TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN OHJATTU HARJOITTELU SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN OHJATTU HARJOITTELU SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIALUEELLA"

Transkriptio

1 TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN OHJATTU HARJOITTELU SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIALUEELLA Pasi Ruohonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ruohonen, Pasi. Terveysalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Pori, syksy 2008, 53 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoite oli laatia toimintaohje terveysalan opiskelijoiden ohjatun harjoittelun järjestämisestä Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Harjoitteluaan Porin toimialueella suorittavat opiskelijat ovat pääasiassa terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoita, akuuttihoitotyön erikoistumisopintoja suorittavia opiskelijoita, Pelastusopiston pelastajakurssin opiskelijoita sekä lähihoitajaopiskelijoita. Ohjeistuksen puuttuminen, tekijän mielenkiinto opiskelijoiden ohjatun harjoittelun ohjeistamiseen sekä työkokemus Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella johtivat tämän opinnäytetyön tekemiseen. Toimintaohje valmisteltiin tekijän työkokemuksen, tämän työyhteisön jäsenten vapaamuotoisten kehitysehdotusten, opiskelijoilta saadun vapaamuotoisen palautteen sekä tekijän ja tämän lääkintäesimiehenä toimivan työelämäohjaajan välisten keskustelujen pohjalta. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä esitetty toimintaohje terveysalan opiskelijoiden ohjatun harjoittelun järjestämisestä Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella sisältää opiskelijoiden harjoitteluun liittyvät ohjeistukset ja käytännöt. Ohjeessa määritellään myös työntekijät, joiden vastuulla opiskelijoiden ohjaus on. Satakunnan pelastuslaitokselle on luotu sähköisessä muodossa oleva laadunhallintajärjestelmä, johon taltioidaan mm. kaikki pelastuslaitoksen ohjeet, perehdytysmateriaalit ja laadunhallintaan liittyvät dokumentit. Tämän opinnäytetyön sisältämä toimintaohje liitetään osaksi pelastuslaitoksen laadunhallintaa. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja tekijän tavoite oli kehittää terveysalan opiskelijoiden harjoittelua Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Opiskelijoiden harjoittelu järjestetään jatkossa opinnäytetyössä esitetyn toimintaohjeen mukaan ja ohjetta voidaan päivittää tarpeen mukaan. Toimintaohje on osoittautunut tarpeelliseksi Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella ja pelastuslaitoksen henkilöstöltä ohjeesta saatu palaute on ollut positiivista ja kannustavaa. Asiasanat: Satakunnan pelastuslaitos, ohjattu harjoittelu, ensihoito, sairaankuljetus, sairaankuljettaja, ensihoitaja, opiskelija

3 ABSTRACT Ruohonen Pasi. Guided Practical Training of Health Care Students in Pori District of the Satakunta Rescue Department. 53 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Pori, Autumn Diaconia University of applied sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nursing. A purpose of this thesis was developing instructions about practical training of health care students in Pori district of Satakunta Rescue department. The students who train at the fire station are mainly health care students from universities of applied sciences, students of acute care specialized studies, fire fighter students from Emergency Services College, and students of practical nursing. There are no official instructions concerning the arrangement of guided practical trainings in the Pori district of the Satakunta Rescue Department. The lack of instructions, the author s interest in the instruction of students guided practical training, and the author s work experience in the Pori district of the Satakunta Rescue Department led to the writing of this thesis. The instructions were formulated based on free-form development proposals of the author and the members of his work community, on a free-form feedback from trainees at the central Pori Fire Station, and on the conversations between the author and his medical supervisor. This functional thesis presents instructions and practices for guided practical trainings of health care students in the Pori district of the Satakunta Rescue Department. The instructions include a definition about the employees responsible for the guidance of the students. A computer-based quality management system has been created for the Satakunta Rescue Department. Among other things, it includes all the instructions concerning the rescue department, orientation materials, and documents concerning the quality management. The instructions included in this scholarly thesis will be added to the quality management system of the rescue department. This thesis is work-oriented and the purpose of the author was to develop the practical training of health care students in the Pori district of Satakunta Rescue Department. The practical training will be organized in the future based on the instructions presented in this thesis and the instructions can be updated if necessary. The instructions have proven to be necessary in the Pori district of Satakunta Rescue Department and the feedback from the staff has been positive and encouraging. Keywords: Satakunta Rescue Department, guided practical training, first aid, ambulance service, paramedic, student

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO PELASTUSTOIMINTAA, ENSIHOITOA JA SAIRAANKULJETUSTA OHJAAVIA SÄÄDÖKSIÄ Nykyinen lainsäädäntö Uusi terveydenhuoltolaki Turvallinen lääkehoito-opas SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ENSIHOIDON OPETUS- JA HARJOITTELUPAIKKANA Satakunnan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu Sairaankuljetuksesta ensihoitoon Hoitoketju Opiskelijat Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Opiskelijoiden ohjatun harjoittelun nykytilanne Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN OHJATTU HARJOITTELU Sairaanhoitajan koulutusta ja toimintaa ohjaavat säädökset ja ohjeet Harjoittelu terveysalan opinnoissa Dialogisuus oppimisen osana Opiskelijan ohjaajana toimiminen työelämässä Ohjaajan toimintaroolit Perehdyttäminen ja työnopastus Opetus ja opinto-ohjaus Neuvominen, tukeminen sekä mallina ja esimerkkinä oleminen Palautteen antaminen ja arviointi OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU, AIKATAULU JA RESURSSIT Opinnäytetyön tuotos Opinnäytetyön toteutus ja tiedon kerääminen Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe... 26

5 5.3 Opinnäytetyön hyödyntäminen POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työn eettisyys ja luotettavuus Oma ammatillinen kehitys LÄHTEET LIITTEET 34 LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: Toimintaohje. Terveysalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Kyselykaavake opiskelijalle Opetusyhteistyösopimus Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala

6 1 JOHDANTO Tämä työelämälähtöinen opinnäytetyö on tehty Satakunnan pelastuslaitokselle, jossa olen työskennellyt palomies-sairaankuljettajana sekä vt. lääkintäesimiehenä yhteensä noin kymmenen vuotta. Opinnäytetyönäni Diakonia-ammattikorkeakoulussa laadin Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueelle toimintaohjeen terveysalan opiskelijoiden harjoittelun toteuttamisesta pelastuslaitoksen lääkintäyksikössä sekä kirjallisen raportin työn tekemisestä. Raportissa käsitellään myös opiskelijoiden ohjausta yleisesti. Ohjeessa määritellään terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käytännön harjoitteluun liittyvät ohjeistukset ja käytännöt Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Muiden oppilaitosten ja muita tutkintoja suorittavien opiskelijoiden osalta tätä ohjetta voidaan soveltaa, huomioiden näiden opiskelijoiden oppilaitos- ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja säädökset harjoittelun sisällöstä. Opiskelijoiden harjoittelusta Satakunnan pelastuslaitoksella Porin toimialueella ei ole tähän asti ollut virallista toimintaohjetta. Havaitsin, että omassa työorganisaatiossani on selvä kehittämistarve, johon minulla on mahdollisuus vaikuttaa. Keskusteltuani asiasta sain Satakunnan pelastuslaitoksen lääkintäpäällystöltä sekä Porin toimialueen henkilöstöltä vahvistuksen mielipiteeseeni ja päätin laatia opinnäytetyönäni toimintaohjeen terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta Satakunnan pelastuslaitoksella Porin toimialueella. Virallisen toimintaohjeen myötä terveysalan opiskelijoiden ohjaaminen pelastuslaitoksella on entistä ammattimaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Opiskelijoiden harjoitteluun ja sen ohjaamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelijat saavat yhtenäisen

7 7 ohjeistuksen myötä runsaasti positiivisia oppimiskokemuksia, sekä kokevat olevansa huomioituja, ja tuntevat kuuluvansa pelastuslaitoksen työyhteisöön harjoittelunsa aikana. Valmisteilla olevan uuden terveydenhuoltolain sekä vuonna 2006 julkaistun turvallinen lääkehoito - oppaan myötä ensihoidossa tapahtuu mittavia muutoksia lähivuosina. Muutosten myötä alan opiskelijat ovat entistä motivoituneempia ja taitavampia. Muutokset asettavat vaatimuksensa myös opiskelijoiden harjoittelun ohjaajille. Harjoittelun järjestäminen ja opiskelijoiden ohjaaminen on helpompi toteuttaa, kun käytettävissä on asianmukainen ja yksiselitteinen ohjeistus harjoittelun järjestämisestä. Satakunnan pelastuslaitokselle on luotu sähköisessä muodossa oleva laadunhallintajärjestelmä, johon taltioidaan mm. kaikki pelastuslaitoksen ohjeet, perehdytysmateriaalit ja laadunhallintaan liittyvät dokumentit. Tämän opinnäytetyön sisältämä toimintaohje liitetään osaksi pelastuslaitoksen laadunhallintaa.

8 8 2 PELASTUSTOIMINTAA, ENSIHOITOA JA SAIRAANKULJETUSTA OHJAA- VIA SÄÄDÖKSIÄ 2.1 Nykyinen lainsäädäntö Kunnat vastaavat pelastustoimesta valtioneuvoston määräämällä alueella. Alueen pelastustoimen tulee mm. ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää, yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa sekä huolehtia pelastustoimintaan liittyvistä tehtävistä. (Pelastuslaki 468/2003, 3.) Sairaankuljetuksen järjestäminen kuuluu lakisääteisesti kunnalle. Sen tulee järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius, huomioon ottamatta sairaankuljetukseen tarvittavien ilma-alusten sekä vastaavien erityiskulkuneuvojen hankintaa ja ylläpitoa. Kunta voi järjestää palvelun itse tai ostaa sen pelastuslaitokselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. (Kansanterveyslaki 66/1972, 14.) Vastuu sairaankuljetuksen ja ensihoidon toiminnan koordinoimisesta, ohjauksesta ja valvonnasta kuuluu sairaanhoitopiireille (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 4 ). Sairaankuljetusasetuksen mukaan sairaankuljetuksella tarkoitetaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla, vesi- tai ilma-aluksella sekä muulla erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) Sairaankuljetusasetuksen mukaan ensihoidolla tarkoitetaan asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemää tilanteen arviointia ja välittömästi antamaa hoitoa, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään

9 9 käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä tai muilla hoitotoimenpiteillä. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) Sairaankuljetusasetuksessa (565/94) määritellään sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa erikseen perustasoinen ja hoitotasoinen sairaankuljetus. Perustason sairaankuljetuksella ja ensihoidolla tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) Hoitotasoisella ensihoidolla tarkoitetaan valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasoisilla tutkimuksilla ja hoitotoimenpiteillä ja toteuttaa potilaan ambulanssi- tai muu kuljetus hoitolaitokseen siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata luotettavasti myös matkan aikana. Hoitotasoista ensihoitoa ovat myös tehohoitoa vaativat nk. sekundääriset potilaan siirtokuljetukset esim. aluetai keskussairaalasta yliopistosairaaloihin. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) 2.2 Uusi terveydenhuoltolaki Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on valmistellut lakien yhdistämistä. Työryhmä teki ehdotuksensa uudesta terveydenhuoltolaista kesäkuussa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Uusi lakiehdotus vaikuttaa mm. ensihoitopalvelun järjestämiseen tulevaisuudessa. Lakiehdotuksen mukaan mm. ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtäväksi. Lisäksi sairaanhoitopiirien erityisvastuualueille perustetaan ensihoitokeskus ja luodaan terveydenhuollon kenttäjohtamisjärjestelmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 1-2.)

10 10 Uuden terveydenhuoltolain myötä ensihoidon alalla tapahtuu suuria muutoksia lähivuosina. Ensihoidossa työskentelevien ammattitaito ja osaamis- ja koulutustaso ovat jatkuvassa nosteessa. Ensihoito työkenttänä kiinnostaa nuoria. Tämä on havaittavissa myös hakijamäärissä, varsinkin ensihoitajan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ohjattuun harjoitteluun tulevat opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja kiinnostuneita alasta. 2.3 Turvallinen lääkehoito-opas Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2006 valtakunnallisen turvallinen lääkehoito-oppaan lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaassa käsitellään myös ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa työskentelevien koulutus- ja taitotasoja. Oppaan mukaan vuoteen 2012 mennessä tulee kaikilla ensihoidossa vaativan tason lääkehoitoon osallistuvilla olla terveysalan koulutus, joka sisältää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön peruskoulutusta vastaavan lääkehoidon koulutuksen. Ensihoidossa edellytettävä koulutustaso tulee huomioida uusia työntekijöitä rekrytoitaessa jo aiemmin. Työntekijöiden osaamisen varmistamisen käytäntöjä on kehitettävä ensihoidon lääkehoidon vaativuuden mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 50.)

11 11 3 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ENSIHOIDON OPETUS- JA HARJOIT- TELUPAIKKANA Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen apua tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Pelastuslaitoksen rooli on merkittävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. 3.1 Satakunnan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu Satakunnan pelastuslaitos on alueellinen pelastuslaitos, joka suorittaa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtäviä koko Satakunnan alueella. Sairaankuljetus ja ensihoito kuuluvat neljän ympärivuorokautisesti miehitetyn paloaseman toimintaan. Nämä paloasemat ovat Kanta-Porin, Meri-Porin, Ulvilan ja Rauman paloasemat. Satakunnan pelastuslaitos on Satakunnan maakunnan suurin sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja. Vuoden 2006 aikana Satakunnan pelastuslaitos suoritti sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävää. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.) 3.2 Sairaankuljetuksesta ensihoitoon Nykyaikainen sairaankuljetus sisältää paljon enemmän kuin potilaan kuljetuksen sairaalaan. Sairaankuljetus on kehittynyt potilaan luokse tuotavaksi ensihoidoksi. Potilaan tarvitsema kiireellinen hoito aloitetaan jo potilaan luona ennen kuljetusta sairaalaan. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun tehokkuus perustuu moniammatilliseen laaja-alaisuuteen tuottaa synergiassa sekä pelastus- että ensihoitopalvelut. Satakunnan pelastuslaitoksen toimialueella ensihoito on jaettu kolmeen portaaseen: ensivaste, perustason sairaankuljetus ja hoitotason sairaankuljetus. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.)

12 Hoitoketju Hoitoketju on pelastuslaitokselle väline, jolla se tuottaa tapahtumapaikalle hoidon ja pelastavat toimenpiteet. Hoitoketjuksi kutsutaan tapahtumasarjaa, joka käynnistyy, kun hätäkeskus saa hätäilmoituksen sairaskohtauksesta tai onnettomuudesta. Hätäkeskuspäivystäjä käsittelee hätäpuhelun ja tekee kysymyksiinsä saatujen vastausten perusteella riskinarvion. Kun päivystäjä on määritellyt hädän laadun ja kiireellisyyden, hän välittää tehtävän tarkoituksenmukaisille ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköille. Tarvittaessa hätäkeskuspäivystäjä välittää tehtävän myös sairaanhoitopiirin lääkäriyksikölle sekä lähimmälle ensivasteyksikölle. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.) Kun pelastuslaitoksen sairaankuljetusyksikkö ottaa tehtävän vastaan, se siirtyy potilaan luokse, suorittaa potilaan / potilaiden tutkimisen sekä antaa tarvittavan välittömän ensihoidon tapahtumapaikalla. Potilaan tila sekä tehdyt tutkimukset ja annettu hoito kirjataan tarkasti ensihoitokertomukseen. Kun potilaan tila on tutkittu sekä tarvittava ensihoito on annettu, tapahtuu potilaan siirtäminen tarvittaessa jatkohoitopaikkaan, joko terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapupoliklinikalle. Jatkohoitopaikka määräytyy potilaan sairauden tai vamman sekä kiireellisyyden perusteella. Tarvittaessa sairaankuljetusyksikkö konsultoi lääkäriä potilaan hoidosta tai primaarihoitopaikan valinnasta. Hoitopaikkaan saavuttuaan sairaankuljetusyksikkö siirtää potilaanhoitovastuun hoitoa jatkavaan laitokseen niin, että potilaan tila ja kaikki tarpeet tulevat huomioiduksi. Nopeus, osaaminen, yksilöllinen palvelukyky sekä hoidon jatkuvuuden varmistaminen ovat tekijät, joihin hoitoketjun tehokkuus perustuu. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.) 3.4 Opiskelijat Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Satakunnan pelastuslaitos toimii yhtenä terveysalan opiskelijoiden opetus- ja harjoittelupaikkana. Opiskelijoiden harjoittelusta Satakunnan pelastuslaitoksella on tehty kirjallinen sopimus pelastuslaitoksen ja oppilaitosten välillä.

13 13 Satakunnan pelastuslaitokselle Porin toimialueelle harjoitteluun tulevat opiskelijat ovat terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoita, akuuttihoitotyön erikoistumisopintojen harjoittelua suorittavia sairaanhoitajia tai ensihoitajia tai Pelastusopiston pelastajakurssin opiskelijoita. Opiskelijat suorittavat harjoittelunsa Kanta-Porin paloasemalla. Opiskelijat tulevat käytännön harjoitteluun pelastuslaitokselle opiskelunsa loppuvaiheessa. Harjoittelun aikana he perehtyvät sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon ja pelastuslaitokseen ensihoitopalvelun tuottajana. Opiskelijat ovat opintojensa aikana tutustuneet useissa käytännön harjoitteluissa hoitolaitoksiin ja erilaisiin sairaalan osastoihin ja yksiköihin ja niiden toimintaan. Pelastuslaitoksen lääkintäyksikkö poikkeaa kuitenkin oleellisesti sairaalasta harjoittelupaikkana. Pelastuslaitoksen ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköt tuottavat sekä kiireettömiä että kiireellisiä ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja kaikkina vuorokauden aikoina. Olosuhteet potilasta hoidettaessa ovat täysin erilaiset sairaalaan verrattuna. Potilaan hoito tapahtuu varsin vaihtelevissa paikoissa; potilaan kotona, kolariautossa, ulkona, kadulla, ostoskeskuksissa ym. Olosuhteet voivat olla hoidon toteuttamisen kannalta varsin epäedulliset ja hankalat. Sivullisten läsnäolo sairastuneen tai vammautuneen potilaan läheisyydessä esim. julkisella paikalla luo aina omat paineensa ensihoidossa työskenteleville. Kiireellisen henkeä pelastavan hoidon antaminen hälytysajossa olevassa ambulanssissa sisältää myös omat erityispiirteensä. 3.5 Opiskelijoiden ohjatun harjoittelun nykytilanne Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Sairaanhoitajaopintojeni edistyessä olen itse tutustunut opiskelijana omakohtaisesti ohjaukseen eri harjoittelupaikoissa. Saamaani ohjaukseen olen lähes sataprosenttisesti ollut tyytyväinen ja se on vastannut odotuksiani eri harjoittelupaikoissa. Harjoitteluille asettamani tavoitteet ovat täyttyneet aina, suureksi osaksi juuri hyvän ohjauksen ansiosta.

14 14 Olen työskennellyt Satakunnan pelastuslaitoksen Kanta-Porin paloasemalla palomies-sairaankuljettajana sekä lääkintäesimiehen sijaisena yhteensä noin kymmenen vuotta. Työskennellessäni olen usein pohtinut opiskelijoiden harjoittelua ja sen ohjaamista omalla työpaikallani, vaikka en itse olekaan toiminut opiskelijoiden ohjaajana. Selvitettyäni asiaa havaitsin, että työpaikallani ei ole olemassa minkäänlaista toimintaohjetta opiskelijoiden harjoittelusta ja sen ohjaamisesta. Kanta-Porin paloasemalla toimii neljä virkasuhteessa olevaa lääkintäesimiestä, joista yhden vastuualueella on opiskelijoiden harjoittelu ja siihen liittyvät asiat. Terveysalan opiskelijoiden ohjaajina Kanta-Porin paloasemalla toimivat työvuorossa olevat päätoimiset hoitotason sairaankuljettajat, jotka ovat koulutukseltaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sairaanhoitajia tai ensihoitajia.

15 15 4 TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN OHJATTU HAR- JOITTELU 4.1 Sairaanhoitajan koulutusta ja toimintaa ohjaavat säädökset ja ohjeet Sairaanhoitajan koulutusta ja toimintaa ohjaavista ajantasaisista säädöksistä keskeisimpiä ovat ammattikorkeakoululaki (L 351/2003), asetus ammattikorkeakouluista (A 352/2003), laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559/1994, A 564/1994), erikoissairaanhoitolaki (L 1062/1989), kansanterveyslaki ja -asetus (L 66/1972, A 802/1992), mielenterveyslaki ja -asetus (L 1116/1990, A 1247/1990), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L 785/1992) sekä laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990, A 744/1990). (Opetusministeriö 2001, 8.) Terveysalan ammattikorkeakoulutukseen vaikuttavat myös kansainväliset määräykset, sopimukset ja suositukset. Sairaanhoitajan ja kätilön koulutusta ohjaavat Euroopan yhteisöjen neuvoston hyväksymät direktiivit niihin tehtyine muutoksineen. (Opetusministeriö 2001, 10,) Asetus ammattikorkeakouluista (A 352/2003) painottaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteissa alan asiantuntijuuden lisäksi mm. alan kansainvälisen toiminnan edellyttämien valmiuksien saavuttamista, valmiutta jatkuvaan koulutukseen, riittävää viestintä- ja kielitaitoa sekä edellytyksiä alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen. (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 7.) Terveysalan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuvien tulee hallita yhteiskunnan ammattikorkeakoulutukselle asettamat yleiset ammatilliset valmiudet ja tietyn ammattitoiminnan asiantuntijaosaaminen. Ammatinharjoittajalta edellytetään oman erityisalan asiantuntemuksen perustumista laaja-alaisesti sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnan yhteisiin lähtökohtiin että terveydenhuollossa yleisesti

16 16 hyväksyttyihin arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja toiminnan painotuksiin. (Opetusministeriö 2001, 11.) 4.2 Harjoittelu terveysalan opinnoissa Ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) 4 :n mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 4 ). Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Koulutuksen aikana tulee saavuttaa riittävä toiminnallinen osaaminen potilasturvallisuuden takaamiseksi. (Opetusministeriö 2001, 10; asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 7.) Harjoittelun osuus on merkittävä opiskelijan ammatillisen tiedon ja taidon omaksumisessa. Harjoittelu mahdollistaa asiakaslähtöisen, moniammatillisen työn sekä johtamistaitojen opettelun todellisissa toimintaympäristöissä. (Halme, Paavilainen & Vuori 2004, 3.) Yleisesti sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden käytännön harjoittelun vähimmäismäärä on 75 opintopistettä. Tarkemmat määräykset ja ohjeet mm. harjoittelun laajuudesta ja kokonaismäärästä annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. (asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 16 ). Työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön työssä. Oppimiskokemusten myötä opiskelija alkaa kasvaa alan asiantuntijaksi työelämään. Näin jokainen työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun jakso luo perustaa opiskelijan ammatilliselle kasvulle ja edistää sitä. (Heinonen 2004, 13.)

17 17 Käytännön ohjatussa harjoittelussa terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat perehtyvät terveydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Työelämässä tapahtuva opiskelu muodostaa merkittävän osan terveysalan koulutuksesta. (Heinonen 2004, 13.) Ohjattu harjoittelu terveydenhuollon aidossa toimintaympäristössä on hyvin merkittävä vaihe opiskelijan ammatillisen kasvun prosessissa. Se on opiskelijan ainoa mahdollisuus saada todellisia kokemuksia hoitotyöstä sekä työskentelyympäristöstä. Ohjatun harjoittelun ympäristö on varsin haastava ympäristö opiskelijalle, sillä harjoittelussa opiskelijat kohtaavat todellisia hoitotyön ongelmia. Harjoittelussa opiskeleminen ja oppiminen tapahtuvat aidoissa hoitotyön tilanteissa. Opiskelijat pitävät ohjattua harjoittelua tärkeänä, sillä kokonaiskäsitys hoitotyöstä tulee vasta harjoittelussa saadun kokemuksen kautta. (Kajander 2007, 18.) Opiskelijat pitävät onnistuneen harjoittelun edellytyksenä sitä, että opiskelijat ja ohjaajat perehdytetään, opettajan rooli määritellään ja opiskelijoille mahdollistetaan tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia. Oppimiskokemusten reflektoinnista tulee huolehtia ja oppimisen arvioinnin tulee tapahtua relevantein mittarein. Onnistuneessa harjoittelussa opiskelija tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön ja hänet otetaan luontevasti mukaan jokapäiväiseen työskentelyyn. Opiskelijoiden mukaan hyvässä harjoittelupaikassa työyhteisöstä heijastuu sen jäsenten itsenäisyys, roolien selkeys, työtyytyväisyys ja vertaistuki. Tärkeiksi koettuja asioita ovat myös vuorovaikutussuhteiden myönteisyys, ohjauksen laatu sekä yhteisön jäseneksi hyväksytyksi tuleminen. (Kajander 2007, 19.) Oppimiseen ohjatussa harjoittelussa vaikuttavat mm. harjoittelupaikan yhteisöllinen hyvinvointi, hyvä ohjaaja ja opettajuus. Hyvinvoivassa työyhteisössä henkilökunnalla on positiivinen asenne, hyvä mieli, tiimityön tunnusmerkit täyttyvät ja opiskelija hyväksytään tasavertaiseksi jäseneksi työyhteisöön opiskelijan roolissa. Opiskelijat kokevat pääsevänsä työyhteisön jäseneksi, kun he saavat osallistua henkilökunnan palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Henkilökunnan kohdellessa opiskelijoita vertaisinaan ja puhutellessa nimellä opiskelijat tuntevat kuuluvansa työyhteisöön. Tämä lisää onnistumisen tunnetta, itseluottamusta

18 18 sekä rohkeutta ryhtyä uusiin tehtäviin. Opiskelijat kokevat itse tekemisen tärkeäksi osaksi ohjatun harjoittelun onnistumista. (Kajander 2007, 19.) 4.3 Dialogisuus oppimisen osana Ammattikorkeakoulun terveysalan koulutuksen tehtävänä on hoitotyön asiantuntijoiden kasvattaminen. Hoitotyön asiantuntijoiden osaaminen perustuu sillä hetkellä pätevänä pidettyyn, tutkimuksella tuotettuun hoito- ja monitieteelliseen tietoon. Tämän vuoksi kokemusten ja abstraktin tutkimustiedon yhdistäminen on olennainen osa oppimisprosessia. Tärkeää on myös oppimisen sosiaalinen luonne. Tällä tarkoitetaan opiskelijan ja opettajan yhteistoimintaa ja dialogisuutta oppimistehtävien ratkaisemiseksi. Yhteistoiminnan avulla opitaan hoitotyön substanssiosaamisen lisäksi työelämän kannalta välttämättömiä vuorovaikutusja tiimityötaitoja. (Tossavainen & Turunen 1999, 8-9.) Mielestäni sama dialogisuus voi toimia myös opiskelijan ja harjoittelua ohjaavan työelämän edustajan välillä. Työelämän edustajalta opiskelija saa substanssiosaamisen lisäksi paljon hyödyllistä tietoa vuorovaikutuksesta ja tiimityöskentelystä. Esimerkiksi pelastuslaitoksella kaikki työtehtävät suoritetaan tiiminä tai työpareina. Sairaankuljetustehtävissä tiimissä on aina mukana vähintään oma työpari, usein muitakin henkilöitä tehtävän laadusta riippuen. Ohjaajan ja opiskelijan suhteen ollessa avoin ja ammatillinen opiskelija saa ohjaajalta korvaamatonta tietoa, taitoa ja esimerkkiä erilaisten ja vaihtelevien tilanteiden ja potilaiden sekä näiden omaisten hoitamisesta ja huomioimisesta. 4.4 Opiskelijan ohjaajana toimiminen työelämässä Ammattikorkeakoulussa harjoittelu on aina ohjattua. Vähimmäisvaatimus harjoittelun ohjaamiselle on, että opiskelija kokee saavansa ohjausta sitä tarvitessaan. Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan oppiminen ja ammatillisen kasvun tukeminen.

19 19 Harjoittelun ohjaaja on oman alansa ammattilainen, joka ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työskentelyyn työpaikallaan. Ohjaaja tukee opiskelijan ammatillista kasvua sekä kehittymis- ja oppimisprosessia harjoittelun aikana. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2008.) Terveysalan opiskelijan harjoittelun ohjaaja on sairaalan tai muun toimintayksikön hoitotyöntekijä, joka osallistuu opiskelijoiden ohjaamiseen osana omaa työtään. Opiskelijoiden ohjaamisvelvollisuus mainitaan kansanterveyslaissa (L66/1972) sekä sairaaloiden tai hoitolaitosten omissa johtosäännöissä. (Kajander 2007, 19.) Ohjaajan toiminnan on todettu olevan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä tekijöitä harjoittelussa. Ohjaajalta odotetaan ihmissuhdetaitoja, ohjauksellisia taitoja ja ammatillista pätevyyttä. Positiivinen asennoituminen ohjaustehtävään, kuuntelemisen taito, ammatillisuus, roolimallina toimiminen sekä opetus- ja ohjaustaidot ovat nousseet keskeisimmiksi ohjaajan ominaisuuksiksi. (Kajander 2007, 19.) Ohjauksella tarkoitetaan työpaikkaohjaajan opiskelijalle antamaa aikaa ja huomiota sekä mahdollisuutta oppia työssäoppimisen aikana sovittuja työtehtäviä hyvässä vuorovaikutussuhteessa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti niihin perusasioihin, jotka tukevat ohjauksen onnistumista työssäoppimisjaksolla. Ohjaustilanteet voivat olla varsin erilaisia riippuen eri työaloilla ja -paikoilla. Opiskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet (esim. ikä, valmiudet, kokemus) vaikuttavat myös annettavaan ohjaukseen. (Lehtovirta, Leivo & Haapasalo 2006, 22.) Työssäoppimisen ohjaus vaatii aikaa ja muitakin resursseja. Ohjaus edellyttää ohjaajalta pitkäjänteisyyttä. Työpaikkaohjaajan edellytetään olevan perehtynyt työssäoppimisen ohjaukseen ja menetelmiin. Työpaikkaohjaaja joutuu opiskelijoita ohjatessaan läpikäymään opiskelijan työssäoppimisjaksolle asetettuja tavoitteita, ja miettimään, että minkälaisen ohjauksen avulla opiskelija parhaiten oppii. Ohjaajan tulee pohtia, että minkälaista vuorovaikutusta tarvitaan tavoitteiden toteutumiseksi. Tavoitteet eivät luultavasti toteudu, jos ohjaajan ja ohjatta-

20 20 van vuorovaikutussuhde ei jostakin syystä ole toimiva. Jos taas ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutussuhde toimii, ohjaus auttaa ohjattavaa pääsemään hyviin oppimissuorituksiin. (Lehtovirta, Leivo & Haapasalo 2006, 22.) Ohjauksen tehtävänä on edistää opiskelijan kokemuksellista oppimisen prosessia. Ohjauksessa läpikäydään oppimisen jännitteitä ja ristiriitoja sekä etsitään jäsentämisen välineitä omalle ajattelulle ja kokemuksille. Toisten kanssa kokemusten jakaminen auttaa opiskelijaa löytämään kriittiset kohdat, joita voi ryhtyä tietoisesti tutkimaan ja kehittämään. Ihminen oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa; hän oppii itseltään ja toisilta. Toiset toimivat peilin kaltaisesti, jolloin omien kokemusten ja ajatusten lausuminen ääneen auttaa jäsentämään ja soveltamaan tuleviin uusiin tilanteisiin. (Räkköläinen 2001, ) 4.5 Ohjaajan toimintaroolit Ohjausprosessin aikana ohjaaja toimii erilaisissa rooleissa. Hänen tehtävänään on toimia mm. johtajana, ohjaajana, opettajana, tarkkailijana, arvioijana ja palautteen antajana. Aikaisemmin ohjaajan rooli oli toimia enemmänkin kontrolloijana ja arvostelijana kuin nykykäsityksen mukaisesti kuuntelijana, kyselijänä, neuvojana ja myös oppijana. Ohjaajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla läsnä ja auttaa opiskelijaa luottamalla tämän kykyyn kasvaa ja kehittyä. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaamiseen, ei toimia vain tietojen jakajana. (Heinonen 2004, 30.) Opiskelijoiden ohjaajina toimivat työntekijät Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella ovat työn luonteesta johtuen tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa näiden harjoittelun aikana, joten edellä mainitut ohjaajan roolit toteutuvat pitkälti samansisältöisinä ohjaajien päivittäistyössä. Seuraavassa luetellut ohjaajan toimintaroolikuvaukset on sisällytetty tämän opinnäytetyön tuotoksena olevaan toimintaohjeeseen.

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 14.4.2016 Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjausryhmä 3.5.2016 Johtoryhmä Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\ ) Tavoitteet /tulokset Suunnittele

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot