MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN PROTEK: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan Yrittäjyys työvoiman käyttötapana APAKE aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Terveenä ja osaavana työssä TOIMINTALINJA 2: TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Välityömarkkinat Työstä työhön -kehittämisohjelma Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) TOIMINTALINJA 3: TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS-, INNOVAATIO- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Yritysharava eli Valtakunnallinen KOTTI-hanke Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Yritys-Suomi palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Osaajana työmarkkinoille Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma TOIMINTALINJA 4: JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR- TOIMINNASSA Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi

3 JOHDANTO Valtakunnallinen kehittämisohjelma on kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus. Kehittämisohjelman sisältö pohjautuu kehittämisohjelmasta vastaavan ministeriön strategiaan ja kehittämisohjelman toteuttaminen tapahtuu yhtenä tai useampana Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamana hankkeena. Hankkeet rahoitetaan Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta. Valtakunnallisen osion rahoitus on käytettävissä koko ohjelma-alueella Itä-Suomea lukuun ottamatta. Myös Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosioiden rahoituksella voidaan käynnistää valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita. Kehittämisohjelmia on yhteensä 23 ja ne ovat kooltaan, sisällöltään ja toteutustavoiltaan erilaisia. Kehittämisohjelma voi olla jonkin toimintamallin kehittämistä, selvityksen tekemistä tai se voi olla luonteeltaan enemmänkin strateginen teema. Kehittämisohjelma voi koostua yhdestä tai useammasta hankkeesta. Hankkeita voidaan toteuttaa valtakunnallisesti tai alueellisesti. Kehittämisohjelma voi myös koostua pilottihankkeista, joissa kehitetyt toimintatavat pilotoinnin jälkeen levitetään muualle maahan. Kehittämisohjelman puitteissa voidaan levittää hyviä käytäntöjä ja pyrkiä varmistamaan, ettei yksittäisten hankkeitten tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Kehittämisohjelmaan voi sisältyä ns. tukirakenne, joka kokoaa näitä projektien tuloksia yhteen ja varmistaa projektien välisen yhteistyön. Oheisissa kehittämisohjelmien raporteissa on kuvattu kunkin kehittämisohjelman välituloksia sekä projektiesimerkkejä. Kunkin kehittämisohjelman rahoitustilannetta on kuvattu rahoittajaviranomaisittain ja indikaattoritiedoista on valittu keskeisimmät. Seuraavat hankkeiden hakuajat on ilmoitettu, mikäli ne ovat tiedossa. Kehittämisohjelmien kuvausten lopussa on kehittämisohjelmasta vastaavien henkilöiden yhteystiedot. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto valtakunnallisten kehittämisohjelmien indikaattoreista. Hankkeissa on aloittanut lähes henkilöä ja hankkeilla on vaikutettu uuden työpaikan ja yli 800 yrityksen syntymiseen. Hankkeissa Uudet työpaikat Uudet yritykset Lyhytkestoisiin Koulutus- ja aloittaneet henkilöt toimenpiteisiin ja henkilötyöpäivät Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten tiedotustilaisuuksiin yhteensä Yhteens - naisten osallistuneet ä Seuraavassa taulukossa on nähtävissä kunkin kehittämisohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden kehys koko ohjelmakaudella sekä varaukset, sidonnat ja maksut mennessä. 3

4 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT (EU+ valtio, euroa) Kehittämisohjelma Hallinnonala Kehys Varattu % kehyksestä Sidottu % kehyksestä % Maksettu % varauksesta kehyksestä % varauksesta % sidonnasta TOIMINTALINJA 1 PROTEK Osaamisella ja työelämän TEM % % 78 % ,4 % 31,1 % 39,9 % laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja TEM % % 62 % ,0 % 24,6 % 39,8 % työmarkkinoiden moottorina Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten TEM % % 73 % ,1 % 19,1 % 26,3 % liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Yrittäjyyskasvatus OKM (OPH) % % 87 % ,7 % 27,8 % 31,8 % Luovat alat OKM (Hämeen ELY) % % 80 % ,4 % 32,0 % 39,8 % Kolmas sektori OKM (Lapin ELY) % % 73 % ,5 % 35,6 % 48,8 % Tasa-arvoa työelämään STM % % 76 % ,3 % 37,9 % 50,0 % yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Terveenä ja osaavana työssä STM % % 61 % ,7 % 37,3 % 61,1 % Yhteensä % % 74 % ,7 % 28,1 % 38,0 % TOIMINTALINJA 2 Välityömarkkinat TEM & STM % % 59 % ,2 % 20,2 % 34,3 % TEM % % 59 % ,5 % 20,2 % 34,2 % STM % % 50 % ,0 % 19,2 % 38,4 % Työstä työhön TEM % % 76 % ,3 % 26,3 % 34,4 % Paremmat arjentaidot OKM % % 61 % ,6 % 22,7 % 37,2 % Maahanmuuttajien alkuvaiheen TEM(SM)&OKM % % 70 % ,9 % 17,1 % 24,5 % neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen TEM (SM) % % 71 % ,6 % 20,2 % 28,4 % OKM ( OPH) % % 64 % ,2 % 4,8 % 7,5 % Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja TEM % % 56 % ,0 % 19,5 % 34,6 % valtavirtaistaminen (Valtava) Yhteensä % % 61 % ,2 % 20,1 % 33,2 %

5 TOIMINTALINJA 3 TEM (Keski-Suomen % % 89 % ,3 % 43,0 % 48,5 % Yritysharava eli KOTTI-hanke ELY) Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä OKM&TEM % % 50 % ,9 % 22,2 % 43,9 % Yritys-Suomi palvelujärjestelmä TEM % % 45 % ,7 % 18,0 % 39,7 % Avoimissa oppimisympäristöissä OKM (Lapin ELY) % % 52 % ,5 % 16,6 % 32,0 % aktiivisiksi kansalaisiksi Koulutus- ja osaamistarpeiden OKM (OPH) % % 58 % ,1 % 16,6 % 28,5 % ennakointi Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien OKM (P-Pmaan ELY) % % 67 % ,5 % 30,4 % 45,1 % kehittäminen Osaajana työmarkkinoille OKM % % 62 % ,8 % 14,3 % 23,2 % Aluelähtöisten osaamisklustereiden % % 54 % ,4 % 6,2 % 11,6 % kasvu- ja kansainvälistymisohjelma TEM & OKM TEM ( U-maan ELY ) % % 56 % ,9 % 7,8 % 14,0 % OKM ( P-Pmaan % % 47 % ,1 % 1,6 % 3,3 % ELY ) Yhteensä % % 56 % ,3 % 19,1 % 34,0 % TOIMINTALINJA 4 Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen TEM (SM) % % 73 % ,6 % 23,7 % 32,5 % työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa MATTO Kansainvälinen yhteistyö hyvien TEM % % 36 % ,8 % 4,1 % 11,5 % käytäntöjen levittämiseksi Yhteensä % % 71 % ,5 % 22,7 % 31,9 % KAIKKI YHTEENSÄ % % 64 % ,1 % 22,1 % 34,8 % ESR-hankkeille tehdään pääsääntöisesti ns. vaiheistettu rahoituspäätös. Tällöin varoja ei sidota monivuotisen hankkeen koko kestolle, vaan hankkeen etenemistä tarkastellaan vuosittain. Varattu= Hyväksytyn projektisuunnitelman mukainen hankkeen rahoituskehys, joka varaudutaan maksamaan, mikäli hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Varaus sisältää myös jo sidotut varat. Sidottu= Hankkeelle sitovasti myönnetty rahoitus. Hankkeelle tehdään sen keston aikana 1-4 sidontapäätöstä. Maksettu= Hankkeelle maksettu rahoitus sekä maksatuspäätös, josta puuttuu vielä viimeinen tekninen maksun tilisiirto (maksatushakemukselle ei enää tehdä tukikelpoisuustarkastuksia) 5

6 PROTEK Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana APAKE Aloittavien yrittäjien ja pkyritysten Yrittäjyyskasvatuksella muutosvoimaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun. Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Terveenä ja osaavana työssä Välityömarkkinat Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisten kehittämisohjelmien varaukset ja maksut (EU+valtio) suhteessa kehyksiin Työstä työhön Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin ALPO Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja Valtava Sukupuolten välisen tasaarvon valtavirtaistaminen KOTTI Yritysharava Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuiskoulutukseen Yritys-Suomi palvelujärjestelmä Avoimissa oppimisympäristöissä aktiivisiksi kansalaisiksi Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen Osaajana työmarkkinoille Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma MATTO Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen Kv-yhteistyö hyvien käytäntöjen levittämiseksi KAIKKI YHTEENSÄ 3,4 % 0,8 % 10,0 % 10,5 % 13,1 % 9,8 % 14,6 % 14,9 % 10,6 % 16,0 % 16,1 % 16,7 % 21,4 % 20,9 % 17,7 % 21,5 % 17,1 % 23,4 % 22,5 % 24,3 % 23,2 % 20 % 26,3 % 26,3 % 33,7 % 45 % 51 % 54 % 60 % 63 % 64 % 64 % 61 % 65 % 63 % 67 % 71 % 68 % 75 % 79 % 77 % 84 % 90 % 87 % 94 % 100 % 99 % 115 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 120,0 % TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Varaukset Maksut

7 Alla olevassa taulukossa on kuvattu rahoitustilannetta rahoittajittain. Suurin osa kehittämisohjelmista koostuu useammasta hankkeesta. Se, rahoittaako kehittämisohjelmaa yksi vai useampi viranomainen selviää kunkin kehittämisohjelman lopussa olevasta taulukosta, jossa kehittämisohjelman rahoitustiedot on nähtävissä rahoittajittain. Hankkeitten lukumäärä kuvaa projektikoodien lukumäärää, vaikka joissain tapauksissa kaksi hanketta saattaakin liittyä kiinteästi yhteen kokonaisuuteen (esim. siten, että työvoimapoliittiset toimet ovat omalla projektikoodilla ja muut toimet toisella projektikoodilla). Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY % % 7 % 15 Hämeen ELY % % 26 % 43 Kaakkois-Suomen ELY % % 33 % 36 Keski-Suomen ELY % % 33 % 13 Lapin ELY % % 22 % 36 OPH % % 17 % 66 Pirkanmaan ELY % % 31 % 28 Pohjanmaan ELY % % 10 % 14 Pohjois-Pohjanmaan ELY % % 29 % 53 Satakunnan ELY % % 10 % 5 STM % % 33 % 13 TEM (SM) % % 14 % 17 Uudenmaan ELY % % 17 % 48 Varsinais-Suomen ELY % % 27 % 13 Yhteensä % % 22 % 400 Kehittämisohjelmien kehys Kehittämisohjelmista on laadittu myös esite. Lisätietoa rakennerahasto-ohjelmista löytyy osoitteesta 7

8 8

9 TOIMINTALINJA 1: TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN 9

10 1.1 PROTEK: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan PROTEK-hankkeita on ELY-keskusalueilla 39 kpl ja jokaisella hankkeella on omat tavoitteensa, mutta kantavana ajatuksena kaikissa hankkeissa tulee olla pk-yritysten kannalta osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen yritysten kasvu- ja muutostilanteissa. Pk-yritysten henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään erilaisia yritysverkostoja. Hankkeissa tulisi kiinnittää huomiota uusien toimintamallien kehittämiseksi ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun sekä edistää alueilla käytössä olevien osaamista edistävien palvelujen, koulutuksen ja rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti. Henkilöstön kehittämisessä työkaluina käytetään yhteishankintakoulutusta (Täsmä ja Rekry). Hankkeiden varsinaisia tuloksia on vielä vaikea sanoa lopullisesti, koska hankkeet ovat vielä käynnissä ja monet hakevat jatkorahoitusta. Esimerkiksi Uudellamaalla PROTEK-kehittämisohjelmassa on kehitetty ja kokeiltu uusia malleja ja tapoja pk-yrityksille soveltuvaan yhteishankintakoulutukseen (TäsmäKoulutus). Samalla on kehitetty verkostomalleja ja pyritty mahdollisimman joustavaan yhteishankintakoulutuksen toteuttamistapaan. Rohkaisevia kokemuksia on saatu liiketoimintaosaamisen ja yhteishankintakoulutuksen yhdistämisestä. Parhaat tulokset pk-yritysten palvelemisessa on saatu niissä projektissa, joissa pk-yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita on kartoitettu kokonaisvaltaisesti. Projektit, jotka alueellaan tekevät verkostoyhteistyötä TE-toimistojen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjäjärjestöjen kanssa, ovat onnistuneet parhaiten asiakashankinnassa. Teemapohjaisissa hankkeissa on kehitetty erilaisia malleja, kuten mentorointimalli ja muutosvalmennus malli. Toimialapohjaisissa hankkeissa on tehty toimialaselvityksiä sekä kartoitettu koulutus- ja kehittämistarpeita. Esimerkkejä hankkeista HynäPro/ Pirkanmaa Kohderyhmänä ovat kone- ja metallituoteteollisuuden pienet yritykset. Toteuttajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehittämisyhtiö Tredea Oy, projektipäällikkö Jouni Myllymäki Tavoitteena kehittää yritystä kokonaisuutena ja sitä kautta luoda toimintaan jatkuvuutta, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä eli kokonaisvaltaista hyvinvointia. Samalla tavoitteena on myös yritysverkoston kehittäminen ja laajentaminen oppivaksi ja tuottavaksi. Verkoston yrityksille luodaan pitkäjänteinen ja ennakoiva kehittämisen kulttuuri. Yrityksille tehdään liiketoimintasuunnitelman mukainen henkilöstöstrategia ja niihin pohjautuva kehittämis-, koulutus- ja rekrytointisuunnitelma. Verkostossa rakennetaan yhteisiä koulutuksia ja yritysryhmähankkeita. Lisätietoja: Tutka-hanke/ Uusimaa TUTKA-hankkeessa luodaan uudenlainen ja joustava koulutusmalli yritysten, viranomaisten ja koulutettavien käyttöön. Tavoitteena on lisätä joustavuutta ja jatkuvuutta yritysten koulutukseen, vastata yritysten koulutustarpeisiin sekä antaa konkreettista apua rekrytointiin yhdessä paikallisten työ- ja elinkeinotoimistojen työnantajapalveluiden, kouluttajien ja oppilaitosten kanssa. Yritysten koulutustarpeet kartoitetaan ja yrityksille tehdään koulutussuunnitelmat. Yhteystiedot: projektipäällikkö puh koulutuspäällikkö puh

11 Itsenäisten ammatinharjoittajien mentorointi/ Uusimaa Projektin kohderyhmänä ovat Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä olevat itsenäiset ammatinharjoittajat (pääsääntöisesti toiminimellä toimivia yksinyrittäjiä). Projekti aktivoi, tukee ja vahvistaa toimintansa aloittaneen ammatinharjoittajan eli aktorin yritystoimintaa. Tarkoituksena on myös luoda pysyviä yhteistyöverkostoja aktor- ja mentoriammatinharjoittajien välille. Projektin tuloksena laaditaan mentoroinnin toimintamalli ja mentorointiopas. Yhteystiedot: Kehittämisohjelman rahoitustilanne viranomaisittain PROTEK Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY % % 5 % 2 Hämeen ELY % % 33 % 5 Kaakkois-Suomen ELY % % 68 % 2 Keski-Suomen ELY % % 28 % 3 Lapin ELY % % 24 % 2 Pirkanmaan ELY % % 61 % 2 Pohjanmaan ELY % % 1 % 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY % % 52 % 5 Satakunnan ELY % % 25 % 2 TEM % % 4 % 1 Uudenmaan ELY % % 28 % 9 Varsinais-Suomen ELY % % 28 % 4 Yhteensä % % 31 % 39 Kehittämisohjelman kehys Indikaattorit mennessä Hankkeissa aloittaneet henkilöt Uudet työpaikat Uudet yritykset Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten Yhteensä - naisten Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä Seuraavat hakuajat: Tiedot ELY-keskusten ESR-koordinaattoreilta Lisätiedot Hallinnoiva ministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö Yhteyshenkilö: Anna-Liisa Heikkinen anna-liisa.heikkinen@tem.fi Ohjausryhmä (Yhteinen APAKE-kehittämisohjelman kanssa) Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Helsingin Uusyrityskeskus Maataloustuottajien keskusliitto MTK Opetusministeriö Lakimies Jaana Meklin Asiantuntija Marita Aho Toimitusjohtaja Timo Onnela Johtaja Juho Ruippo Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 11

12 Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö Elinkeinopoliittinen asiantuntija (SAK ry) Pia Björkbacka Suomen Yrittäjät Johtaja Martti Pallari, ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Vastuualueen päällikkö Maire Mäki Uudenmaan ELY-keskus Ryhmäpäällikkö Olli Petramo Varsinais-Suomen TE-keskus Kehittämispäällikkö Martti Rantala Teknologiateollisuus ry Ryhmäpäällikkö Veikko Kajaste Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK ry) Ekonomisti Antti Aarnio Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto APAKE -projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto PROTEK projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen Työmarkkinaneuvos Teija Felt projektin vastuuhenkilö Ylitarkastaja Susanna Piepponen rahoittajaviranomaisen edustaja Projektiassistentti Riitta Güner ohjausryhmän sihteeri Erikoissuunnitelija Paula Heikkilä PROTEK -kehittämisohjelmalla ei ole vielä yhteisiä nettisivuja. 12

13 1.2 Yrittäjyys työvoiman käyttötapana Kehittämisohjelmalla on kaksi koordinaatioprojektia Yhdessä yrittämään! projektikokonaisuus ( ) Seudullisten yrityspalvelujen tuki ( ) Ohjelmalla on paitsi kaksi koordinaatioprojektia myös kaksi tavoitealuetta: - ohjelmassa kehitetään seudullisen yrityspalvelun prosesseja ja järjestelmiä - ohjelma vauhdittaa monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittymistä. Teemat ja iskulauseet Suomessa on paljon yrityspalveluorganisaatioita ja yksin yrittäminen on keskeisin yrittämisen tapa. Ohjelmassa painotetaan palveluorganisaatioiden erillisyyden ja yksin yrittämisen vastapainoksi yhteistoimintaa sekä yrityksiä palveltaessa että varsinaisessa yrittämisessä. Ohjelmakokonaisuuden toiminnallinen avainsana on siis yhteistoiminta, mistä myös seuraa osuustoiminnallisen yrittäjyyden iso paino ohjelmassa. Ohjelmalla ei ole yhtä omaa slogania. Ohjelmassa käytetään Yhdessä yrittämään! slogania. Ohjelma kuitenkin osallistuu Euroopan pk-yritysviikon koordinaatioon Suomessa ja vastaa viikon suomenkielisen kampanjan iskulauseesta. Vuonna 2010 viikon tunnuslause oli Tukea menestykseen. (Yhdessä yrittämään! on pk-yrityksille ja suurelle yleisölle suunnattu kehotus ja Tukea menestykseen puolestaan suunnattiin yrityspalveluorganisaatioille). Yrityspalveluorganisaatioiden toimintaa kehitetään osana Yritys-Suomi palvelujärjestelmää ja nimi Yritys-Suomi palvelee paitsi brändinä, sopivissa yhteyksissä myös yrittäjyysaktiivisuuteen viittaavana iskevänä ilmauksena. Konkreettiset tulokset / Vaikuttavuus Ohjelman konkreettisia tuloksia ja vaikuttavuutta on luontevin tarkastella sen valossa, miten yhteistoiminta on kehittynyt ja miten potentiaalinen yhteistoimintaetu on tarkoitus hyödyntää. Yhteistoimintaa seudullisissa yrityspalveluissa kehitetään siten, että Seudullisten yrityspalvelujen tukiprojektin vetämä arviointi- ja kehittämiskeskustelu avaa kehittämisprosessin. Päämääränä on kullakin seudulla sopimus yritysneuvonnan tuottavuutta, vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä nykyisestä edelleen parantavasta yhteistyöstä. Samalla tehdään määrämuotoinen toiminnan arviointi, kehittämistoimenpiteiden yksilöinti sekä kehittämispolkua käytännössä ohjaavan yhteistyösopimuksen solmiminen. Kehittämisprosessit on käynnistetty laajasti eri puolilla maata ja hankkeen rooli parhaiden käytäntöjen levittäjänä on vahvistunut toiminnan edetessä Seudullisissa neuvotteluprosesseissa tulee esiin tarpeita myös valtakunnallista kehittämistä silmällä pitäen. Kehittämisprosessi välittää tietoa valtakunnallisista kehittämistoimenpiteistä seututasolle ja aktivoi seutuja hyödyntämään valtakunnallisesti kehitettyjä instrumentteja sekä osallistumaan myös EU:n yrittäjyyskampanjointiin ja hyvien toimintatapojen levittämiseen. Ensimmäinen Yritys-Suomi palvelustandardit täyttävä seudullinen sopimus, Kotkan-Haminan seudun, on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriössä ja uusia sopimuksia tehdään koko ajan eri seuduilla. 13

14 Valtakunnallisen ohjelman ELY-keskusten rahoitusvastuulla olevat projektit tukevat osaltaan seudullista kehittämistyötä tarjoten rahoitukselliset puitteet seudun eri toimijoiden tarjoamien palvelujen kehittämiseen vastaamaan yhteistyön vaatimuksia. Yhteistoiminta monimuotoisen uuden yrittäjyyden kehittämiseksi painottuu ohjelman projekteissa monin eri tavoin. Yhdessä yrittämään! hankkeen aloitteesta uusittiin sivuston yrittäjyyspalveluosio paremmin tukemaan yrittäjäkumppanin tai yrityksen jatkajan hakua. Kumppania voi etsiä myös osuuskuntaan ja franchising ketjuun tai yrittäjää jo olemassa olevaan liikeideaan perustuvaan yritykseen. Mol.fi sivustolla onkin jatkuvasti yrittäjyysmahdollisuutta avoinna. Yhdessä yrittämään! -hanke on kouluttanut osuuskunnan perustamispalveluihin perehtyneen yritysneuvojaverkoston ja tuottanut monipuolisen internet-materiaalin neuvontatyön tueksi. Yhteistoiminnassa TEM:n strategisten LUOVA ja HYVÄ hankkeiden kanssa osoittanut osuuskuntamuotoiselle yrittämiselle monipuolisia sovellusmahdollisuuksia luovien ja hyvinvointialojen piirissä sekä mm. oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa. Monimuotoinen yrittäjyys korostuu myös mm. MASUUNI-hankkeessa (Uusimaa), jonka kehittämillä palveluilla pyritään tukemaan maahanmuuttajia suomalaisen yrittäjyyden voimavarana. Esimerkkejä hankkeista Aloittavien yritysten neuvontapalvelut Tampereen seudulla, Toteuttajaorganisaatio Tredea Oy, yhteyshenkilö Ari Tuulentie Projekti sisältää keskeisiä yritysten neuvonta- ja kehityspalveluja Tampereen seudulla (mukaan lukien Oriveden kaupunki). Projektilla tiivistetään näiden palvelujen tuottajien yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa: - Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry:n vetämä osuustoimintapalvelu neuvoo uuden osuuskunnan perustamista harkitsevia henkilöitä. - Pirkanmaan Yrittäjät ry:n vetämä viestinvaihtopalvelu auttaa omistajavaihdoksissa. Viestinvaihto myös ylläpitää luopuja- ja jatkajarekisteriä. - Pirkanmaan Yrityskummit ry tarjoavat kokemustaan lähinnä nuorille yrityksille yrityksen strategisessa johtamisessa. Yrityskummit ylläpitävät yrityskummirekisteriä. - Yrittäjyyden valmennuskeskus Voimala on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikön proakatemian valmentajien koordinoima hanke, joka pyrkii edistämään nuorten yrittäjyyttä sekä synnyttämään aktiivisesti toimivan nuorten yrittäjien verkoston. Pirkanmaan hankekokonaisuus on edistynyt hyvin ja sen tavoitteita on osin korotettu. Kehittämisohjelman rahoitustilanne viranomaisittain Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY % 0 0 % 0 % 2 Hämeen ELY % % 20 % 3 Kaakkois-Suomen ELY % % 43 % 4 Keski-Suomen ELY % % 36 % 1 Lapin ELY % % 23 % 1 Pirkanmaan ELY % % 54 % 1 Pohjanmaan ELY % % 10 % 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY % % 66 % 1 Satakunnan ELY % 0 0 % 0 % 0 TEM % % 16 % 2 Uudenmaan ELY % % 22 % 3 Varsinais-Suomen ELY % % 34 % 3 Yhteensä % % 25 % 22 Kehittämisohjelman kehys

15 Indikaattorit mennessä Hankkeissa aloittaneet henkilöt Uudet työpaikat Uudet yritykset Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten Yhteensä - naisten Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä Seuraavat hakuajat: Tietoja ELY-keskusten ESR-koordinaattoreilta Lisätietoja - Hallinnoiva ministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö - Yhteyshenkilöt : Yhdessä yrittämään projektikokonaisuus: Anne Kuoppala, anne.kuoppala@tem.fi - Ohjausryhmä: Seudullisten yrityspalvelujen tuki: Pertti Linkola, , pertti.linkola@tem.fi hallitusneuvos Päivi Kerminen, TEM, puheenjohtaja ylitarkastaja Anne Kuoppala, TEM erikoissuunnittelija Pertti Linkola, TEM, projektipäällikkö toimitusjohtaja Pia Backman, Uusyrityskeskus ry johtaja Raimo Hokkanen, Vantaan TE-toimisto osuustoimintajohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry palvelupäällikkö Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus johtaja Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikkö yksikönjohtaja Sari Taukojärvi, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen, PKT-säätiö ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät asiantuntija Pekka Ropponen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK projektijohtaja Niina Immonen, Tampereen seudun osuustoimintakeskus ry, sihteeri 15

16 1.3 APAKE aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma APAKE-kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa sekä aloittavien yrittäjien että toimivien pkyritysten liiketoimintaosaamista kehittämällä uusia tai uudistamalla ja levittämällä edellisellä ESRohjelmakaudella kehitettyjä koulutusohjelmia ja räätälöityjä asiantuntijapalveluita aloittavien yritysten ja pk-yritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia toimintatapoja ja malleja pkyritysten palvelutarjontaan. Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämisohjelmalla pyritään synnyttämään uusia, innovatiivisia yrityksiä, lisäämään kasvukykyisten ja haluisten yritysten määrää sekä parantamaan yritysten kansainvälistymisosaamista. Ohjelman on tarkoitus lisätä myös onnistuneiden sukupolvenvaihdosten määrää sekä saada yritykset panostamaan aikaisempaa enemmän henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Kehittämisohjelman eri hankkeissa kehitettyjen uusien tai uudistettujen palvelujen ja toimintamallien seurauksena aloittavien yrittäjien sekä toimivien pk-yritysten liiketoimintaympäristö paranee. APAKE-kehittämisohjelman konkreettiset tulokset Alla on lueteltu yhteenvedonomaisesti APAKE-kehittämisohjelman neljän eri valtakunnallisen osahankkeen keskeisimmät tulokset ja aikaansaannokset. 1. Yritysten sukupolven- tai omistajanvaihdosten edistäminen Hankkeen tavoitteena on edistää ja varmistaa onnistuneiden ja hallittujen sukupolventai omistajanvaihdosten toteutuminen luomalla laadukas omistajanvaihdospalveluiden tarjooma ja palveluita tarjoavien toimijoiden verkosto koko Suomeen: Omistajanvaihdospalveluiden valtakunnallinen evaluointi Tilitoimisto omistajanvaihdoksen asiantuntijana valmennusohjelman kehittäminen Opas omistajanvaihdosten neuvontaan Aktivointipaketti ikääntyville yrittäjille (sis. Yritys myyntikuntoon opas) Esitutkimus yritysten ja palveluiden loppumisesta paikkakunnalla Projektipäälliköt: Hannele Heikkinen, Hämeen ELY-keskus, puh.: , sähköposti-osoite Tapani Kaskela, Pirkanmaan ELY-keskus, puh.: , sähköposti-osoite: 2. Luovien alojen kehittämishanke Hankkeen tavoitteena on levittää ja juurruttaa luoville aloille kehitetty Jalostamo 16

17 palvelumalli osaksi ELY-keskusten muuta yrityspalvelutarjoomaa. Jalostamo palvelu kehitettiin, pilotoitiin ja evaluoitiin ESR-osarahoitteisessa SILE-hankkeessa vuosina Palvelumallin levittämistä hallinnoi ja koordinoi Keski-Suomen ELY-keskus. Jalostamo palvelu on luovien alojen yrityksille ja yritysten perustamista suunnitteleville tarkoitettu joustava ja ratkaisukeskeinen neuvonta- ja konsultointipalvelu. Tavoitteena on auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia parempaan ja kannattavampaan liiketoimintaan. Jalostamo-palvelua antavien asiantuntijoiden kilpailutus Jalostamo koulutustilaisuuden järjestäminen jalostamo-asiantuntijoille ja ELY-keskusten luovista aloista vastaaville Ohjeistus-aineiston laatiminen ELY-keskuksille, muille aluekehittäjille sekä Jalostamo-asiantuntijoille Jalostamo-palvelun nettisivut: Hankekoordinaattori: Saila Pulkkinen, Keski-Suomen ELY-keskus, puh.: , sähköposti-osoite: 3. Tuotekehityshanke alle kolme vuotta toimineiden yritysten eloonjäämisasteen parantamiseksi (ns. kakkosvaihde hanke) Kontaktoitu runsaat 80 yritystä ja käyty läpi yritysten liiketoimintasuunnitelmat Verrattu liiketoimintasuunnitelmaan kirjattua toimintaa toteutuneeseen ja analysoitu poikkeamat Akuutin neuvonnan tarpeessa oleville annettu neuvontaa ja ohjausta sekä ohjattu yritykset tarvittaessa niiden tarpeita vastaaviin jatkopalveluihin, kuten ELY-keskuksen, Finnveran, Tekesin jne. palveluihin Hankkeen tulosten ja kokemusten pohjalta kehitetään palvelumalli, jolla voidaan auttaa yrityksiä niiden alkutaipaleella sekä kuolemanlaaksovaiheen ylittämisessä 4. Tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja uudistaminen hanke Selvitetty alkaville yrittäjille sekä pk-yrityksille TEM:n hallinnonalalla tarjolla olevia palveluita Selvitetty tarjolla olevien palveluiden päällekkäisyyksiä sekä mahdollisia katvealueita Hahmoteltu ja mallinnettu tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden uuden palvelusalkun sisältöä Selvitetty tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden tuottamisen ja tarjoamisen malleja 17

18 Kehittämisohjelman rahoitustilanne viranomaisittain APAKE Viranomainen Valtuudet Varaukset Var/valt Maksut Maks/valt Maks/var Projektien lkm Etelä-Pohjanmaan ELY % % 15 % 1 Hämeen ELY % % 9 % 3 Kaakkois-Suomen ELY % % 5 % 1 Keski-Suomen ELY % % 16 % 1 Lapin ELY % % 22 % 1 Pirkanmaan ELY % % 40 % 1 Pohjanmaan ELY % % 13 % 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY % % 45 % 1 Satakunnan ELY % 0 0 % 0 % 0 TEM % % 9 % 1 Uudenmaan ELY % % 12 % 1 Varsinais-Suomen ELY % % 23 % 1 Yhteensä % % 19 % 14 Kehittämisohjelman kehys Indikaattorit mennessä Hankkeissa aloittaneet henkilöt Uudet työpaikat Uudet yritykset Yhteensä - naisia Yhteensä - naisten Yhteensä - naisten Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Koulutus- ja henkilötyöpäivät yhteensä Seuraavat hakuajat: ELY-keskusten seuraavista hakuajoista lisätietoa ELY-keskusten ESRkoordinaattoreilta Lisätietoja: - Hallinnoiva ministeriö: Työ- ja elinkeinoministeriö - Yhteyshenkilö: Anna-Liisa Heikkinen, , anna-liisa.heikkinen@tem.fi Riitta Güner, riitta.guner@tem.fi Ohjausryhmä (Yhteinen PROTEK-kehittämisohjelman kanssa) Akava ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Helsingin Uusyrityskeskus Maataloustuottajien keskusliitto MTK Opetusministeriö Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK ry) Suomen Yrittäjät Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen TE-keskus Lakimies Jaana Meklin Asiantuntija Marita Aho Toimitusjohtaja Timo Onnela Johtaja Juho Ruippo Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Johtaja Martti Pallari, ohjausryhmän puheenjohtaja Vastuualueen päällikkö Maire Mäki Ryhmäpäällikkö Olli Petramo Kehittämispäällikkö Martti Rantala 18

19 Teknologiateollisuus ry Toimihenkilökeskusjärjestö (STTK ry) Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto APAKE -projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto PROTEK projekti Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ryhmäpäällikkö Veikko Kajaste Ekonomisti Antti Aarnio Hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen Työmarkkinaneuvos Teija Felt projektin vastuuhenkilö Ylitarkastaja Susanna Piepponen rahoittajaviranomaisen edustaja Projektiassistentti Riitta Güner ohjausryhmän sihteeri Erikoissuunnitelija Paula Heikkilä 19

20 1.4 Yrittäjyyskasvatuksella ja osaamisella muutosvoimaa Konkreettiset tulokset ja vaikuttavuus Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa kehittämisohjelmassa hankkeet rakentavat yrittäjyysosaamista tukevia oppimispolkuja yli kouluasteiden ja luovat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä. Hankkeissa kehitetään opettajien ja rehtoreiden yrittäjyyskasvatusosaamista vahvistavia malleja ja testataan yrittäjyyskasvatusta palvelevia oppimisympäristöjä ja opetusmateriaalia. Hankkeiden myötä syntyy verkostoja, joissa koulutuksen ja yrittäjyyden asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat kehittävät yhdessä yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen antavat nuorille voimavaroja selvitä muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Hankkeiden myötä koulutuksessa korostuvat luovuus, innovaatiokyky ja riskinotto, samoin kuin kyky suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeet lisäävät nuorten tietoisuutta työstä ja auttavat tarttumaan mahdollisuuksiin. Pitkällä tähtäimellä hankkeiden vaikutukset näkyvät kasvun, kilpailukyvyn sekä tuottavuuden ja työllisyyden vahvistumisena. Hyvinvointi-Suomelle on tärkeää, että nuoret näkevät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona ja ovat luomassa maahan uutta yrittäjyyttä ja yritystoimintaa. Esimerkkejä hankkeista YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset (S10154) Toteuttajaorganisaatio: Suomen Yrittäjät ry Toteutusaika: Projektipäällikkö Virpi Utriainen Hankkeen aikana perustetaan YES-yrittäjyyskasvatuskeskuksia, jotka kokoavat ja tuottavat yrittäjyyskasvatuspolkua konkreettisesti tukevia palveluita maakunnan kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. YES-keskuksista on saatavilla yrittäjyyskasvatukseen ja -osaamiseen liittyen opetussuunnitelmien kehittämispalveluita sekä materiaalia opetuksen sisällön, menetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opettajia koulutetaan, mentoroidaan koulu-yritysyhteistyötä ja oppilaiden yrittäjyyskasvatusprojekteja sekä tarjotaan Nuori Yrittäjyys aluetoimistopalvelut. Lähinnä seudullisten kehittämiskeskusten kautta hankkeeseen osallistuvat Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Uusimaa, Itä- Uusimaa ja Kuusamon sekä Kotkan ja Haminan seudut. Tarkoituksena on vakiinnuttaa YES-keskusten toimintamalli. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo (S10339) Toteuttajaorganisaatio: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Toteutusaika: Projektipäällikkö Elena Ruskovaara Hankkeessa luodaan yrittäjyyskasvatuksen mittaristo sekä opaskirja, joka avaa yrittäjyyskasvatusta sekä tukee mittariston käyttöönottoa. Mittaristo konkretisoi ja arvioi opettajien toimintaa yrittäjyyskasvattajina sekä ohjaa opetusta ja opetusjärjestelyjä. Työkaluna mittaristo on osa koulujen laadunhallinnan järjestelmää ja kehittämistä. Tutkimustietoon pohjautuvaa ja testattua mittaristoa voivat hyödyntää myös päätöksentekijät arvioidessaan yrittäjyyskasvatuksen tilaa. Mittaristolla pyritään pitkäntähtäimen ohjausvaikutukseen, joka näkyy mm. siinä, että koulujen toimintakulttuuri kehittyy yrittäjyydelle suotuisammaksi, kumppanuuksia hyödynnetään, yrittäjyyttä ymmärretään paremmin ja yrittäjyyskasvatus on opetuksessa sisältönä ja menetelmänä. Mittaristo tehdään perusasteen käyttöön ja soveltuvin osin sitä muokataan toisen asteen tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmää ovat opettajat ja hallintovirkamiehet perusasteelta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, harjoittelukouluista ja opettajakoulutuslaitoksista myös opettajiksi opiskelevat sekä yrittäjyyskasvatustoimijat ja päättäjätahot kunnissa sekä valtiohallinnossa. Hankekumppaneina on joukko kuntia ja koulutusorganisaatioita eri puolilta Suomea. 20