TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN OHJATTU HARJOITTELU SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN OHJATTU HARJOITTELU SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIALUEELLA"

Transkriptio

1 TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN OHJATTU HARJOITTELU SATAKUNNAN PELASTUSLAITOKSEN PORIN TOIMIALUEELLA Pasi Ruohonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Pori Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ruohonen, Pasi. Terveysalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Pori, syksy 2008, 53 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tavoite oli laatia toimintaohje terveysalan opiskelijoiden ohjatun harjoittelun järjestämisestä Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Harjoitteluaan Porin toimialueella suorittavat opiskelijat ovat pääasiassa terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoita, akuuttihoitotyön erikoistumisopintoja suorittavia opiskelijoita, Pelastusopiston pelastajakurssin opiskelijoita sekä lähihoitajaopiskelijoita. Ohjeistuksen puuttuminen, tekijän mielenkiinto opiskelijoiden ohjatun harjoittelun ohjeistamiseen sekä työkokemus Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella johtivat tämän opinnäytetyön tekemiseen. Toimintaohje valmisteltiin tekijän työkokemuksen, tämän työyhteisön jäsenten vapaamuotoisten kehitysehdotusten, opiskelijoilta saadun vapaamuotoisen palautteen sekä tekijän ja tämän lääkintäesimiehenä toimivan työelämäohjaajan välisten keskustelujen pohjalta. Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä esitetty toimintaohje terveysalan opiskelijoiden ohjatun harjoittelun järjestämisestä Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella sisältää opiskelijoiden harjoitteluun liittyvät ohjeistukset ja käytännöt. Ohjeessa määritellään myös työntekijät, joiden vastuulla opiskelijoiden ohjaus on. Satakunnan pelastuslaitokselle on luotu sähköisessä muodossa oleva laadunhallintajärjestelmä, johon taltioidaan mm. kaikki pelastuslaitoksen ohjeet, perehdytysmateriaalit ja laadunhallintaan liittyvät dokumentit. Tämän opinnäytetyön sisältämä toimintaohje liitetään osaksi pelastuslaitoksen laadunhallintaa. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja tekijän tavoite oli kehittää terveysalan opiskelijoiden harjoittelua Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Opiskelijoiden harjoittelu järjestetään jatkossa opinnäytetyössä esitetyn toimintaohjeen mukaan ja ohjetta voidaan päivittää tarpeen mukaan. Toimintaohje on osoittautunut tarpeelliseksi Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella ja pelastuslaitoksen henkilöstöltä ohjeesta saatu palaute on ollut positiivista ja kannustavaa. Asiasanat: Satakunnan pelastuslaitos, ohjattu harjoittelu, ensihoito, sairaankuljetus, sairaankuljettaja, ensihoitaja, opiskelija

3 ABSTRACT Ruohonen Pasi. Guided Practical Training of Health Care Students in Pori District of the Satakunta Rescue Department. 53 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Pori, Autumn Diaconia University of applied sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nursing. A purpose of this thesis was developing instructions about practical training of health care students in Pori district of Satakunta Rescue department. The students who train at the fire station are mainly health care students from universities of applied sciences, students of acute care specialized studies, fire fighter students from Emergency Services College, and students of practical nursing. There are no official instructions concerning the arrangement of guided practical trainings in the Pori district of the Satakunta Rescue Department. The lack of instructions, the author s interest in the instruction of students guided practical training, and the author s work experience in the Pori district of the Satakunta Rescue Department led to the writing of this thesis. The instructions were formulated based on free-form development proposals of the author and the members of his work community, on a free-form feedback from trainees at the central Pori Fire Station, and on the conversations between the author and his medical supervisor. This functional thesis presents instructions and practices for guided practical trainings of health care students in the Pori district of the Satakunta Rescue Department. The instructions include a definition about the employees responsible for the guidance of the students. A computer-based quality management system has been created for the Satakunta Rescue Department. Among other things, it includes all the instructions concerning the rescue department, orientation materials, and documents concerning the quality management. The instructions included in this scholarly thesis will be added to the quality management system of the rescue department. This thesis is work-oriented and the purpose of the author was to develop the practical training of health care students in the Pori district of Satakunta Rescue Department. The practical training will be organized in the future based on the instructions presented in this thesis and the instructions can be updated if necessary. The instructions have proven to be necessary in the Pori district of Satakunta Rescue Department and the feedback from the staff has been positive and encouraging. Keywords: Satakunta Rescue Department, guided practical training, first aid, ambulance service, paramedic, student

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO PELASTUSTOIMINTAA, ENSIHOITOA JA SAIRAANKULJETUSTA OHJAAVIA SÄÄDÖKSIÄ Nykyinen lainsäädäntö Uusi terveydenhuoltolaki Turvallinen lääkehoito-opas SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ENSIHOIDON OPETUS- JA HARJOITTELUPAIKKANA Satakunnan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu Sairaankuljetuksesta ensihoitoon Hoitoketju Opiskelijat Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Opiskelijoiden ohjatun harjoittelun nykytilanne Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN OHJATTU HARJOITTELU Sairaanhoitajan koulutusta ja toimintaa ohjaavat säädökset ja ohjeet Harjoittelu terveysalan opinnoissa Dialogisuus oppimisen osana Opiskelijan ohjaajana toimiminen työelämässä Ohjaajan toimintaroolit Perehdyttäminen ja työnopastus Opetus ja opinto-ohjaus Neuvominen, tukeminen sekä mallina ja esimerkkinä oleminen Palautteen antaminen ja arviointi OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU, AIKATAULU JA RESURSSIT Opinnäytetyön tuotos Opinnäytetyön toteutus ja tiedon kerääminen Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Arviointivaihe... 26

5 5.3 Opinnäytetyön hyödyntäminen POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työn eettisyys ja luotettavuus Oma ammatillinen kehitys LÄHTEET LIITTEET 34 LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: Toimintaohje. Terveysalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Kyselykaavake opiskelijalle Opetusyhteistyösopimus Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala

6 1 JOHDANTO Tämä työelämälähtöinen opinnäytetyö on tehty Satakunnan pelastuslaitokselle, jossa olen työskennellyt palomies-sairaankuljettajana sekä vt. lääkintäesimiehenä yhteensä noin kymmenen vuotta. Opinnäytetyönäni Diakonia-ammattikorkeakoulussa laadin Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueelle toimintaohjeen terveysalan opiskelijoiden harjoittelun toteuttamisesta pelastuslaitoksen lääkintäyksikössä sekä kirjallisen raportin työn tekemisestä. Raportissa käsitellään myös opiskelijoiden ohjausta yleisesti. Ohjeessa määritellään terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käytännön harjoitteluun liittyvät ohjeistukset ja käytännöt Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella. Muiden oppilaitosten ja muita tutkintoja suorittavien opiskelijoiden osalta tätä ohjetta voidaan soveltaa, huomioiden näiden opiskelijoiden oppilaitos- ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja säädökset harjoittelun sisällöstä. Opiskelijoiden harjoittelusta Satakunnan pelastuslaitoksella Porin toimialueella ei ole tähän asti ollut virallista toimintaohjetta. Havaitsin, että omassa työorganisaatiossani on selvä kehittämistarve, johon minulla on mahdollisuus vaikuttaa. Keskusteltuani asiasta sain Satakunnan pelastuslaitoksen lääkintäpäällystöltä sekä Porin toimialueen henkilöstöltä vahvistuksen mielipiteeseeni ja päätin laatia opinnäytetyönäni toimintaohjeen terveysalan opiskelijoiden harjoittelusta Satakunnan pelastuslaitoksella Porin toimialueella. Virallisen toimintaohjeen myötä terveysalan opiskelijoiden ohjaaminen pelastuslaitoksella on entistä ammattimaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Opiskelijoiden harjoitteluun ja sen ohjaamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelijat saavat yhtenäisen

7 7 ohjeistuksen myötä runsaasti positiivisia oppimiskokemuksia, sekä kokevat olevansa huomioituja, ja tuntevat kuuluvansa pelastuslaitoksen työyhteisöön harjoittelunsa aikana. Valmisteilla olevan uuden terveydenhuoltolain sekä vuonna 2006 julkaistun turvallinen lääkehoito - oppaan myötä ensihoidossa tapahtuu mittavia muutoksia lähivuosina. Muutosten myötä alan opiskelijat ovat entistä motivoituneempia ja taitavampia. Muutokset asettavat vaatimuksensa myös opiskelijoiden harjoittelun ohjaajille. Harjoittelun järjestäminen ja opiskelijoiden ohjaaminen on helpompi toteuttaa, kun käytettävissä on asianmukainen ja yksiselitteinen ohjeistus harjoittelun järjestämisestä. Satakunnan pelastuslaitokselle on luotu sähköisessä muodossa oleva laadunhallintajärjestelmä, johon taltioidaan mm. kaikki pelastuslaitoksen ohjeet, perehdytysmateriaalit ja laadunhallintaan liittyvät dokumentit. Tämän opinnäytetyön sisältämä toimintaohje liitetään osaksi pelastuslaitoksen laadunhallintaa.

8 8 2 PELASTUSTOIMINTAA, ENSIHOITOA JA SAIRAANKULJETUSTA OHJAA- VIA SÄÄDÖKSIÄ 2.1 Nykyinen lainsäädäntö Kunnat vastaavat pelastustoimesta valtioneuvoston määräämällä alueella. Alueen pelastustoimen tulee mm. ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää, yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa sekä huolehtia pelastustoimintaan liittyvistä tehtävistä. (Pelastuslaki 468/2003, 3.) Sairaankuljetuksen järjestäminen kuuluu lakisääteisesti kunnalle. Sen tulee järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius, huomioon ottamatta sairaankuljetukseen tarvittavien ilma-alusten sekä vastaavien erityiskulkuneuvojen hankintaa ja ylläpitoa. Kunta voi järjestää palvelun itse tai ostaa sen pelastuslaitokselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. (Kansanterveyslaki 66/1972, 14.) Vastuu sairaankuljetuksen ja ensihoidon toiminnan koordinoimisesta, ohjauksesta ja valvonnasta kuuluu sairaanhoitopiireille (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 4 ). Sairaankuljetusasetuksen mukaan sairaankuljetuksella tarkoitetaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla, vesi- tai ilma-aluksella sekä muulla erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) Sairaankuljetusasetuksen mukaan ensihoidolla tarkoitetaan asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemää tilanteen arviointia ja välittömästi antamaa hoitoa, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään

9 9 käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä tai muilla hoitotoimenpiteillä. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) Sairaankuljetusasetuksessa (565/94) määritellään sairaankuljetuksessa ja ensihoidossa erikseen perustasoinen ja hoitotasoinen sairaankuljetus. Perustason sairaankuljetuksella ja ensihoidolla tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) Hoitotasoisella ensihoidolla tarkoitetaan valmiuksia aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasoisilla tutkimuksilla ja hoitotoimenpiteillä ja toteuttaa potilaan ambulanssi- tai muu kuljetus hoitolaitokseen siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata luotettavasti myös matkan aikana. Hoitotasoista ensihoitoa ovat myös tehohoitoa vaativat nk. sekundääriset potilaan siirtokuljetukset esim. aluetai keskussairaalasta yliopistosairaaloihin. (Asetus sairaankuljetuksesta 565/1994, 2.) 2.2 Uusi terveydenhuoltolaki Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään laiksi terveydenhuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on valmistellut lakien yhdistämistä. Työryhmä teki ehdotuksensa uudesta terveydenhuoltolaista kesäkuussa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Uusi lakiehdotus vaikuttaa mm. ensihoitopalvelun järjestämiseen tulevaisuudessa. Lakiehdotuksen mukaan mm. ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtäväksi. Lisäksi sairaanhoitopiirien erityisvastuualueille perustetaan ensihoitokeskus ja luodaan terveydenhuollon kenttäjohtamisjärjestelmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 1-2.)

10 10 Uuden terveydenhuoltolain myötä ensihoidon alalla tapahtuu suuria muutoksia lähivuosina. Ensihoidossa työskentelevien ammattitaito ja osaamis- ja koulutustaso ovat jatkuvassa nosteessa. Ensihoito työkenttänä kiinnostaa nuoria. Tämä on havaittavissa myös hakijamäärissä, varsinkin ensihoitajan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ohjattuun harjoitteluun tulevat opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja kiinnostuneita alasta. 2.3 Turvallinen lääkehoito-opas Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2006 valtakunnallisen turvallinen lääkehoito-oppaan lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaassa käsitellään myös ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa työskentelevien koulutus- ja taitotasoja. Oppaan mukaan vuoteen 2012 mennessä tulee kaikilla ensihoidossa vaativan tason lääkehoitoon osallistuvilla olla terveysalan koulutus, joka sisältää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön peruskoulutusta vastaavan lääkehoidon koulutuksen. Ensihoidossa edellytettävä koulutustaso tulee huomioida uusia työntekijöitä rekrytoitaessa jo aiemmin. Työntekijöiden osaamisen varmistamisen käytäntöjä on kehitettävä ensihoidon lääkehoidon vaativuuden mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 50.)

11 11 3 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS ENSIHOIDON OPETUS- JA HARJOIT- TELUPAIKKANA Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen apua tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Pelastuslaitoksen rooli on merkittävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. 3.1 Satakunnan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu Satakunnan pelastuslaitos on alueellinen pelastuslaitos, joka suorittaa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtäviä koko Satakunnan alueella. Sairaankuljetus ja ensihoito kuuluvat neljän ympärivuorokautisesti miehitetyn paloaseman toimintaan. Nämä paloasemat ovat Kanta-Porin, Meri-Porin, Ulvilan ja Rauman paloasemat. Satakunnan pelastuslaitos on Satakunnan maakunnan suurin sairaankuljetus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja. Vuoden 2006 aikana Satakunnan pelastuslaitos suoritti sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävää. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.) 3.2 Sairaankuljetuksesta ensihoitoon Nykyaikainen sairaankuljetus sisältää paljon enemmän kuin potilaan kuljetuksen sairaalaan. Sairaankuljetus on kehittynyt potilaan luokse tuotavaksi ensihoidoksi. Potilaan tarvitsema kiireellinen hoito aloitetaan jo potilaan luona ennen kuljetusta sairaalaan. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun tehokkuus perustuu moniammatilliseen laaja-alaisuuteen tuottaa synergiassa sekä pelastus- että ensihoitopalvelut. Satakunnan pelastuslaitoksen toimialueella ensihoito on jaettu kolmeen portaaseen: ensivaste, perustason sairaankuljetus ja hoitotason sairaankuljetus. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.)

12 Hoitoketju Hoitoketju on pelastuslaitokselle väline, jolla se tuottaa tapahtumapaikalle hoidon ja pelastavat toimenpiteet. Hoitoketjuksi kutsutaan tapahtumasarjaa, joka käynnistyy, kun hätäkeskus saa hätäilmoituksen sairaskohtauksesta tai onnettomuudesta. Hätäkeskuspäivystäjä käsittelee hätäpuhelun ja tekee kysymyksiinsä saatujen vastausten perusteella riskinarvion. Kun päivystäjä on määritellyt hädän laadun ja kiireellisyyden, hän välittää tehtävän tarkoituksenmukaisille ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköille. Tarvittaessa hätäkeskuspäivystäjä välittää tehtävän myös sairaanhoitopiirin lääkäriyksikölle sekä lähimmälle ensivasteyksikölle. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.) Kun pelastuslaitoksen sairaankuljetusyksikkö ottaa tehtävän vastaan, se siirtyy potilaan luokse, suorittaa potilaan / potilaiden tutkimisen sekä antaa tarvittavan välittömän ensihoidon tapahtumapaikalla. Potilaan tila sekä tehdyt tutkimukset ja annettu hoito kirjataan tarkasti ensihoitokertomukseen. Kun potilaan tila on tutkittu sekä tarvittava ensihoito on annettu, tapahtuu potilaan siirtäminen tarvittaessa jatkohoitopaikkaan, joko terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapupoliklinikalle. Jatkohoitopaikka määräytyy potilaan sairauden tai vamman sekä kiireellisyyden perusteella. Tarvittaessa sairaankuljetusyksikkö konsultoi lääkäriä potilaan hoidosta tai primaarihoitopaikan valinnasta. Hoitopaikkaan saavuttuaan sairaankuljetusyksikkö siirtää potilaanhoitovastuun hoitoa jatkavaan laitokseen niin, että potilaan tila ja kaikki tarpeet tulevat huomioiduksi. Nopeus, osaaminen, yksilöllinen palvelukyky sekä hoidon jatkuvuuden varmistaminen ovat tekijät, joihin hoitoketjun tehokkuus perustuu. (Satakunnan pelastuslaitos 2007.) 3.4 Opiskelijat Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Satakunnan pelastuslaitos toimii yhtenä terveysalan opiskelijoiden opetus- ja harjoittelupaikkana. Opiskelijoiden harjoittelusta Satakunnan pelastuslaitoksella on tehty kirjallinen sopimus pelastuslaitoksen ja oppilaitosten välillä.

13 13 Satakunnan pelastuslaitokselle Porin toimialueelle harjoitteluun tulevat opiskelijat ovat terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoita, akuuttihoitotyön erikoistumisopintojen harjoittelua suorittavia sairaanhoitajia tai ensihoitajia tai Pelastusopiston pelastajakurssin opiskelijoita. Opiskelijat suorittavat harjoittelunsa Kanta-Porin paloasemalla. Opiskelijat tulevat käytännön harjoitteluun pelastuslaitokselle opiskelunsa loppuvaiheessa. Harjoittelun aikana he perehtyvät sairaalan ulkopuoliseen ensihoitoon ja pelastuslaitokseen ensihoitopalvelun tuottajana. Opiskelijat ovat opintojensa aikana tutustuneet useissa käytännön harjoitteluissa hoitolaitoksiin ja erilaisiin sairaalan osastoihin ja yksiköihin ja niiden toimintaan. Pelastuslaitoksen lääkintäyksikkö poikkeaa kuitenkin oleellisesti sairaalasta harjoittelupaikkana. Pelastuslaitoksen ensihoito- ja sairaankuljetusyksiköt tuottavat sekä kiireettömiä että kiireellisiä ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja kaikkina vuorokauden aikoina. Olosuhteet potilasta hoidettaessa ovat täysin erilaiset sairaalaan verrattuna. Potilaan hoito tapahtuu varsin vaihtelevissa paikoissa; potilaan kotona, kolariautossa, ulkona, kadulla, ostoskeskuksissa ym. Olosuhteet voivat olla hoidon toteuttamisen kannalta varsin epäedulliset ja hankalat. Sivullisten läsnäolo sairastuneen tai vammautuneen potilaan läheisyydessä esim. julkisella paikalla luo aina omat paineensa ensihoidossa työskenteleville. Kiireellisen henkeä pelastavan hoidon antaminen hälytysajossa olevassa ambulanssissa sisältää myös omat erityispiirteensä. 3.5 Opiskelijoiden ohjatun harjoittelun nykytilanne Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella Sairaanhoitajaopintojeni edistyessä olen itse tutustunut opiskelijana omakohtaisesti ohjaukseen eri harjoittelupaikoissa. Saamaani ohjaukseen olen lähes sataprosenttisesti ollut tyytyväinen ja se on vastannut odotuksiani eri harjoittelupaikoissa. Harjoitteluille asettamani tavoitteet ovat täyttyneet aina, suureksi osaksi juuri hyvän ohjauksen ansiosta.

14 14 Olen työskennellyt Satakunnan pelastuslaitoksen Kanta-Porin paloasemalla palomies-sairaankuljettajana sekä lääkintäesimiehen sijaisena yhteensä noin kymmenen vuotta. Työskennellessäni olen usein pohtinut opiskelijoiden harjoittelua ja sen ohjaamista omalla työpaikallani, vaikka en itse olekaan toiminut opiskelijoiden ohjaajana. Selvitettyäni asiaa havaitsin, että työpaikallani ei ole olemassa minkäänlaista toimintaohjetta opiskelijoiden harjoittelusta ja sen ohjaamisesta. Kanta-Porin paloasemalla toimii neljä virkasuhteessa olevaa lääkintäesimiestä, joista yhden vastuualueella on opiskelijoiden harjoittelu ja siihen liittyvät asiat. Terveysalan opiskelijoiden ohjaajina Kanta-Porin paloasemalla toimivat työvuorossa olevat päätoimiset hoitotason sairaankuljettajat, jotka ovat koulutukseltaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sairaanhoitajia tai ensihoitajia.

15 15 4 TERVEYSALAN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN OHJATTU HAR- JOITTELU 4.1 Sairaanhoitajan koulutusta ja toimintaa ohjaavat säädökset ja ohjeet Sairaanhoitajan koulutusta ja toimintaa ohjaavista ajantasaisista säädöksistä keskeisimpiä ovat ammattikorkeakoululaki (L 351/2003), asetus ammattikorkeakouluista (A 352/2003), laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (L 559/1994, A 564/1994), erikoissairaanhoitolaki (L 1062/1989), kansanterveyslaki ja -asetus (L 66/1972, A 802/1992), mielenterveyslaki ja -asetus (L 1116/1990, A 1247/1990), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L 785/1992) sekä laki ja asetus yksityisestä terveydenhuollosta (L 152/1990, A 744/1990). (Opetusministeriö 2001, 8.) Terveysalan ammattikorkeakoulutukseen vaikuttavat myös kansainväliset määräykset, sopimukset ja suositukset. Sairaanhoitajan ja kätilön koulutusta ohjaavat Euroopan yhteisöjen neuvoston hyväksymät direktiivit niihin tehtyine muutoksineen. (Opetusministeriö 2001, 10,) Asetus ammattikorkeakouluista (A 352/2003) painottaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteissa alan asiantuntijuuden lisäksi mm. alan kansainvälisen toiminnan edellyttämien valmiuksien saavuttamista, valmiutta jatkuvaan koulutukseen, riittävää viestintä- ja kielitaitoa sekä edellytyksiä alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen. (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 7.) Terveysalan ammattikorkeakoulutuksesta valmistuvien tulee hallita yhteiskunnan ammattikorkeakoulutukselle asettamat yleiset ammatilliset valmiudet ja tietyn ammattitoiminnan asiantuntijaosaaminen. Ammatinharjoittajalta edellytetään oman erityisalan asiantuntemuksen perustumista laaja-alaisesti sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnan yhteisiin lähtökohtiin että terveydenhuollossa yleisesti

16 16 hyväksyttyihin arvoihin, toimintaperiaatteisiin ja toiminnan painotuksiin. (Opetusministeriö 2001, 11.) 4.2 Harjoittelu terveysalan opinnoissa Ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) 4 :n mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 4 ). Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Koulutuksen aikana tulee saavuttaa riittävä toiminnallinen osaaminen potilasturvallisuuden takaamiseksi. (Opetusministeriö 2001, 10; asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 7.) Harjoittelun osuus on merkittävä opiskelijan ammatillisen tiedon ja taidon omaksumisessa. Harjoittelu mahdollistaa asiakaslähtöisen, moniammatillisen työn sekä johtamistaitojen opettelun todellisissa toimintaympäristöissä. (Halme, Paavilainen & Vuori 2004, 3.) Yleisesti sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden käytännön harjoittelun vähimmäismäärä on 75 opintopistettä. Tarkemmat määräykset ja ohjeet mm. harjoittelun laajuudesta ja kokonaismäärästä annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. (asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 16 ). Työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön työssä. Oppimiskokemusten myötä opiskelija alkaa kasvaa alan asiantuntijaksi työelämään. Näin jokainen työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun jakso luo perustaa opiskelijan ammatilliselle kasvulle ja edistää sitä. (Heinonen 2004, 13.)

17 17 Käytännön ohjatussa harjoittelussa terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat perehtyvät terveydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Työelämässä tapahtuva opiskelu muodostaa merkittävän osan terveysalan koulutuksesta. (Heinonen 2004, 13.) Ohjattu harjoittelu terveydenhuollon aidossa toimintaympäristössä on hyvin merkittävä vaihe opiskelijan ammatillisen kasvun prosessissa. Se on opiskelijan ainoa mahdollisuus saada todellisia kokemuksia hoitotyöstä sekä työskentelyympäristöstä. Ohjatun harjoittelun ympäristö on varsin haastava ympäristö opiskelijalle, sillä harjoittelussa opiskelijat kohtaavat todellisia hoitotyön ongelmia. Harjoittelussa opiskeleminen ja oppiminen tapahtuvat aidoissa hoitotyön tilanteissa. Opiskelijat pitävät ohjattua harjoittelua tärkeänä, sillä kokonaiskäsitys hoitotyöstä tulee vasta harjoittelussa saadun kokemuksen kautta. (Kajander 2007, 18.) Opiskelijat pitävät onnistuneen harjoittelun edellytyksenä sitä, että opiskelijat ja ohjaajat perehdytetään, opettajan rooli määritellään ja opiskelijoille mahdollistetaan tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia. Oppimiskokemusten reflektoinnista tulee huolehtia ja oppimisen arvioinnin tulee tapahtua relevantein mittarein. Onnistuneessa harjoittelussa opiskelija tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön ja hänet otetaan luontevasti mukaan jokapäiväiseen työskentelyyn. Opiskelijoiden mukaan hyvässä harjoittelupaikassa työyhteisöstä heijastuu sen jäsenten itsenäisyys, roolien selkeys, työtyytyväisyys ja vertaistuki. Tärkeiksi koettuja asioita ovat myös vuorovaikutussuhteiden myönteisyys, ohjauksen laatu sekä yhteisön jäseneksi hyväksytyksi tuleminen. (Kajander 2007, 19.) Oppimiseen ohjatussa harjoittelussa vaikuttavat mm. harjoittelupaikan yhteisöllinen hyvinvointi, hyvä ohjaaja ja opettajuus. Hyvinvoivassa työyhteisössä henkilökunnalla on positiivinen asenne, hyvä mieli, tiimityön tunnusmerkit täyttyvät ja opiskelija hyväksytään tasavertaiseksi jäseneksi työyhteisöön opiskelijan roolissa. Opiskelijat kokevat pääsevänsä työyhteisön jäseneksi, kun he saavat osallistua henkilökunnan palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Henkilökunnan kohdellessa opiskelijoita vertaisinaan ja puhutellessa nimellä opiskelijat tuntevat kuuluvansa työyhteisöön. Tämä lisää onnistumisen tunnetta, itseluottamusta

18 18 sekä rohkeutta ryhtyä uusiin tehtäviin. Opiskelijat kokevat itse tekemisen tärkeäksi osaksi ohjatun harjoittelun onnistumista. (Kajander 2007, 19.) 4.3 Dialogisuus oppimisen osana Ammattikorkeakoulun terveysalan koulutuksen tehtävänä on hoitotyön asiantuntijoiden kasvattaminen. Hoitotyön asiantuntijoiden osaaminen perustuu sillä hetkellä pätevänä pidettyyn, tutkimuksella tuotettuun hoito- ja monitieteelliseen tietoon. Tämän vuoksi kokemusten ja abstraktin tutkimustiedon yhdistäminen on olennainen osa oppimisprosessia. Tärkeää on myös oppimisen sosiaalinen luonne. Tällä tarkoitetaan opiskelijan ja opettajan yhteistoimintaa ja dialogisuutta oppimistehtävien ratkaisemiseksi. Yhteistoiminnan avulla opitaan hoitotyön substanssiosaamisen lisäksi työelämän kannalta välttämättömiä vuorovaikutusja tiimityötaitoja. (Tossavainen & Turunen 1999, 8-9.) Mielestäni sama dialogisuus voi toimia myös opiskelijan ja harjoittelua ohjaavan työelämän edustajan välillä. Työelämän edustajalta opiskelija saa substanssiosaamisen lisäksi paljon hyödyllistä tietoa vuorovaikutuksesta ja tiimityöskentelystä. Esimerkiksi pelastuslaitoksella kaikki työtehtävät suoritetaan tiiminä tai työpareina. Sairaankuljetustehtävissä tiimissä on aina mukana vähintään oma työpari, usein muitakin henkilöitä tehtävän laadusta riippuen. Ohjaajan ja opiskelijan suhteen ollessa avoin ja ammatillinen opiskelija saa ohjaajalta korvaamatonta tietoa, taitoa ja esimerkkiä erilaisten ja vaihtelevien tilanteiden ja potilaiden sekä näiden omaisten hoitamisesta ja huomioimisesta. 4.4 Opiskelijan ohjaajana toimiminen työelämässä Ammattikorkeakoulussa harjoittelu on aina ohjattua. Vähimmäisvaatimus harjoittelun ohjaamiselle on, että opiskelija kokee saavansa ohjausta sitä tarvitessaan. Ohjauksen tavoitteena on opiskelijan oppiminen ja ammatillisen kasvun tukeminen.

19 19 Harjoittelun ohjaaja on oman alansa ammattilainen, joka ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työskentelyyn työpaikallaan. Ohjaaja tukee opiskelijan ammatillista kasvua sekä kehittymis- ja oppimisprosessia harjoittelun aikana. (Diakoniaammattikorkeakoulu 2008.) Terveysalan opiskelijan harjoittelun ohjaaja on sairaalan tai muun toimintayksikön hoitotyöntekijä, joka osallistuu opiskelijoiden ohjaamiseen osana omaa työtään. Opiskelijoiden ohjaamisvelvollisuus mainitaan kansanterveyslaissa (L66/1972) sekä sairaaloiden tai hoitolaitosten omissa johtosäännöissä. (Kajander 2007, 19.) Ohjaajan toiminnan on todettu olevan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä tekijöitä harjoittelussa. Ohjaajalta odotetaan ihmissuhdetaitoja, ohjauksellisia taitoja ja ammatillista pätevyyttä. Positiivinen asennoituminen ohjaustehtävään, kuuntelemisen taito, ammatillisuus, roolimallina toimiminen sekä opetus- ja ohjaustaidot ovat nousseet keskeisimmiksi ohjaajan ominaisuuksiksi. (Kajander 2007, 19.) Ohjauksella tarkoitetaan työpaikkaohjaajan opiskelijalle antamaa aikaa ja huomiota sekä mahdollisuutta oppia työssäoppimisen aikana sovittuja työtehtäviä hyvässä vuorovaikutussuhteessa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti niihin perusasioihin, jotka tukevat ohjauksen onnistumista työssäoppimisjaksolla. Ohjaustilanteet voivat olla varsin erilaisia riippuen eri työaloilla ja -paikoilla. Opiskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet (esim. ikä, valmiudet, kokemus) vaikuttavat myös annettavaan ohjaukseen. (Lehtovirta, Leivo & Haapasalo 2006, 22.) Työssäoppimisen ohjaus vaatii aikaa ja muitakin resursseja. Ohjaus edellyttää ohjaajalta pitkäjänteisyyttä. Työpaikkaohjaajan edellytetään olevan perehtynyt työssäoppimisen ohjaukseen ja menetelmiin. Työpaikkaohjaaja joutuu opiskelijoita ohjatessaan läpikäymään opiskelijan työssäoppimisjaksolle asetettuja tavoitteita, ja miettimään, että minkälaisen ohjauksen avulla opiskelija parhaiten oppii. Ohjaajan tulee pohtia, että minkälaista vuorovaikutusta tarvitaan tavoitteiden toteutumiseksi. Tavoitteet eivät luultavasti toteudu, jos ohjaajan ja ohjatta-

20 20 van vuorovaikutussuhde ei jostakin syystä ole toimiva. Jos taas ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutussuhde toimii, ohjaus auttaa ohjattavaa pääsemään hyviin oppimissuorituksiin. (Lehtovirta, Leivo & Haapasalo 2006, 22.) Ohjauksen tehtävänä on edistää opiskelijan kokemuksellista oppimisen prosessia. Ohjauksessa läpikäydään oppimisen jännitteitä ja ristiriitoja sekä etsitään jäsentämisen välineitä omalle ajattelulle ja kokemuksille. Toisten kanssa kokemusten jakaminen auttaa opiskelijaa löytämään kriittiset kohdat, joita voi ryhtyä tietoisesti tutkimaan ja kehittämään. Ihminen oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa; hän oppii itseltään ja toisilta. Toiset toimivat peilin kaltaisesti, jolloin omien kokemusten ja ajatusten lausuminen ääneen auttaa jäsentämään ja soveltamaan tuleviin uusiin tilanteisiin. (Räkköläinen 2001, ) 4.5 Ohjaajan toimintaroolit Ohjausprosessin aikana ohjaaja toimii erilaisissa rooleissa. Hänen tehtävänään on toimia mm. johtajana, ohjaajana, opettajana, tarkkailijana, arvioijana ja palautteen antajana. Aikaisemmin ohjaajan rooli oli toimia enemmänkin kontrolloijana ja arvostelijana kuin nykykäsityksen mukaisesti kuuntelijana, kyselijänä, neuvojana ja myös oppijana. Ohjaajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla läsnä ja auttaa opiskelijaa luottamalla tämän kykyyn kasvaa ja kehittyä. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaamiseen, ei toimia vain tietojen jakajana. (Heinonen 2004, 30.) Opiskelijoiden ohjaajina toimivat työntekijät Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimialueella ovat työn luonteesta johtuen tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa näiden harjoittelun aikana, joten edellä mainitut ohjaajan roolit toteutuvat pitkälti samansisältöisinä ohjaajien päivittäistyössä. Seuraavassa luetellut ohjaajan toimintaroolikuvaukset on sisällytetty tämän opinnäytetyön tuotoksena olevaan toimintaohjeeseen.

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas

SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus. Työelämäharjoitteluopas 28.11.2012 SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Nuorten tutkintoon johtava koulutus Työelämäharjoitteluopas Sosionomi (AMK) Metropolia Ammattikorkeakoulun tarjoaman sosionomi (AMK) koulutuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine

opiskelijoiden harjoittelun ja ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen i ohjauskorvaukset - uudet toimintamallit Satakuntaan - keskustelutilaisuus Anne Laine Pori 31.1.2012 1 KOULUTUSKORVAUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Ensihoidon valtakunnallinen amk-verkosto kannattaa ensihoitajakoulutuksen jatkamista nykyisellä mallilla

Ensihoidon valtakunnallinen amk-verkosto kannattaa ensihoitajakoulutuksen jatkamista nykyisellä mallilla Ensihoidon valtakunnallinen amk-verkosto kannattaa ensihoitajakoulutuksen jatkamista nykyisellä mallilla 1 Valtakunnallinen ensihoidon amkverkosto Arcada Metropolia Saimia Savonia Oulun amk Kymenlaakson

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot