SISÄLLYS. Selvitys opetuksen järjestämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Selvitys opetuksen järjestämisestä"

Transkriptio

1 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2. HALLINTO 3. TALOUS 4. OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS 4.1 Oppilasmäärän kehitys Oppilasmäärän kasvu lähivuosina 5. KOULUTILAT 5.1 Nykyiset tilat 5.2 Tuleva tilaratkaisu 6. HENKILÖSTÖ 7. OPETUSJÄRJESTELYT 7.1 Esiopetus 7.2 Luokat Luokat Opetussuunnitelmat 7.5 Kieliohjelma 7.6 Oppilaan tuen järjestäminen perusopetuksessa 7.7 Kristillisen maailmankatsomuksen ilmeneminen koulun opetuksessa ja toimintakulttuurissa 8. KALUSTO JA OPETUSVÄLINEET 9. OPINTOSOSIAALISET EDUT 9.1 Oppilashuolto 9.2 Kouluruokailu 9.3 Koulumatkat 9.4 Kouluterveydenhuolto 10. OPETUKSEN JA TOIMINNAN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

2 1. YLEISTÄ Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ylläpitää Espoon kaupungissa kristillistä koulua ja päiväkotia, joissa annetaan kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa esiopetusta ja perusopetusta vuosiluokille 1 9 (Perusopetuslaki 7, /628). Koulun opetuskieli on suomi. Kannatusyhdistyksellä on sopimus Espoon kaupungin kanssa perus- ja esiopetuksen järjestämisestä. Espoon kaupungin alueella ei ole muita vastaavaa opetusta järjestäviä kouluja. Uudenmaan alueella kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvat koulut ovat Helsingissä, Vihdissä ja Järvenpäässä. 2. HALLINTO Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n sääntöjen mukaan ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenkokous, jossa valitaan yhdistykselle hallitus (7+1 jäsentä) ja nimetään johtokunnat koululle ja päiväkodille. Koulun hallinnon järjestämisestä on määrätty johtosäännössä, jossa määritellään kunkin toimielimen ja toimihenkilön tehtävät ja vastuut sekä menettelytavat eri tilanteissa. Hallituksen tehtävänä on johtaa Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n toimintaa ja turvata yhdistyksen, koulun ja päiväkodin toiminnan taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä valvoa rehtorin ja päiväkodin johtajan sekä johtokuntien toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on kehittää koulun kasvatus- ja opetustyötä. Johtokunta edistää koulun, kodin ja muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä ja edustaa myös oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä. Johtokunta valitsee koulun oppilaat, päättää opetussuunnitelmasta ja siihen perustuvasta lukuvuosisuunnitelmasta, koulun työ- ja loma-ajoista, järjestyssäännöistä ja koulun toiminnan tavoitteista sekä valvoo niiden saavuttamista. Rehtori johtaa, ohjaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustyötä sekä suorittaa lakiin ja asetuksiin perustuvat, yhdistyksen hallituksen tai koulun johtokunnan antamat sekä opetussuunnitelman ja työsuunnitelman mukaan hänelle kuuluvat hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Rehtori vastaa koululle säädettyjen tavoitteiden saavuttamisesta ja kehittää koulun toimintaa yhdessä muun henkilökunnan kanssa. 3. TALOUS Kannatusyhdistyksen syyskokous vahvistaa talousarvion seuraavalle kalenterivuodelle ja kevätkokous vahvistaa tilinpäätöksen kuluneelta vuodelta. Kannatusyhdistyksen tilit ja toiminta tarkastetaan vuosittain lain ja säädösten edellyttämällä tavalla. Kirjanpidosta ja tilinpäätöksen tekemisestä vastaa tilitoimisto. Koulun toiminnan rahoitus koostuu pääasiassa oppilaskohtaisesta valtionosuudesta ja valtionavustuksista, Espoon kaupungin tuesta sekä varainhankinnasta. Yli 10 vuoden toiminta osoittaa, että kannatusyhdistyksellä on riittävät taloudelliset edellytykset ja osaaminen koulun toiminnan ylläpitämiseen ja laajentamiseen.

3 Viime vuosina koulun kasvaminen ja toimitilojen muuttaminen on ollut taloudellisesti kuormittavaa. Valtionosuusjärjestelmän muutos ja siitä seurannut pidentynyt viive rahoituksen reagoinnissa oppilasmäärän kasvuun aiheutti erityistä haastetta taloudenpidolle. Kannatusyhdistys on selvinnyt haasteista huolellisen budjetoinnin, haettujen avustusten ja aktiivisen varainhankinnan avulla. Kannatusyhdistys on velaton. 4. OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS 4.1 Oppilasmäärän kehitys 1 2 Koulun oppilasmäärä on kasvanut varsin tasaisesti vuodesta 1 alkaen kannatusyhdistyksen saatua ensimmäisen opetuksenjärjestämislupansa. Oppilasmäärän kehityksessä on selvästi osoitettavissa tilaratkaisun vaikutus oppilasmäärään. Kun koulu vuodenvaihteessa 9 0 muutti toimivimpiin ja suurempiin tiloihin, oppilasmäärä alkoi kasvaa nopeasti. Kun 1 oppilasmäärä saavutti 170 oppilaan rajan, uusia oppilaita ei opetuksenjärjestämisluvan rajoituksen vuoksi voitu ottaa enempää. Muutosta opetuksenjärjestämislupaan ei siinä vaiheessa ollut mielekästä hakea, sillä samaan aikaan oli jo tiedossa, että koulu joutuu jälleen muuttamaan, mutta seuraavasta tilaratkaisusta ei vielä ollut varmuutta. Koulu muutti kesällä 2 täysin uudelle alueelle Karapellontielle. Muuton yhteydessä osa oppilaista siirtyi lähikouluihinsa, kun koulumatka muuttui liian haastavaksi. Vaikka nykyinenkin toimitila on väliaikainen, uusia oppilaita on tullut muuton jälkeen siten, että oppilasmäärä on jälleen lähes täysi ( oppilaita 167, lisäksi tammikuussa 3 jo kaksi uutta oppilasta) Esikoulu Alakoulu Yläkoulu Esikoulu Alakoulu Yläkoulu Kaavio 1: Vuosien 1 2 toteutuneet oppilasmäärät tilanteen mukaan sekä arvio tulevasta kasvusta

4 4.2 Oppilasmäärän kasvu lähivuosina Kristillisen koulun ja Päiväkoti Eskimon aiemman kasvun ja perheiden osoittaman kiinnostuksen perusteella kannatusyhdistys olettaa oppilaspaikkojen kysynnän jatkavan kasvuaan, kun kasvun esteenä oleva oppilasmäärärajoitus on poistunut/muuttunut ja koululle on saatu asianmukainen, pysyvä tilaratkaisu. Kasvu on tarkoitus toteuttaa hallitusti lisäämällä kaksisarjaisuutta vuosittain esiopetuksesta ja ensimmäisestä luokasta alkaen. Lisäksi näyttää siltä, että vuosittain perustetaan tarvittaessa myös toinen seitsemäs luokka jolloin yläkoulu muuttuu kaksisarjaiseksi. Tukeakseen konkreettisesti esiopetuksen ja perusopetuksen ensimmäisen luokan oppilasmäärän kasvua kannatusyhdistys laajentaa Päiväkoti Eskimon päivähoidon tarjontaa. Päiväkodin täyttöaste on jo muutaman vuoden ollut 100 % ja lisäpaikoille on ollut kysyntää. Kun lisätilan vuokraaminen koulun käyttöön vapauttaa myös päiväkodille lisää tiloja syksyllä 3, päiväkotiin perustetaan uusi 20 lapsen ryhmä. Väestöennusteiden mukaan sekä Espoon koko väestön että päivähoito- ja kouluikäisten lasten määrä jatkaa kasvuaan. Näin ollen yleinen syntyvyyden ja ikäluokkien pieneneminen muualla maassa ei Espoossa vaikuta koulutustarpeen pienenemistä, vaan päivähoito- ja oppilaspaikkojen tarve näyttää kasvavan edelleen. (http://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/tietoa_espoosta/tilastot_ja_ tutkimukset/vaesto_ja_vaestonmuutokset/vaestoennusteet ) 5. KOULUTILAT 5.1 Nykyiset tilat Espoon kristillinen koulu toimii tällä hetkellä Espoon Karamalmilla. Kannatusyhdistys on vuokrannut koulun ja ylläpitämänsä päiväkodin käyttöön 1850 m2 suuruisen tilan toimistokiinteistöstä, joka aiemmin on toiminut mm. Kaitaan lukion väistötilana. Espoon rakennuslautakunta myönsi kiinteistön käyttötarkoituksen muutokseen määräaikaisen luvan, joka on voimassa saakka. Tiloissa tehtiin toiminnan ja viranomaisten edellyttämät muutokset kesällä ja syksyllä 2. Koulun tilat ovat asianmukaisesti hyväksyttyjä opetustiloiksi ja terveys- ja turvallisuusviranomaiset tarkastavat tilat säännöllisesti. Koululla on käytettävissään 12 luokkahuonetta, valmistuskeittiö ja ruokasali sekä tarvittavat toimisto-, varasto-, wc- ja sosiaalitilat. Oppilasmäärän kasvaessa kannatusyhdistyksellä on optio lisätilan vuokraamisesta samasta kiinteistöstä. Erityisvälineistöä ja erityisiä turvallisuusnormeja edellyttävien aineluokkien (tekninen työ, kotitalous, liikunta) käytöstä on sovittu Espoon kaupungin suomenkielisen koulutuskeskuksen kanssa. Periaatteena on, että kristillisellä koululla on tarvittaessa mahdollisuus käyttää kaupungin koulujen kyseisiä luokkatiloja koulujen rehtorien kanssa sopien sellaisina koulupäivään sisältyvinä aikoina, kun ne eivät ole koulun omassa käytössä. Teknisen työn opetus järjestetään kaupungin ylläpitämän Karamalmens skolan tiloissa. Liikuntaa opetetaan oman pihan tekonurmikentällä sekä lähialueiden julkisilla ja kaupallisilla liikuntapaikoilla, tarvittaessa liikuntapaikoille järjestetään bussikuljetus. Kotitalousopetus järjestetään Kirstin koulun kotitalousluokassa, kunnes vuoden 3

5 alussa omiin tiloihin rakennettava opetustila on valmis käyttöönotettavaksi. Muualla pidettävät oppitunnit ovat joko koulupäivän alussa tai lopussa, jotta eri opetuspaikkojen välisiä siirtymiä on mahdollisimman vähän. 5.2 Tuleva tilaratkaisu Nykyiset tilat ovat väliaikaiset. Kannatusyhdistys tavoittelee ja neuvottelee Espoon kaupungin kanssa pysyvien tilojen toteuttamista vuoden 5 loppuun mennessä. Kannatusyhdistys on yhdessä kaupungin kanssa kartoittanut mahdollisia olemassa olevia koulutilavaihtoehtoja, mutta väestömäärältään kasvavassa kaupungissa vapaita koulutiloja ei ole, joten uudisrakennus on ainoa ratkaisu. Espoon kaupunki näkee kristillisen koulun osana kouluverkkoaan ja pysyvän toimitilan rakentaminen kaupungin toimesta on mahdollinen ratkaisu, jolla on laaja tuki. Kristillisen koulun hanke on hyväksytty kaupungin vuoden 3 budjettiin tarveselvityskohteeksi. Tarveselvitys on Espoon kaupungin suunnittelemien tilahankkeiden ensimmäinen virallinen vaihe, minkä jälkeen laaditaan hankesuunnitelma ja tehdään päätökset hankkeen toteuttamisesta. Uusi koulurakennus on tarkoitus toteuttaa kannatusyhdistyksen käyttöön varatulle ja kaavoitetulle tontille Espoonlahteen osoitteeseen Amiraalin Puistotie. Tontin pinta-ala on noin m2 ja rakennusoikeus 6000 k-m2. Kiinteistön rahoittajana, rakennuttajana ja omistajana toimisi Espoon Toimitilat Oy, joka on kaupungin oma kiinteistöyhtiö. Kaupunki on jo aiemmin toteuttanut Espoon Steinerkoulun kiinteistön rakentamisen vastaavalla tavalla. Hankkeen toteutumisen yhtenä edellytyksenä kaupungin puolesta on se, että uudisrakennuksen oppilaskohtaiset tilakustannukset eivät nouse kaupungin omien oppilaiden kustannuksia korkeammaksi. Pienten yksisarjaisten koulujen rakentaminen ei ole taloudellisesti mielekästä, koska pienissä kouluissa mm. erikoisluokkien sekä keittiö- ja ruokailutilojen kustannukset ovat kohtuuttoman suuret suhteessa oppilasmäärään. Koulun tilaongelman ratkaisemiseksi Espoon kaupunki edellyttää kristillisen koulun oppilasmäärän kasvattamista ja tukee kannatusyhdistyksen opetuksenjärjestämisluvan muutoshakemusta. 6. HENKILÖSTÖ Koulussa on riittävä, ammattitaitoinen ja motivoitunut opetushenkilöstö opetuksen järjestämiseen. Tällä hetkellä päätoimisia luokan- ja aineenopettajia on yhteensä 11, joista kymmenellä on asetuksen mukainen kelpoisuus ja yhdellä opinnot ovat loppuvaiheessa. Erityisopetuksesta vastaa kelpoisuuden omaava erityisopettaja. Lisäksi on 6 sivutoimista tuntiopettajaa, joista kahdella on asetuksen mukainen kelpoisuus, yksi on opintojen loppuvaiheessa ja kolmella muuten soveltuvia opintoja ja vahvaa osaamista. Esiopetuksesta vastaa asianmukaisen kelpoisuuden omaava lastentarhanopettaja. Opettajien kelpoisuustodistusten lisäksi tiedot kelpoisuuksista ovat yhteenvetona tämän selvityksen lopussa olevassa taulukossa. Lisää opetushenkilöstöä palkataan tarpeen mukaan. Sopivien opettajien saatavuudessa ei ole ollut erityisiä vaikeuksia, avoimiin toimiin on ollut riittävästi kelpoisia ja ammattitaitoisia hakijoita. Kun koulun kasvaessa opettajan toimista on

6 mahdollisuus entistä useammin muodostaa päätoimisia, myös aineenopettajien saatavuus ja pysyvyys todennäköisesti paranee entisestäänkin. Opetushenkilöstön lisäksi koulussa toimii opettajien työpareina 6 koulunkäyntiavustajaa. Lisäksi on muuta henkilökuntaa oppilashuollon, hallinnon, ruokahuollon ja kiinteistön ylläpidon tehtävissä. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen oman ammattitaidon kehittämiseen. Täydennyskoulutusta järjestetään säännöllisesti koko henkilöstölle sekä osallistutaan Opetushallituksen ja muiden täydennyskoulutuksen järjestäjien koulutuksiin. Täydennyskoulutukseen on koulun talousarviossa vuosittain varattu määräraha, joka mahdollistaa osallistumisen noin 2 4 päivän koulutukseen / työntekijä. Työnohjaus on järjestetty tiimeissä. Tarvittaessa opettajalla on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen työnohjaukseen. Nimi kelpoisuus/koulutus opetettavat oppiaineet Haapiainen Sophie FM, espanjan ja ranskan aineenopettaja ES, erityisopetus Laakkonen (Ikonen) KM, luokanopettaja, opetushallinnon tutkinto Rehtori Maarit Marttila (Katila) Minna KM, tekstiilityön ja matematiikan aineenopettaja TS Mäkelä (Väänänen) Pirjo KM, luokanopettaja, uskonnon aineenopettaja luokanopetus, UE, TS, KU Niemelä Hanna FM, englannin aineenopettaja, luokanopettaja luokanopetus, EN, MA, AI, UE, TE Palosaari Elina FM, englannin aineenopettaja EN, RU, OPO Pesonen (Hauta-aho) FM, biologian ja maantieteen aineenopettaja, luokanopetus, BG Tuire luokanopettaja Saari Hanna Kasvatustiede 25 op, Näyttelijätyön opintoja 71 AI, Ilmaistutaito op Saaristola (Pakkanen) Mirkaleena KM, luokanopettaja, erityisopettaja laaja-alainen erityisopetus, luokanopetus Seppänen Petri FM, historian, yhteiskuntaopin ja maantieteen HY, GE aineenopettaja Sivonen Elina Kuvataidekasvatuksen opinnot, pro gradu työ KU viimeistelyvaiheessa Skarstein Tuula FM, biologian aineenopettaja BI Slip Marju KM, luokanopettaja luokanopetus Tarsa Riikka Kotitaloustieteen opinnot, teknisen työn ja luokanopetus, TN, KO luokanopettajan sivuaine, pro gradu työ juuri palautettu Turunen Jonas KM, luokanopettaja luokanopetus, MU, LI Vairila Laura FM, matematiikan ja fysiikan aineenopettaja MA, FY, KE, apulaisrehtori Taulukko 1. Opettajien kelpoisuudet

7 7. OPETUSJÄRJESTELYT 7.1 Esiopetus Esiopetus on järjestetty yhteistyössä Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen ylläpitämän päiväkoti Eskimon kanssa. Esiopetusryhmän lapset saavat tarvittaessa täydentävän päivähoidon päiväkodista ja päiväkodin johtaja toimii esiopetusryhmän opettajana. Esiopetus järjestetään koulun tiloissa ja yhteistyössä koulun alkuopetusryhmien kanssa. Esikouluryhmän opettaja kuuluu esi- ja alkuopetuksen tiimiin, jossa keskustellaan ja kehitetään esi- ja alkuopetuksen toimintaan liittyviä käytäntöjä. Koulun erityisopettaja osallistuu esioppilaiden kolmiportaisen tuen tarpeen arviointiin ja tuen toteuttamiseen. Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa myös esiopetuksen oppilashuollon järjestämisestä. 7.2 Luokat 1 6 Luokkien 1 6 opetus on järjestetty luokanopetuksena vuosiluokittain. Jokainen ikäryhmä opiskelee omana ryhmänään, yhdysluokkia ei ole. Luokanopetusta voidaan täydentää aineenopetuksella siten, että esimerkiksi vieraan kielen sekä taito- ja taideaineiden opetusta antavat aineenopettajat tai ko. oppiaineeseen erikoistuneet luokanopettajat. Toistaiseksi luokilla 1 6 ei ole ollut valinnaisainetarjontaa. Koulun kasvaessa valinnaisuutta lisätään tarjoamalla mahdollisuus A2 -kielen opiskeluun neljänneltä luokalta alkaen. 7.3 Luokat 7 9 Luokkien 7 9 opetus järjestetään aineenopetuksena vuosiluokittain. Lukuvuoden opetus on jaettu neljään jaksoon. Yhdysluokkaopetusta ei ole. Valinnaisaineiden opetus järjestetään tuntijaon mukaisesti vuosiluokilla 7 9. Seitsemännellä luokalla valinnaisaineita on 1 vvh. Oppilaat voivat valita joko musiikin, kuvataiteen tai liikunnan valinnaiskurssin. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla valinnaisaineita on 6 vvh. Pääsääntöisesti kurssit ovat 2 vvh laajuisia. Valinnainen B2 espanjan kieli valitaan kerralla sekä kahdeksatta että yhdeksättä luokkaa varten, muutoin valinnaisaineet voidaan valita kummallakin vuosiluokalla erikseen. Useimmissa valinnaisaineissa kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat opiskelevat samoissa ryhmissä. Valinnaisaineiden tarjonta vaihtelee vuosittain jonkin verran ja joitakin kursseja tarjotaan vain joka toinen vuosi. Valinnaisaineiksi on tarjolla espanjan kieli, musiikki, liikunta, kuvataide, tekstiilityö, kotitalous, tietotekniikka, erä- ja leirikoulukurssi, matematiikan lisäkurssi, yhteiskunnassa vaikuttaminen ja ilmaisutaito. Ryhmän minimikoko on yleensä noin 8-10 oppilasta, poikkeuksena espanjan kieli, jonka minimiryhmäkoko on johtokunnan päätöksen mukaan kolme. 7.4 Opetussuunnitelmat Espoon kristillinen koulu noudattaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia, jotka ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Tuntijako on asetuksen mukainen. Opetushallitus on viimeksi tarkastanut opetussuunnitelmat kannatusyhdistyksen viimeisen opetuksenjärjestämislupahakemuksen yhteydessä (15.2.8). Sen jälkeen opetussuunnitelma on päivitetty kulloinkin uusien säädösten

8 edellyttämällä tavalla. Espoon kaupunki on tarkastanut ja hyväksynyt esiopetussuunnitelman marraskuussa 1. Espoon kristillisen koulun opetussuunnitelma on pääpiirteissään yhtenevä muiden kristillisten koulujen opetussuunnitelmien kanssa, kuitenkin ottaen huomioon koulun omat painotukset sekä paikallisen toimintaympäristön ja lähialueiden mahdollisuudet ja erityispiirteet. Kannatusyhdistys on sitoutunut muiden suomalaisten kristillisten koulujen kanssa opetussuunnitelman jatkuvaan kehittämiseen sekä oma-aloitteisesti että Opetushallituksen palautteen ja neuvottelujen perusteella. Yleisesti kristillisten koulujen opetussuunnitelman kehittäminen Opetushallituksen hyväksymään muotoon on ollut pitkä ja haastava ja osittain edelleen kesken oleva prosessi. Koulussa valmistaudutaan seuraavaan opetussuunnitelman kokonaisvaltaiseen uudistamiseen 3-6 osallistumalla Opetushallituksen uusia opetussuunnitelman perusteita koskeviin koulutuksiin ja seminaareihin. 7.5 Kieliohjelma Espoon kristillisen koulun kieliohjelma on toistaiseksi A1 ja B1 kielien osalta kaikille yhtenäinen. Koulun kasvaessa valinnaisuutta ja harvinaisempien kielten osuutta on mahdollisuus lisätä. A1 englanti, alkaen 1. luokalta B1 ruotsi, alkaen 7. luokalta B2 espanja, alkaen 8. luokalta 7.6 Oppilaan tuen järjestäminen perusopetuksessa Espoon kristillisessä koulussa oppilaan saama tuki noudattaa perusopetuslain mukaista tuen kolmiportaista mallia: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Luokanopettaja/- valvoja arvioi tuen tarvetta säännöllisesti yhteistyössä vanhempien kanssa ja konsultoi erityisopettajaa ja oppilashuoltoryhmää tarvittaessa. Tuen tarpeen arviointiin, tuen toteuttamiseen sekä toteutuneen tuen arviointiin koulussa on käytössä yhtenäiset toimintamallit. Tuen tarpeen arviointi sekä tuen toteutus tehdään suunnitelmallisesti yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Tuen tarkoituksenmukaisuus tarkistetaan säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, syyskuun loppuun mennessä. Tukimuotojen suunnittelemisen pohjana käytetään pedagogisia asiakirjoja. Tehostettuun tukeen siirryttäessä oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio sekä oppimissuunnitelma. Tarvittaessa oppimissuunnitelma laaditaan myös muissa tilanteissa varmistamaan suunnitelmallinen tuki yleisenkin tuen piirissä. Erityiseen tukeen siirryttäessä laaditaan pedagoginen selvitys ja vanhemmille järjestetään kuuleminen. Erityinen tuki järjestetään Espoon kristillisessä koulussa muun opetuksen yhteydessä. Erityiseen tukeen siirryttäessä pyritään varmistamaan, että koulun antama tuki on riittävää ja soveltuu oppilaalle. Tarvittaessa konsultoidaan Espoon kaupungin erityisopetuksen ammattilaisia ja oppilaan edun niin vaatiessa hänet ohjataan kaupungin järjestämään erityisopetukseen.

9 7.7 Kristillisen maailmankatsomuksen ilmeneminen koulun opetuksessa ja toimintakulttuurissa Kannatusyhdistykselle myönnetyn opetuksenjärjestämisluvan ehtona on, että opetus perustuu erityiseen maailmankatsomukseen. (Dno 269/530/7) Valtioneuvoston asetuksen 422/2 mukaan Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella. Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa käytetään asianomaiseen kasvatusjärjestelmään kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita ja opetukselle asetettuja tavoitteita, sitouttamatta tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo- tai kasvatusfilosofiseen näkemykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön muistiossa (28.6.2) asetuksen perusteluissa todetaan Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukseen perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta läpäisyperiaatteella ja erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa käytetään asianomaiseen kasvatusjärjestelmään kuuluvia pedagogisia ratkaisuja. Pykälässä maailmankatsomukseen perustuvalla taidolla tarkoitetaan taitoa etsiä ja löytää maailmankatsomuksellisia tietoja ja ymmärtää maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja kykyä käsitellä maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, muodostaa oma maailmankatsomus sekä jatkuvasti arvioida maailmankatsomustaan. Pykälässä maailmankatsomukseen perustuvalla valmiudella tarkoitetaan valmiutta käydä omia maailmankatsomuksellisia taitoja hyväksi käyttäen maailmankatsomuksellista keskustelua ympäristön kanssa. Oppilaalla on oikeus maailmankatsomuksesta poikkeaviin tai sen kanssa ristiriitaisiin maailmankatsomuksellisiin ja arvovalintoihin. Opettajan tulee kasvatustyössään kunnioittaa oppilaan oikeutta omaan maailmankuvaansa ja sen muodostamiseen. Toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa perusopetukselle asetettuja yleisiä kasvatustavoitteita ja opetukselle asetettuja tavoitteita, sitouttamatta tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmän taustalla olevaan arvo-tai kasvatusfilosofiseen näkemykseen. Oppiaineiden opetus ei ole sitoutunut mihinkään uskonnolliseen tunnustukseen ja on siten uskonnollisesti tunnustuksetonta. Oppitunneilla käsitellään kristillisyyteen liittyviä asiasisältöjä esimerkiksi vuodenkiertoon liittyvien juhla-aikojen yhteydessä tai muissa kulttuuriin tai perinteisiin liittyvissä aiheissa. Oppilaat nostavat kristillisyyteen ja maailmankatsomuksiin liittyviä kysymyksiä opetuksen yhteydessä myös spontaanisti. Näissä tilanteissa opettaja pyrkii edistämään monipuolista, avointa, rakentavaa, rehellistä ja toista kunnioittavaa keskustelua ja rohkaisemaan puhumista

10 myös vaikeista ja kiistaa aiheuttavista kysymyksistä. Opetuksella pyritään kehittämään oppilaan katsomustietoisuutta, millä tarkoitetaan maailmankatsomuksellisten käsitteiden ymmärtämistä sekä kykyä käsitellä ja arvioida maailmankatsomuksellisia kysymyksiä, tunnistaa maailmankatsomuksia ja niiden vaikutusta yhteiskunnassa. Kristillinen maailmankatsomus on koulun toimintakulttuurin kokonaisvaltainen perusta. Kristillisyys ilmenee koulun arjessa esimerkiksi koulun juhlissa ja tapahtumissa, mutta se on vain osa maailmankatsomuksen merkitystä. Enemmän kysymyksessä on maailmankatsomuksesta nouseva tapa ajatella ja tehdä arvopohjan mukaisia valintoja toimintakulttuurin sisällä. Länsimaisen yhteiskunnan arvopohja on pitkälti yhtenevä kristillisen arvopohjan kanssa. Kristillisen koulun arvot ja niiden mukaiset periaatteet ja käytännöt ovat sopusoinnussa yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttyjen ja esim. valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen arvojen ja tavoitteiden kanssa. Koulun opetus ja kasvatus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, josta seuraa arvoja ja arvostuksia koulun toimintaan. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on luovuttamattoman arvokas. Ihmisen arvo perustuu siihen, että hän on Jumalan kuva ja hänen rakkautensa kohde. Ihmisen pitäminen arvokkaana on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty arvo. Kristillisen koulun toimintakulttuurissa ihmisen arvon korostaminen merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä, että koulu ja sen henkilökunta pyrkii opetuksessa, kasvatuksessa ja toiminnassa jokaisen oppilaan kohdalla parhaaseen mahdolliseen opetuksen laatuun sekä kasvun ja oppimisen tukemiseen. Jokainen oppilas, riippumatta hänen lähtökohdistaan tai ominaisuuksistaan, nähdään arvokkaana ja häntä halutaan kohdata sen mukaisesti. Samalla perusteella oppilaita kasvatetaan ja opetetaan myös kohtelemaan hyvin ja kunnioittavasti muita. Persoonallisen kasvun kannalta pidetään myös tärkeänä, että oppilas oppii kohtaamaan ja käsittelemään epäonnistumisen ja pettymyksen kokemuksia ja toimimaan rakentavasti kouluyhteisössä. Raamatun ja kristillisen ihmiskäsityksen yksi tärkeä näkökulma on myös ihmisen vapaus ja vapaan tahdon kunnioittaminen. Tämän arvon kunnioittaminen merkitsee kristillisen koulun toiminnassa esimerkiksi sitä, että oppilailta tai heidän perheiltään ei edellytetä kristillistä maailmankatsomusta. Koulu pyrkii olemaan avoin ja läpinäkyvä noudattamissaan periaatteissa ja arvostuksissa sekä edistää avointa ja rehellistä keskustelukulttuuria. Näin kukin oppilas ja perhe voi vapaasti arvioida koulun toimintaa ja sen taustalla vaikuttavia näkemyksiä. Oppilaiden edellytetään suhtautuvan arvostavasti ja kunnioittavasti eri tavoin ajatteleviin ja erilaisen maailmankatsomuksen omaaviin ihmisiin Koulun toimintakulttuurin keskeiset periaatteet Pyrkimys erinomaiseen opetuksen ja toiminnan laatuun Lasten ja nuorten kasvattaminen on arvokas ja vastuullinen tehtävä ja etuoikeus. Kristillisyys ja korkea opetuksen ja toiminnan laatu eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan kristillisestä arvopohjasta seuraa sitoutuminen koulun toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

11 Jotta kristillinen koulu olisi entistä useammin mahdollinen vaihtoehto myös tukea tarvitsevalle oppilaalle, koulun tavoitteena on kehittää edelleen oppilaan tehostetun ja erityisen tuen toimintamalleja, käytäntöjä ja osaamista. Samaan aikaan tavoitteena on löytää entistä monipuolisempia ja joustavampia tapoja tukea eri alueilla lahjakkaiden lasten oppimista ylöspäin eriyttämällä. Yhteisöllisyys Yhteisöön kuuluminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ovat jokaisen perustarpeita. Haluamme kehittää yhteisöä, joka pitää huolta, rohkaisee, kannustaa ja nostaa muita. Samalla näemme, että elämässä menestymisen edellytyksenä ovat hyvät yhteisössä elämisen taidot, esim. toisten huomioon ottaminen, vuorovaikutus, auttaminen ja palveleminen, vuoron odottaminen, anteeksi pyytäminen ja sopiminen, vastuullisuus ja johtaminen. Näitä taitoja harjoitellaan konkreettisesti päiväkodista alkaen läpi koko peruskoulun. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös sääntöjen ja rajojen kunnioittaminen ja terveiden auktoriteettisuhteiden oppiminen. Kouluyhteisö on erinomainen oppimisympäristö näiden taitojen harjoittelemiseen. Myönteisen esimerkin merkitys Jokainen kouluyhteisön jäsen pyrkii kasvattamaan myös myönteisen esimerkin välityksellä. Näemme esimerkiksi, että kunnioitus leviää kunnioittamalla. Kun oppilas kokee tulevansa kunnioitetuksi, hän saa myönteisen mallin omalle käyttäytymiselleen. Samalla tavoin kasvattaja antaa esimerkin vastuun ottamisesta, asioiden selvittämisestä, oppimisesta (myös opettaja on oppija), omien virheiden käsittelystä ja lukemattomista muista asioista. Kristillisten tunnustusten välisyys Espoon kristillinen koulu on kristillisten tunnustusten välinen koulu. Koulun toimintakulttuuria voisi kuvata yleiskristilliseksi. Koulu on itsenäinen toimija eikä ole sitoutunut mihinkään yksittäisen tunnustuskunnan toimintaan, tapakulttuuriin tai opillisiin näkemyksiin. Koulussa opetetaan suvaitsevaa asennetta erilaisia tulkintoja ja kristillisiä opinkäsityksiä kohtaan. Lisäksi koulussa pyritään edistämään eri uskontojen välistä vuoropuhelua. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhemmat ovat vastuussa lastensa kasvatuksesta. Koulu pitää luottamustehtävänä vanhempien antamaa mahdollisuutta osallistua lastensa opetukseen ja kasvatukseen. Koulun ensisijainen tehtävä on yleisen oppivelvollisuuden mukaisen yleissivistyksen antaminen. Koulu pyrkii auttamaan vanhempia lapsen kehityksen ja kasvatuksen sekä koulun opetuksellisten tavoitteiden ymmärtämisessä. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen, järjestämiseen ja ylläpitämiseen eri tavoin. 8. KALUSTO JA OPETUSVÄLINEET Koulussa on tarvittavat kalusteet ja välineistö esiopetuksen ja luokkien 1 9 opetusta varten. Eri oppiaineissa tarvittavaa välineistöä kartutetaan vuosittain koulun talousarvioon varatun määrärahan turvin. Jokaisen luokan varusteisiin kuuluvat pulpetit ja tuolit, opettajan pöytä, kaapistot, liitu- ja/tai tussitaulu, dokumenttikamera, dataprojektori, valkokangas ja CD-

12 kasettisoitin, kolmessa luokassa on myös piano. Opetushallituksen oppimisympäristön kehittämishankkeen avulla kouluun on hankittu älytauluja, joita on tällä hetkellä yhteensä kuudessa luokassa. Yhteisesti käytettävissä ovat tietokoneet, digikamera, videokamera, äänentoistolaitteet sekä oppiainekohtaista välineistöä, esim. seinäkarttoja, soittimia, luonnontieteen tutkimusvälineitä, ompelukoneita, oppilaskirjasto jne. Luonnollisesti opetuksessa käytetään myös oppikirjoja ja opettajan materiaaleja. Opetuskäyttöä varten siirrettävässä vaunussa on 20 kannettavaa tietokonetta. Lisäksi opettajien ja hallinnon käytössä on tarvittavat koneet. Tietokoneita hankitaan lisää ja kalustoa päivitetään vuosittain budjettiin varatun määrärahan puitteissa. Koulu on myös mukana Opetushallituksen rahoittamassa tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeessa (TVT opetuskäytön ja laiteympäristön kehittäminen Espoon kristillisessä koulussa). Viimeisimpänä on hankittu/hankitaan kemian ja kotitalouden välineistöä, kun syksyllä 2 tapahtuneen muuton jälkeen myös nämä aineet opetetaan omissa tiloissa. Koulun omien välineiden lisäksi liikunnan ja teknisen työn välineistöä on käytettävissä niiden koulujen luokissa, joissa opetus järjestetään. Lisäksi talousarvioon varatulla määrärahalla kartutetaan vuosittain myös oman välineistön määrää. 9. OPINTOSOSIAALISET EDUT 9.1 Oppilashuolto Koulussa toteutetaan perusopetuslain tavoitteiden mukaista oppilashuoltoa. Oppilashuoltoryhmä Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa oppilashuollon koordinoimisesta sekä kehittämisestä sekä esi- että perusopetuksessa. Oppilashuollon päämääränä on hyvinvoiva lapsi ja nuori, turvallinen, hyvinvoiva ja kehittyvä koulu ja toimintakulttuuri. Oppilashuoltoryhmä pyrkii toimimaan ennaltaehkäisevästi ja puuttuu nopeasti havaittuihin epäkohtiin. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii erityisopettaja, ryhmässä on mukana myös rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori sekä luokanopettaja/-valvoja. Psykologi sekä muita toimijoita on mukana oppilashuoltoryhmän kokouksissa tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa. Oppilashuoltoryhmä toimii myös koulun kriisiryhmänä. Oppilaanohjaus Koulussa toimii oppilaanohjaaja, joka vastaa oppilaanohjauksesta sekä ryhmä- että yksilötasolla. Oppilaanohjaajalle on mahdollista varata aika yksilökeskusteluun. Yläkoulun ja toisen asteen opintojen nivelvaiheessa on koulussamme käytössä toimintamalli, jonka avulla pyritään varmistamaan se, että jokainen oppilas pääsee jatko-opintoihin.

13 Erityisopettaja Koulussa toimii yksi päätoiminen laaja-alainen erityisopettaja, joka vastaa alakoulun erityisopetuksesta. Yläkoulussa toimii osa-aikainen laaja-alainen erityisopettaja. Erityisopettajat arvioivat erityisopetuksen tarpeen yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa ja antavat sekä yksilö- että ryhmämuotoista erityisopetusta. Koulukuraattori Koululla on oma koulukuraattori paikalla kolmena päivänä viikossa. Hän tukee oppilaiden hyvinvointia, koulunkäyntiä ja sosiaalista kasvua sosiaalityön keinoin niin yhteisön, ryhmä- ja yksilötasolla. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas, vanhemmat, opettajat tai yhteistyötahot. Konsultoiva koulupsykologi Koulu ostaa tarvittavat koulupsykologipalvelut ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Koulupsykologi suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia tutkimuksia ja tukitoimia opetushenkilökunnan ja oppilaan huoltajien kanssa. Koulupsykologi osallistuu myös tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kokouksiin. Koulupsykologiin saa yhteyden erityisopettajan tai rehtorin kautta. 9.2 Kouluruokailu Koululla on oma valmistuskeittiö, jossa valmistetaan ravitseva ja monipuolinen ateria oppilaille. Ruokalista on ravitsemussuositusten mukaisesti suunniteltu kahdeksan viikon lista, jossa huomioidaan myös erityisruokavalioiden vaatimukset. Lämpimän ruoan lisäksi tarjolla on salaattia, leipää, levitettä, maitoa, vettä ja viikoittain jälkiruoka. Ruokalistan suunnittelusta vastaa ammattitaitoinen emäntä yhdessä kotitalousopettajan kanssa. Kouluruokailu on myös pedagogisesti tärkeä oppimis- ja kasvatustilanne. Ruokaileminen kouluravintolassa mahdollistaa opettajien ja oppilaiden kohtaamista, pöytäkeskustelua ja tapakulttuurin oppimista. Ohjauksen ja valvonnan avulla pyritään antamaan oppilaille tapakasvatusta sekä totuttamaan heitä erilaisten ruokien maistamiseen ja terveelliseen ruokavalioon. 9.3 Koulumatkat Huoltajat vastaavat oppilaan mahdollisista koulumatkakustannuksista. 9.4 Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat oppilaan terveystarkastuksissa säännöllisin väliajoin Espoon kaupungin käytännön mukaisesti sekä tarvittaessa yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa ensiapua lukuun ottamatta. Oppilaat käyvät terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuksissa samoin kuin Espoon kaupungin peruskouluissa opiskelevat oppilaat. Espoon kaupunki on nimennyt koululle oman terveydenhoitajan, joka on tavattavissa kristillisellä koululla keskiviikkoisin ja muina päivinä tavoitettavissa puhelimitse lähikoululta.

14 Oppilaat saavat myös terveyskeskuksen hammashoitolasta kutsun hammastarkastuksiin ja hoitoon samalla tavoin kuin kaupunginkin koulujen oppilaat. Oppilaan mahdollisesti tarvitsemat psykologin tutkimukset tai palvelut järjestetään ostopalveluna tai yhteistyössä esim. perheneuvolan kanssa. Koululla on oppilaille tapaturmavakuutus. 10. OPETUKSEN JA TOIMINNAN LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Espoon kristillinen koulu on yhdessä muiden kristillisten koulujen kanssa mukana Osaava-laatuhankkeessa. Hankkeen avulla on kehitetty ja yhtenäistetty koulun toimintakulttuuria ja erilaisia käytäntöjä sekä kehitetty koulujen käyttöön laatukortisto, joka Espoon kristillisessä koulussa otetaan käyttöön kevään 3 aikana. Kannatusyhdistyksen hallitus ja koulun johtokunta kerää oppilailta, vanhemmilta ja henkilökunnalta palautetta toiminnan laadusta ja puuttuu viipymättä havaittuihin epäkohtiin. Kannatusyhdistyksen hallitus on linjannut koulun toiminnan vision ja pitkän tähtäimen strategian vuoteen Sen mukaan tavoitteena on, että Espoon kristillinen koulu tunnetaan erinomaisesta opetuksen ja toiminnan laadusta, kestävästä arvopohjasta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja päiväkodista peruskoulun loppuun ulottuvasta yhtenäisestä oppimispolusta. Vision ja strategian perusteella hallitus on määritellyt kehittämisohjelman toimialueittain, jossa määritellään tarvittavia toimenpiteitä ja vastuuhenkilöitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Opetuksen laadun arviointi ja kehittäminen on jokaisen opettajan työhön luonnollisesti kuuluva tehtävä. Käytännön kehittämistyötä tehdään erityisesti tiimeissä, joissa käsitellään opetuksen järjestelyjä, sovitaan käytännöistä ja jaetaan hyväksi koettuja toimintamalleja sekä opetukseen että vuorovaikutukseen. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Opetuksen laatua kehitetään myös aktiivisesti osallistumalla ja hakeutumalla mukaan kehittämishankkeisiin. Vuoden 2 lopussa päättyivät kerhotoiminnan, kielenopetuksen sekä oppilaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämistä koskevat hankkeet, joissa koulu on ollut mukana. Syksyllä 2 on alkanut uutena tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke ja kansainvälisyyshanke.

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

V0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA

V0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA Virka/toimi Toimen/viran nimike /MA Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 0,4 toimistosihteeri T 0,5 toimistosihteeri V0033 1 koulukuraattori T 2 koulupsykologi Yhtenäiskoulu, ala-aste V0054 1 yhtenäiskoulun

Lisätiedot

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi

Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA

LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA 1 KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA 16.1.2015 LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Äidinkielen ja kirjallisuuden

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 12.04.2012 Sivu 1 / 1 922/02.08.00/2012 89 Avustusta saavan palveluntuottajan valinta Veräjäpellon koulun läheisyydessä toimivassa erillisyksikössä toteutettavaan lakisääteiseen perusopetuksen iltapäivätoimintaan

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti.

Pyrimme toiminnassamme kestävään kehitykseen toimimalla ekologisesti ja taloudellisesti. 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.2 Perusopetuksen arvoperusta POSTIPUUN KOULUN ARVOPERUSTA Postipuun koulu on yhtenäiskoulu, joka palvelee lähikouluna Puustellinmäen ja Mäkkylän alueen oppilaita

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot