Eskolan kyläpalvelukeskuksesta. tulee osakeyhtiöpohjainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eskolan kyläpalvelukeskuksesta. tulee osakeyhtiöpohjainen"

Transkriptio

1 Eskolan kyläpalvelukeskuksesta osakeyhtiöpohjainen Eskolan kyläkoulun käytön monipuolistaminen on kyläpalveluiden keskeinen tavoite. Kuva: Leena Hautamäki Kannuksen Eskolan kylä le tulevan kyläpalvelukeskuksen toiminnan käynnistämisen valmistelu siirtynyt alkaen Eskolan kyläyhdistys ry:n vetovastuulta kyläpalvelukeskuksen perustamistyöryhmälle. Työryhmään kuuluvat Heikki Aspfors, Jaakko Hautamäki, Satu Kumpulainen ja Teija Pajukoski. Työryhmän sihteerinä toimii sosionomi (Amk) Marko Järvenoja. Marko Järvenoja suorittaa kylällä tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvekartoituksen kesäkuun aikana. Tarvekartoitukseen kuuluu monipuolisesti niin kyselyt kylän asukkailta, kuin haastattelut sosiaali- terveyspalvelujen tuottajien näkemyksistä. Työryhmän tehtävänä on laatia yritykselle yhtiöjärjestys, kartoittaa toimialat, palvelutarpeet ja kutsua koolle perustava kokous. Kyläpalvelukeskuksesta tulee osakeyhtiöpohjainen yritys, jonka avulla pyritään turvaamaan ja kehittämään Eskolan lähipalveluita. Yritykseen palkataan toimitusjohtaja, joka yhteistyössä yrityksen hallituksen kanssa, vastaa palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä. Mikäli tarvetta ilmenee yritys voi tuottaa tarvittaessa palveluita myös muilla kylillä tai kuntakeskuksissa. Yrityksen päätoimi-pisteen on tarkoitus tulla kylän koulun yhteyteen, johon perustetaan ruokala, pitopalvelu, kirjastopalvelut, palvelutoimisto ym. Palvelukeskus pyrkii myös työllistämään tarjoamalla työtilaisuuksia palvelutarpeen mukaan, sekä kehittämään päivähoitopalveluita. Kyläpalvelukeskuksen keskeinen tavoite on turvata kylän lähipalvelut liiketoiminnan avulla. Yrityksen voitontavoittelu ei ole itsetarkoitus, vaan väline jonka avulla saadaan pääomaa toiminnan ylläpitämiseen. Perustamistyöryhmä käynnistää yritykseen tulevan osakepääoman koemerkinnän joka jatkuu saakka. Yhden osakkeen merkintähinta on 60,00. Halukkuutensa merkitä osakkeita voi tehdä kirjallisesti, sähköpostilla tai puhelimitse. Merkintä tässä vaiheessa ei ole sitova. Varsinainen osakemerkintä käynnistyy elokuussa Merkitsijöille tiedoksi, että yrityksen yhtiöjärjestykseen tulee maininta rajoitetusta voitonjaosta. Yrityksen voitto ohjataan palveluiden ylläpitoon. Yritys pohtii perustamisen yhteydessä hakeutuuko se yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Yrityksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Kyläpalveluita tuottava yritys tekee tiivistä yhteistyötä kylän muiden toimijoiden, kuten Eskolan kyläyhdistys ry, Eskolan Kehitys Oy ja Osuuskunta Nelikataja. Lisätietoja satavissa ja merkintälomakkeita tulostettavissa: www. eskolankyla.fi Sähköpostiosoite Puhelin Lisätietoja antaa Marko Järvenoja Postiosoite: Leppilammentien 8, Eskola Osakemerkintä on avoin kaikille yksityishenkilöille ja yhteisöille.

2 2 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 Pääkirjoitus Vieraskynä Julkaisija: Keskipohjalaiset Kylät ry. Y S-posti: Puh www-sivut Painosmäärä: kpl ilmaisjakelu Paino: Iprint Oy, Seinäjoki Kyläkoulu on koko kylän moottori Viime aikoina kunnissa on nostettu esille kyläkoulujen lakkauttamiset. Lakkauttamisilla vaikutetaan kylien ja ennen kaikkea lasten tulevaisuuteen. Koulujen lakkauttaminen merkitsee sivistyksellisen, sosiaalisen ja henkisen pääoman ohella myös yrittäjyyden edellytysten heikkenemistä kylillä. Olisiko kuitenkin syytä pohtia lakkauttamispäätösten sijaan kyläkoulujen vahvuuksia? Koulu palvelee kyläläisiä ja tukee ihmisten yhteisöllisyyttä. Kyläläisille koulu voi olla ainoa verorahoilla maksettu palvelu. Parhaimmillaan koulu keskellä kylää on sekä lasten että kaikkien kyläläisten avoin oppimiskeskus, jossa niin lapset ja nuoret kuin mummot ja papat voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällainen toiminta yhdistää kyläläisiä ja tukee lasten ja nuorten minän kehitystä sekä kyläläisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Kouluun suunnatut investoinnit tukevat koko kylän toimintaa. Kyläkoulu voi tarjota tiloja päivähoidolle ja ateriapalveluja vanhuksille. Monet lapsiperheet muuttavat mielellään kylälle, jossa on toimiva ja innovatiivinen kyläkoulu. Näin kylien ikääntymiskierre saadaan oikaistua ja kunnat saavat lisää veronmaksajia. Pienet kouluyksiköt luovat hyvät puitteet pedagogisille innovaatioille. Modernin teknologian avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi etäopetusta ja käyttää opetuksen tukena eri alojen asiantuntijoita. Monelle kyläkoululle teknologia on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi kansainvälistymisessä. Kyläkoulut ovat olleet edelläkävijöitä kansainvälisissä EU-ohjelmissa. Kansainvälistyminen on lisännyt kiinnostusta muiden maiden elämää ja kielten opiskelua kohtaan. Opettajan työ kyläkoulussa on haastavaa, motivoivaa ja mielenkiintoista. Yhdysluokka-opetus on vaativaa ja edellyttää opettajalta tietojen ja taitojen lisäksi suunnittelijan, organisaattorin sekä yhteistyön taitoja. Verkostoitunut opettaja hyödyntää opetuksessaan niin kyläläisten erityisosaamista kuin myös kylän ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista. Kyläkoulut ovat edelläkävijöitä eri-ikäisten lasten samanaikaisopetuksessa. Eriikäisten oppilaiden samanaikaisopetuksella on myönteinen vaikutus esimerkiksi lasten sosiaaliseen kehitykseen, yhteistyötaitoihin, itsetuntoon, identiteettiin ja minäkuvaan. Pieni koulu tarjoaa lapsille turvallisen ja hyvän kasvu- ja oppimisympäristön, jossa koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu hyvin. Esimerkiksi erityisopetus voidaan toteuttaa usein omassa lähikoulussa, eikä lapsia ei tarvitse siirtää muualle. Näin voidaan säästää jopa kustannuksissa. Pienellä koululla oppilasryhmät ovat pieniä ja opettajalla enemmän aikaa huomioida oppilaita yksilöllisesti. Eri-ikäisten lasten samanaikaisopetuksessa lapset oppivat toisiltaan ja usein myös ylemmällä luokalla oleva oppilas ohjaa toista oppilasta. Kyläkoulu on koko kylän moottori, joka tuottaa sosiaalista pääomaa, jolla on merkitystä maaseudun ja koko yhteiskunnan taloudelliselle kehitykselle sekä kaikkien ihmisten hyvinvoinnille. Koulun lakkauttaminen merkitsee lasten ja nuorten kohdalla vieraantumista kasvuympäristöstään omasta kylästä. Syrjäytymistä tapahtuu niin lasten kuin koko kylän tasolla. Syrjäytymisen katsotaan alkavan jo varhaislapsuudessa, jolloin omaksutaan ne asenteet, arvot ja toimintamallit, joiden viitoittamaa tietä lapset aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan. Kyläkoulujen lakkauttamiset kohdistuvat pienimpien lasten perusopetukseen ja näiden lakkauttamisten seuraukset nähdään usei den vuosien päästä. Tutkimusten mukaan koulutuksen arvo nousee tulevai suudessa. Monella sektorilla kuten esi merkiksi ilmasto- ja energiapolitii kassa tehdään suunnitelmia useiden kymmenien vuosien päähän. Eikö koulutus takin tulisi kehittää tulevaisuuden näkökulmista? KT Päivi Perkkilä

3 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Seminaarissa kuultiin myös Ullavan Vionojan koulun oppilaiden kauniita musiikkiesityksiä. Vuoden Keskipohjalaisiksi kyliksi 27 kylää Kyläkouluille kunniakirjat Keskipohjalaiset Kylät ry sekä Keski-Pohjanmaan liitto jakoivat kunniakirjoja runsaalla kädellä maaliskuussa järjestetyssä Kyläkoulut maaseudun vetovoimatekijänä -seminaarissa Veikko Vionojan koululla. Keskipohjalaiset Kylät ry:n hallitus päätti vuoden kylän sijaan, huomioida vuoden kyläkoulukylät. Kylillä yhdistysten toiminta kulminoituu paljolti kyläkouluihin. Kyläkoulujen lakkauttamisista olemme saaneet lukea surullisia tarinoita koko Keski-Pohjanmaan alueella, siksi nostimme tämän asian ja halusimme muistaa vielä kyläkoulunsa omistavia kyliämme. Tämä muistutuksena siitä, että suomalaisen perusopetuksen alkuajoista lähtien periaatteena on ollut, että koulut ovat lähellä oppilaita. Vuoden 1898 piirijakoasetuksen jälkeen asetettiin tavoitteeksi Mikael Soinisen ohjelma, jonka mukaan jokaisessa kylässä tuli olla koulu. Asetuksen mukaan kuntien tuli jakaa alueet koulupiireihin, jottei koululaisten koulumatka olisi viittä kilometriä pitempi. Kunniakirjojen saajat KP-Kylät ry:n hallitus asetti kyläkoulun kriteeriksi sen, että koulu sijaitsee taajaman ulkopuolella, sekä toimii enintään kolmiopettajaisena. Poikkeuksena valittiin mukaan Perhon Möttösen koulu, joka on Suomen suurin kyläkoulu, sekä Lestijärven koulu, joka on alueen ainoa koulu. Kunniakirjat jaettiin seuraavil e kyläkouluille. Halsua: Meriläisen koulu, Ylikylän koulu, Himanka-alue: Pahkalan koulu, Kannus: Hanhinevan koulu, Märsylän koulu, Roikolan koulu, Välikannuksen koulu, Kaustinen: Järvelän koulu, Köyhäjoen koulu, Puumalan koulu, Kokkola: Alaviirteen koulu (Lohtaja), Peltokorven koulu (Kälviä), Ruotsalon koulu (Kälviä), Rahkosen koulu (Ullava), Veikko Vionojan koulu (Ullava), Ruotsinkieliset Kokkola: Rödsö, Vitsar, Öja, Lestijärvi: Lestijärven kirkonkylän koulu, Perho: Oksakosekn koulu, Möttösen koulu (suomen suurin kyläkoulu), Toholampi: Viitojan koulu, Kleemolan koulu, Sykäräisten koulu, Veteli: Räyringinkoulu jatunkkarin koulu. Seminaarin antia Kunniakirjojen jakotilaisuus ja seminaari päätettiin järjestää Ullavassa, sen keskeisen sijaintinsa vuoksi, jolloin matka ei olisi kohtuuton alueiden kunnille. Seminaarin luentotarjonta oli monipuolista ja antoisaa. Kasvatustieteiden tohtori Päivi Perkkilä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta korosti kyläkoulujen laadukasta ja innovatiivista oppimisympäristöä sekä samanaikaisopetuksen hyötyjä. Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset maaseutukoulujen tytöt ovat maailman parhaita lukijoita. Ullavan kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja Mauri Niemistö puolestaan korosti mm. myös kyläkoulun yhteydessä toimivan kirjaston tärkeyttä. Keski-Pohjanmaan liiton yhteys- Kunniakirjoja jaettiin 10 kunnan alueiden 27 kyläkoululle. Kunniakirjat jakoivat Keskipohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Esa Erkkilä sekä Keski- Pohjanmaan Liiton yhteyspäällikkö Anne Sormunen. Kunniakirjat oli suunnitellut KP-Kylät ry.n siht. Anja Jussila. Tilaisuuden juhlavat puitteet sekä maukkaan ja runsaan tarjoilun järjestivät Ullavan Kirkonkylän kyläyhdistys. päällikkö Anne Sormusen mukaan maalla syntyneille pitää antaa mahdollisuus asua ja kasvattaa lapsiaan kotiseudullaan. Puhutaan asuinmaaseudusta, lasten hyvinvointi, kuntien terveyspalvelut ja kyläkoulut ovat avainasemassa, jos halutaan pitää maaseutu asuttuna Sormunen tähdentää. Jaakko Hautamäki kertoi Eskolaan perustettavasta Kyläpalvelukeskuksen toimintamallista, jolla saadaan kylän palvelutaso säilytettyä. Kannuksen kaupungin sivistystoimenjohtaja Leena Kivijakola aiheeksi oli annettu Kyläkoulu rasite vai arvo? Kivijakola totesi, että kouluverkkotarkastelu on ajankohtainen eri kunnissa jos oppilasmääriin tulee huomattavia muutoksia. Tärkeintä on, että lapsi saa hyvin koulutuksen ja hyvän pohjan elämälle. Lapsi on aina arvokas, eikä ikinä rasite. Seminaarin ohjelmatarjonta valittiin monipuoliseksi huomioiden runsasluiuiset yleisöosaston kirjoittajat, fasebookissa kantaaottavat sekä kunnan päättäjät. Edellä mainittuja ei tilaisuudessa juuri ollut, kyläkoulukeskustelu käytiin lähinnä kannattajien näkökulmasta. Kuvat ja teksti: Keskipohjalaiset Kylät ry. Anja Jussila

4 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 Perhon kunnan Möttösen kylällä sijaitsee Möttösen kyläkoulu, jota tituleerataan usein Suomen suurimmaksi kyläkouluksi. Sitä se voi ollakin, koska oppilasmäärä keikkuu vuodesta toiseen 130 molemmin puolin. Lapset muutamien kilometrien alueelta tulevat kouluun kävellen, pyöräillen ja koulukuljetuksissa. Talvisin koulumatkoilla liukuu potkukelkat, jopa sukset. Koulu sijaitsee kauniilla paikalla Perhonjoen läheisyydessä, pellon laidalla ja kuusimetsän reunustamalla tontilla. Touhua ja tohinaa riittää niin kuin kaikissa Suomen kouluissa. Kunnan taloudenpidossa oltiin tarkkana myös sata vuotta sitten Terveisiä Möttösen koululta Eipä ollut kuitenkaan itsestäänselvyys aikanaan se, että Möttöseen koulu tulisi. Koulun perustamiskeskusteluissa - yli sata vuotta sitten oli varsin tuttuja ajatuksia tämänkin päivän koulukeskusteluista: silloisessa kuntakokouksessa Möttösen kouluhakemus hylättiin ja syiksi luettiin mm. kunnan heikko talous sekä kiinteistöjen sopimattomuus koulun pitoon. Onneksi lääninkuvernööri August Aleksander Järnefelt ei kuitenkaan tätä hyväksynyt, vaan 300 markan uhkasakon nojalla velvoitti Perhon kuntaa perustamaan Möttöseen koulun viimeistään Niinpä se koulunpito sitten aloitettiin Möttösessäkin Otto Möttösen talon tuvassa. Samalla esittiin uutta tonttia, koska ajatuksissa oli kokonaan uuden koulun rakentaminen. Kolme vuotta myöhemmin oli uusi tontti löytynyt ja sinne rakennettiin koulu, jossa vielä nykyinenkin esija alkuopetuksen väki opiskelee. Uusi koulu aloitti toimintansa Vajaa pari vuosikymmentä myöhemmin oppilasmäärän kasvaessa tasaisesti tarvittiin enemmän tilaa. Koulun pihan toiselle laidalle rakennettiin jälleen uusi koulurakennus entisen lisäksi. Vuosikymmenten varrella on koulun tiloja aina tarpeen mukaan laajennettu, joista viimeisin on valmistunut vajaa kolmekymmentä vuotta sitten. Nämä kauniit koulurakennukset ovat tehneet työnsä ja palvelleet elinkaarensa aikana hyvin tuhansia oppilaita sekä opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa. Nyt ne ovat tulleet tiensä päähän ja tulevana kesänä molemmat koulurakennukset puretaan pois. Perho linjasi kolmen alakoulun mallin Perhon kunta on joitakin vuosia sitten linjannut kolmen alakoulun mallin, jossa jokaisella koululla on oppilaita esiopetuksesta kuudenteen luokkaan saakka. Suurista ikäluokista johtuen tämä linjaus on osoittautunut vuosien varrella erittäin toimivaksi. Tältä pohjalta aloitettiin vuonna 2005 käymään laajempaa keskustelua Möttöseen rakennettavasta uudesta koulusta. Uuden koulun tarve nousi ennen kaikkea nykyisen koulurakennuksen huonosta kunnosta ja siitä aiheutuvista merkittävistä sisäilmaongelmista. Monien keskustelujen, suunnittelujen ja päätösten jälkeen olemme onnellisessa tilanteessa: uusi koulu valmistuu suunniteltua vauhtia nykyiselle koulun tontille, pellon laidalle. Ensi syksynä koulunväki pääsee aloittamaan opiskelunsa toimivissa, turvallisissa ja terveellisissä uuden koulun tiloissa. Uusi koulu, nykyaikaiset opetusvälineet Uudesta koulusta tulee hieno ja nykyaikainen. Entiseen verrattuna saamme mm. suuremman liikuntasalin, ruokasalin, pienryhmätiloja ja toimivat teknisen työn opetustilat. Opetustekniikka nykyaikaistuu interaktiivisine älytauluineen ja ipadeineen. Uusilla laitteilla ei sinänsä ole itseisarvoa, mutta pyrimme toimimaan niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin opettamista ja oppimista. Piha- ja liikunta-alueet tulevat kuntoon. Kesän aikana alkaa myös uusien esiopetustilojen ja tekstiilityötilan rakentaminen ja toivomme, että nekin tilat valmistuisivat syksyn aikana. Möttösen koulupiirin kodit ja perheet arvostavat opettajien työtä lastensa parhaaksi. Se on ollut suuri voimavara meille koulussa työskenteleville aikuisille. Vanhempainyhdistyksen johtokunta suunnittelee ja organisoi monenlaista toimintaa koulunväen ja kaikkien kyläläisten parhaaksi. Lähes joka ilta koulussa pidettävät eri tahojen kerhot keräävät toimintaan mukaan kymmeniä lapsia, nuoria ja aikuisia. Hyvin on toiminut yhteistyö lähellä ja kauempana olevien kauppojen, muiden yritysten ja liikennöitsijöiden kanssa. Myös perhon seurakunta on tukenut koulutyötämme monella eri tavalla. On hienoa työskennellä Opetustekniikka nykyaikaistuu interaktiivisine älytauluineen ja ipadeineen. koulussa, jossa taustayhteisöjen tuki on näin suurta! Pidetään yhdessä huolta koululaisistamme Katsomme tänä päivänä luottavaisesti eteen päin. Koulumme oppilaat ovat ystävällisiä ja ahkeria ja kouluhenkilökunta kokonaisuudessaan ammattitaitoista ja työstään nauttivaa väkeä. Kun koulussamme on ollut toisinaan sijaisia opettajien virkavapauksien aikana, lähes poikkeuksetta on tullut palautetta, kuinka täällä on niin erityisen hyvä ilmapiiri. Se on arvokas tunnustus koko koulun väelle ja kaikille koulutyömme tukijoukoille. Uskomme, että näin tulee olemaan jatkossakin. Pidetään yhdessä huolta kaikista kouluistamme, myös kyläkouluista, kasvatetaan ja opetetaan yhdessä, arvostetaan lasta ja nuorta sekä toinen toisiamme ja uskotaan tulevaisuuteen. Perhon kunnassa on osattu ja osataan tehdä oikeita päätöksiä, jotka takaavat asukkaiden hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden aikamme yhteiskunnallisista haasteista huolimatta. Tästä on hyvä jatkaa huomista kohti! Teksti ja kuvat: Pasi Kanniainen Möttösen koulun johtaja

5 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Tuulivoimasta elinvoimaa kylille Tuulivoimarakentaminen on päässyt hyvään vauhtiin Suomessa: voimaloita on vihitty käyttöön monilla paikkakunnilla, ja eri vaiheissa olevia hankkeita on vireillä paljon ympäri Suomea. Tuulivoima on kuitenkin monille vielä vierasta, harva on nähnyt voimaloita lähietäisyydeltä. Uudet ja vieraat asiat saattavat arveluttaa ja pelottaa. Tuulivoiman suhteen tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka ennakkoluuloja etukäteen olisi, voimaloista pidetään niiden valmistuttua. Tuulivoimaa halutaankin lisää etenkin niillä paikkakunnilla, missä siihen on ajan oloon totuttu, kuten esimerkiksi vuosikymmenien tuulivoimakokemuksen kartuttaneessa Porissa. Kunta hyötyy tuulivoimasta Monet kunnat haluavat alueelleen tuulivoimaa. Kiinteistöveroista kertyy lisätuloa kunnalle, tuulivoima työllistää monilla aloilla myös paikallisesti, tuulivoima nähdään imagohyötynä ja keinona saada alueelle investointeja ja elinvoimaa. Monet kunnat ovat ryhtyneet aktiivisesti toimimaan, jotta alueelle saataisiin tuulivoiman myötä miljoonien eurojen investoinnit: Esimerkiksi Ilmajoella maanomistajia on kerätty yhteen, jotta maanvuokraamisesta voidaan sopia keskitetysti. Useat kunnat, kuten Raahe ja Soini ovat ryhtyneet aktiivisesti etsimään tuulivoimalle soveltuvia alueita ja kaavoittamaan niitä oma-aloitteisesti. Tervola pyrkii osin tuulivoiman avulla kokonaan energiaomavaraiseksi ja muutamat kunnat ovat myös liittynyt Suomen Tuulivoima yhdistyksen jäseniksi osoittaakseen erittäin myönteisen suhtautumisensa tuulivoimaa kohtaan. Tuuli on ensimmäinen edellytys Alueen tuulisuuden on oltava riittävän hyvä, jotta sinne kannattaa alkaa suunnitella tuulivoimalan rakentamista. Suomen tuuliolosuhteet ovat yleisesti yhtä hyvät kuin Ruotsissa ja paremmat kuin Saksan sisämaassa, missä voimaloita on rakennettu tuhansittain. Hyvät tuuliolosuhteet, mitkä varmistetaan vähintään vuoden kestävillä mittauksilla ja kattavilla analyyseilla, eivät kuitenkaan yksistään määrittele alueen sopivuutta tuulivoimarakentamiseen. Tiestön ja ennen kaikkea sähköverkon tulee olla riittävän lähellä, jotta liitynnät kannattaa rakentaa. Tuulivoimatuotannon ja alueen muiden toimintojen ja luonnonympäristön yhteensovittamisen tulee olla mahdollista. Ennen tuulivoimalan rakentamispäätöstä selvitetään sen vaikutuksia muun muassa luontoon, ihmisiin ja paikallisiin elinkeinoihin ja mallinnetaan tarkkaan mm. melu, välke ja muut vaikutukset lähialueen asukkaisiin. Esimerkiksi alueen kasvillisuutta, linnustoa, kulttuurihistoriallisia arvoja ja arkeologista perintöä kartoitetaan tarkasti. Melusta tehdään tarkat selvitykset, joissa huomioidaan aina myös matalataajuinen melu ja sen määrä arvioidaan ja rajoitetaan THL:n suositusten mukaisesti. Tuulivoima on turvallista ja terveellistä Tuulivoima on puhdasta, päästötöntä ja paikallista energiantuotantoa. Sen polttoainetta ei tarvitse ostaa eikä kuljettaa, vaan sitä on meillä riittämiin paikan päällä. Tuulivoiman merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat äänestä ja varjovälkkeestä, joka lavoista lankeaa auringon paistaessa tietystä kulmasta. Kaikkia tuulivoiman ympäristövaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla tuulivoimala oikein ja selvittämällä vaikutuksia etukäteen mallinnusten avulla. Tuulivoimalan ääntä käytetään perusteluna tuulivoimalaa vastustavissa puheissa. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimalan ääni ei ole vaarallista, eikä se ole voimalan juurellakaan niin kovaa, että sillä voisi olla suoria terveysvaikutuksia. Voimaloiden lähtöäänentaso, johon äänikeskustelussa usein viitataan, on laskennallinen teoreettinen arvo, joka kuvaa kovinta mahdollista ääntä, mikäli kaikki voimalan ääni kerääntyisi yhteen pisteeseen lähelle voimalan roottorin napaa. Ääni ei oikeasti keräänny pisteeseen, vaan kyseistä arvoa käytetään apuna mallinnuksissa ja vertailuissa. Monesti puhutaan terveysvaikutuksista, vaikka tuulivoimamelusta saattaa aiheutua lähinnä viihtyvyyshaittaa, minkä kohtuuttomuus on ehkäistävissä hyvällä suunnittelulla. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että ihmisten pelottelu esimerkiksi tuulivoimalan äänellä saa heidät kokemaan terveysvaikutuksia. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että tuulivoimaa vastustavat henkilöt ärsyyntyvät äänestä enemmän kuin tuulivoimaan positiivisesti suhtautuvat, kuten toki on kaikkien muidenkin äänien laita. Tuulivoimalan ääni voi aiheuttaa terveysvaikutuksia ainoastaan silloin, kun se kuulu niin kovana, että se häiritsee ihmisen nukkumista. Tuulivoimaloiden sijoittelussa tarkkojen äänimallinnusten perustella tuulivoimahanke on suunniteltava niin, että asuntojen sisätiloihin ei kulkeudu ääntä, joka häiritsee ihmisten nukkumista. Tämä varmistetaan rakentamiseen ja suunniteluun liittyvillä prosesseilla kuten kaavoituksella ja YVA-menettelyllä. Tuulivoima on merkittävä osa tulevaisuuden energiapalettiamme. Tuulivoiman avulla voidaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja saada maahamme kaivattuja investointeja, elinvoimaa monille alueille ja vähentää energiantuotannon hiilikuormaa. Tuulessa on puhdas tulevaisuus tulevillekin sukupolville! Heidi Paalatie järjestöpäällikkö Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Ajankohtaista aikuiskoulutusta maaseutuopistossa 2013 Kannuksessa syksyllä 2013 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoon valmistava koulutus Haku Lisätietoja: Eija Mäki-Ullakko, Perhossa syksyllä 2013 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoon valmistava koulutus Haku mennessä. Lisätietoja: Virpi Pääkkönen, p Haussa olevat aikuiskoulutukset

6 6 Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurojen KAMUksi-hankkeen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria kansanmusiikin harrastamiseen Keski-Pohjanmaan toimialueella. KAMUksi-hanke saa rahoitusta Rieska-Leader Ry:ltä ja Pirityiset Ry:ltä. Hanke tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa kansa KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 KAMUksi-hankeella kansanmusiikin harrastus nousuun musiikkia ammattilaisopettajien ohjauksessa maksamalla opettajien palkat ja matkakulut. Lapsille ja nuorille kaikki opetus ja ohjaus on ilmaista. Hankkeen puitteissa on perustettu erilaisia kansanmusiikkiryhmiä ympäri Keski-Pohjanmaata. Kamupajoissa kansanmusiikkiin tutustutaan mm. kokeilemalla erilaisia kansanmusiikin soittimia, soittamalla, laulamalla ja opettelemalla kansanmusiikkiteorian alkeita. Kanteleen soittoryhmässä keskitytään 5-kielisten kanteleiden soittoon ja lauluun, yhtye ryhmissä kukin pääsee soittamaan yhtyeessä omaa soitintaan ja kokeilemaan myös muiden instrumenttien soittamista. Ryhmiä toimii tällä hetkellä mm. Halsualla, Oksakoskella, Möttösessä, Kruunupyyssä ja Lestijärvellä. Vetelin Pulkkisessa ja Tunkkarilla ryhmät aloittavat pian toimintansa. Mainittujen paikkakuntien osalta ryhmiä opettavat Karita Rajaniemi joka on valmistunut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi ja Keski- Pohjanmaan Konservatoriosta musiikinohjaajaksi sekä Johanna Lönngren joka on valmistunut Åbo Academista filosofian maisteriksi ja valmistuu pian Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi. Tämän kesän aikana KAMUksihanke järjestää kansanmusiikkileirejä kuudella paikkakunnalla Keski-Pohjanmaan alueella. Leirien tarkoituksena on edistää kansanmusiikin harrastusta, innostaa ja rohkaista lapsia ja nuoria soittamaan ja laulamaan, säveltämään ja toteuttamaan itseään monin eri tavoin kansanmusiikin parissa. Leireillä tutustutaan monipuolisesti kansanmusiikkiin ja sen perinteeseen mm. musisoimalla laulaen ja soittaen sekä ryhmissä että yksityistunnein, askarrellen kansanmusiikin soittimia ja leikkimällä vanhoja perinneleikkejä. Leirien kaikki opetus ja ohjaus on ilmaista, ruokailu ja materiaalikuluista peritään 75 euron suuruinen maksu. Leirit ovat päiväleirejä, jotka alkavat aamuisin klo 8 ja päättyvät klo 16, leireillä ei siis yövytä. Leireille ovat tervetulleita kaikki kouluikäiset lapset ja nuoret. Minkäänlaista kokemusta kansanmusiikista ei ennen leiriä tarvitse olla. Kesän 2013 KAMUksi kansanmusiikkileirien paikkakunnat ja ajankohdat: Lestijärvi viikolla 23, Perho viikolla 25, Halsua viikolla 26, Himanka viikolla 29, Veteli viikolla 30 ja Toholampi viikolla 31. Leireille mahtuu rajoitettu määrä osallistujia, joten ilmoittautua kannattaa mahdollisimman pian. Sekä leireille että ryhmiin otetaan ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse osoitteeseen: Teksti: Karita Rajaniemi Keskipohjalaiset Kylät ry :n hallitus Puheenjohtja: Esa Erkkilä, Kannus varapuheenjohtaja: Heidi Pasanen Himanka. Muut hallituksen jäsenet: Aimo Kallio Alaviirre, Mauri Holma Yli-Kannus, Pentti Untinen Yli-Lesti, Marja-Leena Marjusaari Kaustinen. Varajäsenet: Sirpa Nevasaari Alaviire, Tiina Marjusaari Kaustinen, Liisa Karhu Karhi, Jukka Heikkilä Himanka (Kalajoki), Ari Kemppainen Ruotsalo, Mauri Koivusalo Kaustinen. Hallituksen ulkopuolisena sihteerinä/ rahastonhoitajana toimii Anja Jussila Yli-Kannus. Ovatko sinun pankki- ja vakuutusasiasi levällään? Laske bonuslaskurilla, paljonko sinä hyötyisit, jos toisit ne saman katon alle.

7 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Toholammin Kotilan kylässä sijaitsevasta Pajamäen perinnekeskuksesta on kehittynyt monenlaisten kokoontumisten ja juhlien pitopaikka. Vierailijoita olemme saaneet oman pitäjän ja lähialueiden lisäksi eri puolilta Eurooppaa, Amerikkaa ja Australiaa. Myös artesaaniopiston ja lukion ulkomaiset vieraat ovat ihastuneet Pajamäen viihtyisään ja perinteitä sisällään pitävään tupaan sekä savusaunan lempeään löylyyn. Mielellämme esittelemme heille lamppilaista perinnettä ja talonpoikaiskulttuuria, jota sinne on tallennettu runsaasti. Vieraskirjaan oli viime vuoden aikana kertynyt 1650 kävijän nimet. Tämä vuosi on alkanut samaan tyyliin ja savusaunaakin on lämmitetty useampia kertoja. Järjestimme yhdessä Kotilan ja Koskelan maa- ja kotitalousnaisten kanssa viime heinäkuun alussa käsityönäyttelyn, jossa kävi runsaasti väkeä. Heinäkuun lopulla pidettiin kolme perinnepäivää, joiden aikana esiteltiin vanhoja työtapoja suutarin ja sepän töistä täkin tikkaukseen ja voin kirnuamiseen saakka. Kotilan kylältä lähtöisin olleen ja pelimannina kuuluisaksi tulleen Toivo Alakotilan muistokonsertti pidettiin Pajamäen maatalouskoneliiterissä Paikka osoittautuikin sopivaksi niin kuorolle kuin muusikoillekin, jotka järjestivät runsaalle kuulijajoukolle mieliin painuvan juhlan. Viikkoa myöhemmin eli pidetty Pitäjäpäivä sai runsaasti väkeä liikkeelle. Päivä aloitettiin jumalanpal- Toholammin Pajamäen perinnekeskuksen vilkas toimintavuosi Hanna Pahikainen kehtää. Seppämestari Ari Haapamäki takoo naulija. Pajamäen perinnekeskus Tilaisuuksia on seuraavasti: klo yhteislaulutilaisuus, ma pe, valokuvanäyttely, Pitäjäpäivä. Savusauna lämmitetään tilauksesta. Yhteydenotot ja varaukset: Anna-Maija Kujala, puh , sähköposti annamaku(at)kase.fi. Pitäjäpäivien haastekisana veisteltiin Kirveen varsia, voittajaksi julistettiin Antti Järvenoja. veluksella. Sen jälkeen Pajamäen tuvassa syötiin perinteinen sunnuntairuoka, riisipuuro ja luumusoppa. Musiikin, puheiden ja lausunnan lisäksi ohjelmaan kuului myös haastekilpailuna kirvesvarren teko. Voittajaksi julistettiin Antti Järvenoja ja tasaväkisiksi kakkosiksi Jari Kangasvieri ja Eero Halmetoja. Nuolenheiton pitäjänmestaruuskin ratkottiin. Voittajiksi selviytyivät Terho Pekkinen ja Ritva Haikonen. Vanhojen perinne-esineiden tunnistuskilpailu sai monet ihmettelemään niiden käyttötarkoitusta. Alkavan kesän toimintasuunnitelmassa on yhteislaulutilaisuus 24.6., valokuvanäyttely ja Pitäjäpäivä Jouluksi pyrimme taas saamaan edellisen vuoden tapaan Lampin joulu-lehden. Talo on avoinna tutustumista varten heinäkuun ajan maanantaista perjantaihin klo ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Perinnekeskuksen monipuoliseen esineistöön ja kymmeneen rakennukseen voi tuona aikana käydä tutustumassa ja juoda samalla vaikka päiväkahvit. Muulloin voi ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen talon esittelyn tai tilaisuuksien järjestämiseksi sovittuna aikana. Teksti ja kuvat: Anna-Maija Kujala Pajamäen kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pajamäen perinnekeskus Toholammin Kotilan kylällä (Pohjapuolentie 366) on mielenkiintoinen tutustumiskohde. Viihtyisä päärakennus on käytettävissä perhejuhliin, luokkakokouksiin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Pajamäen perinnekeskus on avoinna kesällä heinäkuussa avoinna kesällä ma pe klo Opas paikalla. Muulloin sopimuksen mukaan. Tervetuloa tutustumaan! Keskipohjalaiset Kylät tiedotuslehti ilmestyy vuosittain touko- kesäkuun vaihteessa. Yhdistykset, varautukaa jo ensivuoden lehteen ja kirjoittakaa omista tapahtumistanne.

8 8 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 YHTEISÖhautomo-hanke Uusien mahdollisuuksien maaseutu Hanke tarjoaa apua ja neuvontaa yhdistyksille, yhteisöille sekä kaikille maaseudun aktiivisille toimijoille. tapahtumien suunnitteluun toiminnan- ja palveluiden kehittämiseen kyläsuunnitelmien laadintaan tiedottamiseen ja markkinointiin kansainvälistymiseen Yhteisöhautomohanke toimii Keskipohjalaiset kylät ry:n alueella Himanka, Kannus, Lohtaja ja Kälviä. Ota yhteyttä: Asko Eerola p tai s-posti

9 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Veturitallin tienoota. Edessä henkilökunnan asuintalo, sitten veturitalli, sen takana paja ja etäisimpänä saharakennus. Rakennukset eivät olleet kuvanottohetkellä vielä täysin kohdalleen aseteltuna. Eskolan metsäradan perinnettä on vaalittu monella tapaa. Eskolaan on hankittu alkuperäisiä vetureita muistuttava museoveturi, on tehty metsäradan perinnekeskus missä sielläkin on kylällä tehty radan ensimmäistä vetojuhtaa muistuttava veturin malli. Eskolaan ja hyvin laajalti ympäristöpitäjiin yli neljänkymmenen vuoden ajan vaikuttaneesta puunkuljetusrautatiestä on tehty kirjoja, näytelmiä ja sen historiasta kertovia videoita. Viimeisin hanke on ollut metsäradan pienoismallin rakentaminen. Pikkurata pienoismallina Pienoismallissa on kuvattu Eskolassa olleita rakennuksia: veturitallia, pajaa, henkilökunnan asuinrakennusta, metsänhoitajan virkataloa, sahaa, käpykaristamoa jne. Malliin on rakennettu useita Lestin hoitoalueen metsissä olleita kämppiä. Kämppien ympäristöön sijoittuu puunkorjuun eri työvaiheita eli on talvisavottaa, parkkausta, puiden lastausta vaunuihin On pyritty tekemään jonkinlainen kuva lähes kaikista Pikkuradan toiminnoista. Alustavan suunnitteluvaiheen jälkeen pienoismallin luominen aloitettiin malliin ihmishahmoista. Puuv- Tukinajuri hevosineen. toksistaan tunnettu Veikko Murtonimi veisti koivupuusta kymmeniä ihmishahmoja: lossareita, lastaajia, puun kaatajia, ajomiehiä hevosineen, pomoja, metsänistuttajia Myöhemmin Pirkko Leppänen maalasi hahmot. Varsinaisen rakennustentekoryhmän muodostivat Sulo Peiponen, Ahti Autio, Antero Isosaari sekä Mikko Hanni, joka valitettavasti ei ehtinyt nähdä mallia valmiina. Pienoismalliin olennaisesti kuuluvien halkoaumojen ja muiden vastaavien parissa työskentelivät Markku Hukari ja Reino Niva. Vetureita, vaunuja ja kiskoja hankittiin Saksasta. Korvaamatonta asiantuntija-apua antoi Markku Pulkkinen. Saksalaisten pienoisrautatiepakettien mukana tulleita vetureita ja vaunuja on jouduttu hiukan muuntelemaan alkuperäisten näköiseksi. Pienoismalliin täytyi saada myös pari VR:n vaunua, jotta voidaan kuvata vaunusta vaunuun tapahtuvaa lossausta. Nuo vaunut valmisti löytyneiden piirustusten perusteella Kalervo Korhonen. Pienoismalli on kesän mittaa esillä Hanhinevan vanhalla puukoululla. Pienoismallin rakentamista tuki Metsämiesten säätiö. Teksti ja kuvat Arto Ojakangas Kosteikon avulla kylän kehitystyö valmiiksi Yleensä on vaikeaa sanoa, että jokin kehittämistyö on valmis, mutta kuitenkin eräänlainen käännekohta on saavutettu, kun Eskolan kyläyhdistys ry lähetti Eskolan Leppilammen kylällä olevan kosteikon hoitosopimushaun viranomaisille. Leppilammen kylä oli Eskolan kylän ensimmäinen Eu - Hanke, joka alkoi vuonna Siitä lähtien kylällä on ollut sarja toimenpiteitä, jotka tulivat esille kun silloin ideoitiin kylän kehittämistä. Kylällä on ollut mm. vanhojen rakennusten kunnostamista, kyläjuhlia, työnäytöksiä, kurssitoimintaa, kyläkaavan valmistuminen, liikennejärjestelyt, luontopolku, perinnemaiseman hoitosopimus, suojelutalon pelastaminen tuhoutumiselta ja nyt viimeisin kylän viljelyaukiolta tulevan veden ohjaaminen kosteikon kautta vesistöön. Kylätoimintaa on kuvattu usein kestävyyslajiksi, jossa sitkeys tehdä asioita on tärkeällä sijalla. Ilman Leppilammen kylän asukkaiden myönteistä suhtautumista kehittämiseen, tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista. Nykyisellään Leppilammen kylällä silmä lepää luonnonkauniissa maisemassa ja luonto hehkuu rauhaa. Eskolan kyläyhdistyksen kautta kylään on mahdollista tutustua myös opastetusti. Teksti: Jaakko Hautamäki

10 10 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 Kaunis ja idyllinen kylämme sijaitsee 8-tien varrella, Kokkolaan on meiltä matkaa vain 50 km ja Kalajoelle 20 km. Kylän ylpeys on talkoilla tehty kota, joka sijaitsee venesatamassa. Satamaan matkaa 8-tieltä on vain kaksi kilometriä. Satama on kesäisin kovassa käytössä kun mökkiläiset suuntaavat kulkunsa merelle. Parhaimmillaan satamassa on veneitä n.150. Kylässä on talouksia yli 20 ja rakentaminen on vilkasta. Vapaana olevia tontteja löytyy niin meren läheisyydestä kuin metsän reunasta. Kauppaauto käy kylällä kaksi kertaa viikossa. Kylällämme toimii aktiivisesti kyläyhdistys jossa mukana ovat kaikki vauvasta-vaariin. Kylän kohtaamispaikka rakennettiin talkoilla satamaan vuonna Kodalla järjestetään kokouksia, tapaamisia, pääsiäisrieha, sekä muut kylän omat tilaisuudet. Lisäksi vuokraamme kotaa ulkopuolisille. Himankakylä Toivotamme uudet asukkaat lämpimästi tervetulleeksi kylälle. Kylän naiset pitävät omaa kökkää n. joka toinen viikko jossa tehdään arpajaisvoittoja pääsiäistapahtumiin sekä Raumankarin markkinoille jossa olemme olleet mukana. Kylän miehet pitävät huolen että kodalla on aina riittävästi puita, sekä kodan ympäristö on siistissä kunnossa. Lisäksi miehet rakentavat Raumankarin markkinoille arpajaisvoitoksi jotain vähän suurempaa. Pääsiäinen on kylämme perinne jo monen vuoden ajalta, kodalle kerääntyy ihmisiä ihailemaan kokkoa ja tapaamaan ystäviä sekä tuttavia. Monet jo kylältä muualle muuttaneet saapuvat pääsiäisenä kotikylälle, parhaimmillaan paikalla on jopa 200 henkeä nauttimassa makkaraa sekä muurinpohjalättyjä. Kesällä kyläläiset ovat paljon mökeillään ja silloin kyläyhdistyksen toiminta on hieman hiljaisempaa, muta syksyn tulleen päästään taas vauhtiin. Kuvat ja teksti: Tuija Alahimanka

11 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Ruohon alta löytyi järvi Ruotsalolaiset ovat viime vuosina seuranneet huolestuneina kylän ytimessä sijaitsevan Vähäjärven rapistuvaa kuntoa. Leväkasvu on ollut runsasta ja paikoin järvenpinta on täysin sammaloitunut. Myös PH-arvot ovat laskeneet kriittisimmissä kohdissa alle sietokyvyn. Ruotsalon kyläyhdistyksen kutsumana järven ranta-asukkaat ja muut asiasta huolta kantaneet kokoontuivat useaan otteeseen vuosien 2011 ja 2012 aikana. Koululla pidettiin myös suuri Luonto-ilta, jossa ELY:n ja kaupungin ympäristövirkamiehet esittivät omia näkemyksiään tilanteesta. Ehdotuksia järven kunnon parantamiseksi nousi niin luontoillassa kuin muissa palavereissa esiin roppakaupalla. Yksimielisiä oltiin lopulta siitä, että järvi on saatava puhtaaksi omin voimin. Ulkopuolisen avun odotukselle haluttiin laittaa piste. Ruotsalon kyläyhdistys päätyi ratkaisuun, että yhdistyksen varoilla ostettiin kylälle oma niittokone, josta aiheutuneita kuluja katettiin kannatusmaksuilla. Tuumasta päästiin tositoimiin syksyllä Kylän niittokone osoittautui tehokkaaksi järviruohon leikkaajaksi. Tietenkään yksin kone ei olisi saanut mitään aikaan, vaan järven kunnostustyön mahdollistivat muutamat ahkerat talkoomiehet, joille työtunteja kertyi suunnaton määrä. Järven puhdistusoperaatiossa ihmisvoimaa tarvittiin niittoveneenohjastajiksi, köydenvetäjiksi ja heinän kasaajiksi. Lopuksi heinät vietiin traktorilla pois rannalta. Köydenvetäjiä niittotyössä tarvittiin, koska leikattua kortta kertyi runsaasti veneen ympärille, mikä esti moottorin käytön. Näitä vetovuoroja mahtui yhden syyspäivän sisään kymmenittäin! Täysin ruohottomaksi ei järveä ole niitetty, vaan lukuisalle linnustolle jätettiin sopiva ruohoalue leikkipuistoksi. Tulevana kesänä Vähäjärven niitto vielä jatkuu, jonka jälkeen tarkoitus on Näkymä Vähäjärvelle ennen niittoa. Kuva Sanna-Maija Kauppi Nyt Vähäjärvellä kelpaa liikkua ja näkymä miellyttää silmää! kiinnittää huomio Porkonjärven tilaan. Vähäjärven puhdistus on nostanut haaveita uimarannan kunnostamisesta ja talvisaikaan voisi järvellä järjestää pilkkikilpailuja. Vähäjärven rannalla sijaitseva yhteislaavu on hyvässä kunnossa, sillä alue siivottiin ja laavu maalattiin viime kevään makkaranpaistotalkoissa. Vaikka keväinen järvinäkymä laavulta onkin juuri nyt hieno, vaatii järven puhtaanapito työtä myös jatkossa. Järviruoho on erittäin sinnikäs kasvamaan uudelleen. Vasta monien niittojen jälkeen saattaa kasvutahti hieman hidastua. Vastuu ja työ järvien hoidosta tulevat pysymään jatkossakin kyläläisten yhteisenä asiana. Teksti ja kuvat: Sanna-Maija Kauppi

12 12 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 AUKTORISOITU TILITOIMISTO Asematie 4 A KANNUS Puh: Faksi Mitä kylät edellä, sitä kaupungit perässä Maaseudun mahdollisuudet vaikuttaa muun yhteiskunnan hiilijalanjälkee ovat mittavat Oletko törmännyt yleistykseen, jonka mukaan kaupungissa asuminen on maaseutua ympäristöystävällisempää tiiviin asuinrakenteen ja joukkoliikennemahdollisuuksien ansioista? Kylien asukkaita tällainen puhe varmasti harmittaa, koska tutkimuksen mukaan 65 % vahvojen kylien asukkaista haluaisi elää nykyistä ympäristöystävällisemmin. Mutta mitä siinä oikeastaan voi tehdä, jos linja-auto ei kulje oman ikkunan ohi, jotta sillä voisi tehdä omat asiointimatkansa. Pyöräilykään ei oikein tule kyseeseen, himoliikkujahan siinä pitäisi olla, että jaksaisi polkea keskukseen ja takaisin, ja kuka sinne maantien laitaan talvikelillä edes uskaltaisi. Onneksi tutkimuksia tehdään, koska elintapoja tutkimalla on todistettu se, ettei maaseudun asukas ole kaupunkilaista pahempi ympäristörikollinen, vaikka jossain näin saatetaan yrittää väittää. Kylien ihminen ei voi välttää yksityisautoilua toisin kuin kaupungissa asuva, mutta kyllä kaupunkilaisillekin ympäristökuormaa kertyy. Kaupungin kupeessa olevalta lentokentältä on esimerkiksi hurjan helppoa ja halpaakin lentää toiselle puolelle maapalloa tämän tästä, kun kaupungin kadut oikein alkavat ahdistaa. Rahaakin kaupunkilaisilla on usein käytössään enemmän, rahalla voi matkustella ja ostella kaikenlaisia kivoja tavaroita, joiden valmistus ja kuljettaminen ovat aiheuttaneet hiilidioksidipäästöjä ja muita negatiivisia ympäristövaikutuksia. Trendien huipulla Kaupungeissa tapahtuu asioita, jotka kulloinkin ovat trendikkäitä, ja moni tämänhetkinen trendi tuntuu kovin tutulta maalaisen näkökulmasta. Porkkanankasvatussäkit parvekkeilla, kattopuutarhat ravintoloiden katoilla ja pitkät jonotusajat viljelypalstoille kertovat siitä, että kaupunkilainen haaveilee lähiruuan kasvattamisesta. Maaseudulla tämä on tietysti ollut iät ja ajat itsestäänselvyys ja varsin helppoa, kun pihaa ja lääniä riittää niin isomman kuin pienemmänkin viljelypalstan pitämiseen. Maaseudulla myös tuotetaan suurin osa myytävästä ruuasta, joten lähiruuan suosiminen on maaseudulla helppoa. Kaupunkilaisia kiinnostaa kovasti myös uusiutuvan energian tuottaminen lähellä. Kerrostaloihin laitetaan aurinkopaneeleita ja jopa pieniä tuulimyllyjä pystytetään sähköä tuottamaan. Jälleen maalla ollaan oltu jo askel edellä, sillä erityisesti lämmitys on usein hoidettu omilla puilla ja sähköäkin saadaan tuotettua moderneissa biokaasulaitoksissa. Lähimökkeily ja lähilomailu kasvattavat suosiotaan kaupungeissa. Siirtolapuutarhapalstojen hinnat ovat paikoin karanneet pilviin, kun mökkeily pyörämatkan päässä kotoa houkuttelee kaupunkilaisia. Kylien asukas tuumaa tässä kohtaa asuvansa mökillä ympärivuotisesti - hiilidioksidipäästöt mökkimatkan osalta ovat nollassa. Downshiftaaminen eli kohtuullistaminen on uusin ja kuumin kaupunkilaistrendi, jota on ehditty moittia talouden pyörien hidastamisesta. Kohtuullistaminen merkitsee paluuta kohtuulliseen elintasoon työntekoa ja kulutusta vähentämällä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa paluuta perinteiseen maaseudun elämäntapaan. Kohtuullistaminen onnistuu hankkimalla kohtuullisen määrän asuinneliöitä (asumisen kulut ja päästöt pienenevät), pitämällä huonelämpötilat kohtuullisina, kuluttamalla kohtuudella ja korjaamalla vanhaa, sekä matkustamalla lähelle kaukokohteiden sijaan. Uusia mahdollisuuksia maaseudulle vihdoinkin? Liikkuminen on suurimpia yksittäisiä päästöjen aiheuttajia maaseudulla. Tavarankuljetuksen uudet mahdollisuudet piilevät kenties tällaisessa laatikkopyörässä, joka on moderni versio maitokärrypyörästä. Otsikon kenties hiukan kulunut ja kulahtanut fraasi voi todella saada eloa, sillä Suomen ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon mukaan hiilidioksidipäästöjä tulisi leikata 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Maaseudun mahdollisuudet vaikuttaa muun yhteiskunnan hiilijalanjälkeen ovat mittavat, sillä uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden tuotanto ovat maaseudun käsissä. Myös maaseudun oma viljelyelinkeino tarvitsee uusia vähähiilisiä ratkaisuja. Kaupunkiseutujen ihmisiä voidaan auttaa elämään ympäristöystävällisempää elämää myös esimerkiksi lähimatkailuun liittyviä palveluita kehittämällä. Näin on todistettu maaseutuasumisen mahtavuus ja myös sen merkitys tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastonmuutosta ja päästövähennyksiä ei ratkaista sijoittamalla koko väestöä asumaan tiiviisti kaupunkeihin, vaan maaseudulla on ja tulee olemaan merkitystä myös ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa ja öljyn korvaamisessa energian lähteenä. Heidi Kaiponen Ympäristötietoinen Kannus -hanke

13 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Nakertaja-Hetteenmäen kylätalolla. Kuva: Terttu Karhulahti. Ruotsalolaisia opintomatkalla Kyläyhdistysten puheenjohtajat olivat saaneet Kp-Kylien kautta omille kyläläisilleen tarkoitetun kutsun opintomatkalle katsomaan Kainuun ihmeitä. Matkan järjestäjänä toimi Yhteisöhautomo-hanke ja mukaan mahtui 50 osallistujaa. Meitä luotsasivat hienosti hankeaktivaattorit Niina Kurunlahti Norsu ry:stä ja Mimmi Seppä Kerskipiste Leaderista. Asko Eerola Rieska-Leaderilta oli keskipohjalaisten yhdyshenkilönä. Vierailukohteita oli 5 joista ensimmäinen Nakertaja-Hetteenmäki jossa tutustuimme ensin kylätalo Vanhikseen ja kuulimme yhdistyksen historiasta, toiminnasta ja työnjaosta. Kierrätyskeskus Entrinkinsä hoitaa koko kainuun alueen kone-laite yms kierrätyksen. Heille tulee konttikaupalla tavaraa ja tiloissa myös puretaan ja edelleen toimitetaan elektroniikkaakin. Ruhtinansalmen kylän Tulevaisuuden älykylä-hanke on palkittu vuonna 2010 parhaana Suomen kehittämishankkeena. Kylätalo oli tuunattu urheilutalosta ja salissa oli ruhtinaallisesti tilaa monenlaiselle toiminnalle. Heikki ja Maija-Leena Hakunti,Airi Suvanto ja Terttu ja Erkki Karhulahti. Lentiiran kylätalona oli lakkautettu koulu joka oli ostettu edullisesti kunnalta. Kyläläiset yrittävät saada koulun takaisin, anomus on jo lähtenyt. Lähialueiden koulut kun on poikkeuksetta lakkautettu ja lasten päivistä tulee pitkien kolukultetusten vuoksi raskaita. Yhtenä tulonhankkimiskeinona kylätalon kunnostetussa piharakennuksessa toimii piirakka- ja pullaleipomo. Hankerahoilla on avitettu mm massiivinen kaulinkone. Lentiirassa saimme oppitunnin myös tervanpoltosta. Ostimme tuliaisiksi tietysti tervatuotteita. Kuhmon Kalevalakylä on kunnan suosituin matkailukohde. Me olimme nimestä tosin hieman ihmeissämme. Luulimme tulleemme Joulupukinmaahan. Kylä-sanakin oli hämäävä, mutta ruoka maistui. Heinämäen kylä oli vuoden 2010 Kainuulainen kylä. Kylätalo oli heilläkin entinen koulu presidentinkuvineen. Keittiö oli toimiva ja vuokrattavia asuintiloja oli useita.perunakellariin oli tehty siistit pesu- ja saunatilat. Saimme kuulla että kylällä on kerran kuukaudessa jokin tapahtuma. Huikeaa, sanon minä! Kylän kanssa hyvää yhteistyötä tekee myös lavastaja Ralfin Forström jonka kesäpaikka kylällä on. Saimme tutustua hänen 50-v taiteilijajuhlanäyttelyynsä. Esillä oli vuosikymmenten ajalta Kansallisteatterin ym estraadeilla käytössä olleita juhlavia pukuja ja muuta rekvisiittaa. Näyttely on koko tulevan kesän yleisölle avoinna. kpokyla/ Mielenkiintoiselle opintomatkalle Ruotsalolta osallistuivat Airi Suvanto, Maija-Leena ja Heikki Hakunti sekä Terttu ja Erkki Karhulahti. Kaustisen poikia oli kaksi, muita keskipohjalaisia ei matkalle osallistunut. Teksti: Terttu Karhulahti Keskipohjalaisten yhdistysten sivut löydät

14 14 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 Märsylään saatiin Jääkiekkokaukalo jo syysloman aikaan. Takoisiin osallistui huikeat yli kaksikymmentä aikuista ja yli kymmenen lasta. Osa talkoolaisista oli tullut Yli-Kannuksesta ja Välikannuksesta. Kannuksen kylien mittava yhteishanke Yli-kannuksen kaukalonpohjan salaojitustyömaalla ahkeroivat Mauri Holma, Eero Peltoniemi ja Jari Junttila. Kylillä olevilla virkistysja toiminta-alueilla on suuri merkitys asukkaiden jokapäiväisessä arki- ja terveysliikunnassa. Tämän vuoksi kylillä tarvitaan hyväkuntoisia ja toimivia virkistysalueita, joiden suunnittelussa on erityisesti huomioitu sekä lasten että nuorten liikuntaolosuhteiden tarpeet. Alueilla tulisi myös mahdollisuuksien mukaan huomioida koko perheen yhteisen toiminnan mahdollistaminen. Kannuksen Yli-Kannuksen Kyläkeskuksen takana oleva jääkiekkokaukalo muistutti kasvitieteellistä puutarhaa, tosin kasvilajit rajoittuvat horsmaan ja pajuun. Kaukalon reunat ovat kaatuneet ja lahonneet. Myös leikki- puiston välineet ovat koulutoiminnan lakkautuksen v.2002 jäljiltä huonokuntoiset. Kylällä on kuitenkin yli 30 kouluikäistä ja saman verran alle kouluikäistä lasta, joten toimintapaikan tarpeellisuus on mitä ilmeisin. Mutkalampi - Märsylän kylällä sijaitsevan koulun pihassa jääkiekkokaukalo on romahtanut ja paikankin suhteen on toivomisen varaa. Leikkipuiston kiikut ja kiipeilytelineet aikansa jo palvelleet. Märsylä, samoin kun Välikannuksen koulu, ovat edelleen toiminnassa. Välikannuksen toimitnaalueen tilanne on myös huono. Kaupungilta ei kuitenkaan löydy määrärahoja tilanteen korjaamiseen, joten Kannuksen kehitysjohtaja Anne Pesola väläytti yhteishankkeen mahdollisuutta. Yhteishanke kehiin Niinpä kolme kylää aloittivat neuvottelut yhteishankkeen toteuttamiseksi. Yhteishanketta suunniteltaessa kartoitettiin kylien yhdistysten halukkuutta lähteä mukaan yhteishankkeeseen, vertailtiin nykyisten virkistys- ja toiminta-alueiden kuntoa sekä kylien tavoitteita nyt käsillä olevalle hankkeelle. Kaikilla kylillä on tavoitteena nykyisten virkistysmadollisuuksien monipuolistaminen nykyisiä alueita kehittämällä. Erityisesti halutaan tukea kylien kouluikäisten ja nuorten tarvetta löytää yhteistä ja mielekästä tekemistä oman kylän alueella. Kullakin kylällä kehitettävä alue sijoittuu kylärakenteessa keskeiselle paikalle jolloin saavutettavuus myös kevyen liikenteen kautta on hyvä ja käyttö voi ainakin osittain perustua lasten ja nuorten omaehtoiseen liikkumiseen. Jokaista kylää koskien nousi esille useita erityyppisiä ideoita, joista kaikkien kylien yhteiseksi tavoitteeksi tämän hankkeen puitteissa valittiin nykyisen virkistys- ja toiminta-alueen rakenteiden (jääkaukalo, kevyt rakennelma luistintenvaihtoa varten ja leikkitelineet) sekä valaistuksen uusiminen tai rakentaminen. Useita yhdistyksiä mukana Hankkeeseen on lupautunut kunkin kylän: kyläyhdistykset, vanhempainyhdistykset sekä metsästysseurat, kukin on mukana omanlaisellaan panostuksella. Hankkeen toteuttaminen perustuu pitkälti talkootyöhön, josta jokaisella kylällä on kokemusta vuosien varsilta. Uutena, tämän hankkeen keskeisenä tavoitteena, on saada aikaan myös kylien välistä talkootyötä ja yhteistoimintaa. Kustannusarvio koko hankkeelle on euroa, joka jakautuu kylien rakennustarpeiden mukaisesti. Rahoitus hankkeelle saatiin Keskipohjanmaan ELY-keskukselta ,00 euroa, joka jakautuu EU:n maaseudun kehittämisrahastosta sekä Valtion rahoitusosuudesta EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisrahasta. Kannuksen kaupungin osuus hankkeesta on 6750,00 euroa. Kylien rahoitusosuudeksi jää ,00 euroa. Onneksi kylien maksutaakkaa voidaan helpottaa talkootyöllä, jolla kylät voivat kuitata 75% omarahoitusosuudesta. Hanke on aloitettu keväällä 2012 ja jatkuu 2013 loppuun. Toiminta on edennyt ripeästi, sillä jääkiekkoa ja luistelua on jo harjoitettu Märsylä - Mutkalammin kylällä sekä Yli-Kannuksessa koko viime talven, leikkikenttärakenteet tehdään kesän aikana. Välikannuksen kaikki rakenteet kesän ja syksyn kuluessa. Eli näiden kyläläisten ei tarvitse miettiä sitä, miten saisi kesän kulumaan, Talkootöitä kyllä riittää. Teksti ja kuvat: Anja Jussila, hanketyöntekijä

15 LUONTAISHOITOLA Rento & Virkeä Hoitoja taidolla ja sydämellä Horstmann hoidot, Vyöhyketerapia (myös koliikkihoidot), aromahieronta, shiatsu, Bach-kukkauutteet, Logoart. Sirkka-Liisa Ypyä Ypyäntie 194, KANNUS Teen hoitoja klo MuisTa lahjakortit! Jukka Pekkarinen Ihan tavallinen kiinteistönvälitysliike Välskärintie 4, Kannus puh , Välityspalkkio 4,96% velattomasta kauppahinnasta, minimi 3000 e sis. alv. Välityspalkkioon voi vaikuttaa toimeksiantajan tinkaustaito.

16 16 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 KESKIPOHJANMAAN KESÄTEATTERIT Kuin keskipohjalainen kauniit ja rohkeat Vävypojan ensi käynti. Harrastajateatteri Krenikka tuo Arto Ojakankaan Hattutemppu-näytelmän keskipohjalaisyleisölle. Harrastelijateatteri Krenikan ensimmäinen teatteriprojekti on Arto Ojakankaan kirjoittama Hattutemppu-näytelmä. Krenikka koostuu yhteensä kahdeksasta kaustislaisesta, veteliläisestä ja kokkolalaisesta intohimoisesta teatterin harrastajasta. Krenikkalaiset kuvailevat ryhmäänsä itseohjautuvaksi. Hattutempun tekstejä alettiin lukea marraskuussa, harjoittelu aloitettiin tammikuussa. Harjoituksia on pidetty kerran viikossa Vetelin emäntäkoululla ja kaikki on sujunut tähän mennessä aikataulun mukaisesti. Kaikilla ryhmäläisillä on jonkin sortin teatterikokemusta takanaan. Ruputtijärven mökillä, Unski muistelee ja Pentti kuuntelee. Kuitenkin tällainen kokoonpano on aivan uusi. Hattutempun parissa kaikilla krenikkalaisilla on ollut hauskaa. Hattutemppu on Arto Ojakankaan kirjoittama hulvaton näytelmä, joka keskittyy yhden perheen kieroutuneisiin ja vaikeisiin ihmissuhteisiin. Matleena (Paula Varila) ja Unto (Risto Puoliväli) kaipaisivat suhteelleen jotain uutta kipinää. Unton äiti Anna- Liisa (Minna Pesola) ajelee mopolla ja etsii itselleen netistä kesämiestä ja löytääkin sopivan ehdokkaan. Unton ja Matleenan tytär Tiina (Riikka Torppa) tuo puolestaan kotiin uutta vävyehdokasta Penttiä ( Juho Kauppinen) näytille, mutta tulevia appivanhempia valinta ei yllättäen miellytä. Näytelmässä on mukana myös Anna-Liisan ystävä Saara (Tiina Paavola), Pentin sisar Pirkko (Satu Torppa) sekä Väänänen (Antti Haapala). Hattutemppu on hauskaa, perinteistä ja yllättävää kesäteatteria. Vaikka taustalla on arjen vakavat aiheet, on sekaan osattu ujuttaa rapsakkaa huumoria ja myös nuorisoon toimivia vitsejä. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat nykypäivän Keskipohjanmaalle. Hattutemppu ei jätä kylmäksi. Harrastajateatteri Krenikan löydät Facebookista, sitä kautta saat yhteyden Krenikkaan. Voit tiedustella myös mahdollisia tilausnäytöksiä. Ensi-iltansa Hattutemppu saa Teksti: Heli Hästbacka Kuvat: Antti Haapala Mistä on nuoret tytöt tehty? Poikkitaiteellisessa esityksessä käsitellään sanoin ja tanssien nuorten tunteita ja tuntemuksia omasta itsestään sekä heitä ympäröivästa maailmasta. Käydään läpi nuoria koskevia asioita lapsuudesta aikuisuuteen, ikäänkuin kasvutarinaa kipuineen kaikkineen, mukana ajatuksia yksinäisyydestä, yhdessäolosta ärsytyksestä pelkoon, rohkeus, ilo ja tanssin antama voima purkaa nuoren tuntoja liikkeen ja tunteen kautta. Menneisyys ja edessäpäin tuleva kantaa haaveita ja unelmia, antaa voimaa käsitella vaikeitakin asioita. Draama tuo tekemiseen kosketuspintaa oivalla tavalla. Kokonaisuus on herättävä ja puhutteleva jokaisen nuoren elämässä. Esiintyjinä itse nuoret tanssitytöt, joiden maailmasta ja tavasta ajatella esitys kertoo. Käsikirjoitus: Niina Karttunen, Tanssinohjaus: Satu Roukala - koreokrafia/improvisaatio: Satu/ ADryhmä, Teatteriohjaus: Niina Karttunen, Sovitus: Satu ja Niina, Tanssijat: AeroDance-tanssiryhmä 14-17v tyttöjä. Ensi-esitys Raumankarin koulu, Himanka La Tanssi-Ilmaisu AeroDance ry tuottaa ja esittää Tanssiteatteri-esityksen Teksti:Satu Roukala

17 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI KESKIPOHJANMAAN KESÄTEATTERIT Mies joka ei osannut sanoa ei Komedia, käsikirjoitus: Jussi Kylätasku ohjaus: Niina Karttunen Kirkkojärventie 156 Toholampi E S I T Y K S E T ke klo 19 ensi-ilta pe klo 19 su klo 13 ja 19 ti klo 19 ke klo 19 su klo 19 ti klo 19 ke klo 19 Liput 10/5 Tervetuloa! Tohotuli-Teatteriyhdistys ry Tervetuloa!

18 18 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 Kylän historiaan perustuvassa näytelmässä, Pikkupässin viimeiset vihellykset, veturipuiden sahaajina Kalevi Hietala, Vuokko Sali, Satu Hintikka ja Irene Iso-oja. Kymmenen vuotta kesäteatteria Tänä kesänä Eskolan kesäteatterilla on kymmenes toimintavuosi. Varsinaiset kesäteatterinäytökset käynnistettiin Tahdonkivi satunäytelmällä. Se ei ehkä ollut taloudellisesti paras ratkaisu, mutta teatterin tulevaisuuden kannalta se oli hyvä valinta. Iso liuta nuorta väkeä pääsi aikuisnäyttelijöiden mukana näyttämölle, heidän vanhempansa osallistuivat osaltaan teatterin tekemiseen. Teatterista tuli heti alussa koko perheen teatteri. Silloisia näyttelijöitä on esiintynyt myöhemmin aikuisiksi kasvaneina eri näytelmissä. Tahdonkiven myötä kasvatettiin niin näyttelijöitä, talkoolaisia kuin katsojiakin. Myöhemmin teatteri on kehittynyt niin tiloiltaan kuin katsojamääriltäänkin. Alun 800:sta katsojasta väkimäärä on kasvanut noin 4000:een eli likimain siihen määrään mihin kapasiteetti antaa myöten. Ohjelmisto on ollut vuodesta toiseen paikallisväritteistä. Mahdollinen asiasisältö on upotettu syvälle huumoriin. Kesäteatterilaisten käsitys on ja yleisömäärä todistaa sen oikeaksi että ihmiset eivät tule kesäteatteriin itkemään eikä pohtimaan syntyjä syviä, vaan nauttimaan ja nauramaan huumorintäytteisestä sanailusta ja ainakin lähimain uskottavista henkilöhahmoista. Vuosien aikana näyttelijöiden vaihtuminen on pysynyt sillä tavoin hallinnassa, että uusien tekijöiden tukena on Eskolan kesäteatterin voimahahmo ja monitoimimies Jaakko Hautamäki. aina ollut vanhoja konkareita. Kaikkiaan teatteriesitysten aikaan saamiseen on vuosien aikana vaikuttanut kaiketi satoja ihmisiä: näyttelijöiden lisäksi on tarvittu jo talvella hommansa aloittaneita lipputilausten vastaanottajia, lipun myyjiä, väliaikatarjoilusta huolehtineita, muusikoita, julisteiden ja käsiohjelmien suunnittelijoita, liikenteen ohjaajia, äänimiehiä, puvustajia, ohjaajia, lavasteiden tekijöitä... Teatteri on saavuttanut tietyn aseman. On ihmisiä, joille Eskolan kesäteatterissa käymisestä on tullut kesäinen tapa. Me eskolalaiset yritämme resurssiemme puitteissa kehittää katsojien viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Kuvat ja teksti Arto Ojakangas Lusikan mitta kuolemasta näytelmässä poliisia esittävä Antero Iso-Kungas on ollut mukana joka kesä. Vasemmalta Matleena Mäki-Petäjä, Niina Koivuoja ja Kalle Kurikkala. Oikealla aseenkäytöstä nuhdeltavana Vuokko Sali.

19 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI Urheiluseura Voimankoiton 100-vuotisjuhlajuoksu Toisen sortokauden aikaisen venäläistämispaineen alla ja ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä, elettiin Ruotsalon raittiusyhdistys Salonkukassa mielenkiintoisia aikoja. Yhdistyksen menestynyt voimisteluosasto päätettiin liittää Suomen Urheiluja voimisteluliittoon nimellä Voimistelu- ja Urheiluseura Voimankoitto. Mukana vuonna 1913 perustetussa seuran toiminnassa heti sen ensiaskeleilla oli myös olympiajuoksija Eefferi Harju. Ruotsalon Voimankoiton peruslajeja olivat voimistelu, vapaaurheilu ja hiihto. Voimisteluharrastus laimeni ajan saatossa, mutta vapaaurheilu eli yleisurheilu ja hiihto pitivät pintansa seuran menestyslajeina. Seurassa harrastettiin aktiivisesti myös muita lajeja. Suunniteltiinpa kylän Vähäjärvelle jopa omaa uimastadionia. Kilpauinti jäi kuitenkin pois seuran ohjelmasta, mutta ainakin yhdet todellisen kilpailut tiedetään Vähäjärvellä pidetyn. Ruotsalon Voimankoiton toiminta oli aktiivista tarjoten kylän liikkuvalle nuorisolle hyvän harrastuspohjan, mutta pienten kyläseurojen aika alkoi sotavuosien jälkeen hiipua. Vuonna 1946 nimi muuttui Kälviän Voimankoitoksi. Lähestyvät Helsingin olympiakisat antoivat uudelleen nimetyssä seurassa nostetta monien uusien lajien kokeiluun, mutta pitemmäksi ajaksi ei esimerkiksi nyrkkeily jäänyt seuran lajivalikoimaan luvulle tultaessa veti Voimankoitto jo viimeisiä puuskuttavia hengenvetojaan. Rahkeet eivät enää riittäneet oman urheiluseuran pyörittämiseen vaan Kälviän Voimankoitto ry. lakkautettiin ja työtä kylän urheilutoiminnan hyväksi jatkoi Kälviän Tarmon Ruotsalon kyläosasto vuodesta Liitteen vanha kuva: Ruotsalon Voimankoiton voimistelijoita sadan vuoden takaa. Paidoissa teksti RVY eli Ruotsalon voimisteluyhdistys. Edessä vas. Matti Nissilä ja oik. Eefferi Harju. Keskirivissä istumassa vasemmalta Emil Rytisuo, Valfrid Hakala, seuran johtaja opettaja Aatu Valkama, Kalle Rautio ja Alfred Junkkila. Eturivissä vasemmalta Ilmari Porri, Ilmari Porko, Fritiof Kippo, Matti Karhulahti, Jalmar Hakunti ja Yrjö Pietilä. Kuvan omistaa Juho Pernu. Voimankoiton puoli vuosisataa kestänyttä taivalta voidaan luonnehtia aikansa ilmentymäksi. Urheiluelämän aamunkoitossa urheiluseuroja oli perustettu lähes joka kylälle ympäri Suomenniemen, missä mittakaavassa Voimankoiton historia hyppäsi ajallisesti pidemmän loikan kuin moni muu paikallinen urheiluseura. Ruotsalon Voimistelu- ja Urheiluseura Voimankoiton kunniaksi Ruotsalon kyläyhdistys järjesti helatorstaina juoksun Vähäjärven ympäri yhteislähdöllä. Ilma oli ikävän sateinen, mutta moni paikalle tullut totesi, että näin hapekkaalla ilmalla on odotettavissa huikeita tuloksia! Ja niinhän siinä kävikin. Hurjin hirmu juoksi neljän kilometrin matkan Vähäjärven ympäri alle 15 minuutin! Lenkillä riitti iloisia liikkujia niin tosimielellä kuin maisemista ja tunnelmasta nauttiviakin. Nuorimmat osallistujat taittoivat matkan kuninkaallisesti rattaissa ja tapahtumaan osallistui myös yksi aito ja alkuperäinen Voimankoiton jäsen. Maalissa maistui makkarat ja vohvelit. Saipa jokainen osallistuja mukaansa myös arpapalkinnon ja kilpasarjassa menestyneet Voimankoitto-pokaalin. Ensi vuonna mennään taas uudestaan Vähäjärven ympäri voimia koetellen. Kirjoittanut Sanna-Maija Kauppi Tämän jutun historian tietolähteenä on toiminut Esko Viitasaaren kirjoitus Ruotsalon Voimankoitto teoksessa Ruotsalo kylä meren rannalla (2011). Ruotsalon Voimankoittojuoksun iloista tunnelmaa lähdön hetkellä Ruotsalon teatterikerhossa on käynyt kuhina. Ruotsalon koulun 1-2 luokassa, joka on toiminut kerhon harjoitustilana kohta puolitoista vuotta. Sitten, viikkoa ennen ensi-iltaa, siirryttiin harjoittelemaan Keski-Pohjanmaan opiston auditorioon Kälviälle, jossa esitykset pidettiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Kerho kokoontui kerran viikossa maanantaisin jo viime keväänä. Silloin tutustuttiin teatteri-improvisaatioon ja näyttelijäntyöhön. Syksyllä perehdyttiin syvemmin improvisaatioon sekä ideoitiin yhdessä aiheita, paikkoja ja henkilöitä näytelmää varten. Kukin kerholainen sai myös kirjoittaa listan toiverooleista ja niistä rooleista, joita ei haluaisi esittää. Näiden ideoiden pohjalta kerhon ohjaaja käsikirjoitti näy- Ruotsalon nuorten Noitarumpu telmän nimeltä Noitarumpu. Tammikuussa jaettiin ryhmäläisille käsikirjoitukset ja roolit. Muutama lisävahvistus pieneksi supistuneeseen näyttelijäporukkaan saatiin Centria ammattikorkeakoulun esittävän taiteen opiskelijoista. Työryhmään liittyi myös muusikko sekä suuri joukko lavastus-, ääni- ja valoporukkaa Keski- Pohjanmaan opistolta. Näytelmää on harjoiteltu sinnikkäästi koko kevät. Näyttelijät ovat kiitettävästi opetelleet vuorosanojaan, osalla niitä on todella paljon, muutamalla näyttelijällä jopa monesta eri roolista. Työtaakan suuruudesta huolimatta harjoituksissa on aina mukava tunnelma ja nuoret ovat reippaita ja taitavia. Jokaisten harjoitusten lopuksi on loppupiiri, jossa jokainen saa sanoa mikä oli tällä kertaa kivaa ja mikä vaikeaa. Tyypillisin vastaus on: Kaikki oli taas kivaa ja mikään ei ollu vaikeeta. Näytelmä on nuorten näytelmä, nuorilta nuorille. Päähenkilö sekä jotkut kohtaukset melko suoraan ovat nuorten itse ideoimia. Palopäällikkö, jonka puuhissa on jotain outoa ja 12-vuotiaat kaverukset, jotka selvittelevät outoja youtube videoita liittyvät jotenkin yhteen Tarina sopii hyvin myös aikuisille, mutta lasten näytelmä se ei ole, vaikka lavalla nähdäänkin yksi urhea ekaluokkalainen. On ollut hienoa työstää tätä näytelmää näiden ihmisten kanssa. Osalle ryhmästä tämä on ensimmäinen kosketus näyttelemiseen. Parasta tässä työssä ovat ne hetket, kun huomaa, että juttu kantaa itseään, näyttelijät melkein leijuvat maanpinnan yläpuolella, kaikki menee nappiin ja tilassa on maaginen tunnelma. Jälkeenpäin luokkatila täyttyy isoista hymyistä, punaisista poskista ja sanattomista ryhmäläisistä. Välillä ohjaajana on taiteellisen johtajan ja pedagogin ristitulessa. Jotenkin on kamppailtava sen kanssa, että haluaa tarjota ryhmäläisille kokemuksen olla mukana jossakin hienossa ja ainutkertaisessa projektissa, jonka jälkimainingeissa voi kulkea pää pystyssä vielä pitkään. Kuitenkin tällaisissa produktioissa prosessi on aina tärkeämpi kuin päämäärä. Ja prosessi jatkuu vielä kauan sen jälkeen kun näytelmä on haudattu ja kerhon ovet suljettu. Teksti: Anni-Veera Aitolehti Teatteri-ilmaisun ohjaaja

20 20 KESKIPOHJALAISET KYLÄT RY - TIEDOTUSLEHTI 2013 Virtaa lisää rakovalakiaan. Kuhilajuhula palasi juurilleen Kuhilajuhula toimi Halsuan Nuorisoseuran ylpeytenä yli kaksikymmentä vuotta. Suurella vaivalla ja innostuksella järjestetty juhula hiipui vuosituhannen vaihtuessa, kun Käpylän kasino häipyi huvikartalta, kuten moni muukin tanssilava. Viime elokuussa oli paluun aika. onnistuneen sellaisen. Aika on muuttunut kauttaaltaan, mutta taustaryhmällä oli oikea ote kelata historiaa taaksepäin, ns:n puheenjohtaja Jarmo Pollari ja sihteeri Sirpa Hietalahti summaavat. -Satsaus kannatti. Kuhilajuhula palasi tasolleen. Puitteet olivat hienot ja yleisön palaute mannaa mielelle uurastuksen jälkeen. Käpylän valaistusta ihasteltiin ja kiiteltiin jo juhulan aikana ja seuraavina viikkoina. Yleisöä oli kasinolla viitisensataa ja ulkona ihastelijoita ties kuinka paljon. Autojen määrästä päätellen satoja poikkesi Käpylässä illan aikana ja ulkogrilli toimi, Sirpa Hietalahti arvioi. Jarmo Pollari ei ollut Kuhilajuhulan jälkeisenä päivänä varma, jatketaanko perinnettä. Mutta syksyn edetessä suunnitelmat muhivat ensi elokuun 24. päivä mielessä. Palaute ja haasteellisuus melkein velvoittivat jatkamaan. -Pyrimme edelleen pimenevän illan ja valojen yhteistyöhön. Tanssimusiikki kutsuu lavalle. Valot, varjot, lyhteet Lyhteet ovat tärkeä elementti kuten ennenkin. Ulkona valaisee rakovalakian elävä tuli. Talkootyötä on paljon tarjolla, mutta se ei ole ongelma. Meillä on taustajoukoissa monen alan osaajia ammattilaisia, Pollari ennakoi. Kattokoristeet on jo perinne... samoin opaste liikennejakajaan. Tulossa aatelisten ilta Kuninkaalliset kohtaavat Kuhilajuhulassa. Mukana on kolme tangokuninkaallista. Ei vähempää ei enempää: Matti Korkiala. Jouni Keronen ja Johanna Dedreczeni yhtyeenään Keidas. Mainiosta tanssin tahdista huolehtii myös Oja-Lipasti Band solisteina Nina Julia ja Juha Hautaluoma. Sää on tietenkin tärkeä tekijä perinteisellä tanssilavalla. Poutaa on tilattuna. Tällä kertaa Kuhilajuhula on elokuun toiseksi viimeisenä lauantaina, joten kokkolalaisetkin pääsevät mukaan. Iltayhdeksältä aloitetaan ja tanssimusiikkia on tarjolla puoli kolmeen saakka. -Tämä ei ole pelkkää kokeilua kuin Kaustisen kanttorin ohran kylvö, Sirpa Hietalahti heittää. Teksti ja kuvat: Aulis Hietalahti Lippukopissa Anne Hotakainen ja Sirpa Hietalahti.

Eskolan kyläpalvelukeskuksesta osakeyhtiöpohjainen

Eskolan kyläpalvelukeskuksesta osakeyhtiöpohjainen Eskolan kyläpalvelukeskuksesta osakeyhtiöpohjainen Eskolan kyläkoulun käytön monipuolistaminen on kyläpalveluiden keskeinen tavoite. Kuva: Leena Hautamäki Kannuksen Eskolan kylä le tulevan kyläpalvelukeskuksen

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://web.tuusula.fi/kirkonkylankoulu 1. LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖ JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 12.8.2013 (ma) - 21.12.2013 (lauantai) Syysloma 14.10.-20.10.2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2013 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 19.11.2013 klo 09:30-11:00 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

* YHTEISÖLLISYYTTÄ *YHDESSÄ TEKEMISTÄ *ASUKASLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

* YHTEISÖLLISYYTTÄ *YHDESSÄ TEKEMISTÄ *ASUKASLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ * YHTEISÖLLISYYTTÄ *YHDESSÄ TEKEMISTÄ *ASUKASLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ Olemme Halkokarin asukkaiden ja yhdistysten kanssa käyneet keskustelua asioista ja visioineet toimintaa, joka edistäisi yhteisöllisyyttämme.

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi

Yhteisöllisyyden rakentaminen. 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Yhteisöllisyyden rakentaminen 4v -hanke 2.6.2009 Helsinki Pirkko Sassi Esimerkkejä Espoosta Hyvä Arki ry arkielämän laadun parantaminen Toimivat Seniorit ry oma taloyhtiö senioreiden toimintakeskuksena

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014 SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Koskikara Oy, Rutalahti Kirsi Tarkkanen Millainen kylä on Rutalahti? Yksi Joutsan kunnan kylistä Kylä, jossa kolme kuntaa kohtaavat Parisensataa

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot