Vaasan opetusterveyskeskus
|
|
- Kirsi Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAASAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Vaasan opetusterveyskeskus Yleissuunnitelma Raimo Isoaho, Birgitta Majors & Markku Sirviö 2012
2 Taitto: Antti Tarponen, Turun yliopisto
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT Lääketieteen opetus Lääketieteen perusopetus Yleislääketieteen erityiskoulutus Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus Tieteellinen jatkokoulutus Lääkärin mahdolliset urapolut Hammaslääketieteen opetus Hammaslääketieteen perusopetus Erikoishammaslääkärikoulutus Tieteellinen jatkokoulutus Hammaslääkärin mahdolliset urapolut Suomen hammashuollon tulevaisuuden haasteet Moniammatillinen opetus Moniammatillisen opetuksen tarve Moniammatilliset koulutusohjelmat Moniammatillinen tiimityö Täydennyskoulutus Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden täydennyskoulutus Terveyskeskusten toimipaikkakoulutus Terveystieteellinen tutkimus Tutkimushankkeet Pohjanmaan terveystieteiden päivät Terveystieteellinen kirjasto ja tutkijakoulu Yhteistyö Erikoissairaanhoito Ammatilliset oppilaitokset Kotimaiset yliopistot Kansainvälisyys Yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa Arviointi ja laatu Perehdytys Opetuksen arviointi...47
4 2.8.3 Laatukriteerit HENKILÖSTÖ Opetusterveyskeskuksen henkilöstö Kouluttajien pätevyys Opetushenkilökunta TILAT JA VARUSTEET Opetusterveyskeskuksen sijainti Opetusterveyskeskuksen tilat ja varusteet OPISKELIJOIDEN ASUMINEN Asunnot Matkakustannukset JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET...62 Liite 1. Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutuksen kliinisen opetuksen järjestäminen Vaasan sosiaali- ja terveystoimessa...63 Liite 2. Senioriväestö , toteutunut kehitys vuoteen Liite 3. Vaasan väestö alueittain iän ja kielen mukaan Liite 4. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne Liite 5. Terveyskeskusjaksojen oppimistavoitteet yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja saman oppiaineen erikoislääkärikoulutuksessa...75 Liite 6. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne
5 1. JOHDANTO Tämä on Vaasan opetusterveyskeskuksen ensimmäinen yleissuunnitelma. Tavoitteena on ollut laatia kokonaisnäkemys siitä, mitä opetusterveyskeskuksen idea pitää sisällään. Opetusterveyskeskuksen suunnittelussa on kyse kahden tahon intressistä, Vaasan kaupungin ja Turun yliopiston. Vaasan kaupungin osalta tavoitteena on varmistaa kaupungin perusterveydenhuollon korkea taso tulevaisuudessa. Tällä hetkellä on nähtävissä voimakkaita yhteiskunnallisia muutoksia itse terveydenhuollon sisällä, julkisessa hallinnossa, taloudellisissa edellytyksissä tuottaa kansalaisille peruspalveluja, väestön ikärakenteen muutoksessa sekä julkisessa rahoituspohjassa. Yksityinen sektori on voimistunut viime vuosina. Tulevaisuudessa Suomen eri alueet ovat kilpailutilanteessa toisiinsa nähden mitä tulee talouteen, tulevaisuuden näkymiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Vaasan kaupungilla on luonnollinen intressi varmistaa, että sen terveydenhuoltoon saadaan osaavia henkilöitä myös tulevaisuudessa. Henkilöstön tiedon ja taidon ylläpitäminen ja kehittäminen on myös vaativa haaste. Turun yliopiston osalta kyse on laadukkaan opetuksen varmistamisesta tulevaisuuden lääkäreille ja hammaslääkäreille. Yliopiston piirissä kehitetty hajautetun opetuksen malli on Satakunnan sairaanhoitopiirissä saatujen kokemusten perusteella osoittautunut hyvin toimivaksi lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksessa. Se on myös otettu hyvin vastaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä sekä Porin kaupungin perusterveydenhuollossa. Koulutettavien määrän lisääntyessä on syntynyt tarve soveltaa hajautetun opetuksen mallia myös Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Vaasan kaupungin perusterveydenhuollossa. Alueellisesti hajautettu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus on vielä paljon vähäisempää Vaasassa kuin Porissa. Vaasassa tarvitaan vahva moniammatillisen opetuksen fyysinen ja henkinen infrastruktuuri lääketieteen, hammaslääketieteen sekä terveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen ammattiryhmien koulutusta varten. Koulutusmallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä. Moniammatillinen opetus on todennäköisesti paras koulutusmalli, jos näkyviä tuloksia terveydenhuollon kehittämisessä halutaan saada. Vaasassa toimivat ammattikorkeakoulut ja muut koulutusyksiköt hyötyvät vuorovaikutuksesta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kanssa. Erityisesti lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osalta Vaasan kaupungilla tulee olla valmius vastata niihin koulutustoiveisiin, joita nuorilla lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on. Jopa tieteelliseen jatkokoulutukseen tulisi löytyä mahdollisuudet Vaasasta, jotta nekin, jotka tähtäävät akateemiseen uraan jäävät työskentelemään kaupunkiin. Vaasan kaupungilla on osaamisen kehittämisen toimintaohjelma vuosille Käsillä oleva Vaasan opetusterveyskeskuksen yleissuunnitelma on linjassa osaamisen kehittämisstrategian kanssa. 5
6 Vaasan opetusterveyskeskuksen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi vuodenvaihteessa Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin lähtötilanne yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Dekaani Tapani Rönnemaa ja muut tiedekunnan vastuuhenkilöt painottivat monessa yhteydessä Vaasaan hajautettavan opetuksen tärkeyttä. Dekaani Rönnemaa esitti myös visionsa Vaasan opetuksen merkityksestä yliopistolle. Turun yliopiston, Vaasan kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välinen opetussopimus allekirjoitettiin keväällä Suunnittelun alkuvaiheessa pohdittiin terveydenhuollon yleisiä trendejä, jotka vaikuttavat suunnitteluun. Työn tulokset on kuvattu jäljempänä olevassa taulukossa. Kevään 2012 aikana Raimo Isoaho ja Birgitta Majors tutustuivat kaikkiin Vaasan terveyskeskuksen terveysasemiin vuodeosastot mukaan luettuna. Suunnitelman laatimisessa on tehty läheistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviraston johdon kanssa. Johtava ylilääkäri Markku Sirviö osallistui tiiviisti suunnitteluprosessiin ja kommentoi ansiokkaasti Raimo Isoahon ja Birgitta Majorsin laatimia tekstejä, taulukoita ja kaavioita. Siksi hänen nimensä kirjoittajana on oikeutettu. Turun yliopiston hammaslääketieteen professori Risto-Pekka Happonen tarkasti ja esitti parannusehdotuksia hammaslääketieteen opetusta koskevaan tekstiin. Vaasassa tähän mennessä toteutetun hammaslääketieteen opetuksen tiedot saatiin johtava hammaslääkäri Katri Palolta. Opintokäynti Porin opetusterveyskeskukseen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tieteelliseen kirjastoon tehtiin Opetusterveyskeskuksessa käytiin vierailun yhteydessä palautekeskustelu, jossa yhteydessä Vaasan perusturvajohtaja Jukka Kentala ja Porin vastaava johtaja Esko Karra sekä yleislääketieteen professori Pirjo Immonen-Räihä Turun yliopistosta kannustivat jatkamaan aloitettua Vaasan opetusterveyskeskuksen suunnittelutyötä. Kiitokset kaikille henkilökunnan jäsenille, jotka jaksoivat kevään aikana osallistua keskusteluihin taikka pikemminkin kuunnella ääneti pohdintoja toiminnan järjestämiseen liittyvistä näkökohdista. Heidän kärsivällinen asenteensa on ollut kannustava. Vaasan sosiaali- ja terveysvirastossa 29. toukokuuta 2012 Raimo Isoaho, yleislääketieteen dosentti, asiantuntija Birgitta Majors, kehittämissuunnittelija Markku Sirviö, johtava ylilääkäri 6
7 Taulukko 1. Tulevaisuuden haasteet koulutukselle Muutostekijät Nykytila Tulevaisuus Haaste koulutukselle - Demograafiset muutokset: väestön ikääntyminen, epäedullinen huoltosuhde - Koulutuksessa määrällisiä ja laadullisia puutteita ikääntyvän väestön tarpeita ajatellen - Alueelliset osaamiskeskittymät koulutuksessa ja toiminnassa - Geriatrian koulutuksen nopea laadullinen ja määrällinen kehittäminen - Kansainvälistyminen - Kansainväliset palveluiden tuottajat aloittaneet Suomessa - Toimijoiden kulttuurierot - Taloudellinen voitontavoittelu nykyistä merkittävämpi - Monimuotoisuus palvelujen tuotannossa lisää koulutustarpeiden moninaisuutta - Hierarkisten rakenteiden heikentyminen - Auktoriteettilähtöisyys - Professionalismi (laillistetut ammattiryhmät) - Potilaan hoitomyöntyvyys (komplianssi) tavoite - Vastaanottokäyntien traditiot voimakkaat - Lääkärinkierrot sairaalassa tahdittavat toimintaa - Kumppanuussuhde - Potilaskeskeisyys - Potilaan ja omaisten suurempi myötävaikutus hoidon toteuttamisessa - Moniammatilliset työryhmät - Hoitoon sitoutuminen (adhrenssi) - Hoidosta sopiminen (konkordanssi) - Potilaan itsenäisyyden ja omahoidon tukeminen - Moniammatillinen koulutus (IPE, interprofessional education) jo peruskoulutusvaiheessa - Osaamiskeskukset, paikat, joissa osaajat kohtaavat (arenor för interprofessionellt lärande) - CPD (continuing professional development) -koulutusmallit - Toiminnan perusta lääketieteessä ja käytännön kokemuspohjassa (vetenskap och beprövad erfarenhet), standardoidut hoitoratkaisut, käypä hoito suositukset - Näyttöön perustuva lääketiede - Uusi informaatiotekniikka - Järjestelmien moninaisuus ja yhteensopimattomuus - Rekisteritietojen vähäinen hyödyntäminen - Tilastolliset avainluvut jäävät usein vaille huomiota - Kokonaiskuva vaikuttavuudesta (effectiveness) puuttuu - Integrointi toimii järjestelmien ja toimijoiden välillä - Hoito tukeutuu tietoteknisiin apuvälineisiin (kliinisen päätöksenteon tuki, hoitoalgoritmit) - Rekisteritietoja käytetään toiminnan määrän ja laadun mittareina - Toimintalukujen selkeys ja läpinäkyvyys - Laatuindikaattorit julkisia - Informaatiotekniikan koulutus vie tilaa perinteisten koulutussisältöjen kustannuksella - Suuret koulutustarpeet useimmissa henkilöstöryhmissä - Tilaaja-tuottaja-mallit - Terveysmarkkinat - Palveluiden järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen - Kansalaisen roolina toimia kuluttajana - Palvelutarve kanavoituu kysyntänä ja kulutuksena - Kuluttajansuoja - Monikanavainen rahoitus - Kansalaisen omavastuu kasvaa - Markkinatalouden lait - Liike-elämän koulutustraditiot ja tutkinnot (esim. MBA, Master of Business Administration) perinteisten kansanterveystieteen tutkintojen asemesta johtoportaassa - Haasteet perinteiselle kansanterveystieteen (Public Health Science) koulutukselle: preventiivisten toimintojen heikentyminen, eettiset ongelmat, väliinputoajat, valtiolla yhdenmukaistamisen paine alueellisten erojen suhteen - Valtiolta puuttuvat voimakkaat instrumentit ohjata toimintaa terveyden edistämisen näkökulmasta - Julkisen hallinnon muutokset luku -> Valtio sääteli resursseja suunnitelmakausille luku - > Valtionohjauksen heikkeneminen, samalla valtion taloudellisen vastuun heikkeneminen, kuntien itsenäisen päätöksenteon voimistuminen luku - > Valtiovallan väliintulo, kuntien järjestämisvastuuseen kohdistunut kritiikki ja toimenpiteet - Kuntarakenteen muutokset - Laajan väestöpohjan julkiset organisaatiot haaste julkiselle taloudelle - Suuret kompleksiset organisaatiot haaste koulutukselle 7
8 2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 2.1 LÄÄKETIETEEN OPETUS LÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS Tausta Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus Turun yliopistossa on järjestetty siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kuitenkin opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava opiskelijan 1600 tunnin työmäärä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin (liite 4). Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojaksojen lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua. Osa opetusjaksoista toteutetaan yliopistosairaaloiden ulkopuolella sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Oppiaineiden keskeiset opinnot sijoittuvat lukukausille C1-C12 kaavion mukaisella tavalla (liite 4). Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolkujen opintojaksoista tai yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista. Perusopetus sisältää mm. luentoja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on jaettu kahteentoista lukukauteen. Esimerkiksi C3 merkitsee kolmannen lukukauden eli toisen lukuvuoden syyslukukauden opiskelijaa. Opetus tapahtuu lukukauden alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaan. 8
9 Opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan. Prekliiniset opinnot on sijoitettu lukukausille C1-C4 ja kliiniset opinnot lukukausille C5-C12. Prekliinisillä opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jolloin opetus tapahtuu muualla kuin sairaala- tai terveyskeskusympäristössä, tavallisimmin lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisilla laitoksilla. Prekliinisten opintojen keskeisin osa kattaa laajasti ihmisen ja hänen elinjärjestelmiensä rakenteen ja toiminnat. Tiedot luovat perustan kliinisen vaiheen opinnoille. Lääketieteellisen tiedekunnan opetus poikkeaa koulumaisen lukujärjestyksensä vuoksi useimmista muista akateemisista oppialoista. Saman kurssiaseman opiskelijat oppivat siksi hyvin tuntemaan muut samalla kurssilla olevat kurssitoverit. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS. Tiedekunta tukee opiskelijoita sekä opiskelija- että opettajatuutoritoiminnalla. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijatuutorit toimivat opiskelupaikkaan perehdyttäjinä. Lääkäriksi kasvamista seuraa ja tukee opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori. Henkilökohtainen opettajatuutori ohjaa myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista. Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö johtaa tuutoritoimintaa. Tiedekunnassa toimii useita opinto-ohjaajia, jotka ovat opiskelijoiden käytettävissä. Lääkärin sijaisena toimimiseen vaadittavat opintosuoritukset Asetuksen keskeiset säädökset ovat seuraavat: Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot eli C1-C10-opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena, kun hän on suorittanut vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän suorittamiseen: hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot. Näillä opintojaksoilla tarkoitetaan kyseisen oppiaineen varsinaista kliinistä kurssia tentteineen. Edellä mainittu asetus edellyttää lisäksi, että: Lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri. 9
10 Takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi. Takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta. Neljä vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan laillistetun lääkärin läsnä ollessa, tämän ohjauksessa ja valvonnassa. Lääketieteen neljännen ja viidennen vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat on lähtien merkitty Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston eli Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin. Tiedekunta ilmoittaa opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle. Tiedot ovat julkiset ja sieltä voidaan tarkistaa opiskelijan kelpoisuus edellä mainittujen tehtävien suorittamiseen. Valvira antaa kullekin opiskelijalle yksilöintitunnuksen, joka vaaditaan lääkärin sijaisena toimimiseen. Peruskoulutukseen sisältyvät kieliopinnot Opinto-oppaan mukaan opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka lain mukaan (424/2003, 6 ) vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvät keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi. Ruotsin kielen opinnot toteutetaan Skärgårdsmedicin och kultur kurssilla viidennellä lukukaudella (C5). Kurssi on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Opiskelijan äidinkielen ollessa ruotsi Skärgårdsmedicin och kultur jaksossa ruotsinkieliset opiskelijat osallistuvat luennoille, organisoivat yhden luennon ja tekevät siitä referaatin. Suomen kielen taidon osoittamiseksi samat opiskelijat suorittavat Lääketieteen suomi kurssin sekä osoittavat suomen kielen taidon valtion kielitutkintolautakunnan todistuksella. Valinnaisopinnot Tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja keskimäärin 30 opintopistettä. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluvaksi. Valinnaisopinnot ryhmitellään opetussuunnitelmien yhteydessä samansisältöisiin valinnaisopintokoreihin tai valinnaispolkuihin. Valinnaisopintokoreihin sijoittuu yksittäisiä oppiaineiden tuottamia opintojaksoja. Valinnaispoluilla opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden valinnaisopintopolun aihepiiristä. Ns. ylimääräistä amanuenssipalvelua voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 12 opintopistettä siten, että nuorempi amanuenssuuri tuottaa 3 opintopistettä ja vanhempi yhden kuukauden amanuenssuuri 6 opintopistettä. Amanuenssipalvelulla tarkoitetaan kliinistä työharjoittelua. 10
11 Lääkärin sijaisena erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa taikka terveyskeskuslääkärin tehtävissä avoterveydenhuollossa hankittu työkokemus voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 6 opintopistettä osalta siten, että yksi kuukausi tuottaa 6 opintopistettä. Edellisten lisäksi valinnaisopinnoiksi hyväksytään tiedekunnan tutkijalinjalla, tutkijakoulussa ja tutkimustyön parissa suoritettuja opintoja. Tutkijalinjan laajuus on kokonaisuudessaan 40 opintopistettä. Tiedekunnassa on kaksi tutkijalinjaa, biolääketieteen ja kliininen. Tiedekuntaan hyväksytyt hakevat jommallekummalle tutkijalinjalle erikseen. Opiskelijoita valitaan niille Lisäksi voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi tiedekunnan piirissä tehtyä kehittämistyötä, opiskelijatuutorina toimimista sekä tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Kliininen työharjoittelu Perusopintoihin liittyvä harjoittelu käsittää kliinistä työharjoittelua eli amanuenssipalvelua, pakollista päivystysharjoittelua ja terveyskeskusharjoittelua. Viimeksi mainittu on samalla yleislääketieteen kliinistä opetusta. Amanuenssipalvelulla tarkoitetaan kokonaisuudessaan neljää kuukautta työharjoittelua terveydenhuollon yksiköissä. Yhden amanuenssikuukauden laajuus on 6 opintopistettä. Amanuenssipalvelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintaan, terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon, opinnoissa saatujen valmiuksien soveltamiseen käytännössä sekä yleislääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen. Perusopintoihin liittyvän harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 35 opintopistettä (op) seuraavan kaavion mukaisesti: AMANUENSSIPALVELU 24 op 4 kuukautta 1) pakolliset amanuenssuurit 1 op 2 kuukautta - sisätautioppi 6 op - kirurgia 6 op 2) vapaavalintaiset amanuenssuurit 12 op - 2 kuukautta PÄIVYSTYSHARJOITTELU 6 op - sisätautioppi 2 op - kirurgia ja traumatologia 2 op - lastentautioppi 1 op - synnytys- ja naistentautioppi 1 op TERVEYSKESKUSHARJOITTELU 5 op - C6-C7 2 op - C10-C11 3 op YHTEENSÄ 35 op 11
12 Amanuenssipalvelun voi suorittaa kurssin aikana nuoremman amanuenssin toimessa. Kesäloman aikana tai talviloman aikana sen voi suorittaa vanhemman amanuenssin toimessa. Amanuenssipalvelua voidaan suorittaa amanuenssin toimessa kaikissa kotimaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Osa amanuenssipaikoista varataan suoritettavaksi sopimussairaaloissa ja sopimusterveyskeskuksissa. Amanuenssille tulee nimetä ohjaaja. Vapaavalintaiset amanuenssikuukaudet (12 opintopistettä, 2 kuukautta) voidaan suorittaa toimimalla amanuenssina terveyskeskuksessa tai terveyskeskuslääkärin tehtävissä. Terveyskeskusamanuenssina voi toimia yleislääketieteen ensimmäisen kliinisen jakson (C6-C7) suorittanut lääketieteen kandidaatti niinä ajanjaksoina, jotka harjoitteluohjesäännössä määritellään vanhemman amanuenssin toimiajaksi ( sekä välisinä aikoina). Kurssiton tai taukoa pitävä yleislääketieteen ensimmäisen jakson suorittanut opiskelija voi toimia terveyskeskusamanuenssina myös muina ajanjaksoina. Tilapäisenä lääkärinä toimiminen edellyttää, että asetuksessa määrätyt kurssit ovat suoritettuina. Pakolliset sisätautien ja kirurgian amanuenssikuukaudet voidaan korvata toimimalla näillä aloilla lääkärin sijaisena. Korvaavuutta haetaan oppiaineen esimieheltä. Turun Lääketieteen Kandidaattiseura (TLKS) hoitaa amanuenssien paikanvälityksen harjoitteluohjesäännön mukaisesti. Edellä mainitusta poiketen opiskelija sopii harjoittelupaikasta itse, jos hän haluaa toimia amanuenssina terveyskeskuksessa. Amanuenssipalveluksi hyväksytään vain palkallisessa toimessa tai virassa suoritettu palvelu. Terveyskeskusamanuenssin toimenkuva ja palveluun liittyvä tarkempi ohjeistus löytyy Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta seuraavasta osoitteesta: Pakolliset harjoittelujaksot terveyskeskuksessa Yleislääketieteen kaikki kliininen opetus on hajautettu opetus- ja sopimusterveyskeskuksiin. Pakollinen terveyskeskusharjoittelu, joka on yleislääketieteen oppiaineen kliinistä opetusta, toteutetaan keskeisinä opintoina C6-C7- ja C10-C11-lukukausilla. Potilastapausseminaarit ja omatoiminen opiskelu suoritetaan osin C11-lukukaudella. C6-C7-lukukauden opetus on pyritty keskittämään kahteen opetusterveyskeskukseen, jotka sijaitsevat Turussa Runosmäen terveysaseman ja Porissa Pohjois-Porin terveysaseman yhteydessä. C10-lukukauden terveyskeskusharjoittelu tapahtuu niissä terveyskeskuksissa, joiden kanssa yliopistolla on sopimus tai terveyskeskuksessa, jonka kanssa opiskelija itse on sopinut harjoittelusta. Yleislääketieteen oppiaine ohjeistaa mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. 12
13 Syventävät opinnot Syventävien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällisemmät tiedot syventävien opintojen kohteena olevasta lääketieteellisestä asiakokonaisuudesta sekä parantaa etiikan, keskeisten menetelmätieteiden, johtamisen ja viestinnän taitoja sekä antaa valmius tuottaa kirjallinen opinnäyte. Viimeksi mainitun tavoitteena on luoda valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Syventävien opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä. Kokonaisuus koostuu seuraavista osista: kirjallinen opinnäyte opintopistettä, syventävien opintojen keskeiset opintojaksot 10 opintopistettä (ns. SOKO-opinnot) sekä valinnaiset opintojaksot opintopistettä. Kirjallinen työ voi olla muodoltaan tutkielma, tieteellinen tutkimusraportti, esitutkimus tai selvitys. Valinnaiset opinnot valitaan tiedekunnan opetussuunnitelman mukaisista valinnaisopinnoista. Syventävät opinnot perustuvat etukäteen laadittuun kokonaissuunnitelmaan, joka on osa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa eli HOPS:a. Syventävät opinnot voi tehdä suomen, ruotsin tai englanninkielellä. Tiedekunnan kaikki oppiaineet osallistuvat syventävien opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelija voi suorittaa syventävät opinnot haluamassaan oppiaineessa. YLEISLÄÄKETIETEEN KESKEISET OPINTOJAKSOT Yleislääketieteen opintojaksot lukukausittain ennen kliinisen vaiheen opintoja (C1 C4) Yleislääketieteen oppiaineella on päävastuu niiden tietojen ja taitojen opettamisessa, joita lääkärin työ perusterveydenhuollossa, tavallisimmin terveyskeskuksessa, edellyttää. Prekliiniseen vaiheeseen sisältyvät seuraavat yleislääketieteen opintojaksot: Ensimmäisen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C1) Lääkäriksi kasvaminen -opintokokonaisuus on laajuudeltaan viisi opintopistettä. Opintokokonaisuuden toteuttaa pääosin lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö eli TUTKE. Se on ensimmäinen osa opintojen läpi kulkevasta Lääkäriksi kasvaminen -opintopolusta. Yleislääketieteen oppiaine on mukana ns. juonneopetuksen osalta. Oppiaineen jakso on nimeltään Lääkärin työ ja taidot, juonneopinnot (1 opintopiste). Se sisältää terveyskeskuskäyntejä, oppimispäiväkirjojen kirjoittamista ja seminaareja. Seminaareissa käsitellään omia tapausselostuksia sekä annettuja potilastapauksia ongelmalähtöisen oppimisen keinoin. Jokainen opiskelija saa kaksi ohjaavaa opettajaa: lääkärin Varsinais-Suomen tai Satakunnan terveyskeskuksesta (juonneopettaja) ja yhdysopettajan yleislääketieteen oppiaineesta. Nämä opettajat avustavat ja ohjaavat opiskelijoita annettujen tehtävien suorittamisessa. 13
14 Osaamistavoitteet ovat seuraavat: Opiskelija tietää salassapitosäännösten periaatteet, on selvillä lääkärin työn ja terveyskeskustoiminnan perusperiaatteista, hahmottaa vuorovaikutustaitojen merkityksen lääkärin työssä, on tehnyt tuki- ja liikuntaelimistön perustutkimuksia, osaa soveltaa anatomian tietoja potilasongelmissa sekä osaa hankkia itsenäisesti ongelmanratkaisussa tarvittavia tietoja. Opiskelijoille pidetään yksi luento (1 t), he osallistuvat seminaareihin (5 t) sekä käyvät juonneterveyskeskuksissa (18 t). He kirjoittavat juonnepäiväkirjoja sekä suorittavat seminaaritehtäviä. Lokikirjan muotoon laadittu käytännön ohje nimeltään Juonteen ja anatomian lokikirja löytyy verkosta seuraavasta osoitteesta: Toisen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C2) Toiselle lukukaudelle kuuluva Sisäelimistön rakenne ja toiminta -opintokokonaisuus on laajuudeltaan 13 opintopistettä. Sen toteuttamiseen osallistuvat fysiologian oppiaine, Sydäntutkimuskeskus sekä yleislääketieteen oppiaine. Yleislääketieteen oppiaine vastaa Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus opintojaksosta (1 op). Sen tavoitteena on ohjata opiskelijat yhdistämään prekliinisissä opinnoissa saatuja tietoja ja taitoja käytännön potilastyöhön sekä antaa opiskelijoille näkemys perusterveydenhuollon lääkärin työstä ja vuorovaikutustaitojen merkityksestä potilastyössä. Jakso on jatkoa C1-juonneopetukselle. Se toteutetaan myös vastaavalla tavalla. Omatoimisen opiskelun lisäksi pidetään seminaari (2 t) ja tehdään juonnekäyntejä (18 t). Yhdysopettajat avustavat ja ohjaavat opiskelijoita annettujen tehtävien suorittamisessa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa verenkierron ja hengityksen teoreettisia tietoja potilasongelmiin, on hankkinut vuorovaikutustaitoja, sekä ymmärtää hoidon jatkuvuuden merkityksen. Lokikirjan muotoon laadittu käytännön ohje nimeltään C2 lokikirja. Verenkierto- ja hengityselimistön fysiologia ja juonne löytyy verkosta seuraavasta osoitteesta: med.utu.fi/yleislaak/opiskelu/perusopetus/keskeiset/c2lokirja_ke2005.pdf Kolmannen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C3) Yleislääketieteen oppiaineella on koordinointivastuu opintokokonaisuudesta Ihmisen kasvu ja kehitys (5 op). Jakso toteutetaan usean oppiaineen yhteistyönä. Sen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ihmisen biologiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen syntymästä kuolemaan. Samoin tavoitteena on opettaa opiskelijaa lähestymään toista ihmistä kokonaisvaltaisesti. Opintokokonaisuus sisältää luentoja 58 tuntia, yhden tunnin käytännön perehdytyksen sekä muuta opiskelua kuten seminaariesityksiä yhteensä 36 tuntia. Opintokokonaisuus sisältää loppukuulustelun. Sen suorittanut tuntee ihmisen elämän normaalin kehityksen ja eri elämänvaiheisiin liittyvät muutokset ja hahmottaa tätä kautta terveyden ja sairauden rajaa. Hän on harjoitellut vieraan ihmisen kohtaamista ja tietää hyvän vuorovaikutuksen merkityksen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. 14
15 Seminaarityöskentelyssä käsitellään monikulttuurisuus-aihetta, ja osa opiskelijoista käy haastattelemassa vieraista kulttuureista peräisin olevia henkilöitä. Osa luennoista voidaan pitää ruotsiksi ja englanniksi. Yleislääketieteen opintojaksot lukukausittain kliinisen vaiheen opintojen yhteydessä (C5 C12) Kliinisen vaiheen opinnoissa yleislääketieteen oppiaine toteuttaa seuraavat opintojaksot: C5: Kliinisen lääketieteen perusteet Vastaanottotapahtuma ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät: luennot, demonstraatiot, ryhmätyöt (1 op) C6 C7: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö), luennot (2 op) C8: Kliininen terveyskeskusopetus (terveyskeskuksen vuodeosasto), luennot, potilasseminaarit, välikuulustelu (1 op) C9 C10: Luennot ja potilasseminaarit (äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto) (1 op) C10 C11: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö ja muut terveyskeskustyön osa-alueet, arviointivastaanotot, seminaarit, lopputentti) (4 op). Yleislääketieteen kliinisen opetuksen ensimmäisenä tavoitteena on se, että opiskelija saa valmiuksia lääkärin perusterveydenhuollossa kohtaamien ongelmien käsittelyyn sekä kliinisten tietojen ja taitojen soveltamiseen yleislääkärin työssä. Toisena tavoitteena on se, että opiskelija kykenee tekemään synteesin aiemmin opituista yleislääkärin tiedoista ja taidoista. Yleislääketieteen kliininen terveyskeskusopetus on hajautettu pääasiassa Varsinais- Suomen ja Satakunnan alueen terveyskeskuksiin. Osa C10-vaiheen terveyskeskusjakson opetuksesta toteutetaan opiskelijan itsensä järjestämässä paikassa eri puolella Suomea. Oppiaine ohjeistaa kaikki mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. Yleislääketieteen käytännön opetuksen toteuttamisesta terveyskeskuksessa C1-lukukaudesta lähtien on laadittu käytännönläheinen suositus nimeltään Yleislääketieteen opettajalääkärinä terveyskeskuksessa. Se löytyy verkosta seuraavasta osoitteesta: kasikirja.pdf Viidennen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C5) Viidennellä lukukaudella keskeisiin opintoihin kuuluu usean oppiaineen yhdessä toteuttama opintokokonaisuus Kliinisen lääketieteen perusteet (10 op). 15
16 Yleislääketieteen oppiaineella on vastuu em. kokonaisuuteen kuuluvasta opintojaksosta Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät (1 op). Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutusosion tavoitteena on havainnollistaa opiskelijoille lääkärin suhtautumistapoja erityyppisiin potilaisiin sekä kehittää ja analysoida vuorovaikutustaitoja lääkärin työssä. Opetuksen yhteydessä opiskelija saa palautetta omista vuorovaikutustaidoistaan. Lisäksi havainnoidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja vastaanottotyylejä. Potilastietojärjestelmiin liittyvän opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat perusterveydenhuollon ja sairaaloiden sähköisten potilastietojärjestelmien sekä alueellisten tietojärjestelmien perusteisiin ja käyttöön. Tavallisimmat potilastietojärjestelmät perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa opetellaan tuntemaan. Niiden tietosuojaasiat käydään myös läpi. Kuudennen ja seitsemännen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C6-C7) Kuudennella ja seitsemännellä lukukaudella, eli kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella ja neljännen lukuvuoden syyslukukaudella, keskeisiin opintoihin kuuluu opintokokonaisuus, joka opinto-oppaassa on nimetty seuraavasti: Yleislääketiede kliininen opetus C6-C7, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta (2 op). Jakson tavoitteena on se, että 1) opiskelija tietää yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä, 2) osaa ratkaista kliinisiä ongelmia ja tehdä päätöksiä terveyskeskuksen potilaita koskien sekä soveltaa yleislääkärin työn keskeisiä toimintamalleja kohdatessaan potilasongelmia sekä 3) ymmärtää yleislääkärin työn erityispiirteet sairaalatyöhön verrattuna ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen terveyskeskuksen vastaanottotyössä. Opintojaksoon kuuluu luentoja kahdeksan tuntia, kliinistä opetusta terveyskeskuksen vastaanotolla täydennettynä omatoimisella opiskelulla 40 tuntia. Vastaanottotoimintaa harjoitellaan terveyskeskuksessa kliinisen opettajan ohjauksessa. Opiskelija haastattelee ja tutkii terveyskeskuksen vastaanotolle tulevia potilaita, käyttää terveyskeskuksen tutkimusvälineitä, kirjoittaa havaintonsa, johtopäätökset ja toimenpiteet sairauskertomukseen sekä kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Yleislääketieteen kaikki kliininen opetus on hajautettu opetus- ja sopimusterveyskeskuksiin. C6-kurssilla kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella noin puolet kurssilaisista suorittaa em. kurssin, vastaavasti C7-kurssilla eli neljännen lukuvuoden syyslukukaudella kurssin jäljellä oleva puolisko suorittaa saman kurssin. 16
17 Kahdeksannen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C8) Opintojakson nimenä on Yleislääketiede kliininen opetus C8 (1 op). Kahdeksannen lukukauden opetuksessa on tarkoitus perehtyä pitkäaikaishoitoon ja vuodeosastotyöhön. Tavoitteisiin kuuluu oppia tuntemaan aktiivisen kuntouttavan hoidon periaatteet, moniammatillisen yhteistyön toteuttaminen sekä keskeisten potilasryhmien hoidon erityispiirteet. Opiskelijat sijoittuvat pienryhminä Varsinais-Suomen terveyskeskusten vuodeosastoille. Yhdessä ryhmässä on 4-7 opiskelijaa. Opintojakson sisältö käsittää luento-opetusta 2 tuntia, seminaareja 12 tuntia, vuodeosastopotilaan hoitoketjun seuraamista terveyskeskuksessa 8 tuntia sekä omatoimista opiskelua. Osastopäivän aikataulu voi olla esimerkiksi seuraava: Aikataulu Tehtävät Tutustuminen osastoon, kierto Potilaiden tutkiminen Ruokailutauko Eri ammattiryhmien roolien ja toiminnan esittely Potilastapausten läpikäyminen kliinisen opettajan johdolla Opetus on hajautettu Varsinais-Suomen terveyskeskusten vuodeosastoille. Opiskelijat ottavat osaa lääkärin kiertoon osastolla. He tutustuvat erikseen jaettuihin omiin potilaisiin, syventyvät näiden sairauskertomuksiin sekä muihin asiakirjoihin. He tekevät myös kliinisen tutkimuksen erikseen sovituille potilaille kliinisen opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Potilaiden valinnassa tehdään yhteistyötä osastonlääkärin ja potilaat tuntevien hoitajien kanssa. Tarkoitus olisi, että valittu potilasjoukko edustaa tyypillisimpiä potilasryhmiä. Esimerkkejä ovat kuntoutettava potilas, kotiutuva potilas, muistisairaudesta kärsivä potilas, pitkäaikaisessa hoidossa oleva potilas. Opiskelijan kannalta paras tilanne olisi se, että potilaan hyvin tunteva hoitaja kertoisi hänelle oman näkemyksensä potilaan hoidosta. Esimerkiksi osastonhoitaja voisi kertoa eri ammattiryhmien rooleista työyhteisössä. Esittelyyn sisältyisi esimerkiksi lääkärin rooli, hoitotyön järjestämistapa, hoitajien mahdolliset erityisalueet (haavanhoito, diabeteksen hoito, astman ja keuhkoahtaumataudin hoito). Sosiaalihoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja psykiatrian erikoissairaanhoitajan roolit olisi hyvä käydä läpi. Iltapäivällä olisi hyvä olla palautetilaisuus, jolloin opiskelijoilla olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä tai jopa kriittisesti mutta rakentavasti kommentoida hoitojärjestelyjä. Opetusjakson lopussa on yleislääketieteen välitentti aikaisemmin opitusta. Siihen liittyy myös palautetilaisuus. 17
18 Yhdeksännen ja kymmenennen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C9-C10) Tässä vaiheessa opiskelijat osallistuvat kahteen opintojaksoon, jolloin he opiskelevat sekä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan että lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimintatavat. Oppijaksojen nimet ovat seuraavat: Yleislääketiede Kliininen opetus C9/C10, naistentaudit perusterveydenhuollossa, Yleislääketiede Kliininen opetus, neuvola- ja kouluikäiset perusterveydenhuollossa (1 op, yhteensä C9-C10). Tavoitteena on oppia moniammatillisen yhteistyön merkitys neuvolatoiminnassa. Lisäksi opintojaksojen aikana opitaan perusterveydenhuollon mahdollisuudet synnytys- ja naistentautien sekä lastentautien alaan kuuluvien ongelmien tunnistamisessa. Opintojaksoihin kuuluu luentoja, teemaseminaareja sekä omatoimista opiskelua. Kymmenennen ja yhdennentoista lukukauden yleislääketieteen opinnot (C10-C11) Yleislääketieteen oppiaineen kursseista tämä vaihe sisältää laajimman perehdytyksen terveyskeskuksen toimintaan. Opiskelijoilla on tässä vaiheessa takanaan 4½ vuoden opinnot eli 9 täyttä lukukautta. Opintojakso on nimeltään Yleislääketiede Kliininen terveyskeskusopetus C10-C11 ja sen laajuus on 4 opintopistettä. Jakson tavoitteena on se, että opiskelija ymmärtää perusterveydenhuollon eri osa-alueiden (esim. neuvolatoiminta, kotisairaanhoito, vastaanottotyö) merkityksen lääkärin työssä. Samoin hänen tulee ymmärtää terveyden edistämisen rooli yksittäisen potilaan ja koko väestön hoidossa. Hoidon jatkuvuuden merkitys sekä yleislääkärin rooli hoidon koordinoijana yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tulee myös oppia. Työssä perusterveydenhuollossa pitää kyetä soveltamaan kliinisiä tietoja ja taitoja sekä tekemään hoitopäätöksiä. Opintojaksoon sisältyy kaksi viikkoa kestävä terveyskeskuslääkärin työn käytännön kliininen opetus sisältäen toiminnan ajanvaraus- ja päivystysvastaanotolla, kotisairaanhoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa sekä mahdollisuuksien mukaan dementiayksikössä, palvelutalossa, vanhainkodissa, vuodeosastolla, perhesuunnitteluneuvolassa, opiskelija- ja työterveyshuollossa. Toisen opetusviikon aikana pidetään arviointivastaanotot opettajalääkärin läsnä ollessa. Opettajalääkäri seuraa ja arvioi 2-3 opiskelijan pitämää vastaanottotilannetta ja antaa opiskelijalle välittömän henkilökohtaisen palautteen. Tässä tilanteessa opiskelija voi myös itse arvioida omaa toimintaansa. Potilastapausseminaarit pidetään yleislääkärin työn keskeisistä aihepiireistä C11-kurssilla. 18
19 Käytännön opetus (3 op), potilastapausseminaarit ja omatoiminen opiskelu 80 tuntia, suoritetaan osin C11-lukukaudella. Opetus on hajautettu pääasiassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen terveyskeskuksiin. Osa C10-vaiheen opetuksesta voidaan toteuttaa opiskelijan itsensä järjestämässä paikassa muissa Suomen terveyskeskuksissa. Oppiaine ohjeistaa mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. Yleislääketieteen loppukuulustelu järjestetään opintokokonaisuuden päätyttyä C11-kurssilla. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia käytännön lääkärinä perusterveydenhuollossa ja kriittisesti arvioida omia tietojaan ja taitojaan. Esim. Lukujärjestys C10-C11 Viikko 1 Ma Ti Ke To Pe Perehdytys, hallinto, organisaatio Lastenneuvola Kotisairaanhoito, vanhainkoti, palvelutalo, dementiakoti Äitiysneuvola, perhesuunnitteluneuvola Vastaanotto Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Vastaanotto tai päiväajan päivystys Vastaanotto tai päiväajan päivystys Aamupäivän aihe jatkuu Vastaanotto tai päiväajan päivystys Päiväajan päivystys Viikko 2 Ma Ti Ke To Pe Kouluterveydenhuolto Vuodeosasto A-klinikka Diabetesneuvola Arviointivastaanotot Vastaanotto Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Vastaanotto tai päiväajan päivystys Vastaanotto tai päiväajan päivystys Vastaanotto tai päiväajan päivystys Työterveyshuolto Päiväajan päivystys 19
20 Kahdennentoista lukukauden yleislääketieteen opinnot (C12) Kahdestoista lukukausi on viimeinen perusopintoihin kuuluva lukukausi. Opintojaksolla Valmistuva lääkäri (1 op) yleislääketieteen oppiaine vastaa yhdessä lukukausijohtajan kanssa jakson koordinoinnista. Opiskelijalla on jo valmiuksia ja työkaluja oirelähtöiseen työskentelyyn ja käytännön lääkärin työssä selviytymiseen. Tällä kurssijaksolla opiskelija syventää näkemystä lääkärin, erityisesti perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin monitahoisesta työ- ja tehtäväkentästä. Jakson sisältö luodaan useiden oppiaineiden yhteistyönä. Teemat vaihtelevat jonkin verran lukukausittain. Opetus on luento- ja seminaariopetusta, jotka on sijoitettu kolmen tunnin sessioiksi lukukauden muun ohjelman lomaan. Erityisesti keskitytään sellaisiin osa-alueisiin, joita viimeisen opiskeluvuoden aikana ei ole opiskeltu eikä kerrattu. Lääketieteen perusopetuksen määrä Vaasan terveyskeskuksessa voisi yhtä opiskelijaa kohti olla seuraava: Taulukko 2. Yleislääketieteen perusopetuksen koulutuspäivät terveyskeskuksessa Kurssi Teema Koulutuspäivät C1-C2 Juonneopetus 3+3 C6 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Toimenpideopetus 1 C8 Pitkäaikaishoito ja vuodeosastotyö 1 C9/10 Ihotaudit 1 C10 Vastaanottotoiminta, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, vuodeosastotoiminta ym. C11 Potilastapausseminaarit 1 Yhteensä Taulukko ei sisällä mahdollisia valinnaiskursseja eikä amanuenssi tai sijaisjaksoja. 20
Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
Lisätiedot2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
Lisätiedot3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotTutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotII PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS
21 II PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKOULUTUS 1. JOHDANTO Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (PTL) voi halutessaan suorittaa samanaikaisesti erikoislääkärikoulutuksen kanssa suorittamalla koulutukseen kuuluvan
LisätiedotAlueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus
Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN
LisätiedotASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)
166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotTerveyskeskussopimukset
Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus
LisätiedotMuutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa
Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017
LisätiedotInfo sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle
Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 Sisältö Milloin ulkomailla suoritettu tutkinto tarvitsee rinnastaa? Valviran hakemus Tutkinnon laillistamisprosessi
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotTERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus
LisätiedotYLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotKliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016
Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS
TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA
LisätiedotSairaalakoulutus (väh. 6 kk) Palvelupaikka/Erikoisala Aikaväli Kesto (v, kk, pv) Tiedekunta täyttää:
Henkilötiedot Sukunimi Etunimet Saapunut / 20 Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Henkilötunnus UEF Opiskelijanumero Puhelin päivisin Sähköposti Laillistuspvm (Valvira) Opinto-oikeuden myöntämispäivä
LisätiedotPäätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 319/2010 vp Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotYEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö
YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson tavoitteet ja toteutus Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö Kun valmistut, rekisteröidy YEK:iin ja/tai
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA
Tämä ohje on osoitteessa TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA 1. Yleistä LL-tutkintoon vaadittavan harjoittelun laajuus on 4 kuukautta (= 24 opintopistettä).
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotGERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden
LisätiedotPortfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa
Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa
LisätiedotJohdanto Harjoittelun tavoitteet ja laajuus Amanuenssin oikeudet ja velvollisuudet Amanuenssipalvelun suorittaminen...
TDKN 15.1.2019. Liite C2 Käsitelty LL-joryssa 3.12.2018. Amanuenssiohjesääntö Sisällys Johdanto... 2 Harjoittelun tavoitteet ja laajuus... 2 Amanuenssin oikeudet ja velvollisuudet... 3 Amanuenssipalvelun
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian
LisätiedotVaasan opetusterveyskeskus
VAASAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Vaasan opetusterveyskeskus Hankesuunnitelma Raimo Isoaho, Birgitta Majors & Markku Sirviö 2012-2014 Vaasan opetusterveyskeskuksen hankesuunnitelma 1. JOHDANTO
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotYLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö
YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö Taustaa Perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjä
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus
Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus 2019-2020 Valmennuksen (60h) tavoitteena on, että sen jälkeen osallistuja: - hahmottaa erikoislääkärikoulutuksen rakenteen ja erikoislääkärikouluttajan
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotPOLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotAMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari
AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu
LisätiedotKauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä
Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotAMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta
LisätiedotSOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA
SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotItä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede
Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake www.uef.fi/hammas Terveystieteiden tiedekunta n. 2500 perustutkinto-opiskelijaa
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUS (YEK) YLEISET MÄÄRÄYKSET
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUS (YEK) YLEISET MÄÄRÄYKSET 2/10 YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUKSEN (YEK) YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1. KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA
LisätiedotTutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin
LisätiedotLääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon
Lääkärien ammatillinen jatkokoulutus - vinkkejä sääntöviidakkoon Info-iltapäivä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta ja erikoislääkärikoulutuksesta 9.9.2015 Lääketieteellinen tiedekunta / Anna-Liisa
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotLääkärin/ hammaslääkärin tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys
Lääkärin/ hammaslääkärin tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 1:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-56-8 (pdf) 2 KUVAILULEHTI
LisätiedotKoordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen
Koordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen Lääkärifoorumi Helsinki 24.5.2018 24.5.2018 ylilääkäri STM Hyvinvointi- ja palveluosasto ESITYKSEN
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE
HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella
LisätiedotHammaslääketieteen ja lääketieteen kandidaatin arvo
TDKN 14.5.2019. Liite C4. Käsittelyhistoria: LL-jory 8.4.2019 HLL-jory 24.4.2019 Hammaslääketieteen ja lääketieteen kandidaatin arvo Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvosta säädetään tutkintoasetuksessa
LisätiedotPL 4600, Oulun yliopisto p HOPS
PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotNykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa
Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat
LisätiedotRunkokoulutuksen suoritettuaan erikoistuvan lääkärin tulee hakea päätöstä runkokoulutuksen suorittamisesta.
2009-2011 Vastuuhenkilö: Prof. Hannele Yki-Järvinen KLL/Sisätautien osasto, Haartmaninkatu 8 Biomedicum huone C426B, PL 700, 00029 HUS Puh. 050 427 1664, hannele.yki-jarvinen@helsinki.fi Runkokoulutuksen
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Lisätiedot4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun
SYVENTÄVÄN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN PERIAATTEET Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitos, Itä Suomen yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen yksikkö,
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
Lisätiedot5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA
28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN
Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi
Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotTutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto
VANHAT TUTKINTOVAATIMUKSET: Tutkintovaatimukset ennen 1.8.2017: lääketiede ja hammaslääketiede... 1 Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto... 1 Filosofian tohtorin tutkinto... 2 Opintopisteiden
LisätiedotSUORITUKSET LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTOA VARTEN
2007-2013 SUORITUKSET LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTOA VARTEN Valmistautumiseen ilmoittaudutaan pääsääntöisesti viikkoa ennen valmistumistilaisuutta. Keväällä ilmoittautumisaika on pidempi. Valan vannominen
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotKANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS
KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotYlilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.
SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen
LisätiedotGraafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014
1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotAikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op
Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotYLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN JAKSOT HYKSIN SAIRAALOISSA Hakuaika
YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN JAKSOT HYKSIN SAIRAALOISSA Hakuaika 26.8.-9.9.2019 YLEISTÄ HUSin perusterveydenhuollon yksikön ja Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon
LisätiedotTEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen
7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen
Lisätiedot