Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2002 Pori Terve Kunta-verkoston jäsenenä s. 4 Tiedon portaat -projekti s. 6 Elämyksiä menneisyydestä s. 8 Kivilaiturilta Siperiaan s. 13 Kaupungin viimeiset metsurit s. 16 Kannen kuva: Satakunnan Museon uudesta näyttelystä. Pentti Pere

2 2 Karhun Tapahtuma Kalenteri Sotajuttuja Kyytiä liikakiloille Kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa oli käsittelyssä Porin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle Työterveyshuollon vastaava terveyskeskuslääkäri Aino Ojanen oli asiantuntijana mukana kokouksessa. Hänen kanssaan virisi keskustelua henkilöstön terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä. Mielipiteiden vaihdon taustalla olivat tietenkin hyvin tunnetut tosiasiat: henkilöstön keski-ikä on noussut, kiire kasvanut vähintään samassa suhteessa ja työssä jaksaminen on yhä yleisempi puheenaihe. Omassa mielessäni on jo pidemmän aikaa väikkynyt ajatus siitä, mitä me itse kukin voisimme tehdä tukeaksemme työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyviä oivallisia pyrkimyksiä. Hätkähdyttävä on esim. Painonvartijoilta saatu tieto siitä, että kukin suomalainen kantaa kehossaan peräti 12 liikakiloa! Omaan organisaatioomme suhteutettuna se tarkoittaisi noin kilon kevennystä. Esimerkiksi suomalaiset miehet eivät ole koskaan olleet niin pulskassa kunnossa kuin nyt. Kun ylipainoon yhdistetään aivan liian vähäinen liikunta, ollaan jo tekemisissä melkoisen pulman kanssa. Huonoa fyysistä kuntoa näet pidetään maassamme suurimpana yksittäisenä terveysriskinä. Paitsi oman terveyden ylläpidon, asialla on merkitystä myös yhteisten veroeurojen kannalta. On näet laskettu, että yksinomaan ylipainosta johtuvien sairauksien hoitoon kuluu yhteiskunnalta noin 500 milj. euroa eli yhtä paljon kuin yli 1200-paikkaisen sairaalan ylläpitoon vuodessa tarvitaan. Jyväskylän yliopiston taannoin suorittamassa tutkimuksessa noin suomalaiselta kysyttiin, minkälaista liikuntaa he haluaisivat tulevaisuudessa harrastaa. Kärjessä olivat ulkoilu, uinti, hyötyliikunta, hiihto, lenkkeily ja kuudentena kuntosalit. Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 1976 ja mielenkiintoista on, että asetelma ei ole lainkaan muuttunut 25 vuoden aikana. Voi siis sanoa, että Suomessa vieläkin vallitsevat hyvät, pitkät ja ennen kaikkea ilmaiset hyötyliikunnan perinteet. Lisäksi liikunnan tarvitsemat edellytykset on kustantanut ensisijaisesti kunta valtion tukemana tai oma urheiluseura. Nähtävissä on, että kuntoliikunnankin alalla puhaltelee uusia tuulia. Kasvamassa on ensimmäinen sukupolvi, joka on valmis maksamaan lisää vuosia, nuoruutta ja terveyttä kohentavasta liikunnasta, kunhan siihen tarjoutuu mahdollisuus tasokkaassa, ohjatussa ja viihtyisässä ympäristössä. Aluksi kuntosaleille nuoret naiset veti puoleensa aerobic ja miehet kehonrakennus. Nyt jo varttuneet ja iäkkäätkin ovat löytäneet tiensä ajan kieltä käyttäen hyvinvointikeskuksiin hakemaan parempilaatuista elämää. Kuka muistaa kunnon sotamies Sve-j kin? Hänet, joka yksin kertaisuudellaan musersi pöyhkeät upseerit, juopot sotilaspastorit ja itse asiassa koko rappeutuneen Itävalta-Unkarin virkakoneiston. Svejkin, joka sotilaspalvelijana selvisi ensimmäisestä maailmansodasta oveluudellaan keksimällä kaikissa tilanteissa uskomattomia tarinoita ja tekeytymällä täydeksi tolvanaksi. Jaroslav Hasekin romaanissa Svejk teki lukijan kanssa tärskyt Pikarin kapakkaan Prahassa sodan jälkeen kello 6. Kävin pääsiäisen jälkeen katsastamassa paikan. Meno oli kuin sota olisi juuri päättynyt. Laulu ja soitto raikui, olut vaahtosi. Seinät olivat täynnä piirroksia ja kirjoituksia menneiden sukupolvien ajoilta. Kirja oli minulla matkalukemisena, joten riemuun Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan porilaiset käyttävät melko mukavasti vapaa-aikatoimen ylläpitämiä erilaisia liikuntapaikkoja, joita oli kaikkiaan 238. Suurimman kävijämäärän kokosivat uimalaitokset. Myös Porin metsän ulkoilualue on kaupunkilaisten suosiossa. Vapaa-aikatoimen monipuolisten ja hyvätasoisten palvelujen lisäksi Poriinkin on syntynyt yrityspohjalla toimivia kuntokeskuksia. Ne tarjoavat kuntotestejä, ohjattuja harjoituksia, yksilöllisiä kunto-ohjelmia ja ravintoneuvontaa. Kun mukaan otetaan vielä perinteinen ja korkealle arvostettu hyötyliikunta, voidaan havaita, että Porissa mahdollisuudet terveyttä edistävän säännöllisen liikunnan harjoittamiseen ovat suorastaan erinomaiset. Niinpä itse kunkin tulee tehdä tykönänsä päätös ja valita sopiva liikuntamuoto. Yhdessä voitaisiin sopia, että alkavan kevään ja tulevan kesän aikana lasketulle liikakilolle aletaan antaa kyytiä! Suurimman hyödyn säännöllisen terveysliikunnan harjoittamisesta saa tietenkin asianomainen itse. Osansa saavat myös kaupunkilaiset paremman palvelun muodossa. Onhan virkeä ja hyväkuntoinen palvelun tarjoaja taatusti asiakkaalle mieluinen. Työnantajalle taas osaava, työhönsä sitoutunut ja työkykyinen henkilöstö on tulevina aikoina paitsi laatuisan palvelutuotannon tae myös entistä merkittävämpi kilpailuetu. Martti Sinisalmi Kaupunginjohtaja oli helppo yhtyä. Kun hotellissa avasin TV:n ja katsoin CNN:n uutisia, ne olivat täynnä Israelin ja palestiinalaisten veristä sotaa ihan kuin kotona lähtiessä. Sodat, viha, väkivalta, terrori, kostoiskut toisensa perään hallitsevat uutisia ja luovat meille kuvaa mielipuolisesta maailmasta. Suomessa ei ole sodittu sitten toisen maailmansodan. Suuret ikäluokat ovat armeijansa käyneet ja isiensä sotajutut kuulleet. Tuntematonta sotilasta ovat kaikki ikäluokat lukeneet ja silmä tarkkana elokuvaa katselleet. Vaan miten on tulevaisuudessa? Suomessa on käynnistynyt NATOkeskustelu. Erikoistutkija Tuomas Forsbergin kirja aiheesta ilmestyi juuri. Vaikka poliittinen keskustelu siirtyisikin yli eduskuntavaalien, on se edessä. Oma poikani lähtee kesällä armeijaan. Jos Suomi liittyy NATOon voi olla, ettei omakaan nuorisomme enää selviä armeijan käymisellä tai osallistumalla YK:n rauhanturvatoimintaan kriisialueilla. Vaikkei omalla maaperällä taisteltaisikaan, voivat hakkapeliittojen ajat koittaa uudelleen. Eikös sitä niin sanota, että historia toistaa itseään. Vaikkei kunnon sotamies Svejkillä ja hakkapeliitoilla muuta yhteistä olisi, niin 30-vuotisen sodan lopputaistelut käytiin Prahassa Moldaun rannoilla joskus 1640-luvulla. Kun Svejkistä aloitin, niin lopetankin. Lukekaa ihmeessä kirja. Sellaista elämän viisautta ja oppia selviytyä elämästä pilke silmäkulmassa ei oppikirjoista löydä. Erityisen hyvää kirjan lukeminen tekee kaikille sotaintoilijoille ja takinkääntäjille. Arto Vitikka Henkilöstöjohtaja P.S. Kunpa Ariel Sharon ja Jasser Arafatkin lukisivat kirjan, viisastuisivat, lopettaisivat sodan ja tapaisivat sodan jälkeen kello 6 Pikarin baarissa. Uskon, että hekin tulisivat hyvälle tuulelle. Su Ti Ke 1.5. Ke 1.5. Su 5.5. Su 5.5. Ke 8.5. To 9.5. La Su Ke To PYÖRÄILYKAUDEN STARTTI, merkitty kaupunkikierrosreitti polkupyörillä, matka n. 20 km, lähtö urheilutalolta klo 15 VAPPUKARNEVAALIT, kävelykadun alue klo klo 16 PORIN MIES-LAULUN VAPPU- KONSERTTI, Raatihuoneen rappusilla klo 12 PORI SINFONIETTAN VAPPUMATINEA, Promenadikeskus klo 14 PORIN NAISVOIMISTELIJOIDEN 85 V JUHLANÄYTÖS, Promenadikeskus klo 16 TYTTÖKUORO SÄVELSIRKKUJEN KEVÄTKONSERTTI, Porin lyseon juhla sali klo 18 EUROOPPA-PÄIVÄ (9.5.), Eetun aukio klo 10 alkaen, pääjuhla klo 16 NAISTEN KEVÄTKIRMAUS, Porin maauimalan maasto klo 12 alkaen PORIN TYÖVÄEN MIESKUORON JA PORIN TYÖVÄEN NAISKUORON YHTEISKONSERTTI, Palmgren-sali klo 16 PRIMAVERA 5-VUOTISJUHLAKONSERTTI, sekakuoro Tempori ja kamarikuoro Sempre, Palmgren-sali klo 18 PORIN PALOSTA 150 VUOTTA, KUOPPAKAUPUNKIMUISTOLAATAN PALJASTUS vesitornin julkisivu klo 15 ja PORIN PALOSTA 150 VUOTTA, LUENTO; Toivo H. Laine: Palopäivä ja kaupungin synty, työväenopiston auditorio klo 18 PORI SINFONIETTAN KONSERTTI Stabat mater, Keski-Porin kirkko klo 19 To 23.- ELEKTRONIIKAN VALMISTUS 2002 Pe KONFERENSSI, Porin korkeakouluyksikkö Pe La La La 25.- Su La 25.- Su Su Pe 7.- Su 9.6. Pe 14.- Su PELKÄÄN RAKASTAA, suomalaisia ja ranska laisia runoja ja lauluja, Jorma Uotinen ja pianisti Jari Hakkarainen, Porin Teatterin pieni näyttämö klo KANSAINVÄLINEN YYTERI MARATON JA PUOLIMARATON, Kalevan Kierroksen osakilpailu, lähtö Yyterin Kylpylähotellilta klo 12 PORIN PALON 150-VUOTISMUISTOPARAATI, kaikki Porin palokunnat, Porin VPK:n soittokunta, marssireitti klo 12 alkaen: Hallituskatu-Yrjön katu- Mikonkatu-Liisanpuisto, jossa kalustonäyttely TANSSIKOULU LIISA NOJOSEN OPPILASNÄYTÖS, balettiesitys Lumivalko ja Ruusunpuna, Porin Teatteri klo 18, klo ja KEILAILUN MIESTEN AVOIMET SM-KILPAILUT, finaalipelit, Porin Keilahalli PORI RAUMA PORI -PYÖRÄILY 7. REPOSAARI-PÄIVÄT, kotiseutupäivät, saarelaista elämänmenoa, kulttuuria Reposaari VALTAKUNNALLISET KARJALAISET KESÄJUHLAT La KANSAINVÄLINEN Su PORIN JAZZFESTIVAALI PORI

3 Karhun 3 Koulutusvirastossa on lukuvuoden aikana pyörinyt koko henkilökunnalle suunnattu Kuntokuuri Koulutusviraston kuntokuurilaiset Kankaanpäässä Venyttely on tärkeä osa kuntoilua. Kuntoiluohjelmaan haettiin 3 5 hengen kuntoiluryhmiä porilaisista kouluista. Mukaan ilmoittautui kymmenen ryhmää ja yhteensä 42 kuntoilijaa. Kuntokuuri alkoi henkilökohtaisella kuntotestauksella, jossa kartoitettiin jokaisen lähtötaso ja laadittiin kuntoiluohjelma. Lokakuusta alkaen järjestettiin kerran kuukaudessa lajitutustumisia ja luentoja erilaisista liikkumiseen liittyvistä aiheista. Kuntokuurilaiset ovat talven aikana tutustuneet sauvakävelyyn, vesijumppaan, keilaukseen, tennikseen, sulkapalloon, hiihtoon, retkeilyyn, aerobickiin sekä pace-jumppaan. Joka maanantai on lisäksi ollut Isomäen maastossa kuurilaisten yhteislenkki. Ryhmähenkeä lujittamaan ideoitiin vielä leikkimielinen pistesysteemi, jossa jokainen kuurilainen voi saada yhden suorituspisteen maanantailenkistä tai kuukausitapahtumasta. Jos ei päässyt osallistumaan maanantailenkkiin mutta halusi viikottaisen pisteensä, piti saada koko muu ryhmä mukaan kuntoilemaan ennen kuin suoritus oli pisteen arvoinen. Eniten pisteitä kerännyt ryhmä tullaan palkitsemaan toukokuussa. Kuntokuuri päättyy kuntotestaukseen toukokuun aikana. Vertaamalla alku- ja lopputestin tuloksia jokainen voi nähdä mahdollisen kuntonsa parantumisen talven harjoittelun ansiosta. Kuntokuurin eräänlainen huipennus oli ryhmän retki Kankaanpään kuntoutuskeskukseen. Liikkeelle lähdettiin yhteiskuljetuksella kello 12 Porin linja-autoasemalta. Kankaanpäässä oli ensimmäisenä ohjelmanumerona fysioterapeutin luento, jossa käytiin läpi taukojumppaa, ryhtiasioita ja eri liikuntalajien hyviä ja huonoja puolia. Luennon jälkeen porukka jakaantui kahtia. Toinen puoli lähti lenkkeilemään kuntoutuskeskuksen maastoon kauniissa auringonpaisteessa. Toinen puoli lähti keskuksen pihassa sijaitsevaan kotaan kuuntelemaan työnohjaaja Anna-Kaarina Saineen esitystä työnohjauksesta nauttien samalla kupillisen kahvia. Tunnin kuluttua vaihdettiin ryhmien paikkoja. Työnohjauksen esittelyn ja kuntoilun jälkeen oli vuorossa saunomista ja uimista kuntoutuskeskuksen allasosastolla. Sekä sielua että ruumista ravinnut iltapäivä päätettiin maistuvaan päivälliseen, jonka jälkeen kuurilaiset siirtyivät linja-autoon kotimatkaa varten. Kuntokuurilaisilta pyydettiin palautetta tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi. Tässä vastauksia kysymyksineen: 1. Miksi osallistuit Kuntokuuriin? En ole yksin onnistunut parantamaan kuntoani enkä laihtumaan. Olin iloinen, kun työnantaja panostaa tällaiseen. Vaikuttaa mielestäni työssä jaksamiseen sekä fyysisellä että psyykkisellä alueella. Oma lenkkeilyni alkoi maistumaan pakkopullalta. Ajattelin, että porukan mukana saisi vaihtelua ja uutta innostusta kuntoiluun. Estääkseni ennenaikaisen vanhenemisen. 2. Miten olet kokenut kuntokuurin? Positiivisena. Hauskoja tapahtumia. Lajikokeilut mukavia. Lenkeillä hyvä yhteishenki. Ryhmän jäsenet innostavat lähtemään lenkille. Tapahtumat ovat olleet monipuolisia. Kankaanpää-päivä oli erittäin onnistunut. 3. Miten aiot jatkaa kuntoilua? Ryhmäkävely jatkuu. Odotamme jatkokurssia. Aion jatkaa sauvakävelyä 2 4 kertaa viikossa. Yritän jatkaa säännöllistä lenkkeilyä ja vaihdella kuntoilulajeja ettei tapahtuisi kyllästymistä. Kuntoilun lomassa jäi aikaa myös pohtia koulumaailman ajankohtaisuuksia. Kankaanpään korkeat kinokset herättivät hämmästystä perusporilaiseen talveen tottuneissa kuntoilijoissa ja kaunis auringonpaiste kutsui ulkoilijoita sauvakävelemään.

4 4 Karhun Kumppanu terveydenh Työtoiminnan ohjaaja Nora Nummelin käy työpaikoilla tapaamassa asiakkaitaan ja seuraa työtoiminnan etenemistä. Tiedätkö, mitä on kuntouttava työtoiminta? Entä mitä tekee työtoiminnan ohjaaja? Sosiaalikeskuksessa? Et taida tietää, ei tiedä moni muukaan. Minä tiedän. Ja sinäkin tiedät, luettuasi tämän jutun Eteenpäin elämässä Tapaan työhuoneessani rauhallisen, mutta selvästi työstään innostuneen Nora Nummelinin, joka on viime syksystä lähtien työskennellyt vaikeasti työllistyvien nuorten ja aikuisten parissa. Hän toimii työtoiminnan ohjaajana sosiaalikeskuksessa. Nora kertoo, että kuntouttavan työtoiminnan piiriin pääsevät alle 25- vuotiaat neljä kuukautta toimeentulotukea tai 180 päivää työttömyyskorvausta saaneet sekä yli 25-vuotiaat yhden vuoden toimeentulotukea tai 500 päivää työttömyyskorvausta saaneet sosiaalikeskuksen tai työvoimatoimiston asiakkaat. Aktivointi-suunnitelmalla eteenpäin Kaikille edellä mainitut edellytykset täyttäville asiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma yhdessä sosiaalityöntekijän, työvoimaneuvojan ja asiakkaan kanssa. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat työvoimatoimiston järjestämät työllistämistoimenpiteet, esim. työllistämistukityö tai työkokeilu. Kuntouttava työtoiminta tulee kyseeseen vasta viimeisenä vaihtoehtona. Kuntouttavan työtoiminnan jakso voi olla 3 kk 2 vuotta. Työ räätälöidään asiakkaan tarpeen ja toivomuksen mukaisesti. Työtä voidaan tehdä 1-5 päivänä viikossa 4-8 tuntia päivässä. Lähtökohtana asiakkaalle mieluinen työ Kuntouttavan työtoiminnan lähtökohtana on, että järjestetään asiakkaalle sellaista työtä, jota hän haluaa tehdä. Tavoitteena on saada jalka työelämän oven rakoon ja se, että asiakas pääsisi seuraavassa vaiheessa vaikka työllistämistuella oikeisiin töihin. - Kun henkilö tulee sosiaalityöntekijän kautta asiakkaakseni, mietimme yhdessä mahdollisia työpaikkoja ja työtehtäviä, joita voitaisiin lähteä kyselemään. Kun asiakas on valinnut työpaikan, jonne hän haluaa mennä, otan sinne yhteyttä ja sovin työhaastattelusta, jonne myös Jyri Laihosalo työskentelee kaupunginsairaalan kuljetushuollossa, hänellä on meneillään jo toinen 3 kk:n jakso. Jyri pitää kovasti työstään ja haluaisi jatkossakin saada jotain vastaavanlaista työtä. menen asiakkaan mukana, Nora kertoo. - Ellei ensimmäinen paikka kiinnosta, sovitaan seuraavasta, kunnes löydämme työpaikan, jonne asiakas on motivoitunut menemään. Tiukka täti Nora sanoo kertovansa asiakkailleen heti alkuhaastattelussa olevansa sitten semmoinen täti, että hän seuraa työtoiminnan etenemistä hyvin tarkkaan. Poissaoloja ei sallita ilman pätevää syytä ollenkaan. Eikä niitä kyllä juuri ole ollutkaan. Pari kertaa olen käynyt kotoa herättelemästä asiakasta ja patistanut lähtemään töihin, Nora kertoo. Työnantajien kanssa on sovittu, että he ilmoittavat poissaolosta heti Noralle, joka soittaa asiakkaalle tai menee vaikka käymään selvittääkseen poissaolon syytä. Iso osa Noran työajasta kuluukin yhteydenpidossa asiakkaisiin ja työnantajiin. Hän käy työpaikoilla parin viikon välein tapaamassa asiakkaitaan ja työnantajien yhteyshenkilöitä. Työnantajien suhtautuminen ennakkoluulotonta Kaikki kuntouttavan työtoiminnan työpaikat ovat kaupungin hallintokunnissa, tällä hetkellä mm. kulttuuritoimessa, teknisessä palvelukeskuksessa, sosiaalikeskuksessa, terveysvirastossa, koulutusvirastossa ja nuorten työpajalla. Nora kiitteleekin hallintokuntien ennakkoluulotonta suhtautumista asiakkaisiinsa. Työnantajalle ei aiheudu kuluja tästä toiminnasta. Asiakkaat saavat edelleen joko toimeentulotukea tai työttömyyskorvausta, sen lisäksi he saavat toimintarahaa tai ylläpitokorvausta sekä mahdolliset matkakorvaukset. Sosiaalikeskus on myös vakuuttanut asiakkaat kuntouttavan työtoiminnan ajaksi. Palkitsevaa työtä Nora on selvästi innostunut työstään. Työ on hyvin vaihtelevaa, paperitöitä, haastatteluja ja työpaikkakäyntejä. Niiden lisäksi on myös paljon asiakkaan muiden asioiden selvittelyä, kunhan luottamus on ensin voitettu. Hän kertoo ilahtuneena, että kaikilla kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevilla asiakkailla asiat ovat menneet ainakin jollakin tavalla eteenpäin. - Parhaita päiviä ovat ne, jolloin työnantaja kertoo, että he haluavat pitää työntekijän jatkossakin ja kyselevät mahdollisuutta esimerkiksi työllistämistukeen. Nora on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja ehtinyt tehdä jo monenlaista työtä: vanhustenkotiyhdistyksellä, seurakunnalla, sairaalassa, päiväkodissa, Mobile-tukiasemalla. Tähän työhön hän tuli tavallaan vahingossa. Hän haki paikkaa lastensuojelusta, jolloin haastattelussa kävi ilmi, että tällainen uusi tehtäväkin olisi tarjolla ja hän kiinnostui heti. Tällä hetkellä pesti on määräaikainen. Jatkosta hän ei vielä tiedä, mutta itse hän olisi halukas jatkamaan senkin jälkeen. Joka tapauksessa kuntouttava työtoiminta jatkuu, sitä säätelevä laki on tehty pysyväksi. Päivi Rantanen Kuvat: Päivi Rantanen Kansallisen terveyshankkeen johtoryhmä ei päinvastaisista toiveista huolimatta esittänyt ratkaisuna terveydenhuollon ongelmiin merkittävää rahallista lisäpanostusta ilman että kunnat ja sairaanhoitopiirit ryhtyvät entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Satakuntaa ei kuitenkaan tässä suhteessa voida pitää minään huonona esimerkkinä; hyviä yhteistyöhankkeita on ollut useita, kuten lääkärien erikoistumiskoulutus, Porin kaupunginsairaalan kirurgian toimiminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alihankkijana, laboratorion massatutkimusten keskittäminen yli organisaatiorajojen, päivystysyhteistyö ja kaupunginsairaalan palvelujen tarjoaminen yhteistyökunnille. Kansallinen terveyshanke tukee osaltaan niitä suuntaviivoja, joita porilaisessa terveydenhuollossa jo nyt on omin voimin pohdittu yhteistyön lisäämistä ja pelisääntöjen kirkastamista toisaalta Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa, toisaalta perusterveydenhuollon toimijoiden kesken. Tätä kirjoitettaessa karhukunnat pohtivat suhtautumistaan Porin terveysvirastossa visioituun alueelliseen terveydenhuollon tilaaja-tuottajamalliin, Karhumalliin. Karhumallissa kuntien terveydenhuollosta koottu ryhmä (karhukopla) toimisi verkostomaisena tilaajaorganisaationa, joka kuntien puolesta neuvottelisi sopimukset erikoissairaanhoidon palvelujen ostamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Porin kaupunki on ollut Terve Kunta - verkoston jäsenenä vuodesta 1996 lähtien. Ennen jäseneksi liittymistä Porissa toteutettiin vv Terveyttä kaikille vuoteen ohjelmaa. Ohjelmassa mukana olleiden kuntien yhteisellä sopimuksella perustettiin verkosto, jonka toimintaa koordinoi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus eli STAKES. Vuonna 1996 perustetun verkoston tavoitteena on kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajattelua ja toimintaa, välittää terveyden edistämisen tietoa ja kokemuksia sekä osallistua valtakunnalliseen ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen paikallistason asiantuntijana. Vuonna 2001 Poriin valmistui Lapsija nuorisopoliittinen ohjelma. Lisäksi kaksi koulua on mukana Hyvinvointi koulussa hankkeessa. Syksyllä tehtiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen kanssa porilaisille terveystutkimus postikyselynä. Tutkimuksen tuloksen valmistuvat kevään aikana. Porin Terve Kunta verkoston hallintokunnat kokosivat syksyllä Porissa toteutettavista hankkeista näyttelyn Terve kanssa. Sopimusten lopullinen hyväksyminen kuuluisi luonnollisesti kunnille. Sairaanhoitopiiri taas tuottaisi entistä ajanmukaisempaa seurantatietoa sekä karhukoplalle että kuntien viranhaltijaja luottamushenkilöjohdolle. Tämä kaikki edesauttaa kuntien, perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välisen kumppanuuden ja luottamuksen ilmapiirin syvenemistä. Vähän leikillisesti on todettu Satakunnan sairaanhoitopiirin olevan Porin terveysviraston läheisin yhteistyökumppani. Tämä pätee myös tulevaisuudessa, joskin ennen pitkää kunnat tullevat niin täällä kuin muuallakin maassa kilpailuttamaan osia erikoissairaanhoidon palveluista ja tukipalveluista. Mitä lisäarvoa verkostoituminen erikoissairaanhoidon palvelujen tilaamisessa sitten toisi? Lähinnä kyse on siitä, että pystyttäisiin yhdistämään kaikki se lääketieteellinen ja muu asiantuntemus, jota alueen perusterveydenhuollossa on eli lisäämään kuntien tilaajakompetenssia ja toimimaan yhdenvertaisena neuvotteluosapuolena sairaanhoitopiirin kanssa. Suomalainen kuntarakenne kun on johtanut siihen, että pienessä kunnassa erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten vuotuisvaihtelut tekevät talousarvion laadinnan hyvin vaikeaksi, kun taas sairaanhoitopiirin suuressa tuotantovolyymissa pienen kunnan palvelujen käyttö tuskin näkyy. Toisaalta alueen terveyskeskukset eivät varmasti vielä tänä päivänä hyödynnä Pori Terve Ku Kunta päiville Helsinkiin. Näyttely oli esille pääkirjastossa ja vastaava näyttely on esillä huhtikuussa Pihlavan ja toukokuussa Sampolan kirjastossa. Hyödyllinen kontaktiverkosto Vuonna 2001 Terve Kunta verkostoon kuului 13 kuntaa eri puolilta Suomea. Kunnat ovat Heinola, Helsinki, Jyväskylä, Kaarina, Kajaani, Kerava, Kuopio, Lapinlahti, Pori, Tampere, Turku, Utajärvi ja Vantaa. Jäseneksi valittavan kunnan on täytettävä verkostoon liittymisen kriteerit. Liittymisen kriteerit, verkoston tehtävät, toiminta ja verkostokuntien esittelyt löytyvät www-sivuilta. Terve Kunta verkoston toimintasuunnitelma Terve Kunta verkoston toiminta-ajatuksena on kehittää ja arvioida verkostokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioita ja toimintamuotoja paikallisella tasolla sekä tuottaa ja

5 Karhun 5 utta Satakuntalaisessa uollossa kaikkia niitä synergiaetuja, joita perusterveydenhuollossakin voitaisiin saavuttaa. Terveyskeskuksissa on erikoisosaamista, joka voi hyödyntää muitakin alueen terveyskeskuksia. Tukipalveluja voidaan järjestää ja tuottaa paremmin yhteistyössä. Viime kädessä kaikki tämä yhteistyö koituu satakuntalaisen potilaan parhaaksi toivottavasti nopeampana hoitoon pääsynä ja valinnanvapauden laajenemisena. Satakuntalaisen terveydenhuollon vaikuttavuuden ja väestön elämänlaadun arviointiin ei juurikaan ole panostettu, mutta satakuntalaisen yliopisto- ja korkeakoulutoiminnan yhä laajentuessa siihen on yhä paremmat edellytykset terveydenhuollon toimijoiden ja tutkimustahojen yhteistyönä. On myönnettävä, että laatutyö on suomalaisessa terveydenhuollossa vielä tiensä alussa. Perusterveydenhuollon laadun kehittämiseen on varmasti kustannustehokkaampaa panostaa kuntien yhteistyönä kuin jokaisen terveyskeskuksen irrallisina, omaa elämäänsä elävinä laatuhankkeina. Myös ulkopuolisen asiantuntemuksen hankkiminen usean kunnan yhteistyönä on kunnille edullisempaa ja hyödyttää samalla kertaa useampia terveydenhuollossa toimivia. Leikkaa ja ei leikkaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän operatiivisen tulosalueen tulosaluejohtaja Jorma Hannukainen ja terveysjohtaja Pekka Satomaa miettimässä syntyjä syviä. Pekka Satomaa Aino-Maija Luukkonen Kuva: Aino-Maija Luukkonen nta verkoston jäsenenä välittää kokemuksellista tietoa terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista kuntien välillä ja valtakunnallisesti. Toiminnan painopistealueina ovat: Terveyttä edistävien työmuotojen kehittäminen ja arviointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioiden ja johtamisen kehittäminen ja arviointi WHO:n Healthy Cities kansallisten verkostojen yhteistyön kehittäminen Kokemusten jakaminen, tiedottaminen ja verkoston esittely Terveys 2015 ohjelman toimeenpano kunnissa "Terveen kunnan" hyvinvointi-indikaattoreiden kehittäminen Terveysvaikutusten arviointi Hyvälle elämälle on olennaista, että ihminen kykenee itse ottamaan vastuun omasta elämästään. Ihmisellä on kyky ja myös oikeus hallita omaa elämään. Kaupunki luo kestävän kehityksen periaatetta noudattaen asukkailleen hyvän elämän edellytykset. Terveys 2015 ohjelman keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2015 Ikäryhmittäiset tavoitteet 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvulla. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990 luvun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pitempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden tasoa myöhemmin. 5. Yli 75 vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Kaikille yhteiset tavoitteet 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalasten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. Lisätietoa Terve Kunta -verkoston toiminnasta löytyy Stakesin sivuilta ted/tkverkosto/toiminta.htm. ja Terveys 2015 kansanterveysohjelman osoitteet ovat sähköposti: tai internet: Porin Terve Kunta sivut ovat tekeillä ja ne valmistuvat kevään aikana. Tiedotamme sivujen valmistumisesta Porin kaupungin sivulla. Ulla Eklund Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö Kuva: Ulla Eklund

6 6 Karhun Pekka Hammais ja Kaija Laurila Tiedon Portaat Porilla ainutlaatuinen henkilöstökoulutusproje Porin kaupungissa on käynnistetty kuluvan vuoden alussa mittava kolmivuotinen tietotekniikkakoulutusprojekti. Olennaisen sysäyksen projektille antoi henkilöstöosaston tekemä osaamistarveselvitys. Projekti sisältää tukihenkilöiden, ohjaavien käyttäjien ja varsinaisten käyttäjien koulutuksen. Näistä kertyy kurssipäiviä noin Ennen koulutuksen käynnistymistä projekti on seikkaperäisesti esitelty kaupungin ylimmälle johdolle. Projektin tavoitteena on nostaa kaupungin tietotekniikkaosaamisen tasoa ja tätä kautta luoda entistä paremmat valmiudet kaupungin palvelutuotannon kehittämiselle. Projektin käynnistyminen Kaupungin henkilöstölle tehty osaamistarvekartoitus syksyllä 2000 osoitti laajan tietotekniikan koulutustarpeen. Selvitys käynnisti toimenpiteet projektin suunnittelemiseksi ja työryhmän nimeämiseksi. Tiedon Portaat projektin kautta luotiin järjestelmä koko kaupungin kattavalle tietotekniikkakoulutukselle, jossa tietokonetta työssään käyttävällä noin 1800 työntekijällä on mahdollisuus saada työnantajaltaan koulutusta tarvitsemilleen perusohjelmille. Projektin suunnittelu aloitettiin heti syksyllä Käytännön vetovastuu on tietohallinnon pääsuunnittelija Kaija Laurilalla. Projektiryhmään kuuluvat lisäksi kansliasihteeri Pekka Hammais henkilöstöosastolta, johtava hoitaja Raija Hildén terveysvirastosta, johtaja Tapio Nummi Opetusteknologiakeskuksesta ja suunnitteluinsinööri Pekka Salminen Teknisestä Palvelukeskuksesta. Testit koulutuksen suunnittelun pohjana Syksyn 2001 aikana tietokoneen käyttäjät täyttivät ns. lähtötasotestin. Testi kertoi käyttäjälle itselleen, miten hän hallitsee perusohjelmat (Windows, Word, Excel, PowerPoint, Tiimi, Internet). Samalla kartoitettiin, kuka mitäkin ohjelmaa tarvitsee työssään - kaikki eivät tarvitse kaikkia - ja toisaalta, olisiko tarvetta sovellukselle, jota ei ole tähän mennessä käyttänyt. Työntekijä ja esimies päättivät yhdessä, mitä kursseja itse kunkin kannattaisi käydä, jotta työnteko sujuisi entistä paremmin. Tietokoneenhan tulee olla työväline, joka palvelee käyttäjäänsä. Näin saatiin selvitettyä kaupungin tietokoneenkäyttäjien koulutustarpeet. Tämän jälkeen aloitettiin koulutettavien ryhmittely tason, sovellusohjelmien ja Terveysviraston tiedon portailla edetään Terveysviraston henkilöstön ensimmäinen ryhmä otti Tiedon portaissa Excel - askeleen. Ohjeita ja tehtäviä tutkittiin tarkasti. ATK -tukihenkilö Pirkko Rantala oli mukana koulutuksessa ja auttoi, kun koneen kanssa oli jollakin ongelmia. Myöhemmin Pirkon opastuksella kerrataan opittua. Opettajana toiminut Tarja Elonen kertoi, että ryhmiä riittää kesään asti. Käyttämällä Exceliä oppii tuntemaan ohjelman parhaiten ja uusista kirjoista saa lisäapua. Kotiläksyjä ja viimeiset ohjeet tehtävistä annettiin toisella kokoontumiskerralla. Ulla Eklund

7 Karhun 7 Tiedon Portaat -projektin tukihenkilöt eli TuHet kti Tukihenkilön toimenkuva Tukihenkilöt eli tuhet koulutetaan hallitsemaan Porin kaupungin hallintokuntien yleisimpiä ohjelmia, Word, Excel, Power- Point, Internet, Intranet, Tiimiposti ja Windows-käyttöjärjestelkiireellisyyden mukaan. Tätä sinänsä isoa työvaihetta oli helpottamassa tietoisuus asianomaisen käyttäjän ja hänen esimiehensä yhteisestä näkemyksestä siitä, mitä koulutusta todella tarvitaan. Saatu yhteenveto osoitti, että kolmen seuraavan vuoden aikana koulutusta on järjestettävä yhteensä noin 4000 kurssipäivää. Tukihenkilöt koulutuksen tukena Käyttäjäkoulutuksen lisäksi koulutetaan ns. ohjaavia käyttäjiä, jotka ovat saaneet kevään aikana perusohjelmiin hieman laajemman koulutuksen kuin muut käyttäjät. Ohjaavat käyttäjät toimivat oman osaston lähitukihenkilöinä. Laajimman koulutuksen ohjelmista saavat tukihenkilöt, joita koulutetaan kevään 2002 aikana neljän kuukauden ajan perussovelluksien käyttöön ja neuvontaan. Tukihenkilöiden vastuualue on laaja. Kaupungin hallintokunnat on jaettu kahdeksalle tukihenkilölle siten, että kullakin on vastuullaan tietty alue. Käyttäjät koulutuksen lisäksi kertaukseen Kevään aikana on 40 kurssia, joissa oppia saa noin 650 kurssilaista. Kursseja pidetään Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa, Porin Tekniikkaopistossa ja Opetusteknologiakeskuksessa. Syksyllä mukaan tulee myös tietohallintoosasto, jossa järjestetään lähinnä Tiimi-koulutusta sekä mahdollisesti muita sisäisiä kursseja. Projekti tuo tullessaan uuden tavan kehittää oppimistaan. Käyttäjäkoulutuksen jälkeen jokainen kurssin käynyt pääsee kertaukseen, jossa kurssilla opitut asiat kerrataan. Tällä varmistetaan, että oppimiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Kertaus järjestetään 1-2 kk:n kuluttua kurssin suorittamisesta. Kurssilla annetaan harjoittelumateriaalia, jolla voi parantaa omia taitojaan ennen kertausta. Tukihenkilö järjestää kertauksen ja on luonnollisesti käyttäjän tukena jatkossakin. Tiedon Portaiden kautta myös kortin haltijaksi Projekti saa uusia piirteitä ensi vuonna. Käyttäjät saavat mahdollisuuden suorittaa testin avulla Tiedon Portaat -kortin, johon kuuluu neljän valinnaisen ohjelman hallinta. Arviolta kolmasosa kaikista lähtötasotestiin osallistuneista oli siinä vaiheessa kiinnostunut kortin suorittamisesta. Kortin suorittaminen ei kuitenkaan velvoita kursseilla käymistä. Siihen riittää pelkkä testi. Tiedon Portaat otettu innostuneesti vastaan Koko projektin tavoitteena on saada nostettua kaupungin henkilöstön tietotekniikan osaamistasoa. Viime vuosien aikana kaupunki on investoinut merkittävästi it-laitteisiin. Nyt investoidaan henkilöstön koulutukseen, jotta kalliit laitteet tulevat hyötykäyttöön. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että Tiedon Portaat kursseille kutsutut ovat suhtautuneet siihen innostuneesti ja on selkeästi saattanut havaita, että ihmisillä on aito halu oppia uusia asioita. Motivaatiota on riittänyt järjestää työasiat siten, että aikaa kursseille on liiennyt. On ymmärretty, että opiskeluun käytetty aika maksaa itsensä takaisin. It-välineiden parempi hallinta on omiaan vähentämään työnteon stressiä sekä kohentamaan sen tehokkuutta ja mielekkyyttä. Tukihenkilöt eli tuhet edessä vas. Tarja Hakala, Marju Sjösten, Bettina Nirhamo, Pirkko Rantala, takana vas. Tiina Viitanen, Jukka Pesola, Jyrki Nyman ja Ilkka Niemi koulutetaan hallitsemaan Porin kaupungin hallintokuntien yleisimpiä ohjelmia. Ketka ihmeen Tuhet? Tammikuun 15. päivänä alkoi Porin Tekniikkaopistolla koko kevään kestävä koulutus, johon kutsuttiin kahdeksan tietotekniikasta ja tukihenkilötoiminnasta kiinnostunutta: Tarja Hakala, Ilkka Niemi, Bettina Nirhamo, Jyrki Nyman, Jukka Pesola, Pirkko Rantala, Marju Sjösten ja Tiina Viitanen. Jokaiselle annettiin kaupungin hallintokunnista oma alue, jossa toimivat. Toiset saivat yhden ja toiset useamman hallintokunnan suojiinsa riippuen hallintokuntien tietokoneiden määrästä. mät. Lisäksi tuhet saavat opetusta hieman atk-laitteista ja verkko-ominaisuuksista. Tiedon Portaat -projektissa tuhet ovat mukana apuopettajina koulutuksissa, hoitavat kertauksien järjestelyjä ja ovat tukena koulutuksessa oleville. Jatkossa tuhet tulevat olemaan ensijsijainen tuki tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Ihan kaikkiin ongelmiin ei tukihenkilöilläkään ole ratkaisua, ja siksi he toimivat myös yhdyshenkilöinä tietohallinnon ja hallintokuntien välillä. Heiltä voi kysyä myös ergonomiaan liittyviä kysymyksiä. Tukihenkilön tarkoitus Tiedon Portaat -koulutuksen tarkoitus on saada jokaiselle koulutukseen hakevalle kaupungin työntekijälle perusvalmiudet eri atk-ohjelmiin. Tukihenkilöverkosto luotiin koulutuksen tueksi. Käyttäjiltä on tullut aiemmista koulutuksista palautetta siitä, että he jäävät yksin koulutuksen jälkeen ja että he eivät saa tarvitsemiaan neuvoja, kun rupeavat harjoittelemaan opittuja asioita. Jos uusi, opittu systeemi ei helposti löydy omalla työasemalla, palataan samanlaiseen toimintatapaan, joka oli ennen kurssia. Se voi tarkoittaa sitä, että tehdään samalla tavalla väärin, monimutkaisesti tai annetaan tehtävä jollekin toiselle. Näissä tapauksissa voi sanoa, että koulutus on mennyt hukkaan. Tukihenkilöt toivovatkin, että jos ja kun ongelmia tulee, otettaisiin yhteyttä ja reilusti kysyttäisiin neuvoa: huonoja kysymyksiä ei ole olemassakaan. Jyrki Nyman

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8 Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen.

Ostopalveluna toiminimi Aquasa:lta, opettajana toimii Sari Saarinen. VUOSISUUNNITELMA 2005 LIIKUNTATOIMEN JÄRJESTÄMÄSTÄ OHJATUSTA TOIMINNASTA 1. UIMAKOULUT 1. Uimakoulut uimahalleissa Liikuntatoimi järjestään vuoden aikana Lauritsalan uimahallissa lasten alkeis-, jatko-

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (8) 41 Lausuntopyyntö: Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA

TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA TIIMIJAKSO YLÖJÄRVEN LUKIOSSA Laura Kauppinen ma, fy, ke Ylöjärven lukio @laurajoka MIKÄ TIIMIOPPIMINEN? Yhdessä suunnitellaan mitä ja miten asia toteutetaan, kuka tekee mitä, missä ja miten. Analysoidaan

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA?

OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA? OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA? Suvi Jutila ja Miia Wennström W5W 2 -projekti Kuva Jukka Savilampi OPINTOJEN ETENEMINEN KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE Ajankäytön seuranta Olli opiskelija AJANKÄYTÖN

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016

Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Kokouskutsu/esityslista 1 (9) Sote-Satakunnan ohjausryhmän kokous nro 7/2016 Aika 12.9.2016 kello 09:00 Paikka Läsnäolijat Harjavalta-sali, Myllykatu 3 A, Harjavalta Euran kunta Eurajoen kunta Harjavallan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

OSAAVA OHJAAJA HANKE F20240

OSAAVA OHJAAJA HANKE F20240 OSAAVA OHJAAJA HANKE F20240 Hankekahvila 7.9.2016 Välke Päivi Ylä-Outinen 22.8.2016 1. Hankkeen tilannekatsaus Osaava ohjaaja hanke F20240 hanke on edennyt hankkeelle tehdyn toiminta-ja hankesuunnitelman

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEOHRY, :00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEOHRY, 23.1.2017 9:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen... 2 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen... 3 3 Satasoten ohjausryhmän

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT

AINEENOPETTAJAT JA UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN TYÖTAVAT KUTSU ESAVI/911/05.12.01/2017 Etelä-Suomi 26.1.2017 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennusseminaariin 2. 3.3.2017

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot