Suomen Welsh Corgi Seura jalostuksen tavoiteohjelma SISÄLLYS YHTEENVETO RODUN TAUSTA Historia... 5

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma WELSH CORGI PEMBROKE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2006 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt Ohjelman voimaantuloaika

2 SISÄLLYS SISÄLLYS YHTEENVETO RODUN TAUSTA Historia Nykyinen käyttötarkoitus Kanta muissa maissa Suomen kanta JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Rotuyhdistys Jalostustoimikunta NYKYTILANNE Populaation koko ja rakenne Yleistä Tehollinen populaatiokoko Sukusiitosprosentti Tilastotietoa Suomesta Maailmanlaajuinen populaatio Luonne ja käyttöominaisuudet Luonneominaisuudet Luonnetestit Harrastusmahdollisuudet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Rodun yleinen terveydentila Welsh corgi pembrokella esiintyviä sairauksia Kyynärluiden kasvuhäiriöt Selkäsairaudet Spina bifida Lonkkanivelen kasvuhäiriö, HD Silmäsairaudet Virtsakivet Piilokiveksisyys Synnytysvaikeudet Häntämutkat Verenvuototaipumus, von Willebrandtin tauti (vwd) Ulkomuoto Pää ja kaula Etuosa Takaosa Raajat

3 Liikunta Häntä Karvapeite Väritys Koko Luonnontöpöhäntäisyys welsh corgi pembrokella YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat Kasvattajaa ja pentueita koskevia ohjeita ja määräyksiä Yleisiä ohjeita ja suosituksia Suomen Welsh Corgi Seuran Narttu Uros Uhat ja mahdollisuudet Populaatio Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Ulkomuoto Rodun markkinapotentiaali Rotujärjestö Riskien hallinta Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA LÄHTEET Kirjallisuus ja artikkelit Internet

4 1. Yhteenveto Welsh corgi pembroke on monipuolinen seuralainen nyky-yhteiskunnan tarpeisiin.se soveltuu paitsi monenlaiseen harrastamiseen, myös aktiivisemman perheen lemmikiksi. Alkuperäisessä karjakoirakäytössä welsh corgeja näkee enää harvemmin, mutta niiden tulisi kuitenkin kyetä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin alkuperäisiin tehtäviinsä. Ensimmäiset welsh corgi pembroket saapuivat Suomeen 1960-luvulla. Nykyinen kantamme pohjaa paitsi näihin alkuvuosien koiriin, myös lukuisiin tuonteihin eri puolilta maailmaa. Suomen Welsh Corgi Seura ry on perustettu vuonna 1971 ajamaan corginomistajien ja -kasvattajien (sekä pembroke että cardigan) etuja, järjestämään yhteistä toimintaa ja ohjaamaan jalostusta. Tällä hetkellä paikallista toimintaa on alaosastojen muodossa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulun seudulla sekä itsenäisenä paikallisyhdistyksenä Turussa. Suomessa welsh corgi pembroke on vakiinnuttanut vuosittaiset rekisteröintinsä noin 250 paikkeille. Aktiivisimpia corgi-harrastajat ovat näyttelykäynneissä, mutta myös tottelevaisuuskokeet ja agilitykilpailut kasvattavat suosiotaan. Welsh corgit tunnetaan pitkäikäisenä rotuna vailla yleistyneitä, vakavia, helposti kuolemaan johtavia sairauksia. Silmäsairauslöydökset ovat lähinnä olleet perinnöllinen harmaakaihi (HC), verkkokalvon vajaakehitys (RD), iiriksen l. värikalvon kehityshäiriö (PPM). Muita raportoituja terveysongelmia ovat olleet lähinnä selkäongelmat, nivelvaivat ja virtsakivet. Kivesviat tuntuvat olevan rodussa melko yleisiä. Myös synnytysvaikeuksia (polttoheikkous, keisarinleikkaukset) on raportoitu. Luonteiltaan suomalaiset pembroket ovat pääosin hyviä. Jotta ne olisivat sitä tulevaisuudessakin, tulee kasvattajien olla hyvin kriittisiä jalostuskoiriensa luonteiden suhteen. Mahdollinen arkuus, hermostuneisuus tai jopa aggressiivisuus tulee ottaa vakavasti. Ihanteellisimmillaan welsh corgit ovat ystävällisiä, älykkäitä ja pelottomia. Rakenteeltaan welsh corgit ovat korkeuttaan pidempiä, vankkoja ja matalaraajaisia. Mataluus ei tarkoita jalattomuutta, eikä vankkuus kömpelyyttä, vaan koko koiran tulee olla ketterä ja voimakas koira matalammassa paketissa. Corgin rodunomaisen pituuden tulee tulla pitkästä rintakehästä ja vahvasta lanneosasta. Suomalaiset welsh corgit ovat ulkomuodollisesti laadukkaita ja kestävät vertailun kansainvälisestikin. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, luonnontöpöhäntäisyyden jalostamisesta ei ole noussut pembrokekasvattajien keskuudessa yhtä ja ainoaa ykkösasiaa, vaan kasvattajat ovat kasvattaneet koiria häntien sijasta. Muotiurosten liiallinen käyttö on ajoittain vaarantanut rodun geneettistä monipuolisuurra. Tämä ei kuitenkaan ole vielä näkynyt syntyneiden pentueiden sukusiitosasteen radikaalina nousuna, sillä muodissa olleet urokset ovat pääosin olleet aina uusia tuontikoiria. On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa keskimääräisen sukusiitosasteen mahdollista nousua tulee tarkoin seurata ja kannustaa kasvattajia tekemään ehkä valtavirrastakin poikkeavia jalostusvalintoja. Welsh corgit eivät kuulu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), joten tietyt terveystutkimustulokset eivät ole pentueen rekisteröinnin ehtona. Jalostukseen käytettäviltä koirilta Suomen Welsh Corgi Seura ry edellyttää astutushetkellä voimassa olevaa silmätarkastusta (24 kk), riittävää näyttelytulosta (vähintään JUN H), nartuilla iän oltava vähintään 18 kk, uroksilla 9 kk. Suositellaan myös, että toinen vanhemmista olisi astutushetkellä kuvattu lonkkien ja kyynärpäiden osalta. Lisäksi kasvattajilta edellytetään pentueseurantalomakkeen palauttamista jalostustoimikunnalle. Kaikki SWCS:n jäsenten kasvattamat pentueet hyväksytään pentulistalle, mutta mikäli jalostussuositus ei kaikilta osin täyty, tästä mainitaan kyseisen pentueen kohdalla. 4

5 Rodun tulevaisuus näyttää hyvältä. Kansainvälisen yhteistyön helpottuminen ja uusi innokas harrastajasukupolvi turvaavat sen, että welsh corgeilla tulee jatkossakin olemaan vankka jalansija suomalaisessa koiramaailmassa. 2. Rodun tausta 2.1 Historia Welsh corgi pembroken taustaa on pohdittu paljon. Todenmukaisin teoria lienee se, että ruotsalaiset viikingit veivät mukanaan länsigöötanmaanpystykorvien esi-isiä Walesiin tai se, että he toivat corgin esi-isiä takaisin Ruotsiin sotasaaliina ja näin pohjustivat länsigöötanmaanpystykorvien syntyä. Sukulaisuus näiden kahden rodun, samoin kuin niiden työtapojen välillä on huomattava. Nämä pembroken alkukoirat sitten oletettavasti sekoittuivat corgi-roduista vanhempana pidettyihin cardiganeihin ja rotujen historiat yhtyivät. Alkuaikoina on tapahtunut risteytyksiä molempien muunnosten kesken ja vanhoista pmbrokeiden sukutauluista voi löytää cardiganeja ja vastaavasti cardiganeilta myöhemmin pembrokeiksi tunnustettuja yksilöitä. Molemmilla corgiroduilla lienee ollut yhteistäkin historiallista taustaa. Corgeja oli Walesissa talonpojilla ja ne auttoivat tilan vartioinnissa ja karjan paimennuksessa. Lyhyet jalat saivat sen paimentamaan keskinkertaisella tempolla ja lehmien ja hevosten potkut menivät yleensä matalan koiran yli. Corgi oli korvaamattomaksi avuksi, kun karja piti ajaa markkinoille, joskus jopa Lontooseen saakka. Se paimensi päivät ja vartioi yöt. Tämä rankka elämä vaati sisukkuutta, notkeutta ja tarkkaavaisuutta. Nämä ovatkin corgin leimaa antavia ominaisuuksia tänäkin päivänä. Vasta vuonna 1925 Englannin Kennelklubi tunnusti welsh corgin. Vuonna 1934 cardigan ja pembroke erotettiin omiksi roduikseen niin jalostus- kuin näyttelytarkoituksessakin. Suomeen tulivat ensimmäiset pembroket 1960-luvulla. Pembrokeja rekisteröidään nykyisin vuosittain n. 250 yksilöä. 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus Welsh corgien nykyinen käyttötarkoitus on pääasiassa perhe- ja seurakoira, mutta sen monipuoliset harrastusominaisuudet ovat alkaneet kiinnostaa enenevässä määrin myös esimerkiksi toko- ja agilityharrastajia. 2.3 Kanta muissa maissa Welsh corgi pembroket ovat levinneet maailmanlaajuisesti, mutta varsinaisiksi aktiivialueiksi rodun kotimaan, Iso-Britannian, lisäksi voidaan lukea Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Euroopan maat. Taulukko1: Esimerkkejä vuoden 207 rekisteröintimääristä eri maissa Suomi Norja Ruotsi Tanska Iso-Britannia Pembroke

6 2.4 Suomen kanta Welsh corgi pembroken suosio alkoi jo 60-luvulla ja ensimmäinen pentue rekisteröitiin Suomessa Useita koiria tuotiin sekä Ruotsista että Iso-Britanniasta. Ne olivat sen aikaista hyvää tasoa ja useimmat korkeasti palkituista vanhemmista. Rodun uranuurtajana voidaan pitää Eeva-Maija Lautiaista (kennel Nurkkaniemen), jonka lukuisat tuonnit loivat vankkaa pohjaa suomalaiselle corgikasvatukselle ja rodun tunnettavuudelle. 70-luvulla rekisteröintimäärät lähtivät tasaiseen kasvuun. Uusia linjoja koirakantaamme tuli Australiasta ja Norjasta. Rotu sai osakseen runsaasti ihailua ja uusia kasvattajia. 80-lukua voidaan kiistatta kutsua tuontikoirien vuosikymmeneksi. Yli 60 tuontia saapui Iso- Britanniasta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tuonneista suurinta osaa käytettiin jalostukseen. Rekisteröintimäärät olivat edelleen vuosi vuodelta tasaisessa kasvussa ja vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa vuosittain rekisteröitiin vajaa 300 pembrokea. Rekisteröintimäärien kasvu huipentui 90-luvulla ja korkeimmillaan se oli 1993, jolloin rekisteröintejä oli 438. Tämän jälkeen tilanne alkoi hiljalleen tasaantua. Uusia tuontimaita olivat Viro, Puola, Sveitsi ja Yhdysvallat. Rodun pariin tuli uusia kasvattajia ja rotua tehtiin erityisesti tunnetuksi muun muassa tottelevaisuuskokeissa voimaan astunut häntien typistyskielto ei vaikuttanut mainittavasti rodun suosioon ja kasvattajien aktiivisuuteen luvulle saavuttaessa pembrokeiden vuosirekisteröinnit ovat asettuneet reilun 200 yksilön tuntumaan. Tuontikoiria saapui tuttujen maiden lisäksi Venäjältä, Tsekeistä, Uudesta-Seelannista, Kanadasta ja Alankomaista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnostus suomalaisia pembrokeita kohtaan on herännyt myös muualla maailmassa. Suomalaissyntyisiä koiria on viety eri puolille maailmaa. Taulukko2. Welsh Corgi Pembroken rekisteröinnit vuosina Kuva1. Welsh Corgi Pembrokeiden rekisteröinnit Suomessa vuosina

7 Suomen Welsh Corgi Seura jalostuksen tavoiteohjelma 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia 3.1 Rotuyhdistys Helmikuun 10. päivä 1971 lausuttiin Suomen Welsh Corgi Seura ry Finska Welsh Corgi Sällskapet rf:n perustamissanat Suomen Kennelliiton tiloissa Bulevardilla, Helsingissä. Yhdistys oli aluksi Suomen Seurakoiraliiton alainen rotua harrastava yhdistys, mutta toukokuun 6. päivänä 1978 Kennelliiton valtuusto hyväksyi Suomen Welsh Corgi Seuran SKL:n rotujärjestöksi. Suomen Welsh Corgi Seuran tehtävä maassamme on herättää harrastusta welsh corgeihin, edistää rotujen jalostusta ja oikeata kasvatusta sekä toimia näiden rotujen yhdyssiteenä. Päämääräänsä yhdistys pyrkii erilaisen valistustyön avulla, sekä osallistumalla näyttelyihin, kursseihin ja kokeisiin tai itse niitä järjestämällä. Jäsenmäärä vuoden 2008 lopussa oli 785. Corgiseuran toiminta-alueena on koko Suomi. Jotta yhdistyksen toiminta tavoittaisi jäsenistöä paremmin, on perustettu neljä paikallista alaosastoa, jotka tahoillaan järjestävät erilaisia tapahtumia. Yhdistyksen jäsenlehti Corgiset on ilmestynyt vuodesta 1976 ja ilmestyy nykyisin neljä kertaa vuodessa. Jäsenlehden lisäksi on jo vuodesta 1974 saakka ilmestynyt vuosittain tilastonumero, joka nykyisin tunnetaan nimellä Corgiset-Extra Kuva2. Suomen Welsh Corgi Seura ry:n jäsenmäärän ja sen edustamien rotujen, Welsh corgi cardigan ja welsh corgi pembroke, rekisteröintien kehitys vuosina Rekisteröintimäärissä on laskettu yhteen molempien rotujen rekisteröinnit. 7

8 8

9 3.2 Jalostustoimikunta Jalostusneuvontatyön on perustuttava rotumääritelmään ja siinä rodun kehittämisestä ilmaistuun henkeen. Toteutuksessa on otettava huomioon sekä Suomessa että rodun kotimaassa vallitseva tilanne ja odotettavissa oleva kehitys. Suomen Welsh Corgi Seuralla on jalostustoimikunta, jonka toimintapiirissä ovat sekä pembroket että cardiganit. Jalostustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa. Jalostustoimikunnan valinta tapahtuu yhdistyksen hallituksen toimesta kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan ja työskentely tapahtuu hallituksen valvonnan alaisena. Jalostustoimikunnan keskeisimpiä tehtäviä ovat tiedon kerääminen, jakaminen ja tilastointi sekä neuvonta ja ohjaus. Rotujärjestön lehdessä julkaistaan jalostustoimikunnan kirjoittamia artikkeleita sekä terveystutkimustuloksia ja muita listauksia. Lisäksi jalostustoimikunta ylläpitää rotujärjestön internetsivuilla erityistä jalostusosiota sekä listaa uroksista, jotka täyttävät yhdistyksemme asettamat jalostuksen minimikriteerit. Jalostustoimikunta vastaa kirjallisesti jalostustiedusteluihin ja ilmoituksiin. Pentuvälitys on osa jalostustoimikuntaa. Sen tehtävänä on antaa tietoa roduista, saatavilla olevista pennuista, tulevista pentueista ja mahdollisista kotia vaihtavista aikuisista koirista. Pentuvälittäjät vastaavat kyselyihin puhelimitse ja tiedot löytyvät myös yhdistyksen internet-sivuilta ja Corgisetlehdestä. Lisäksi yhteystiedot ovat myös jokaisessa Koiramme-lehdessä rivi-ilmoituksissa. Pentuvälitys on kasvattajille maksutonta palvelua, mutta edellyttää pentueen vanhemmilta SWCS ry:n asettamien minimikriteereiden täyttymistä ja sitä, että kasvattaja vastavuoroisesti antaa jalostustoimikunnalle tietoa pentueestaan täyttämällä pentueseurantalomakkeen. 9

10 4. Nykytilanne Welsh corgi pembroken tämän hetkinen elossa oleva määrä on arviolta 2000 yksilöä. Sivulla 4 on havainnollistettu pembrokien rekisteröintien kehitys vuosien aikana. 4.1 Populaation koko ja rakenne Yleistä Käsitteet populaation koko ja rakenne pitävät sisällään muun muassa suomalaisten welsh corgi pembrokeiden määrän, niiden keskinäiset sukulaisuussuhteet ja erilaisten sukulinjojen olemassaolon. Populaation kokoon eivät vaikuta ainoastaan syntyvien pentueiden määrät, vaan myös niiden vanhempien sukulaisuussuhteet useiden sukupolvien taakse ja se, käytetäänkö jotain tiettyä koiraa tai sukulinjaa keskimääräistä enemmän jalostukseen. Myös tuontikoirat ja niiden jalostuskäytön suosio vaikuttavat populaation rakenteeseen niin hyvässä kuin valitettavasti pahassakin. Monimuotoisuus populaatiorakenteessa on rodulle suuri etu. Jotta populaation koko saataisiin mahdollisimman suureksi Suomen Welsh Corgi Seuran jalostustoimikunta ehdottaa, että yhden uroksen käyttö rajattaisiin 10 %:iin kahtena peräkkäisenä vuotena syntyneistä pennuista ja 5 %:iin yhtä sukupolvea kohden (n. 4 peräkkäistä vuotta). Welsh corgi pembrokeja syntyy vuosittain n. 250, joten yhden uroksen liikakäytöksi lasketaan näin ollen yli 50 jälkeläistä yhden koirasukupolven aikana Tehollinen populaatiokoko Yksi tapa arvioida rodun piirissä esiintyvää jalostuksellista vaihtelua ja jalostuspohjan laajuutta, on laskea tehollista populaatiota. Laskukaava tälle on 4*Nm*Nf / (Nm+Nf). Nm kuvaa siitokseen käytettyjen uroksien ja Nf siitokseen käytettyjen narttujen lukumäärää. Tulee muistaa, että laskelma on kuitenkin vain suuntaa antava ja antaa yleensä paremman kuvan kokonaistilanteesta kuin se itse asiassa onkaan, koska siinä ei huomioida esimerkiksi käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Jotta populaatiossa säilyisi riittävä monimuotoisuus ja geenihävikki pystyttäisiin pidemmällä aikavälillä minimoimaan, tulisi tehollisen populaatiokoon olla yhdessä koirasukupolvessa (noin 4-5 vuotta) vähintään

11 Kuv3. Tehollisen populaatiokoon kehitys Pembrokeilla viisivuotiskausittain vuodina Sukusiitosprosentti Sukusiitoksella tarkoitetaan toisilleen sukua olevien koirien yhdistämistä. Tällä voidaan menettää perinnöllistä vaihtelua ja sen vaarana on haitallisten, resessiivisesti periytyvien geenien yleistyminen. Sukusiitoksen haittoina on raportoitu muun muassa hedelmällisyyden ja vastustuskyvyn heikkenemistä sekä luonneongelmia. Onnistuessaan sukusiitoksella voidaan saada positiivisiakin tuloksia ja vakiinnuttaa esimerkiksi jotain tiettyä ominaisuutta kantaan. Sukusiitosprosentilla tarkoitetaan matemaattista arvoa, jolla kuvataan jalostusyhdistelmästä syntyvän yksilön mahdollisuutta periä esivanhempiensa identtisiä geenejä vanhemmiltaan. Sukusiitosprosentti lasketaan tietyn matemaattisen kaavan mukaisesti, mutta nykyisin on olemassa erinomaisia sukutauluohjelmia, jotka antavat tämän prosentin ilman käyttäjänsä matemaattisia taitoja. Yksittäiselle yhdistelmälle suositus on alle 6,25 % (vähintään 5 sukupolvesta laskettuna), joka vastaa serkusten paritusta. Kuva 4. Welsh corgi pembroken sukusiitosprosentit ja niiden kehitys vuosina Pembrokeilla sukusiitosaste on laskussa. Vuosien kymmenen eniten käytetyimmän uroksen listalta löytyy vain yksi suomalaissyntyinen uros, jonka isä löytyy myös samaiselta listalta. Prosentuaalisesti tuona ajanjaksona syntyneistä pennuista 38% ovat näiden kymmenen suosituimman uroksen jälkeläisiä. Periodilla tilanne 10 kärjen osalta oli n. 37%, mutta Suomessa syntyneitä oli 6. Näistä ainoastaan kahdella oli Suomessa syntynyt isä. Kasvattajat helposti sortuvat käyttämään kulloinkin eniten muodissa olevaa tuontiurosta ja luonnollisesti tällöin sukusiitosprosentit pysyvät alhaisina. Pelkästään hyvä asia se ei ole, sillä kotimaisissa pentueissa syntyvien uroksien jalostuskäyttö on vähäistä, vaikka niiden lähisuvun tutkimus- ja tulostiedot olisivat luotettavasti tiedossa. 11

12 4.1.4 Tilastotietoa Suomesta Taulukko 3. Jalostustilastoa welsh corgi pembroke

13 Taulukko 4. Kaikki Welsh Corgi Pembroke urokset, joilla on yli 50 jälkeläistä syntyneeseen pentueeseen saakka) BELROYD NUT PECKER HILDENMANOR ANNLINE COPY NATURAL PARTISAN FIORD'S JUBILEE ADONICUS RIVONA SUCH SELECTION OF CINONNIE KHARTOUM HALEYS COMET ANNLINE'S WELL DONE TUULANTEI TOIVO BRIARDALE ECLIPSE OF KILVEWOOD SHESTEPH GAYLORD OF PINEWALK CRAIGYCOR RUM PUNCH FOXLLYN AUTUMN THOUGHTS ANNL WENNAM PRINCE REGENT MANDASTAMM PAYMAKER RIVONA TRI STAR NURKKANIEMEN AMOS KILVEWOOD OCTOBER MIST IMAGO'S OPUS ONE NATURAL MONEY MAKER ANNLINE S GREAT CHANCE NATURAL PIONEER FANARA FLASHMAN DYGAE WILD NIGHT MAPLECREEK MONTGOMERY KATHLA S DUSKY PERNOD FINNHEELER FIDELIO STORMERBANKS VIEWMASTER SHALLIANNE ANTICIPATION WENNAM GOLDEN SUNRISE BELROYD PETREL Synt. 13

14 TARUJEN ALFONZO VANRELL DUSKY BONILAD OF ANDERSLEY QUEDAS WARRINOR DYGAE VELVET GLOVE DYGAE TRAVELLERS TALE Taulukko 5. Welsh corgi pembroke urokset, joilla on yli 20 jälkeläistä aikavälillä *Tilastointiaikana* Yhteensä %- # Uros Pentueita Pentuja kumulat.% Pentueita Pentuja osuus 1 KHARTOUM HALEYS COMET ,65% 5% CRAIGYCOR RUM PUNCH ,67% 8% FOXLLYN AUTUMN THOUGHTS ANNL ,53% 12% ANNLINE'S GREAT CHANCE ,91% 15% DYGAE WILD NIGHT ,68% 17% MAPLECREEK MONTGOMERY ,64% 20% DYGAE VELVET GLOVE ,28% 22% DYGAE TRAVELLERS TALE ,28% 25% PUKSIPUUN BOBBYS BOOGIE ,19% 27% JIMANIE BERYLLOS STORMY DAY ,97% 29% ANWYL WINDS O CHANGE ,83% 31% 9 43 ELFWISH LEPRECHAUN AT 12 CRAIGYCOR ,79% 32% SUUKKOSUUN ROSS ,61% 34% ANNLINE'S QUALITY'N STYLE ,57% 36% CASTELL EVIL INTENTIONS ,52% 37% SACARON QUICKSILVER ,43% 39% REGION'S HAPPY O'BOGEY ,43% 40% 5 32 MAPLECREEK BERYLLOS TIME TO 18 FLY ,43% 41% ANNLINE'S YOU MAKE MY DAY ,34% 43% FRENDLAIN'S LORDI ROBERT ,25% 44% REGION'S QUINTUS ,21% 45% ANNLINE'S WISHING WELL ,21% 46% FOXLLYN DONE FOR ANNLINE ,16% 48% ANNLINE'S WELL DONE ,12% 49% DREAMBOAT'S FULL MOON ,12% 50% HAYWIRE'S WINDS OF CHANGE ,03% 51% CINONNIE STRIKE THE GOLD ,98% 52% CARALON'S CASPER AT GAYLORD ,94% 53% CUUCHIN ASPENGLOW ,89% 54% DYGAE WILD CARD ,89% 55%

15 Suomen Welsh Corgi Seura jalostuksen tavoiteohjelma Taulukko 6. Eniten toisessa sukupolvessa jälkeläisiä omaavaa welsh corgi pembroke narttua Narttu Synt. vuosi NATURAL MADAM BUTTERFLY FIORD'S FAITHFUL QUEEN ULTIMA THULEN AUSPICES ANGEL FINNHEELER FIREWORKS ANNLINE'S QUEEN OF WISHES DASTON BAMBOO ANNLINE'S GOLDEN DESIGN DWYNELLA KIWI CHANCE FOR ANNLINE NATURAL OCTOPUSSY ANNLINE'S NICE AND WISH FINNHEELER FREE FROM FRAUD NATURAL MEDALJONG LEMAR GEMINI FINNHEELER GEISHA WELCOP S VALENTINE JESSIE BENITA ANNLINE'S GOLDEN WISH FINNHEELER F'ATRACTIVE PUKSIPUUN POLAR BEAUTY FRENDLAIN S HOTTENTOTTI ANNLINE S NEW MOON DESIGN IMAGO'S LAMBADA ALLIMAC'S VALE OF LOVE SVARZEKOKS BE YOUR LUCKY DREAMBOAT S BRASSY GIRL 15 Omat pentueet Omia pentuja 2. polvessa

16 4.1.5 Maailmanlaajuinen populaatio Iso-Britanniasta on viety koiria ympäri maailmaa, mutta liikenne on ollut yksisuuntaista. Lähes kaikkialla maailmassa suosituimmat jalostuskoirat ovat englannintuonteja tai niiden jälkeläisiä. Koirista erityisesti Belroyd Nut Cracker löytyy sukutauluista kaikkialla maailmassa. Kyseisen koiran täysveli on Suomessa kaikkien aikojen käytetyin jalostusuros 259 jälkeläisellään. Pohjoismaissa ei ole ollut paljoakaan kasvattajien välistä yhteistyötä. Jo ennen rajojen sulkeutumista kasvattajat kokivat olevansa omavaraisia tuontikoirien suhteen, joten ei ollut juurikaan tarvetta hakea jalostusmateriaalia muista Pohjoismaista. Naapurimaissa voimaantullut häntien typistämiskielto sai aikaan ilmiön, että jalostustyössä keskityttiin siellä ensisijaisesti luonnontöpöhäntien kasvattamiseen kokonaisuuden kustannuksella. Suomalaisille hännällinen pembroke ei ollut ongelma vaan kasvatustyö jatkui ja jatkuu edelleen kokonaisvaltaisena. Tämän johdosta Pohjoismailla olisi sukutaulullisesti annettavaa toisilleen. Suomalaisten yhteistyö keskieurooppalaisten kasvattajien kanssa on vilkastumassa. Tiedetään, että siellä on runsaasti jalostusmateriaalia hyödynnettäväksi. Venäläiset ovat panostaneet voimakkaasti jalostuskoirien hankintaan. Koiria on tuotettu eri puolilta maailmaa ja voidaan olettaa, että tulevaisuudessa venäläisten panos corgi-kasvatuksessa tulee olemaan maailmanlaajuisesti merkittävä. Yhdysvalloissa on lukumäärällisesti eniten rodun edustajia. Suuresta ja vanhasta populaatiosta johtuen Yhdysvalloissa on koirakanta, josta löytyy eniten sukutaulullisia variaatioita. Tällä hetkellä muodissa olevat jalostusurokset pohjautuvat pääosin australialaisiin ja uusiseelantilaisiin koiriin, joiden sukutaulut taaspohjautuvat hyvin voimakkaasti Iso-Britannian johtaviin linjoihin. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Luonneominaisuudet Luonnetestit Rotumääritelmän mukaan Welsh corgi pembroken tulee olla avoin ja ystävällinen. Se ei koskaan saa olla hermostunut eikä aggressiivinen. Tarkkaavaisuus ja tarmokkuus ovat sille tunnusomaisia luonteenpiirteitä. Welsh corgi pembroken tulee olla rohkea, oppivainen ja työskentelyyn soveltuva. Pembrokea on corgiroduista avoimempi. Se on tyypillisimmillään nopeasti syttyvä ja vilkas. Koska näyttelyt ovat rodunharrastajien keskuudessa yleisin harrastusmuoto, eivät rotumääritelmän mukaiset luonneominaisuudet tule esille kattavasti. Alkuperäinen käyttötarkoitus karjaa kuljettavana koirana on vaatinut itsevarmuutta ja jopa röyhkeyttä. Nykyään pembroket ovat seurakoiramaistumassa ja rodunomaiset työkoirapiirteet jäävät jalostusvalinnoissa taka-alalle. Suuntaus ei välttämättä ole huono asia, sillä 1970-luvulla corgit tunnettiin esimerkiksi eläinlääkäreiden keskuudessa häijyinä ja äreinä asiakkaina. Vaarana on kuitenkin se, että corgin olemuksesta menetetään se erityinen kipinä, joka erottaa sen muista seurakoiraroduista. Vaikkakin luonnetesti sopii Welsh corgi pembrokelle samalla tavalla kuin muille roduille, se ei anna täysin luotettavaa kuvaa nyky-pembroken luonteesta, koska luonnetestattuja pembrokeja on suhteellisen vähän Koska luonnetesti on suunniteltu perinteisiä palveluskoirarotuja ajatellen, ei se sellaisenaan ole paras mahdollinen tapa toteuttaa welsh corgin luonnekuvausta, mutta antaa toki suuntaviivoja ja niihin osallistuminen on suositeltavaa. Vuoden 2007 loppuun mennessä oli luonnetestitietokannan mukaan testattu 79 welsh corgi pembrokea. Testitulosten perusteella muodostettiin nk. luonneprofiili, joka tuo esille rotujen pieniä luonnevivahdeeroja. Cardiganin luonneprofiili löytyy rodun omasta JTO:sta. 16

17 Kuva 5. Luonnetestituloksien perusteella tehty luonneprofiili welsh corgi pembrokesta. Ulkoreuna kuvaa kunkin ominaisuuden suurinta määrää. Mitä sisemmäs kaaviota ominaisuus asettuu, sen vähemmän tätä rodulla on. 17

18 4.2.3 Harrastusmahdollisuudet Järjestäytyneessä kenneltoiminnassa corginomistajien suosiossa ovat ennen kaikkea agilitykilpailut ja tottelevaisuuskokeet. Myös palveluskoirien käyttäytymiskokeet ovat jonkin verran harrastajien kiinnostuksen kohteena. 4.3 Terveys Kokeisiin osallistuneet Pembroket Agility Toko Taulukko7. Koetoimintaan osallistuneiden Pembrokien määrät vuosina Kukin koira on laskettu kuhunkin lajiin vain yhden kerran / vuosi PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Welsh corgit eivät kuulu PEVISA-ohjelman piiriin Rodun yleinen terveydentila Welsh corgi pembroke on Suomen Welsh Corgi Seura ry:n jalostustoimikunnan teettämien terveyskyselyiden perusteella luokiteltava roduksi vailla yleistyneitä, vakavia, herkästi kuolemaan johtavia sairauksia. Corgit tunnetaan pitkäikäisenä rotuna. Ikäkyselyiden perusteella keski-ikä näyttää olevan korkeampi kuin kymmenen vuotta. Suomalaisten welsh corgien terveydentilan vertaaminen esimerkiksi rodun kotimaan Iso-Britannian koiriin on hankalaa, sillä ko. maassa ei terveystutkimustuloksia julkaista. Internetin aikakautena on kuitenkin löydettävissä erilaisia eläinlääketieteen tietokantoja, joissa roduille tyypillisiä sairauksia on listattu. Osaa näistä sairauksista on esiintynyt suomalaisillakin corgeilla ja muiden osalta rotujärjestön jalostustoimikunta seuraa tilannetta Welsh corgi pembrokella esiintyviä sairauksia Kyynärluiden kasvuhäiriöt Selkäsairaudet Corgeille ominainen kondrodystrofisuus (kääpiökasvuisuus) aiheutuu synnynnäisestä ruston kasvuhäiriöstä. Tämä on roduille ihan normaalia ja aiheuttaa sen, että corgit ovat nimenomaan matalaraajaisia ja eturaajat ovat hivenen taipuneita. Corgin luusto kehittyy hitaasti ja kasvuvaiheessa nivelrustot ovat hyvin herkkiä vaurioitumaan. Joskus raajojen kasvu häiriintyy niin, että kyynärluut (radius ja ulna) alkavat kasvamaan hyvin voimakkaasti eri tahtia. Häiriö voi saada alkunsa paitsi geneettisistä syistä, myös onnettomuuden (voimakas tärähdys), liiallisen rasituksen tai ruokintavirheen (ylipaino, liian nopea kasvu) seurauksena. Koiralla on kipuja ja se ontuu. Raaja voi kääntyä liioitellusti. Kyynärluun kasvurusto sulkeutuu ennenaikaisesti ja röntgenkuvassa voidaan havaita epänormaaleja luutumismuutoksia myös nivelissä. Lievimmissä tapauksissa selvitään levolla ja kipulääkkeillä. Pahimmissa tapauksissa on turvauduttava leikkaushoitoon tilanteen korjaamiseksi. Jalostustoimikunnalla ei ole tarkkaa tietoa tämän ongelman yleisyydestä, mutta terveyskyselyvastauksien perusteella varsin monella corgilla on ontumiskausia noin 6-12 kuukauden iässä. Lopulliset diagnoosit jäävät usein puuttumaan, koska tilanne korjautuu ilman leikkaushoitoa. 18

19 Korkeuttaan pidempänä rotuna corgi on altis erilaisille selkävaurioille. Jalostustoimikunnan teettämät terveyskyselyt eivät kuitenkaan puolla tätä näkemystä, mutta totuuden tiedetään olevan vähemmän ruusuinen. Vain osa selkäongelmaisista koirista tulee jalostustoimikunnan tietoon, koska asiasta harvemmin tiedotetaan jalostustoimikunnalle. Degeneratiivinen myelopatia Tämän etenevän selkäytimen rappeutuman aiheuttaja on tuntematon. Oireet alkavat yleensä takaraajojen etenevinä liikehäiriöinä viidennen ikävuoden jälkeen. Taudin edetessä oireet siirtyvät myös eturaajoihin ja se johtaa lopulta pahenevaan halvaantumiseen. Parannuskeinoa ei ole, mutta oireita voidaan lievittää taudin alkuvaiheessa. Degeneratiiviseen myelopatiaan ei liity kipuoireita. USA:ssa degeneratiiviselle myelopatialle on DNA-testi. Välilevyrappeuma ja välilevytyrä Ns. kondrodystrofisilla (lyhytraajaisilla) roduille, mihin corgitkin kuuluvat, selkänikamien välilevyjen varhainen rappeutuminen on tyypillistä. Vähitellen välilevy menettää joustavuuttaan, sen ravinnonsaanti vaikeutuu ja välilevy alkaa kalkkeutua. Tällainen välilevy on normaalia alttiimpi tyrälle. Kansanomaisesti tästä välilevytyrästä käytetään nimitystä mäyräkoirahalvaus. Se on kondrodystrofisilla roduilla yleinen halvausoireiden aiheuttaja. Diagnoosin tekeminen on yleensä helppoa. Oireina ovat kivut, motoriset häiriöt, raajojen heikkoudet tai jopa äkillinen halvaantuminen. Hoitomuoto valitaan oireiden mukaan. Mikäli tilaan ei liity halvausoireita, selvitään yleensä konservatiivisella hoidolla. Kansantajuisesti tämä tarkoittaa täydellistä lepoa. Kirurgista hoitoa suositellaan halvaustilanteissa tai jos oireet ovat toistuvia ja niihin ei saada levolla helpotusta. Leikkaushoidon etuina ovat tyrän uusiutumisriskin pieneneminen ja lyhyempi toipumisaika niissä tapauksissa, joihin liittyi neurologisia oireita. Spina bifida Ydinkanavan epätäydellinen sulkeutuminen, spina bifida, liittyy töpöhäntämutaatioon ja sitä tavataan tavallisesti selkärangan takaosassa. Suomen Welsh Corgi Seuralle on raportoitu 90-luvulla muutama spina bifida tapaus. Lonkkanivelen kasvuhäiriö, HD Lonkkanivelen kasvuhäiriöllä tarkoitetaan lonkkamaljan ja reisiluun pään yhteensopimattomuutta, joka johtaa nivelrikkoon. Sitä voi esiintyä koiralla tois- tai molemmin puoleisena. Yhteensopimattomuuden asteet vaihtelevat lievästä vaikea-asteiseen. Lonkkanivelen dysplasia periytyy polygeenisesti, eli siihen vaikuttavat useammat geenit ja ympäristötekijöilläkin on suuri merkitys. Welsh corgit eivät kuulu PEVISA:n piiriin, joten lonkkien kuvaaminen on täysin vapaaehtoista. Vuosina syntyneistä on kuvattu 206 Welsh Corgi pembrokea seuraavin tuloksin: 19

20 Silmäsairaudet Kuvat 6 ja 7. Welsh corgi pembrokeiden lonkkakuvaustuloksia vuosina syntyneistä koirista. Kokonaisrekisteröintimäärä ajanjaksona 2699 koiraa. Kuvausmäärä on ko. aikavälin rekisteröinteihin nähden kovin pieni (9%) ja tulosten perusteella dysplaattisia on enemmistö, tosin E-lonkkaiset ovat kuvatuista vähemmistönä. Corgiseuran jalostustoimikunta teetti vuonna 1998 kyselyn C, D tai E-lonkkaisiksi kuvattujen corgien (cardigan & pembroke) omistajille. Vastausprosentiksi tuli 76,25 ja vastauksia saatiin 61 koirasta. Näistä neljällä (6,55%) nimenomaan lonkat oireilivat ja kaksi näistä lonkkiaan oireilleista poti myös muita luustovaivoja. Welsh corgeja on silmätarkastettu aktiivisesti varsinkin 90-luvun alusta lähtien, jolloin Suomen Welsh Corgi Seura ry asetti pentulistalle pääsyn ehdoksi vanhempien silmätarkastuksen, joka ei saa olla 24 kk vanhempi astutushetkellä. Tutkimusmäärään nähden löydöksiä (HC, RD, PPM, PHTVL/PHPV) on ollut harvakseltaan, mutta silmäsairauksien olemassaoloa ei kuitenkaan voi kieltää. Vuosina syntyneitä Welsh Corgi Pembrokeja (yht. 2699) on vuoden 2008 loppuun mennessä tarkastettu 656 kertaa. Löydökset: 28 kpl HC, 30 kpl MRD, 6 kpl GRD, 4 kpl PHTVL/PHPV, 56 kpl PPM. Lisäksi on ollut 2 Distichiasis-löydöstä, 1 Trichiasis-löydös, ja 1 kpl, jolla määrittelemättömiä ripsikarvoja silmässä. Perinnöllinen harmaakaihi, HC Perinnöllinen harmaakaihi (heriditary cataract, HC) on silmäsairaus, jossa silmän läpinäkyvän linssin valkuaisaineet alkavat saostua ja linssi menettää kirkkautensa. Welsh corgeilla tavattava kaihi on yleensä linssin takapinnan keskellä oleva kolmiomainen samentuma ja se ilmenee molemmissa silmissä. HC ei ole koiralle kivulias, eikä Corgiseuran jalostustoimikunnalle ole raportoitu nopeasti sokeutuneista corgeista. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaihi on rodussamme löytynyt jo ensimmäisellä silmätarkastuskerralla ja näin ollen sairaat koirat ovat yleensä jääneet jalostuskäytön ulkopuolelle jo aikaisessa vaiheessa. 20

21 Verkkokalvon kasvuhäiriö, RD Verkkokalvon kasvuhäiriö (retinaalinen dysplasia, RD) on synnynnäinen, molemmissa silmissä oleva muutos lievistä ja vaarattomista verkkokalvon poimuista aina sokeutta aiheuttaviin kehityshäiriöihin asti. RD luokitellaan kolmeen eri asteeseen: multifokaalinen RD (MRD, aste 1), geograafinen RD (GRD, aste 2) ja totaali RD (TRD, aste 3). Welsh corgi pembrokeilla esiintyneistä RD-löydöksistä 10- vuotiskautena on ollut 6 GRD-löydöstä, muut ovat olleet MRD. Tilastollisesti MRD-löydökset ovat lisääntyneet rodussamme, sillä aikaisempi silmätarkastuseläinlääkäreiden ja Kennelliiton kirjaamiskäytäntö jätti muutamat yksittäiset poimut RDlausunnon ulkopuolelle. Nykyisessä kirjaamiskäytännössä jo yksikin poimu verkkokalvolla johtaa lausuntoon MRD. Lievimmän RD-asteen (MRD) omaavia koiria ei ole suljettu pois jalostuksesta, vaan niitä on käytetty harkiten tutkittujen ja oireettomiksi todettujen yksilöiden kanssa. Värikalvon kehityshäiriö (PPM) Iiriksen eli värikalvon kehityshäiriössä (persistoivat pupillamembraanit, PPM) pupilliaukon avautuminen ei ole ollut täydellistä. Värikalvolta lähtee rihmoja joko linssiin, sarveiskalvoon tai toiseen kohtaan värikalvoa. Muutokset ovat yleensä lieviä, eivätkä vaikuta näkökykyyn. Suomessa ei ole todettu vakavia PPM-muutoksia ja PPM-diagnoosin saaneita koiria on käytetty harkitusti jalostukseen tutkittujen ja oireettomiksi todettujen yksilöiden kanssa. Muut silmätarkastuslöydökset Yksittäisinä tapauksina on löytynyt muutama eriasteinen PHTVL/PHPV. Se tarkoittaa sairautta, jossa linssin ja silmänpohjan välinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Silmätarkastuksissa on havaittu myös muutamia cilia aberranta-löydöksiä. Koirilla on tällöin ylimääräisiä luomikarvoja (distikiasis). Ylimääräiset luomikarvat voivat hangata silmän pintaa ja aiheuttaa haavaumia. Virtsakivet Virtsakiviä muodostuu munuaisissa ja virtsateissä esiintyvän saostuman, kidesakan, aiheuttamana. Myös virtsateiden tulehdukset ja rakenteelliset poikkeavuudet voivat edistää virtsateiden kivien syntyä. Oireina ovat erilaiset virtsaamishäiriöt, pidätyskyvyttömyys, verivirtsaisuus ja kivut. Suoritettujen terveyskyselyiden perusteella Welsh Corgeilla yleisin kivityyppi on struviittikivi (ammoniummagnesiumfosfaatti), joita kutsutaan myös tulehduskiviksi. Ne ovat usein seurausta virtsateiden bakteeritulehduksien tuottamasta ureaasi-entsyymistä, joka nostaa virtsan ph:ta ja helpottaa kiteytymistä. Lievissä tapauksissa virtsakiviä hoidetaan ruokavaliolla ja mikäli tämä ei riitä, kivet voidaan poistaa kirurgisesti. Piilokiveksisyys Kivesvikaisella uroksella toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin. Vikaa esiintyy Welsh corgi pembrokeilla melko paljon niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, joten sen välttäminen on miltei mahdotonta. Kivesten tulee myös olla yhtä suuret. Mikäli näin ei ole, niin koira luokitellaan kivesvikaiseksi. 21

22 Synnytysvaikeudet Keisarinleikkausprosentti on welsh corgeilla pembrokeilla melko korkea. Noin kolmasosa raportoiduista synnytyksistä on keisarinleikkauksia. Syitä leikkauksille ovat pentueseurantalomakkeiden mukaan enimmäkseen erilaiset polttoheikkoudet tai pentujen virheasennot. Myös normaalisynnytyksissä tarvitaan usein eläinlääkärin apua. Jalostustoimikunta on pohtinut näitä synnytysvaikauksia, koska esim luvulla Welsh corgeja pidettiin hyvinä synnyttäjinä. Yksi syy voi olla luonnottaman suuret pennut/suuri pentu. 400 g painava pembroken pentu ei ole tänä päivänä harvinaisuus. Corgissa ei ole muuta liioiteltua kuin pituus, joten synnytysvaikeuksia ei rakenteen puolesta pitäisi olla. Niiden selvittäminen onkin Suomen Welsh Corgi Seuran jalostustoimikunnalle haasteellinen tehtävä. Synnytysvaikeudet johtuvat monesta syystä, joista yksi saattaa olla nartun liikalihavuus ja huono yleiskunta. Jalostustoimikunta jatkaa edellisen jalostustoimikunnan aloittamaa työtä synnytysvaikeuksien ja niiden syiden kartoittamiseksi. Häntämutkat Welsh corgi pembrokella esiintyy satunnaisesti synnynnäisiä nikamamuutoksia hännissä. Tällaisen yksilön käyttöä jalostukseen ei suositella. Kasvattajien tulisi tunnustella pentujen hännät heti syntymän jälkeen ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista pentueseurantalomakkeessa ja rekisteröidä nikamamuutoksiset pennut EJ-rekisteriin. Tosin häntämutka saattaa ilmetä myös myöhemmässä vaiheessa, sillä kyseessä on häntänivelen kasvuhäiriö (tieto saatu ELT Timo Talvio). Häntämutka kuluu myös luonnontöpömutaatioon.. Verenvuototaipumus, von Willebrandtin tauti (vwd) Welsh Corgi Pembrokeilla tavattava tyypin 1 vwd altistaa verenvuodoille, estää veren normaalia hyytymistä ja saattaa aiheuttaa kuolemaan johtavan verenvuodon esimerkiksi leikkauksen tai suuren haavan syntymisen seurauksena. Tauti periytyy resessiivisesti ja sairastuakseen, koira tarvitsee geenin molemmilta vanhemmiltaan. DNA-testin avulla tunnistetaan taudin suhteen perimältään puhtaat, kantajat ja sairaat yksilöt. Kantajienkin käyttö jalostuksessa on mahdollista, sillä parittamalla ne puhtaiden kanssa, saadaan aikaiseksi pentuja, joista ei yksikään sairastu tautiin. Edelläkävijämaa sairauden tutkimisessa on ollut Yhdysvallat ja sen myötävaikutuksella myös Kanadassa on oltu aktiivisia; muualla maailmassa ollaan vasta heräämässä asialle. Yhdysvalloissa tutkituista koirista vwd-vapaita on ollut 57%, kantajia 37% ja sairaita 6%. Dna-testillä ei voida selvittää sairaan koiran sairauden vakavuusastetta. Aktiiviset tutkimukset aloitettiin Suomessa vuonna 2006 ja Suomen Welsh Corgi Seura ry tulee kannustamaan koiran omistajia testauttamaan koiriaan järjestämällä joukkotestaustilaisuuksia eri puolilla Suomea. Muita sairauksia Welsh corgeilla on esiintynyt terveyskyselyiden perusteella yksittäisinä tapauksina myös seuraavia vikoja ja sairauksia: immunologiset sairaudet kasvaimet epilepsia napa- ja muut tyrät kyynärnivelen kasvuhäiriö (ED) polvinivelen sijoiltaanmeno (patella luksaatio) purentaviat 22

23 4.4 Ulkomuoto Ulkoisilta ominaisuuksiltaan suomalaiset Welsh Corgi pembroket ovat vertailukelpoisia maailmanlaajuisestikin. Koiramme ovat rotutyypiltään melko samankaltaisia eikä räikeitä vaihteluja esiinny. Yleisvaikutelmaltaan pembroke on rotumääritelmän mukaan matalaraajainen, voimakas, vankkarakenteinen, valpas ja toimelias. Se antaa vaikutelman voimakkaasta ja kestävästä koirasta pienessä koossa. Sukupuolileiman tulee olla selvä. Pembroke ei saa olla niin lyhyt ja korkea kuin länsigöötanmaanpystykorva tai niin pitkä ja matala kuin basset hound. Se ei saa olla niin matala ja lyhytjalkainen, että se vaikuttaisi kömpelöltä ja sopimattomalta alkuperäiseen karjapaimentehtäväänsä. Se ei myöskään saa olla korkea, hento ja hontelo. Rotumääritelmää ei ole vuosien saatossa juurikaan muuteltu. Ulkonäössä on tapahtunut vuosien varrella myönteistä kehitystä, sillä kuvien perusteella 50-luvun koirien ongelmana ovat olleet hyvin puutteelliset raajojen kulmaukset, takakorkeus ja raajojen virheasennot. Osa koirista on ollut myös kovin korkearaajaisia, mutta jo vanhasta kirjallisuudesta käy ilmi, että ihanne on ollut nyky-pembroken kaltainen Vahvempi ja kehittyneempi ruokinta on myös ollut edesauttamassa voimakkaamman olemuksen kehittymistä ja turkin määrän ja laadun parantumista. Kehitys ei siis yksinomaan ole ollut kielteistä, vaan koirien hyvinvointi on tasapainoisemman rakenteen vuoksi parantunut. Matalaraajaisena rotuna welsh corgi pembroke on kuitenkin hyvin altis erilaisille ylilyönneille mataluuden ja pituuden ihannoinnin suhteen. Hyvin pitkillä koirilla lanneosan pituus on jo terveysriski. Lisäksi näyttävät turkit ja niiden huolellinen valmistelu näyttelytilanteeseen luovat helposti illuusion todellisuutta pidemmästä tai matalammasta koirasta kuin se onkaan. Myös yleinen liikalihavuus hämärtää käsityksiä rakenteellisesta toiminnallisuudesta ja tuo mukanaan erilaisia luustollisia ongelmia. Koiranäyttelytoiminnassa on esiintynyt valitettavaa suuntausta massakkuuden ihannointiin jo hyvin nuorilla koirilla ja usein tämä massa hankitaan nopeasti milläs muulla kuin syöttämällä ja tähän samaan halpaan ulkomuototuomarit myös usein lankeavat. Corgi on nk. pienuudestaan huolimatta vankkaluustoinen rotu, jonka tulisi kehittyä aikuiseksi hitaasti. Pää ja kaula Ryhdikäsasentoinen pää, hyvällä kaulan pituudella, parantaa voimakkaasti koiran vaikutelmaa ja antaa laadukkaan leiman ja käyttökoirille ominaisen valppauden. Kaulan pitää olla voimakas ja kohtalaisesti kaareutunut. Lyhyt ja paksu kaula on usein yhdistyneenä pystyyn lapojen asentoon. Päätä kuvataan rotumääritelmässä kettumaiseksi. Sillä tarkoitetaan pään kolmiomaista muotoa ja jotta vaikutelmasta tulee oikea, tulee tasaisen kallon olla suunnilleen yhtä leveä kuin se on pitkäkin ja kuonoosan olla kapeneva kaikilta suunnilta. Pään yleisilme ei saa olla nallemainen. Profiililtaan kuono ja kallo ovat samansuuntaiset ja niitä erottaa vain kohtuullinen otsapenger. Kirsu on aina musta. Ilme, joka pääasiallisesti johtuu silmistä, on pembrokelle hyvin tunnusmerkillinen piirre. Se kuvastaa ystävällisyyttä ja valppautta. Silmien tulee olla keskikokoiset, pyöreät ja turkin väriin sointuvat tummanruskeat. Hyvin tärkeä osa oikeaa ilmettä on myös mahdollisimman tumma (mielellään musta) silmänympäryspigmentti. Keskikokoisten korvien muoto ja sijainti ovat hyvin tärkeitä kettumaiselle vaikutelmalle. Jos kuvitellaan vedettäväksi viiva kirsun ja hieman kärjistään pyöristyneiden korvankärkien välillä, tulisi sen kulkea silmän keskustan läpi ja muodostaa tasasivuinen kolmio yhdistettäessä viivat korvankärkien välillä. 23

24 Ainoastaan leikkaava purenta on FCI:n rotumääritelmän mukaan sallittua, mutta kansainvälisen yhteistyön seurauksena myös tasapurentojen yleistyminen voi olla mahdollista, sillä se on muun muassa Yhdysvalloissa rotumääritelmän puitteissa hyväksytty ominaisuus. Pienien välihampaiden puutoksia on havaittu, näitä välihammaspuutoksia huolestuttavampaa on se, että myös alaleuan etuhampaiden puutoksia on alkanut esiintyä. Tämä vika on yleensä yhteydessä hyvin heikkoon ja kapeaan alaleukaan. Runko Rungon pituuden pitää tulla rintakehän pituudesta eikä lanneosan pituudesta. Aivan liian pitkä lanneosa on merkki rakenteellisesta heikkoudesta. Rintakehän täytyy antaa tilaa keuhkoille ja sydämelle, mutta tila tulee pikemminkin rintakehän syvyydestä kuin leveydestä, vaikkakin kylkiluiden tulee olla hyvin kaareutuneet. Poikkileikkaukseltaan rintakehä on lähes munanmuotoinen. Eturinnan tulee olla selvästi erottuva. Etuosa Terverakenteisella corgilla täytyy olla hyväasentoiset viistot lavat. Kyynärpäät ovat tiiviisti rungon myötäiset. Eturaajojen tulee olla lyhyet ja vahvat, ei paksut ja kyhmyiset. Vaikka raajat ovat lyhyet, tulee pembrokella kuitenkin olla selvä maavara. Edestäpäin katsottuna kyynärvarsien tulee taipua hieman myötäillen rintakehää, ja välikämmenien pitää olla suorat. Sivusta katsoen välikämmen on vain hiukan taipunut. Sanonta mahdollisimman suorat ei tarkoita terrierimäisen suoria etujalkoja. Ne olisi anatominen heikkous koirassa, jolla on voimakas syvä rintakehä. Oikeassa etuosan rakenteessa koiran käpälät sijoittuvat hieman rintakehän alle ja voivat näin tasapainottaa koiran painon ilman suurta rasitetta niille lihaksille ja jänteille, jotka kiinnittävät rungon ja eturaajojen yläosan. Takaosa Takaosassa on koiran voima ja vahvuus. Takaosan tulee olla tiivis ja hyvin lihaksikas. Reisi on leveä. Kintereet ovat matalat ja pystysuorassa, jotta koira olisi tasapainossa ilman, että polvet kääntyisivät ulospäin. Polvikulmauksen tulee olla selvä, muttei liioiteltu. Raajat Raajaluusto on vankkaa aina käpäliin saakka. Luuston vahvuuden tulisi kuitenkin olla sopusoinnussa koiran kokoon. Se ei saa näyttää kömpelöltä tai hintelältä. Pembroken ovaalinmuotoiset tassut eroavat cardiganin pyöreistä. Se on olennainen ero rotujen välillä. Avoimet tassut haravarpaineen on virhe, kuten myös yleistymässä olevat pyöreät tassut. Liikunta Terveet liikkeet ja kestävyys ovat edellytykset sille, että paimenkoira voi toteuttaa tehtäväänsä. Pembroken liikkeiden pitää olla vapaat, tehokkaat ja niin sulavat, että selkälinja pysyy suorana liikkeessä. Eturaajat ojentuvat pitkälle eteen ilman, että ne nousevat liian korkealle. Tämä edellyttää oikeaa lapojen asentoa, riittävän pitkiä olkavarsia ja oikein asettuneita kyynärpäitä. Edestä katsoen eturaajat eivät ota askelta kohtisuoraan, vaan hieman kohti keskilinjaa, kompensoiden lyhyitä raajoja ja leveää rintaa. Takaraajojen liike on voimakas. Askeleen pitää tulla hyvin rungon alle ja siitä voimakas työntö taakse niin, että kinner ojentuu. Häntä 24

25 Suomalaisesta corgi-kannasta löytyy tällä hetkellä hyvin erilaisia häntiä ja hännänkantoja. On pitkähäntäisiä, typistettyjä ja luonnostaan töpöhäntäisiä, joiden pituudet vaihtelevat lähes olemattomasta melkein täyspitkään. Aikaisemmat rotumääritelmät eivät tunteneet ollenkaan käsitettä pitkästä hännästä, mutta nyt viimein rodun kotimaakin on saatu ottamaan kantaa tähän asiaan. Pienet poikkeamat rotumääritelmän kuvaavasta pitkän hännän ihanteesta eivät ole esteitä jalostuskäytölle, koska samanaikaisesti käytämme jalostukseen typistettyhäntäisiä koiria, joiden hännistä meillä ei ole mitään tietoa. Häntä kertoo paljon myös koiran temperamentista ja itsevarmuudesta. Karvapeite Welsh corgi pembrokelle on tärkeää, että turkki on puolipitkä, säänkestävä, tiivis ja kova. Liian pitkä tai avoin karvapeite likaantuu helposti ja ei siten ole toivottavaa matalaraajaisella työkoiralla. Karvapeitteen tulisi olla suoraa, mutta lievä laineikkuus on sallittua. Karvoitus on kauttaaltaan melko tasaista. Karva kaulan ympärillä muodostaa kauluksen ja reisien takapuolella housut. Toisinaan syntyy rotumääritelmän vastaisen silkkisen ja pitkän karvapeitteen omaavia yksilöitä. Näillä fluffyiksi kutsutuilla koirilla on yleensä pidemmän tai pehmeämmän runkokarvan lisäksi selviä hapsuja muun muassa korvissa, kauluksessa, vatsan alla, eturaajoissa, housuissa ja hännässä. Väritys Pembroken värejä ovat punainen, soopeli, fawn (kellanruskea) tai tricolour. Näistä voimakas syvänpunainen väritys on väistymässä fawnin eri sävyjen tieltä. Vastaavasti uutta tuloaan tekevät merkkiväriset tricolourit, joita rodun harrastajat kutsuvat lappunaamoiksi. Lappunaamaisuus käyttäytyy resessivisesti punapää-tricoloriin nähden. Nyky-pembrokella on aina valkoisia merkkejä. Ne sijaitsevat päässä, rinnassa, kaulassa, raajoissa ja yleensä myös hännänpäässä. Ylivalkoisuus ei ole Suomessa huolestuttavissa määrin lisääntynyt. Kuva 8. Rotumääritelmän mukaisesti värittynyt pembroke (vas) ja maksimirajat pembroken valkoisuudelle (oik) Koko Rotumääritelmä antaa korkeuden suhteen paljon pelivaraa ja kuvaa säkäkorkeudeksi noin 25,4 30,5 cm. Nykypäivänä koirat, jotka korkeutensa puolesta ovat em. mittojen puitteissa alarajan tuntumassa, mielletään aivan liian pieniksi. Tulisi kuitenkin muistaa, että absoluuttista korkeutta tärkeämpää on kuitenkin rakenteellinen tasapaino. Rodunomaisella korkeudella oli alkuperäisessä käyttötarkoituksessa oma merkityksensä. Corgin tapa paimentaa oli näykkäistä eläintä kintereestä ja yrittää selviytyä itse potkun alta ehjin nahoin. Pembroken painoiksi rotumääritelmä ilmoittaa uroksille kg ja nartuille kg, mutta näitä rajoja tuskin missään päin maailmaa noudatetaan. Rotumääritelmän mukaiselle vankkarakenteiselle ja lihaksikkaalle, keskikokoa kookkaammalle koiralle nuo painorajat ovat mahdottomuuksia. 4.5 Luonnontöpöhäntäisyys welsh corgi pembrokella 25

26 Jo welsh corgi pembroken historiassa kerrotaan pienestä töpöhäntäisestä koirasta, jota kasvatettiin maatiloilla Walesissa vuosisatojen ajan. Viime vuosisadan alussa enemmistö Pembrokeista syntyi töpöhäntäisinä. Uskotaan, että yksi syy meidän aikojemme töpölinjen vähyyteen on ajanjakso, jolloin corgirodut rekisteröitiin Englannin Kennel Klubissa yhdeksi roduksi ja tämän takia myös risteytettiin keskenään. Kun rodut erotettiin toisistaan vuonna 1934, pitkähäntägeeni oli jo lisääntynyt pembrokekannassa ja kasvattajat typistivät pitkähäntäiset pennut, jotta ne vastaisivat rotumääritelmän kuvausta lyhyestä töpöhännästä. Vielä nykypäivänäkin rotumääritelmässä kuvataan häntää sanoilla: lyhyt, mieluiten luonnostaan. Suomessa on luonnontöpöhäntäisiä pembrokeita ollut jo 1970-luvulla. Niistä ei pidetty erityistä kirjaa ja hieman pidemmätkin töpöhännät typistettiin. Töpöhäntägeeni kadotettiin osittain, mutta huhut typistyskiellon voimaantulosta saivat muutamat harrastajat vihkiytymään töpölinjojen vaalimiselle. Voimaan astunut typistyskielto ei aikaansaanut samanlaista reaktiota Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, joissa suurin osa kasvattajista keskittyi pelkästään luonnontöpöhännän jalostamiseen. Suomalaiset lähtivät liikkeelle varovaisemmin ja yhä tänäkin päivänä luonnontöpöhäntäistä koiraa jalostetaan kokonaisuutena. Töpö-geeni on osoittautunut dominantiksi. Yksinkertaistettuna; jotta luonnontöpöhäntäisiä pentuja voisi syntyä, tulee toisella vanhemmista olla luonnontöpöhäntä. Seuraavassa taulukossa dominoiva T aiheuttaa sen, että koira jolla on tämä geeni, on syntyessään töpöhäntäinen (tt, Tt, TT). Koira, jolla on tuplaten resessiivisiä geenejä ( tt ) on syntyessään pitkähäntäinen. Nämä koirat ovat enemmistönä kannassamme. Töpö + pitkä/typistetty pitkä/typ. + pitkä/typ. Töpö + töpö t t t t T t T Tt Tt t tt tt T TT Tt t tt tt t tt tt t Tt tt Kaksinkertainen töpögeeni (TT) on letaali (letaali = kuolettava) ja töpö+töpö yhdistelmässä nämä pennut jäävät kehittymättä ja syntymättä. Toisin sanoen ei ole luonnontöpöhäntäistä koiraa, joka periyttäisi vain ja ainoastaan töpöjälkeläisiä. Jos kaksi töpöä risteytetään, niin laskennallisesti 25 % jälkeläisistä olisivat homotsygootteja ja jäisivät syntymättä tai kuolisivat (tai jouduttaisiin lopettamaan) pian syntymän jälkeen. Mikäli homotsygootti näkee päivän valon, sillä on vaikeita nikamaepämuodostumia. Norjalainen tutkimusryhmä on raportoinut welsh corgi pembroke pennuista, joilta puuttuivat häntärakenteet ja peräaukko. Töpö+töpö yhdistelmässä elävien pentujen määrä olisi pienempi (n. 1-1,5 pentus/pentue) ja luonnontöpöinä syntyneet olisivat heterotsygootteja. Suomen Kennelliitto on kieltänyt kahden luonnontöpön risteytyksen lähtien. Welsh Corgi Pembroken keskimääräinen pentuekoko 26