12 / Jussi Puustinen vaihtoi alaa: Nyt on vihdoin hoitotyön aika. Tarja Koivunen tarjoaa turvaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12 / 2013. Jussi Puustinen vaihtoi alaa: Nyt on vihdoin hoitotyön aika. Tarja Koivunen tarjoaa turvaa"

Transkriptio

1 12 / 2013 Jussi Puustinen vaihtoi alaa: Nyt on vihdoin hoitotyön aika Tarja Koivunen tarjoaa turvaa

2 SISÄLLYS 12/ Neljän lapsen äiti Suvi Rontti tekee pelkkää yövuoroa Norjassa. 24 olla Pitäisikö lähihoitajakoulutukseen matala kynnys? 18 Muistisairaus ei vie iloa elämästä, tietävät Tarja Koivunen ja Marita Hakulinen Hoitokoti Päiväkummusta. 66 Jussi Puustinen opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi vammaistyöhön. joulukuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Kunta- ja yksityispuolen sopimukset 10 Hoiva-avustajia vai ei? 11 Kuinka kohdata haasteet? 12 Lomautustilanne 14 Joulukuun lyhyet 15 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 16 Lähi- ja perusruokaa: suklainen joulukakku 18 Tarja Koivusen työpäivä 23 Laulava lähihoitaja 24 Kuka kelpaa alalle? 28 Ihosairaudet 3/11 30 Lukijalta 31 Kätevä sanakirja 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 10/10 34 Hyvä hoitaja on avulias 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 37 Päiväkotien ryhmäkoko 38 SuPerin mielenterveys- ja päihdeselvitys 42 Hypnoosilla rentouteen 44 Nyt liikkumaan 8/22 46 Yöhoitaja Norjasta 49 Palasia sieltä täältä 50 Aika hyvä työpaikka Sastamalasta 52 SuPerin koulutukset 58 Työmarkkinapäivät 60 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 62 Superristikko 63 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 64 Pientä hyvää 65 Nuorten sivu 66 Jussi Puustinen on alanvaihtaja 70 Jäsenyksikkö tiedottaa 71 Siskon pakina 72 Työttömyyskassan ajankohtaiset 73 Ohjeita opiskelijalle 79 Kuulumisia 82 Luonnossa 83 P.S. Muhokselta. 2 SUPER 12 / 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Leila Itkonen, Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Sirpa Pajunen, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Tarja Koivusen ja Veijo Pöyhösen kuvasi Minna Lyhty ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Hävetään yhdessä Nimimerkki Siskon tuorein pakina tämän lehden sivulla 71 pysäytti taas kerran: hoitajat joutuvat tekemään työtään häpeän tunne taakkanaan. Miten tällainen tilanne on päässyt syntymään? Tuntuu erikoiselta, että Suomen kaltaisessa kehittyneessä huippuyhteiskunnassa ja vielä arvostetussa ammatissa joutuu painimaan häpeän kanssa työssään. Siskon kuvailemassa tapauksessa hoitajat eivät voineet ymmärtää sitä, miksi hoitotyön ohjeistus ei ota huomioon inhimillisyyttä ja yksilöllisyyttä. Jostakin kaukaa byrokratiatikkaiden yläpäästä kaikuvat ohjeet vaikuttavat kaikenkattavilta raporttien sivuilla ja hienoilta tilastokirjanpidon numerolitanioissa, mutta hyvän hoidon ne tuhoavat häpeällisesti. Häpeän lisäksi hoitajat tietävät miltä tuntuu, kun omatunto kolkuttaa työssä. On lähdettävä sängynreunalta tai ulko-ovelta eteenpäin, sillä muut hoidettavat ja aikataulut eivät anna tarpeeksi aikaa yhden ihmisen hoidolle ja hoivalle. Ei ole riittävästi hoitajia. Säästetään omantunnon ja häpeän kustannuksella. Tunteeko kuntapäättäjä tai yksityisen hoivayrityksen pomo häpeää, kun laskee kustannus- ja henkilöstövähennyksiä punakynänsä kanssa? Kunpa edes omatunto vähän kolkuttaisi. Sivulla 38 esiteltävässä SuPerin mielenterveys- ja päihdeselvityksessä paljastui yrittäjiä, jotka uhkailevat hoitajia töiden loppumisella, jos asiakkaat kuntoutuvat siviilielämään ja tulonlähde ehtyy. Aika hävettävää. Moni hoitaja välttää häpeän tekemällä itse, tekemällä liikaa ja lopulta uupumalla. Esimies saattaa varoittaa tekemästä turhaa työtä, joka hoitajasta kuitenkin tuntuu välttämättömältä juuri siinä tilanteessa, juuri sen potilaan tai asiakkaan kanssa. Väärin tehty, mutta annetun rajan rikkomalla hoitaja ja hoidettava saavat hyvän mielen. Hyvä näin, mutta kaikki palaset hoitotyön kokonaisuudessa eivät todellakaan ole kohdallaan. Muistakaa, häpeän tunne ei ole hoitajan vika. Se on järjestelmän vika. Kalenterijärjestelmämme puolestaan on juuri kääntynyt joulukuulle, eikä nyt todellakaan ole kielteisten tunteiden aika, vaikka Siskon pakinassa veteraani-arvo ei saanutkaan kaipaamaansa joulukinkkua. SuPer-lehti toivottaa kaikille lukijoille oikein Hyvää Joulua!. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 12/2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat joulukuu Kalenteri Itsenäisyyspäivä Ihmisoikeuksien päivä Miesseminaari, Helsinki, SuPer Kansainvälinen koiranäyttely, Helsingin messukeskus Joulumarkkinat, Joensuu Areena Aukiolomuutoksia juhlapyhien aikaan SuPerin toimistossa ja työttömyyskassassa on poikkeuksellisia aukioloaikoja joulupyhien aikana. Liiton toimisto on suljettu Päivystysnumeroihin voi kuitenkin soittaa seuraavasti: edunvalvontayksikkö, kehittämisyksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät , sekä klo ja Edunvalvontayksikön päivystysnumero on Kehittämisyksikön päivystysnumero on ja jäsenyksikön päivystysnumero SuPerin työttömyyskassa on suljettu Joulumarkkinat, Kuopio-halli Menneen ajan joulumarkkinat, Lohja Tapaninpäivä Toteutuuko naisten palkkatasa-arvo? tammikuu Uudenvuodenpäivä Loppiainen Arctic Lapland Rally, Rovaniemi Kansallinen lähihoitajapäivä SuPer-Opo peruskurssi, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto 1, Helsinki, SuPer Selvä enemmistö suomalaisista ei usko palkkatasa-arvon toteutumiseen työelämässä, kertoo STTK:n kysely. Naisista palkkatasa-arvon toteutumiseen Suomessa ei usko 95 prosenttia ja miehistä 70 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan naisten palkka on Suomessa tänä vuonna keskimäärin 82,9 prosenttia miesten palkasta eli naisten vuosipalkka on maksettu 31. lokakuuta mennessä. Miehet ja naiset edistäisivät palkkatasa-arvoa eri keinoin. STTK:n kyselyyn vastanneiden naisten mielestä palkankorotuksia tulee kohdentaa naisvaltaisille aloille. Myös työpaikan palkkakartoitukset ja tasa-arvosuunnitelmat koettiin vaikuttaviksi. Miesvastaajat sen sijaan kokivat perhevapaiden tasaisemman jakautumisen miesten ja naisten kesken tehokkaaksi tavaksi edistää palkkatasa-arvoa. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista, mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkausta ja eläkkeitä.. nyt on aika hakea SuPerin omaa lomatukea. tutustua ja perehtyä vastajulkaistuun SuPerin mielenterveys- ja päihdetyön selvitykseen. ilmoittautua Helsingissä järjestettäville SuPerin ammatillisille opintopäiville järjestettäville Suomen vastaanotto-osastoavustajat ry:n opintopäiville. kysyä peruutuspaikkoja SuPerin opintomatkalle Cambridgeen. kehua työkaveria ja esimiestä. polttaa kynttilöitä ja hemmotella itseään. ingimage ilmoittautua Tampereella juoda glögiä. 4 SUPER 12 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Tarpeenmukainen hoito on kaikkien etu Vuosi alkaa olla ohi. Yleisesti voisi todeta, että se on mennyt kohtalaisen hyvin. Aina on silti parannettavaa, siitä on lähdettävä. Palkkaneuvottelut ja muut kuntien säästömenetelmät ovat olleet tänä vuonna pääosassa. Liitossa on tehty paljon työtä, jotta superilaisten työelämään liittyvät asiat toimet ja palkat olisivat tähän maailmantilaan nähden kohtuullisessa kunnossa. SuPer on tehnyt runsaasti taustatyötä monella saralla ja julkistanut esimerkiksi kaksi selvitystä: keväällä varhaiskasvatuksen selvityksen ja pari viikkoa sitten mielenterveys- ja päihdehoitoon liittyvän Hoitoa mielen mukaan -selvityksen. Selvitys on hyvä lukupaketti mielenterveys- ja päihdetyöstä superilaisten silmin. Se kannattaa lukea. Selvityksen yhtenä tavoitteena oli saada selville miten superilaiset saavat käyttää ammatillista osaamista niin potilastyössä kuin moniammatillisessa yhteistyössä. Samoin halusimme tietää, miten työssä jaksetaan. Superilaiset työskentelevät monissa erilaisissa työpaikoissa, mutta mielenterveys- ja päihdeselvityksen vastaajista iso osa työskentelee asumispalveluissa ja hoitokodeissa. Selvityksen mukaan mielenterveys- ja päihdepotilaita hoitavat saavat käyttää osaamistaan kohtalaisen hyvin. Vaikka työ on laaja-alaista, on silti todettava, että hoitajien aikaa menee monesti muuhunkin kuin potilaan kuntouttavaan hoitoon tai virikkeellisyyteen. Työajan käyttäminen toissijaiseen työhön on valitettava ja pitkän päälle yhteiskunnalle kalliskin toimintatapa, ja käytäntö on vallalla monissa muissakin työpaikoissa, joissa superilaiset toimivat. Kritisoinnissani ei ole kyse työstä kieltäytymisestä, vaan työn hyvästä organisoinnista, josta myös vaikuttavuus ja tuloksellisuus syntyvät. Superilaiset tekevät ehdottomasti kaikki ne työt, jotka oleellisesti kuuluvat potilaan tai asiakkaan hoitoon. Yksiköiden yleiseen siivoukseen, ruokahuoltoon ja pyykinpesuun pitää kuitenkin olla toinen ammattikunta. Tarpeenmukainen hoito on kokonaistaloudellista ja yksilölle merkityksellistä. Työntekijän kannalta katsottuna on muistettava, että työhyvinvointia lisäävät ja sairauspoissaoloja vähentävät työn mielekkyys, laaja-alainen ammatillisen osaamisen käyttö sekä täydennyskoulutukset ja mahdollisuudet osallistua työnohjaukseen. SuPerin selvityksestä käy ilmi, että tiedonkulku ja vastakkainasettelu eri toimijoiden välillä koetaan haastavaksi moniammatillisessa tiimityöskentelyssä. Moniammatillisessa työskentelyssä koetaan ajoittain arvostuksen puutetta. Superilaisten tuomaa tietoa potilaan tai asiakkaan arjesta tai voinnista ei kuunnella. Superilaiset ovat huolestuneita potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumisesta ja yleisesti hoidon laadusta. Moniongelmaisuuteen ja somaattisiin sairauksiin toivotaan kiinnitettävän enemmän huomiota. Mielenterveys- ja päihdetyö, paremminkin sen saatavuus tai puuttuminen, on ollut jo monen vuoden ajan ikävästi lööpeissä. Su- Per on nostanut esille sen, miten mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivän henkilön hoitoon pääseminen on vaikeutunut ja miten tämä koetaan työpaikoilla. Miten hoidon hidas aloittaminen hidastaa tervehtymistä ja pidentää sairaalassa oloaikaa tarpeettomasti. On myönnettävä, ettei kaikkia voida hoitaa avohoidossa. On oltava laitoshoitoa sitä tarvitseville ja sitäkin puolta on kehitettävä. Kaikissa SuPerin tekemissä tutkimuksissa ja selvityksissä nousee esiin se, kuinka korkeana jäsenemme pitävät omaa ammattitaitoaan ja ammattietiikkaansa. Samoin korostetaan sitä, että hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta tarvitseva saa sitä oikeaan aikaan. Joulu tulee kaikille mutta monelle ainoa joulun tuoja on superilainen hoitaja.. Hyvää joulunalusaikaa ja joulua, Silja SUPER 12/2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt palkkahinnoittelun peruspalkkoihin eli alarajoihin sekä palkkausluvun kolmannen pykälän mukaiseen vähimmäispalkkaan. Toisen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen palkantarkistuksen eli lukien voimaan tulevan 0,4 prosentin korotuksen käytöstä neuvotellaan mennessä. 0,4 prosentista sovittiin jo neuvottelujen aikana käytettäväksi 0,1 prosenttia vuosilomamääräysten muutoksiin, joten tosiasiassa keväällä neuvotellaan 0,3 prosentin käytöstä. SuPerille tärkeän jaksotyöaikauudisjukka järvelä Kuntasopimusta allekirjoittamassa SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan lisäksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon neuvottelujohtaja Risto Kangas. Oikealla KT Kuntatyönantajien hallintosihteeri Heidi Hellström. Mitä palkoista sovittiin? SuPerin jäseniin noudatettavat työehtosopimukset vuosille Hoitajien palkoista ja muista työsuhteiden ehdoista on sovittu syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa. Ensimmäinen korotus on ensi kesänä maksettava kuuluisa 20 euroa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES on voimassa Se voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään Sopimuksessa on kaksi jaksoa, joista ensimmäinen on voimassa eli 22 kuukautta ja toinen eli 13 kuukautta. Ensimmäisenä sopimuskautena työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 20 eurolla lukien. Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin työntekijän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. Palkkausluvun 11 pykälän mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,88 prosentilla. Sama 20 euron korotus tulee myös 6 SUPER 12 /2013

7 tuksen kustannusten odotetaan selviävän tulevan vuodenvaihteen jälkeen. Neuvottelut jaksotyömääräyksistä käydään ensi kevättalvella pääsiäiseen mennessä. Mikäli uusista määräyksistä ja niiden kustannuksista päästään yhteisymmärrykseen, uudet jaksotyömääräykset tulevat voimaan Vain vähän tekstimuutoksia Tällä neuvottelukierroksella sovittiin hyvin vähän tekstimuutoksia. Merkittävimmät muutokset tulivat vuosilomalukuun vuosilomalain muutosten johdosta. Vuosiloman siirtoa koskevat määräykset muuttuvat siten, ettei työntekijälle tai viranhaltijalle tule enää karenssipäiviä, mikäli hän sairastuu vuosiloman alkaessa tai sen aikana. Myös vuosilomapalkan laskenta muuttuu niissä tilanteissa, joissa työntekijän tai viranhaltijan työaika on muuttunut kesken lomanmääräytymisvuoden. Kattava selvitys vuosilomaluvun muutoksista on luettavissa tammikuun SuPer-lehdestä. Muutkin tekstimuutokset ovat seurausta lakimuutoksista. Työsopimuslain muutoksen myötä jatkossa ei voida enää sopia palkan maksamisesta käteisenä muutoin kuin pakottavasta syystä. Pakottava syy on esimerkiksi se, ettei työntekijällä ole pankkitiliä. Sairasvakuutuslain muutoksen johdosta isyysrahaa maksetaan yhteensä enintään 54 arkipäivältä, ja oikeus isyysrahaan jatkuu, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysvapaa on edelleen palkallinen kuuden ensimmäisen arkipäivän ajalta. Luottamusmieskorvauksia korotetaan lukien 1 3 eurolla kuukaudessa. Korotus riippuu edustettavien lukumäärästä. Yksityissektorilla haastavat neuvottelut Myös SuPerin yksityissektorin sopimusaloilla saavutettiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö YTHS-sopimuksen osalta neuvottelut olivat lehden painoon menon hetkellä vielä kesken. Neuvottelut kaikilla SuPerin yksityisen sektorin sopimusaloilla olivat raamista huolimatta melko haastavat. Hankalinta oli yhteisymmärryksen löytäminen palkankorotusten rakenteesta sekä vuosilomalain uudistuksen aiheuttamista muutostarpeista työehtosopimusten määräyksiin. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti sopimuskausi kaikilla sopimusaloilla muodostuu kahdesta jaksosta. Yleiskorotuksina toteutettavista palkankorotuksista on sovittu ainoastaan ensimmäisen jakson osalta. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat mennessä toisen sopimusjakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja ajankohdasta. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson korotuksista, voidaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja Terveyspalvelualan työehtosopimus irtisanoa neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen päättymään sekä PTY-sopimus ja Seure-sopimus päättymään Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Yksityisellä sosiaalipalvelualalla sopimuskaudeksi sovittiin Sopimuskauden ensimmäinen jakso alkaa ja päättyy Toinen jakso alkaa ja päättyy Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja taulukkopalkkoja korotetaan alkaen 20 euroa. Kuukausipalkkaisessa osa-aikatyössä palkankorotusten suuruus määräytyy työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden viikkotyöajan suhteessa. Tuntipalkkaisille työntekijöille vastaava palkankorotus toteutetaan työehtosopimuksen 11 pykälän 1 kohdan mukaista kuukausipalkan jakajaa käyttäen. Toinen palkankorotus toteutetaan , jolloin työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tuntipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 0,4 prosenttia. Koska vuosilomapalkan laskentasääntö on vuosilomalain muutoksen vuoksi muuttunut tilanteissa, jois- Jäsenkalenteri lehden liitteenä Sait tämän SuPer-lehden mukana jäsenkalenterin vuodelle Jos kalenteri jäi tulematta, ilmoita asiasta SuPerin jäsenyksikköön, fi. Kalenterin alkuosasta löydät tuhdisti tietoa liiton jäsenyydestä, esimerkiksi jäseneduista ja siitä, mistä sinun kannattaa kysyä neuvoja ongelmatilanteissa. Sukella ihmisen sisälle! Nuorille suunnattu Röökikroppa.fi-sivusto sukeltaa ihmisen ihon alle ja kertoo vakavien sairauksien lisäksi niistä haitoista, joita nuori tupakoitsija voi havaita itsessään. Sivustolla nuori näkee visuaalisesti sen, mitä tupakka aiheuttaa esimerkiksi keuhkoille, sukupuolielimille tai sikiölle. Sivusto toimii suomen, ruotsin ja englannin kielellä ja suuren suosion vuoksi myös saksankielinen versio on tekeillä. Kela lisää verkkoasiointia Kelan resepti palvelun parantamiseen on lisätä asiointia verkossa ja palvelua ajanvarauksella. Perinteistä toimistopalvelua ja jonotusta puhelinpalveluun pyritään vähentämään. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ennakoiva ja automatisoitu palvelu. Henkilökohtaisen neuvonnan painopiste siirtyy tulevaisuudessa ajanvarauspalveluun. Asiakas voi jo nyt varata puhelintai toimistoajan Kelaan verkossa tai soittamalla. Kelan palvelutavat on luetteloitu osoitteessa ingimage SUPER 12 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt KVTES SOSTES TERVEYSPALVELUALA PTY SEURE Neuvotteluissa sovitut palkat alkaen tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 20 Hinnoittelukohdan 03HOI040 peruspalkka on lukien 1955, alkaen G17 PK-seutu 1878,12, I ja II palkkaluokka 1851, alkaen PK-seutu 2023,61, muu Suomi 1972, alkaen 1943,47 ja alkaen 1948,91 Tuntipalkka alkaen 13,52 ja alkaen 13,57 sa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, sovittiin sosiaalipalvelualalla vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskennassa käytettävästä 0,38 prosentin suuruisesta korjausprosentista. Lakisääteistä pidempien, mutta työehtosopimukseen perustuvien vuosilomapäivien osalta lomapalkkaa tai lomakorvausta korotetaan kutakin ylimääräistä lomapäivää kohden kyseisellä prosentilla. Ilman tätä täsmennystä vaarana olisi ollut, että viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä ei olisi saanut työehtosopimukseen perustuvalta ja lain tason ylittävältä osalta lomalta palkkaa. Neuvotteluissa ei sen sijaan päästy ratkaisuun lakisääteistä pidempien vuosilomapäivien siirto-oikeudesta työntekijän sairastuessa vuosilomansa aikana. Toistaiseksi sekä lakisääteisten että näitä pidempien, työehtosopimukseen perustuvien lomapäivien ohje on, että työntekijän sairastuessa ennen lomaa tai loman aikana, on hänen välittömästi ilmoitettava sairastumisesta työnantajalle, toimitettava lääkärintodistus ja pyydettävä loman siirtoa. Sosiaalipalvelualan neuvotteluissa sovittiin kahdesta työryhmästä, joista toinen selvittää mahdollisuuksia alan palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja toinen ikäohjelmien käyttöä työurien pidentämiseksi sekä yksilöllisten työurasuunnitelmien tekemistä. Lisäksi luottamusmiessopimuksen sanamuotoja ajantasaistettiin ja rakennetta selkiytettiin. Luottamusmiehelle myönnettävän vapautuksen osalta lisättiin kirjaus, että luottamusmiehen pyytäessä on työnantajan aina suostuttava arvioimaan ajankäyttöä. Myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita korotettiin. Edellisellä neuvottelukierroksella asetettiin työryhmä selvittämään mahdollisuuksia siirtyä kustannusneutraalisti viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan nykyisen kuusipäiväisen laskennan sijasta. Tavoitteena oli näiden sopimusneuvottelujen yhteydessä päästä asiassa ratkaisuun. Asiassa ei kuitenkaan toistaiseksi saavutettu yhteisymmärrystä, koska esitys olisi tarkoittanut vuosilomapäivien menetyksiä. Lisäksi viisipäiväiseen laskentaan liittyvissä muissa vuosilomamääräyksissä oli epäselvyyksiä. Työtä jatkettaneen, mutta muutos toteutetaan vain, mikäli se voidaan tehdä ilman heikennyksiä vuosilomamääräyksiin. Terveyspalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus on voimassa Sopimuskauden ensimmäinen jakso alkaa ja päättyy Toisen jakson pituus on Sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla työntekijöiden taulukkopalkkoja korotetaan lukien 20 euroa. Osa-aikatyössä 20 euron korotuksen suuruus määräytyy sovitun työajan ja työehtosopimuksen mukaisen täyden työajan suhteessa. Toinen palkankorotus toteutetaan , jolloin työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 0,4 prosenttia. Palkankorotusten lisäksi sovittiin pienistä korotuksista luottamusmieskorvauksiin sekä viidestä työryhmästä, joita ovat viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan kustannusneutraalisti siirtymisen mahdollisuuksien selvittäminen, työehtosopimuksen soveltamisalan muutostarpeet, luottamusmiessopimuksen selkiyttäminen, tuloksellisuus ja sen vaikutus palkkaukseen sekä tilastosopimuksen valmistelu. Hyvästä työvuorosuunnittelusta ei sovittu enää omaa työryhmää, mutta keskusteluja asiasta jatkettaneen. Lakisääteistä pidempien vuosilomapäivien siirto-oikeudesta työntekijän sairaustapauksissa ei terveyspalvelualalla saavutettu yhteisymmärrystä. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus PTY PTY-sopimuksen sopimuskaudeksi sovittiin Ensimmäinen jakso on SUPER 12 /2013

9 SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens ja puheenjohtaja Silja Paavola sopimusneuvottelujen loppusuoralla. Etualalla SuPerin hallituksen jäsen Mervi Lesonen. jukka järvelä Yhteisvastuuvaroilla vanhusten hätää vastaan Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykseen tänä vuonna 5,15 miljoonaa euroa. Varoilla autetaan yksinäisiä vanhuksia sekä Suomessa että Kambodžassa. Keräys sai suomalaiset liikkeelle kantamaan vastuuta lähellään olevista vanhuksista, ja myös kuntatasolla tehtiin uusia linjauksia, joiden avulla vanhusten yksinäisyyttä vähennetään. Suomessa yhteisvastuuvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikkoosaisia vanhuksia ja ohjataan heidät palvelujen piiriin. Tukea autismi- ja ADHD-oireisille nuorille Oma väylä -hanke kehittää autismi- ja ADHD-oireisille nuorille kuntoutusmallin, joka tukee ammatillisten suunnitelmien selkeyttämisessä, opinnoissa ja työelämässä. Kohderyhmänä ovat vuotiaat, joilla neuropsykiatriset oireet vaarantavat ammatillisten suunnitelmien selkeytymistä tai opinnoissa edistymistä. Kelan hanke toteutetaan vuosina ja kuntoutuspalvelut käynnistyvät vuonna Palveluihin hakeutumisesta ja tavoitteista saa lisätietoja osoitteesta ja toinen jakso Työntekijöiden peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien 20 euroa osa-aikatyössä työajan suhteessa ja lukien 0,28 prosenttia. Jälkimmäisen palkankorotuksen suuruus on pienempi kuin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 prosenttia, koska siitä 0,12 prosenttia sovittiin käytettäväksi vuosilomamääräysten muutoksiin. Kuten kuntasektorilla, myös PTYsopimuksen neuvotteluissa päästiin ratkaisuun vuosiloman siirto-oikeudesta työntekijän sairastuessa. Mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman alkaessa tai sen aikana, ei hänelle enää tule seitsemän päivän sairausajan karenssia. Samassa yhteydessä sovittiin myös muutoksista vuosilomapalkan laskentaa koskeviin määräyksiin niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaika on muuttunut kesken lomanmääräytymisvuoden. Sen sijaan jo viime neuvottelukierroksella esillä olleesta B-taulukon poistamisesta vuosilomamääräyksistä ei päästy yhteisymmärrykseen. Neuvotteluissa sovittiin myös palkkaus- ja työhyvinvointityöryhmien perustamisesta. Lisäksi luottamusmieskorvauksia korotettiin. Seure-sopimuksen sopimuskaudeksi sovittiin Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Seuren palkankorotuksista sovittiin niin, että tuntipalkkaliitteen tuntipalkkoja korotetaan 12 sentillä lukien ja lukien 0,4 prosenttia.. anne sainila-vaarno johtaja, edunvalvontayksikkö pia zaerens yksityissektorin neuvottelupäällikkö Missä lentää räkä? Nuhasää, osoitteessa com/nuhasaa, kertoo reaaliajassa sääkartan tapaan, missä päin Suomea juuri nyt sairastetaan hengitystulehduksia ja niiden liitännäissairauksia. Infektiotilanne perustuu Terveystalon valtakunnallisesta potilastietojärjestelmästä koottuun diagnoosija postinumerotietoon. Nuhasään perusteella jokainen voi varautua sairastumisriskiin esimerkiksi lisäämällä käsienpesua. ingimage SUPER 12 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt ingimage Lyhyt hoiva-avustajakoulutus ei riitä työelämään teksti minna lyhty Kunnat ovat jo pitkään priorisoineet palveluja niin, että vain sairaimmat ja huonokuntoisimmat pääsevät kuntien palvelujen piiriin. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan heidän hoitamisensa vaatii vankkaa ammattitaitoa, jota lyhyt hoiva-avustajakoulutus ei voi antaa. Silja Paavolan mukaan lyhyt hoivaavustajakoulutus ei vastaa sosiaali- ja terveysalan tarpeisiin. Toivon, että kaikkien tietoon tulisi kotihoidossa, palvelutaloissa ja laitoshoidossa hoitoa saavien terveydentila. Siellä ei ole sellaisia ihmisiä, jotka ovat vain pienen avun tarpeessa. Paavolan mukaan yhden työnteki- jän pitäisi pystyä hoitamaan asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti. Työntekijän pitäisi osata seurata terveydentilassa tapahtuvia muutoksia ja lääkkeiden vaikutuksia, jotta asiakas ohjattaisiin jatkohoitoon ajoissa. Tätä osaamista hoiva-avustajalla ei voi olla. Kaikkein kalleinta hoitoa on sellainen, että hoiva-avustaja auttaa asiakasta peseytymisessä ja pukeutumisessa, ja lähihoitaja tulee antamaan hänelle lääkkeet. Paavolan mukaan työ- ja elinkeinotoimisto on halukas järjestämään lyhyttä hoiva-avustajakoulutusta, koska sillä saadaan työttömiä nopeasti töihin. Esimerkiksi Salossa Nokialta työttömiksi jääneille tarjottiin mahdollisuutta kouvain siivu lähihoitajakoulutusta Hoiva-avustajia on koulutettu avustaviin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin vuodesta 2011 lähtien. Heitä on valmistunut noin kahdeksan kuukautta kestävästä koulutuksesta jo useita satoja. Koulutuksessa suoritetaan osia lähihoitajakoulutuksesta, jotka voi myöhemmin sisällyttää osaksi lähihoitajatutkintoa. SuPer suosittelee suorittamaan koko lähihoitajatutkinnon, jotta sosiaali- ja terveysalan osaamisen taso pysyy riittävän korkeana. luttautua hoiva-avustajiksi. Samanaikaisesti kuntien taloudellinen tilanne on niin tiukka, ettei siellä pitäisi olla varaa palkata työntekijöitä avustaviin tehtäviin. Jo nyt monet työtehtävät, kuten siivous, arkiaskareet ja kaupassa käynti, on ulkoistettu. Ne ovat juuri sellaisia työtehtäviä, jotka sopisivat hoiva-avustajille. Ottaisin myös kiitollisena vastaan hoitoalalle työntekijät, jotka veisivät vanhuksia ulos ja seurustelisivat heidän kanssaan. Mutta miten siihen olisi nyt varaa, kun siihen ei ole aikaisemminkaan ollut taloudellisia resursseja? Paavola ei vastusta hoiva-avustajakoulutusta siksi, että hän pelkäisi hoiva-avustajien vievän superilaisten hoitajien työpaikat. Ongelma on siinä, että lähihoitajat, joiden toimenkuvaan kuuluu kokonaisvaltainen hoitaminen, kuormittuvat liikaa työskennellään hoiva-avustajien kanssa. Lähihoitaja ei voi tietää, onko työvuorossa oleva hoiva-avustaja ymmärtänyt kaikki tärkeät tiedot. Esimerkiksi jos lähihoitaja hoitaa Marevan-lääkitystä saavaa potilasta ja pöydällä on Orudis-voide, varoitusvalot alkavat vilkkua hänen silmissään. Hän tietää, etteivät nämä lääkkeet sovi yhteen. Hoiva-avustajalla ei välttämättä ole tätä tietoa.. 10 SUPER 12 /2013

11 Hoitajat opettelevat aitoa läsnäoloa teksti minna lyhty Kuinka kohdataan turvaton vanhus, psykoottinen aikuinen tai vakavasti sairastuneen lapsen vanhemmat? Hoitajan työ on täynnä haasteellisia tilanteita, joihin terveysalan opetus ja oppikirjat eivät välttämättä anna selkeitä toimintamalleja. Hoitotyön haasteellisissa kohtaamisissa hoitajalla pitää olla tilanteenluku-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Useimmiten asiakas toivoo, että hoitaja olisi aidosti läsnä ja vastaisi hänen tarpeisiinsa. Mutta miksi se voi tuntua hoitajasta joskus vaikealta? Ja miksi asiakas voi kokea, ettei häntä kohdattu niin kuin hän olisi toivonut? Terveysalan peruskoulutuksessa tarjotaan liian vähän oppia haasteellisiin tilanteisiin, joita kuitenkin jokainen hoitaja kohtaa työssään. Myöskään työyhteisöissä ei ole välttämättä pohdittu, miten tällaisissa tilanteissa voisi kohdata asiakkaan ammattitaitoisesti, ja kuinka työyhteisö voisi tukea yksittäistä työntekijää, kertoo Jukka Aho, joka on Yhteisöllisen toiminnan kehittäminen, tehostettua läsnäoloa vaativiin tilanteisiin -projektin eli Viekun kouluttaja. Projektin 12 tunnin pilottikoulutuksiin on osallistunut työntekijöitä sotealan ja opetusalan työpaikoilta Kuopiossa. Koulutuksissa ydinkysymyksenä on se, mitä ihminen tarvitsee, jos hän on sekava, ahdistunut tai pelokas. Yleensä tarvitaan neljää asiaa: turvallisuutta, luottamuksellisuutta, jatkuvuutta ja samankaltaisuutta. Kurssilla näitä asioita konkretisoidaan keskustelemalla ja harjoittelemalla, mitä ne tarkoittavat oikeassa elämässä. Useimmiten hoito on onnistunutta, kun nämä neljä asiaa toteutuvat. Koulutukseen osallistuneet ovat tarkastelleet omaa toimintatapaansa kriittisesti. Moni on huomannut, ettei aina katso tilanteita riittävästi asiakkaan näkökulmasta. Siihen ei ole ollut aikaa tai sitten ei ole vain tullut ajatelleeksi, miten tärkeitä ja merkityksellisiä läsnäolon hetket ovat asiakkaalle. Projektissa tavoitteena on, että työyhteisöt kehittävät läsnäolo-osaamistaan koulutukseen osallistumalla. Lisäksi päämääränä on hyödyntää koulutuksen sisältöjä hoitotyön opinnoissa ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2012 alkaneen kaksivuotisen Viekku-projektin päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto. Projektia hallinnoi Savonia ammattikorkeakoulu.. ingimage SuPerin verkkosivut uusitaan Suomen lähi- ja perushoitajaliiton verkkosivut osoitteessa uusitaan. Sivujen ulkoasu raikastuu ja sivut tarjoavat jatkossa yksilöllisempää palvelua. Uudet verkkosivut tulevat käyttöön helmikuussa Kelan asiakkaat suosivat toimistoasiointia Enemmistö, 67 prosenttia, suomalaisista ilmoittaa, että he asioivat Kelan kanssa mieluiten toimistossa, ilmenee tuoreesta kyselystä. Lähes yhtä suosittua on kuitenkin asiointi verkossa. Tottunut verkkopalveluiden käyttäjä hakee etuudet ja lähettää hakemuksen liitteet mieluiten verkossa. Vastauksen siihen, mitä etuuksia voi hakea verkossa ja mitä haetaan edelleen paperilomakkeella, saa osoitteesta Terveystarkastukset muistilistalle Yli 60-vuotiaat suomalaiset ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin vuotta sitten, mikä on pitkälti työterveyshuollon ansiota. 75 ikävuoden ylittäneillä alkaa ilmaantua geriatrian piiriin kuuluvia terveysongelmia, kuten osteoporoosia, muistisairauksia ja lonkkien tai polvien nivelrikkoja. Eläkeläisten kannattaakin hakeutua perusterveydenhuollon terveystarkastuksiin parin vuoden sisällä työterveyshuollon päättymisestä. Ennaltaehkäisevä toiminta vaikuttaa merkittävästi tulevaan terveyteen ja toimintakykyyn. SUPER 12 /

12 UUTISET Kovaa peliä kunnissa SuPer kokoaa tietoja kuntien säästötoimista teksti henriikka hakkala Kuntatyönantaja etsii kuumeisesti keinoja talouden tasapainottamiseksi. Alavireisen taloustilanteen puristuksessa listoilta löytyy monipuolinen valikoima säästötoimenpiteitä. Niille kaikille on yhteistä se, että säästöt tuntuvat lähihoitajan arjessa niin työpaikalla kuin kuntalaisena. SuPer työskentelee aktiivisesti hoitajien hyvinvoinnin sekä turvallisten hoito- ja hoivapalveluiden varmistamiseksi yt-neuvotteluissa. SuPerin edunvalvonta-asiamies Anne Villman, milloin tilanne kunnissa alkoi vaikeutua? Listalle alkoi kertyä tietoja heti kesälomien jälkeen. Rytinä alkoi kuitenkin siitä, kun valtuustot alkoivat jälleen kokoontua ja tarkastella talouden toteutumista. Tehtiin päätöksiä sijaisten palkkaamatta jättämisestä, koulutusmäärärahojen leikkaamisesta ja siitä, että määräaikaisia työsuhteita ei jatketa. Paikoin jopa kunnanvaltuutetut esittivät lomautuksia. Varsin nopeasti kävi liittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella selväksi, että kyse on tavallista isommasta asiasta. Minkälaisista toimenpiteistä SuPer on saanut ilmoituksia? Tällä hetkellä säästöesitykset koskevat koko kuntasektorin henkilöstöä. Yleisesti työnantajat ovat ehdottaneet työntekijöilleen palkattomien talkoovapaiden ottamista tai lomara- SuPerin tiedossa olevat säästötoimipaikkakunnat (Viikon 47 tilanne) punaiset kunnat = toteutunut lomautus siniset kunnat = erilaisia säästötoimenpiteitä punainen sairaanhoitopiiri = toteutunut lomautus siniset sairaanhoitopiirit /soteyhtymät/seutu-tk:t = erilaisia säästötoimenpiteitä 1 varsinais-suomen sairaanhoitopiiri 2 keski-suomen sairaanhoitopiiri ja seutu-tk 3 pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4 päijät-hämeen sosiaali ja terveysyhtymä 5 vaasan sairaanhoitopiiri oulu vaasa kokkola haapavesi seinäjoki joutsa jyväskylä jämsä luhanka pori kangasala akaa uusikaupunki loimaa raisio tarvasjoki salo karkkila lieksa juankoski joensuu outokumpu liperi pieksämäki hausjärvi hyvinkää hollola kouvola hamina nurmijärvi järvenpää kerava vantaa kirkkonummi 12 SUPER 12 /2013

13 hojen vaihtosopimuksia. Esillä ovat olleet myös lomautukset ja irtisanomiset. Jokaisen kuntasektorin superilaisen on hyvä muistaa, että KVTES:n mukaan työnantajalla on oikeus toteuttaa vain lomautuksia, joista se tekee yksipuolisen päätöksen ja joiden vaikutuksista se yksin kantaa vastuun. Esimerkiksi talkoovapaista hyöty lankeaa yksinomaan työnantajalle. Yksittäinen esimiespäätös riittää ja työnantaja määrää koska ja miten. Siksi se ei ole työntekijälle edullinen vaihtoehto, vaan näkyy todellisena ansionmenetyksenä valmiiksi pienissä palkoissa samoin kuin lomarahojen vaihtaminen vapaaksi. Toki on yksittäisiä kuntia, joissa säästötoimiin ei ole otettu lomautuksia. Painottuvatko säästötoimet tietyille alueille? Näyttää siltä, että säästötoimet leviävät helposti ainakin siellä, missä peruskunnat rahoittavat yhdessä seutukunnallisia palveluita. Kun peruskunnassa säästetään, pienenee niiden mahdollisuus osallistua yhteisesti järjestettävien palveluiden tuotantoon. Oikeastaan kaikkien Suomen kuntien pitäisi olla oheisessa kartassa sinisenä, sillä säästöjä varmasti pohditaan kaikkialla. Millaisia ohjeita SuPer antaa säästöjä suunnittelevien kuntien työntekijöille? Ensiarvoisen tärkeää on, että Su- Perilla on edustus niissäkin kunnissa, joissa ei ole omaa pääluottamusmiestä. Joissakin kunnissa SuPeria edustaa ammattiosaston puheenjohtaja. Kun sitten neuvotellaan, se tehdään rakentavassa superilaisessa hengessä. Tärkeätä on, että ei lähdetä tekemään paikallisia sopimuksia. KVTES:n mukaan paikallisesti tehdyt säästösopimuksethan voidaan irtisanoa tietyin ehdoin. Mikään ei siis takaa, että jos nyt sovittaisiin jotakin paikallisesti, se esimerkiksi suojelisi uusilta yt-neuvotteluilta ja lisäsäästötoimilta vastaisuudessa. Kannattaa muistaa, että esimerkiksi lomautus ei ole perusteltu syy työvuorojen muuttamiselle tai mitoituksen alittamiselle. Lisäksi tarpeen tullen työnantaja on ensisijaisesti velvollinen tarjoamaan työtä lomautetuille työntekijöilleen. Keskeisimmät käsitteet Yt-menettely Yhteistoimintalain hengessä käydyt neuvottelut työnantajan ja työntekijöiden edustajan välillä. Yt-neuvottelut on käytävä aina, kun työntekijöitä osa-aikaistetaan, lomautetaan tai irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Yt-neuvottelut on käytävä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioesityksensä. Lomauttaminen Työnantaja vapauttaa sinut yksipuolisella päätöksellä tietyksi määräajaksi työnteosta eikä maksa kyseiseltä ajalta palkkaa. Talkoovapaa/säästövapaa Palkaton vapaa. Taksvärkkityö Teet työsi ilman korvausta. Lomarahavapaa Vaihdat lomarahasi vapaaksi työnantajan määrittämällä tavalla. Mitä toimenpiteitä liiton toimisto on käynnistänyt jäsentensä ja kunnissa työskentelevien neuvottelijoidensa tueksi? Haluan erityisesti korostaa kaikille superilaisille sitä, että tämän asian kanssa te ette ole yksin. Vaikka se ei näkyisi suoraan, SuPerin toimistossa järjestötiimi on vahvasti ammattiosastojen tukena ja kokoaa heille paikallista tukea, kehittämisyksikössä valvotaan mitoitusasioita, edunvalvonnasta tuetaan ja ohjataan neuvottelijoita sopimusten tulkinnassa. Liitosta lähetetään kirjeitä kuntapäättäjille ja johtaville virkamiehille, ammattiosastojen välityksellä pidetään yhteyttä paikalliseen mediaan ja pidetään aihetta esillä. Toimiston johto ja asiantuntijat verkostoituvat kuntiin päin ja vaikuttavat suorissa keskusteluissa, joita on järjestetty muun muassa jäseniltojen yhteydessä.. Potilastiedon arkiston käyttö laajenee Potilastietojen hallittu luovuttaminen ja hyödyntäminen hoidossa alkavat Itä- Savosta, jossa potilastiedot tallennetaan nyt valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Arkiston käyttö laajenee keväällä 2014, kun muutkin julkiset terveydenhuollon yksiköt liittyvät sen käyttäjiksi. Yksityiset palveluntuottajat liittyvät joukkoon viimeistään vuonna Potilaan luvalla tietoja voidaan hyödyntää muissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, joten terveystietojen tallentaminen valtakunnalliseen arkistoon edistää tiedon liikkumista. Myös asiakkaat pääsevät itse tarkastelemaan arkistoon tallennettuja tietojaan internetin Omakanta-palvelussa. Lasten oikeusturva yhtenäiseksi Vuoden 2014 alusta lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Tavoitteena on, että kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturva toteutuu yhteneväisesti koko maassa ja on yhdenvertainen seksuaalirikoksia kokeneiden lasten kanssa. Lain muutos mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon poliisin ja terveydenhuollon välillä pahoinpitelyrikoksissa. Oikeuspsykiatrian yksiköllä on oikeus saada tutkimusten tekemiseksi välttämättömät tiedot. Se voi luovuttaa tutkimuksen aikana kertyneet tiedot poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta. Lasten mielenterveysongelmat kasvussa Lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöistä maksettujen Kela-tukien määrä on noussut rajusti reilussa kymmenessä vuodessa. Kela maksoi viime vuonna vammaistukea lapselle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, kertoo Yle Uutiset. Lasten mielenterveys- ja käytöshäiriöiden korvaukset olivat viime vuonna Kelan kaikista alle 16-vuotiaiden lasten vammaistuista jo liki puolet. Eri asiantuntijoiden mukaan lapset oireilevat myös hyväosaisissa perheissä. SUPER 12 /

14 joulukuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Vain 5 prosenttia ihmisistä pesee käsiään riittävän kauan, jotta infektioita aiheuttavat bakteerit kuolevat. Kehtolaulu jo kohdussa Vauva pystyy muistamaan sikiöaikana kuulemansa kehtolaulun useita kuukausia, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa puolet naisista soitti sikiölle raskausaikana Tuiki, tuiki tähtönen -melodiaa viitenä päivänä viikossa koko loppuraskauden ajan. Kehtolaulua sikiöaikana kuunnelleiden vauvojen aivot reagoivat sekä syntymän jälkeen että neljän kuukauden iässä tuttuun melodiaan voimakkaammin kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden vauvojen aivot. Nykykäsityksen mukaan laulujen kuuleminen sikiöaikana voi myöhemmin tukea puheen kehitystä. stt info Nettipelaajat pulassa Kylmäpesu ei kannata Joulukuun alussa voimaan astuneen EU:n ekosuunnitteluvaatimuksen mukaan pyykinpesukoneissa täytyy olla jatkossa myös 20 asteen pesuohjelma. Allergia- ja astmaliitto, Iholiitto sekä Marttaliitto painottavat, että paras tapa saada pyykistä puhdasta on kuitenkin käyttää riittävän korkeita lämpötiloja. Esimerkiksi rasva- ja hikitahrat irtoavat tekstiilistä vain kuumalla vedellä. Jos kylmien pesulämpötilojen yleistyminen lisää kemikaalien ja bakteerintappajien käyttöä kodin puhdistuksessa, myös allergiaoireiden riski kasvaa. allergia- ja astmaliitto Vain vajaat 30 prosenttia kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu tänä päivänä netin kautta, mutta netissä pelaamisen osuus pääasiallisena pelaamisen kanavana kasvaa tasaisesti. Vakavista peliongelmista kärsivät pelaajat ovat keskimääräistä huomattavasti useammin nettipelaajia, paljastaa Peluurin uusi puolivuosiraportti. stt info Lähes joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. Tupakkalakkoon maanantaina! Tupakoinnin lopettamista miettivät suunnittelevat tupakkalakon aloittamista etenkin maanantaisin, osoittaa tuore tutkimus. Tutkimuksessa haravoitiin Google-hakukoneeseen syötettyjä hakusanoja, joissa etsittiin tietoa tupakoinnin lopettamisesta. Tupakoinnin lopettamisesta haettiin tietoa yleensä alkuviikosta ja etenkin maanantaisin. duodecim ingimage 14 SUPER 12 /2013

15 marraskuun kysymys oli: Masentaako marraskuu MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Minä en ole sairas, vaan minulla on sairaus, tästä ajatuksesta pidän kiinni. suolistosyöpää sairastava juhani honkanen husari 5/ % Pimeä ja kylmä vaikuttavat väistämättä omaan mielialaan ja jaksamiseen. Nyt on erityisen rasittavaa, kun tähän synkkyyteen vielä liitetään YT-neuvottelut. On kauhean pimeää, väsyttää, syötättää, eikä jaksa liikkua. Syksyn värit jo haalistuneet, paljon palaneita korjaamattomia katuvaloja. On pimeää, sateista ja kylmää. Olen auringosta nauttiva ihminen. Siksi matkustan aurinkoon talvella. Jos ihminen hakee apua, hän tarvitsee apua. syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja, psykologi pia charpentier premissi 5/2013 Tosiasia on se, että eläminen väsyttää, ja siitä toivutaan nukkumalla. kirjailija katja kallio suomen lääkärilehti 46/ vuotta sitten 74% Ilma on ihanan raikas ja kostea. Pimeyteen voi sytyttää kynttilöitä. Pääsen oppimaan uusia asioita terveyskeskuksen vuodeosaston harjoittelujaksolla. Kivat työkaverit auttavat kaamoksessa. Koen vuodenaikojen vaihtelut virkistävänä ja voimaannuttavana. Marraskuu on uuden alku, siis talven alku. Positiivinen elämänasenne auttaa. Harrastukset auttavat kestämään kaamosajan ja mukava on myös rauhoittua kotona löhöilyyn. Liitto otti kantaa moneen tärkeään asiaan. Kevään lakko ei liittovaltuuston mielestä korjannut palkkaepätasa-arvoa, ja tuloerot vain suurenivat. Yötyökorvauksiakin pidettiin liian alhaisina. Liittohallitus esitti apuhoitajakoulutuksen pidennystä kolmeen vuoteen. Liitto lisäsi aluetoimintaansa ja etsi kahta uutta piirisihteeriä kahden aiemman rinnalle. Lakon takia peritty ylimääräinen jäsenmaksu puolestaan aiheutti ristiriitoja, koska kaikki eivät olleet maksaneet sitä. joulukuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 16. joulukuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kylmäkassi. marraskuussa arpa suosi kirsi väisästä riihimäeltä. onnittelut! Lähetämme vielä kerran ystävällisen maksukehotuksen maksamatta jättäneille. apuhoitaja joulukuu/1983 SUPER 12 /

16 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Joulukakussa maistuu suklaa teksti elina kujala kuvat jukka salminen Seija Keroselle leipominen on tunnetta, terapiaa ja hetki itselle. Aina on hyvä syy leipoa kakku. Seija Kerosen kodikkaan keittiön kulmassa on kaksi kunnioitettavan kokoista työkalupakkia. Vasaraa ja ristipääruuvaria pakeista on kuitenkin turha etsiä, sillä ne ovat täynnä ihan jotakin muuta. Nämä kaulittavat massat ovat tosi käteviä. Pastavärejä löytyy nykyään vaikka minkä värisiä. Ja tällä muotilla tein siihen yhteen ristiäiskakkuun vauvakoristeet, Seija esittelee pakkien sisältöä. Eivätkä tarvikkeet toki siihen lopu. Minulla on kaapissa sellainen määrä erilaisia vuokia ja kakkutarjottimia, että niillä järjestäisi juhlat isommallekin väkijoukolle. Pöydällä on albumeja, joihin vuosien varrella tehdyt kakut ja järjestetyt juhlat on taltioitu. Upeasti pursotettuja perhoskakkuja syntymäpäiville, herkullisen näköisiä mansikkakakkuja kesäjuhliin, Tapparan logo tosifanin synttärikakkuun, jäätelölinna lastenkutsuille, omenasta veistetty joutsen voileipäkakun päällä. Ja paljon muuta. Leipominen on kulkenut Seijan elämässä mukana nyt lähes 30 vuotta. Se on oikeastaan elämäntapa. Aina on jokin syy leipoa kakku, eikä syyn tarvitse olla niin ihmeellinen. Leipominen on tapa toteuttaa itseään, uppoutua johonkin uuteen ja saada hetki omaa aikaa. Kakuista saa ihmeellistä voimaa. Keronen työskentelee sijaisena Tampereen kaupungin kotihoidossa. Viisilapsisen perheen äiti on myös kuopuksensa, 12-vuotiaan lievästi kehitysvammaisen Veeran, omaishoitaja. Seijan arjesta lähihoitajana ja omaishoitajana kerrottiin Su- Per-lehdessä vuosi sitten. Alkusysäys leipomiseen tuli lapsuudenkodista. Meillä leivottiin lauantaisin hiivaleivät, riisipiirakat, pullapitkot ja ruisleivät. Äidin tekemät mauste- ja tiikerikakut olivat ihania, Kaavilta Pohjois-Savosta kotoisin oleva Seija muistelee. Hän oppi tekemään ruisleipää jo pikkutyttönä ja rypytti karjalanpiirakoita siihen tahtiin, että voitti teini-ikäisenä kolme kertaa karjalanpiirakoiden leipomiskilpailun. Leipurikouluunkin piirakkamestari haki, mutta ovet eivät silloin auenneet, ja Seija päätyi opiskelemaan keittäjäksi ja ravintolakokiksi. Perhe- aina on jokin syy leipoa kakku, eikä syyn tarvitse olla niin ihmeellinen. päivähoitajana hän toimi ennen lähihoitajan työtä. Vuosikymmenten varrella Seija on leiponut sukulaisille, ystäville, työkavereille ja tuttaville niin syntymäpäiväjuhliin kuin ristiäisiin, rippiäisiin, lakkiaisiin ja häihinkin. Jotkut perheet tilaavat aina juhlapäiviensä kakut Seijalta. On tärkeää, että kakku sekä näyttää että maistuu hyvältä. Hyvä kakku on mehevä ja maukas, sen salaisuus on laadukkaat raaka-aineet ja leipurin terävä veitsi. Seija vannoo myös itse tehdyn nimeen. Esimerkiksi majoneesi, jota käytetään voileipäkakuissa, on hänen kakuissaan aina itse tehtyä. Kakkujen tekemisessä huolellinen suunnittelu ja esivalmistelut ovat ainakin puolet urakasta. Itselleen on luotava mielikuva valmiista kakusta ennen kuin voi ryhtyä leipomaan. Kakun koristeluiden suunnittelu väreineen on usein aika haastavaa. Tärkeää on tietenkin kuunnella, mitä kakun tilaaja toivoo ja kunnioittaa hänen suurta päiväänsä. Kakkutaitaja korostaa leipovansa tavallisia, kotitekoisia kakkuja. Niitä ei ole tarkoitettukaan massatuotantoon, vaan kakkuni on tehty juuri siihen ainutkertaiseen juhlaan. Ajattelen aina, että tämä juhla on tämän ihmisen ainoa, toista samanlaista tilaisuutta ei tule. Juhliin pääsee tavallaan mukaan, kun tietää, että siellä on omia leipomuksia tarjolla. Kaikkien juhlat ovat ainutkertaisia ja jokainen on juhlan arvoinen. Kakkujen tekemisessä Seijaa viehättää myös jatkuva uuden oppiminen. Opittavaa on vielä paljon. Olen vuosien varrella tehnyt virheitä ja epäonnistunut monta kertaa. Sitten vain täytyy yrittää uudelleen ja ottaa oppia virheistä. Itseäni kohtaan olen aika kriittinen. Kakuissa pyrin oman osaamisen rajoissa täydellisyyteen, kakun on oltava sellainen kuin suunnittelinkin ja minun itseni on oltava siihen tyytyväinen. Seijalla on ainakin yksi iso, kakkumainen haave. 96-vuotiskakun olen jo leiponut. Nyt toivoisin, että saisin vielä joskus tehdä syntymäpäiväkakun satavuotiaalle. Olisi kunnianosoitus päästä leipomaan kakku niin pitkän elämän eläneelle ihmiselle!. 16 SUPER 12 /2013

17 Seijan suklainen joulukakku Pohja 5 munan suklaakakkupohja Täyte 5 dl vispikermaa 1 prk vaniljarahkaa 2 3 tl vaniljakreemijauhetta 1 prk appelsiinituorejuustoa 1 tl vaniljasokeria n. 1,5 dl karpalohyytelöä n. 1 rkl sitruunatahnaa aprikoosimarmeladia Kostutus omenamehu ja rommiaromi Suklaakuorrutus 2 dl kuohukermaa 240 g tummaa suklaata 1 tl voita Koristeet Hasselpähkinöitä, cashewpähkinöitä ja manteleita sekä suklaata, kaakaojauhetta, sokerimassaa ja vaahtokarkkimassaa. Kristallisprayta. Halkaise kakkupohja terävällä veitsellä viiteen osaan. Kostuta pohja omenamehun ja rommiaromin sekoituksella. Täyte: Vatkaa vispikerma vaahdoksi ja lisää joukkoon muut täytteen ainekset välillä sekoittaen. Kokoa kakku levittämällä jokaisen kerroksen väliin täytettä. Suklaakuorrutus: Kuumenna kerma ja suklaa miedolla lämmöllä sekoitellen tasaiseksi. Nosta pois liedeltä ja lisää lusikallinen voita kiillokkeeksi. Levitä kakun kannelle marmeladia ohut kerros, ettei suklaa imeydy kakkuun. Levitä suklaakuorrutus hiukan jäähtyneenä kakun päälle ja reunoille. Koristele: Paahda mantelit ja pähkinät kevyesti uunissa ja anna jäähtyä. Asettele mantelit ja pähkinät kakun päälle ja vuole suklaasta ohuita lastuja. Siivilöi kaakaota päälle. Muotoile sokerimassasta koristeet. Kristallispraylla koristeet saavat kauniin huurteen. SUPER 12 /

18 Anna minulle turvaa teksti ja kuvat minna lyhty Elämässä ei kannata kerätä tavaraa vaan muistoja ja ystäviä. Lähihoitaja Tarja Koivunen on oppinut sen työskennellessään muistisairauteen työikäisenä sairastuneiden parissa. Herätyskello on soinut Tarja Koivusen kotona kello 4. Väsymys ei paina, sillä lahtelaisella Tarjalla on aina ollut tapana herätä ennen kukonlaulua. Kello 5.40 hän on hypännyt Lahdesta Helsingin junaan. Jo ennen seitsemää hän on työpaikallaan Pasilassa hoitokoti Päiväkummussa. Päiväkummun Ainola-ryhmäkoti, jossa asuu muistisairauteen työikäisenä sairastuneita, avattiin viisi vuotta sitten. Tarja oli juuri valmistunut lähihoitajaksi, ja hän pääsi Ainolaan töihin. Monet pelkäävät työtä nuorten muistisairaiden parissa. He luulevat, ettei muistisairaiden kanssa voi enää tehdä mitään. Mutta se ei ole totta. Heidät voi ottaa mukaan moneen tekemiseen, kaikki vain tapahtuu hitaasti. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. Täällä pätee hyvin sanonta: jos annat, sä saat. Suomessa on hyvin vähän työikäisille muistisairaille suunnattuja hoitopaikkoja. Perässähiihtäjän etua ei ole Ainolassa saatu. Olemme kehittäneet tätä työtä. Kun toteamme, ettei jokin asia toimi, pitää keksiä uutta. Minulla on pyrkimyksenä tuoda hoitoon koko ajan lisää syvällisyyttä, sallivuutta ja yksilöllisyyttä. Jotta onnistun tässä, tarvitsen tietoa omaisilta ja ystäviltä asukkaan eletystä elämästä. Ryhmäkodissa noudatetaan elämänilon hoitofilosofiaa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että arkeen ja juhlaan etsitään mieltä ilahduttavia kokemuksia. Tavoitteena on, että asukkaat, omaiset ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Ainolan kaikilla asukkailla on etenevä muistisairaus. Suurimmalla osalla on Alzheimer, muutamalla otsalohkodementia. Kenelläkään asukkaista ei ole päihteiden liikakäytöstä johtuvaa muistisairautta. Monet asukkaat ovat korkeasti kouluttautuneita ja olleet vaativissa työtehtävissä. Väitetään, että kun huoltaa aivojaan, ei tule muistisairautta. Se ei näytä pitävän paikkansa. Elämä on arpapeliä, jossa voit saada millaiset kortit tahansa. Saunomisesta hyvää oloa Työpäivä Ainolassa alkaa tavalliseen tapaan yöhoitajan raportilla. Yö on ollut rauhallinen. Pari asukasta on jo jalkeilla. Kahvikupin äärellä Tarja sopii toisen aamuvuorolaisen Shillan Ahmadin kanssa työjaosta: Shillan on saunottamassa aamupäivän ja Tarja auttaa muissa aamutoimissa ja tarjoilee aamupalaa. Ainolassa sauna on lämpimänä jokaisena aamuna, paitsi sunnuntaisin. Asukkaat käyvät saunassa pari kertaa viikossa. Muistisairaille ihmisille on tärkeää päästä pesulle lämpimään, vaikka ei löylyjä ottaisikaan. Tarja menee herättämään naispuolisen asukkaan, jonka pitäisi lähteä Alzheimer-yhdistyksen päivätoimintakeskukseen. Asukas sanoo olevansa väsy- 18 SUPER 12 /2013

19 SUPER 12 /

20 Tarja Koivunen laittaa Marita Hakulisen huoneen seinälle kalenterin, josta on helppo tarkistaa omat menot. 2. Nenäpäivän nenä saa Sanna Ojalan hyvälle tuulelle. Tarjan mukaan monessa tilanteessa huumori on avuksi. Asukkaat ymmärtävät huumoria, vaikka sairaus olisi edennyt jo pitemmälle. 3. Riitta Korelin puoliso Anatoli vierailee usein Ainolassa. Kahvittelun jälkeen he lähtevät yhdessä kävelylle. nyt, eikä jaksaisi mennä sinne tänään. Tarja muistuttaa, miten mukavaa siellä on tavata ystäviä ja käydä kävelyllä. Keittäjä tuo aamiaisen Päiväkummun keittiöstä Ainolaan. Asukas pääsee aamutoimien jälkeen suoraan aamupalalle. Tarja mainitsee, että taksi tulee pian hakemaan hänet päivätoimintaan. En minä halua lähteä sinne vanhojen miesten seuraan, asukas sanoo. Mutta eihän siellä ole yhtään vanhaa miestä, Tarja vastaa. No, en halua sinne siltikään. Jos tykkäät päivätoiminnasta, mene sinä sinne, asukas toteaa tyynesti. Minä menisinkin sinne ihan mielelläni, Tarja vastaa. Tarja tarjoilee aamupalaa myös muille jalkeilla oleville. Yhdelle asukkaalle puuro pitää jäähdyttää, muuten hän syö sen tulikuumana. Toiselle puuron sekaan laitetaan banaania, sokeria ja voita. Muistisairauteen kuuluu painonlasku ja kun paino laskee, lähtevät myös lihakset. Emme voi antaa valtavan suuria annoksia, joten pienessä annoksessa on oltava paljon energiaa ja riittävästi proteiinia. Toiset tarvitsevat apua syömiseen, toisilta se sujuu vielä omatoimisesti. Puhelin soi. Taksinkuljettaja ilmoittaa tulostaan. Tarja kysyy vielä asukkaalta, onko hän aivan varma siitä, ettei halua tänään päivätoimintaryhmään. Päätös on ja pysyy. Koskaan aikaisemmin näin ei ole käynyt. En voi pakottaa sinua lähtemään sinne, Tarja sanoo lempeästi asukkaalle. Hienotunteisuutta ja huolenpitoa Puoli kahdeksalta saapuu aamuvuoroon kolmas työntekijä Riikka Niemi. Hänen tehtävänään on mennä antamaan kahdelle asukkaalle aamupala vuoteeseen ja auttaa sen jälkeen muissa aamutoimissa. Pyrimme siihen, etteivät ateriavälit ole liian pitkiä. Siksi annamme aamupalat varhain. Aamupalan yhteydessä Tarja jakaa aamulääkkeet. Ainolassa lääkitykset on saatu hyvälle mallille. Nykyään ei mene mitään ylimääräistä. Rauhoittavia tarvitaan tietyissä tilanteissa, mutta pyrimme siihen, ettei lääkitys jää päälle. Kun sairaus on edennyt riittävän pitkälle, myös muistisairauslääkkeitä lopetetaan. Kun aivot surkastuvat, mitä enemmän siellä on lääkettä, sitä sekavampi ihminen on. Monella muistisairauslääkkeen lopettaminen on tuonut lisää toimintakykyä. Mutta vaatii tarkkaa harkintaa, missä vaihteessa lääke lopetetaan. Päivä Ainolassa on alkanut kiireettömästi. Tunnelma on levollinen ja ilmassa leijuu kahvintuoksu. Tarja tarjoilee lisää juomista pöydissä istuville. Nämä juomat ovat rypynestoon. Me olemme jo sen ikäisiä, että tarvitsemme näitä. Minä ainakin olen mieluummin viinirypäle kuin rusina. Pöydässä istuvat naiset ovat samaa mieltä. Jotkut ovat tulleet saunasta ja istuvat nyt pöydän ääressä papiljotit päässä. Kauneudenhoito on aina ollut osa heidän elämäänsä, ja se on sitä edelleen. Sälekaihtimet ovat vielä kiinni. Ikkunan takana on raitiovaunupysäkki, jossa työmatkalaiset jäävät pois tai hyppäävät kyytiin. Olemme tarkkoja siitä, milloin pidämme sälekaihtimia auki. Pimeään vuodenaikaan pidämme kirkasvalolamppua päällä olohuoneessa ja olemme kuin teatterin esiintyjiä, jos sälekaihtimet ovat kokonaan auki. Kesällä ikkunoissa oleva tummennus toimii melko hyvin. Haluamme suojella asuk- 20 SUPER 12 /2013

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yksityissektorin työehtosopimusten neuvottelutulokset 25.10.2013

Yksityissektorin työehtosopimusten neuvottelutulokset 25.10.2013 Yksityissektorin ten neuvottelutulokset 25.10.2013 Terveyspalvelualan PlusTerveys Oy:n ja Tehy ry:n Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehyn välinen 1.3.2014 31.1.2017 1.7.2014 lukien taulukkopalkkoja

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Salon Lastentarhanopettajat ry 24.4.2014

Salon Lastentarhanopettajat ry 24.4.2014 Salon Lastentarhanopettajat ry 24.4.2014 1 OAJ:n jäsenjakauma 1.1.2014 Varsinaiset jäsenet yhteensä 93 212 OAO 22 % OAJ-YSI 61 % LTOL 15 % YLL 2 % Opsia 0,10% OAJ:n alueyhdistykset Seitsemäntoista alueyhdistystä

Lisätiedot

Kuntasopimus 2014-2017

Kuntasopimus 2014-2017 Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. 1 (6) KVTES 2012 2013: keskeiset materiaaliset muutokset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012-2013) keskeiset materiaaliset muutokset. Palkkausluku (luku II) Palkkausluvun sisältöä

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara

KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013. Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Valtuusto 25.10.2013 Jukka Maarianvaara Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Uudistettu 25.11.2015 Tehyläiset ja palkkaus

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5 Luottamusmieskoulutus KoHo/Tehy Vantaa 7.-9.3. Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (4/15) KoHo/Tehy Helsinki 11.-13.1. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/16) KoHo/Tehy Helsinki 15.-17.2. Luottamusmiesten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Piekkala 25.6.2001 1 (2)

Piekkala 25.6.2001 1 (2) PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2001 Piekkala 25.6.2001 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille ÄITIYSLOMA-AJAN LUKEMINEN KOKEMUSLISÄAJAKSI Palkansaajajärjestöt

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevat työehtosopimukset (työntekijät ja esimiehet) on uudistettu keskusjärjestöjen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot