Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Ensihoito voitti minuutteja. s. 14. Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. Ensihoito voitti minuutteja. s. 14. Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia s."

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Ensihoito voitti minuutteja s. 14 Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia s. 16

2 Sisältö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Tiedottaja Anita Huhtamäki puh (06) fax (06) Ulkoasu/taitto I-print plus, Kannen kuva Matti Hautalahti 6 Paino Multiprint Uutispalat... 4 Silmäkeskus esittäytyy... 6 Kohti paperitonta sairaalaa...8 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Kultamitalisti Taina Olenius Keuhkosairauksien hoitoa 80 vuotta Ensihoito löysi paikkansa...14 Ensihoito voitti minuutteja s. 14 Työhyvinvointi on koko työyhteisön asia s. 16 Työhyvinvointiviikon antia...16 Virkut ja Iki-virkut...17 Johtoryhmän kyselytunti...22 Sairaalan kirkko on kaikille avoin...24 Hallitus...26 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 EPSARI 2/2013

3 Positiivisuutta työhön 16 "Myönteiset tunteet ovat pitkälti oma asennoitumiskysymys." Marja-Liisa Manka 11 Unelma kullasta täyttyi Joululaulu Epsari haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen ikimuistoista joulunaikaa Robert Wellsin "Joululaulun" (The Christmas Song) sanoin. Tapaamisiin taas ensi vuonna! Hiljaa leijaa maahan hiutaleet kimmeltäen matkallaan Hiljaa loistaa valot kynttilöiden ne luovat joulun tunnelmaa Kuiskata vain saa Kun rauhaa hohtaa hanki valkoisin ja kiireet unohtuvat pois niin toivon, että suurilla, pienilläkin Joulu lämpöinen ois. Toimitus 8 Kohti paperitonta sairaalaa EPSARI 2/2013 3

4 Uutispalat Hengitysharjoituslaitteita lasten- ja nuorten poliklinikalle Happirikastin lahjoituksena Hengitysliitolta Hengitysliitto lahjoitti kannettavan happirikastimen vaikeaa hengityssairautta sairastavien käyttöön Seinäjoen keskussairaalalle. Kevyttä happirikastinta voivat lainata kaikki sairaanhoitopiirin happihoitopotilaat. Happirikastimen luovutti Etelä-Pohjanmaan Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Hauta-aho ja sen vastaanottivat ylilääkäri Hannu Kankaanranta ja osastonhoitaja Anne Suvanto ja asiantuntija-sairaanhoitaja Annu Kamila keskussairaalan keuhkoklinikalta. Haluamme lisätä happirikastinta tarvitsevan potilaan mahdollisuuksia elää niin normaalia elämää kuin mahdollista. Lainaamalla kannettavaa rikastinlaitetta hän voi osallistua esimerkiksi erilaisiin perhejuhliin tai mennä konserttiin tai teatteriin. Noin neljä kiloa painavaa rikastinta on helppo kuljettaa mukana, sillä se toimii sekä akulla että sähkövirralla, Kaija Hauta-aho kertoo. Suomessa on yli kotihappihoidossa olevaa henkilöä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on noin 120 happirikastimen käyttäjää. Kaikkiaan Hengitysliitto lahjoittaa kuusi kannettavaa happirikastinta eri puolille Suomea tämän vuoden aikana. Yksi happirikastin maksaa noin euroa. Laitteet on hankittu Hengitysliiton keräyksistä saamilla varoilla. Hengitysliitto lahjoitti Seinäjoen keskussairaalan lasten ja nuorten poliklinikalle kymmenen Acapella PEPhengitysterapiaharjoituslaitteita. Laitteita käytetään keuhkojen tyhjennyshoitoon ja hengityksen tehostamiseen sekä tilanjatkeena lääkkeenannossa. Yleisimmin sitä käytetään muun muassa astman, kystisen fibroosin sekä harvinaisten, vaikeiden hengityssairauksien hoidossa. Hengitysharjoituslaitteet luovutti Etelä-Pohjanmaan Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Hauta-aho ja sen vastaanottivat osastonylilääkäri Teemu Kalliokoski ja osastonhoitaja Marja Alakoskela Seinäjoen keskussairaalasta. Haluamme auttaa lasta toipumaan sairautensa pahenemisvaiheesta sekä nopeuttaa kotihoitoon pääsyä, kertoo Kaija Hauta-aho. Seinäjoen keskussairaalan lasten- ja nuorten poliklinikalla hoidetaan vuosittain noin hengityssairasta lasta. Suomessa on 7 9 % lapsista sairastaa astmaa ja vaikeaa hengityssairautta sairastavia on satoja. Kaikkiaan Hengitysliitto lahjoittaa 300 hengitysharjoituslaitetta lasten- ja nuorten poliklinikoille eri puolille Suomea tämän vuoden aikana. Seinäjoen keskussairaalan lasten- ja nuorten poliklinikalla hoidetaan vuosittain noin hengityssairasta lasta. Lahjoitus sydänosastolle HVA-kiinteistöt Oy:n perustajan, Antti Hautamäen omaiset lahjoittivat keväällä muistotilille kertyneet varat, noin euroa, sydänpotilaiden tutkimukseen ja mahdollisiin laitehankintoihin Seinäjoen keskussairaalan sydänosastolle. Kuvassa lahjoittajia edustanut Heli Hautamäki, sisätautien ylilääkäri Matti Kotila ja osastonlääkäri Tiina Keski-Opas. 4 EPSARI 2/2013

5 Johanna Sorvettula Sairaalalakimiesten puheenjohtajaksi Ylihoitaja Panula eläkkeelle Ylihoitaja Liisa Panula järjesti kahvitilaisuuden viimeisenä työpäivänään Kutsua noudatettiin runsain joukoin ja Liisan monien yhteistyökuvioiden myötä tervehtijöitä riitti talon ulkopuoleltakin. Sairaalalakimiehet ovat yhteistyönsä tehostamiseksi perustaneet Sairaalalakimiehet-nimisen rekisteröidyn yhdistyksen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi terveydenhuollon ja erityishuollon toimintaa, ja erityisesti kehittää ja seurata terveydenhuollon toimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä sekä toimia jäsentensä valtakunnallisena edunvalvojana. Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt hyväksyvät, terveydenhuollon sairaaloissa, terveydenhuollon organisaatioissa tai Kuntaliitossa työskentelevät oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt. Lakimiesten määrä sairaanhoitopiireissä on ollut kasvussa ja tulevaisuuden suunnitelmat terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi tulevat oletettavasti lisäämään tämän asiantuntijatyön tarvetta ja määrää. Suomen kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä sekä niitä ylläpitävissä kuntayhtymissä työskentelee arviolta noin 30 lakimieskoulutuksen saanutta henkilöä eri tehtävissä. Yleisimmät nimikkeet ovat lakimies, hallintolakimies, hallintojohtaja tai -päällikkö sekä henkilöstöjohtaja. Suuri lahjoitus lastentautien toimintayksikölle Keskussairaalan lastentautien toimintayksikkö vastaanotti historiansa suurimman yksittäisen lahjoituksen, euroa, Pohjois-Suomen turkiseläinkasvattajilta. Huutokaupalla, nahkamyynnillä ja yksittäisten tuottajien lahjoituksilla kerätty summa kasvoi paljon odotettua suuremmaksi, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Kärjä. Yhdistys luovutti joulun alla samansuuruisen summan myös Kokkolan keskussairaalan lastenosastolle. Lastentautien va. ylilääkäri Riitta Marttilan mukaan varoilla on lastentaudeille hankittu mm. virtsan residuaalimittari ja ultraäänivirtausmittari. Oulun yliopistosairaalassa pidetyn tapaamisen yhteydessä sairaalalakimiehet perustivat yhteistyönsä tehostamiseksi Sairaalalakimiehet -nimisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin hallintojohtaja Johanna Sorvettula. EPSARI 2/2013 5

6 Työssä Seinäjoen keskussairaalan Silmäkeskuksen remontti valmistui lopullisesti elokuussa Uudet leikkaussalit otettiin käyttöön jo vuotta aiemmin. Silmäpotilaiden hoito tapahtuu nyt samassa yksikössä. Tilat hohtavat uutuuttaan ja värimaailma tiloissa on raikas. Silmäkeskuksen henkilökuntaan kuuluu yhteensä 35 henkilöä. Poliklinikan odotustila Lakka. Silmäkeskuksessa monipuolista hoitoa Poliklinikan odotustila Mustikka. Seinäjoen Silmäkeskus toimii päiväkirurgisena yksikkönä hoitaen uusissa tiloissaan kaikkia ikäryhmiä vauvasta vaariin. teksti: Aulikki Mäki-Jouppila Poliklinikan odotustila Puolukka. Poliklinikan esitutkimushuone. Leikkauspotilaiden odotustila Omena Silmäkeskuksen toiminnan kirjo on laaja sisältäen poliklinikka-, tutkimus-, kuntoutus- ja leikkaustoimintaa. Uusien tilojen myötä leikkaustoiminta siirtyi leikkaus- ja anestesiayksiköstä silmäkeskukseen. Kaiken toiminnan nyt ollessa omassa yksikössä maakunnan silmäpotilaiden hoitoa on mahdollista tehostaa entisestään. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 19 jäsenkuntaa, joissa asukkaita on noin Remontin 1. vaiheen työt käynnistyivät Entisen korvaosaston tiloihin remontoitiin leikkausyksikkö, kansliatilat ja sosiaalinen tila. Remontin 2. vaihe eli poliklinikan remontointi aloitettiin ja saatiin valmiiksi Kuntoutuksen tilat remontoitiin kevään ja kesän 2013 aikana. Polikliininen toiminta Poliklinikan esitutkimushuoneessa hoitaja vastaanottaa potilaan esihaastatellen, mitaten visuksen, ottaen autorefraktometrin ja tiputtaen tarvittavat silmätipat. Tämän jälkeen potilas siirtyy odotustilaan odottamaan kutsua vastaanottohuoneeseen, jossa työskentelee lääkäri-hoitaja -työpari. Arkisin päivystävä lääkäri on myös paikalla auttaen akuuteissa silmäongelmissa. Poliklinikalla tehdään silmätutkimukset, kuten OCT-tutkimukset, näkökenttätutkimukset ja silmän etu- ja takaosavalokuvaukset. Muita annettavia hoitoja ovat karsastushoidot, glaukoomaneuvonnat, kaihiesitutkimukset, PDThoidot, lasertoimenpiteet, lasiaisinjektiot ja polikliiniset pientoimenpiteet. Tutkimustoiminta Silmäkeskuksen poliklinikalla kuvauksia tekee joka arkipäivä yksi kuvaaja. Tarvittaessa toinen kuvaaja auttaa. Silmäkeskuksessa on uusi silmänpohjakamera, jolla otetaan silmänpohja-, hermosäie-, stereopapilla-, FAF- ja FAGkuvia sekä silmän etuosan kuvia. Kuvattavat potilaat sairastavat mm. diabetesta tai glaukoomaa. Uudella OCT-laitteella kuvataan maculaa, papillaa, sarveiskalvoa ja kammiokulmaa sekä tehdään verkkokalvon ICG- ja FAG-kuvauksia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehdään 26 kunnassa I- ja II-tyypin diabeetikoiden silmänpohjien seulontakuvauksia kiertävällä kameralla. Hoitaja tekee kuvaukset uudella kuvantamisjärjestelmällä, joka on sisäänajovaiheessa. Toimimme tässä edelläkävijänä, koska vastaavanlaista keskitettyä kuvantamisjärjestelmää ei ole muualla Suomessa. 6 EPSARI 2/2013

7 Steriili varasto. Takaosakirurgisen potilaan puudutus. Takaosakirurginen leikkaus. Kuntoutustoiminta Silmäkeskuksessa kuntoutustyöryhmässä työskentelee silmälääkäri, kuntoutuslääkäri, kuntoutusohjaaja, näönkäytönohjaaja ja liikkumistaidon ohjaaja. Kuntoutustyöryhmä käsittelee yhdessä näkövammaisen kuntoutumiseen liittyviä asioita. Kuntoutus- ja näönkäytönohjaaja tekevät kotikäyntejä, koulukäyntejä ja päiväkotikäyntejä. Asiakkaan tilanteen selvittäminen ja arviointi, kuntoutumisen sekä kuntoutusohjauksen suunnittelu kuuluvat ohjaajien työnkuvaan. Palvelut ovat näkövammaiselle maksuttomia. Leikkaustoiminta Leikkauspäivinä jokaista leikkaussalia varten on yksi hoitaja ottamassa vastaan ja kotiuttamassa potilaat. Silmäkeskuksen leikkausyksikössä on kolme isoa leikkaussalia, heräämö, steriili varasto, kulutustavaravarasto, välinehuolto ja hoitajien työhuone. Leikkaussalit on suunniteltu sellaisiksi, että niitä voi tarvittaessa käyttää muuhunkin kuin silmäkirurgiaan. Alkuviikosta leikataan kaihi- ja takaosakirurgisia potilaita, loppuviikosta kaihi- ja luomiplastiapotilaita. Pelkkänä kaihileikkauspäivänä potilaita leikataan seitsemästä kahdeksaan, mutta näistä muutamilta molemmat silmät samalla käyntikerralla. Päivittäinen kaihisilmien leikkausmäärä yhdessä salissa voi olla parhaimmillaan jopa 12. Silmäkeskus toimii myös opetussairaalana nuorille lääkäreille ja monet oppinsa täällä saaneet lääkärit ovat palanneet erikoistumisjakson päättyessä takaisin Seinäjoelle töihin. Tämä kirjoitus on referaatti Aulikki Mäki-Jouppilan artikkelista, joka on julkaistu Silmähoitaja-lehden numerossa 4/2013. Aulikki Mäki-Jouppila työskentelee osa-aikaisena sairaanhoitajana Silmäkeskuksessa. Hänen toinen työnantajansa on Tampereen Silmäsairaala (Silmäasema Fennica Oy). Leikkausmäärät / vuosi Kaihileikkauksia Takaosakirurgisia leikkauksia Kyynelteiden sondeerauksia ym. (yleisanestesia) Karsastusleikkauksia noin 20 Syvä sklerektomialeikkauksia (myös ulkopaikkakuntalaiset) Luomiplastioita noin 25 Polikliinisia käyntejä noin Polikliinisiä toimenpiteitä noin 3000/vuosi, joista lasiaispistoshoitoja Silmänpohjan seulontakuvauksia (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset) yli 7000 Vuodeosastohoitojaksoja Keskimääräinen hoitoaika 1,1 1,3 vuorokautta (operatiivisella yhteisosastolla). Silmäkeskuksen henkilökunta ylilääkäri osastonylilääkäri neljä erikoislääkäriä osastonhoitaja ja kaksi apulaisosastonhoitajaa 15 sairaanhoitajaa 3 perushoitajaa 3 kuntoutusohjaajaa 5 osastonsihteeriä Henkilökuntaan kuuluu yhteensä 35 henkilöä ja lisäksi rekryn kirjoilla olevat sairaanhoitaja ja osastonsihteeri. Leikkausosasto. "Päivittäin leikataan yhdessä salissa jopa 12 kaihileikkausta." Leikkauspotilaiden "kahvila" Henkilökunnan taukotila. Henkilökunnan taukotilan parveke. EPSARI 2/2013 7

8 Työssä Kohti paperitonta sairaalaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirrytään asteittain potilaan hoitoon liittyvässä toiminnassa paperittomuuteen. Lyhyellä tähtäimellä tavoitteena on, että toimintayksiköiden työnkulut potilaan hoidon järjestämisessä, toteuttamisessa ja seurannassa muuttuvat asteittain sähköisiksi ja minimoidaan paperimateriaalin syntyminen ja tarve. Laitekannan uudistuessa niistä tuleva datatieto tallentuu sähköiseen muotoon. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kaiken potilastietomateriaalin sähköinen tallennus ja käyttö, eikä uutta paperimateriaalia enää synny. Potilasasiakirjat ovat kattavasti käytössä sairaanhoitopiirin alueen yhteisrekisterin sisällä, kansallisessa potilastiedon arkistossa ja reseptikeskuksessa. Sähköinen potilastiedon pysyväisarkistointi on toteutettu asianmukaisesti. Paperittomalla toiminnalla saavutetaan sekä taloudellisia että toiminnallisia hyötyjä. Hyötyä henkilöstölle ja potilaalle Tavoitteena muutokselle on, että toimintaprosessit yksiköissä muuttuvat sujuvammiksi, toiminta tehostuu ja työnkulut muuttuvat entistä paremmin potilaan hyvää hoitoa palveleviksi. Paperiton toiminta parantaa merkittävästi tietosuojan toteutumista potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Tavoitteina on myös henkilöstön työkierron sujuvuus ja toiminnallisten ruuhkahuippujen tasaaminen sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen. Taloudellista hyötyä saadaan, kun henkilöstön työprosesseja tehostetaan karsimalla turhia työvaiheita. Esipainetut tulosteet jäävät kokonaan pois ja Siirtymävaiheen aikaisesta työkappaleiden tulostamisesta pyritään nopeasti eroon. Laitehankintojen (tulostimet) määrä ja ylläpitotyöt vähenevät tulostamattomuuden myötä. Tietoa reaaliajassa Paperittomaan toimintaan siirtymistä valmistellaan sairaanhoitopiirin eri toimin-tayksiköissä ja erikoisaloilla kiihtyvällä vauhdilla. Paperittomuuteen siirrytään potilaan hoitoprosesseissa asteittain siten, että toimitaan mahdollisimman pitkälle sähköisessä muodossa olevan hoitotiedon varassa potilasturvallisuutta vaarantamatta. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki tärkeä potilaan tutkimuksessa ja hoidossa tarvittava materiaali on oltava saatavilla sähköisessä muodossa. Paperittomuuteen siirtymisessä on pyrkimyksenä vähentää merkittävästi yksittäisten tutkimus- ja hoitotietoa sisältävien papereiden tai paperikansioiden liikuttelua arkistosta ja yksiköistä toiseen. Lisäksi tavoitteena on vähentää potilaan hoitoon liittyvän paperimateriaalin syntymistä ja tulostamista. Effica potilastietojärjestelmä on ollut käytössä jo kymmenen vuotta ja sisältää siten potilaskertomustietoja pitkältä ajanjaksolta. Lisäksi eri toimintayksiköissä on käytössä erillisjärjestelmiä, joista on saatava toimiva yhteys pääjärjestel- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri siirtyy asteittain kohti paperitonta toimintaa potilaan hoitoprosessissa. teksti: Raili Vuorela projektipäällikkö, tietohallinto 8 EPSARI 2/2013

9 mään. Tavoitteena on, että potilaan hoitotilanteissa tietoa käytetään sähköisessä muodossa ja/ tai tarvittava tieto siirretään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sähköiseen muotoon. Tiedon tulee olla reaaliaikaisesti saatavilla siinä yksikössä, jossa sitä kulloinkin tarvitaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yhteinen potilastietojärjestelmä (EP-Potti) tukee tiedon alueellista saatavuutta merkittävästi. Yksiköille omat siirtymispolut Paperittomaan toimintaan siirtymisen suunnitelmia tehdään keskitetysti kaikille toimintayksiköille yhteisistä asioista ja periaatteista. Jokainen erikoisala ja yksikkö suunnittelevat niiden perusteella oman paperittoman toimintansa siirtymispolun oman yksikön toimintaprosesseja ja mahdollisia erityispiirteitä tukevaksi. Pienet ja suuremmat muutokset prosesseissa ovat väistämättömiä. Yksikkö- ja erikoisalakohtaisissa suunnitelmissa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että oheistulostimet korvautuvat mahdollisuuksien mukaan monitoimilaitteilla. Lähetekäsittely on paperitonta jo nyt usealla poliklinikalla ja osalla valmistelut ovat meneillään tai aluillaan. Määräysosion käyttö lähetekäsittelyssä turvaa tiedonsiirtoa ammattiryhmältä toiselle. Paperilla saapuneet lähetteet ja myöhemmät hoitopalautteet vähenevät oleellisesti kun sähköisiä yhteyksiä muodostetaan lisää organisaatioiden välille. Paperilla tulleet lähetteet, lähetteiden liitteet ja hoitopalautteet "Tulostuspaperin menekki pienenee huomattavasti." skannataan jatkossa osaksi sähköistä potilaskertomusta. Effican ulkopuolisen paperimateriaalin tallennuspaikaksi tulee alkuvuodesta 2014 Mediakeskus-sovellus, josta saadaan linkki asiayhteyteen. Ihotautien poliklinikka jo vuoden paperittomana Ensimmäisenä paperittomaan poliklinikkatoimintaan siirryttiin Ihotautien poliklinikalla syksyllä Osastonhoitaja Päivi Kumpulan aktiivinen kehittämisote on ollut merkittävä paperittomaan toimintaan siirtymistä suunniteltaessa. Siirtyminen on tapahtunut vaiheittain ja toimintamalleja on tarkasteltu säännöllisesti siten, että työnkulut ovat muotoutuneet hyviksi ja vakiintuneet. Ihotautien ja allergologian toimintayksikkö on vuodesta 2006 alkaen tavoitellut paperittomaan poliklinikkatoimintaan siirtymistä niissä puitteissa, kuin se olisi mahdollista. Erilaisten pilotointien kautta yksikkömme siirtyi vihdoin paperittomaan toimintaan 22. lokakuuta viime vuoden syksyllä. Ohjeistusten mukaan osa toiminnasta tarvitsee vielä paperisen versionsa, mutta käytännössä vuosi on nyt toimittu paperittomuudessa ja toiminta on sujunut hyvin, kertoo Päivi Kumpula. Lokakuun 2013 lopulla paperiton toiminta on alkanut myös kirurgian ja ortopedian poliklinikalla. Osastonhoitaja Elina Kalliovalkama on tyytyväinen, kun paperiton toiminta on saatu Ihotautien poliklinikan kokemuksia paperittomuudesta Jokainen on osallistunut kehittämiseen ja yhdessä on sovittu käytännöistä, muuttuneista työnkuvista ja prosesseista. Tästä on seurannut, että henkilökunta toimii hyvin tiiminä. Puhelinliikenne rauhoittui huomattavasti, koska papereita ei tilata yksikköön ja siitä on seurannut, että sihteerien perustyö ei enää keskeydy näiden syiden vuoksi. Sähläyksen tunne on poistunut, selkeys on nähtävissä ja kuultavissa. Sairaanhoitajien työpanos on kohdentunut potilastyöhön, selkeät lääkärin määräykset määräysosiossa selkeyttää jatkohoitoprosessia. Saapuneiden potilaskansioiden järjestäminen, potilaskansiopinoista papereiden etsiminen ja lähettäminen eteenpäin eri yksiköihin loppui. Tilalle tuli paljon tyhjää hyllytilaa. Osa hyllyistä on kokonaan poistettu ja toimistosta tuli kaunis ja siisti. Tekstinkäsittely on tehostunut. Yhteiset käytännöt ja työnkuvien ohjeistukset ovat huomattavasti helpottaneet perustyöhön perehdyttämistä ja sujuvaa toimintaa. Toiminnan laatu kokonaisuudessaan on lisääntynyt, koska prosessit ja työnkuvat ovat nyt selkeät. Työhyvinvointi on lisääntynyt, käsi-olkapääoireet eivät lisäänny jatkuvasta kansiopinojen nostelusta ja siirtelystä. Monipuolinen työkierto eri tehtävissä tuo lisäarvoa omaan työhön. EPSARI 2/2013 9

10 Työssä alkuun ja käytettävissä olevia resursseja voidaan hyödyntää muuhun työhön. Suunnittelutyötä on tehty pitkän aikaa yhteistyössä arkistotoimen, tietohallinnon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Suunnitelmien eteneminen on tapahtunut pienin askelin. Uusia toimintamalleja on käsitelty eri yhteyksissä ja ongelmakohtia on hiottu. Toimintamalleja tarkennetaan kokemusten mukaan myös jatkossa esiin nousevien asioiden suhteen, sanoo Elina Kalliovalkama. Työympäristö rauhoittuu Paperittomuuteen siirryttäessä sekä kliinisten toimintayksiköiden, että arkistotoimen henkilöstön työnkuva tulee väistämättä muuttumaan. Arkistolainaus vähenee muuttuen entistä enemmän siihen suuntaan, että yksittäiset asiakirjat upotetaan sairauskertomuskansioihin arkistossa. Keskitetyn asiakirjojen skannauksen rinnalle tulee toimintayksiköissä tapahtuva skannaus. Lähettipalveluiden tarve tulee vähenemään näiltä osin huomattavasti ensi vuoden aikana. Pitkän ajan tähtäimellä paperittomaan toimintaan siirtymisellä tulee olemaan merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kokemusten mukaan työympäristö rauhoittuu ja työhyvinvointi lisääntyy, kun voi keskittyä oleellisiin asioihin. Sisäilma paranee, kun pölyävien papereiden käsittely vähenee ja positiivista vaikutusta on myös työergonomiaan. Potilaan osallistuminen lisääntyy Kansallisen potilastiedon arkiston käyttöönotto muuttaa terveydenhuollon läpinäkyvyyttä oleellisesti jo ensi vuoden aikana. Potilas/asiakas "Tulevaisuudessa potilas osallistuu entistä enemmän itsenäisesti omaan hoitoonsa." näkee omat itsestään terveydenhuollossa kirjatut tiedot ja voi hallita niiden näkyvyyttä organisaatioiden välillä. Vuoden 2013 lopulla käynnistyy sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Tulevaisuudessa potilas/asiakas osallistuu entistä enemmän itsenäisesti omaan hoitoonsa. Tulevia muutoksia ovat itseilmoittautumisen järjestelmä, ajanvarausten tekeminen ja sähköisten esitietojen täyttäminen kotioloissa on mahdollista lähivuosina isolla osalla väestöstä. Paperittomuuteen siirtymisprojektin onnistumista arvioidaan muun muassa vaikutuksilla potilasturvallisuuteen ja hoidon jatkuvuuteen, työaikasäästöillä, työprosessien sujuvoitumisella, työhyvinvoinnin muutoksilla sekä laitekannan ja siihen liittyvien huoltotöiden ja paperinkulutuksen vähentymisellä. 10 EPSARI 2/2013

11 Vapaalla Taina Oleniuksen suuri unelma on nyt saavutettu. Hän on golfin yli 35-vuotiaiden lyöntipelin Suomen mestari. Ensi kesän pelisuunnitelmat ovat vielä mukavasti avoinna. Unelma SM-kullasta täyttyi Taina Olenius löysi vuonna 2005 itsestään kyvykkään golfarin. Nykyään hän treenaa huippuvalmentaja Kari Bakkerin ohjauksessa. Teksti: outi myllymäki Neurologian poliklinikan osastonhoitaja Taina Olenius saavutti viime kesänä golfissa pitkäaikaisen unelmansa: henkilökohtaisen SM-kullan yli 35-vuotiaiden sarjassa. Peli sujui kuluneella kaudella niin hyvin, että portit aukenivat myös Finnish Tourille, jossa pelaavat maan huiput kaikissa ikäluokissa. Onhan se hurja ajatella, että minä pelaisin siellä nuorten 16-vuotiaiden kykyjen kanssa. Voisin olla iän puolesta melkein heidän äitinsä, nelikymppinen Taina pohtii. Pitkälyöntiseksi ja varmaksi pelaajaksi kuvattu Taina on tyytyväinen, että lähti aktiivisemmin hakemaan omia rajojaan golfin parissa. Hän nauttii itsensä haastamisesta, ja siihen golf on oivallinen laji. Golfissa kilpaillaan itseään vastaan eli siitä, kuinka hyvin pelaaja pystyy pitämään myös mentaalipuolen kunnossa. Pelatessa päivät ovat aina erilaisia. Vireystaso ja moni muu asia vaikuttavat pelitulokseen. Huippuvalmentaja nostaa tasoa Taina ei ole vielä itse tehnyt päätöstä, lähteekö hän kilpailemaan nuorten huippujen kanssa vai pysyttäytyykö pelkästään varttuneempien sarjassa. Mikäli asiaa kysytään hänen henkilökohtaiselta valmentajaltaan Kari Bakkerilta, niin asia on selvä: Taina pelaa ensi kesänä Tourilla. Katsotaan nyt, jos joku kilpailu sopii aikatauluihini. Todennäköisesti Kari minut aivopesee lähtemään kisaan mukaan, hän toteaa hymyillen. Etelä-Pohjanmaan Golfin edustajana pelaava Taina on tyytyväinen kotiseuransa tasoon. Krista Bakkerin ja muiden menestys luo positiivista virettä koko seuralle. Huippuvalmentaja Kari Bakkerin tekemä työ alkaa selvästi näkyä tuloksissa. Vaikka Taina pelaa Suomen huipulla, hän ei ota harrastustaan liian vakavasti. Suorittamaan hän ei suostu, vaan nauttii harjoittelusta ja pelaamisesta. Kilpauran suhteen hän tekee suunnitelmat vain vuodeksi kerrallaan. Taina kannustaa jokaista etsimään itselleen sopivan harrastuksen. Kun voi vapaa-ajalla tehdä jotain mieluista, se vahvistaa jaksamista myös työssä. EPSARI 2/

12 Historiaa Keuhkosairauksien hoitoa Etelä-Pohjanmaalla 80 vuotta Keuhkosairauksien hoidon voidaan katsoa alkaneen Etelä-Pohjanmaalla siitä, kun Härmän Parantola valmistui ja vastaanotti ensimmäiset potilaansa teksti: Anne Suvanto, osastonhoitaja keuhkosairauksien poliklinikka Härmän Parantolan syntysanat lausuttiin jo vuoden 1897 valtiopäivillä, jolloin säädyt esittivät alamaisimmasti, että yleisillä varoilla rakennettaisiin kansanparantola maamme mustimmalle keuhkotautialueelle Etelä- Pohjanmaalle. Härmän sairaalan tontin Alahärmän kunta pakkolunasti ja lahjoitti valtiolle. Parantolan rakennutti lääkintöhallitus ja kustannusarvio oli lähes 15 miljoonaa. Metsäpalo tuhosi rakentamisaikana osan terveellisestä mäntymetsästä, mutta rakennus saatiin suojeltua tulipalolta. Pääurakoitsijan konkurssista huolimatta rakennus valmistui aikataulussa. Potilaspaikkoja oli 160. Tuberkuloosi oli vaarallinen ja vaikeahoitoinen kansantauti luvun alkupuolelle saakka. Muutoksen saivat aikaan lähinnä Calmetterokote, tuberkuloositoimistojen parantuneet seurantamahdollisuudet, massiiviset väestön joukkokuvaukset sekä tehokkaiden lääkkeiden löytäminen. Hyvä ravinto, lepo ja rauhallinen ympäristö Tuberkuloosin hoitona 1930-luvulla oli hyvä ravinto, lepo ja rauhallinen ympäristö. Tuberkuloosiin kuolleisuus oli suuri luvun lopulla käynnistettiin parantolan laajennussuunnitelmat, koska vain osa potilaista voitiin hoitaa parantolassa. Sairaalahoito oli maksullista. Härmän parantolassa aloitettiin ensimmäinen varsinainen tuberkuloosilääkitys 1948, kolme potilasta sai streptomysiiniä pistoksina aloitettiin Härmässä INH ja PAS- lääkityksiä. Myös kirurginen hoito oli yleistä (ilmarintahoito, rinnanmuovausleikkaukset ja keuhkolohkon poistot). Tuberkuloosilain myötä tuberkuloosihoitotyö siirtyi kunnille Etelä-Pohjanmaan tuberkuloosipiirin kuntainliitto perustettiin 1950 ja siihen kuului 42 kuntaa (osa Keski-Pohjanmaalta). Kuntainliitto osti Härmän Parantolan keskusparantolakseen 35 miljoonalla markalla. Härmän Parantolan laajennus valmistui 1960 ja käytössä oli silloin 326 potilaspaikkaa. Kysyntä ja tarjonta saavuttivat tasapainon. Lääkehoito vähensi potilaspaikkojen tarvetta Tuberkuloosin hoidosta tuli potilaalle maksutonta Tuberkuloosin hyvän lääkehoidon ansiosta tuberkuloosipaikkojen tarve väheni ja 1969 perustettiin sisätautiosasto ja keuhkosairauksien osasto tuberkuloosipotilaiden hoidosta vapautuneille osastoille. Parantolasta tuli Härmän sairaala Tuberkuloosipotilaiden hoitoon tarvittiin 1982 enää yksi 28-paikkainen vuodeosasto. Tuberkuloosilaki kumottiin1986, tuberkuloosipiirit lakkautettiin ja tuberkuloositoimistojen tehtäviä siirrettiin keskussairaaloiden yhteyteen perustetuille keuhkopoliklinikoille Härmän keuhkopoliklinikka, Seinäjoen keskussairaalan keuhkopoliklinikka ja Keski- Pohjanmaan keskussairaalan keuhkopoliklinikka. Härmän tuberkuloosipiirin ja 12 EPSARI 2/2013

13 Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan kuntainliitot yhdistettiin. Härmän sairaalassa oli reumapotilaiden- ja fysiatrian kuntoutuspotilaiden hoitoa sisätautipotilaiden ja keuhkopotilaiden lisäksi. Monipuolisessa toimenpideyksikössä tehtiin laajoja allergologisia- ja keuhkofunktiotutkimuksia sekä toteutettiin siedätyshoitoja. Tärkeä osa keuhkosairauksien tutkimuksia olivat keuhkoputkentähystykset, jotka aluksi toteutettiin jäykillä keuhkotähystimillä ja myöhemmin taipuisilla fiberoskoopeilla. Rintaontelontähystykset (pleuroskopiat) aloitettiin 1980-luvulla. Myös suoliston tähystyksiä tehtiin toimenpideosastolla. Sairaalahoidosta avohoitopainotteisuuteen Erikoissairaanhoitolaki 1991 teki Härmän sairaalasta osan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Sairaansijoja oli 137 ja avohoitotoiminta poliklinikoilla oli laajaa. Härmän sairaalassa aloitettiin uniapneapotilaiden hoito ja tutkimus Keuhkovammaliitto perusti hengityselinsairaiden aikuisten kuntoutusohjaajan viran ja myi palveluja sairaanhoitopiirille, myöhemmin toiminnasta tuli keuhkosairauksien yksikön toimintaa. Tuberkuuloosin sairaalahoitoaika oli vielä 1960-luvulla keskimäärin vuosi, 1990-luvulla keskimääräinen sairaalahoitoaika laskettiin viikoissa. Keuhkosairauksien hoito Härmän sairaalassa päättyi syksyllä Vuodeosasto aloitti remontoidulla osastolla A 31 Seinäjoen keskussairaalassa ja Härmän keuhkopoliklinikka ja Seinäjoen keskussairaalan keuhkopoliklinikka yhdistettiin luvulla toimintoja keuhkosairauksien toimintayksikössä on kehitetty avohoitopainotteisemmiksi ja toisaalta vuodeosastopotilaiden hoitojaksot ovat lyhentyneet, vaikka osastopotilaat ovat pääosin päivystyksenä sairaalaan saapuneita monisairaita vanhuksia ja kriittisesti sairaita keuhkopotilaita. Ennakkoluulottomia ratkaisuja ja hyvää yhteistyötä Keuhkolääkäripula on johtanut siihen, että hoidon porrastusta ja prosessien sujuvuutta on tarkasteltu kaikkien hoitamiemme potilasryhmien osalta, hoitohenkilökunnan toimenkuvia on laajennettu ja tehtävänsiirtoja lääkäreiltä sairaanhoitajalle on tehty. Uuden teknologian hyväksikäytöllä on pyritty toimintojen rationalisointiin. Kriittisissä tilanteissa on löydetty uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja tilanteista selviämiseen. Hyvä yhteistyö sairaalan eri yksikköjen välillä on tuonut myös resursseja selvitä yhdessä tilanteista, joista emme olisi oman toimintayksikön voimin selvinneet. Kiitos siitä! Tänä päivänä keuhkosairauksien toimintayksikkö käsittää poliklinikkatoiminnan ja vuodeosaston A 31, joka on 23 sairaansijan keuhko- ja infektiosairauksien osasto. Vuodeosaston saneeratut tilat valmistuvat vielä tämän vuoden puolella. Henkilökuntaa keuhkosairauksien toimintayksikössä on 50. Mennyttä voi muistella, saavutuksia voi kunnioittaa mutta siihen ei saa jäädä. Nykyisyydessä on oltava jalat tukevasti maassa. On tehtävä entistä enemmän työtä, mutta on myös uskallettava unelmoida ja toteuttaa unelmia. Keuhkosairauksien henkilökunta jatkaa työtään potilaiden parhaaksi perinteitä kunnioittaen ja uusinta tietoa hyödyntäen. Juuret ja siivet Kun työryhmä suunnitteli keuhkosairauksien hoidon 80v juhlaa oli teemana juuret ja siivet. Juuret liittävät meidät maaperään, josta kasvamme. On tärkeää tietää, kuka minä olen ja mihin minä liityn myös ammatillisesti. Kysymys on identiteetistä, joka on elämän perusta. Lapsi tarvitsee rohkeuden nousta omille siivilleen ja käyttää mahdollisuudet, jotka elämä tarjoaa aivan sama toteutuu elämässämme myös ammatillisessa mielessä. Tällaiset juhlat järjestetään sen takia, että niissä saamme voimaa juuristamme ja rohkeutta kohdata tämän päivän moninaiset haasteet. Haasteista suurin on kuitenkin aina potilaan aito ja kunnioittava kohtaaminen. Anne Suvanto EPSARI 2/

14 Työssä Ensihoito löysi paikkansa Ensihoidon ensimmäinen vuosi sairaanhoitopiirin järjestämänä alkaa olla takana. Tavoitteet toteutuivat osastonylilääkäri Raimo Jokisalon mukaan yli odotusten. Teksti: Anne Kohtala Kuva: Matti Hautalahti Ensihoito uudistui vuoden 2013 alussa kolmella tapaa: järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle, toiminnan tavoitteet kirjattiin lain vaatimaan palvelutasopäätökseen ja kenttäjohtojärjestelmä otettiin käyttöön. Näistä kaikista on selvitty osastonylilääkäri Raimo Jokisalon mukaan kunnialla. Muutama vuosi siinä menee, että kaikki toimii tasalaatuisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja eri taustoista tuleva henkilöstö hioutuu yhteen. Mutta hyvään alkuun pääsimme jo ja se, mitä on luvattu, on saavutettu, hän sanoo. Kahdeksassa minuutissa perillä Potilaiden tavoittamisajat ovat lyhentyneet vuoden 2010 lukuihin nähden varsinkin kaikkein kiireellisimmissä eli A-ja B-kiireellisyysluokan tapauksissa. Monta onnistunutta elvytystä on siis takana. Erinomaista on, että keskustassa 98 prosenttia hengenvaarassa olevista potilaista on tavoitettu kahdeksassa minuutissa ja syrjäseudullakin 85 prosenttia 15 minuutissa. Aiemminhan pelkkä ambulanssin liikkeellelähtö saattoi kestää tuon 15 minuuttia, sillä se oli ambulansseilta vaadittu lähtövalmiusaika nykyisen heti-valmiuden sijaan, Jokisalo vertaa. Seinäjoen keskustassa hengenvaarassa olevat potilaat on aikaisemminkin tavoitettu hienosti kahdeksassa minuutissa, mutta selkeä parannus vuoden 2010 tilastoon verrattuna näkyy, kun ambulanssia on tarvittu kauempana. Hätätapausten kahdeksan minuutin tavoitettavuus on noussut keskustassa 96 prosentista 98 prosenttiin, kuntakeskustoissa 56 prosentista 90 prosenttiin, taajamissa 42 prosentista 67 prosenttiin ja maaseudulla 16 prosentista 40 prosenttiin. Erityisen tyytyväisenä Jokisalo katsoo muitakin taajama-alueita ja maaseutua koskevia lukuja. Conse soluptatur ab il id ut explis excessi nctibus pa deligni volectemodit eritium quatiate. Vertailu prosentteina Hengenvaara A B C Ei hengenvaaraa D 8 min 15 min 8 min 15 min 30 min 120 min keskusta kuntakeskus taajama maaseutu Ensimmäinen prosenttiluku kertoo toteuman (1 9) vuonna 2010, toinen vuonna EPSARI 2/2013

15 Tavoitteena oli esimerkiksi, että kaikki A- ja B-kiireellisyysluokan potilaat tavoitetaan taajamissa 15 minuutissa 70-prosenttisesti, mutta toteutuma oli lopulta kummassakin yli 90 prosenttia, hän kiittää. Kiireettömät potilaat on tavoitettu lähes aina 30 minuutin ja 120 minuutin tavoiteaikatauluissa jo vuonna 2010 ja niiden lukujen joukossa on nyt jopa pieniä heikennyksiä. Siinäkö on kohta, jossa on eniten parannettavaa? Nuo heikennykset ovat niin pieniä, että ne menevät tilastovirheen sisään. Toki juuri C- tehtävien tavoittaminen puoleen tuntiin on se haastavin osuus. Toiminnan kärki on suunnattu A- ja B-tehtäviin, mutta näitä muitakaan ei sovi unohtaa. Lisää henkilöstöä tarvitaan Tämä kaikki ei ole tapahtunut ilmaiseksi, vaan takana on kaksinkertainen henkilöstömäärä aikaisempaan verrattuna. Uutta on myös se, että jokaisessa ambulanssissa on nyt sairaanhoitaja sekä hänen parinaan joko sairaanhoitaja, lähihoitaja tai lääkintävahtimestari. Yhä useampi potilas voi tasapuolisesti saada ensihoidon kotona. Se näkyy jo ensihoidon kuljettamatta jääneiden tilastossa: kun aikaisemmin luvut vaihtelivat kuntakohtaisesti kahdesta prosentista 30 prosenttiin, niin nyt kuljettamatta on jäänyt 25 prosenttia potilaista, Jokisalo mainitsee. Suurin ongelma ensihoidolla osastonylilääkärin mukaan onkin tällä hetkellä ammattitaitoisen henkilökunnan puute. Kaikkia toimia ei ole pystytty täyttämään vakituisilla ja meneillään on nytkin koulutus, jossa 18 sairaanhoitajaa käy läpi 30 opintopisteen erikoistumisopintoja. Tasapuolisuutta alueiden välille on Jokisalon mukaan tuonut myös kenttäjohtojärjestelmä, jossa 18 ympäri vuorokauden ja 3 päivällä päivystävää ambulanssia liikkuvat yhden kenttäjohtajan käskyjen mukaan. Kenttäjohtaja pelaa palettia koko alueen näkökulmasta. Onhan siis päivänselvää, että autot liikkuvat nyt tarkoituksenmukaisemmin kuin ennen, jolloin samaa kuviota oli säätämässä 20 eri toimijaa. EPSARI 2/

16 Työhyvinvointiviikolla Työnimua positiivisella poikkeavuudella Kuva: arttu laitila Perinteinen työhyvinvointi viikko oli tutulla paikallaan viikolla 40. teksti: Tommi Hautaniemi "Neutraali käyttäytyminen ei riitä." Marja-Liisa Manka Työhyvinvointiviikon luennoitsijoiksi saimme valtakunnan huippuja josta on kiittäminen henkilöstöjohtaja Tuomisaaren henkilökohtaisia suhteita. Luennot järjestettiin kahtena esityksenä, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua. Aikaisemmasta palautteesta viisastuneena julkaisimme lisäksi ohjelman jo kesän alussa, jotta työyhteisöt ehtisivät järjestämään työvuorojaan. Silti järjestelyihin ei oltu tyytyväisiä. Moitittiin, että luennot ovat liian pitkiä ja työpaikoilta on mahdotonta irrottautua. Harmillista olikin nähdä, että tasokasta luentoa oli kuuntelemassa noin ihmistä. Johtoryhmän kyselytunti sekä Impin ja Auvon SOTE- tarinat täyttivät auditoriot niin, että jos oikein Tangomarkkinoiden tyyliin lasketaan, niin kävijöitä viikolla oli yhteensä noin 830. Ensi vuodelle on varmaan tarpeellista pohtia tyhyviikon konseptia uusiksi. Esimerkiksi varsinaisen viikon ohjelmaa voisi karsia ja ulkopuolisia luennoitsijoita voisi sijoittaa muihin ajankohtiin vuoden aikana. Kunnioitusta ja kohteliaisuutta arkeen Työhyvinvointiviikon avannut henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari jalkautti puheenvuorossaan työhyvinvoinnin synnyn jokapäiväiseen työhömme, jota teemme yhdessä. Tärkeää on, miten kohtelemme toisiamme. Kunnioitamme toisen asiantuntemusta ja noudatamme arkipäivän kohteliaisuutta. Rahalla näitä asioita ei voi ostaa. Työhyvinvointi on laaja käsite, joka on yhteydessä tuottavuuteen, onnellisuuteen ja yleisesti tyytyväisyyteen elämää kohtaan. Työnimu ja positiivisuus työssä Professori Marja-Liisa Manka mietti, että työkulttuuristamme kertoo ehkä jotain se, että niin sanottu valittajien kuoro on keksitty Suomessa. Ihmiset saivat lähettää kaikenlaisia asioita, jotka ärsyttivät heitä ja valituksista tehtiin kuorosovitus, joka nyt löytyy You Tubesta. No, emmehän me yksin ole: idea on levinnyt ympäri maailmaa ja vastikään Brasiliassa perustetun kuoron järjestysnumero on 500. Yleensä koemme työmme tärkeäksi ja rakkaaksi mutta raskaaksi. Kunta-alalla puolet työntekijöistä kokee melko tai erittäin paljon työn fyysistä raskautta, työpaikkakiusaamista ja henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta. Työn henkisen raskauden kokeminen on peräti 76%. Positiivisuutta ja työn imua tarvitaan, mutta mistä sitä saa kun työn vaativuus lisääntyy ja uusia resursseja ei saada? Manka kertoi saaneensa ensimmäisiä työtehtäviään erään tuotantolaitoksen broileriteurastamolta. Väki voi huonosti ja tulostavoitteisiin ei päästy. "Löysät pois" -mantra olisi ollut tässä tilanteessa loukkaus. Nääntynyt ja kiireinen ihminen ei yllä luovuuteen. Avainsana oli yhdessä tekeminen, jolla muutettiin johtajuutta ja tiimiytettiin työntekoa. Useiden kyselyiden tuloksena oli ollut, etteivät esimiehet ole kiinnostuneita mielipiteistämme. Nyt aloitettiin yhdessä tekeminen, "herättiin vuosikausien töllötyksestä", kuten eräs työntekijä asian ilmaisi. Työhyvinvointi koheni merkittävästi, samoin tuottavuus. Myönteisyyttä voidaan oppia. Se on koko työyhteisön asia, ei pelkästään esimiesten.

17 Myönteiset tunteet ovat pitkälti oma asennoitumiskysymys. Ne mahdollistavat uusia ajatuksia ja tekoja. Niiden seurauksena rakentuu kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja kuten sosiaalinen tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen. Näin pääsemme hyvään terveyteen ja positiivisesti poikkeavaan käyttäytymiseen. Viimeinen termi oli allekirjoittaneelle uusi ja hieman hymyilytti olla positiivisesti poikkeava! Tällainen käyttäytyminen lisää luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Johto voi toimia tällaisen käyttäytymisen roolimallina ja "tartuttaa" sen työntekijöihin. Merkille pantavaa on, että joskus aikaisemmin neutraalia käyttäytymistä on pidetty työpaikan vuorovaikutuksen vähimmäisehtona. Mankan mukaan se ei riitä. Neutraali suhtautuminen työkavereihin voidaan kokea loukkaavaksi. Luentonsa Manka päätti työnilojulistukseen vuodelle Ravinnon merkitys terveyteen Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä painotti esityksessään ihmisen omaa koettua terveyttä, mikä saattaa poiketa paljonkin lääkärin arvioista. Tärkeitä koetun terveyden tekijöitä ovat riippumattomuus, kyky ja mahdollisuus itse päättää teoistaan ja toimistaan sekä huolehtia itse itsestään. Mäkelä on tutustunut uusimpiin ongelmasyömisen hoitomenetelmiin, joita on kehitetty kognitiivisen psykoterapian tutkimuksissa. Rajoittavat ja kieltävät dieetit eivät tuo pysyvää tulosta. Niin kauan kuin vastuu on ulkopuolisella ammattilaisella, ihminen noudattaa ohjeita ja tuloksia näkyy. Kun vastuu siirtyy itselle, uudet tavat saattavat repsahtaa entiselle radalleen. Useat dieetit tai paastot aiheuttavat ahmimisreaktion: kun kieltäymyksen aika on ohi, himo kiellettyjen ruoka-aineiden syöntiin on kasvanut ylivoimaiseksi. Siksi vanha neuvo säännölliseen syömiseen pätee edelleenkin. Sokeritasapaino ja insuliinin eritys pysyvät tasaisina, eikä tule häiriytyneen tasapainon ongelmia kuten vetämätöntä oloa, keskittymisvaikeuksia ja makean nälkää. Terveellisen ruokavalion noudattamisessa tarvitsemme muutosta totunnaisiin ruokatapoihimme. Mitä enemmän syömme makeaa ja rasvaa, sitä paremmalta se maistuu. Mutta mitä tehdä, jos kaikki terveellinen maistuu pahalle kuten lastenkin suusta usein kuulee. Keskimäärin kertaa riittää totuttamaan uuteen makuun. Useimmilla hermo menee kuitenkin jo kolmannen kerran jälkeen ja motivaatio painonhallintaan lopahtaa. Mäkelä tiivisti esitelmänsä seuraavasti: keskity siihen mitä haluat saavuttaa älä siihen mitä kaikkea et ainakaan saisi syödä. Työhyvinvointia yhdessä Kehittämisasiantuntija Eija-Maria Gerlander näkee työhyvinvoinnin ytimessä esimiesten ja työntekijöiden yhteistyön. Siitä huolimatta töissä sählätään vuosittain miljardien edestä, Gerlander siteeraa tutkija Marko Kestiä. Työyhteisöissä on menty kustannussäästömoodiin, jossa työn tekeminen on kurjistunut "Työyhteisöissä on menty kustannussäästömoodiin, jossa työn tekeminen on kurjistunut ja fiilis heikennyt." Eija-Maria Gerlander ja fiilis heikennyt. Perustyön tekemisen kunnioitus on huonontunut ja oman työn kehittämiseen ei panosteta, tuottavuus laskee. Aktiivinen työhyvinvoinnin johtaminen voi tuottaa merkittävän kustannussäästön, jopa 5 15%. Johtajuus on "porukkaominaisuus", yhteispeliä, Gerlander linjaa. Kokeilimme porinaryhmissä oman toiminnan vaikutusta yhteistyötilanteissa. Vahvasti tuli esille, että negatiivisesti asennoituva saa keskustelukumppaninsa turhautumaan ja ärtymään. Positiivinen asenne tuotti puolestaan innostunutta ja idearikasta yhteistyötä. Vuorovaikutukseen asennoituminen on meidän itsemme päätettävissä oleva asia. Sitä kautta olemme myös vastuussa työyhteisön toimivuudesta ja työhyvinvoinnista. Itkuliinoja ja hamekangasta vai työssä jaksamista? Provosoiva otsake haastaa useissa työyhteisöissä vallitsevaa asennetta, että työssä kohdatut järkyttävät tilanteet täytyy ottaa työhön kuuluvana. Ei saa valittaa, se on akkamaista. Jos työyhteisö on esimerkiksi omaksunut motokseen "Turpiinsaanti kuuluu palkkaetuihin", yksittäinen henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä kehittämisasiantuntija Eija-Maria Gerlander työhyvinvointipsykologi Tommi Hautaniemi EPSARI 2/

18 Työhyvinvointiviikolla Tommi Hautaniemi siirtyy eläkkeelle Tyhyviikon yleisöennätys koettiin taas Impin ja Auvon "sotehöpinöissä". työntekijä kokee itsensä turvattomaksi potilaiden taholta tulevaa väkivallan uhkaa vastaan. Tämä voi olla alkusysäys prosessiin, jonka lopussa on uupumus. Kriittisten tilanteiden purku -menetelmä (defusing) on tuontitavaraa Amerikasta ja käytetty ensin palomiesten tilanteiden purkuun. Henkisen ensiavun ryhmä, jonka johtajana toimin, on vuodesta 1997 lähtien tarjonnut purkua keskussairaalan henkilökunnalle. Toiminta on kirjattu "Työn aiheuttaman haitallisen henkisen kuormittumisen malliin". Vähitellen sitä on opittu käyttämään. Sosiaalityöntekijä Katariina Nappari teki haastattelututkimuksen "Että ei oo turhaa työtä ollenkaan keskussairaalan henkilökunnan kokemuksia henkisen ensiavun ryhmän järjestämistä kriittisten tilanteiden purusta". Haastateltujen kokemukset olivat pääosin erittäin myönteisiä. Viestintä ja vuorovaikutus Dosentti Jukka-Pekka Puro totesi, että suomalaisessa viestintäkulttuurissa näkyvät historian varjot. Tsaarin ajoilta on perua lakiin kirjattu kuulemismenettely. Virkamiehellä on velvoite kuulla alaistaan tai syytettyä, mutta asiaa ei tarvitse kuunnella. Puron mukaan kulttuurimuutos on meneillään, haluamme tulla kuulluksi. Siitä on vielä pitkä matka siihen, että halu muuttuu puheeksi. Suomalaiset ovat muka suorasanaisia? Ei pidä paikkaansa vai kuka esimerkiksi sanoo kokouksessa kännykän näplääjälle, ettei tuo nyt oikein kuulu tähän tilanteeseen. "Pehmeä" ruotsalainen osaa puuttua tällaiseen. Ruotsalaiset ovat Puron mukaan vuorovaikutustutkimuksessa meitä pitemmällä. Heidän mukaansa kuuntelemisen virheitä tapahtuu enemmän kuin puhumisen virheitä. Nykyään tekniikka määrittää puhekulttuuriamme. Työyhteisössäkin saattaa olla seuraavia sukupolvia: radio, TV, netti ja some. Sukupolvijännitteet on tärkeää havaita säästytään tahattomilta loukkauksilta. Puro kertoo tapauksen, jossa lukiolaispoika oli lähestynyt arkkipiispaa saadakseen tietoa esitelmäänsä varten. Tervehdyksenä oli "Moro arkkis. Facebookissa kun ei olla totuttu herroitteluun ja teitittelyyn. Puro tunnustaa, että hän ei ole hyväksynyt työkavereitaan Facebook-kavereikseen. Ihmisen on hyvä miettiä, millaisen etäisyyden haluaa toisiin ihmisiin ja missä alkaa oma elämä. Suomalaista esimiestä ei käy kateeksi. Hänen täytyy miettiä, ettei hyvä palaute herätä kuulijassa odotusta negatiivisesta tausta-ajatuksesta. Tätä vuorovaikutustutkijat muualta maailmasta eivät käsitä. Suomalaisen työelämän viestintäkulttuurissa on paljon tekemistä. Varhaisen tukemisen tuloa hän tervehtii ilolla. Samoin hän tunnustautuu pelisääntöjen kannattajaksi. Mutta hyödyllisiä keinoja ovat myös arkiset tavat kommunikoida: kutsu kaveri pullakahville ja ota puheeksi se vähän vaikeampikin asia. Työhyvinvointipsykologi, HEA-johtaja, sisäinen konsultti "sisko" Tommi Hautaniemi siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle täysin palvelleena. Tämän vuoden tyhyviikko oli viimeinen Tommin organisoimana. Psykologian toimintayksikkö järjesti lokakuun lopulla Tommin eläköitymisen lähestyessä juhlaseminaarin otsikolla "Mielenterveystyötä viidellä vuosikymmenellä". Asiapitoisen seminaarin päätteeksi kuultiin Tommin omat uramuistelot. Valmistuttuaan psykologiksi Jyväskylän yliopistosta 1975 tämä Kemin kasvatti päätyi ensimmäiseen vakituiseen virkasuhteeseensa Seinäjoelle Törnävän sairaalan kuntainliiton mielenterveystoimistoon. Työantajalleen uskollisena Tommi on sittemmin tehnyt psykologin työtä kaikki nämä vuodet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, viimeiset vuosikymmenet psykologian toimintayksikön työntekijänä. Psykologin toimenkuva on Tommin työssä saanut monenlaisia, myös tavallisuudesta poikkeavia ulottuvuuksia. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö, työnohjaus, henkinen ensiapu, työhyvinvointi ja erilaiset sisäisen konsultin tehtävät ovat vieneet miestä monenlaisiin koulutus- ja ryhmätehtäviin ympäri sairaanhoitopiiriä. Tämän lisäksi hän on ehtinyt tehdä myös kliinistä työtä psykiatrian eri sektoreilla ja hankkinut myös kriisi- ja traumapsykoterapeutin sekä kognitiivisen psykoterapeutin pätevyydet. Armoitettuna sanan taitajana ja humoristina hänen teksteistään on vuosien saatossa saatu nauttia niin sairaanhoitopiirin omissa lehdissä kuin Ilkka-lehden palstoilla. Lastenlapset ja matkailuharrastus pitävät eläkeläisen vireänä. Myös työhön liittyvää toimintaa on tiedossa vielä jatkossakin, sen verran mielenkiintoista mielenterveystyö on konkarin mielestä edelleen. Mervi Ranta, johtava psykologi 18 EPSARI 2/2013

19 Vapaalla Syysvaellus Seitsemisessä Virkkujen liikuntatoimikunnan järjestämä retki Seitsemisen kansallispuistoon onnistui hienosti. Syysaurinkoinen sää suosi kolmeakymmentäseitsemää "samoojaa". Maasto ja metsätyypit vaihtelivat synkästä kuusikosta mäntyharjanteisiin ja järvenrannoista suomaisemiin. Ison Kivijärven taukopaikalla maisteltiin ensimmäiset eväät ja Pitkäjärven taukopaikalla paistettiin makkarat. Noin 15 kilometrin reitin kiertäjät tuntuivat kaikki nauttivan maisemista, osa reippaasti, osa hiljaisemmalla puhdilla edeten. Ensimmäiset pakkaset olivat kellastuttaneet haapapuut ja tuoneet varvikkoon jo ruskan värejä. Luonto oli hiljainen, vain joitakin tiaislajeja havaittiin matkan varrella. Karhujakaan emme nähneet, mutta muita retkeilijöitä tavattiin useita. Reitillä kesken ollut pitkospuiden vaihtotyökään ei näyttänyt vaeltajia haittaavan. Kahvit Luontokeskuksessa maistuivat monille mukavan retken päätteeksi. Minne matkataan ensi vuonna, se nähdään sitten! Kiitos kaikille mukana olleille! Virkeät Virkut Henkilökuntayhdistyksemme Virkut ry. toimii aktiivisesti henkilöstömme työhyvinvoinnin ja työviihtyvyyden edistämisen merkeissä. Harrastepiirejä on kaiken kaikkiaan yli 20, joiden puitteissa jäsenemme voivat harrastaa niin palloilua, kuntoilua kuin kädentaitojakin. Virkuilla pallo hallussa Sairaalajalkapallon SM-turnaus pelattiin tänä vuonna Seinäjoella Mukana oli tällä kertaa seitsemän joukkuetta. Edellisen vuoden voittaja Lahti ei pystynyt uudistamaan mestaruutta, vaan isäntäjoukkue Virkut vei mestaruuden voittaen niukasti finaalissa Niuvan (Kuopion). Muut turnauksessa mukana olleet joukkueet olivat HUS, Kellokoski, Aurora ja Niemikoti Säätiö. Virkkujen joukkueessa pelasivat Kari Vuorio, Roope Viitasaari, Riku Vuorenmaa, Keijo Saranpää, Seppo Salmi, Joonas Peura, Jarmo Perälä, Hannu Mäenpää, Mattias Lindell, Antero Lassila, Veli-Matti Kujala, Jarkko Kinnunen, Mikko Ketola, Reijo Keski- Hynnilä, Jarkko Lehtinen, Teemu Keskiväli, Jarmo Haukilahti, Kari Taira, Jukka Parkkamäki, Eero Hänninen, Hannu Vainionpää, Petri Jalava, Matti Haavisto, Kati Ruuskanen, Miika Toivio ja Jyrki Mäntynen. Kyrkkärin 10. kierros Lokakuussa järjestetylle Kyrkkärin kierrokselle osallistui puolensataa Virkkua. Koko tapahtumassa osallistujia oli lähes 300. Toivottavasti ensi vuonna saadaan enemmän Virkkuja mukaan, sillä tapahtuma on jäsenille täysin ilmainen. Yhdestoista Kyrkkärin kierros juostaan taas Ota yhteyttä harrastepiirien vetäjiin ja liity porukkaan! Lisätietoja intrassa. EPSARI 2/

20 Vapaalla Virkut varttui Iki-Virkuilla Henkilökuntayhdistys Virkut ry laajensi toimintaansa eläkkeellä olevien entisten työntekijöiden suuntaan. Yhdistyksen 22. jaoston nimi on Iki-Virkut. Mukaan tuli heti 180 jäsentä. Sirkka Penttilä Virkkujen puheenjohtaja Sirkka Penttilä kertoo, että ajatus eläkkeelle jääneiden omasta jaostosta sai lisäpontta viime keväänä. Kesän aikana pidettiin perustamiskokous. Mukaan tuli heti 180 jäsentä eli tälle oli selvästi tilausta, hän iloitsee. Iki-Virkkujen jaoston vetäjäksi valittiin Erkki Saari. Muiksi vetäjäryhmän jäseniksi valittiin Terhikki Latvala, Saara Nuotio, Jaakko Rajala (sihteeri) ja Reijo Syrjä. Toiminnan tarkoituksena on vaalia Etelä-Pohjanaan sairaanhoitopiirin eläkeläisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta muun muassa tapaamisilla ja yhteisillä tapahtumilla. Puheenjohtajan pestiä vuodesta 2006 hoitanut Sirkka jää eläkkeelle ensi vuonna. Hänen seuraajakseen on valittu neuvonnassa työskentelevä vahtimestari Seppo Salmi, joka on kokenut virkkulainen muun muassa lomamökkien avainvastaavana ja jalkapallojaoston vetäjänä. Seppo on hyvin sisällä siinä, mitä kaikkea toimintaamme kuuluu, Sirkka kehuu. Monia etuja hyvässä seurassa Virkut tarjoaa sairaanhoitopiirissä työskenteleville monenlaisia etuja ja mahdollisuuksia virkistykseen. Suurin osa jaostoista on liikunnallisia, mutta mukana ovat myös omat toimintaryhmät puutöitä, kudontaa ja valokuvausta harrastaville. Järjestämme myös retkiä. Olimme viimeksi Tampereella käsityömessuilla ja Ikeassa, Sirkka kertoo. Henkilökuntayhdistyksen jäsenmaksu on vain 15 euroa vuodessa. Kuntosalille on erillinen 35 euron lisämaksu, mutta muuten tuo perusmaksu kattaa kaiken toiminnan. Tuemme myös uimahallikäyntejä, teatteriesityksiä ja tarjoamme henkilökunnalle edulliseen hintaan vuokralle lomamökkejä. Päivätyökseen Tehyn pääluottamusmiehenä toimiva Penttilä pitää tärkeänä, että työyhteisössä on näin aktiivinen henkilökuntayhdistys. Sairaanhoitopiiri tukee sen toimintaa eurolla vuodessa, joten yhdistyksen merkitys työhyvinvointia tukevana toimijana on tunnustettu. Toimintaamme on helppo tulla mukaan. Moni tulee jäseneksi oman lajin kautta, mutta myös rekryssä kerrotaan lukuisista harrastusmahdollisuuksista, Sirkka sanoo. Lisätietoa: 20 EPSARI 2/2013

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

FONIATRIAN EVOLUUTIO

FONIATRIAN EVOLUUTIO FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( )

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( ) Jäsenkuntia 18, asukkaita n. 196 600 (1.1.2017) Organisaatio Valtuusto 47 edustajaa jäsenkunnista Yhtymähallitus valtuuston valitsema hallitus, jossa 9 jäsentä Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry

ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät 17.-18.5.2018 Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry Hoitajavastaanottojen määrä kasvussa vastaanotolle pääsee nopeasti

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Miia Hietaniemi ft, YAMK-opisk. Anna-Liisa Leikas ft, YAMK-opisk

Miia Hietaniemi ft, YAMK-opisk. Anna-Liisa Leikas ft, YAMK-opisk Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveellisen työympäristön ja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen laadunparannuksen periaatteella Miia Hietaniemi ft, YAMK-opisk. Anna-Liisa Leikas ft, YAMK-opisk.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto

Kohti paperitonta potilaskertomusta. Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Kohti paperitonta potilaskertomusta Asko Nieminen Asiantuntijalääkäri PSHP Tietohallinto Nykytilanne Paperin käyttö Esteet ja hyödyt Tavoite Paperittomuus Sähköinen potilaskertomus Rakenteinen kirjaaminen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Kohdataan ihmisenä, hoidetaan ammattitaidolla Psykiatrian fuusio workshop

Kohdataan ihmisenä, hoidetaan ammattitaidolla Psykiatrian fuusio workshop Kohdataan ihmisenä, hoidetaan ammattitaidolla Psykiatrian fuusio workshop 19.5.2017 Työryhmä: Marja-Hannele Virtanen, Hannu Ranta, Pasi Paukkeri, Anniina Sannikka, Miia Blomqvist, Reia Lönnqvist, Heidi

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Ammatilliset koulutuspäivät Ammattikuntamme ajankohtaiset kuulumiset SuPerin vastaanottotyöryhmä Elina Ottela & Anja Törmä

Ammatilliset koulutuspäivät Ammattikuntamme ajankohtaiset kuulumiset SuPerin vastaanottotyöryhmä Elina Ottela & Anja Törmä Ammatilliset koulutuspäivät 23. 24.3.2017 Ammattikuntamme ajankohtaiset kuulumiset SuPerin vastaanottotyöryhmä Elina Ottela & Anja Törmä SuPerin Hallituksen nimeämä Vastaanottotyöryhmä Aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot