Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on ollut voimassa 20 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on ollut voimassa 20 vuotta"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 2 kesäkuu 2013 syyskuu 2013 FINLANDS PATIENTTIDNING 2/2013 Valvira hyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoa rakentamassa, ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on ollut voimassa 20 vuotta Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa vuoden 2014 alusta laaturekisteriä vielä odotellaan, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 43 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 13 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen. Toimisto suljettu kesäloman aikana Seuraavat numerot: 3/2013 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2013 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa vuoden 2014 alusta - laaturekisteriä vielä odotellaan...3 Patienten har rätt att välja sin vårdplats från början av år kvalitetsregister...4 Valvira hyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoa rakentamassa...5 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on ollut voimassa 20 vuotta...6 Potilaan oikeuksien päivä Tapahtumatori Biomedicum Helsinki...7 Suomen Potilasliiton strategiaa...8 Järjestöjen välinen yhteistyö on palkitsevaa...9 Potilaille mahdollisuus ilmoittaa itse lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista...9 Potilasturvallisuus on päivän sana. Onko potilas turvassa hoitovirheen jälkeen?...10 Kelan puhelinneuvontaan saa ajan parissa päivässä Potilaan yksityisyys jäämässä jalkoihin? Järjestösivut Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 35. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Kyllikki Koistinen, kesä tulossa Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa vuoden 2014 alusta laaturekisteriä vielä odotellaan Terveydenhuollon toimipaikkojen vertailu on edelleen hankalaa vaikka laki laajensi potilaiden oikeuksia hoitopaikan valitsemisessa jo kaksi vuotta sitten. Valtakunnallisen potilasvahinkorekisterin tuloa sen sijaan odotellaan. Tässä asiain tilassa yhteen koottua laatutietoa ei ole saatavilla, sillä STM:n ja THL:n laatuvertailua varten kehittämä Palveluvaaka -verkkopalvelu on yhä alkutekijöissään. Palvelimella on vain vähän tietoa, ja esimerkiksi jonotiedot ovat usein vanhentuneita. Palvelun kehittämiseen on varattu vuoden loppuun asti euroa. Vuosi on kuitenkin kohta puolessa välissä ja urakka suuri. Kiirehän tässä tulee ja kiireessä luodut suuret järjestelmät voivat sisältää virheitä. Niiden korjaaminen on kallista ja vaikeaa. Tosin vaikeuksien seassa on myös yllätys: valmista tilastoa ei olekaan, kunnollista vertailutyökalua pitää ainakin odottaa pari vuotta. Palvelu ei ehdi valmistua ensi vuoden alkuun, vaikka potilaat saavat silloin valita hoitopaikkansa mistä päin maata tahansa. Sopii pohtia, että minkälaisen ja tasoisen tiedon varassa. Palvelun kehittymisen aikataulun määrää SADE-hankeessa kehitettävän koko maan kattavan palveluhakemiston valmistuminen. Kaikkien terveys- ja sosiaalipalveluiden organisaatioiden käyntiosoitteet, aukioloajat ja kartat sisältävä palveluhakemisto toimisi uudistetun Palveluva an pohjana. THL:n mukaan palveluhakemiston puute on syy siihen ettei palveluvaakaa ole saatu valmiiksi. Jo edellä selitetty panee toivomaan erillistä listaa ja luetteloa siitä, mitä kaikkia hankkeita on valmistumassa, suunnitteilla ja kuinka ne vaikuttavat järjestelminä toisiinsa. Suorastaan pelottavaa on sekin, että STM:lle ja THL:lle tuli yllätyksenä tieto, ettei maassamme ole saatavilla helposti järjestelmään syötettävää, kaikki toimipaikat käsittävää vertailukelpoista tilastotietoa. Toisaalta myöskään yksikkötasoista, esim. terveysasemakohtaista laatutietoa ei ole kovin paljon. Tämähän oli jo Potilasliiton tiedossa vuonna 2010 kun lähetimme kyselymme eri sairaanhoitoyksiköiden johdolle, niin julkiselle kuin yksityisellekin, ja saimme heiltä vastaukset. Jo kaksi vuotta julkistetussa Palveluvaa assa on tarjolla asiakastyytyväisyydenselvitysten tuloksia sekä satunnaisia potilaiden toimipaikoille palvelussa annettuja arvioita. Kovin monille ei palvelu ole edes tuttu, ei edes sairaanhoitopiirin johdollekaan. Kehitettäessä terveydenhuollon laaturekisteriä on siinä huomioitava se, että ne ovat niin laadittuja ja koottuja, että me potilaat voimme niihin luottaa. On varmaa, että sairaalat alkavat markkinoida itseään kunnolla vasta ensi vuonna kun valtakunnallinen valinnan vapaus koittaa. Potilaan on siinä vaiheessa saatava luotettavaa, valtakunnan kattavaa informaatiota. 3

4 Suomen lehti LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Patienten har rätt att välja sin vårdplats från början av år 2014 kvalitetsregister Fastän patienternas möjlighet att välja vårdplats utvidgades genom lag redan för två år sedan är det ändå svårt att jämföra hälsovårdens verksamhetspunkter. Ett riksomfattande patientskaderegister för har däremot låtit vänta på sig. I rådande läge finns ingen samlad information om kvalitet att tillgå därför att Palveluvaaka -nätservicen som STM och THL utvecklat för kvalitetsjäm-förelse fortfarande är i sitt i begynnelsestadiet. Servicen tillhandahåller endast ringa information och t.ex. köinformationen är ofta föråldrad. För att utveckla servicen har reserverats till årets slut. Halva året har emellertid snart gått och arbetet är mycket stort. Det blir bråttom och när man skapar stora system med brådska kan innehålla fel. Det är dyrt och svårt att korrigera felen. Bland svårigheterna finns visserligen också en överraskning: färdig statistik finns inte att tillgå och ett tillförlitligt arbetsredskap för jämförelse får man vänta på åtminstone ett par år. Servicen hinner inte bli klar till början av nästa år, fastän patienterna då får välja sin vårdplats var som helst i landet. Man undrar på basen av hurudan kunskap valen görs. Tidtabellen för hur servicen utvecklas bestäms av SADEprojektet och kommer att ha uppgifter som täcker hela landets serviceregister. Serviceregistret som skall innehålla besöksadress till alla hälso- och socialvårdsorganisationer, öppethållningstider och kartor skulle fungera som bas för den förnyade Palvelu-vaaka kommer Enligt THL är bristen på serviceregister orsaken till att palveluvaaka inte har blivit klar. Redan det som tidigare har sagts får en att önska att en särskild lista och en förteckning över vilka projekt som blir klara, är planerade och hur de som system inverkar på andra system. Det är rent av skrämmande att uppgiften kom som en överraskning för STM och THL att det inte i vårt land finns lätt ett tillgängligt system med jämförbar statistik som kan matas in med uppgifter om alla verksamhetsenheter. Å andra sidan finns det inte heller på hälsostationerna mycken kunskap om kvalitet på enhetsnivå. Detta kände man till redan år 2010 i Patientförbundet då vi skickade en förfrågan till olika sjukvårdsenheters ledning både inom den offentliga och en privata sektorn och fick svar av dem. I Palveluvaaka som redan publicerats i två år erbjuds resultatet av den utförda klientutredningen samt utvärdering av slumpmässigt utvalda personers bedömning av den service som getts. Ändå känner inte många till denna service inte ens sjukvårdsdistriktens ledning. När sjukvårdens kvalitetsregister utvecklas bör man Ta i beaktande att den är uppgjord och sammanställd på ett sådant sätt att alla patienter kan lita på den. Det är säkert att sjukhusen börjar marknadsföra sig själva ordentligt först nästa år när den riksomfattande valfriheten träder i kraft. Patienten bör i det skedet få en riksomfattande tillförlitlig information. 4

5 Marja-Liisa Partanen ylijohtaja Valvira Valvira hyvää sosiaalija terveydenhuoltoa rakentamassa Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on sirpaleinen, ja se myös muuttuu jatkuvasti. Kunnat ulkoistavat toimintojen tuottamista. Valvira myöntää yksityisille sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon palvelujen tuottajille luvat näiden palvelujen tuottamisesta annettujen lakien edellyttämin perustein. Kunta ei tarvitse Valviran tai aluehallintoviraston lupaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Toimintaperiaatteenaan Valviralla on kaikkien luvanhakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Edellytykset toiminnalle tulevat arvioitaviksi lupia myönnettäessä. Valvira reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin Kuluneen vuoden aikana Valvira on vastannut monin eri tavoin muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Olemme lisänneet toimenpiteitä, joilla parannamme valvonnan vaikuttavuutta. Näistä keskeisiä ovat toimintayksikköjen omavalvonnan tehostamista tukevat toimenpiteet ja ennakkovalvonta. Olemme myös lisänneet vuorovaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja palvelujen järjestämisestä vastuussa olevien päättäjien kanssa. Valvira käsittelee vireille tulevat valvonnan asiat riskinarvioinnin perusteella kiireellisyysjärjestyksessä. Ratkaisuissaan virasto kiinnittää huomiota ennen muuta asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä siihen, kuinka organisaatiossa on itse valvottu toiminnan asianmukaisuutta. Omavalvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota niin valvontaohjelmissa kuin valvontaratkaisuissa. Valvonta-asioiden määrä lisääntyy edelleen Terveydenhuollon valvonta-asioiden määrä lisääntyi vuonna 2012 lähes 200:lla ilmoituksella, joista useimmat ovat ns. raskaan valvonnan asioita. Potilasturvallisuuden vuoksi ne edellyttävät nopeaa käsittelyä, ja niiden seurauksena on usein ammattioikeuksien rajoittaminen tai poistaminen. Valviraan viime vuonna tulleet sosiaalihuollon kantelut koskivat pääasiassa vanhustenhuoltoa, toimeentulotukea ja lastensuojelua. Valviran käsittelemistä sosiaalihuollon valvonta-asioista 40 % johti hallinnolliseen ohjaukseen. Sosiaalihuollon valvonta tuli Valviran tehtäväksi vuoden 2010 alusta, ja yksityisen sosiaalihuollon lupa-asiat vuoden 2011 loppupuolella. Terveydenhuollon vastaavat luvat olivat tulleet jo aikaisemmin. Sosiaalihuollon valvontakokonaisuuden kehittäminen saatetaan käytäntöön Valvira on selvittänyt sosiaalihuollon valtakunnallisen valvontakokonaisuuden kehittämistä erillisessä projektissa. Keskeisinä kysymyksinä nousivat esille mm. omavalvonnan kehittäminen aktiivinen ja ennakoiva työote osallistuminen ja vaikuttaminen valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niiden toimeenpano valvonnan tietopohja ja viranomaisten yhteistyö lupa- ja valvontaratkaisujen yhdenmukaisuus kansainvälisten mallien hyödyntäminen resurssit ja niiden optimaalinen käyttö. Valvontakokonaisuuden kehittämisprojekti on juuri saatu päätökseen ja sen jalkauttaminen on lähdössä liikkeelle. Valvira tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa Vanhuspalvelulain toimeenpanon tuki, seuranta ja arviointi on juuri tämän hetken ajankohtainen asia. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Valviraa kohdistamaan laillisuusvalvontaansa monipuolisesti vanhuspalvelulain eri sisältöalueisiin ja iäkkäille tarkoitettuihin palveluihin. Ministeriö on lisäksi toivonut Valviralta selvitystä siitä, millainen on iäkkäiden asiakkaiden hoidon ja huolenpidon laatu ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa toimintayksiköissä ennen lain voimaantuloa ja vuoden 2014 lopulla. Ministeriön toimeksiannon mukaisesti Valviran on selvitystyössään kiinnitettävä huomiota henkilöstömitoitusten lisäksi myös muihin hoidon laatua kuvaaviin tekijöihin. Valvira etenee vanhuspalvelulain toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa tekemänsä selvityssuunnitelman pohjalta ja yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Valvonnan haasteet ja tavoitteet ovat mittavat, mutta niihin päästään linjakkaalla johdolla, hyvällä asiantuntemuksella ja yhteistyöllä. 5

6 Suomen lehti Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on ollut voimassa 20 vuotta Laki määrittelee mm. hyvän terveydenja sairaanhoidon, potilaan ja omaisen tiedonsaantioikeuden, potilaan itsemääräämisoikeuden sekä alaikäisen potilaan aseman. Laissa on myös potilasasiakirjoihin ja salassapitoon liittyviä määräyksiä. Laatuaan ensimmäinen Potilaan oikeuksien päivä järjestettiin tiistaina 23. huhtikuuta. Laki koskee julkisia ja yksityisiä terveydenhuollon toimintayksiköitä sekä sosiaalihuollon laitoksissa, esimerkiksi vanhainkodeissa, annettavia terveydenhuollon palveluja. Potilaan oikeuksia ovat Hoidon laatu Oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kohtelu Oikeus hyvään kohteluun, niin että potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hoidossa ja kohtelussa. Terveyspalveluja on annettava yhdenvertaisesti siten, ettei ihmisiä aseteta eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitoa on saatava yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta. Itsemääräämisoikeus Hoito tapahtuu yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Hoidon aloittamiseksi hankitaan aina kun mahdollista potilaan tai hänen laillisen edustajansa, lähiomaisensa tai muun läheisensä suostumus. Jos täysi-ikäinen potilas ei kykene päättämään hoidostaan (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira) 6 Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen otetaan huomioon silloin, kun alaikäinen on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan. Alaikäisen kehitystason arvioi lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Alaikäisen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Tietojen antaminen potilaalle Potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista. Potilas saa tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista. Hoitoa jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan hoitoon pääsyn ajankohta. Hoitosuunnitelma Potilaalle on tarvittaessa laadittava hoitosuunnitelma. Valittaminen: potilaan oikeusturvakeinot Hoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle tai kantelun terveydenhuollon valvonnasta vastaaville viranomaisille. Terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasta avustava potilasasiamies, joka antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa potilasta esimerkiksi muistutuksen tekemisessä. HUS:n järjestämä päivä koostui kolmesta toisiaan tukevasta osiosta: tapahtumatorista sekä suomen- ja ruotsinkielisistä rinnakkaisesityksistä kahdessa eri luentosalissa. Potilaan oikeuksia 20 vuotta Tiistaina 23. huhtikuuta vietetyn, HUSin järjestämän Potilaspäivän suomenkielisessä ohjelmassa puheenjohtajana toimi HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja ruotsinkielisessä ylilääkäri Hans Ramsay. Yhteisen avauspuheenvuoron piti arkkiatri Risto Pelkonen. Potilaan kokemuksista kertoi kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sekä suomen- että ruotsinkielisessä ohjelmassa. OTL, OTT Riitta-Leena Paunion esitys pureutui potilaan oikeuteen saada hyvää hoitoa. Paunio esiintyi suomenkielisessä ohjelmassa, ja ruotsiksi asiaa selvitti lääkintöneuvos Pirjo Pennanen. HYKS:n operatiivisen tulosyksikön hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi kertoi potilaan oikeudesta hoitopaikan valintaan. Ruotsinkielisessä ohjelmassa samaa aihetta käsitteli ylilääkäri Hans Ramsay. Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen pohti, toteutuvatko potilaan oikeudet. Ruotsinkielisessä ohjelmassa juristi Johanna Lindholm otti kantaa potilaan oikeuteen saada hoitoa omalla äidinkielellään. Toimittaja: Jari Surakka, Edilex-toimitus

7 Potilaan oikeuksien päivä Tapahtumatori Biomedicum Helsinki Suomen Potilasliitto osallistui omalla näyttelypisteellään HUS:in potilaan oikeuksien päivään Biomedicumissa esittellen liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaa. Tapahtuma herätti kokonaisuudessaan suurta mielenkiintoa niin potilaissa, hoitohenkilökunnassa kuin myös eri viranomaisissa. Potilasliiton pisteessä kysymykset koskettivat, mm. liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaa sekä potilaanoikeuksia. Potilaslaki ja Potilasasiamiehet, näiden perustavaa laatua olevien järjestelmien aikaansaattajana ja aloittajana Suomen Potilasliitolla oli tärkeä rooli. Teksti ja kuva: Paavo Koistinen Näyttelypisteessämme esittelijöinä toimivat, Kyllikki Koistinen, Potilasliiton hallituksen jäsen (vas.) ja Inger Östergård, liiton varapuheenjohtaja (oik.). 7

8 Suomen lehti Suomen Potilasliiton strategiaa Suomalaisten ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttavat yleisesti suuria haasteita suomalaiselle terveydenhuollolle. Vaikka erilaisia tukijärjestelmiä koetetaan jatkuvasti kehittää, mm. kunta- ja sairaanhoitoalueiden muutoksilla, on jatkuvasti tarjolla vaara siitä, että yhä useampi ikääntyvä ja vähävarainen potilas jää vaille tarvitsemaansa apua. Myös lapsiperheet ovat taloudellisen uhan alla. Ensimmäisenä ongelmana voidaan havaita lääkekorvausjärjestelmän muutokset, jotka lähtökohtaisesti perustuvat viimeisen hallitusohjelman säästöihin, mutta mikä muodostaa vain viimeisimmän säästötapahtuman pitkäaikaisessa säästöjen ja supistusten ketjussa. Ikääntyvillä ihmisillä on myös yhä useammin hankaluutta päästä varsinaisen avun äärelle, jos ja kun maakunnissa etäisyydet ovat pitkiä ja myönnettävät matkakorvaukset supistuvat. Kun edelleen jonotusajat lääkärien vastaanotolle ovat pidentyneet, joutuvat maksukykyisemmät tukeutumaan yksityiseen palveluntarjoajaan varattomamman potilasjoukon jäädessä vaille tarvitsemaansa apua. Hammashoidon osalta tällainen tilanne on varsin pitkään ja selvästi ollut jo hyvän aikaa havaittavissa. Oman lisänsä yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen sekä jakautumiseen muodostaa työllisyystilanne. Työterveyshuollon piirissä olevat voivat turvautua helposti työnantajansa ostamiin yksityisiin terveydenhuolto-, lääkäri ja hammashoitopalveluihin pätkätyöläisten, työttömien ja eläkeläisten ollessa järjestelmien ulkopuolella ja oman maksukykynsä mukaisesti palvelujen äärellä. Läheisten ja omaisten merkitys korostuu yhä voimakkaammin suomalaisessa sairaanhoitotodellisuudessa. Myös vertaistuen voimaannuttavalla vaikutuksella on korvaamaton roolinsa potilaiden koettaessa jaksaa joskus hyvinkin hankalissa tilanteissa. Suomen Potilasliiton edunvalvontatehtävä tulee jatkossa korostumaan vahvasti samaan tapaan kuin aikoinaan sen ollessa luomassa potilaslakia ja potilasasiamiesjärjestelmää maahan, jossa kumpaakaan ei ollut. Nyt noiden päivittäminen tämän ajanjakson haasteita vastaaviksi on ajankohtaista. Erityisesti ikääntyvien suurten ikäluokkien edunvalvonnassa tulee riittämään runsaasti haastetta. THL:n tutkimuksen mukaan potilasvahinkoihin niiden eri tasoisissa muodoissa kuluu varoja vuosittain 400 miljoonaa miljardi euroa. Noin henkeä menetetään. Tässä tarkoituksessa Potilasliitto on jo osallistunut Potilasturvallisuutta taidolla -projektiin, mutta liiton agendalla eräs tärkeä työkalu, valtakunnallinen laadunseurantajärjestelmä ja tilastointi edelleen puuttuu. Kuvaavaa on, että edes valtakunnallista sairaanhoitoyksiköiden yhtenäistä osoitekantaa ei ole viranomaisten käytössä. Potilasliitto sai sen Lääkäriliitolta käyttöönsä. Potilasliiton strategiassa eri sektoreilla tapahtuva potilasturvallisuuden edistäminen tulee nousemaan merkittäväksi osaksi toimintaa, koska ikääntyvässä väestössä tarvitaan ehdottomasti ulkopuolista edunvalvontaelintä puuttumaan asioihin, joihin ikääntyvä, sairas potilas ei enää yksin kerta kaikkiaan pysty. Erinomaisena esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat erilaiset, lisääntyvät sairaalabakteeritapaukset, jotka surmaavat ja invalidisoivat jatkuvasti useampia suomalaisia potilaita yksiköissä, joiden tulisi olla moderneja ja huippulaaduk- kaita. Lisäksi tällaiset vahinkotapaukset aiheuttavat yksittäiselle potilaalle usein kohtuuttoman suuria henkilökohtaisia taloudellisia menetyksiä. Potilasliiton strategiassa tulee näkymään edelleen se, että paitsi potilaskunnan kansainvälistymistä myös hoitohenkilökunta lääkäreistä perustason hoitajiin kansainvälistyy. On ryhdyttävä viranomaisten suuntaan selvittämään niitä keinoja, joilla toisaalta turvataan hoitohenkilökunnan riittävyys, mutta samalla turvallisuus tilanteissa, joissa yhteistä kieltä on niukasti tai ei lainkaan. Omassa toiminnassaan Potilasliiton strategiaan kuuluu myös toiminnallisen jatkuvuutensa turvaamisen. Tällä hetkellä toiminnallisesti aktiivista väkeä on suhteellisen vähän verrattuna toiminnan alkamisen ajankohtaan 43 vuotta sitten. Toisaalta on erinomaista, että toiminnallisesti nyt aktiivisilla ihmisillä on runsasta ja monipuolista kokemusta järjestötyöstä pitkältä ajalta, mutta vastaavasti olisi pyrittävä välttämään loppuun kuluttaminen, mikä uhkaa ihmisiä, joilta edellytetään vuodesta toiseen jatkuvaa toimintapanosta järjestön rutiinien hoitoon samalla, kun organisaatiota olisi vastaavasti jaksettava kehittää ja uudistaa. Strategisesti olisikin siis pyrittävä rekrytoimaan osaavia ja samalla innovatiivisia uudisjäseniä, joilla on paitsi ymmärrystä potilastyöstä ja sosiaali- ja terveydenhoidosta, myös innovatiivisuutta kehittää liiton toimintaa kohtaamaan jatkuvasti kasvava ikääntyvien suurten ikäluokkien joukko. Strategiayhteenvedon koonneet puheenjohtaja Paavo Koistinen ja sihteeri Jaakko Ojanne, Potilasliiton hallituksen kehittämispäiviltä Kuopio. 8

9 Järjestöjen välinen yhteistyö on palkitsevaa Suomen MG-yhdistys ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Valtakunnallisilla Myastenia- päivillä muistettiin eri henkilöitä ja yhteisöjä jotka ovat tehneet arvokasta työtä yhdistyksen hyväksi monin eri tavoin. Suomen Potilasliitto ry:lle luovutettiin yhdistyksen viiri siitä yhteistyöstä mitä Potilasliitto on tehnyt mm. vertaistukikoulutuksen osalta. Kuvassa puheenjohtaja Paavo Koistinen ottamassa vastaan huomionosoitusta Potilasliitolle, hän sai myös henkilökohtaisen viirin työstään MG - ja Lems potilaiden hyväksi tehdystä työstä. Huomionosoituksen sai myös neurologian dosentti Kiti Müller, MG -ja Lems potilaiden tutkimustyön hyväksi tehdystä työstä. Kiti Müller toimii nykyisin Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina ja aivot ja työ-tutkimusohjelman johtajana. Kuvassa Puheenjohtaja Paavo Koistinen ja professori Kiti Müller Kuva: Paavo Valtokari Potilaille mahdollisuus ilmoittaa itse lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista Jatkossa myös potilaat voivat ilmoittaa lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista jäsenvaltioiden viranomaisille. Ohjeet epäillysta haittavaikutuksesta ilmoittamisesta löytyvät Fimean verkkopalvelusta. Suomessa ilmoitukset vastaanottaa Fimea, joka raportoi saamansa tiedot vakavista haittavaikutuksista 15 vuorokauden kuluessa Euroopan lääkeviraston (EMA) ylläpitämään tietokantaan. Fimean on myös ylläpidettävä kansallista lääkkeitä käsittelevää verkkosivustoa, jossa on tietoa väestölle ja terveydenhuollon ammattihenkilöille lääketurvallisuudesta. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 25. huhtikuuta. Tasa- vallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 3. toukokuuta. Lääkelain muutokset perustuvat EU:n lääkedirektiiviin. Tavoitteena on lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä sekä parantaa lääketurvallisuuden valvontaan, lääkevalmisteiden haittavaikutusraportointia ja lääkeyhtiöiden tekemää riskinarviointia. Samalla selkeytetään viranomaisten ja lääketeollisuuden vastuita ja velvollisuuksia. Jatkossa lääkevalmisteen myyntiluvan tai rekisteröinnin haltijalla on oltava lääketurvajärjestelmä, jonka avulla seurataan myyntiluvan saaneiden lääkkeiden turvallisuutta ja riski-hyötysuhdetta. Valvonnan piiriin tulevat myös sellaiset lääkevalmisteen myyntiluvan myöntämisen jälkeen tehtävät turvallisuustutkimukset, jotka eivät ole interventiotutkimuksia, eivätkä kliinisiä lääketutkimuksia. Tutkimuksia ei voi suorittaa, jos tutkimuksen tekeminen edistää lääkkeen käyttöä. Lääkeyhtiöiden on laadittava kaikille uusille lääkkeille riskinhallintasuunnitelma, jonka sisältö riippuu lääkkeen sisältämien riskien laajuudesta. Myyntiluvan aiemmin saaneille lääkkeille suunnitelma vaaditaan vain tarvittaessa. Lisätietoja: STM hallitussihteeri Mari Laurén, p neuvotteleva virkamies Ulla Närhi, p

10 Suomen lehti Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Potilasturvallisuus on päivän sana Onko potilas turvassa hoitovirheen jälkeen? Terveydenhuollossamme on vallalla käsitys ettei syyllisiä etsitä hoitovirheen sattuessa, vaan syitä siihen. Muistan lukeneeni taannoin erään filosofin mietteitä uhrin asemasta ja hän totesi yksinkertaisesti näin: Kun ei ole syyllisiä, ei ole vastuun kantajiakaan. Monet hoitovirheet jäävät potilaan kanssa käsittelemättä juuri sen takia kun kukaan ei halua ottaa vastuuta tapahtumista. Lääkärillä ei ole aikaa tai halua keskustella asiasta tai hän sivuuttaa asian siirtämällä sen johtajalle joka sitten antaa vastineen tai jättää antamatta. Hoitajat eivät keskustele asiasta kun se ei heille kuulu. Potilasasiamies ei ota kantaa, neuvoo ja ohjaa vain kirjallisten valitusten teossa. Niissä asiat käsitellään monin tavoin puutteellisemmin ja vastaukset harvoin potilasta miellyttävät saati auttavat eteenpäin. Potilas on hyvin yksin ja jos hän kovasti alkaa asiansa perään kyselemään, saatetaan hänet helposti leimata hankalaksi potilaaksi ja evätään jopa jatkohoito. Potilaat kertovatkin pelkäävänsä. Näitä tapauksia saa vieläkin kuulla vaikka hoitovirheistä ja niiden ehkäisystä on alettu vuosi vuodelta enemmän julkisesti puhumaan. On nimetty potilasturvallisuusvastaavia, on pidetty potilasturvallisuuspäiviä jne. mutta itse potilas kokee olevansa asiansa ulkopuolella kuitenkin. Potilaita ja potilasjärjestöjä on kuitenkin kiittäminen että asiat ovat edes tällä mallilla kuin nyt ovat. On perustettu hoitovirhepotilaille tukiryhmä, on saatu Potilasvahinkoapu Oy, jossa juristit käsittelevät vain hoitovirhetapauksia, jopa menestyksellisesti. Tämä onkin herättänyt miettimään, eikö Potilasvakuutuskeskus olekaan puolueeton paikka. Vuosikaudet on annettu ymmärtää että heillä on asiantuntijat ja potilaan ei tarvitse kuin täyttää paperit. Hylkynähän ne sieltä 70 prosenttisesti tulevat, joten olisiko järkevää jo alunperin laittaa asianajaja asialle? Monet potilaat kertovat että olisivat tyytyneet anteeksipyyntöön ja varmuuteen paremmasta jatkohoidosta,mutta kun sitä ei ole tullut on ollut pakko tehdä kirjallinen kantelu. Ettei vaan kukaan muu joutuisi tällaista kokemaan. Niin, pitäisikö lääkäreiden katsoa nyt peiliin. Onko se liikaa vaadittu että pyytää anteeksi kun potilas on hoidossa kärsinyt. Keskustelisi asiasta ja ottaisi vastuun! Potilas kun ei etsi syyllistä vaan vastuun kantajaa! Näissä mietteissä, Hyvää kesää kaikille! Kelan puhelinneuvontaan saa ajan parissa päivässä Puhelinajanvarauksella asiakas saa hoidettua asiansa palveluneuvojan opastuksella sovittuna aikana ja ilman matkustamista. Maaliskuusta lähtien Kelaan on voinut varata ajan netissä tai soittamalla. Tällä hetkellä ajan toimistoon saa muutaman viikon päähän, mutta puhelinneuvontaan pääsee jo parissa päivässä. Puhelinajanvaraus on asiakkaalle vaivaton tapa saada asiat hoidettua kuntoon. Kun asiakas varaa ajan, Kelassa pereh- 10 dytään asiaan jo etukäteen. Palveluneuvoja soittaa asiakkaalle sovittuna aikana. Soitto on asiakkaalle maksuton. Puhelimessa palveluneuvoja neuvoo asiakasta eri etuuksissa ja opastaa hakemuksen täyttämisessä. Asiakas voi varata ajan esimerkiksi eläkeasioissa. Soiton aikana saatetaan täyttää yhdessä eläkehakemus, kerrata, mitä liitteitä siihen tarvitaan ja laskea, saisiko asiakas lisäksi eläkkeensaajan asumistukea. Samalla voidaan käydä läpi lääkekorvausasiat tai antaa neuvoja matkakorvauksissa. Tarkoitus on käydä läpi asiakkaan kokonaistilanne, kertoo erikoissuunnittelija Kirsi Hokkanen Kelasta. Maaliskuussa ajanvarausta Maaliskuussa ajanvarauksella asioi Kelassa asiakasta. Näistä 400 oli puhelinneuvontaa ja toimistokäyntiä.

11 Yleisimmin ajanvarauksella hoidettiin eläke- ja kuntoutusasioita. Asiakas voi varata ajan osoitteessa Ajan saa myös soittamalla puhelinpalveluun tai käymällä toimistossa. Ajanvaraus on tarkoitettu asiakkaille, joiden elämäntilanteessa tapahtuu suuria muutoksia ja jotka tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa Kelaasioittensa hoidossa. Nopeissa asioissa kannattaa soittaa Kelan puhelinpalveluun, joka palvelee ilman ajanvarausta maanantaista perjantaihin aamukahdeksasta iltakuuteen. Jos aika ei sovikaan, asiakas voi perua sen netissä tai soittamalla puhelinpalveluun. Peruminen kannattaa lyhyelläkin varoitusajalla. Näin palveluneuvojat voivat vapauttaa ajan toiselle asiakkaalle tai käyttää sen muuhun asiakaspalvelutyöhön, Hokkanen muistuttaa. Katso tiedote ruotsiksi Lisätietoja Kelan kenttäosasto Potilaan yksityisyys jäämässä jalkoihin? Potilaan tietosuojaa ja yksityisyyttä sairaalassa tulee parantaa. Myös kotiuttamiskäytäntöjä on syytä kehittää. Varsinkin nämä asiat nousivat esiin VTM Riikka Lämsän väitöstyössä. Hän tutki, millaista on potilaana oleminen sairaalaosastolla. Lääkärinkierto monen hengen potilashuoneissa rikkoo potilaan yksityisyyden. Lisäksi joillakin sairaalaosastoilla naisja miespotilaita sijoitetaan samoihin potilashuoneisiin. Samalla kun yhteiset potilashuoneet tehostavat osaston käyttöastetta, ne ylittävät muualla yhteiskunnassa vallitsevan kulttuurisen sukupuolijaottelun liittyen esimerkiksi alastomuuteen tai intiimihygieniaan. Tiedot käyvät ilmi VTM Riikka Lämsän tarkastetusta väitöskirjasta. Potilaan tietosuojan parantamiseksi lääkärinkierto voitaisiin toteuttaa erillisessä tilassa tai kehittää muita vaihtoehtoisia toimintamalleja, Lämsä sanoo. Potilailla tulisi olla mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, mitä tietoja hän haluaa käsitellä muiden potilaiden kuullen. Tulisi myös käydä laajaa keskustelua siitä, halutaanko kulttuurinen sukupuolijaottelu ylittää sairaalaosastoilla sijoittamal- la mies- ja naispotilaita vakituisesti tai väliaikaisesti samoihin potilashuoneisiin toiminnan tehostamisen nimissä. Kriteerit kotiuttamiselle Lämsän mielestä myös potilaan kotiuttamiskäytäntöihin olisi hyvä laatia läpinäkyvät, yhteisesti hyväksytyt kriteerit. Kotiuttamista perustellaan potilaan toimintakyvyllä, elämäntilanteella ja lääketieteellisillä tai hallinnollisilla syillä. Keskustelut ovat konfliktiherkkiä, koska niissä neuvotellaan perusteiden tärkeysjärjestyksen lisäksi siitä, minkä kuntoisena potilaan voi ylipäänsä lähettää kotiin. Tällaiset neuvottelut tulisi kuitenkin käydä muualla kuin yksittäistä potilasta koskevan kotiutusneuvottelun yhteydessä, Lämsä toteaa. Lämsä havaitsi myös, että potilaiden aika kuluu pitkälti osaston viralliseen päiväohjelmaan kuuluvien tapahtumien odottamiseen. Odottamista leimaa pitkäveteisyys ja tapahtumien vähyys. Jotkut potilaat ottavat haltuun osaston aikaa ja tilaa omaehtoisella, arkiseen toimintaan suuntautuvalla, tekemisellä. Tällaista omaehtoisuuteen perustuvaa ja konkreettiseen tekemiseen suuntautuvaa toimintaa tulisi sairaalaosastoilla mahdollistaa ja tukea aiempaa enemmän, jotta potilaan oma aktiivisuus pysyisi yllä myös laitosympäristössä. Potilaan aktiivisuutta ja osallistumista on paljon vaikeampi lisätä sanelemalla ylhäältäpäin minkälaista ja missä tilanteissa esiintyvää toiminnan pitäisi olla. Väitöstyössään VTM Riikka Lämsä tarkasteli, millaista potilaana oleminen, potiluus, on sairaalaosastolla. Lämsä keräsi tutkimusaineistonsa vuosina 2006 ja 2008 kolmelta sisätautiosastolta, joista yksi oli erikoissairaanhoidon osasto ja kaksi sijaitsi perusterveydenhuollon sairaalassa. Aineisto on kerätty havainnoimalla osaston tapahtumia, keskustelemalla potilaiden ja henkilökunnan kanssa sekä kokoamalla kirjallista aineistoa. VTM Riikka Lämsän väitöskirja Potilaskertomus. Etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä tarkastettiin Helsingin yliopiston Päärakennuksen pienessä juhlasalissa klo 12. Kirjatilaukset THL:n kirjakaupasta. Lisätietoja Riikka Lämsä puh Sähköposti: 11

12 Suomen lehti Suomen Potilasliiton jäsenetu 2013 Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus sekä jopa 35 % ennakkovara tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Lisätietoa eduista Liity nyt Club One -asiakkaaksi netissä osoitteessa Mainitse liittyessäsi Suomen Potilasliiton sopimusetunumero Mikäli olet jo Club O nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, siirräm Silver-tasolle. Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi ja maininnan jäsenyydestäsi o Suomen Potilasliiton seen jäsenetu 2013 näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaa Suomen Suomen Potilasliiton Potilasliiton jäsenetu 2013 jäsenetu postitamme 2013 tarvittaessa Silver-tason kortin. Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Tallink Silja ja Club One tarjoavat Club One -jäseneksi Sinulle veloituksetta, mahdollisuuden suoraan Hintatiedot kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle suoraan Silver-tasolle. kanta-asiakasohjel- (1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. liittyä ja varaukset: Club One puh ma pe 8 21, la 9 18, su Club Club One One -jäseneksi -jäseneksi veloituksetta, veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelmamme keskimmäiselle keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus sekä jopa 35 % ennakkovaraajan etu Silver-tason etuihin etuihin kuuluu mm. kuuluu jopa 20 % mm. perusalennus jopa 20 sekä % jopa perusalennus 35 % ennakkovaraajan sekä etu jopa 35 % ennakkovaraajan etu tietyistä tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Lisätietoa eduista normaalihintaisista tuotteistamme. tuotteistamme. Lisätietoa eduista Lisätietoa eduista Liity Liity nyt Club One -asiakkaaksi netissä osoitteessa Liity nyt nyt Club Club One -asiakkaaksi One -asiakkaaksi netissä osoitteessa netissä osoitteessa Mainitse liittyessäsi Suomen Mainitse Potilasliiton liittyessäsi Suomen sopimusetunumero Potilasliiton sopimusetunumero Mikäli olet jo jo Club Club One -jäsen, One -jäsen, nykyinen Mainitse liittyessäsi kanta-asiakasnumerosi Suomen Potilasliiton sopimusetunumero nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa Mikäli olet pysyy Jos jo Club voimassa. olet One Bronze-tason -jäsen, Jos olet asiakas, siirrämme siirrämme sinut sinut Silver-tasolle. nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Silver-tasolle. Tallink Silja Line Club One Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi ja maininnan jäsenyydestäsi osoitteeseen Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi ja maininnan jäsenyydestäsi osoitteeseen näin rekisteröimme Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja Ilmoitathan kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi maininnan näin rekisteröimme jäsenyydestäsi osoitteeseen tarvittaessa Silver-tason näin rekisteröimme kortin. Sinut sopimusetuasiakkaaksi ja Sinut sopimusetuasiakkaaksi Suomen Potilasliiton ja jäsenedut 1 v koskevat myös postitamme postitamme tarvittaessa Silver-tason kortin _CO_Potilasl_120x100.indd postitamme Hintatiedot tarvittaessa ja Silver-tason varaukset: kortin. Club One puh ma pe 8 21, 9 18, su (1,74 /vastattu Hintatiedot puhelu + ja aina varaukset: pvm/mpm). Club One Oikeudet puh muutoksiin Potilasliiton 68 ma pe 8 21, pidätetään. jäsenyhdistysten la 9 18, su Hintatiedot ja varaukset: Club One puh ma pe 8 21, la 9 18, su (1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin jäseniä. pidätetään. (1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään _CO_Potilasl_120x100.indd _CO_Potilasl_120x100.indd _CO_Potilasl_120x100.indd Restel Oy ja Suomen Potilasliitto ry Restelin ainutlaatuisen laaja ja monipuolinen hotellivalikoima tarjoaa vapauden valita mieleisen hotellin. Ja valinnanvaraa löytyy 49 hotellistamme. Majoitusratkaisuja voimme tarjota kansainvälisistä Holiday Inn hotelleista aina maan kodikkaimman ilmapiirin Cumulus-hotelliin tai esimerkiksi luontoa lähellä olevien Rantasipi hotellien ja kylpylähotellien elämyksellisiin puitteisiin. Varaukset kaikkiin hotelleihimme kätevästi puhelinvaraukset arkisin Restelin myyntikeskuksen numerosta Valittavanasi on huippuedulliset äkkilähtötarjoukset sekä YkkösBonus ja K-Plussa kanta-asiakastarjoukset* * kanta-asiakastarjoukset saat näkyviin lisäämällä kanta-asiakaskortin numeron sille annettuun kohtaan tai kertomalla kortista puhelimitse Restel Hotel Group ja Suomen Potilasliiton jäsenedut v koskevat myös Potilasliiton jäsenyhdistysten jäseniä. 12

13 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry Pj. Sirpa Sarin APECED ja ADDISON ry tukipuhelin (torstaisin klo 8 21) Pj. Arja Nurmela De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (perjantaisin klo 10-12) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen REDY ry Pj. Jenni Arteli Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 13

14 Suomen lehti Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta (Espoon Järjestötalo EJY, Helsinki Töölön palvelutalo ja Kustaankartano) ovat kesä-, heinä- ja elokuussa kesätauolla, tukipuhelimen kautta saat yhteyden tukihenkilöihin ko. aikana. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Kesä-, heinä- ja elokuussa ei PSA-näytteenottoa ERSY:n toimistolla. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2013, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. Toimisto suljettu kesäloman aikana

15 Kauko Saarilahti LT, osastonylilääkäri Sädehoidon annossuunnittelu perustuu tietokonetomografiasta saatavaan tietoon kudosten sijainnista ja elektronitiheydestä. Nykyiset laatusuositukset sädehoidon kohdealueen määritykselle edellyttävät kuitenkin usein myös magneettikuvauksen käyttöä tietokonetomografian ohella sen paremman pehmytkudoskontrastin takia. Myös eturauhassyövän sädehoitoa suunnitellessa tämä on olennaista, koska magneettikuvauksen avulla saadaan huomattavasti parempi käsitys eturauhasalueen rakenteista ja voidaan suunnitella sädehoito tämän pohjalta aikaisempaa tarkemmin itse kasvaimeen kohdistuvaksi ja paremmin ympäröiviä kudoksia säästäväksi. Eturauhassyövän sädehoitoa suunnitellessa on tähän asti tehty kaikille potilaille sekä tietokonetomografia- että magneettikuvaus ja näistä saatavat kuvasarjat on sitten fuusioitu sädehoidon suunnitteluun käytettävillä tietokoneohjelmilla. Kuvafuusion jälkeen itse kohdealueen määrityksessä on käytetty magneettikuvauksesta saatua informaatiota ja sädehoidon annoslaskentaan taas tietokonetomografiakuvasarjoja. Näin siksi, että sädehoidon annossuunnitteluohjelmat ovat kaikki tietokonetomografiapohjaisia ja pelkkien magneettikuvasarjojen käyttäminen annoslaskentaan ei ole ollut mahdollista. HUS:n Syöpätautien klinikalla otettiin vuonna 2011 käyttöön sädehoidon Eturauhassyövän sädehoidon magneettikuvauspohjainen suunnittelu suunnitteluun tarkoitettu magneettisimulaattori (kuva), ja pian tämän jälkeen käynnistettiin tutkimusprojekti, jonka puitteissa on selvitetty mahdollisuutta käyttää pelkkää magneettikuvausta eturauhassyövän sädehoidon suunnittelussa. Annossuunnittelussa käytettävään kudosten rajausohjelmaan on rakennettu anatomiseen paikkatietoon perustuva atlas lantion luiden, imusolmukealueiden, pehmytkudosten ja potilaan ääriviivojen automaattista määrittämistä varten. Atlas perustuu useiden kymmenien potilaiden ääriviivojen määrittämisestä saatuun informaatioon. Magneettikuvista rajatuille rakenteille on määritetty elektronitiheydet ja saatu täten muodostettua kuvasarjat, joita annossuunnitteluohjelma pystyy annoslaskennassa käsittelemään. Eturauhassyövän sädehoidossa kohdealueena on eturauhanen ja siemenrakkulat ja marginaali terveisiin kudoksiin päin pyritään pitämään mahdollisimman pienenä (4-5mm), jotta virtsarakon ja peräsuolen saama sädeannos pysyy matalana ja vältetään näiden elimien sädetyksestä aiheutuvat kudosvauriot. Huolellisista kuvafuusioista huolimatta käytettäessä HUS Syöpätautien klinikan magneettisimulaattori. sekä tietokonetomografia- että magneettikuvaussarjoja sädehoidon suunnitteluun syntyy aina jonkin verran fuusiosta aiheutuvaa epävarmuutta anatomisten rakenteiden määrityksessä. Ilmeisimpänä hyötynä pelkkään magneettikuvaukseen perustuvassa sädehoidon suunnittelussa onkin tästä aiheutuvan epätarkkuuden jääminen pois. Lisäksi potilas säästyy yhdeltä kuvauskerralta, jos tietokonetomografia jää annossuunnittelukuvauksista pois. Projektin alustavat tulokset on julkaistu Magnetic Resonance in Medicine- lehdessä (viite). Artikkelissa todettiin, että pelkkään magneettikuvaukseen perustuvaa eturauhassyövän sädehoidon suunnittelua voidaan pitää luotettavana ja tarkkana. Menetelmän ottaminen rutiininomaiseen kliiniseen käyttöön edellyttää kuitenkin vielä jonkin verran lisää tutkimusta, joka on meneillään. Viite: Kapanen M, Collan J, Beule A, Seppälä T, Saarilahti K, Tenhunen M. Comissioning of MRI-only based virtual simulation procedure for external beam radiotherapy planning of prostate. Magn Reson Med 2012 Aug 10 (painossa). 15

16 Suomen lehti Unto Sirkiä in memoriam Ersy:n perustajajäsen Unto Sirkiä menehtyi pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana kotonaan Helsingin Konalassa. Unto oli syntynyt luovutetun Karjalan Viipurin läänin Pyhäjärvellä Suremaan jäävät lähimpinä vaimo ja kaksi lasta perheineen. Unto oli avoin ja suorasanainen, rehti suomalainen kansanmies. Hänen panoksensa oli eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukityössä Ersy:n aloitusvaiheesta alkaen merkittävä. Hänen kannanottojaan kuunneltiin, ne perustuivat monipuoliseen työ- ja elämänkokemukseen, huumoria unohtamatta. Unton muista harrastuksista oli varmaan keskeisin kalastus, sekä merellä että mökillä Joutsassa. Matkailuautolla hän matkusti vaimonsa Sirkan kanssa useina vuosina Espanjan Aurinkorannikolle ja muutaman kerran Marokkoon saakka. Ersy:n riveihin jää nyt suuri aukko, mutta valoisa muisto Untosta. Tuossa edellä on lyhyesti Unton virallinen henkilöhistoria. Se antaa hyvin kalpean kuvan siitä miehestä minkä me lähes kaikki Ersyläiset opimme Untossa tuntemaan. Kun sain Suomesta viestin Unton siirtymisestä pois joukostamme, 16 välitin viestin myös lapsillemme, jotka kaikki tunsivat hänet. Tyttäreni vastausviesti kuvaa niitä tuntoja joita meillä kaikilla Untosta jää muistoihimme, Tosi surullista kuulla Unskin poismeno. Unski oli aina muut huomioon ottava, reilu ja mukava ihminen. Sellainen kuva ainakin minulla hänestä jää. Ei ole aina reilua tuo elämä Elämä ei ole reilua. Unto teki pitkän elämäntyön ja nautti täysin rinnoin vaimonsa Sirkan kanssa ansaitsemistaan eläkepäivistä. Kun eturauhassyöpä aikoinaan sekoitti elämänrytmiä, hän oli kiitollinen selviytymisestä ja saamistaan hoidoista. Kun elämä rupeaa ryppyilemään niin se usein iskee uudelleen sinne mikä jo olisi saanut olla rauhassa. Unto sai vielä uuden syövän. Siitä huolimatta hänen valoisa elämänasenteensa ei järkkynyt, kehui vielä saamansa hoidon että hoitaneen lääkärin. Kun elämä alkaa kolhia niin se ei aina muista lopettaa. Kolmas syöpä sai vielä otteen ja sen hoitoja sekä siihen liittyviä sivuvaikutuksia Unto ei enää halunnut eikä jaksanut kestää. Tapasin Unton ensimmäisen kerran HUSin sairaalan vuoteessa, hänelle tehtyjen operointien jälkeen. Unto oli ensimmäisiä eturauhassyöpäpotilaiden tukihenkilötoimintani kohteita. Harvoin meillä mennään tapaamaan tuettavaa sairaalaan, näin kuitenkin luoja silloin oli ohjelmoinut. Siitä alkoi monivuotinen ystävyytemme. Muistan hyvin kun Unto oli päässyt kotiin sairaalasta ja toipumisaikana ei kovin paljoa pitänyt rehkiä ettei tikit repeä ja haava aukea. Soitin hänelle kotiin jossa Sirkka vaimo vastasi. Kysellessäni potilasta sain vastauksen että Unto on ulkona. Tivatessani että missä, hänenhän pitäisi olla vielä levossa, sain vastauksen että tuolla se katolla luo lunta, kun on niin paljon kertynyt sairaalareissun aikana Oli pakko lähteä katsomaan ja kovistelemaan mies takaisin lepoon. Kaikki me muistamme että Unto oli tarkan euron mies. Eräässä vuosikokouksessa käsittelimme taas kerran yhdistyksen köyhää kassaa ja rahan tarvetta ja jäsenmaksun suuruutta. Jäsenmaksun nosto oli vaikea aihe ja yleensä vastustajia riitti. Unto nosti käden pystyyn ja ehdotti uutta korkeampaa jäsenmaksua. Kukaan ei puhunut mitään, oli helppo sanoa kun Unto ehdottaa korotusta se ilmeisesti hyväksytään Kun hän teki ehdotuksen, se oli siinä. Näitä muistoja on meillä kaikilla. Konalan talon kellari tuli tutuksi naistoimikunnalle kun sinne usein varastoitiin kirpputorien myyntipöytien tavaroita. Kun yhdistyksen toimissa tarvittiin vapaaehtoista, oli Unto aina valmis. Valoisa maailmankatsomus ja hersyvä huumori antoi hyvän keskustelukumppanin jolla aina oli vastaus tarjolla ja aikaa jutusteluun. Yksi aihe jota tuli välttää oli politiikka, siinä Unto oli ehdoton mielipiteissään joita oli turha yrittää muuttaa. Kun Unto teki parivuotta sitten päätöksen hoitojen lopettamisesta hankalien sivuvaikutusten takia, sitä päätöstä ei enää muutettu. Haluan säilyttää jonkinmoisen elämänlaadun loppuun saakka ja pyrkiä nauttimaan mitä jäljellä on. Sirkka ja Unto lensivät keväällä 2011 vielä kerran Fuengirolaan joka heille oli tullut varsin tutuksi vuosien mittaan. Se oli silloin jo eräänlainen jäähyväismatka. He asustivat matkailuautossamme, oman tukikohtamme vieressä viisi viikkoa ja vaikka hoidot olivat jo tehneet tuhoja hermoratoihin, pyrki Unto sitkeästi pitämään kuntoaan ylhäällä vaikka kävely olikin hiukan hankalaa. Minä hiukan luontaisen laiskana en niin ollut lenkkeilijä mutta kun Unto seisoi vaativana odottamassa, kävelysauvojen kera, oli pakko lähteä. Niillä yhteisillä tunnin,

17 puolentoista kävelyreissuilla pohdimme elämän tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita. Puhelin soi Railin puhelimessa 5.4 Puhelu tuli Sirkan puhelimesta, siellä oli Unto. Hän jutteli ensin Railin kanssa pitkään ja sitten oli minun vuoroni. Puhelu oli pitkä ja tunteikas, siinä vaihdettiin menneet kuulumiset, sitten yhteiset muistot ja lopuksi missä nyt ollaan. Tuli selväksi meille molemmille että se oli jäähyväispuhelu. Kuusipäivää puhelusta ja Unto oli poissa. Hyvää ystävää lämmöllä muistaen. Kalevi Järvinen Unton kanssa maailmaa parantamassa Fuengirolan rannalla Vertaistukea aurinkorannikolla Eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukitoiminta on ollut varsin vilkasta Aurinkorannikolla. Syksyllä miehet kokoontuivat joka toinen viikko Aarne Kallislahden johdolla ja syöpätautien erikoislääkäri Pentti Gröhnin runsaiden tietojen avustuksella. Kevään aikana tahti hiukan kiihtyi kun tarvetta tuntui olevan. Tapaamiset olivat viikoittain ja useimmiten Pentti Gröhn piti alustuksen miesten toivomista aiheista. Luennon tai alustuksen jälkeen virisi normaali, vilkas keskustelu ja kyselyosio. Erinomaisena miehet pitivät mahdollisuutta henkilökohtaisiin, yksityisten kysymysten esittämiseen asiantuntijalle. Tiedotus toimi hyvin ja toiminnastamme saatiin runsaasti tietoa ulospäin. Viikottain ilmestyvä Fuengirola lehti teki suuren, koko sivun artikkelin Vertaistukea syöpää vastaan. Myös muut tiedotusvälineet mm. radio kertoi toiminnastamme. Olisimme saaneet lisää palstatilaa useimpiin lehtiin mutta yhteisesti päätettiin että artikkelit julkaistaan vasta ensi syksynä kun toiminta jälleen alkaa kesän tauon jälkeen. Tukihenkilöiden tarve tuli usein korostetusti esille ja toivomuksena on että syksyllä on mahdollista kouluttaa useampia tukihenkilöitä. Koulutus vaatii hiukan varoja ja siinä toiveena on että Suomen yksikkö pystyisi hiukan auttamaan. Rahoituksen määrä on kuitenkin varsin pieni, johtuen siitä että kouluttajiksi olemme saamassa henkilöitä miltei talkoo -periaatteella. Kovasti ovat paikalliset kyselleet myös, milloin Ersyläisiä saapuisi vierailemaan. Monet miehethän käyvät keväisin ja alkusyksystä myös kotimaan kohtaamisissa. Aurinkorannikon miesten vertaisryhmän vetäjät Aarne Kallislahti (vas.), Pentti Gröhn ja Kalevi Järvinen (oik.) Teksti: Kalevi Järvinen Kuva: Linda Laiho 17

18 Suomen lehti Mietteitä kesän korvalla Kesä on nyt melkein alkanut kun tätä luette, ainakin jos allakkaan on uskomista. Kirjoitan tätä pakinaa vapun alla täällä koti- Suomessa. Luvassa on perinteinen vapun sää, kylmää ja vesisadetta. Olisiko syytä muuttaa vapun paikkaa kesäisempään suuntaan? Pian tuo vajaa kolme kuukautta hurahti Fuengirolassa, Tuntui kuin olisimme vasta juuri sinne menneet ja heti kohta oli paluulento edessä. Vauhtia piisasi, miltei kuin vanhassa sananlaskussa, Ei kerkiä päivää sanomahan kun on niin kiirus Tuossa edellisen lehden jutussa jo melkein kerkisin kehua tätä kotimaista terveydenhuolto-järjestelmää. Saattoi olla että tuli liioiteltua hiukan. Tuo vaimon, viime tipassa, hankkima laskimotukos eli veritulppa aiheutti kaikenmoista ylimääräistä lääkitystä, jonka seurauksena piikitys mahanahkaan päivittäin tuli yhdeksi ohjelmanumeroksi. Sivuvaikutuksena annettiin tilanne jossa verenpurkauma pienen kolhun seurauksena teki ihon alle sellaisen reilun kananmunan kokoisen pullistuman, jota sitten jouduttiin paikallisin voimin hoitamaan. Hoidot siellä sujuivat hyvin mutta eivät voineet ottaa kantaa näihin Suomesta annettuihin lääkintäohjeisiin. Oli saatava ohjeet Suomesta. Se touhu olikin luku sinänsä. Laskin noita lähetettyjä sähköposteja ja pääsin lähemmäs viittätoista. Aluksi niistä ei ollut mitään apua, vasta useamman puhelinsoiton jälkeen saatiin asioihin hiukan järkeä. Kovan taistelun jälkeen saatujen ohjeiden mukaan otettiin useampia laboratoriokokeita, yksityisessä laboratoriossa ja paikallisessa sairaalassa n. 30 km päässä ja hinnakkaasti, jotka sitten saman tien sähköposteiltiin Suomeen. Taisi olla jonkinmoinen arvovaltakysymys kun hematologi jolle ne toimitettiin HUSissa vänkäsi väen väkisin että vaimoani hoitava yksikkö on Jorvi. (Jorvissahan ei ole omaa hematologia) 18 Eli, hän ei suostunut antamaan tarvittavia ohjeita suoraan vaan? Tiedot hän välitti ns. hoitavalle lääkärille Jorviin joka taas kysyi ko. hematologilta mitä tehdään, joka taas konsultoi takaisin hoitavalle lääkärille ja hän sitten meille. Samat tiedot, jotka alun perin toimitettiin, seilasivat siis kahden yksikön väliä ja aikaa kului. Tosin tämä alkuperäinen kohde kyllä lähetti meille useammankin sähköpostin joihin olisi voinut antaa heti ko. ohjeet. Tulipahan kulutettua kallista aikaa ja moni saatiin siinä turhaan työllistettyä. Sattui vielä niin mukavasti että tämä hoitava lääkäri oli lomalla, eli poissa paikalta ja vastaukseen saatiin siinä miltei viikko lisää odotusta. No maalaisjärjen käyttöhän ei ole pakollista kunhan byrokratia saadaan pelaamaan. Eiköhän jätetä nuo jutut rauhaan ja koetetaan unohtaa ikävät asiat. Taisin tuon edellisen lehden alkulauseessa käyttää sanontaa, on turha pyristellä tutkainta vastaan. Kyllä se vain on nyt uskottava. Omaan tuttavapiiriini ei ole onneksi pesiytynyt lääkäreitä joiden kanssa tulee vastaavanlaisia arvovaltakiistoja. Aika kului kuin siivillä vaikka aurinkorannikon alkuvuosi ei parhainta puoltaan näyttänytkään. Pidempään paikalla ollessa ei pieni, eikä isompikaan sade juuri haittaa. Sääliksi kävi näitä täältä tulleita hiihtolomalaisia jotka saivat auringon sijasta sadetta ja koleaa tuulta. Kyllä sitä hiihtolomalainen sai hieraista silmiään kun Andalusian päivänä 28 helmikuuta Andalusia sai valkoisen lumipeitteen, tosin sitä iloa ei tarvinnut kovin montaa tuntia katsella Fuengirolassa, hiukan korkeimmilla paikoilla eli vuoristokylissä se sitten olikin ongelma. Maaliskuu olikin sitten sateisin paikallisen ilmatieteen laitoksen mukaan. Heidän ilmoituksensa mukaan Malagan provinsissa satoi vettä 112,3 litraa neliömetrille mikä on 231 prosenttia keskiarvon yläpuolella. Joka tuolla aluella on asustellut, tai ollut käymässä silloin kun sataa niin tietää että kun vettä tulee niin sitä tuleekin sitten kunnolla. On se vaan niin erinomaista tämä kotimaan televisiotouhu. Nyt sitten joka iikka maksaa pakollista tv-maksua, katsoo tuota toosaa tai sitten ei. Aiemmin kun tuonne etelään suomalaisia talvehtimaan lähti niin tv-luvan sai pistää lepäämään. Nyt maksat vaikka et näe minkäänlaista ohjelmaa puoleen vuoteen, jonka ajan siellä tai muualla Euroopassa talvehtivat runsaat suomalaista talvensa viettää. Aurinkorannikollahan on näkynyt ulkosuomalaisille tarkoitettu TV Finland joka on lähettänyt ohjelmakoosteita lähinnä 1 ja 2 kanavilta. Suuressa viisaudessaan Ylen hallintoneuvosto päätti 26 helmikuuta että tämäkin toiminta lopetetaan. Maksetaan siis siitä mitä ei voida käyttää. Ei oikein mene jakeluun. On Suomi köyhä, siksi jää.. jotain tuontapaistahan jossakin laulussa sanat ovat. Olen katsellut noita satelliittikanavia ja sellaisen lautasen itsekin omistan. Kyllä on kumma kun esim. Romanialla ja monella vastaavalla maalla, joita voi hiukan köyhempinä ajatella kuin Suomea, on varaa satelliittilähetyksiin, meillä ei? Espanjan taloutta olen pyrkinyt hiukan valottamaan. Yhä useammat liikkeet ovat varustaneet seinänsä kyltillä myytävänä tai toiminta lopetettu, konkurssissa. Entisenä yksityisyrittäjänä tilanne riipaisee, kun tietää miltä voi tuntua sikäläisestä omistajasta ja perheestä kun elanto ja usein koko perheen elämäntyö katoaa alta. Luin hiljakkoin jostain että Espanjassa on yli 3,5 miljoonaa asuntoa myynnissä tai tyhjillään. Työttömyys ei ole tullut alas hiukkaakaan. Työttömyysaste on yli 26 prosenttia eli yli kuusimiljoonaa espanjalaista on työttömänä. Miljoona enemmän kuin meillä on asukkaita. Pahinta on että lähes puolimiljoonaa maksuvaikeuksiin joutunutta asuntovelkaista on häädetty asunnoistaan.

19 Mietityttää toisaalta miten paljon erilaisia pyhiä ja juhlia Espanjassa on ja kuinka niitä vietetään. Joskus ulkoa tulleena ihmettelee niiden määrää. Erikoisen tuhoisa noin kansantalouden kannalta on tuo espanjalaisten ehkä tärkein juhla Semana Santa eli pääsiäisviikko. Varsinaisia pyhäpäiviä ei virallisesti ole kuin kaksi. Meillähän on kolme eli pitkäperjantai ja molemmat pääsiäispäivät. Käytännössä kuitenkin koko maa sulkeutuu vähintään viikoksi. Palkat pyörivät mutta kukaan ei tee työtä ja virastoihin on turha mennä, ei siellä ketään ole. Toinen toistaan upeampia, eri veljeskuntien järjestämiä kulkueita on jokaisessa kaupungissa ja televisiosta saat katsella niitä läpi vuorokauden jos et itse jaksa paikalle mennä. Ajattelin lopettaa tämän pakinan tällä kertaa tähän. On pakko lisätä pieni ikävältä kuuluva asia. Paluulennollamme samaan koneeseen tuli jonkun koulun suomalainen koululuokka, ikärakenteeltaan ehkä vuotiaita. Siinä turvatarkastuksen jonossa heitä oli takanamme useampi. Noin joka kolmas sana oli se kuuluisa V. lä alkava. Ei oikein mukavalta tuntunut ja tuskin kovin paljon ymmärsivätkään asian päälle. Tosin tuo kotimainen televisioviihdehän tuota alatyylistä huumoria viljelee, joten ei ole vaikea tietää mistä oppi ja hyväksyntä siihen saadaan. Meidän kaikkien maksamalta Yleltä. Lisään loppuun pienen jännitysmomentin. Torremolinoksen krokotiilipuistosta on karkuteillä kaksi krokoa. Juuri paluupäivänä tuli tieto että toinen, pienempi on löytynyt kuolleena mutta se suurempi on vielä karkuteillä läheisessä jokisuistossa. Joten varokaahan varpaitanne. Hyvää kesää ja pitäkää huolta toisistanne. Teksti: Kalevi Järvinen Att välja rätt när vi köper skor När människan blir litet äldre får hon ofta besvär i knän eller höftleder. Lederna värker och det känns inte bra att promenera. Fötterna blir ömma och senast i dethär skedet inser man personligen hur viktigt det är att ha lämpliga skor för varje tillfälle. Fysioterapeut Sari Gustafsson har skrivit en artikel om hurudan en bra sko bör vara. Gustafsson säger att det naturliga sättet för människan att röra sig är att gå, dessutom utan skor. Under årtusenden har olika faktorer (klimat, kultur o.sv.) format människan vilket bl.a. medfört att vi använder skor som en del av vår kultur. Till skornas uppgifter hör : att skydda fötterna mot ojämnheter i underlaget, mot köld och fukt att hålla foten i rätt läge att förbättra hållningen att ge ökad trygghet Alla har olika former på foten och olika typer av fötter. Det finns många olika former på fötterna smala och breda fötter, högt eller lågt fotvalv, in eller utåtvinklade fötter, fötter med liktorn eller hammartå o.s.v. När det finns så många olika fottyper är det ytterst viktigt att du väljer rätt skor för dina fötter. Några saker man bör minnas när man väljer skor är: 1. Pröva ut skor på eftermiddagen. Allas fötter sväller något under dagens lopp. 2. Välj en modell som du tycker om och ta skon i din hand 3. Kolla att skon är stadig genom att böja skons främre del uppåt. Sulan på promenadskor bör vara relativt styv, men ändå så böjlig att framdelen går att böja uppåt, så att man kan skjuta ifrån med tårna när man tar ett steg. i löpskor får sulan vara något mer flexibel, men den bör ändå vara stadig. 4. Kolla skons vriststyvhet genom att vrida skons främre och bakre delar åt motsatt håll (som när du vrider ur en disktrasa). Skor skall vara vridstyva så att de stöder fotbladet när man går, men samtidigt skall det tillåta fotbladet roterar något. 5. Kolla att skon har en stadig klack. Klacken bör vara hård och stadig när man känner på den från sidan och bakifrån. Då stöder den hälen på ett rätt sätt. 6. Välj en läst som passar dig själv. Skon ska ha gott om plats för tårna utan att tårna kläms ihop, men skon får inte heller glappa. 7. Välj rätt storlek. Hos vuxna skall skon vara ca 0,5 cm längre än foten. Köp inte för små eller för stora skor. 8. Fäst uppmärksamhet vid sulans mönster. Behöver du ett par skor för vinterbruk ute behöver yttersulan vara trygg, stabil och halkfri. När du väljer skor kom ihåg vilket underlag du använder dem på. 9. Beakta din fottyp och eventuella gångfel. Om du har felställning i din fot plattfot högt fotvalv bör du alltid komma ihåg att fråga en expert om behovet av stöd/ stödsulor och om valet av skor. En vacker sko som känns trång eller obekväm när du den prövar den i butiken blir inte större under hemsresan fastän du köpte den. Med korrekta och vettiga skoval kan du till en del förebygga ledbesvär och uppkomsten av artros. Korrekta skor belastar kroppen rätt och främjar kroppens välbefinnande. Trevliga motionsstuder i vårsolen. Rör på dig i bekväma skor. Text: Inger Östergårg, ordförande för De Sjukas Väl i huvudstadsregionen rf 19

20 Suomen lehti Kyllikki Koistinen Suomen Inkon ry:n puheenjohtaja Vuosi 2013 Suomen Inkon ry:n ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Suomen Inkon ry:n perustamiskokous pidettiin Yksi perustamisasiakirjan allekirjoittaneista on professori Carl-Gustaf Nilsson HUS:in Naistenklinikalta. Suomen Inkon ry on rekisteröity yhdistysrekisteriin ja yhdistys on Suomen Potilasliiton jäsenyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on koota mm. tietoa virtsan pidätyskyvyn häiriöistä, hoidoista ja apuvälineistä tästä vaivasta kärsiville, sekä organisoida ja järjestää vertaistukea ja siihen liittyvää koulutusta. Tarkoituksena on myös kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten sekä alaan liittyvien opetus ym. viranomaisten ja hoitoalan ammattijärjestöjen osalta alalla vallitseviin epäkohtiin ja tehdä esityksiä niiden poistamiseksi. Yhdistys järjestää myös yleisöluentotilaisuuksia aiheeseen liittyen, sekä virkistystoimintaa. Suomessa kärsii yli suomalaista eriasteisista virtsaamisvaivoista. Tiedotustoiminta Yhdistyksellä on omat kotisivut ja yhdistyksestä on jaettu tietoa vuoden 2012 aikana mm. naisten lehdissä sekä Hyvä Apteekki, Suomen Potilaslehti ja vuonna 2013 artikkeli myösviva - lehdessä ja Hyvä vanhuus -lehdessä. Yhdistyksen rekisteröinnin jälkeen pidettiin keväällä 2012 pressitilaisuus Helsingin Lasipalatsissa jossa yhdistyksen puheenjohtaja kertoi yhdistyksestä ja sen toiminnasta ja tavoitteista. Tulos oli varsin tyydyttävä sillä paikalla oli15:n eri naistenlehden toimittajaa ja tapahtuman jälkeisenä aikana useissa lehdissä olikin artikkeleita liittyen ko. aiheeseen ja tietoa julkaistiin myös uuden yhdistyksen toiminnasta. Puheenjohtaja on luennoinut eri vertaistukitilaisuuksissa yhdistyksestä ja sen toiminnasta sekä aiheeseen liittyvistä asioista. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy mm. Pohjoismainen inkontinenssikysely v kansainvälinen / pohjoismainen raportti, sekä Pohjoismainen kyselytutkimus virtsaamisvaivoista v , Suomen raportti. Tarkoituksenamme on järjestää yleisöluentoja tämän aihealueen osalta syksyn aikana Helsingissä ja myös mahdollisesti muualla Suomessa. Helsingissä on tarkoitus käynnistää vertaistukiryhmä syksyllä 2013 tai tammikuussa 2014 ko. ongelmista kärsiville. Tästä tarkempaa tietoa myöhemmin kotisivultamme ja Suomen Potilaslehdessä 3 / Suomen Inkon ry on olemassa siksi, että kukaan ei jäisi yksin ja ilman apua ja tukea vaivansa kanssa. Inkontinenssi on yksi terveysongelma monen muun joukossa ja sitä ei pidä hävetä, sitä pitää hoitaa. 20

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle ajoissa.

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle ajoissa. Potilaan oikeudet 1 Potilaan oikeudet Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava.

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 4.10.2013 1 Ohjelma on osa jatkumoa Laadun ja potilasturvallisuuden kansallinen monitorointi, kehittäminen, tutkimus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa 18.4.2013 Potilasasiamies Anneli Ahola Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ESITYKSEN AIHEET Potilaan

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Kuinka vastaan valitukseen? Aulikki Wallin THL, Turun toimipiste 14.10.2011 GKS

Kuinka vastaan valitukseen? Aulikki Wallin THL, Turun toimipiste 14.10.2011 GKS Kuinka vastaan valitukseen? Aulikki Wallin THL, Turun toimipiste 14.10.2011 GKS Mikä on valitus? lakikielessä valitus on muutoksenhakupyyntö vain harvat terveydenhuollon päätöksistä valituskelpoisia! arkikielessä

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2013 Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Vuosi 2013 on alkanut potilasturvallisuuden suhteen dynaamisesti. Suomen suurimman lääkäreiden ammatillisen tapahtuman eli Helsingin Lääkäripäivien

Lisätiedot

Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta.

Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Neuvontapisteen ja sen kumppaneiden neuvontapalvelut ovat käytettävissäsi maksutta, nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Infon palveluja Tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta tuesta, toiminnasta

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Fjällbäckenin päivätoiminta

Fjällbäckenin päivätoiminta Fjällbäckenin päivätoiminta Tietoa Jällivaaran kunnan dementiaa sairastaville henkilöille järjestämästä päivätoiminnasta Vanhustenhuollon dementiayksiön piirissä järjestetään päivätoimintaa dementiaa sairastaville

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot