilöinä. Laajimman koulutuksen ohjelmista saavat tukihenkilöt, joita koulutetaan kevään 2002 aikana neljän kuukauden ajan perussovelluksien käyttöön ja neuvontaan. Tukihenkilöiden vastuualue on laaja. Kaupungin hallintokunnat on jaettu kahdeksalle tukihenkilölle siten, että kullakin on vastuullaan tietty alue. Käyttäjät koulutuksen lisäksi kertaukseen Kevään aikana on 40 kurssia, joissa oppia saa noin 650 kurssilaista. Kursseja pidetään Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa, Porin Tekniikkaopistossa ja Opetusteknologiakeskuksessa. Syksyllä mukaan tulee myös tietohallintoosasto, jossa järjestetään lähinnä Tiimi-koulutusta sekä mahdollisesti muita sisäisiä kursseja. Projekti tuo tullessaan uuden tavan kehittää oppimistaan. Käyttäjäkoulutuksen jälkeen jokainen kurssin käynyt pääsee kertaukseen, jossa kurssilla opitut asiat kerrataan. Tällä varmistetaan, että oppimiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Kertaus järjestetään 1-2 kk:n kuluttua kurssin suorittamisesta. Kurssilla annetaan harjoittelumateriaalia, jolla voi parantaa omia taitojaan ennen kertausta. Tukihenkilö järjestää kertauksen ja on luonnollisesti käyttäjän tukena jatkossakin. Tiedon Portaiden kautta myös kortin haltijaksi Projekti saa uusia piirteitä ensi vuonna. Käyttäjät saavat mahdollisuuden suorittaa testin avulla Tiedon Portaat -kortin, johon kuuluu neljän valinnaisen ohjelman hallinta. Arviolta kolmasosa kaikista lähtötasotestiin osallistuneista oli siinä vaiheessa kiinnostunut kortin suorittamisesta. Kortin suorittaminen ei kuitenkaan velvoita kursseilla käymistä. Siihen riittää pelkkä testi. Tiedon Portaat otettu innostuneesti vastaan Koko projektin tavoitteena on saada nostettua kaupungin henkilöstön tietotekniikan osaamistasoa. Viime vuosien aikana kaupunki on investoinut merkittävästi it-laitteisiin. Nyt investoidaan henkilöstön koulutukseen, jotta kalliit laitteet tulevat hyötykäyttöön. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että Tiedon Portaat kursseille kutsutut ovat suhtautuneet siihen innostuneesti ja on selkeästi saattanut havaita, että ihmisillä on aito halu oppia uusia asioita. Motivaatiota on riittänyt järjestää työasiat siten, että aikaa kursseille on liiennyt. On ymmärretty, että opiskeluun käytetty aika maksaa itsensä takaisin. It-välineiden parempi hallinta on omiaan vähentämään työnteon stressiä sekä kohentamaan sen tehokkuutta ja mielekkyyttä. Tukihenkilöt eli tuhet edessä vas. Tarja Hakala, Marju Sjösten, Bettina Nirhamo, Pirkko Rantala, takana vas. Tiina Viitanen, Jukka Pesola, Jyrki Nyman ja Ilkka Niemi koulutetaan hallitsemaan Porin kaupungin hallintokuntien yleisimpiä ohjelmia. Ketka ihmeen Tuhet? Tammikuun 15. päivänä alkoi Porin Tekniikkaopistolla koko kevään kestävä koulutus, johon kutsuttiin kahdeksan tietotekniikasta ja tukihenkilötoiminnasta kiinnostunutta: Tarja Hakala, Ilkka Niemi, Bettina Nirhamo, Jyrki Nyman, Jukka Pesola, Pirkko Rantala, Marju Sjösten ja Tiina Viitanen. Jokaiselle annettiin kaupungin hallintokunnista oma alue, jossa toimivat. Toiset saivat yhden ja toiset useamman hallintokunnan suojiinsa riippuen hallintokuntien tietokoneiden määrästä. mät. Lisäksi tuhet saavat opetusta hieman atk-laitteista ja verkko-ominaisuuksista. Tiedon Portaat -projektissa tuhet ovat mukana apuopettajina koulutuksissa, hoitavat kertauksien järjestelyjä ja ovat tukena koulutuksessa oleville. Jatkossa tuhet tulevat olemaan ensijsijainen tuki tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Ihan kaikkiin ongelmiin ei tukihenkilöilläkään ole ratkaisua, ja siksi he toimivat myös yhdyshenkilöinä tietohallinnon ja hallintokuntien välillä. Heiltä voi kysyä myös ergonomiaan liittyviä kysymyksiä. Tukihenkilön tarkoitus Tiedon Portaat -koulutuksen tarkoitus on saada jokaiselle koulutukseen hakevalle kaupungin työntekijälle perusvalmiudet eri atk-ohjelmiin. Tukihenkilöverkosto luotiin koulutuksen tueksi. Käyttäjiltä on tullut aiemmista koulutuksista palautetta siitä, että he jäävät yksin koulutuksen jälkeen ja että he eivät saa tarvitsemiaan neuvoja, kun rupeavat harjoittelemaan opittuja asioita. Jos uusi, opittu systeemi ei helposti löydy omalla työasemalla, palataan samanlaiseen toimintatapaan, joka oli ennen kurssia. Se voi tarkoittaa sitä, että tehdään samalla tavalla väärin, monimutkaisesti tai annetaan tehtävä jollekin toiselle. Näissä tapauksissa voi sanoa, että koulutus on mennyt hukkaan. Tukihenkilöt toivovatkin, että jos ja kun ongelmia tulee, otettaisiin yhteyttä ja reilusti kysyttäisiin neuvoa: huonoja kysymyksiä ei ole olemassakaan. Jyrki Nyman

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen.

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen. VUOSISUUNNITELMA 2005 LIIKUNTATOIMEN JÄRJESTÄMÄSTÄ OHJATUSTA TOIMINNASTA 1. UIMAKOULUT 1. Uimakoulut uimahalleissa Liikuntatoimi järjestään vuoden aikana Lauritsalan uimahallissa lasten alkeis-, jatko-

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

TYHY-tarjotin 2014 Ideoita työpaikalla toteutettavaan työhyvinvointia edistävään toimintaan

TYHY-tarjotin 2014 Ideoita työpaikalla toteutettavaan työhyvinvointia edistävään toimintaan TYHY-tarjotin 2014 Ideoita työpaikalla toteutettavaan työhyvinvointia edistävään toimintaan Yhteistyössä Rudus HR ja Etera/ Mareena Jalkanen Ruduksen tyhy-tarjotin: 1. Toimiva työpaikka Palaverikäytännöt

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot