Keskiaukeamalla Päijät-Hämeen yliopistokoulutuskalenteri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskiaukeamalla Päijät-Hämeen yliopistokoulutuskalenteri"

Transkriptio

1 TIEDOTUSLEHTI 2012 Keskiaukeamalla Päijät-Hämeen yliopistokoulutuskalenteri IkiHyvä Päijät-Häme kymmenen vuotta maakunnan hyväksi Muotoilua ja mainetta Innovaatiomenetelmiä Ympäristöopetusta ja -tutkimusta Henkilökuntaa kuvaustauolla kesäkuussa 2012

2 2 TIEDOTUSLEHTI 2012 Yliopistotoimintaa yhteisellä Lahden kampuksella Kuva: Antti Sihlman Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminta yhteisellä Lahden kampuksella muodostaa Lahden yliopistokeskuksen. Yliopistokeskus perustuu viralliseen sopimukseen mutta ennen kaikkea vapaaehtoiseen läsnäoloon ja yhteistyöhön. On mahdollista, ja varmasti toivottavaakin, että tulevaisuudessa lahtelaisella yliopistokampuksella hyörii myös muita suomalaisia ja ulkomaisia yliopistoja. Yliopistokeskus on vasta runsaan kymmenen vuoden ikäinen ilmiö maassamme, mutta silti tuossa nimessä tuntuu toisinaan olevan jotain vanhahtavaa, menneen ajan maailmasta kertovaa. Se herättää ehkä liiaksi keskusjohtoisuuteen ja organisaatiorakenteisiin viittaavia mielleyhtymiä. Monessa tilanteessa on kuvaavampaa puhua yliopistokampuksesta, kun haluamme viestiä yliopistoyhteistyöstä: tekemisestä ja ihmisistä, jotka yhdessä saavat tämän kaiken aikaan. Meidän kampusajattelumme tarkoittaa ensisijaisesti toimintaa eli tutkimusta ja opetusta, ei niinkään organisaatioita tai rakennuksia. Yliopistokampus on osa Lahden alueellista innovaatioympäristöä ja yhteistyösopimuksen virallisena allekirjoittajanakin on yliopistojen ohella Lahden kaupunki. Yksi kampuksen toiminnan kulmakiviä on hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja alueen asukkaiden kanssa. Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta tradenomiksi aikana, jolloin ammattikorkeakoulu otti vasta ensi askeleitaan. Hän muistaa opiskeluajan hauskana elämänvaiheena, jossa kiinteällä ryhmällä oli iso merkitys kukaan ei tainnut keskeyttää opintojaan. Toisaalta silloin elettiin kovan työttömyyden aikaa, joka ajoi hänetkin pätkähommiin ja osaltaan vauhditti siirtymistä työskentelemään ulkomailla. Kotimaahan palattuaan Parkkonen meni opiskelemaan hallintotieteitä Tampereen yliopistoon ja suoritti siellä maisterin tutkinnon. Kaksi korkeakoulututkintoa antoi hyvän pohjan tuleviin tehtäviin. Parkkosen työura eri toimialoilla on ollut niin haasteellinen ja monipuolinen, että se on edellyttänyt jatkuvaa uusien asioiden omaksumista ja uusiutumista sekä välttämättömiä, riittävän pitkiä perehtymisvaiheita. Työnantajan edustajana ja johtajana Parkkonen kannustaa mielellään työntekijöitä kehittämään jatkuvasti osaamistaan ja osallistumaan koulutukseen. Jari Parkkonen toteaa, että 1990-luvun alussa työelämään tuli jatkuvan muutoksen kierre. Tarpeelliset ja pakolliset muutokset on tietenkin tehtävä, mutta tärkeintä on toiminta. Uudistus on periaatteessa mahdollista tehdä yhtä nopeasti kuin power point -kalvot, mutta organisaation kulttuurin muuttaminen on isompi juttu ja vie vähintään 5 8 vuotta. Välttämättömiä muutostarpeita ei pidä lakaista maton alle, mutta ihmisille pitää turvata myös työrauha! Suurista asioista Parkkonen nostaa esiin esimerkiksi valtatie 12:n Lahden eteläisen kehätien, kunta- ja palvelurakenteen uudistukset sekä monet meneillään olevat julkisten lakien muutokset. On oltava aktiivinen ja aloitteellinen, seurattava valppaasti, mitä ympärillä tapahtuu. Kaikki tämä edellyttää yhteistyötä, johon alueella on onneksi hyvät valmiudet. Keskeinen kehittämisen edellytys on, että kaikkien tavoitteet ovat riittävän samansuuntaiset ja että yhteistyön ja päätöksenteon toimielimet ovat toimivia ja tehokkaita. Alueemme selkeä vahvuus on siinä, Lahden yliopistokampus toimii sisällöllisesti varsin hyvin, vaikka se sijaitsee kolmessa toimipisteessä. Toisaalta edelleen kannattaa avoimin mielin tutkia myös sitä vaihtoehtoa, että toimitiloja saataisiin keskitettyä entisestään - tulevaisuudessa jopa yhdelle fyysiselle kampukselle. Yhteistyömme Lahden ammattikorkeakoulun kanssa sujuu erinomaisesti järjestämme yhdessä tapahtumia ja teemme kehittämistoimia korkeakouluinfrastruktuurin parantamiseksi. Esimerkkejä tästä ovat korkeakoulujen yhteiskirjasto, korkeakoulutusta.fi ja studyinlahti.fi sekä monet muut oppimista tukevat palvelut. Professori Timo Pihkala kirjoitti kahden vuoden takaisessa tiedotuslehdessämme muun muassa näin: Näyttää siltä, että verkostomaisuus ja hyvä yhteistyökyky on myös tulevaisuudessa lahtelaisen yliopistotoiminnan menestystekijä. Tuo näkemys vahvistuu mielessäni vuosi vuodelta. Senja Jouttimäki Lahden yliopistokeskuksen pääsihteeri Jari Parkkonen - koko maakunnan edunvalvoja että täällä on osattu ja uskallettu tehdä elinkeinostrategisia valintoja ja panostettu niihin. Kyllä tämä kelpaa kansalliseksi ja eurooppalaiseksikin esimerkkialueeksi tässä suhteessa. Alueen sopiva koko myös mahdollistaa sen, että ihmiset saadaan suhteellisen vaivatta saman pöydän ääreen. Sisäisiin kilpailuasetelmiin ei nykytilanteessa ole varaa. Valtiovallan panostukset alueelle ovat olleet melko vähäisiä. Korkeakouluopetuksen osalta Jari Parkkonen toivoo, että nuorille olisi riittävästi mahdollisuuksia suorittaa tutkintoja täällä, mikä edesauttaisi heidän juurtumistaan Päijät-Hämeeseen. Samalla hän toteaa, että vaikka alueella ei ole omaa yliopistoa, korkeakoulutoiminta on kuitenkin laajaa ja monipuolista. Meillä on hyvä ja vahva ammattikorkeakoulu, joka antaa korkeatasoista opetusta. Yliopistokoulutuksen tarjontakin on suorastaan hämmästyttävän laajaa. Tutkimus on vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa ja hyvinkin eri alojen yliopistotason tutkimusta on integroitu onnistuneesti muuhun yhteiskuntaan. Yliopistokeskus on tuonut paljon lisämahdollisuuksia. Sen ansiosta alueelle syntyy osaamista, jota voimme hyödyntää monin tavoin esimerkiksi päätöksenteossa. Yliopistotoiminnalla on vaikutusta alueen elinvoimaisuuteen, vaikka vaikutukset eivät aina olekaan välittömästi näkyviä. Teksti: Senja Jouttimäki Mikä on Lahden yliopistokeskus Yliopistokeskuksia on Suomessa kuusi ja ne kokoavat alueensa yliopistotoimijat saman sateenvarjon alle. Lahden yliopistokeskuksen tehtävänä on toiminta-alueensa sivistysja osaamistason kohottaminen sekä elinkeinoelämän palveleminen. Yliopistokeskus tekee valituilla tieteellisillä painopistealueilla monitieteistä, kansainvälisen tason tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuvaa opetusta sekä edistää elinikäistä oppimista. Yliopistokeskus toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää toiminnan alueellista vaikuttavuutta. Lahden yliopistokeskuksen tunnusluvut 2011 Vuosibudjetti 12 M Päätoimista henkilökuntaa 179 Maisteri- ja DI-ohjelmia 4 Opiskelijoita 4994 Professuureja 14 Katso ajankohtaiset tiede- ja koulutusuutiset LAMKille uusi rehtori Kasvatustieteiden tohtori Outi Kallioinen aloitti Lahden ammattikorkeakoulun rehtorina Hän aloitti tutustumisen uuteen työpaikkaansa ja toimintaympäristöön jo syksyllä kehitysjohtajan paikalla. Kallioisen mielestä Lahden korkeakouluyhteisö on yllättävän laaja ja monipuolinen. Muutoksen tuulia tulee erityisesti valtiovallan suunnalta, ja entistä tiiviimmällä yhteistyöllä voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin, hän toteaa. Näistä haasteista tki-yhteistyön vahvistaminen, korkeakoulutuksen kansainvälistyminen ja osaamisen siirto alueen hyväksi ovat keskeisimpiä.

3 TIEDOTUSLEHTI Professori Eero Miettinen vahvistaa Lahden muotoiluosaamista Professori Eero Miettinen on toiminut vuodesta 2009 lähtien tiiviissä yhteistyössä Lahden korkeakoulutoimijoiden kanssa, sillä hänet kutsuttiin Lahden kaupungin ja muiden alueellisten toimijoiden Aalto-yliopiston Taideteolliselle korkeakoululle lahjoittamaan professuuriin. Miettinen on aktiivisesti ollut kehittämässä sekä teollisen muotoilun opetusta ja käyttöönottoa alueella että uudenlaisia monitieteisiä tutkimusja koulutusavauksia. Lahti alkaa tuntua jo toiselta kotikaupungilta, Miettinen toteaa. Muotoilua kulkuvälineistä kännyköihin Viime vuonna käynnistynyt CleanDesign maineen rakentaminen -hanke on edennyt hyvää vauhtia. Tavoitteena on kehittää yrityksille työkaluja, joiden avulla maineasioihin pystytään pureutumaan konkreettisesti. Yrityksille tehdään mainekartoituksia, jotka auttavat yrityksiä tunnistamaan viestintänsä kehittämiskohteita. Samalla tunnistetaan yrityksen vahvuuksia ja maineriskejä sekä pohditaan, mitä niille voidaan tehdä yrityksen liiketoiminnan parantamiseksi. Hankkeen ensimmäinen yritysyhteistyö on käynnistynyt lahtelaisen ulkovalaisimia suunnittelevan ja valmistavan Karluxin kanssa. Palmeniassa suunnittelijana työskentelevä Marianne Valola on ollut erittäin tyytyväinen ensimmäiseen yhteistyöprojektiin, jossa pääpainona on ollut viestinnän tukeminen ja maineen rakentamisen suunnittelu. Mainekartoitusten pohjana ovat verkkoviestinnän professori Pekka Aulan kehittämät teoreettiset mainekortit. Yritysyhteistyö tuonut toivottuja tuloksia MUOTOILU JA MAINE Miettinen on vuonna 1980 Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut teollinen muotoilija, joka aloitti uransa ajoneuvoteollisuudessa (Oy Sisu Auto Ab ja Saab-Valmet, myöhemmin Saab Automotiven ja Valmet Automotiven). Sittemmin hän toimi Nokian muotoilujohtajana matkapuhelinteollisuuden upean nousun aikana. -Oli innostavaa työskennellä organisaatiossa, jossa keskusteltiin ja kehitettiin koko ajan asioita ensimmäisenä maailmassa. Ainutlaatuisuus kuitenkin katosi, kun asiakas ja henkilökunta eivät enää olleet johdolle keskeisessä roolissa, arvioi Miettinen jälkikäteen. Tuotekehityksen pioneerin oppeja -Kansainväliset verkostot ovat elinehto tuotekehityksessä, olemme niin selkeästi osa globaalia maailmaa. Lisäarvoa työssään voi tuoda vain erikoistumalla, ja Suomen on löydettävä uudet omat ja ainutlaatuiset erikoisalansa. Koko teollisuusuransa ajan Miettinen myös opetti sekä Taideteollisessa korkeakoulussa että vuodesta 1995 Teknillisessä korkeakoulussa siten Aalto-yliopiston ydin eli muotoilun, tekniikan ja talouselämän osaaminen yhdistyvät hänessä konkreettisesti. Nyt professorina Miettinen toteaa, että jokaisen on kuitenkin otettava omat askeleensa kehittyäkseen, konkareiden on hyödytöntä mennä kertomaan miten asiat tehtäisiin. Kuitenkin hän suosittelee hyviä rutiineja -ja hyvää arkistointia. -Tuotekehityksessä dokumentoinnilla on suuri merkitys, ilman sitä ei tule laadukasta tulosta. Karluxin toimitusjohtajan Juha-Pekka Karjalaisen mukaan hankkeeseen osallistumisella oli alusta asti selkeä tavoite. Lähdimme mukaan pääosin uusien tulevaisuuden materiaalien löytämiseksi valaisimien raaka-aineeksi, Karjalainen kertoo. Tietenkin muotoilijoiden löytäminen Karluxin yhteistyökumppaniksi oli myös yksi ratkaiseva motiivi hankkeeseen lähtemiseen ja siihen tavoitteeseen on päästykin. Uusien muotoilijoiden tapaaminen ja hyvien kontaktien luominen on meidän bisneksessä erittäin tärkeää, Karjalainen jatkaa. Karjalainen suosittelee hanketta erityisesti yrityksille, jotka valmistavat itse kuluttajatuotteita. Mainehanke huipentuu seminaariin syyskuussa CleanDesign maineen rakentaminen -hanke järjestää syyskuussa Lahdessa Maineosaajien kokoontumisajot -seminaarin. Valolalla on ollut monta ideaa, miten tehdä seminaarista maineensa veroinen. Haluamme järjestää jotain uutta ja erottuvaa. Seminaarin ideoinnissa oli taustalla tutkimus, jonka mukaan Lahti on mainettaan parempi kaupunki. Olen piirtänyt autoja 1-vuotiaasta lähtien, ja teen niin edelleenkin salaa, naurahtaa Eero Miettinen Lahden satamassa Piano-paviljongin edessä. Yliopistoyhteistyöllä kohti uutta Vuoden 2011 aikana Aalto-yliopiston muotoilun professorien yhteistyö ulotettiin koskemaan Lahden yliopistokeskusta. Nykyisin Miettinen on myös Aaltoyliopiston edustaja yliopistokeskuksen johtoryhmässä. Meneillään on prosessi, jonka päämääränä on linkittää Aalto-yliopiston muotoilun uusien sovellusalueiden tutkimusta muihin Lahden yliopistokeskuksen tutkimusteemoihin. Työpajoissa on valmisteltu HY:n, LUT:n ja Aalto-yliopiston yhteistä, monitieteistä ohjelmaa, joka yhdistää käyttäjälähtöisesti innovaatiojohtamisen, muotoilun, viestinnän ja hyvinvoinnin näkökulmia. Maine mutkalla? CleanDesign maineen rakentamishanke auttaa Lahdella on todella paljon tarjottavaa, joten tavallisen seminaaripäivän sijasta järjestämme jotakin erikoista: seminaaripaikkana on Suomen Moottoripyörämuseo Vesijärven tuntumassa ja iltapäivä jatkuu risteilyllä Suomen Neito -laivalla. Professori Pekka Aula ja tohtori Seppo Rainisto edustavat seminaarissa mainetutkimuksen kärkeä. Lisäksi puheenvuoroja on niin kaupunkimaineesta kuin suomalaisesta kansainvälisesti menestyvästä yrityksestä - ja kaksi värikästä kulttuuripersoonaa tulee jakamaan ajatuksiaan maineen aallonharjoista ja mustimmista surkeuden hetkistä, Valola kertoo. Seminaarikutsun autokuvituksen on suunnitellut Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista valmistunut Janne Kutja. Lahti on kompakti ja ketterä kaupunki, jota kuvaa hyvin pieni ja pirteä Austin Mini. Eero Miettinen, muotoilun professori Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, opettaa myös Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa Vuoden teollinen muotoilija vuonna 1994 Design Forum Finlandin jakama Kaj Franck -muotoilupalkinto vuonna 2001 Vuonna 2008 Teknillinen korkeakoulu myönsi Eero Miettiselle kunniatohtorin arvonimen. Teksti ja kuva: Anne Antila Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian CleanDesign maineen rakentaminen -osahanke tukee LTYP:n CleanDesign Center -hanketta. CleanDesign -tuotekehitysprojektit saavat viestinnällistä tukea Palmenian mainekartoituksista. Kartoitukset auttavat yrityksiä tunnistamaan toimintansa ydinviestit ja kehitettävät alueet sekä toiminnassa ja viestinnässä piilevät maineriskit. CleanDesign maineen rakentaminen -hanketta rahoittavat EAKR ja Päijät- Hämeen liitto. Linkki: fi/hankkeet/hanketiedot.asp?id=119 Maineosaajien kokoontumisajot Lahdessa

4 4 TIEDOTUSLEHTI 2012 Ikihyvä Päijät-Häme -hanke on kehittänyt tuloksellisesti Ikihyvän tavoitteena on erityisesti ikääntyvän väestön terveyden ja hyvinvoinnin monitieteellinen tutkiminen ja terveyttä edistävien toimenpiteiden tieteelliseen tutkimukseen perustuva kehittäminen sekä kehitettyjen toimenpiteiden jalkauttaminen ja juurruttaminen. Työllä tavoitellaan aktiivista ikääntymistä, lisää itsenäisiä elinvuosia ja parempaa elämänlaatua iäkkäille päijäthämäläisille. Keräämällä tietoa samoista ihmisistä kymmenen vuoden ajan saadaan ainutlaatuista tietoa ikääntymisestä eri elämänvaiheissa. Seurattaviksi on valittu satunnaisotokset vuosina , ja syntyneistä päijäthämäläisistä. Ikihyvä käynnistyi kohorttitutkimuksena mutta laajentui nopeasti elintapaneuvonnan toimintamallin tutkimiseen ja kehittämiseen. Ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseen liittyvä kehittämistyö aloitettiin kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden parissa vuonna Ikihyväksi maakunnaksi 10 vuodessa poimintoja matkalta Yhteistyöpalavereja Idean isänä oli Mikael Fogelholm ja taustalla oli tarve kehittää ehkäiseviä palveluja: Päijät-Hämeessä ns. estettävissä olevien kuolemien yleisyys oli korkeampi kuin maassa keskimäärin samoin kuin ikääntyneen väestön osuus. Ennuste oli, että Päijät-Hämeeseen tarvittaisiin yli 500 laitoshoitopaikkaa lisää vuoteen 2010 mennessä, jos mitään ei tehdä. Ensimmäinen Ikihyvä-foorumi päättäjille/virkamiesjohdolle 2000 Ikihyvä Päijät-Hämeen 10 vuoden seurantatutkimus käynnistyi. Mukaan kutsuttiin 4272 päijäthämäläistä, joista 2815 osallistui. Toinen Ikihyvä foorumi 2003, jossa julkistettiin Ikihyvä-perusraportti vuoden 2002 tuloksista ( päätulos : ikääntyvien päijäthämäläisten itsearvioitu toimintakyky oli koko maahan verrattuna huonompi) ja Ikääntyvä Päijät-Häme -kuntien hyvinvointiraportti. Kotiruokaa, kotikatua, kaukomatkailua - tutkimus ikääntyvien elämäntyyleistä. Julkaisussa hyödynnettiin Ikihyvän 1. tiedonkeruun vastauksia. Keskeinen tulos: terveyden ja siihen liittyvän energiapääoman tärkeys elämäntyylien toteuttamiselle. Ikihyvän osaprojekti Ikääntyneiden päijäthämäläisten toimintakykyisyys käynnistyi ( ): tavoitteena oli kehittää seutukunnallinen toimintatapa ikääntyvän väestön toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja ylläpitoon erityisesti kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Ikihyvä toteutetaan monen toimijan yhteistyönä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian lisäksi konsortiossa ovat mukana HY:n sosiaalitieteiden laitos, Lahden ammattikorkeakoulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä kaikki sen toimipiiriin kuuluvat kunnat. Kaikki yhteistyötahot osallistuvat aktiivisesti Ikihyvän eri toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten raportointiin. Ikihyvän tieteellinen johtaja on professori, ETT Mikael Fogelholm. Monitieteisessä tutkimustoiminnassa on mukana professoreja, post doc -tutkijoita, väitöskirjan tekijöitä ja yliopiston sekä LAMK:n perusopiskelijoita. Erityisen kiinteää yhteistyötä Ikihyvässä tehdään sosiaaligerontologian professori Antti Kariston kanssa, jolla on useita väitöskirja- ja pro gradu -ohjattavia Ikihyvän piirissä. "Voit ylläpitää terveyttäsi pienillä arkipäivän valinnoilla" Arjen Paikat -valokuvausprojekti, jonka toteuttivat LAMK:n Muotoiluinstituutti ja Lahden Valokuvataide ry. Miia Saastamoinen 2004 Ikihyvä-seminaari 2000-luvun haasteet terveyden edistämiselle ja Ikihyvä-tutkijaseminaari Sisältyykö jokaiseen päivääsi yleensä puoli tuntia liikuntaa? 2005 Ikihyvän seurantatutkimuksen 2. tiedonkeruu. Tuloksena mm. se, että iäkkäille on tärkeää luoda mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen. Kunnissa on mietittävä, miten ylläpidetään ikääntyvän väestön aktiivisuutta ja miten turvataan osallistumismahdollisuudet myös pienituloisille eläkeläisille Kansainväliset yhteistyökumppanit Australiasta ja Ruotsista tutustuivat Ikihyvään ja vierailivat Päijät-Hämeen kunnissa. Yhteistyö australialaisen Monashin yliopiston professori Brian Oldenburgin kanssa alkaa. Valtit-hanke Valteissa luotiin valtimosairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvistä valtakunnallisista Käypä hoito -ohjeista alueelliset sovellukset (aikuisten lihavuus, kohonnut verenpaine, kohonneet rasva-arvot, alkoholi- ja tupakkariippuvuus sekä aikuisiän diabetes). Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin e d i stämi s en toimintamallin kehittäminen -osahanke (HYVE ) oli osittain jatkumoa Ikihyvässä tehdyille ennaltaehkäisyn kehittämishankkeille. Ikihyvä elintaparyhmä -tutkimus tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi käynnistyi. 30 terveyden/sairaanhoitajaa koulutettiin ryhmänohjaajiksi ja vuoden aikana käynnistyi 36 elintaparyhmää Päijät-Hämeessä. Suomen ensimmäinen ennaltaehkäisyyn keskittyvä ravitsemusterapeutti aloitti Ikihyvän elintaparyhmätoiminnassa. Sysmä palkittiin aktiivisimpana kuntana Ikiliikkuva kunta 2003 diplomilla. Keliakia-tutkimus: vastaaineet määritettiin ja tarvittaessa asiakas kutsuttiin jatkotutkimuksiin (väitöskirjoja tekeillä). Ikihyvän osahanke Seutukunnallisen ennaltaehkäisymallin kehittämishanke ( ) oli jatkumoa Ikihyvän elintaparyhmäohjaus-tutkimukselle. Hankkeessa luotiin seutukunnallinen malli kroonisten valtimotautien ennaltaehkäisyyn yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ja sen 15 kunnan kanssa. Ikihyvässä kehitetty ja myös Australiassa pilotoitu Ikihyvän elintapaohjausmalli tulee osaksi Australian Viktorian osavaltion diabeteksen ehkäisyohjelmaa. Ikihyvässä kehitetty elintapaohjausmalli ja sen leviäminen Australiaan kuvataan professori Brian Oldenburgin oppikirjatekstissä esimerkkinä innovaatioiden leviämisestä.

5 TIEDOTUSLEHTI Lahden seudulla terveyttä ja hyvinvointia jo kymmenen vuotta Ikihyvän osaprojekti: Itsenäistä kotona asumista tukeva toimintamalli ikääntyvien toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen yhteistyössä julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kanssa ( ) käynnistyy; tavoitteena kehittää toimintamalli, jossa toimintakyvyn menettämisen riskissä olevat henkilöt tunnistetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa ja heille tarjotaan erityisiä toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja. Kansanterveys-lehdessä Ikihyvä teemanumero (2/2006). Lasten Ikihyvä käynnistyi (Tekes, ). Hankkeessa on tavoitteena kehittää lapsilähtöisiä tiedonkeruun menetelmiä ja saada tietoa 8-12-vuotiaan lapsen hyvinvoinnin rakentumisesta. Alustavia tuloksia toimintakykyintervention vaikutuksista: ryhmiin osallistuneiden ikäihmisten fyysinen toimintakyky oli parantunut, psyykkinen hyvinvointi oli lisääntynyt ja yksinäisyyden tunne oli vähentynyt. Ryhmistä sai ikihyviä ystäviä. Terveysasemien hoitajat kokivat ikääntyvän laaja-alaisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan mielekkäänä ja asiakkaalle tärkeänä työnä. Tuloksia ja tulevaisuutta - Palvelujen kehittäminen ja väestön aktivoiminen itsestään ja lähiympäristöstään huolehtimiseen ovat keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden hyvinvoinnin näkökulmasta. Ikihyvä voi osaltaan olla edistämässä tätä kehittämistyötä ja olla tukemassa työntekijöitä uusien työtapojen omaksumisessa ja oman työn vaikutusten näkyväksi tekemisessä, toteaa kehittämispäällikkö, FT Raisa Valve Palmeniasta. - Ikihyvän toimintamallia myös kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti. STM:n terveyden edistämisen aluekierroksella Vuoden terveysteko -tunnustuspalkinto Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus- ja kehittämishankkeelle kuntien valmiuksien parantamisesta väestön ikääntymisen suhteen. Ikihyvän toimintakykyisyys -hankkeessa luotiin Ikihyvä vinkit ja Ikihyvät elintavat -pelikortit, joita hyödynnetään tavoitteellisessa ohjauksessa kotihoidossa ja Ikihyvä-elintaparyhmissä. Korttien kuvitus Raakel Routarinne 2011 Ikihyvän seurantatutkimuksen vuosien 2002, 2005 ja 2008 aineistot annettiin Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD). Tämä edistää olemassa olevan tiedon tehokasta tutkimuskäyttöä. Ikihyvän toimintakykyisyyshankkeessa vuosina toteutui 15 ikääntyvien laaja-alaista hyvinvointia tukevaa tavoitteellisen toiminnan pilottiryhmää Lahdessa, Pukkilassa ja Sysmässä. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin (Effica ja Pegasos) saatiin toimintakykymittarit Ikihyvän seurantatutkimuksen 3. tiedonkeruuvaihe Johtopäätöksiä: painonhallintaa tukevia toimia tarvitaan suurten ikäluokkien ja sitä kymmenen vuotta vanhempien joukossa. Ikihyvän vanhimmassa ikäryhmässä (tuolloin n. 80 v.) tarvitaan liikuntapalveluja, joilla parannetaan tasapainon hallintaa ja lihaskuntoa Ikihyvän seurantatutkimuksen 4. tiedonkeruuvaihe: Mukana vielä noin 1700 päijäthämäläistä (62-86-vuotiaita). Ainutlaatuinen kymmenen vuoden seuranta-aineisto on kasassa. Aineisto mahdollistaa laaja-alaisen ja monitieteisen ikääntymisen tarkastelun. Ensimmäiset 10 vuoden seurantaa kuvaavat tutkimusraportit valmistuvat vuoden 2013 aikana. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä tai marjoja? 2012 Ikihyvästä on kirjoitettu yli 20 kansainvälistä julkaisua yli 30 kotimaista artikkelia 6 tutkimusraporttia 10 opinnäytetyötä Yhteistyökumppanien kommentteja toiminta muuttunut käytännönläheisemmäksi, tutkimus ja käytäntö ovat lähestyneet toisiaan osaamme vaatia tutkimukselta käytännön hyötyä ja linkittää tietoa omiin kehittämistarpeisiimme Tiedot artikkeliin keräsi Palmenian Ikihyvä-tiimi. Lisätiedot ikihyva Hyve-yksikkö perustettiin PHSOTEY:n peruspalvelukeskus Aavan alaisuuteen. Hyve-yksikkö tukee Ikihyvän elintapaohjauksen toteuttamista ja kehittää mallia edelleen. Hyve-yksikössä työskentelee asiantuntijalääkäri ja -hoitaja sekä ennaltaehkäisyyn keskittyvä ravitsemusterapeutti. Ikihyvä-elintaparyhmät osaksi normaalia toimintaa. Ikihyvän elintapaohjausmallia sovellettiin työttömien hyvinvointia edistävissä RYTMI-ryhmissä Lahden kaupungin myöntämä vuoden korkeakouluteko -tunnustuspalkinto. Tervetuloa terveydehoitajan ohjaamaan toiminnalliseen elämäntaparyhmään! Ikihyvä -ohjausryhmän jäseniä vuonna 2009 Ikihyvä Päijät-Häme - tutkimus- ja kehittämishankkeen eri osioita ovat rahoittaneet: Euroopan sosiaalirahasto ( , ) Euroopan aluekehitysrahasto ( ) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, PHSOTEY ent. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, PHSHP Suomen Akatemian terveyden edistämisen TERVE-tutkimusohjelma ( ) ja terveydenhuoltotutkimuksen TERTTU-tutkimusohjelma ( ) Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen terveydenhuollon kehittämisohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ent. Kansanterveyslaitos, KTL Lahden alueen aluekeskusohjelma

6 6 TIEDOTUSLEHTI 2012 Opiskelua harrastava opettaja Jussi Viitasaari laskee moottoripyöräkypärän viereensä ja kättelee voimakkaasti puristaen. Punamusta, nahkainen ajotakki natisee hiljaa, kun Viitasaari, 57, istuu alas. Häntä ei ehkä ensimmäisenä näkisi osallistumassa Avoimen yliopiston Lahden alueen yhteistyöoppilaitoksen, Wellamo-opiston, kasvatustieteiden luennoille. Oikeastaan hän on hyvinkin kuvaava esimerkki, sillä Avoimen yliopiston opiskelijasta ei ole kuvaavaa esimerkkiä: samoja kursseja suorittavat eriikäiset ihmiset erilaisista taustoista. Kasvatustieteiden perusopintokokonaisuus on Hollolassa asuvan Viitasaaren viimeisin opiskeluprojekti, muttei suinkaan ainoa. Opiskelu tuntuu olevan hänelle vähintään harrastus, jollei elämäntapa. Ammatikseen lähihoitajia nuorisopuolella opettava Viitasaari opiskeli alun perin ammattikorkeakoulussa Kotkassa. Sen jälkeen hän on opiskellut Avoimessa yliopistossa 80-luvulta lähtien työn ohella niin sosiaalipolitiikkaa, aikuiskasvatustiedettä kuin kansanterveystiedettäkin. Nykypäivänä kun ajatellaan, niin opiskeleminen avaa aina lisää ovia, oli se sitten yhteisöllisellä tai ammatillisella puolella. Se antaa työkaluja työn hallintaan, vaikka se ei olisi suoraan ammatillista koulutusta, Viitasaari sanoo. Motivaationlähteitä on helppo nimetä: Osaamisen ja ymmärtämisen laajentaminen. Poikamainen uteliaisuus vieläkin. Avoin yliopisto mahdollistaa yliopistotason opiskelun siitä huolimatta, ettei Lahdessa ole varsinaista omaa yliopistoa. Lähiseudulla pysyminen on ollut myös Viitasaarelle opiskelun ehto, ja konkariopiskelijana hän seuraa Lahden seudun opintotarjontaa aktiivisesti. Kasvatustieteiden perusopintokokonaisuuden alkamista hän oli ehtinyt odottaa jo pitkään ennen kuin kurssit viime syksynä pyörähtivät käyntiin Wellamo-opistossa. Kokonaisuus suoritettiin monimuoto-opiskeluna eli kurssit sisälsivät luentoja, ryhmätöitä, tenttejä ja esseitä. Opintokokonaisuus vaati paneutumista, mutta liian työlääksi Viitasaari ei sitä kokenut: Jos jotain meinaa saada aikaiseksi, joutuu tekemään töitä. Viitasaari tuli luennoille suoraan päivätöistä, kuten suuri osa muistakin kurssilaisista. Illalla hän jatkoi opiskelua kotona, kertasi ja luki oheiskirjallisuutta. Työn, opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen luulisi olevan hankalaa, mutta Viitasaarella on ajan löytymiseen hyvin yksinkertainen neuvo: Priorisointi. Opiskelusta aina hyötyä Viitasaari toteaa, että kasvatustieteiden teemat ovat yleishyödyllisiä ja yhteiskunnallisesti keskeisiä. Se, mitä kasvatus on, mitä oppiminen on ja millä tavalla ihmiset oppivat on sovellettavissa moneen alaan. Kasvatustieteet ovat yleispohja monelle asialle, ja voivat auttaa ymmärtämään vuorovaikutusta. Opintoihin kannusti lisäksi konkreettisempi tavoite: opettajaksi pätevöityminen. Kasvatustieteiden 25 opintopisteen perusopinnot kuuluvat ammattiopettajan tutkintovaatimuksiin, ja Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet voi sellaisenaan hyödyntää mahdolliseen myöhempään tutkintoon. Viitasaari korostaa, että uuden oppiminen on aina hyödyllistä ikään katsomatta, ja hän suositteleekin Avointa yliopistoa kaikille, jotka haluavat laajentaa yleissivistystään tai ammatillisia valmiuksiaan. Hän jatkaa, että nuorille Avoin yliopisto on helppo tapa kokeilla yliopistotason opintoja, kun taas senioriikäisille opiskelu voi toimia piristävänä ja sosialisoivana harrastuksena. Viitasaaren opiskelua ei iän karttuminen ole häirinnyt, päinvastoin. Hänen kokemustensa perusteella aikuisikäisenä opiskellessa tavoitteet ovat selkeämmät ja tärkeysjärjestys on helpompi hahmottaa. Ei ole niin paljon muita viettelyksiä, hän sanoo hymyillen. Pystyy kohdentamaan mielenkiintonsa niihin asioihin, joita tietää tarvitsevansa ja rakentamaan kokonaisuuden sitten siltä pohjalta, hän jatkaa. Viiden vuoden kuluttua hän näkee itsensä ammatillisessa oppilaitoksessa opettajana, vaikka virallinen eläkeikä kyllä tulee vastaan. Eläkesuunnitelmissa on moottoripyöräilyä, matkailua ja kulkemista, mutta opiskelukaan ei ole täysin poissuljettu. Eihän se ole tähän saakkakaan ollut kovin vastenmielistä, Viitasaari toteaa. Avoin yliopisto on mahdollisuus uutta uraa etsiville, ammattitaitoaan kehittäville, yleissivistystä kaipaaville ja yliopisto-opinnoista kiinnostuneille. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto järjestää opintoja Päijät-Hämeessä täysin etänä opiskeltavina verkko-opintoina. Helsingin yliopiston mukaisia Avoimen opintoja järjestävät alueella myös paikalliset aikuisoppilaitokset. Teksti ja kuva: Kaisa Saario, HY Avoin yliopisto Opintoinfoa Lahdessa Kysy korkeakoulutuksesta Triossa Tule kauppakeskus Trioon lauantaina klo 9-17 katsomaan, mitä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja Päijät-Hämeessä on tarjolla. Aloittaisitko jotain aivan uutta vai jatkaisitko tai täydentäisitkö aiempia opintoja? Tapahtuman järjestää Lahden yliopistokeskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun ylläpitämä verkkopalvelu Opin ovi -ohjauspalvelu neuvoo opintoja suunnittelevaa Mietitkö ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja Päijät-Hämeessä? Poikkea Fellmannian Opin ovi -ohjauspalveluun keskiviikkoisin tai torstaisin. Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahden yliopistokeskuksen asiantuntijat päivystävät vuorollaan Fellmanniassa Opin ovi -ohjauspalvelupisteessä keskiviikkoisin klo ja torstaisin klo Kyseisinä aikoina kannattaa tulla juttelemaan erityisesti korkeakouluopintoihin liittyvistä asioista. Korkeakouluopinnoista voi Opin ovi -ohjauspalvelussa kysellä myös muina palveluaikoina, samoin kuin keskiviikkoisin ja torstaisin voi tulla juttelemaan myös muista opiskeluun liittyvistä asioista korkeakouluopintojen lisäksi. Opin ovi palvelee: aukioloaikojen puitteissa Fellmannian (Kirkkokatu 27) ensimmäisessä kerroksessa puhelimitse numerossa sähköpostitse Lisätietoja ja Opin oven kaikki palveluajat löydät osoitteesta Aikuisopiskelijan viikko Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään tänä vuonna teemalla Innostu Oppimaan. Viikon aikana tapahtuu myös Lahdessa. Seuraa ilmoittelua. Lahden tiedepäivä - Lahti Science Day tiistaina Fellmanniassa Lahden tiedepäivä - Lahti Science Day järjestetään kymmenennen kerran. Pääpuhujaksi tulee eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Päivä tulee jälleen tarjoamaan hyvän otoksen Päijät-Hämeen alueella tehtävän tutkimus- ja kehitystyön tuloksista sekä monipuolisen katsauksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaan ja aluevaikuttavuuteen. Tieteellisissä puheenvuoroissa on odotettavissa alueen keskeisten tutkimusalueiden painopisteet: käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, muotoilu, ympäristöaiheet sekä viestintä. Pitkäjänteinen tutkimustyö päijäthämäläisten hyvinvoinnin eteen sekä nousevana alueena terveysliikunta tulevat näkymään ohjelmassa, ohjematyöryhmä toivoo myös esityksiä uusista tutkimusmenetelmistä. Abstraktiehdotuksia voi jättää ohjelmatyöryhmälle syyskuun 4. päivään asti, jonka jälkeen lopullinen ohjelma varmistuu. Lisätiedot: tai anne.antila@lahdenyliopistokeskus.fi Korkeakouluopinnot Päijät-Hämeessä Study in Lahti Studia Generalia - kaikille avoin tiedeluentosarja Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston järjestämissä Studia Generalia -luentosarjoissa tieteenalojensa huippuosaajat luennoivat ajankohtaisista teemoista ja keskustelevat niistä yleisön kanssa. Luennot välitetään oppimiskeskus Fellmanniaan - tervetuloa kuuntelemaan! Syksyn luentosarjan teema on Ruoka ja elämä ja ensimmäinen luento on torstaina Luennot ovat maksuttomia eikä niille tarvitse ilmoittautua etukäteen. Koko ohjelma on verkossa osoitteessa

7 TIEDOTUSLEHTI YLIOPISTOLLISTA KOULUTUSTA Päijät-Hämeessä Tarkemmat tiedot opinnoista suoraan koulutuksen toteuttajalta tai verkkopalvelusta PÄIJÄT-HÄMEEN YLIOPISTOKOULUTUSKALENTERI Lukuvuosi AVOIN YLIOPISTO-OPETUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS OPETUSALA, VASTUUYLIOPISTO JA LAAJUUS ALKAA / AJANKOHTA ILMOITTAUTUMINEN TOTEUTTAJA HINTA Hyvinvointi, terveys ja liikunta Hoitotiede aineopinnot (UEF) 38 op viim P-H kesäyliopisto 530 Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopinnot (UEF) 25 op viim P-H kesäyliopisto 365 Liikuntalääketiede aineopinnot (UEF) 25 op viim P-H kesäyliopisto 530 Liikuntalääketiede perusopinnot (UEF) 25 op viim P-H kesäyliopisto 490 Lääketieteen perusteita perusopinnot (UEF) 25 op viim P-H kesäyliopisto 490 Päijät-Hämeen Ikäpäivät viim HY Palmenia, P-H kesäyliopisto ilm. myöh. Ravitsemustiede perusopinnot (UEF) 25 op viim P-H kesäyliopisto 480 Ravitsemustieteen perusopinnot (HY) 25 op, ryhmä 1, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Ravitsemustieteen perusopinnot (HY) 25 op, ryhmä 2, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Terveyshallintotiede aineopinnot (UEF) 35 op viim P-H kesäyliopisto 420 Ihmiset, työyhteisöt ja organisaatiot Ilmaisuvarmuutta ja itsetuntemusta -puheilmaisun koulutus (HY) ilm. myöh. HY Palmenia 650 Kirjallisuusterapian perusteet 3 (HY) 30 op ilm. myöh. HY Palmenia 3200 Psykologian aineopinnot (JY) 35 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 520 Psykologian perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot marraskuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 250 Psykologian perusopintoja: Kliininen psykologia I: Terveyden ja mielenterveyden psykologia (HY) 5 op, verkko-opinnot marraskuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Psykologian perusopintoja: Persoonallisuuspsykologia PSY141 (HY) 5 op, verkko-opinnot marraskuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Sosiaalipsykologian perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 250 Sosiologian aineopintoja: Sosiologian klassikot 129 (HY) 5 op, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Sosiologian perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Sosiologian perusopintoja: Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi 112 (HY) 5 op, verkko-opinnot elo-joulukuu 2012 ilm. myöh. HY Avoin yliopisto 50 Työ- ja organisaatiopsykologia perusopinnot (UEF) 25 op viim P-H kesäyliopisto 490 Valtio-opin aineopintoja: Nuorten poliittinen kulttuuri ja sukupolvipolitiikka P225 (HY) 6 op, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 60 Valtio-opin perusopinnot, politiikan tutkimuksen linja (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Valtio-opin perusopintoja: Poliittisen ajattelun perusteet Y110 (HY) 6 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 60 Johtaminen Applying Lean Principles to Advance Supply Chain Maturity (LUT) 3 op maaliskuu 2013 ilm. myöh. LUT 1450 Basic course on environmental management and economics (LUT) 5 ECTS viim LUT Lahti School of Innovation 50 COMMA VIII - Viestinnän johtamisen koulutusohjelma (HY) 30 op viim HY Palmenia ilm. myöh. Hankintatoimen johtaminen (LUT) 24 op viim LUT 6200 Hankintatoimen muuttuva rooli (LUT) 3 op viim LUT 1150 Hankintatoimen työkalut (LUT) 6 op viim LUT 1650 Kansainvälinen liiketoiminta ja kilpailustrategiat (LUT) 6 op viim LUT 2150 Kauppatiede perusopinnot (UEF) 30 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 250 Kustannusjohtaminen yrityksessä (LUT) 5 op viim LUT 1025 Liiketoiminnan kehittäminen toimitusverkostoissa (LUT) 6 op viim LUT 1150 Palveluliiketoiminta tuotannon yhteydessä (LUT) 4 op viim LUT 975 Rehtorin työhön valmentava koulutus (HY) 6 op viim HY Palmenia maksuton * Strategia ja globaali hankintatoimi (LUT) 6 op huhtikuu 2013 ilm. myöh. LUT 1650 Strateginen päätöksenteko ja laskentatoimi (LUT) 5 op viim LUT 825 Tietointensiivisten verkostojen johtaminen (LUT) 6 op viim LUT 2100 Uusien rehtoreiden koulutus (HY) 9 op viim HY Palmenia maksuton * Kansainvälisyys Kansainvälinen liiketoiminta ja kilpailustrategiat (LUT) 6 op viim LUT 2150 Kehitysmaatutkimuksen aineopintoja: Ympäristö ja kehitys 202 (HY) 5 op, verkko-opinnot syksy 2012 ilm. myöh. HY Avoin yliopisto 50 Kehitysmaatutkimuksen perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Kehitysmaatutkimuksen perusopintoja: Kehitysajattelun perusteet 103 (HY) 5 op, verkko-opinnot viim HY Avoin yliopisto 50 Kieliopinnot ja tukikurssit Ekonomisvenska (LUT) 2 op viim P-H kesäyliopisto 140 Englannin tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen taito (hum., käyt., valt.) (HY) 3 op ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Englannin tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen taito (hum., käyt., valt.) (HY) 3 op kevät 2013 ilm. myöh. Itä-Hämeen opisto ilm. myöh. Englannin tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen taito (hum., käyt., valt.) (HY) 3 op kevät 2013 ilm. myöh. Lahden kansanopisto ilm. myöh. Englannin tekstinymmärtäminen, kirjoittaminen ja suullinen taito (hum., käyt., valt.) (HY) 3 op syksy 2012 ilm. myöh. Lahden kansanopisto ilm. myöh. Laadulliset tutkimusmenetelmät (LUT) 6 op viim P-H kesäyliopisto 195 Ruotsin valmennuskurssi (HY) 2 op syksy 2012 ilm. myöh. Itä-Hämeen opisto ilm. myöh. Taitava kirjoittaja (HY), tukikurssi HY Avoimessa yliopistossa opiskeleville, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto maksuton Tieteellinen kirjoittaminen (hum.) (HY) 3 op syksy 2012 ilm. myöh. Lahden kansanopisto 100 Tieteellinen kirjoittaminen (valt.) (HY) 2 op ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Tilastollinen ohjelmistokurssi (UEF) 2 op syksy 2012 syksy 2012 P-H kesäyliopisto 160 Tilastotieteen peruskurssi (UEF) 4 op syksy 2012 syksy 2012 P-H kesäyliopisto 190 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (hum.) (HY) 5 op kevät 2013 ilm. myöh. Lahden kansanopisto ilm. myöh. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (hum.) (HY) 5 op kevät 2013 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (käytt.) (HY) 3 op syksy 2012 ilm. myöh. Lahden kansanopisto ilm. myöh. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (käytt.) (HY) 3 op kevät 2013 ilm. myöh. Lahden kansanopisto ilm. myöh. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen tatito (oik.) (HY) 5 op kevät 2013 ilm. myöh. Itä-Hämeen opisto ilm. myöh. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito (valt.) (HY) 4 op viim P-H kesäyliopisto 195 Venäjän jatkokurssi 1 (HY) 4 op syksy 2012 ilm. myöh. Itä-Hämeen opisto ilm. myöh. Venäjän jatkokurssi 2 (HY) 4 op kevät 2013 ilm. myöh. Itä-Hämeen opisto ilm. myöh. Kulttuuri, taide ja historia Estetiikan perusteet, TES110E (HY) 5 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 50 Kotimaisen kirjallisuuden perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Kotimaisen kirjallisuuden perusopintoja: Suomen kirjallisuuden historia ja tuntemus Sko130 (HY) 10 op, verkko-opinnot syyskuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 100 Kuinka puhua taiteesta? Johdatus taiteen kritiikkiin ja tulkintaan (HY) viim HY Palmenia 170 Kulttuurihistorian perusopinnot (TY) 25 op ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 100 JATKUU

8 8 TIEDOTUSLEHTI 2012 Yliopisto-opintoja monella tavalla Avoin yliopisto-opetus Avoin yliopisto-opetus on avointa kaikille iästä, pohjakoulutuksesta ja tavoitteista riippumatta. Opinnot ovat järjestävän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia ja vastaavat tavoitteiltaan, sisällöltään ja vaatimustasoltaan yliopiston perusopetusta. Avoimina yliopisto-opintoina voi opiskella yksittäisiä kursseja tai laajempia opintokokonaisuuksia. Laajemmista opintokokonaisuuksista voi usein suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja. Opetusta järjestetään pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin lähi-, etä- ja verkkoopintoina. Lahden seudulla opintoja järjestävät monet yliopistot useiden oppilaitosten kautta tai verkko-opintoina. Tiedot Suomen kaikkien yliopistojen avoimesta yliopisto-opetuksesta löydät -verkkopalvelusta. Täydennyskoulutus Yliopistojen täydennyskoulutus on suunniteltu työelämän tarpeisiin ja tietyn teeman ympärille tai tietylle ammattiryhmälle. Keskeinen tavoite on uudistaa ja laajentaa ammattitaitoa. Koulutusta on tarjolla lyhyistä tietoiskuista, seminaareista ja ajankohtaiskursseista useiden kymmenien opintopisteiden laajuisiin asiantuntija- ja erikoistumisohjelmiin. Täydennyskoulutus pyritään järjestämään niin, että koulutukseen voi osallistua työn ohella tai osana työtä. Tutkinnon suorittaminen Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos tarjoaa Lahdessa ympäristöekologian koulutusohjelmassa tutkintoon johtavaa opetusta (kandidaatti, maisteri, tohtori). Lisäksi laitoksella on kansainvälinen kaupunkiympäristötutkimuksen maisteriohjelma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestää Lahdessa tuotantotalouden DI-ohjelmaa. Kaikki ohjelmat eivät välttämättä ala vuosittain. Avoimia yliopisto-opintoja ja täydennyskoulutusta voi sisällyttää tutkintoihin tietyin edellytyksin. Yliopistokeskuksen yksiköissä voi suorittaa lisensiaatti- ja tohtoriopintoja Lahdessa toimivien professuurien aloilla. Ikäihmisten yliopisto Ikäihmisten yliopisto välittää ajankohtaista tutkimustietoa ja tarjoaa mahdollisuuden yliopistollisiin opintoihin ilman muodollisia suorituksia. Opintoihin voi osallistua kuka tahansa, pohjakoulutusvaatimuksia tai ikärajoja ei ole. OPETUSALA, VASTUUYLIOPISTO JA LAAJUUS ALKAA / AJANKOHTA ILMOITTAUTUMINEN TOTEUTTAJA HINTA Kulttuuri, taide ja historia (jatkuu) Kulttuurit ja yhteiskunnat Afrikassa Aaf 140 (HY) 5 op ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Mokuhanga - Japanilaisen puupiirostekniikan erikoiskurssi (HY) 2 op viim HY Palmenia 790 Poliittinen historia (TY) 25 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Taide kaupungissa - Taideteokset osana julkista tilaa ja kaupunkikokemusta, KSEI:n syysseminaari viim HY Palmenia / KSEI 130 Taidehistorian perusopinnot (TY) 25 op ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Taiteen ja kirjallisuuden perusopinnot (JY) 30 op syksy 2012 viim P-H kesäyliopisto 520 Laatu ja tuotanto Palveluliiketoiminta tuotannon yhteydessä (LUT) 4 op viim LUT 975 Matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia Laskentatoimen perusopinnot / aineopinnot (UEF) 30 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 350 Maantieteen alan perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Matematiikan peruskurssi (JY) 5 op kevät 2013 ilm. myöh. P-H kesäyliopisto 195 Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta ja kilpailustrategiat (LUT) 6 op viim LUT 2150 Markkinoinnin perusopinnot / aineopinnot (UEF) 30 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 350 Oikeustieteellinen Johdatus oikeustieteeseen (HY) 2 op viim P-H kesäyliopisto 140 Johdatus oikeustieteeseen (HY) 2 op syksy 2012 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Johdatus oikeustieteeseen (HY) 2 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 20 Johdatus oikeustieteeseen (HY) 2 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 20 Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus (HY) 6 op kevät 2013 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Työoikeus (HY) 6 op kevät 2013 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Valtiosääntöoikeus (HY) 5 op syksy 2012 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Yritysjuridiikan perusopinnot (LUT) 25 op kevät 2013 ilm. myöh. P-H kesäyliopisto ilm. myöh. Opetus, kasvatus ja koulutus Aikuiskasvatustiede aineopinnot (JY) 35 op viim P-H kesäyliopisto 780 Aikuiskasvatustiede perusopinnot (JY) 25 op vko 37 viim P-H kesäyliopisto 355 Erityispedagogiikan aineopinnot (TY) 35 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 400 Erityispedagogiikan aineopinnot (UEF) 35 op syksy 2012 viim P-H kesäyliopisto 595 Erityispedagogiikan perusopinnot (HY) 25 op ilm. myöh. Wellamo-opisto 400 Erityispedagogiikan perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Erityispedagogiikan perusopinnot (JY) 25 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Erityispedagogiikan perusopinnot (UEF) 25 op syksy 2012 viim P-H kesäyliopisto 365 Erityispedagogiikka (JY) 25 op alkaa Heinolan kansalaisopisto 300 Erityispedagogiikka: Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet Ep 3.1 (HY) 3 op, verkko-opinnot syys-lokakuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 30 Erityispedagogiikka: Syrjäytyminen Ep 2.1 (HY) 5 op, verkko-opinnot loka-marraskuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Erityispedagogiikka: Tuen tarve Ep 2.2. (HY) 5 op, verkko-opinnot marras-joulukuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuus (HY) 25 op kysy vapaita paikkoja HY Palmenia 1900 Ilmaisuvarmuutta ja itsetuntemusta - ilmaisutaidon koulutusta (HY) viim HY Palmenia 650 Kasvatustieteen aineopinnot (TY) 35 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 400 Kasvatustieteen perusopinnot (JY) 25 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Kasvatustieteet: Kasvatus, koulutus ja kehitys elämänkulussa P6 (HY) 5 op, verkko-opinnot viim HY Avoin yliopisto 50 Kasvatustieteet: Oppiminen työssä, organisaatioissa ja verkostoissa P4 (HY) 4 op, verkko-opinnot viim HY Avoin yliopisto 40 Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot (HY) 25 op ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Kuinka puhua taiteesta? Johdatus taiteen kritiikkiin ja tulkintaan (HY) viim HY Palmenia 170 Mediakasvatuksen perusopinnot (HY) 25 op syksy 2012 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Mokuhanga - Japanilaisen puupiirostekniikan erikoiskurssi (HY) 2 op viim HY Palmenia 790 Opettajan työtä tukevat erityispedagogiikan opinnot OTTEO (HY) 17 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 170 Oppimisen tausta Ea 1.3 (HY) 4 op, varhaiskasvatuksen erityispedagogiikkaa, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 40 Rehtorin työhön valmentava koulutus (HY) 6 op viim HY Palmenia maksuton* Taide Kasvattaa! Taidekasvatuksen opintokokonaisuus (HY) 25 op kysy vapaita paikkoja HY Palmenia 2400 Uusien rehtoreiden koulutus (HY) 9 op viim HY Palmenia maksuton* Varhaiskasvatustieteen perusopinnot (JY) 25op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Talous Controllerin erikoistumisopinnot 9 (LUT) 35 op viim LUT 5500 Kansantaloustieteen perusteet (LUT) 6 op viim P-H kesäyliopisto 195 Kirjanpidon ja tilintarkastuksen perusteet + harj.työ (VY) 3 op viim P-H kesäyliopisto 230 Kustannusjohtaminen yrityksessä (LUT) 5 op viim LUT 1025 Laskentatoimen perusopinnot / aineopinnot (UEF) 30 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 350 Näkökulmia kirjanpitoon ja tilinpäätökseen (LUT) 5 op viim LUT 1025 Strateginen päätöksenteko ja laskentatoimi (LUT) 5 op viim LUT 825 Tilinpäätösanalyysi (LUT) 5 op viim LUT 1025 Yrityksen kirjanpito (LUT) 5 op viim LUT 825 Teologia, uskonnot, filosofia, etiikka Elämänkatsomustieto: Hyvä elämä ja etiikka I (JY) 4 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 95 Elämänkatsomustieto: Maailman uskonnot (JY) 5 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 95 Elämänkatsomustieto: Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti I (JY) 4 op vko 32 jatkuva ilmoittautuminen P-H kesäyliopisto 95 Maailman uskontoperinteet USH112 (HY) 6 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 60 Uskontotieteen perusteet USH111 (HY) 4 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 40 Yleinen teologia, aineopinnot (HY) 35 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 350 Yleinen teologia, perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Tietojenkäsittely Ohjelmoinnin jatkokurssi (HY) 4 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 40 Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (UEF) 25 op, verkko-opinnot alkaa Harjulan Kansalaisopisto 300 Tietokantojen perusteet (HY) 4 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 40 Tilastollinen ohjelmistokurssi (UEF)2 op syksy 2012 syksy 2012 P-H kesäyliopisto 160

9 TIEDOTUSLEHTI OPETUSALA, VASTUUYLIOPISTO JA LAAJUUS ALKAA / AJANKOHTA ILMOITTAUTUMINEN TOTEUTTAJA HINTA Viestintä ja media COMMA VIII - Viestinnän johtamisen koulutusohjelma (HY) 30 op viim HY Palmenia ilm. myöh. Hyvä maineen rakentaminen (HY) ilm. myöh. HY Palmenia ilm. myöh. Journalistisen kirjoittamisen verkkokurssi (HY) viim HY Palmenia 1350 Koulutus tiedeviestinnästä ja tieteen popularisoinnista (HY) kevät 2013 ilm. myöh. HY Palmenia ilm. myöh. Mediatutkimus (TY) 25 op syyskuu vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 PA22 Ryhmäviestintä (HY) 5 op kevät 2013 ilm. myöh. Wellamo-opisto ilm. myöh. Sosiaalisen median täydennyskoulutusohjelma (HY) kevät 2013 ilm. myöh. HY Palmenia ilm. myöh. Viestinnän aineopinnot (HY) 35 op, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 350 Viestinnän aineopintoja: Mediatutkimus K9b (HY) 5 op, verkko-opinnot syys-lokakuu 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Viestinnän aineopintoja: Tieteellinen ajattelu ja työskentely K5 (HY) 5 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 50 Viestinnän perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Viestinnän perusopintoja: Viestinnän ja julkisuuden teoria K2a (HY) 5 op, verkko-opinnot viim HY Avoin yliopisto 50 Viestinnän perusopintoja: Viestinnän ja julkisuuden teoria K2a (HY) 5 op, verkko-opinnot huhti-toukokuu 2013 ilm. myöh. HY Avoin yliopisto 50 Viestinnän perusopintoja: Viestinnän organisaatioiden tutkimus K2b (HY) 5 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 50 Viestintä I - Tiedottajan työ (HY) 4 op ilm. myöh. HY Palmenia ilm. myöh. Viestintä ll Lahden tiedottajakoulutus (HY) 12 op viim HY Palmenia 1900 Yhteiskunta, hallinto ja sosiaaliala Osuustoiminnan ja yhteisötalouden perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot viim HY Ruralia-instituutti, Mikkeli 250 Osuustoiminta Suomessa: muisti, nykyisyys ja tulevaisuus COOP7 (HY) 5 op, verkko-opinnot viim HY Ruralia-instituutti, Mikkeli 50 Paikallistalouden kestävä kehittäminen COOP6 (HY) 5 op, verkko-opinnot viim HY Ruralia-instituutti, Mikkeli 50 Psykologian perusopinnot (JY) 25 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Päijät-Hämeen Ikäpäivät viim HY Palmenia, P-H kesäyliopisto ilm. myöh. Sosiaalihallintotiede aineopinnot (UEF) 35 op viim P-H kesäyliopisto 420 Sosiaalitieteiden perusopinnot (JY) 25 op vko 36/37 ensimmäisessä kokoontumisessa Lahden kansanopisto 310 Sosiaalityö perusopinnot (UEF) 25 op syksy 2012 viim P-H kesäyliopisto 445 Sosiologian aineopintoja: Sosiologian klassikot 129 (HY) 5 op, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 50 Sosiologian perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Sosiologian perusopintoja: Sosiaali- ja kulttuuriantropologian johdantokurssi 112 (HY) 5 op, verkko-opinnot elo-joulukuu 2012 ilm. myöh. HY Avoin yliopisto 50 Tulevaisuuden tutkimus perusopinnot (TY) 25 op viim P-H kesäyliopisto 490 Valtio-opin aineopintoja: Nuorten poliittinen kulttuuri ja sukupolvipolitiikka P225 (HY) 6 op, verkko-opinnot syksy 2012 alkaa HY Avoin yliopisto 60 Valtio-opin perusopinnot, politiikan tutkimuksen linja (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Valtio-opin perusopintoja: Poliittisen ajattelun perusteet Y110 (HY) 6 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 60 Yhteiskuntapolitiikan perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 Ympäristöala Basic course on environmental management and economics (LUT) 5 ECTS viim LUT Lahti School of Innovation 50 Basics of ecology (HY) 3/4 ECTS, e-learning course alkaa HY Avoin yliopisto 30/40 Landscape ecology (HY) 4 ECTS, e-learning course tammikuu 2013 alkaa HY Avoin yliopisto 40 Maantieteen alan perusopinnot (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 MOL-8426 Materials and their applications in urban environment I (TTY) 5 ECTS viim TTY maksuton MOL-8436 Materials and their applications in urban environment II (TTY) 5 ECTS viim TTY maksuton MOL-8446 Recycling and reuse of materials (TTY) 5 ECTS tammikuu 2013 viim TTY maksuton MOL-8466 Environmental effects of materials (TTY) 5 ECTS maaliskuu 2013 ilm. myöh. TTY maksuton MOL-8476 Design for environmental use and applications (TTY) 5 ECTS maaliskuu 2013 ilm. myöh. TTY maksuton Taide kaupungissa - Taideteokset osana julkista tilaa ja kaupunkikokemusta, KSEI:n syysseminaari viim HY Palmenia / KSEI 130 Ympäristötiede ja ympäristöasioiden hallinta (HY) 25 op, verkko-opinnot alkaa HY Avoin yliopisto 250 IKÄIHMISTEN YLIOPISTO OPETUSALA ALKAA / AJANKOHTA ILMOITTAUTUMINEN TOTEUTTAJA HINTA Kulttuurien murros (HY) Alkaa Heinolan kansalaisopisto 48 TUTKINTOKOULUTUS KOULUTUSOHJELMA ALKAA HAKUAIKA TOTEUTTAJA Ymnpäristöekologian koulutusohjelma syksy 2013 kevät 2013 HY LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET KOULUTUKSEN TOTEUTTAJALLE www-osoite sähköpostiosoite puhelinnumero Harjulan kansalaisopisto rehtori@harjulansetlementti.fi (03) tai (03) Heinolan kansalaisopisto kansalaisopisto@jyrankola.fi Helsingin yliopisto, Avoin yliopisto, Lahden toimipiste kaisa.vuorivirta@helsinki.fi (09) Helsingin yliopisto, Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti iiaa-info@helsinki.fi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti elisa.kaukolahti@helsinki.fi Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkelin yksikkö (015) Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos bio-neuvonta@helsinki.fi (09) Itä-Hämeen opisto opisto@ihop.fi (03) Lahden kansanopisto avoin@lahdenkansanopisto.fi (03) Lahden yliopistokeskus info@lahdenyliopistokeskus.fi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus jaana.nylander@lut.fi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation heidi.passila@lut.fi Päijät-Hämeen kesäyliopisto info@paijathameenkesayliopisto.fi (03) Tampereen teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö pirkko.etelaaho@tut.fi Wellamo-opisto toimisto@wellamo-opisto.fi (03) HUOM! * Koulutus on Opetushallituksen rahoittamaa opetusalan henkilöstökoulutusta, joka on osallistujille maksuton. Kalenterin toimitus: Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö, kesäkuu Opas löytyy myös pdf-muodossa osoitteesta Muutokset tiedoissa ovat mahdollisia. Tarkista tiedot koulutuksen toteuttajalta. Verkkopalvelut uudistuivat kesäkuussa Lahden yliopistokeskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun ylläpitämät koulutustietoverkkopalvelut uudistuivat kesäkuussa 2012 palvelemaan entistä paremmin korkeakouluopinnoista Päijät-Hämeessä kiinnostuneita. Korkeakoulutusta.fi-verkkopalvelu tarjoaa runsaan tietomateriaalin lisäksi ajankohtaisia koulutusuutisia sekä opiskelijatarinoita. Studyinlahti.fi-verkkopalvelusta löytyy Lahdessa järjestettävän englanninkielisen koulutustarjonnan esittelyn lisäksi hyödyllistä tietoa asumisesta ja elämisestä Suomessa ja Lahdessa. Verkkopalvelu on ovi päijäthämäläisen korkeakoulutuksen maailmaan: astu sisään ja tutustu, mitä kaikkia mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä on tarjolla ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Verkkopalvelun kautta löydät tietoja eri opiskelumahdollisuuksista ja koulutuksen järjestäjistä. Lisäksi sivuille on koottu tietoa myös muista opiskeluun liittyvistä asioista. Verkosta löytyy paljon tietoa, mutta asiat saattavat jäädä toisinaan myös epäselviksi. Tutustu siis myös kattavaan Opintoneuvonta-osioon ja kysy rohkeasti lisää esimerkiksi sivuilta löytyvän Kysy neuvoa -palvelun kautta. Study in Lahti! Studyinlahti.fi-sivusto on tarkoitettu opiskelijoille, jotka harkitsevat hakemista Lahdessa järjestettäviin kansainvälisiin yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin, tai ovat jo hyväksyttyjä ja hakevat tietoa Lahdesta ja Lahdessa opiskelusta. Myös vaihto-opiskelijat ja muut lyhyemmän aikaa Lahdessa viipyvät voivat hyötyä sivustosta, samoin kuin ulkomaalaisia opiskelijoita ja hakijoita neuvovat ihmiset. Tutustu verkkopalveluihin: LYHENTEET HY Helsingin yliopisto JY Jyväskylän yliopisto KSEI Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti LUT Lappeenrannan teknillinen yliopisto P-H kesäyliopisto Päijät-Hämeen kesäyliopisto TTY Tampereen teknillinen yliopisto TY Turun yliopisto UEF Itä-Suomen yliopisto VY Vaasan yliopisto

10 10 TIEDOTUSLEHTI 2012 Innovointia yli toimialarajojen Innovaatioverkosto, jonka teemoina ovat matkailu, logistiikka ja viestintä. Matkailun teemaryhmään tosin ei kuulu juurikaan matkailualan yrityksiä, eikä viestinnän teemaryhmään useaa viestinnän ammattilaista. Mistä oikeastaan on kyse? LUT Lahti School of Innovation on rakentanut viimeisen vuoden aikana Päijät-Hämeen alueelle kokonaisuudessaan 30 yrityksen laajuisen innovaatioverkoston. Teemaverkoston nimellä kulkeva kokonaisuus on jaettu kolmeen teemaryhmään (matkailu, viestintä ja logistiikka), joihin kuhunkin on valittu kymmenkunta pk-yritystä. Nimenomaan valittu. Halusimme mukaan tietynlaisia ja samanhenkisiä yrityksiä, kertoo verkostoajatuksen isä Kari Kempas Lahti School of Innovationista. Koko verkoston ajatus perustuu lähtökohtaan, joka siirtää perinteisen klusteriajattelun sivuun ja hävittää toimialarajat. Sillä, että raahataan saman alan toimijoita ideoimaan keskenään, ei synny kuin pöydän ääressä pönöttämistä. Sopivalla ristipölytyksellä ja uusilla, erilaisilla yhdistelmillä voidaan saada aikaan jotain muutakin, Kempas jatkaa. Rohkeasti uuden kokeiluun Teemaverkoston yhteisissä iltapäivän mittaisissa ideointisessioissa käytetyt menetelmät poikkeavat radikaalisti totutuista palaverikäytännöistä. Power- Point-kalvojen perään on turha huudella. Käytetyt luovat ja osittain taidelähtöiset menetelmät on kehitetty Lahti School of Innovationissa, ja niitä on testattu ja kokeiltu menestyksekkäästi monissa yhteyksissä. Menetelmät ovat toimineet tähän asti hyvin myös Teemaverkoston työskentelyssä ja yritykset ovat lähteneet kiitettävän rohkeasti mukaan hieman erilaiseen työskentelyyn. Yhdessä ja erikseen Teemaverkoston toimintamalli rakentuu erilaisten ideointisessioiden ympärille. Kukin teemaryhmä kokoontuu itsenäisesti 3-4 kertaa, minkä jälkeen ryhmät yhdistetään. Vuoden 2013 aikana järjestetään kolme yhteistä työskentelypäivää koko verkostolle. Yksittäisen teemaryhmän sisäisissä sessioissa on tarkoituksena tutustua paremmin muihin ryhmän jäseniin, verkostoitua ja synnyttää ideoita sekä uusia innovaatioaihioita valitun teeman ympärille. Lahti School of Innovationilla on näissä tilaisuuksissa fasilitaattorin rooli: tilaisuudet valmistellaan, järjestetään ja dokumentoidaan siten, että osallistuvat yritykset pystyvät keskittymään täysipainoisesti ideointiin ja työskentelyyn. Varsinaisten tapaamisten välissä verkoston aktiivisuutta pyritään ylläpitämään monin tavoin, esimerkiksi järjestämällä erilaisia seminaareja, koulutustilaisuuksia ja pilottikokeiluja syntyneiden ideoiden ympärille. Yliopiston tarjoama tuorein tutkimustieto mahdollistaa yrityksille hyvän kentän uuden oppimiseen, erilaisten ideoiden synnyttämiseen ja innovaatiokyvykkyyden tukemiseen. Verkkoviestinnän professori alustaa keskustelun, jonka jälkeen tilaisuuden naispuolinen fasilitaattori liimaa viikset nenän alle ja kurkistaa levyyn sahatusta aukosta. Kyseinen levy on tintamareski, jonka pintaan heijastetaan erilaisia Lahden seudun matkailijahahmoja, esimerkiksi perheenisä Pauli ja pietarilaisturisti Alexandra, kertomaan toiveistaan. Teemaverkoston tavoitteena on muodostaa osallistuvien yritysten välille pitkäkestoista yhteistyötä yli toimialarajojen ja synnyttää uusilla, erilaisilla yhdistelmillä innovatiivisia palveluja Päijät-Hämeen alueelle. Teemaverkosto on osa LUT Lahti School of Innovationin organisoimaa Päijät- Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Lisätietoja: Kari Kempas UUTISIA Tero Rantala Lahteen lisää englanninkielistä yliopisto-opetusta Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston tavoitteena on lisätä englanninkielisen opetuksen opintotarjontaa, jotta maahanmuuttajilla ja ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on myös mahdollisuus opiskella Avoimessa yliopistossa. Englanninkielisiin opintoihin osallistuminen tukee myös suomenkielisten opiskelijoiden mahdollisuutta kielitaidon parantamiseen. Lahdessa Avoin yliopisto toteuttaa yhdessä ympäristöekologian osaston kanssa lukuvuonna kaksi englanninkielistä opintojaksoa: Basics of Ecology (3 cr) ja Landscape Ecology (4 cr). Opinnot toteutetaan verkkoopintoina, jolloin opintoihin on mahdollista osallistua vaikka ulkomailta käsin. Opintojaksoille osallistuvat Lahdessa myös kansainvälisen maisteriohjelman (MURE) opiskelijat. Kurssit tarjoavat ympäristöalan opinnoista kiinnostuneelle oivan mahdollisuuden kohentaa omaa englannin kielen taitoaan sekä syventää omaa ympäristöalan osaamistaan kansainvälisessä ja heterogeenisessa opintoryhmässä. New courses in English in Lahti Basics of Ecology begins and Landscape Ecology will be arranged in January February Read more Viva terveysliikunnan tutkijayhteisö Lahden yliopistokeskukseen kuuluvat HY Palmenia ja LUT Lahti School of Innovation ovat saaneet ESR-rahoituksen hankkeeseen, jossa erityisesti Suomen Urheiluopistolla, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikössä, Liikuntakeskus Pajulahdessa ja Lahden ammattikorkeakoulussa työskentelevät terveysliikunnan jatko-opiskelijat pääsevät tutkijakoulutukseen Lahden alueella. Hanke tukee Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan uutena kasvualana nostettua terveysliikuntaa, toteaa Lahden yliopistokeskuksen pääsihteeri Senja Jouttimäki. Dosentuuri Kalle Puolakalle Lahden Palmenian yksikköön kuuluvassa Kansainvälisessä soveltavan estetiikan instituutissa (KSEI) tutkijatohtorina työskentelevä Kalle Puolakka nimitettiin Helsingin yliopiston estetiikan dosentiksi toukokuussa. Puolakka on mukana järjestämässä KSEI:n Lahdessa pidettävää syysseminaaria, jonka aiheena on Taide kaupungissa - Taideteokset osana julkista tilaa ja kaupunkikokemusta. Syysseminaari on järjestyksessään kuudes ja aiempien seminaarien tapaan ohjelmassa on ympäristöestetiikan tutkijoiden lisäksi puhujia myös muista ympäristötieteistä. Lisätiedot: Teksti :Tero Rantala Kuvat: Juho Salminen

11 TIEDOTUSLEHTI Kokemuksellinen seikkailumatka kohti uudenlaista johtajuutta Haasteita nykypäivän johtamiseen tuo jatkuva muutos. Tulevaisuuden haasteita ei ratkaista olemassa olevilla menetelmillä eikä teknologialla: ihmiset ovat uuden tiedon lähde. Johtajan odotetaan luovan toimintamahdollisuuksia uusille ideoille ja innovaatioille. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Lahti School of Innovationin tutkijat ja taiteilijat sekä brittiläisen University of Chesterin professori Allan Owens tutkivat ja rakentavat yhdessä yritysjohtajien kanssa innovaatiotoiminnan työkaluja ja etsivät uudenlaista johtajaa Johtaja 2.0 -työpajasarjassa. Esimiehille suunnattu draamatyöpaja toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa. Ensimmäinen osa työpajasarjasta oli Asikkalassa, keväisessä Lehmonkärjessä. Professori, dekaani Vesa Harmaakorpi avaa aamun ohjaamalla työpajan osallistujia hyödyntämään johtamisessa työntekijöidensä vahvuudet ja erilaisuudet. Innovaatiojohtamiseen keskittyneen luennon jälkeen osallistujat päästetään pohtimaan johtajalta vaadittavia ominaisuuksia Laura Mellasen herätteillä. Osallistujat ovat piirtäneet itselleen hahmot, joiden kautta he käsittelevät johtajuutta. Miettikää, onko oma hahmonne riskinottaja vai varman päälle rakentava ja johtaako hän läsnäolollaan vai johtaja-asemansa valtuuttamana. Sijoittakaa sen jälkeen hahmonne nelikenttään sen mukaisesti, miten itse näette itsenne johtajana, ohjeistaa graafinen suunnittelija Laura Mellanen. Työpajatyöskentelyssä yhdistyvät teoria, käytäntö, draaman keinot ja vuorovaikutustilanteet. Prosessidraama on työtapa, joka kokoaa osallistujat yhteisen teeman äärelle käsittelemään siitä nousevia kysymyksiä draaman keinoin ja erilaisin toiminnallisin tehtävin. Työskentely rakentuu pohjatekstin avulla, joka on yleensä kerronnallinen tarina. Prosessidraaman ohjaaja ja osallistujat luovat yhdessä tarinan juonen ja sen lopputulos ja johtopäätökset syntyvät ryhmän yhteisessä prosessissa. Prosessidraamassa käsiteltävää asiaa katsotaan eri rooleista ja asemista käsin. Prosessidraamassa on mahdollista tarkastella asioita mitä jos -mielikuvittelun asenteella ja työskentelyilmapiiri on samanaikaisesti leikillinen ja vakava. Tällaisessa kuvitteellisessa kehyksessä voi olla helpompaa esittää mielipiteitään, tuottaa ideoita ja jäsentää asioita, kertoo professori Allan Owens. Miten sitten jäykät suomalaiset saadaan mukaan draamalliseen tarinaan? Olen työskennellyt erilaisten asiantuntijoiden kanssa eri kulttuureissa. Kun tarinalla on kehys, ihmiset lähtevät pienen lämmittelyn jälkeen mukaan prosessiin. Työskentelytapaan liittyy osallistujien vapaaehtoisuus, tarkentaa Allan Owens. Prosessidraamatyöskentelyssä pyritään käsittelemään ristiriitaisia tilanteita. Tilanteisiin ei ole oikeita vastauksia. Työskentelyn tavoitteena on kehittää tilannetajua ja uudenlaisia työvälineitä johtamiseen. Osallistujat ovat sitä mieltä, että hyvällä ja aktiivisella osallistujaporukalla on suuri vaikutus onnistuneeseen työpajatyöskentelyyn. Osa osallistujista kertoo loppureflektoinnissa saaneensa apua itselleen ja työhönsä tästä ensimmäisestä intensiivisestä työpajasta. Ensimmäisen työpajan tavoite oli yhteisen tajuntaa räjäyttävän tutkimusmatkan aloitus. Päämääränä oli päästää irti innovaatioiden johtamiseen liittyvistä vanhoista uskomuksista ja tavoista ajatella sekä irtautua luomaan uutta ajattelua kollektiivisessa luovassa rytinässä. Tarkoituksena oli myös synnyttää uusia käytänteitä omaan johtamistyöhön sekä teorian muotoiluun, kuvaa tutkija Anne Pässilä työpajatyöskentelyn tavoitteita. Kaikki muutos lähtee meistä itsestämme. Ihmisessä ja ihmisissä on järisyttävä voima ja kun sen voiman saa vapautettua, niin vain taivas on rajana. Suomalainen työelämä ja yhteiskunta tarvitsevat tätä ihmisvoimaa ja innovaatiovimmaa enemmän kuin koskaan aiemmin, jatkaa Anne Pässilä uudenlaisen johtajuuden syntymisestä. Johtaja 2.0 on osa Taiteen refleksiiviset menetelmät käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa -hanketta. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään organisaatiotasolla innovaatiotoimintaa ja sitä tukevia taiteen toiminnallisia ja refleksiivisiä menetelmiä. Tekesin rahoittama hanke on käynnistynyt ja päättyy Lisätietoja Teksti: Heidi Passila LUT Lahti School of Innovation Kuvat: Suvi-Jonna Martikainen Ensimmäiset tuotantotalouden diplomi-insinöörit valmistuivat Lahdesta Lahdessa alkoi ensimmäinen Lappeenrannan teknillisen yliopiston TUDI Tuotantotalouden DI-ohjelma syksyllä Ohjelmassa oli mahdollista opiskella työn ohessa, sillä lähiopetus oli perjantai-iltaisin ja lauantaisin toukokuuhun 2012 asti. Muutama opiskelija ahkeroi diplomityönsäkin kevään 2012 aikana valmiiksi ja sai diplomi-insinööritutkintotodistuksensa 29. kesäkuuta. Kahdessa lukuvuodessa 120 opintopisteen tutkinnon työn ohessa saavutti muun muassa lahtelainen Jan Halinen. TUDI-ohjelmassa juuri toimitusketjuosaamisen kehittäminen oli se osaalue, jossa halusin laajentaa osaamistani. Lisäksi opiskelun, työn ja perhe-elämän yhdistämisessä oli tärkeää, että opiskelupaikka oli Lahdessa. Vaimon tuki ratkaisi ohjelmaan hakemisen. Aikuisopiskelijoilla on usein hyvä motivaatio opiskella ja aiempi työkokemus edistää oppimista. Työn, opiskelun ja perheen yhdistäminen vaatii kuitenkin hyvää ajanhallintaa. Aikuisopiskelijalta vaaditaan tavoitteellisuutta, määrätietoisuutta ja kunnianhimoa, jotta saa opinnot valmiiksi. Itse en jättänyt tehtäviä ja harjoitustöitä roikkumaan vaan tein ne heti, jolloin luennoilta saatu tietokin oli tuoreessa muistissa, toteaa Jan. Jan kiittelee ohjelman monipuolisuutta ja hyvää opetuksen laatua. Hänen mukaansa ohjelmassa saavutettu osaaminen ja tutkinto antavat mahdollisuudet työuralla kehittymiseen. Toiseen TUDI-ohjelmaan oli haku tammi-helmikuussa Uudet opiskelijat on valittu ja ohjelma alkaa syksyllä Teksti: Heidi Passila LUT Lahtelaisia Lappeenrannassa promootiossa Lappeenrannan teknillinen yliopisto juhli näyttävästi promootiota kesäkuun alussa. Lahden yksiköstä (Lahti School of Inno- vation) paikalla oli neljä tuoretta tohtoria, kuvassa vas. Satu Pekkarinen, Tuomo Uotila, Juhani Ukko ja Lea Hennala. Kuva: Päivi Väisänen

12 12 TIEDOTUSLEHTI 2012 Korkeakoulukirjastot - tiedon ja oppimisen kohtaamispaikkoja Lahden tiedekirjasto muuttui vuoden 2011 alussa osaksi Korkeakoulujen yhteiskirjastoa, joka on Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden yliopistokeskukseen kuuluvien yliopistojen ja Lahden kaupungin yhteistoimintasopimukseen perustuva tieto- ja kirjastopalvelu. Palvelujen tuottaja on Päijät-Hämeen koulutuskonsernin (PHKK) Tieto- ja kirjastopalvelut. Uudella järjestelyllä pystytään palvelemaan entistä paremmin Lahden alueen korkeakouluyhteisöjä. Näkyvin ja kattavin tieto- ja kirjastopalvelu on uudessa oppimiskeskus Fellmanniassa. Fellmannia palvelee kaikkia tiedontarvitsijoista aamusta iltaan Viime vuoden elokuussa avattu oppimiskeskus Fellmannia on Lahden ydinkeskustassa sijaitseva tiedon ja oppimisen kohtaamispaikka eri koulutusalojen ja -asteiden opiskelijoille, opettajille, tutkijoille, kaupunkilaisille, kokousvieraille sekä kaikille tiedontarvitsijoille. Viihtyisän oppimis- ja toimintaympäristön ydinpalvelut muodostuvat tieto- ja kirjastopalveluista, ravintola- ja kahvilapalveluista sekä kokouspalveluista. Palvelut ovat saatavilla viikon jokaisena päivänä, arkisin aamuvarhaisesta iltamyöhään. Laadukkaat tieto- ja kirjastopalvelut hyvään oppimiseen Toiminnan painotus on oppimisen ja opetuksen edistämisessä. Saatavilla on tärkeimmät kotimaiset ja ulkomaiset digitaaliset aineistot sekä painetut tietoaineistot ja ajantasainen kurssikirjallisuus. Opiskelijoita ohjataan tietoaineistojen käytössä ja tiedon kriittisessä arvioinnissa. Tietoaineistoja kuljetetaan toimipaikkojen välillä asiakkaan pyynnöstä. Fellmanniasta lainattua aineistoa voi esimerkiksi palauttaa Ympäristökirjastoon ja päinvastoin. Kaukopalvelu välittää aineistoa kotimaasta ja ulkomailta, mikäli tarvittavaa aineistoa ei ole lähialueen kirjastojen kokoelmissa. Digitaaliset tietoaineistot aina ulottuvilla Kirjaston kokoelmat ovat muuttuneet perinteisistä kirjoista ja lehdistä yhä enemmän digitaalisiksi tietoaineistoiksi. Tiedonhakija pääsee virtuaalisesti tieteiden ja taiteiden pariin yli sadan tietokannan ja tuhansien artikkelien, e-kirjojen, kuva-arkistojen ja videoiden välityksellä. Fellmannian tieto- ja kirjastopalvelun suurilta näytöiltä voi lukea vaikka päivän lehdet sekä Suomesta että maailmalta. Vuonna 2011 tietokannoissa vierailtiin jo yli miljoona kertaa. Fellmanniassa on omistettu tiedonhankinnalle oma huone, jossa on digitaalisia aineistoja ja tiedonhankinnan ohjausta. Pääsisäänkäynnin vieressä sijaitsevassa huoneessa on informaatikko opastamassa päivittäin. Tietoaineistojukeboksin avulla nostetaan esille kiinnostavia digitaalisia aineistoja aloittain kaikkien tutustuttaviksi. Jukeboksin käyttäminen onnistuu käden heilautuksella käytössä olevan videopeliteknologian ansiosta. Asiakkailla on käytössään koko maakunnallisen korkeakoulukirjastoverkon tietoaineistot, jotka löytyvät MASTOtietokannasta. Lisäksi yliopistojen opiskelijat pääsevät käyttämään näitä materiaaleja etänä miltä tahansa työasemalta Ympäristökirjasto on kaikille avoin kirjasto, joka on erikoistunut ympäristöalan opiskelun ja tutkimuksen tietoaineistoihin. Ympäristökirjastosta pääsee Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lahden ammattikorkeakoulun e-aineistoihin. Opiskelijoita ohjataan kirjautumalla NELLI-portaaliin oman organisaationsa tunnuksilla. Räätälöityä ohjausta tiedonhankintaklinikalla Tiedonhankintaklinikalla perehdytään asiakkaan omaan tiedonhakuaiheeseen ja tutustutaan parhaiten sopiviin tietokantoihin sekä käydään läpi hyvien tiedonlähteiden ominaisuuksia. Tiedonhankinnan ohjausta on saatavilla Fellmanniassa päivittäin ja sitä voivat hyödyntää kaikki tiedontarvitsijat. Tiloja opiskeluun ja tutkimustyöhön Fellmanniassa on hyvät mahdollisuudet opiskeluun ja tutkimustyön tekemiseen. Kirjastokortilla voi varata maksuttomia opiskelukäyttöön tarkoitettuja pienryhmätiloja. 24/7-tila on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille yksilölliseen ja hiljaiseen työskentelyyn opinnäytetöitä ja tutkimuksen tekemistä varten. Siellä on avoimen työtilan ja työasemien lisäksi kuusi vuokrattavaa tutkijanhuonetta, joita voi käyttää pidempiaikaista, jatkuvaa työskentelyä varten. Tilaan pääsee lainattavalla kulkuavaimella ympäri vuorokauden. Asiakkaat voivat lainata kannettavia tietokoneita Fellmanniassa tapahtuvaa työskentelyä varten. Talossa on langaton verkko, ja työskentelemään voi mennä itselleen mielekkääseen paikkaan. tietoaineistojen käytössä ja tiedon kriittisessä arvioinnissa. Tiedonhankintaklinikalla saa henkilökohtaista ohjausta. Ympäristökirjasto sijaitsee Niemen Ympäristökampuksella Niemenkatu 73. Fellmannian asiakkailta: Nyt me olemme tyytyväisiä ja ylpeitä että meillä Lahdessa on niin ihana kirjasto. This is the most impressing library I have ever seen - Congratulations. Todella mahtava kirjasto, palvelu hyvää. Todella avarat tilat! Hienoa uutta teknologiaa. Erityisesti kiinnitin huomiota ystävälliseen ja palvelualttiiseen henkilökuntaan. Tieto- ja kirjastopalvelut MASTO-tietokannassa yli nidettä digitaalisia dokumentteja lähes kpl Teksti: Anita Segerstedt Kuvat: Anna Räikkönen ja Mikko Kerttula

13 TIEDOTUSLEHTI 2012 Oppimiskeskus Fellmannian palvelumuotoilun kehittävä arviointi Englanninkielinen, monitieteinen kaupunkiekologian maisteriohjelma MURE kiinnosti 66 kansainvälistä ja suomalaista hakijaa keväällä Hyväksyttyjen viidentoista opiskelijan taustat ovat moninaiset: biologiasta ympäristötekniikkaan ja kemiasta kaupunkitutkimukseen. Syksyllä he aloittavat kaksivuotisen rupeamansa Helsingin yliopistossa Lahden yliopistokampuksella. Kaupungistuminen ja kaupungistumiseen liittyvät ympäristöongelmat ovat maailmalla kovin ajankohtainen aihe. Lahdessa UrbanEnviro-projektissa edistetään paitsi kansainvälistä maisteriohjelmaa, myös kaupunkiympäristöihin keskittyviä sivuainekokonaisuuksia kuten Tampereen teknillisen yliopiston Fellmanniassa tavoitellaan avoimuutta, innovatiivisuutta, käytettävyyttä, kestävää kehitystä ja yhteistyötä. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti toimiva palvelukokonaisuus. Tavoitteita kohti pyritään myös vuonna 2012 Oppimiskeskus Fellmannian palvelumuotoilun kehittävä arviointi -hankkeen avulla. Hanke on osa Helsingin yliopiston designpääkaupunkivuoden (WDC) hankekokonaisuutta: vuonna 2012 Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman designpääkaupunki. Palvelumuotoilu toimii kantavana teemana Fellmannian hankkeessa, koska se antaa välineitä positiivisten palvelukokemusten rakentamiseen ja jatkuvaan kehittymiseen. Hankkeeseen on kutsuttu laajasti mukaan talon käyttäjäkuntaa. Opiskelijat, opettajat, seminaari- ja kokousvieraat ja muut talon käyttäjät pääsevät eri teemoihin liittyvissä työpajoissa vaikuttamaan käyttäjälähtöisesti ja yhteisöllisesti Fellmannian palvelumuotoilun kehittämiseen ja arviointiin yhteistyössä hankkeen toteuttajien ja talon eri toimijoiden kanssa. Materials and the Environment. Lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tuottanut projektissa Lahteen englanninkielisiä, urbaaniasioihin liittyviä kursseja. Sivuainekokonaisuuksien ja laajenevan kurssitarjonnan ansiosta myös suomalaiset opiskelijat saavat ajankohtaista tietoa ja hyötyvät EU-projektista. Projektissa edistetään myös englanninkielistä täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta, jotta ajankohtainen, tieteellinen tieto leviäisi yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi projektissa selvitetään koulutusviennin mahdollisuuksia. Kyse voisi olla esimerkiksi kiinalaisten peruskouluopettajien kouluttamisesta ympäristönäkökohtiin. Hankkeessa on tutkiva työote: vuoden aikana selvitetään tutkimuksen ja kehittävän arvioinnin menetelmien avulla toiminnalle ja palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankkeessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja teknisiä sovelluksia. Tavoitteena on luoda sähköinen ja läpinäkyvä palauteprosessi sekä toimintaa ohjaava mittaristo, jotka jäävät elämään ja juurtuvat Fellmannian arkeen. Käyttäjäkunnalta saadun palautteen avulla opitaan jatkuvasti uutta ja uudistetaan toimintaa ja palveluja. Hanketta toteuttaa Lahden yliopistokeskus yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Lahden kaupungin kanssa. Teksti: Kaisa Vuorivirta Suomalaista ympäristöalan koulutusta arvostetaan Alueellista kansainvälistymistä Kaikille kansainvälisissä ohjelmissa opiskeleville järjestetään Lahdessa ensi syksynä yhteinen orientoiva jakso, sillä kaupungissa alkaa peräti viisi ammattikorkeakoulun englanninkielistä ohjelmaa ja yksi yliopistotasoinen tutkintoohjelma. Yhteinen orientoiva jakso on resurssien järkevää käyttöä. Integroitumista tukevaa ohjelmaa ovat myös International Cafet, joita järjestetään kuukausittain oppimiskeskus Fellmanniassa, sekä Friedship Family -toiminta, jossa suomalaisen perheen on mahdollista tavata ulkomaista opiskelijaa ja samalla aktivoida kielitaitoaan. Kansainvälisen infrastruktuurin kehittämiseen liittyen Lahdessa on järjestetty myös henkilökunnan kielitaitoon liittyviä koulutuksia. Englanninkieliset koulutukset ja kurssit on otettu Lahdessa hyvin vastaan. Palaute on ollut erinomaista: Excellent! The course as a whole was excellent due to the fact that I could gain the knowledge from history, technology, economy associated with the urban area The course was excellent because it covered the important aspect of business keeping environmental issues into the consideration. Excellent teacher. Kesäyliopiston toimintaa jo 50 vuotta Päijät-Hämeen kesäyliopiston syntysanat lausuttiin 50 vuotta sitten syksyllä Toiminnan käynnistämiseksi tarvittiin kuitenkin vielä tarmokkaita lahtelaisia, jotka saivat kouluhallituksen vakuuttumaan koulutuksen tarpeesta. Ratkaisu syntyi alkuvuodesta 1963, kun kesäyliopisto lupasi keskittyä äidinkielenopettajien jatkokoulutukseen ja osallistumaan Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen toteuttamiseen. Opetus on sittemmin laajentunut kymmenille aloille ja suhde kirjailijakokoukseen on säilynyt läpi vuosikymmenten. Ennätysmäärä yliopisto-opetusta Kauppa- tai kasvatustieteitä, psykologiaa, kieliä, sosiaalityötä, tulevaisuudentutkimusta Päijät-Hämeen kesäyliopiston syksyn 2012 tarjonta on laajempi kuin koskaan. Kuusi avointa yliopistoa tarjoaa perusopintoja 14 aineessa, aineopintoja yhdeksässä ja 16 yksittäistä opintojaksoa. Lahdessa koulutetaan kaupunkiympäristöjen asiantuntijoita ja ongelmien ratkaisijoita yhteisen maapallomme hyväksi. Voimme syystä olla ylpeitä lahtelaisesta osaamisesta! Olkaamme myös ylpeitä, että osaamistamme arvostetaan maailmalla niin, että kaikista maailman paikoista juuri Lahteen halutaan tulla opiskelemaan. Suomalaista koulutusta arvostetaan. Teksti ja kuva: Eira Rosberg, Lahden yliopistokeskus UrbanEnviro - International education on urban environmental issues in Lahti Yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa on myös avattu studyinlahti.fi sivusto 13 Tieteelliseen symposiumiin huhtikuussa Fellmanniassa toivotettiin tervetulleiksi myös opiskelijat ja työelämässä olevat ympäristöalan ammattilaiset. Symposiumissa puhuivat mm. Tom Whitlow (vas.) Cornell Universitystä USAsta, Heikki Setälä Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitokselta Lahdesta ja Fullbright Specialist Richard Pouyat US Forest Servicestä.

14 14 TIEDOTUSLEHTI 2012 RIMA projektissa tutkitaan kemikaalionnettomuuksien riskinhallintaa sekä saastuneiden alueiden puhdistusmenetelmiä Suomalais-virolaisena yhteistyönä toteutettava RIMA (Risk Management and Remediation of Chemical Accidents) -hanke keskittyy kemikaalionnettomuuksien riskinhallintaan ja saastuneiden alueiden kunnostukseen. Hankkeen tavoitteena on maalla tapahtuviin kemikaalionnettomuuksiin liittyvän riskinhallinnan tehostaminen. Hankkeessa kerätään tietoa haitallisten aineiden kuljetusten yhteydessä tapahtuvista onnettomuuksista, miten näitä voisi estää, ja erityisesti, miten haitta-ainepäästöistä aiheutuvia seuraamuksia voi minimoida. Hankkeen toisena tavoitteena on koota tietoa maaperän ja pohjaveden kunnostamiseen tarkoitettujen puhdistusmenetelmien käytöstä keskittyen lähinnä in situ eli paikan päällä toteutettaviin puhdistusmenetelmiin. Suomen ja Viron alueella in situ -kunnostetuista kohteista kerätään tietoa kunnostusten toteutumisesta ja kustannuksista. Tiedonkeruun lisäksi hankkeessa tehdään myös kokeellista tutkimusta. Laboratoriomittakaavan kokeissa verrataan erilaisten polttoaineiden kulkeutumista ja toksisuutta maaperässä. Suomessa tutkimuksen kohteeksi on valittu perinteiset polttoaineet 98E5 bensiini ja diesel sekä ns. uuden ajan polttoaineet etanolibensiini RE85 ja mm. kasviöljyistä tai elintarviketeollisuuden rasvajätteestä jalostettu NExBTL-diesel. Virossa tutkimuksen kohteena on maassa paljon käytetty liuskeöljy (shale oil). Lisäksi pilot-mittakaavan kokeella mallinnetaan polttoaineonnettomuutta Lahden Jokimaalla sijaitsevassa maaperäntutkimuslaitoksessa. Kokeella testataan luonnonolosuhteissa miten bensaa ja dieseliä sisältävän polttoainekuorman vuotaminen vaikuttaa maaperään, miten polttoaine leviää, miten haittoja voi eliminoida ja millä keinoilla (fysikaalisilla, biologisilla ja kemiallisilla) polttoainefraktioita kannattaa poistaa. Kolmivuotisen projektin aikana koottu tieto hyödyttää viranomaisia, kemikaali- ja kuljetusyritysten sekä puhdistusalan yritysten toimijoita. Teksti ja kuvat: Anna Kiiski, HY Palmenia RIMA-projektin toteuttaa Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (Kotka) partnereinaan National Institute of Chemical Physics and Biophysics (Tallinna) ja Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos (Lahti). Rahoitus: Central Baltic INTERREG IV A ohjelma, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lahden kaupunki ja partneriorganisaatiot Polttoaineonnettomuuden mallinnus Lahden Jokimaalla sijaitsevalla maaperäntutkimuslaitoksella Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio vahvistaa ympäristöalan osaamista Lahdessa Tammikuussa käynnistynyt Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -tutkimushanke selvittää kaupunkien ekosysteemien toimintaa, rakentamisen vaikutusta ympäristöön sekä näihin liittyvää tietoinfrastruktuuria. Hankkeen tuloksena Lahteen syntyy kaupunkiympäristön, yhdyskuntatekniikan ja ympäristöinformatiikan tutkimusinfrastruktuuri, joka täydentää ja vahvistaa alueen muuta ympäristöalan tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusyhteistyössä ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Lahden ammattikorkeakoulu. Ympäristötiedonhallinta uudelle tasolle: koko kaupunkialue koelaboratoriona Hanke mahdollistaa kaupunkiympäristöön liittyvän tutkimusyhteistyön Lahden seudun ja muualla olevien tutkimusryhmien kesken. Alkuvaiheessa Lahteen rakennetaan koealueverkosto sekä ympäristötietolaboratorio, joka kerää ja tuottaa tietoa kaupunkiympäristön muutoksesta, vesi- ja ainevirroista sekä kaupunkiluonnon tuottamista ekosysteemipalveluista. Jatkossa kaupunkilaboratorion toimintaan voi tulla mukaan uusia tutkimusryhmiä muualta Suomesta. Hanke tuottaa kokemusta ja osaamista ympäristön mittauksen sekä ympäristöinformatiikan alueilta. Koealueverkosto tulee koostumaan 3 5 alueesta, jotka edustavat erilaisia kaupunkialuetyyppejä. Koealueiden tuottama informaatio syötetään projektissa rakennettavaan tietoinfrastruktuuriin, jossa se yhdistetään alueelta olevaan muuhun tietoon, malleihin ja suunnittelutyökaluihin, kertoo professori Ari Jolma Aalto-yliopiston yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokselta. Kaupunkiympäristön tilan tärkeimpiä indikaattoreita ovat kaupungin, vesistöjen ja ilmakehän rajapinnoilla kulkevat aine- ja energiavirrat. Tutkimuksessa mitataan veden kiertoon ja ilman laatuun liittyviä tekijöitä ja muuttujia kaupunkiekosysteemissä, toteaa professori Heikki Setälä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta. Tarkastelemalla erityisesti kaupunkien hulevesien kulkua ja laatua pystytään saamaan tietoa kaupunkiympäristöstä ja ymmärtämään paremmin kestävien urbaanien ympäristöjen toimintaa, Setälä lisää. Tutkimushanke tarjoaa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoille oivallisen harjoitteluympäristön ja aiheita kehittämishankkeisiin, toteaa yliopettaja Silja Kostia Lahden ammattikorkeakoulusta. Yhteistyöalustan ytimen muodostavat Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemien tutkimusryhmä, Aalto-yliopiston ympäristösuunnittelun tietotekniikan ja teknisen vesitalouden professuurit sekä Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan koulutusala. Yhteistyöalustaan kuuluvat lisäksi kaupunkiympäristön kehittämisestä Lahden alueella vastaavat päätöksentekijät ja viranomaiset sekä alueen ympäristöalan yritykset ja Lahden yliopistokeskus. Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -hanketta koordinoi Aalto-yliopisto ja se toteutetaan ajalla Yliopistojen ja korkeakoulun ulkopuolisesta rahoituksesta vastaavat Päijät-Hämeen liitto EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta sekä Lahden kaupunki. Lisätietoja: Professori Ari Jolma Aalto-yliopisto, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos ari.jolma@aalto.fi Professori Harri Koivusalo Aalto-yliopisto, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos harri.koivusalo@aalto.fi Professori Heikki Setälä Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahden ympäristökampus heikki.setala@helsinki.fi Lahden yliopistokeskus Tiedotuslehti 2012 Painosmäärä kpl Jakelualue Päijät-Häme Itella Green Julkaisija Lahden yliopistokeskus Saimaankatu 11 2.krs Lahti info@lahdenyliopistokeskus.fi Päätoimittaja Senja Jouttimäki senja.jouttimaki@lahdenyliopistokeskus.fi Toimitussihteeri Anne Antila anne.antila@lahdenyliopistokeskus.fi Viestintäryhmä Anne Antila, Mari Merenluoto, Sari Kullaa, Olli-Pekka Penttinen, Tarja Piilola, Raija Tonteri ja Kaisa Vuorivirta Etu- ja takasivun kuvat Antti Sihlman Taitto Jirka Messman Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy Paino Lehtisepät Oy

15 TIEDOTUSLEHTI Muuttuva tiedeviestintä ja asiantuntijuus julkisuudessa Sampsa Saikkonen peräänkuuluttaa kaikille tutkijoille tiedeviestinnän koulutusta ja aktiivista roolia mediassa. Vilkaisemalla tämän päivän mediaesityksiä tieteestä käy ilmi, että tieteen julkisuuskuva ei ole enää menneiden vuosikymmenien tapaan pönöttäviä valkotakkisia miehiä laboratorioissaan. Tutkimusta popularisoidaan mitä innovatiivisimmin keinoin. Kiintoisana esimerkkinä mainittakoon muutaman kerran Suomessakin järjestetty Science SLAM -tiedetaistelu, jossa tutkijat kilpailevat baarin lavalla yleisön aplodeista. Median tiedejutut eivät myöskään ole mitään mittavia valistustekstejä, joissa edetään tieto edellä. Tiede leikkaakin entistä enemmän ja pienissä paloissa koko mediamaisemaa sekä julkisuuden kenttää. Tieteen on informatiivisuuden lisäksi oltava julkisuudessa viihdyttävää. Tutkimuksiin viitataan ja tutkijoilta pyydetään kommentteja nykyään niin ruokailun kuin viihteen yhteydessä. Tämä ei sinänsä ole mitenkään kummallista. Väestön koulutustaso Suomessa on kasvanut jatkuvasti vuosikymmenten aikana. Myös toimittajat ja muut viestintäammattilaiset ovat aiempaa koulutetumpia. Samanaikaisesti tieteen ja tutkijoiden auktoriteettiasema kuitenkin murenee vauhdilla. Korkeasti koulutetut kansalaiset osaavat arvioida aiempaa paremmin tutkimusten luotettavuutta sekä uskottavuutta - tai ainakin luulevat osaavansa. Lääkärillekin mennään diagnoosi valmiina. Kukaan ei kuitenkaan ole kaikkien alojen asiantuntija ja tutkijatkin ovat todellisuudessa asiantuntijoita vain omalla erikoisalallaan, vaikka päivystäviä dosentteja on edelleenkin havaittavissa. Monet viimeaikaiset tiedekeskustelut Suomessa ovat osoittaneet, että ei ole helppoa olla tieteellinen asiantuntija yleisjulkisuudessa. Asiantuntijakommentit kyseenalaistetaan - usein sen kummemmin perustelematta tai heppoisin perustein - ja helposti mennään myös henkilökohtaisuuksiin. Tämä saattaa olla yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväänsä toteuttavalle tutkijalle henkisesti hyvin raskasta. Samalla yksittäisten tutkijoiden rooli julkisissa tiedekeskusteluissa on korostunut. Asioita on pystyttävä kommentoimaan silloin, kun ne ovat julkisuudessa esillä. Ei siis vain silloin, kun tutkimus on valmis ja siitä halutaan tiedottaa. Yliopistojen ja tiedeorganisaatioiden viestintähenkilöstö ei voi ottaa tällaista keskustelijan roolia. Heillä ei ole tutkijoiden asiaosaamista. Yksittäisten tutkijoiden rooli julkisissa tiedekeskusteluissa on korostunut Asiantuntijat opettelemaan vuoropuhelua Viestimisessä korostuu vuoropuhelu. Perusteeton kritiikki ja henkilökohtaiset solvaukset ovat asia sikseen, mutta varma tapa murentaa asiantuntijuuttaan tämän päivän julkisuudessa on yksipuolinen saarnaaminen ja muiden näkökohtien vähättely tai huomiotta jättäminen. Vuoropuhelu on mahdollisuus osapuolien yhteiseen oppimiseen, mutta se edellyttää tutkijalta hyvää pelisilmää. Valkoinen takki kannattaa jättää labran nurkkaan. Sen sijaan mukaan kannattaa ottaa avoin mieli ja innostunut asenne - tietämystään hylkäämättä. Tutkijoiden vuoropuhelutaitojen kehittäminen edellyttää kuitenkin koulutusta. Keskeinen haaste onkin tarjota tutkijoille kattavaa tiedeviestintäkoulutusta ja luoda kannustava tiedeviestintäympäristö. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista tutkijoista ei ole saanut akateemisten kirjoitustaitojen harjoitusten lisäksi kummempaa muodollista tiedeviestintäkoulutusta, joka valmistaisi heitä sen paremmin median kuin kansalaistenkaan kohtaamiseen -puhumattakaan vuoropuhelusta. Julkisuudessa toimiminen on tällöin kuin räpiköintiä jäätävässä vedessä. Niin kansallisen tiedepolitiikan kuin yksittäisten yliopistojenkin tasolla olisikin luotava nykyistä paremmat edellytykset tieteestä viestimiselle sekä tarjottava mahdollisimman monelle opiskelijalle ja tutkijalle tiedeviestintäkoulutusta. Nämä eivät saa olla toissijaisia tavoitteita ja ne vaativat rahoitusta. Tälläkin hetkellä julkisuudessa on jo liikaa esillä asiantuntijoita, joiden ääni on kova, mutta sanat tyhjiä sekä petollisia. Heillä on usein myös jokin agenda joko oma tai organisaation. Sosiaalinen media mahdollistaa aiempaa enemmän näiden asiantuntijoiden näkyvyyden ja sieltä löytyy myös helposti uskollisia seuraajia. Tutkijat sen sijaan ovat aitoja asiantuntijoita. Siksi on toivottavaa, että tutkijat ovat julkisuudessa esillä ja heitä siihen kannustetaan. Heidän eristäytymisensä julkisuudesta olisi yhteiskunnallisen ja kulttuurisen taantuman tie. Emmehän halua palata pimeällä keskiajalle? Teksti: Sampsa Saikkonen, jatkoopiskelija Lahden Tutkijapraktikumissa Tieteestä eri tavalla ScienceSLAMissa tutkijat kisaavat keskenään yleisön suosiosta. Illat ovat saavuttaneet suuren suosion Helsingin yliopistopiireissä ja leviämässä muihin kaupunkeihin, kuten myös PechaKucha. Tutkijapraktikum helpottaa jatko-opiskelua Palmenian Lahden alueyksikössä käynnistyi syksyllä 2011 Lahden Tutkijapraktikum. Praktikum mahdollistaa uudenlaisen toteutustavan Lahden yliopistokampuksella toteutettaville monitieteisille tutkimus- ja kehittämishankkeille. Alueellista kehittämistä tukevaa tutkimusta toteutetaan praktikumissa tavalla, joka tukee lahjakkaiden tutkijoiden etenemistä tutkijanuransa alkuvaiheessa. Avatessaan tutkijoille uudenlaisen urapolun praktikum mahdollistaa Helsingin yliopiston osaamisen tehokkaan hyödyntämisen alueellisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Uransa alussa olevia tutkijoita valitaan praktikumiin vuosittain. Vuoden mittaisen ensimmäisen praktikum-vaiheen aikana tutkijat valmistelevat tutkimussuunnitelmiaan ohjatusti. Tieteellinen ohjausvastuu on ensisijaisesti Helsingin yliopiston ainelaitoksilla; Palmenian hankeosaamista hyödynnetään rahoituksen suunnittelussa ja hakemisessa. Rahoituksen järjestyessä tutkijat etenevät praktikumin toiseen, tutkimuksen varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Tutkijapraktikum-yhteistyö kytkee Palmenian ja Lahden yliopistokampuksen toiminnan kiinteästi Helsingin yliopiston ainelaitosten toimintaan. Ainelaitoksia yhteistyössä on tässä vaiheessa mukana neljä: sosiaalitieteiden laitos, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, opettajankoulutuslaitos sekä elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Ainelaitoksia edustavia väitöskirjaansa valmistelevia tutkijoita on Tutkijapraktikumiin tähän mennessä valittu kahdeksan. Lisätiedot: juha-pekka.liljander@helsinki.fi Lahden Tutkijapraktikumiin valitut projektitutkijat ja aiheet FM Petteri Enroth, estetiikan jatkoopiskelija, tutkimusaihe: Esteettisen aktuaalisuus. Theodor W. Adornon estetiikan kriittinen potentiaali VTM Tiina Koskimäki, yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija, tutkimusaihe: Lähisuhteiden muutokset ja ikääntyvän elämänpiiri KM, TaM Anna Kouhia, käsityötieteen jatko-opiskelija, tutkimusaihe: Käsityö kulttuuristen merkitysten kantajana ja jaetun kulttuuritietoisuuden rakentajana FM Veera Launis, estetiikan jatkoopiskelija, tutkimusaihe: Tilakokemus ja puuttumisen tunne arkiympäristössä VTM, KTM Maarit Pedak, viestinnän jatko-opiskelija, tutkimusaihe: Jotain erittäin vakavaa on tapahtunut. Kriisiviestintä ja johtamiseen suunnatut toiveet ja todellisuus suomalaisissa koulusurmissa 2007 ja Maarit Pedak jatkaa tutkimuksen tekemistä alkaen kunnallisalan kehittämissäätiön apurahalla. VTM Sampsa Saikkonen, viestinnän jatko-opiskelija, tutkimusaihe: Tiedevalistuksesta vuoropuheluun? KM Kristiina Soini-Salomaa, käsityötieteen jatko-opiskelija, tutkimusaihe: Luova voima muotoilun ja käsija taideteollisuuden tulevaisuus KM Tuure Tammi, kasvatustieteen jatko-opiskelija, tutkimusaihe: Demokraattisen identiteetin rakentuminen ja reunaehdot. Tuure Tammi jatkaa tutkijanuraansa alkaen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella tohtorikoulutettavana.

16 16 TIEDOTUSLEHTI 2012 LIIKETTÄ! -hanke pyrkii luomaan täysin uudenlaisen alueellisen liikunta-apteekkijärjestelmän tukemaan kansalaisten liikkumisen aloittamista ja ylläpitämistä. Liikunta-apteekkia ovat kehittämässä yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimien kanssa alueen yksityisten ja kolmannen sektorin liikuntapalvelujen tuottajat. Liikettä! -hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän toiminnan kehittämiseen, jolla voidaan mahdollistaa julkisen sektorin kustannusten lasku. Nykyään esimerkiksi diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon kustannuksista. Liikunnan lisäyksellä on huomattava tyypin 2 diabetesta ehkäisevä vaikutus. Lisääntyneen hyvinvointipalvelukysynnän ja ennaltaehkäisevän terveysliikunnan tarpeen vuoksi on välttämätöntä kehittää tehokkaita alueen sisäisiä ja alueiden välisiä monitoimijaverkostoja, joiden avulla synnytetään uusia toimintamalleja levittää tietoja hyvistä käytännöistä. Miten toivot Liikettä!-hankkeen vaikuttavan päijäthämäläisiin? Heli Lehtovaara Hyvinvointipäällikkö, Peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos Terveysliikunta kannattaa nostaa esille koko Päijät-Hämeen alueella kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Toivottavasti liikuntaneuvonta ja liikkumislähetekäytäntö nähdään monen eri sektorin ennaltaehkäisevänä terveyttä edistävänä toimintana. Toivon, että Liikettä! -hankkeella pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että kuntalaiset, varsinkin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, liikkuisivat enemmän ja sitä kautta myös edistettäisiin kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Teemu Mäkipaakkanen Projektipäällikkö, Liikunta-apteekki hanke Aava-kunnissa Väestön terveydellä on yhteiskunnalle iso taloudellinen merkitys. Ihmiset olisi saatava huomaamaan, että he itse ovat pääasiallisesti vastuussa omasta ja myös läheistensä hyvinvoinnista. Onnistuneella liikuntaneuvonnalla voidaan saada henkilö ajattelemaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Liikuntaneuvonnan yleisenä tavoitteena on liikuntatottumusten muuttaminen myönteisempää suuntaan, kiinnostuksen herättämistä liikkumista kohtaan sekä asenteiden muokkaamista liikuntakäyttäytymistä edistäväksi. Liikunnan harrastaminen on halpa ja hyvä keino parantaa omaa terveyttään sekä pienentää yhteiskunnan sairaanhoitokuluja. Sari Kristiansen Projektipäällikkö, terveydenhoitaja, Lahden sosiaali- ja terveystoimi Toivon, että Liikettä! -hankkeen avulla herätellään päijäthämäläisiä liikkumaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan juuri itselle sopivalla tavalla. Tällä tavoin syntyisi uusia, hauskoja tapoja liikkua ja pitää huolta omasta ja ehkä kaverinkin hyvinvoinnista. Tukena tässä päijäthämäläisellä olisi toimiva liikuntaneuvonta sekä erilaisia liikuntapalveluita niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Toivon hankkeen vahvistavan alueella tehtävää terveysliikunnan kehittämistyötä ja tuovan siihen uusia, luovia ajatuksia eri asiantuntijoilta, jatkossa yhä enemmän päijäthämäläisiltä itseltään. Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Toivon todella että Liikettä! -hankkeen avulla pystymme auttamaan kuntalaisia löytämään itselleen liikuntamahdollisuuksia ja eväitä oman elämänsä yhä parempaan itsehoitoon. Heidi Freundlich Projektipäällikkö, Liikettä! -hanke, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - Lakes Toivoisin, että alueen terveysliikunnan toimijat saisivat lisää työvälineitä terveysliikunnan edistämiseen ja päijäthämäläisten huomaavan, että liikunta on jokaiselle mahdollista ja mahdollisuus hoitaa omaa terveyttä. Hankkeen tulisi myös mahdollistaa kuntalaisten pääsy liikuntaneuvontaan, jossa liikunnan ammattilaisen tukemana voitaisiin lähteä kulkemaan kohti terveempää elämää. Koonnut Sari Kullaa, HY Palmenia Liikettä! -hanke on Päijät-Hämeen liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama hanke. Ympäristökampus Niemenkatu 73 Lahden Aikuiskoulutuskeskus Kirkkokatu 16 Tietoportti Saimaankatu 11 Lahden yliopistokeskuksen koordinaatioyksikkö Saimaankatu krs, Lahti , Aalto-yliopisto Lahden keskus Niemenkatu 73, Lahti , Helsingin yliopisto Avoin yliopisto, Lahden toimipiste Kirkkokatu krs, Lahti , Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti sekä Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti KSEI Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu Lahti Tietoportti, Saimaankatu krs, Lahti , Ympäristötieteiden laitos Lahti Niemenkatu 73, Lahti , Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Saimaankatu 11, Lahti , Korkeakoulujen yhteiskirjasto Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27 Ympäristökirjasto, Niemenkatu 73

Tampereen kesäyliopisto

Tampereen kesäyliopisto Tampereen kesäyliopisto Avoin kaikille 11 Yhteistyökorkeakoulua 10 000 opintopistettä 5000 opiskelijaa 30 oppiainetta 12 kieltä Ilman opiskelupaikkaa? vietä välivuosi avoimen yliopiston opintojen parissa!

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Humanistinen osasto/suomen kieli ja kulttuuritieteet

FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Humanistinen osasto/suomen kieli ja kulttuuritieteet Avoin yliopisto OPETUSTARJONTA 1 (5) ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON OPETUSTARJONTA YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE Oppiaineet tiedekunnittain ja laitoksittain p= perusopinnot a=aineopinnot s=syventävät

Lisätiedot

Tampereen kesäyliopisto

Tampereen kesäyliopisto Tampereen kesäyliopisto Avoin kaikille 11 Yhteistyökorkeakoulua 10 000 opintopistettä 5000 opiskelijaa 30 oppiainetta 12 kieltä Miksi opiskella avoimia yliopisto-opintoja voit hyödyntää välivuoden pääset

Lisätiedot

Tampereen kesäyliopisto

Tampereen kesäyliopisto Tampereen kesäyliopisto Avoin kaikille 11 Yhteistyökorkeakoulua 10 000 opintopistettä 5000 opiskelijaa 26 oppiainetta Miksi opiskella avoimia yliopisto-opintoja voit hyödyntää välivuoden pääset elämässä

Lisätiedot

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle

Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle 2019 2020 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE JYU. Since 1863. OPINTOMME SOPIVAT: OPINTOJAKSOT PERUSOPINTOTASO / yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kaikille avointa opetusta iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta opetus vastaa yliopiston opetussuunnitelmia opiskelu on sivutoimista opiskelu on maksullista opiskelutavoissa

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä 1 HY/ Päivitetty 19.4.2017 Lehtori Pirkko Raudaskosken opetusura yliopistossa Opettajanurani käynnistyi yliopistossa toimiessani syyslukukausina 1992 ja 1995 Kasvatustieteen laitoksella aikuiskasvatustieteen

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO

TAMPEREEN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO TAMPEREEN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO Opetustarjonta lukuvuonna 2011 2012 Opetusohjelmat TAMPERE SEINÄJOKI HÄMEENLINNA PORI TAMPERE Postiosoite TaY, Avoin yliopisto 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.) Opintotyyppi Syventäviä opintoja Koulutusala Kuvataideala

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN Pääaineen opinnot Pääaineen opinnot suoritetaan pääsääntöisesti uusien tutkintorakenteiden mukaisesti. Jo suoritetut pääaineiden opinnot korvaavat uusien tutkintorakenteiden

Lisätiedot

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 16.8.

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 16.8. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto - monipuolista yliopisto-opetusta Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopisto-opintoja noin sadassa oppiaineessa. Monesta oppiaineesta voi opiskella perusopintojen

Lisätiedot

omallepolulle Koe korkeakoulu jo nyt! Tutustu eri aloihin, löydät ehkä tulevaisuutesi facebook.com/omallepolullekorkeakouluun KORKEAKOULUUN

omallepolulle Koe korkeakoulu jo nyt! Tutustu eri aloihin, löydät ehkä tulevaisuutesi facebook.com/omallepolullekorkeakouluun KORKEAKOULUUN omallepolulle KORKEAKOULUUN Koe korkeakoulu jo nyt! Tutustu eri aloihin, löydät ehkä tulevaisuutesi facebook.com/omallepolullekorkeakouluun Osallistu Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjoamille

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Yliopistojen yhteinen toiminta-alusta. Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus Senja Jouttimäki

Yliopistojen yhteinen toiminta-alusta. Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus Senja Jouttimäki Yliopistojen yhteinen toiminta-alusta Päijät-Hämeen TKI & O tilaisuus 5.2.2019 Senja Jouttimäki TAVOITTEENA OSAAVA, ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKISEUTU Yliopistokampus perustuu sopimukseen yhteistyöstä:

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Co-op Network Studies

Co-op Network Studies Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Co-op Network Studies

Co-op Network Studies Seuraa meitä! www.facebook.com/coopnetworkstudies Osuustoiminnan ja yhteisötalouden verkko-opinnot Co-op Network Studies Co-op Network Studies (CNS) on yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille osuustoiminnan

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden

Koulutuksen Aloituspaikat. Hakuajat Hakukohde Opintopolussa Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono (suluissa aloituspaikat) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen

Lisätiedot

LUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2

LUT Highway. Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot mennessä. Elokuu 2018 LUT Highway 2 Avoimen yliopiston väyläopintojen mukaiset opinnot 31.5.2019 mennessä 2 väyläohjelma Ohjelmassa aloittaa opiskelijoita Kauppatiede 39 Tuotantotalous 26 Tietotekniikka 14 Energiatekniikka 3 Ympäristötekniikka

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa (Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen Aloituspaikat Englannin

Lisätiedot

Tutkimusta Opetusta Innovatiivista yhteistyötä

Tutkimusta Opetusta Innovatiivista yhteistyötä MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MULTIDISCIPLINARY CITY CAMPUS LUKUVUOSI 2014-2015 KESKIAUKEAMALLA YLIOPISTOKOULUTUSKALENTERI Tutkimusta Opetusta Innovatiivista yhteistyötä Kuva: Antti Sihlman www.lahdenyliopistokampus.fi

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KATI 15 -täydennyskoulutusohjelma. Infotilaisuus Nina Kykkänen

KATI 15 -täydennyskoulutusohjelma. Infotilaisuus Nina Kykkänen KATI 15 -täydennyskoulutusohjelma Infotilaisuus 7.5.2019 Nina Kykkänen LUT Täydennyskoulutus Johdon ja asiantuntijoiden ohjelmat Tailor - henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat Yrityskohtaiset koulutukset

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2017 yhteishaussa FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian Maisterihaku,

Lisätiedot

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla

Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla Toisen asteen yhteistyö Keski- Pohjanmaalla Ajankohtaiset asiat: - Valintatarjotin - Tiedotuskanavat Johanna Kattilakoski Ajankohtaista valintatarjotinasiaa Lv. 2012-2013 valintatarjottimet: Kpedun opistojen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since Psykologian laitos Professori Taru Feldt Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 9.11.2018 1 Psykologian laitos Tehtävä: tuottaa kansainvälisesti arvostettua, korkealaatuista opetusta ja tutkimusta Opiskelijamäärältään

Lisätiedot

1 (5) Hyv. Vast. Kirj. Haken. Kok. Hyv. Vast. Kirj. Haken. Kok. Hyv. ott. Hakukohde. Kirj. Haken. Kok. osall. Kirj. osall. osall. ott.

1 (5) Hyv. Vast. Kirj. Haken. Kok. Hyv. Vast. Kirj. Haken. Kok. Hyv. ott. Hakukohde. Kirj. Haken. Kok. osall. Kirj. osall. osall. ott. Hakeneet, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet tiedekunnittain ja hakukohteittain, kaikki valinnat vuosina -2014 1 (5) Haken. Kok. Hyv. Hyv. Humanistinen tiedekunta Arkeologia 168 58 12 8 8 166

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Historian kandidaattiohjelma (180op) ( 2023) Yleinen linja (luonnos)

Historian kandidaattiohjelma (180op) ( 2023) Yleinen linja (luonnos) Historian kandidaattiohjelma (180op) 2019 2020 ( 2023) Yleinen linja (luonnos) Perusopinnot 25 op HISP05 Teemaseminaari 5 op Aineopinnot 55 op HISA03 Historiantutkimuksen ajankohtaisia keskusteluja, 20

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Lukiolaisen bisneslinja

Lukiolaisen bisneslinja Lukiolaisen bisneslinja Opinto-ohjelma Lukiolaisen bisneskoulun opintoja voivat suorittaa sekä lukiolaisen bisneslinjan että yleislinjan opiskelijat. Linjalla opiskelevien opinto-ohjelmaan sisältyy kolme

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VALINTATILASTO / YHTEISHAKU 2016

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VALINTATILASTO / YHTEISHAKU 2016 1 Valintatilasto - Yhteishaku 2016 //UEF ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VALINTATILASTO / YHTEISHAKU 2016 (aikaisempien opintojen ) Filosofinen kulttuuri, kääntäminen, 30 (5) 267 189 33 (3) 30 83,37/84,43 30,83

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Savonian suomen opinnot

Savonian suomen opinnot Savonian suomen opinnot Mavasuomi B1.2 Muut suomen kurssit suomi Työelämän suomi B1.1 Suullinen suomi suomi B1.2 Pääsykoevalmennus suomi B2 Työkokeilu Suullinen suomi B2 suomi C1 Sairaanhoitajan suomi

Lisätiedot

AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille

AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille Tutkinto-opiskelu on suunnattu kaikille SAK:n ja STTK:n ja niiden alaisten liittojen ja työttömyyskassojen työntekijöille.

Lisätiedot