Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002 Pori Terve Kunta-verkoston jäsenenä s. 4 Tiedon portaat -projekti s. 6 Elämyksiä menneisyydestä s. 8 Kivilaiturilta Siperiaan s. 13 Kaupungin viimeiset metsurit s. 16 Kannen kuva: Satakunnan Museon uudesta näyttelystä. Pentti Pere

2 2 Karhun Tapahtuma Kalenteri Sotajuttuja Kyytiä liikakiloille Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa oli käsittelyssä Porin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle Työterveyshuollon vastaava terveyskeskuslääkäri Aino Ojanen oli asiantuntijana mukana kokouksessa. Hänen kanssaan virisi keskustelua henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä. Mielipiteiden vaihdon taustalla olivat tietenkin hyvin tunnetut tosiasiat: henkilöstön keski-ikä on noussut, kiire kasvanut vähintään samassa suhteessa ja työssä jaksaminen on yhä yleisempi puheenaihe. Omassa mielessäni on jo pidemmän aikaa väikkynyt ajatus siitä, mitä me itse kukin voisimme tehdä tukeaksemme työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyviä oivallisia pyrkimyksiä. Hätkähdyttävä on esim. Painonvartijoilta saatu tieto siitä, että kukin suomalainen kantaa kehossaan peräti 12 liikakiloa! Omaan organisaatioomme suhteutettuna se tarkoittaisi noin kilon kevennystä. Esimerkiksi suomalaiset miehet eivät ole koskaan olleet niin pulskassa kunnossa kuin nyt. Kun ylipainoon yhdistetään aivan liian vähäinen liikunta, ollaan jo tekemisissä melkoisen pulman kanssa. Huonoa fyysistä kuntoa näet pidetään maassamme suurimpana yksittäisenä terveysriskinä. Paitsi oman terveyden ylläpidon, asialla on merkitystä myös yhteisten veroeurojen kannalta. On näet laskettu, että yksinomaan ylipainosta johtuvien sairauksien hoitoon kuluu yhteiskunnalta noin 500 milj. euroa eli yhtä paljon kuin yli 1200-paikkaisen sairaalan ylläpitoon vuodessa tarvitaan. Jyväskylän yliopiston taannoin suorittamassa tutkimuksessa noin suomalaiselta kysyttiin, minkälaista liikuntaa he haluaisivat tulevaisuudessa harrastaa. Kärjessä olivat ulkoilu, uinti, hyötyliikunta, hiihto, lenkkeily ja kuudentena kuntosalit. Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 1976 ja mielenkiintoista on, että asetelma ei ole lainkaan muuttunut 25 vuoden aikana. Voi siis sanoa, että Suomessa vieläkin vallitsevat hyvät, pitkät ja ennen kaikkea ilmaiset hyötyliikunnan perinteet. Lisäksi liikunnan tarvitsemat edellytykset on kustantanut ensisijaisesti kunta valtion tukemana tai oma urheiluseura. Nähtävissä on, että kuntoliikunnankin alalla puhaltelee uusia tuulia. Kasvamassa on ensimmäinen sukupolvi, joka on valmis maksamaan lisää vuosia, nuoruutta ja terveyttä kohentavasta liikunnasta, kunhan siihen tarjoutuu mahdollisuus tasokkaassa, ohjatussa ja viihtyisässä ympäristössä. Aluksi kuntosaleille nuoret naiset veti puoleensa aerobic ja miehet kehonrakennus. Nyt jo varttuneet ja iäkkäätkin ovat löytäneet tiensä ajan kieltä käyttäen hyvinvointikeskuksiin hakemaan parempilaatuista elämää. Kuka muistaa kunnon sotamies Sve-j kin? Hänet, joka yksin kertaisuudellaan musersi pöyhkeät upseerit, juopot sotilaspastorit ja itse asiassa koko rappeutuneen Itävalta-Unkarin virkakoneiston. Svejkin, joka sotilaspalvelijana selvisi ensimmäisestä maailmansodasta oveluudellaan keksimällä kaikissa tilanteissa uskomattomia tarinoita ja tekeytymällä täydeksi tolvanaksi. Jaroslav Hasekin romaanissa Svejk teki lukijan kanssa tärskyt Pikarin kapakkaan Prahassa sodan jälkeen kello 6. Kävin pääsiäisen jälkeen katsastamassa paikan. Meno oli kuin sota olisi juuri päättynyt. Laulu ja soitto raikui, olut vaahtosi. Seinät olivat täynnä piirroksia ja kirjoituksia menneiden sukupolvien ajoilta. Kirja oli minulla matkalukemisena, joten riemuun Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan porilaiset käyttävät melko mukavasti vapaa-aikatoimen ylläpitämiä erilaisia liikuntapaikkoja, joita oli kaikkiaan 238. Suurimman kävijämäärän kokosivat uimalaitokset. Myös Porin metsän ulkoilualue on kaupunkilaisten suosiossa. Vapaa-aikatoimen monipuolisten ja hyvätasoisten palvelujen lisäksi Poriinkin on syntynyt yrityspohjalla toimivia kuntokeskuksia. Ne tarjoavat kuntotestejä, ohjattuja harjoituksia, yksilöllisiä kunto-ohjelmia ja ravintoneuvontaa. Kun mukaan otetaan vielä perinteinen ja korkealle arvostettu hyötyliikunta, voidaan havaita, että Porissa mahdollisuudet terveyttä edistävän säännöllisen liikunnan harjoittamiseen ovat suorastaan erinomaiset. Niinpä itse kunkin tulee tehdä tykönänsä päätös ja valita sopiva liikuntamuoto. Yhdessä voitaisiin sopia, että alkavan kevään ja tulevan kesän aikana lasketulle liikakilolle aletaan antaa kyytiä! Suurimman hyödyn säännöllisen terveysliikunnan harjoittamisesta saa tietenkin asianomainen itse. Osansa saavat myös kaupunkilaiset paremman palvelun muodossa. Onhan virkeä ja hyväkuntoinen palvelun tarjoaja taatusti asiakkaalle mieluinen. Työnantajalle taas osaava, työhönsä sitoutunut ja työkykyinen henkilöstö on tulevina aikoina paitsi laatuisan palvelutuotannon tae myös entistä merkittävämpi kilpailuetu. Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja oli helppo yhtyä. Kun hotellissa avasin TV:n ja katsoin CNN:n uutisia, ne olivat täynnä Israelin ja palestiinalaisten veristä sotaa ihan kuin kotona lähtiessä. Sodat, viha, väkivalta, terrori, kostoiskut toisensa perään hallitsevat uutisia ja luovat meille kuvaa mielipuolisesta maailmasta. Suomessa ei ole sodittu sitten toisen maailmansodan. Suuret ikäluokat ovat armeijansa käyneet ja isiensä sotajutut kuulleet. Tuntematonta sotilasta ovat kaikki ikäluokat lukeneet ja silmä tarkkana elokuvaa katselleet. Vaan miten on tulevaisuudessa? Suomessa on käynnistynyt NATOkeskustelu. Erikoistutkija Tuomas Forsbergin kirja aiheesta ilmestyi juuri. Vaikka poliittinen keskustelu siirtyisikin yli eduskuntavaalien, on se edessä. Oma poikani lähtee kesällä armeijaan. Jos Suomi liittyy NATOon voi olla, ettei omakaan nuorisomme enää selviä armeijan käymisellä tai osallistumalla YK:n rauhanturvatoimintaan kriisialueilla. Vaikkei omalla maaperällä taisteltaisikaan, voivat hakkapeliittojen ajat koittaa uudelleen. Eikös sitä niin sanota, että historia toistaa itseään. Vaikkei kunnon sotamies Svejkillä ja hakkapeliitoilla muuta yhteistä olisi, niin 30-vuotisen sodan lopputaistelut käytiin Prahassa Moldaun rannoilla joskus 1640-luvulla. Kun Svejkistä aloitin, niin lopetankin. Lukekaa ihmeessä kirja. Sellaista elämän viisautta ja oppia selviytyä elämästä pilke silmäkulmassa ei oppikirjoista löydä. Erityisen hyvää kirjan lukeminen tekee kaikille sotaintoilijoille ja takinkääntäjille. Arto Vitikka Henkilöstöjohtaja P.S. Kunpa Ariel Sharon ja Jasser Arafatkin lukisivat kirjan, viisastuisivat, lopettaisivat sodan ja tapaisivat sodan jälkeen kello 6 Pikarin baarissa. Uskon, että hekin tulisivat hyvälle tuulelle. Su Ti Ke 1.5. Ke 1.5. Su 5.5. Su 5.5. Ke 8.5. To 9.5. La Su Ke To PYÖRÄILYKAUDEN STARTTI, merkitty kaupunkikierrosreitti polkupyörillä, matka n. 20 km, lähtö urheilutalolta klo 15 VAPPUKARNEVAALIT, kävelykadun alue klo klo 16 PORIN MIES-LAULUN VAPPU- KONSERTTI, Raatihuoneen rappusilla klo 12 PORI SINFONIETTAN VAPPUMATINEA, Promenadikeskus klo 14 PORIN NAISVOIMISTELIJOIDEN 85 V JUHLANÄYTÖS, Promenadikeskus klo 16 TYTTÖKUORO SÄVELSIRKKUJEN KEVÄTKONSERTTI, Porin lyseon juhla sali klo 18 EUROOPPA-PÄIVÄ (9.5.), Eetun aukio klo 10 alkaen, pääjuhla klo 16 NAISTEN KEVÄTKIRMAUS, Porin maauimalan maasto klo 12 alkaen PORIN TYÖVÄEN MIESKUORON JA PORIN TYÖVÄEN NAISKUORON YHTEISKONSERTTI, Palmgren-sali klo 16 PRIMAVERA 5-VUOTISJUHLAKONSERTTI, sekakuoro Tempori ja kamarikuoro Sempre, Palmgren-sali klo 18 PORIN PALOSTA 150 VUOTTA, KUOPPAKAUPUNKIMUISTOLAATAN PALJASTUS vesitornin julkisivu klo 15 ja PORIN PALOSTA 150 VUOTTA, LUENTO; Toivo H. Laine: Palopäivä ja kaupungin synty, työväenopiston auditorio klo 18 PORI SINFONIETTAN KONSERTTI Stabat mater, Keski-Porin kirkko klo 19 To 23.- ELEKTRONIIKAN VALMISTUS 2002 Pe KONFERENSSI, Porin korkeakouluyksikkö Pe La La La 25.- Su La 25.- Su Su Pe 7.- Su 9.6. Pe 14.- Su PELKÄÄN RAKASTAA, suomalaisia ja ranska laisia runoja ja lauluja, Jorma Uotinen ja pianisti Jari Hakkarainen, Porin Teatterin pieni näyttämö klo KANSAINVÄLINEN YYTERI MARATON JA PUOLIMARATON, Kalevan Kierroksen osakilpailu, lähtö Yyterin Kylpylähotellilta klo 12 PORIN PALON 150-VUOTISMUISTOPARAATI, kaikki Porin palokunnat, Porin VPK:n soittokunta, marssireitti klo 12 alkaen: Hallituskatu-Yrjön katu- Mikonkatu-Liisanpuisto, jossa kalustonäyttely TANSSIKOULU LIISA NOJOSEN OPPILASNÄYTÖS, balettiesitys Lumivalko ja Ruusunpuna, Porin Teatteri klo 18, klo ja KEILAILUN MIESTEN AVOIMET SM-KILPAILUT, finaalipelit, Porin Keilahalli PORI RAUMA PORI -PYÖRÄILY 7. REPOSAARI-PÄIVÄT, kotiseutupäivät, saarelaista elämänmenoa, kulttuuria Reposaari VALTAKUNNALLISET KARJALAISET KESÄJUHLAT La KANSAINVÄLINEN Su PORIN JAZZFESTIVAALI PORI

3 Karhun 3 Koulutusvirastossa on lukuvuoden aikana pyörinyt koko henkilökunnalle suunnattu Kuntokuuri Koulutusviraston kuntokuurilaiset Kankaanpäässä Venyttely on tärkeä osa kuntoilua. Kuntoiluohjelmaan haettiin 3 5 hengen kuntoiluryhmiä porilaisista kouluista. Mukaan ilmoittautui kymmenen ryhmää ja yhteensä 42 kuntoilijaa. Kuntokuuri alkoi henkilökohtaisella kuntotestauksella, jossa kartoitettiin jokaisen lähtötaso ja laadittiin kuntoiluohjelma. Lokakuusta alkaen järjestettiin kerran kuukaudessa lajitutustumisia ja luentoja erilaisista liikkumiseen liittyvistä aiheista. Kuntokuurilaiset ovat talven aikana tutustuneet sauvakävelyyn, vesijumppaan, keilaukseen, tennikseen, sulkapalloon, hiihtoon, retkeilyyn, aerobickiin sekä pace-jumppaan. Joka maanantai on lisäksi ollut Isomäen maastossa kuurilaisten yhteislenkki. Ryhmähenkeä lujittamaan ideoitiin vielä leikkimielinen pistesysteemi, jossa jokainen kuurilainen voi saada yhden suorituspisteen maanantailenkistä tai kuukausitapahtumasta. Jos ei päässyt osallistumaan maanantailenkkiin mutta halusi viikottaisen pisteensä, piti saada koko muu ryhmä mukaan kuntoilemaan ennen kuin suoritus oli pisteen arvoinen. Eniten pisteitä kerännyt ryhmä tullaan palkitsemaan toukokuussa. Kuntokuuri päättyy kuntotestaukseen toukokuun aikana. Vertaamalla alku- ja lopputestin tuloksia jokainen voi nähdä mahdollisen kuntonsa parantumisen talven harjoittelun ansiosta. Kuntokuurin eräänlainen huipennus oli ryhmän retki Kankaanpään kuntoutuskeskukseen. Liikkeelle lähdettiin yhteiskuljetuksella kello 12 Porin linja-autoasemalta. Kankaanpäässä oli ensimmäisenä ohjelmanumerona fysioterapeutin luento, jossa käytiin läpi taukojumppaa, ryhtiasioita ja eri liikuntalajien hyviä ja huonoja puolia. Luennon jälkeen porukka jakaantui kahtia. Toinen puoli lähti lenkkeilemään kuntoutuskeskuksen maastoon kauniissa auringonpaisteessa. Toinen puoli lähti keskuksen pihassa sijaitsevaan kotaan kuuntelemaan työnohjaaja Anna-Kaarina Saineen esitystä työnohjauksesta nauttien samalla kupillisen kahvia. Tunnin kuluttua vaihdettiin ryhmien paikkoja. Työnohjauksen esittelyn ja kuntoilun jälkeen oli vuorossa saunomista ja uimista kuntoutuskeskuksen allasosastolla. Sekä sielua että ruumista ravinnut iltapäivä päätettiin maistuvaan päivälliseen, jonka jälkeen kuurilaiset siirtyivät linja-autoon kotimatkaa varten. Kuntokuurilaisilta pyydettiin palautetta tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi. Tässä vastauksia kysymyksineen: 1. Miksi osallistuit Kuntokuuriin? En ole yksin onnistunut parantamaan kuntoani enkä laihtumaan. Olin iloinen, kun työnantaja panostaa tällaiseen. Vaikuttaa mielestäni työssä jaksamiseen sekä fyysisellä että psyykkisellä alueella. Oma lenkkeilyni alkoi maistumaan pakkopullalta. Ajattelin, että porukan mukana saisi vaihtelua ja uutta innostusta kuntoiluun. Estääkseni ennenaikaisen vanhenemisen. 2. Miten olet kokenut kuntokuurin? Positiivisena. Hauskoja tapahtumia. Lajikokeilut mukavia. Lenkeillä hyvä yhteishenki. Ryhmän jäsenet innostavat lähtemään lenkille. Tapahtumat ovat olleet monipuolisia. Kankaanpää-päivä oli erittäin onnistunut. 3. Miten aiot jatkaa kuntoilua? Ryhmäkävely jatkuu. Odotamme jatkokurssia. Aion jatkaa sauvakävelyä 2 4 kertaa viikossa. Yritän jatkaa säännöllistä lenkkeilyä ja vaihdella kuntoilulajeja ettei tapahtuisi kyllästymistä. Kuntoilun lomassa jäi aikaa myös pohtia koulumaailman ajankohtaisuuksia. Kankaanpään korkeat kinokset herättivät hämmästystä perusporilaiseen talveen tottuneissa kuntoilijoissa ja kaunis auringonpaiste kutsui ulkoilijoita sauvakävelemään.

4 4 Karhun Kumppanu terveydenh Työtoiminnan ohjaaja Nora Nummelin käy työpaikoilla tapaamassa asiakkaitaan ja seuraa työtoiminnan etenemistä. Tiedätkö, mitä on kuntouttava työtoiminta? Entä mitä tekee työtoiminnan ohjaaja? Sosiaalikeskuksessa? Et taida tietää, ei tiedä moni muukaan. Minä tiedän. Ja sinäkin tiedät, luettuasi tämän jutun Eteenpäin elämässä Tapaan työhuoneessani rauhallisen, mutta selvästi työstään innostuneen Nora Nummelinin, joka on viime syksystä lähtien työskennellyt vaikeasti työllistyvien nuorten ja aikuisten parissa. Hän toimii työtoiminnan ohjaajana sosiaalikeskuksessa. Nora kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin pääsevät alle 25- vuotiaat neljä kuukautta toimeentulotukea tai 180 päivää työttömyyskorvausta saaneet sekä yli 25-vuotiaat yhden vuoden toimeentulotukea tai 500 päivää työttömyyskorvausta saaneet sosiaalikeskuksen tai työvoimatoimiston asiakkaat. Aktivointi-suunnitelmalla eteenpäin Kaikille edellä mainitut edellytykset täyttäville asiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma yhdessä sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja asiakkaan kanssa. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat työvoimatoimiston järjestämät työllistämistoimenpiteet, esim. työllistämistukityö tai työkokeilu. Kuntouttava työtoiminta tulee kyseeseen vasta viimeisenä vaihtoehtona. Kuntouttavan työtoiminnan jakso voi olla 3 kk 2 vuotta. Työ räätälöidään asiakkaan tarpeen ja toivomuksen mukaisesti. Työtä voidaan tehdä 1-5 päivänä viikossa 4-8 tuntia päivässä. Lähtökohtana asiakkaalle mieluinen työ Kuntouttavan työtoiminnan lähtökohtana on, että järjestetään asiakkaalle sellaista työtä, jota hän haluaa tehdä. Tavoitteena on saada jalka työelämän oven rakoon ja se, että asiakas pääsisi seuraavassa vaiheessa vaikka työllistämistuella oikeisiin töihin. - Kun henkilö tulee sosiaalityöntekijän kautta asiakkaakseni, mietimme yhdessä mahdollisia työpaikkoja ja työtehtäviä, joita voitaisiin lähteä kyselemään. Kun asiakas on valinnut työpaikan, jonne hän haluaa mennä, otan sinne yhteyttä ja sovin työhaastattelusta, jonne myös Jyri Laihosalo työskentelee kaupunginsairaalan kuljetushuollossa, hänellä on meneillään jo toinen 3 kk:n jakso. Jyri pitää kovasti työstään ja haluaisi jatkossakin saada jotain vastaavanlaista työtä. menen asiakkaan mukana, Nora kertoo. - Ellei ensimmäinen paikka kiinnosta, sovitaan seuraavasta, kunnes löydämme työpaikan, jonne asiakas on motivoitunut menemään. Tiukka täti Nora sanoo kertovansa asiakkailleen heti alkuhaastattelussa olevansa sitten semmoinen täti, että hän seuraa työtoiminnan etenemistä hyvin tarkkaan. Poissaoloja ei sallita ilman pätevää syytä ollenkaan. Eikä niitä kyllä juuri ole ollutkaan. Pari kertaa olen käynyt kotoa herättelemästä asiakasta ja patistanut lähtemään töihin, Nora kertoo. Työnantajien kanssa on sovittu, että he ilmoittavat poissaolosta heti Noralle, joka soittaa asiakkaalle tai menee vaikka käymään selvittääkseen poissaolon syytä. Iso osa Noran työajasta kuluukin yhteydenpidossa asiakkaisiin ja työnantajiin. Hän käy työpaikoilla parin viikon välein tapaamassa asiakkaitaan ja työnantajien yhteyshenkilöitä. Työnantajien suhtautuminen ennakkoluulotonta Kaikki kuntouttavan työtoiminnan työpaikat ovat kaupungin hallintokunnissa, tällä hetkellä mm. kulttuuritoimessa, teknisessä palvelukeskuksessa, sosiaalikeskuksessa, terveysvirastossa, koulutusvirastossa ja nuorten työpajalla. Nora kiitteleekin hallintokuntien ennakkoluulotonta suhtautumista asiakkaisiinsa. Työnantajalle ei aiheudu kuluja tästä toiminnasta. Asiakkaat saavat edelleen joko toimeentulotukea tai työttömyyskorvausta, sen lisäksi he saavat toimintarahaa tai ylläpitokorvausta sekä mahdolliset matkakorvaukset. Sosiaalikeskus on myös vakuuttanut asiakkaat kuntouttavan työtoiminnan ajaksi. Palkitsevaa työtä Nora on selvästi innostunut työstään. Työ on hyvin vaihtelevaa, paperitöitä, haastatteluja ja työpaikkakäyntejä. Niiden lisäksi on myös paljon asiakkaan muiden asioiden selvittelyä, kunhan luottamus on ensin voitettu. Hän kertoo ilahtuneena, että kaikilla kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevilla asiakkailla asiat ovat menneet ainakin jollakin tavalla eteenpäin. - Parhaita päiviä ovat ne, jolloin työnantaja kertoo, että he haluavat pitää työntekijän jatkossakin ja kyselevät mahdollisuutta esimerkiksi työllistämistukeen. Nora on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja ehtinyt tehdä jo monenlaista työtä: vanhustenkotiyhdistyksellä, seurakunnalla, sairaalassa, päiväkodissa, Mobile-tukiasemalla. Tähän työhön hän tuli tavallaan vahingossa. Hän haki paikkaa lastensuojelusta, jolloin haastattelussa kävi ilmi, että tällainen uusi tehtäväkin olisi tarjolla ja hän kiinnostui heti. Tällä hetkellä pesti on määräaikainen. Jatkosta hän ei vielä tiedä, mutta itse hän olisi halukas jatkamaan senkin jälkeen. Joka tapauksessa kuntouttava työtoiminta jatkuu, sitä säätelevä laki on tehty pysyväksi. Päivi Rantanen Kuvat: Päivi Rantanen Kansallisen terveyshankkeen johtoryhmä ei päinvastaisista toiveista huolimatta esittänyt ratkaisuna terveydenhuollon ongelmiin merkittävää rahallista lisäpanostusta ilman että kunnat ja sairaanhoitopiirit ryhtyvät entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Satakuntaa ei kuitenkaan tässä suhteessa voida pitää minään huonona esimerkkinä; hyviä yhteistyöhankkeita on ollut useita, kuten lääkärien erikoistumiskoulutus, Porin kaupunginsairaalan kirurgian toimiminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alihankkijana, laboratorion massatutkimusten keskittäminen yli organisaatiorajojen, päivystysyhteistyö ja kaupunginsairaalan palvelujen tarjoaminen yhteistyökunnille. Kansallinen terveyshanke tukee osaltaan niitä suuntaviivoja, joita porilaisessa terveydenhuollossa jo nyt on omin voimin pohdittu yhteistyön lisäämistä ja pelisääntöjen kirkastamista toisaalta Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa, toisaalta perusterveydenhuollon toimijoiden kesken. Tätä kirjoitettaessa karhukunnat pohtivat suhtautumistaan Porin terveysvirastossa visioituun alueelliseen terveydenhuollon tilaaja-tuottajamalliin, Karhumalliin. Karhumallissa kuntien terveydenhuollosta koottu ryhmä (karhukopla) toimisi verkostomaisena tilaajaorganisaationa, joka kuntien puolesta neuvottelisi sopimukset erikoissairaanhoidon palvelujen ostamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Porin kaupunki on ollut Terve Kunta - verkoston jäsenenä vuodesta 1996 lähtien. Ennen jäseneksi liittymistä Porissa toteutettiin vv Terveyttä kaikille vuoteen ohjelmaa. Ohjelmassa mukana olleiden kuntien yhteisellä sopimuksella perustettiin verkosto, jonka toimintaa koordinoi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus eli STAKES. Vuonna 1996 perustetun verkoston tavoitteena on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajattelua ja toimintaa, välittää terveyden edistämisen tietoa ja kokemuksia sekä osallistua valtakunnalliseen ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen paikallistason asiantuntijana. Vuonna 2001 Poriin valmistui Lapsija nuorisopoliittinen ohjelma. Lisäksi kaksi koulua on mukana Hyvinvointi koulussa hankkeessa. Syksyllä tehtiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa porilaisille terveystutkimus postikyselynä. Tutkimuksen tuloksen valmistuvat kevään aikana. Porin Terve Kunta verkoston hallintokunnat kokosivat syksyllä Porissa toteutettavista hankkeista näyttelyn Terve kanssa. Sopimusten lopullinen hyväksyminen kuuluisi luonnollisesti kunnille. Sairaanhoitopiiri taas tuottaisi entistä ajanmukaisempaa seurantatietoa sekä karhukoplalle että kuntien viranhaltijaja luottamushenkilöjohdolle. Tämä kaikki edesauttaa kuntien, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välisen kumppanuuden ja luottamuksen ilmapiirin syvenemistä. Vähän leikillisesti on todettu Satakunnan sairaanhoitopiirin olevan Porin terveysviraston läheisin yhteistyökumppani. Tämä pätee myös tulevaisuudessa, joskin ennen pitkää kunnat tullevat niin täällä kuin muuallakin maassa kilpailuttamaan osia erikoissairaanhoidon palveluista ja tukipalveluista. Mitä lisäarvoa verkostoituminen erikoissairaanhoidon palvelujen tilaamisessa sitten toisi? Lähinnä kyse on siitä, että pystyttäisiin yhdistämään kaikki se lääketieteellinen ja muu asiantuntemus, jota alueen perusterveydenhuollossa on eli lisäämään kuntien tilaajakompetenssia ja toimimaan yhdenvertaisena neuvotteluosapuolena sairaanhoitopiirin kanssa. Suomalainen kuntarakenne kun on johtanut siihen, että pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten vuotuisvaihtelut tekevät talousarvion laadinnan hyvin vaikeaksi, kun taas sairaanhoitopiirin suuressa tuotantovolyymissa pienen kunnan palvelujen käyttö tuskin näkyy. Toisaalta alueen terveyskeskukset eivät varmasti vielä tänä päivänä hyödynnä Pori Terve Ku Kunta päiville Helsinkiin. Näyttely oli esille pääkirjastossa ja vastaava näyttely on esillä huhtikuussa Pihlavan ja toukokuussa Sampolan kirjastossa. Hyödyllinen kontaktiverkosto Vuonna 2001 Terve Kunta verkostoon kuului 13 kuntaa eri puolilta Suomea. Kunnat ovat Heinola, Helsinki, Jyväskylä, Kaarina, Kajaani, Kerava, Kuopio, Lapinlahti, Pori, Tampere, Turku, Utajärvi ja Vantaa. Jäseneksi valittavan kunnan on täytettävä verkostoon liittymisen kriteerit. Liittymisen kriteerit, verkoston tehtävät, toiminta ja verkostokuntien esittelyt löytyvät www-sivuilta. Terve Kunta verkoston toimintasuunnitelma Terve Kunta verkoston toiminta-ajatuksena on kehittää ja arvioida verkostokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioita ja toimintamuotoja paikallisella tasolla sekä tuottaa ja

5 Karhun 5 utta Satakuntalaisessa uollossa kaikkia niitä synergiaetuja, joita perusterveydenhuollossakin voitaisiin saavuttaa. Terveyskeskuksissa on erikoisosaamista, joka voi hyödyntää muitakin alueen terveyskeskuksia. Tukipalveluja voidaan järjestää ja tuottaa paremmin yhteistyössä. Viime kädessä kaikki tämä yhteistyö koituu satakuntalaisen potilaan parhaaksi toivottavasti nopeampana hoitoon pääsynä ja valinnanvapauden laajenemisena. Satakuntalaisen terveydenhuollon vaikuttavuuden ja väestön elämänlaadun arviointiin ei juurikaan ole panostettu, mutta satakuntalaisen yliopisto- ja korkeakoulutoiminnan yhä laajentuessa siihen on yhä paremmat edellytykset terveydenhuollon toimijoiden ja tutkimustahojen yhteistyönä. On myönnettävä, että laatutyö on suomalaisessa terveydenhuollossa vielä tiensä alussa. Perusterveydenhuollon laadun kehittämiseen on varmasti kustannustehokkaampaa panostaa kuntien yhteistyönä kuin jokaisen terveyskeskuksen irrallisina, omaa elämäänsä elävinä laatuhankkeina. Myös ulkopuolisen asiantuntemuksen hankkiminen usean kunnan yhteistyönä on kunnille edullisempaa ja hyödyttää samalla kertaa useampia terveydenhuollossa toimivia. Leikkaa ja ei leikkaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän operatiivisen tulosalueen tulosaluejohtaja Jorma Hannukainen ja terveysjohtaja Pekka Satomaa miettimässä syntyjä syviä. Pekka Satomaa Aino-Maija Luukkonen Kuva: Aino-Maija Luukkonen nta verkoston jäsenenä välittää kokemuksellista tietoa terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista kuntien välillä ja valtakunnallisesti. Toiminnan painopistealueina ovat: Terveyttä edistävien työmuotojen kehittäminen ja arviointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioiden ja johtamisen kehittäminen ja arviointi WHO:n Healthy Cities kansallisten verkostojen yhteistyön kehittäminen Kokemusten jakaminen, tiedottaminen ja verkoston esittely Terveys 2015 ohjelman toimeenpano kunnissa "Terveen kunnan" hyvinvointi-indikaattoreiden kehittäminen Terveysvaikutusten arviointi Hyvälle elämälle on olennaista, että ihminen kykenee itse ottamaan vastuun omasta elämästään. Ihmisellä on kyky ja myös oikeus hallita omaa elämään. Kaupunki luo kestävän kehityksen periaatetta noudattaen asukkailleen hyvän elämän edellytykset. Terveys 2015 ohjelman keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2015 Ikäryhmittäiset tavoitteet 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvulla. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990 luvun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pitempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden tasoa myöhemmin. 5. Yli 75 vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Kaikille yhteiset tavoitteet 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalasten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. Lisätietoa Terve Kunta -verkoston toiminnasta löytyy Stakesin sivuilta ted/tkverkosto/toiminta.htm. ja Terveys 2015 kansanterveysohjelman osoitteet ovat sähköposti: terveys20015@stm.vn.fi tai internet: Porin Terve Kunta sivut ovat tekeillä ja ne valmistuvat kevään aikana. Tiedotamme sivujen valmistumisesta Porin kaupungin sivulla. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Kuva: Ulla Eklund

6 6 Karhun Pekka Hammais ja Kaija Laurila Tiedon Portaat Porilla ainutlaatuinen henkilöstökoulutusproje Porin kaupungissa on käynnistetty kuluvan vuoden alussa mittava kolmivuotinen tietotekniikkakoulutusprojekti. Olennaisen sysäyksen projektille antoi henkilöstöosaston tekemä osaamistarveselvitys. Projekti sisältää tukihenkilöiden, ohjaavien käyttäjien ja varsinaisten käyttäjien koulutuksen. Näistä kertyy kurssipäiviä noin Ennen koulutuksen käynnistymistä projekti on seikkaperäisesti esitelty kaupungin ylimmälle johdolle. Projektin tavoitteena on nostaa kaupungin tietotekniikkaosaamisen tasoa ja tätä kautta luoda entistä paremmat valmiudet kaupungin palvelutuotannon kehittämiselle. Projektin käynnistyminen Kaupungin henkilöstölle tehty osaamistarvekartoitus syksyllä 2000 osoitti laajan tietotekniikan koulutustarpeen. Selvitys käynnisti toimenpiteet projektin suunnittelemiseksi ja työryhmän nimeämiseksi. Tiedon Portaat projektin kautta luotiin järjestelmä koko kaupungin kattavalle tietotekniikkakoulutukselle, jossa tietokonetta työssään käyttävällä noin 1800 työntekijällä on mahdollisuus saada työnantajaltaan koulutusta tarvitsemilleen perusohjelmille. Projektin suunnittelu aloitettiin heti syksyllä Käytännön vetovastuu on tietohallinnon pääsuunnittelija Kaija Laurilalla. Projektiryhmään kuuluvat lisäksi kansliasihteeri Pekka Hammais henkilöstöosastolta, johtava hoitaja Raija Hildén terveysvirastosta, johtaja Tapio Nummi Opetusteknologiakeskuksesta ja suunnitteluinsinööri Pekka Salminen Teknisestä Palvelukeskuksesta. Testit koulutuksen suunnittelun pohjana Syksyn 2001 aikana tietokoneen käyttäjät täyttivät ns. lähtötasotestin. Testi kertoi käyttäjälle itselleen, miten hän hallitsee perusohjelmat (Windows, Word, Excel, PowerPoint, Tiimi, Internet). Samalla kartoitettiin, kuka mitäkin ohjelmaa tarvitsee työssään - kaikki eivät tarvitse kaikkia - ja toisaalta, olisiko tarvetta sovellukselle, jota ei ole tähän mennessä käyttänyt. Työntekijä ja esimies päättivät yhdessä, mitä kursseja itse kunkin kannattaisi käydä, jotta työnteko sujuisi entistä paremmin. Tietokoneenhan tulee olla työväline, joka palvelee käyttäjäänsä. Näin saatiin selvitettyä kaupungin tietokoneenkäyttäjien koulutustarpeet. Tämän jälkeen aloitettiin koulutettavien ryhmittely tason, sovellusohjelmien ja Terveysviraston tiedon portailla edetään Terveysviraston henkilöstön ensimmäinen ryhmä otti Tiedon portaissa Excel - askeleen. Ohjeita ja tehtäviä tutkittiin tarkasti. ATK -tukihenkilö Pirkko Rantala oli mukana koulutuksessa ja auttoi, kun koneen kanssa oli jollakin ongelmia. Myöhemmin Pirkon opastuksella kerrataan opittua. Opettajana toiminut Tarja Elonen kertoi, että ryhmiä riittää kesään asti. Käyttämällä Exceliä oppii tuntemaan ohjelman parhaiten ja uusista kirjoista saa lisäapua. Kotiläksyjä ja viimeiset ohjeet tehtävistä annettiin toisella kokoontumiskerralla. Ulla Eklund

7 Karhun 7 Tiedon Portaat -projektin tukihenkilöt eli TuHet kti Tukihenkilön toimenkuva Tukihenkilöt eli tuhet koulutetaan hallitsemaan Porin kaupungin hallintokuntien yleisimpiä ohjelmia, Word, Excel, Power- Point, Internet, Intranet, Tiimiposti ja Windows-käyttöjärjestelkiireellisyyden mukaan. Tätä sinänsä isoa työvaihetta oli helpottamassa tietoisuus asianomaisen käyttäjän ja hänen esimiehensä yhteisestä näkemyksestä siitä, mitä koulutusta todella tarvitaan. Saatu yhteenveto osoitti, että kolmen seuraavan vuoden aikana koulutusta on järjestettävä yhteensä noin 4000 kurssipäivää. Tukihenkilöt koulutuksen tukena Käyttäjäkoulutuksen lisäksi koulutetaan ns. ohjaavia käyttäjiä, jotka ovat saaneet kevään aikana perusohjelmiin hieman laajemman koulutuksen kuin muut käyttäjät. Ohjaavat käyttäjät toimivat oman osaston lähitukihenkilöinä. Laajimman koulutuksen ohjelmista saavat tukihenkilöt, joita koulutetaan kevään 2002 aikana neljän kuukauden ajan perussovelluksien käyttöön ja neuvontaan. Tukihenkilöiden vastuualue on laaja. Kaupungin hallintokunnat on jaettu kahdeksalle tukihenkilölle siten, että kullakin on vastuullaan tietty alue. Käyttäjät koulutuksen lisäksi kertaukseen Kevään aikana on 40 kurssia, joissa oppia saa noin 650 kurssilaista. Kursseja pidetään Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa, Porin Tekniikkaopistossa ja Opetusteknologiakeskuksessa. Syksyllä mukaan tulee myös tietohallintoosasto, jossa järjestetään lähinnä Tiimi-koulutusta sekä mahdollisesti muita sisäisiä kursseja. Projekti tuo tullessaan uuden tavan kehittää oppimistaan. Käyttäjäkoulutuksen jälkeen jokainen kurssin käynyt pääsee kertaukseen, jossa kurssilla opitut asiat kerrataan. Tällä varmistetaan, että oppimiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Kertaus järjestetään 1-2 kk:n kuluttua kurssin suorittamisesta. Kurssilla annetaan harjoittelumateriaalia, jolla voi parantaa omia taitojaan ennen kertausta. Tukihenkilö järjestää kertauksen ja on luonnollisesti käyttäjän tukena jatkossakin. Tiedon Portaiden kautta myös kortin haltijaksi Projekti saa uusia piirteitä ensi vuonna. Käyttäjät saavat mahdollisuuden suorittaa testin avulla Tiedon Portaat -kortin, johon kuuluu neljän valinnaisen ohjelman hallinta. Arviolta kolmasosa kaikista lähtötasotestiin osallistuneista oli siinä vaiheessa kiinnostunut kortin suorittamisesta. Kortin suorittaminen ei kuitenkaan velvoita kursseilla käymistä. Siihen riittää pelkkä testi. Tiedon Portaat otettu innostuneesti vastaan Koko projektin tavoitteena on saada nostettua kaupungin henkilöstön tietotekniikan osaamistasoa. Viime vuosien aikana kaupunki on investoinut merkittävästi it-laitteisiin. Nyt investoidaan henkilöstön koulutukseen, jotta kalliit laitteet tulevat hyötykäyttöön. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että Tiedon Portaat kursseille kutsutut ovat suhtautuneet siihen innostuneesti ja on selkeästi saattanut havaita, että ihmisillä on aito halu oppia uusia asioita. Motivaatiota on riittänyt järjestää työasiat siten, että aikaa kursseille on liiennyt. On ymmärretty, että opiskeluun käytetty aika maksaa itsensä takaisin. It-välineiden parempi hallinta on omiaan vähentämään työnteon stressiä sekä kohentamaan sen tehokkuutta ja mielekkyyttä. Tukihenkilöt eli tuhet edessä vas. Tarja Hakala, Marju Sjösten, Bettina Nirhamo, Pirkko Rantala, takana vas. Tiina Viitanen, Jukka Pesola, Jyrki Nyman ja Ilkka Niemi koulutetaan hallitsemaan Porin kaupungin hallintokuntien yleisimpiä ohjelmia. Ketka ihmeen Tuhet? Tammikuun 15. päivänä alkoi Porin Tekniikkaopistolla koko kevään kestävä koulutus, johon kutsuttiin kahdeksan tietotekniikasta ja tukihenkilötoiminnasta kiinnostunutta: Tarja Hakala, Ilkka Niemi, Bettina Nirhamo, Jyrki Nyman, Jukka Pesola, Pirkko Rantala, Marju Sjösten ja Tiina Viitanen. Jokaiselle annettiin kaupungin hallintokunnista oma alue, jossa toimivat. Toiset saivat yhden ja toiset useamman hallintokunnan suojiinsa riippuen hallintokuntien tietokoneiden määrästä. mät. Lisäksi tuhet saavat opetusta hieman atk-laitteista ja verkko-ominaisuuksista. Tiedon Portaat -projektissa tuhet ovat mukana apuopettajina koulutuksissa, hoitavat kertauksien järjestelyjä ja ovat tukena koulutuksessa oleville. Jatkossa tuhet tulevat olemaan ensijsijainen tuki tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Ihan kaikkiin ongelmiin ei tukihenkilöilläkään ole ratkaisua, ja siksi he toimivat myös yhdyshenkilöinä tietohallinnon ja hallintokuntien välillä. Heiltä voi kysyä myös ergonomiaan liittyviä kysymyksiä. Tukihenkilön tarkoitus Tiedon Portaat -koulutuksen tarkoitus on saada jokaiselle koulutukseen hakevalle kaupungin työntekijälle perusvalmiudet eri atk-ohjelmiin. Tukihenkilöverkosto luotiin koulutuksen tueksi. Käyttäjiltä on tullut aiemmista koulutuksista palautetta siitä, että he jäävät yksin koulutuksen jälkeen ja että he eivät saa tarvitsemiaan neuvoja, kun rupeavat harjoittelemaan opittuja asioita. Jos uusi, opittu systeemi ei helposti löydy omalla työasemalla, palataan samanlaiseen toimintatapaan, joka oli ennen kurssia. Se voi tarkoittaa sitä, että tehdään samalla tavalla väärin, monimutkaisesti tai annetaan tehtävä jollekin toiselle. Näissä tapauksissa voi sanoa, että koulutus on mennyt hukkaan. Tukihenkilöt toivovatkin, että jos ja kun ongelmia tulee, otettaisiin yhteyttä ja reilusti kysyttäisiin neuvoa: huonoja kysymyksiä ei ole olemassakaan. Jyrki Nyman