PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAVUUS"

Transkriptio

1 PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAVUUS Sami J. Siiskonen Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon syventävien opintojen kirjallinen työ Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen laitos Lääketieteen hallinnon yksikkö 20. marraskuuta 2007 Ohjaaja: Dosentti, LKT Outi Elonheimo 1

2 SISÄLLYS JOHDANTO PERUSTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA KUSTANNUKSET Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu ja järjestämistavat Perusterveydenhuollon rahoitus Perusterveydenhuollon kustannukset TERVEYSTALOUSTIETEEN VIITEKEHYS Palvelutuotannon määrittely ja mittaaminen Panokset Tuote, episodi ja tuotos Tuotteen eli episodin ja tuotoksen mittaaminen Case-mix Tuottavuus Tehokkuus Vaikuttavuus Terveyspalvelujen laatu Kustannus-vaikuttavuus Terveystaloustieteen termien vuorovaikutuksesta Tuotetun terveyden arvottaminen Kustannus-utiliteetti -suhde ja vaikuttavuusmittarit Kustannus-hyöty -suhde TERVEYSPALVELUJEN TARVE Terveyspalvelujen tarpeen määrittämisen teoriaa Terveyspalvelujen kysyntä ja tarve TIEDONKERUU Tarvetiedon kerääminen tilastoista ja kyselytutkimuksilla Tilastoja ja rekistereitä Esimerkkejä rekistereihin perustuvista tarvekartoituksista

3 4.1.3 Kyselytutkimukset tarvetiedon keräämisessä Tiedonkeruu potilasryhmien avulla Peruspalvelujen käyttömalli Nilsiän terveyskeskuksen palvelujen tarpeen analyysi Diagnoosiluokitukset palveluntarpeen kuvaamisessa PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN JA TUOTOSTA KOKONAISUUTENA KUVAAVAT POTILASRYHMITYKSET Tuotteistamisen teoriaa Erikoissairaanhoidon potilasryhmät DRG ja MDC Avohoidon potilasryhmitys APR TUOTTAVUUSTUTKIMUKSET JA KEHITYSHANKKEET Tutkimukset tuottavuudesta Perusterveydenhuollon menoeroja selittävät tekijät ja terveyskeskusten kustannustehottomuus (VATT 2006) MAISEMA-hanke (Sitra 2007) Tuottavuuden lisäämiseksi toteutettuja hankkeita HOLA hoitajien toimenkuvan laajentaminen -pilottiprojekti Hiiden alueen terveyskeskusten avohoidon tuotteistus hanke Jyväskylän perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen hanke Esimerkkejä muista toiminnan kehittämiseen pyrkivistä hankkeista HUS-päivystyshanke Luoteis-Satakunnan lääkäri-hoitaja -projekti...72 POHDINTA

4 JOHDANTO Suomen terveyspalvelut ovat nykymittareilla kansainvälisesti vertailtuna tehokkaita eli niiden tuottavuus on hyvä. Lisäksi Eurobarometrin mukaan vuonna 2003 Suomalaiset olivat EU-maiden tyytyväisimpiä terveydenhuoltoon. 1 Terveydenhuollon menot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin yhteiskunnan varallisuus. Terveyspalvelujen julkisen rahoituksen korkea osuus ja samanaikainen kokonaismenojen voimakas kasvu on herättänyt huolen yhteiskunnan varojen käytöstä. Monitahoista keskustelua on käyty siitä, miten rajalliset resurssimme riittävät palvelujen tuottamiseen kysynnän ja tarpeen jatkuvasti kasvaessa. 2 Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty paljon huomiota terveydenhuollon tuottavuuteen ja tuottavien yksiköiden tehokkuuseroihin. Terveystaloustiede pyrkii vastaamaan kasvavaan tarpeeseen tuottaa tietoa terveydenhuollon erityispiirteistä taloustieteen välinein. Terveystaloustieteessä keskeinen kysymys on, miten käytettävissä olevilla panoksilla pystytään tuottamaan maksimaalinen terveyshyöty väestölle. Kehitetyillä työkaluilla ja niiden mahdollistamilla analyyseillä pyritään vastaamaan tähän kysymykseen. Suomessa terveystaloustiedettä tekevät vuonna 2002 Stakesiin perustettu Terveystaloustieteen keskus (CHESS), Valtion tekninen tutkimuskeskus (VATT), Teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmä HEMA, sekä Helsingin, Kuopion ja Tampereen yliopistot. Vuonna 1992 perustettiin Terveystaloustieteen seura (TTTS) edistämään ja kehittämään terveystaloustieteellistä tutkimusta. Kansainvälisesti vastaavaa työtä tekee The International Health Economics Association (ihea). 3 Terveystaloustieteen tuottavuuslaskennassa terveyspalveluja mallinnetaan ryhmittelemällä potilaita ja tuotteistamalla ryhmille annettuja hoitoja prosesseiksi tai kustannuspainotetuiksi 1 Pekurinen M, Terveydenhuollon menojen hillintä, rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/ Sintonen H, Pekurinen M, Terveystaloustiede. WSOY 2006; Sintonen H, Pekurinen M, Terveystaloustiede. WSOY 2006;

5 hoitoepisodeiksi. Tuotannon strukturointi kustannukset huomioiviksi episodeiksi mahdollistaa toimintojen määrällisen mittauksen, kustannusten etukäteisarvioinnin sekä tuottavuuden laskennan. Tulevaisuudessa tuotannollisen tiedon yhdistäminen vähitellen kertyvään lääketieteelliseen näyttöön vaikuttavuudesta luo edellytykset mitata terveyspalvelujen panoksilla tuotettua terveyttä. Teoreettisen tutkimuksen lisäksi käytännön toimintatapojen ja -käytäntöjen kehitystyötä tehdään lukuisissa terveyskeskuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kehityshankkeita taloudellisesti. Lähitulevaisuudessa perustettava perusterveydenhuollon kehittämiskeskus tullee ottamaan pirstaleisen hankekentän kontrolliinsa ja mahdollistaa eri puolilla saatujen kokemusten yhteisen hyödyntämisen nykyistä paremmin. Tämä työn alussa kuvataan perusterveydenhuollon tuotantorakenne, rahoitus sekä kustannusten kehitys. Toisessa osassa kuvataan terveystaloustieteen käsitteistö ja käsitteiden vuorovaikutus. Tämä mahdollistaa palvelujen tarpeen ja tuotannon strukturoinnin ymmärrettävän käsittelyn työn keskivaiheilla. Loppuosassa esitellään palvelujen tuotteistamisen teoria sekä tuottavuuden nimissä tehtyjä tutkimuksia. Tämän työn tavoitteena on selittää terveyspalvelujen tuotannon optimoinnin haasteita ja tarjota näkemyksiä tuottavuuden parantamiseksi käytännön toimenpitein. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi selvennetään terveystaloustieteen käytännönläheisen alueen käsitteistöä ja esitellään esimerkein perusterveydenhuollossa toteutettujen tuottavuushankkeiden tavoitteita ja menetelmiä. Työllä pyritään vastaamaan kysymyksiin: miten perusterveydenhuollon palvelujen tuottavuutta on pyritty mittaamaan ja kehittämään, millaisia kokemuksia kehityshankkeista on saatu ja mitä kehitystoimia näiden perusteella voidaan suositella? 5

6 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA KUSTANNUKSET 1.1 Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu ja järjestämistavat Terveyspalvelujen järjestämisvastuu on lakisääteisesti kunnilla. Perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä on säädetty Kansanterveyslailla ( /66), jonka määritelmän mukaan kansanterveystyö on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa (1 ). Vastuu kansanterveystyöstä asetetaan laissa kunnille: Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään (5 ). Yhteistyöstä kuntien kesken todetaan seuraavaa: Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän (5 ). Lisäksi 14 :n ensimmäisessä momentissa määritellään osa kunnan järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluvista toiminnoista, joista 15 :ssa todetaan edelleen, että toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. 4 Terveyskeskus on joko yhden kunnan oma tai useamman kunnan muodostama kansanterveystyön kuntayhtymän omistama. Terveyskeskuksen ohjaamiin ja tuottamiin palveluihin lukeutuvat avohoidon vastaanotto, vuodeosastohoito, hammashuolto, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto (kuten neuvolat ja kouluterveydenhuolto), kotisairaanhoito, sairaankuljetus, erityisterapeuttien palvelut, kuntoutus sekä diagnostiset tutkimuspalvelut. Vuonna 2007 marraskuussa terveyskeskuksia oli Lakisääteisten kansanterveysvastuiden järjestäminen on useissa kunnissa ollut suuri haaste. Käytettävissä olevat panokset vaihtelevat kunnittain ja useassa kunnassa on ajauduttu taloudellisiin vaikeuksiin. Kunnan verotuloista terveydenhuoltoon suunnattujen 4 Kansanterveyslaki /66, Valtion säädöstietopankki FINLEX 5 STM:n ylilääkäri Kati Myllymäen luento Muuttuvat terveydenhuollon rakenteet, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos

7 panosten suuruus määräytyy mm. kunnan väestörakenteen ja elinkeinorakenteen perusteella. Vähän yritystoimintaa tai tuotantoteollisuutta sisältävän kunnan verokertymä ja panostus terveydenhuoltoon on alhaisempi kuin paljon tuotantoteollisuutta sisältävän kunnan. Muita verokertymää vähentäviä tekijöitä ovat korkea työttömyysaste ja lapsi- sekä vanhusväestön suuri osuus. Palveluiden järjestämiseksi rajallisin voimavaroin on tehty yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja pyritty organisoimaan palvelutuotantoa kustannuksia säästävämmin. Vuonna 2007 n. 37 % väestöstä asuu haja-asutusalueilla alle asukkaan kunnissa. 6 Useiden pienten kansanterveystyön hallintoalueiden ylläpitäminen ei ole tuottavuuden näkökulmasta ideaalinen. Käynnissä oleva palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) pyrkii kannustamaan kuntia yhteistyöhön ja keskittämään terveyskeskusten hallintoa alueellisesti. Uudessa mallissa haja-asutusalueiden lähipalvelut turvataan hallinnollisista keskuksista ohjatulla kattavalla terveysasemaverkolla. Tavoitteena on, että palvelutuotantoa ohjaavan yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän rahoittaman hallinnollisen keskuksen väestöpohja olisi vähintään asukasta. Perusterveydenhuollon tilaaja-tuottaja -malli eli palveluja tilaavan ja tuottajan tahon erottaminen toisistaan pyrkii selkiyttämään terveyspalveluista vastaavien virkamiesten vastuunjakoa. Hierarkiassa ylimpänä kunnassa terveydenhuoltoa ohjaa perusturvalautakunta, jonka päätöksiä perusturvakeskus panee täytäntöön. Tilaaja-tuottaja -mallissa perusturvakeskus toimii palvelujen tilaajana terveyslautakunnan mandaatilla ja terveyskeskus palvelujen tuottajana. Terveyskeskus vastaa perusturvakeskukselle perusterveydenhuollon palvelujen tuotannosta annettujen määräysten ja panosten puitteissa. Tuotannon eriyttäminen palvelujen tilaajasta mahdollistaa teoriassa palveluntuotannon aikaisempaa objektiivisemman arvioinnin sekä antaa kunnille joustavuutta palveluntuottajan valintaan. Tuotannon hahmottaminen erilliseksi kokonaisuudeksi ja siten oman toiminnan kuvaaminen voidaan myös nähdä ensiaskeleena terveyspalvelujen tuotteistamisessa tuotantoprosesseiksi. Tilaaja-tuottaja -mallilla voidaan ainakin teoriassa 6 STM:n ylilääkäri Kati Myllymäen luento Muuttuvat terveydenhuollon rakenne, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos

8 kohentaa johtamista sekä terveyspalvelujen julkisten ja yksityisten tuottajien välistä kilpailua. Mallista saatuja kokemuksia on kuvattu kirjassa Terveystaloustiede (WSOY 2006) ristiriitaisiksi. Siitä saadut taloudelliset edut ovat jääneet ohimeneviksi ja selvää toiminnan tehostumista ei ole tapahtunut. Yksittäisen kunnan palvelujen suunnitteluun sovellettaessa tilaaja-tuottaja -asettelu toimii huonosti, koska pienen kunnan tilaajaosaaminen ei useinkaan riitä terveyspalvelujen tuotannon ohjaamiseen. Toisin sanoen kunnan perusturvakeskus tai perusturvalautakunta ei tiedä, mitä palveluja väestö tarvitsee. Osaamisen puute johtuu pääosin luotettavan tarvetiedon puuttumisesta päättäjien käytössä ei ole toistaiseksi ollut tilastotietoa oman väestönsä terveystarpeista. Tilaaja-tuottaja -mallin voi olettaa toimivan paremmin PARAS-hankkeen myötä luotavissa hallinnollisissa keskuksissa tai vieläkin suuremmissa yhteenliittymissä. Osaamisen keskittyminen laajoihin perusterveydenhuollon tilaajarenkaisiin tai erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisiin terveydenhuoltopiireihin voisi luoda uusia mahdollisuuksia palvelutuotannon tilaamiseen. Alueellisen palvelujen tarve- ja käyttötiedon kerääminen sekä tilaajaosaamisen keskittyminen yhdessä loisivat epäilemättä nykyistä paremmat mahdollisuudet tilata ja suunnitella palvelutuotantoa. Palveluntuotantoa suunniteltaessa kunnan vastuuhenkilöt arvioivat kunnan mahdollisuudet tuottaa tarvittavat palvelut itse ja arvioivat terveyspalveluiden markkinatilanteen. Ostopalveluja harkittaessa mietitään, onko tarkoituksenmukaisia ostopalveluita saatavilla ja esiintyykö ostopalvelumarkkinassa tilaajan edun mukaista aitoa kilpailua useamman tasavertaisen palveluntarjoajan välillä. Suomessa 95 % perusterveydenhuollon palveluista on julkisen sektorin itsensä tuottamia. Ostopalvelujen osuus palvelutuotannosta on tosin viime vuosina kiihtyvästi kasvanut. 1.2 Perusterveydenhuollon rahoitus Suomen terveydenhuolto on pääosin julkisin varoin rahoitettua. Tämä tarkoittaa sitä, että julkinen valta kerää eri instituutioiden kautta yhteiskunnasta varoja ja tuottaa tai ostaa 8

9 varoilla kansalaisille terveyspalveluja. Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista oli vuonna ,8 %, joka jakautui seuraavasti: kunnat 40,4 % valtio 20,8 % kansaneläkelaitos KELA 16,6 % Jäljelle jäävä 22,2 % prosenttia terveydenhuoltomenoista oli yksityisesti rahoitettua ja jakautui seuraavasti: kotitaloudet 17,7 % (=palvelunkäyttömaksut) työnantajat, sairauskassat ja yksityiset vakuutukset 4,5 % 7 Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon rahoitusreitit ovat verotus, julkinen sairausvakuutus ja käyttäjämaksut. Näin ollen perusterveydenhuollon varsinaisia rahoittajia eli maksajia ovat yritykset, työnantajat, palkansaajat ja kotitaloudet sekä palvelunkäyttäjät. Rahoituksen näiltä rahoittajilta keräävät instituutiot ovat valtio, sairausvakuutusjärjestelmä ja palveluntuottajat. Progressiivisesti määräytyvistä veroista, sairausvakuutusmaksuista ja käyttäjämaksuista koostuvan terveydenhuoltoon vuosittain maksetun absoluuttisen rahasumman suuruus vaihtelee kansalaisten välillä. Tässä järjestelmässä korkeatuloiset maksavat kalliimpaa hintaa terveyspalveluista kuin pienituloiset, koska korkeatuloisten terveydenhuoltoon maksama summa on heidän palvelujen käyttömääräänsä suhteutettuna korkeampi. Näin ollen korkeatuloiset kansalaiset rahoittavat suuremman osan terveyspalveluista kuin pienituloiset. 1.3 Perusterveydenhuollon kustannukset Julkisen vallan järjestämien terveyspalvelujen tuotanto tapahtuu teknisesti samalla tavalla kuin tuotantotaloudessa yleensä yhteiskunnan terveydenhuoltoon suuntaamilla panoksilla ostetaan markkinoilta tuotannontekijöitä, joilla tuotanto toteutetaan. Siten terveyspalvelujen tuotannontekijöitä ovat luonnonvarat (maa), henkilöstö ja pääoma (tilat, 7 Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna Tilastotiedote 2/ Suomen virallinen tilasto. Stakes

10 laitteet, kuluvat materiaalit). Terveyspalvelujen tuotannossa henkilöstön palkat ovat suurin yksittäinen menoerä lähteestä riippuen henkilöstökulujen osuudeksi on ilmoitettu n % terveydenhuollon kokonaismenoista. Terveydenhuolto on siis henkilöstöintensiivistä toimintaa. Toiminnoittain arvioituna eniten panoksia käyttävät avohoito ja vuodeosastohoito. 8 Suomen koko terveydenhuollon kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 11,853 miljardia euroa. Julkisten terveydenhuoltomenojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta oli 7,5 %. Terveydenhuoltomenojen kokonaiskehitys vuosina on esitetty alla olevalla kuvaajalla 1 vuoden 2005 hinnoin (luvut ei inflaatiokorjattuja). 9 *Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastohoidon osuudet päivitetty vuodesta 2000 lähtien **Lääkinnälliset laitteet, ympäristöterveydenhuolto, terveydenhuollon hallinto ja sairausvakuutuksen korvaamat matkakulut KUVA 1: Terveydenhuoltomenojen kokonaiskehitys , milj eur. Lähde: Stakes tilastotiedote 2/ Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY 2006; Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna Tilastotiedote 2/ Suomen virallinen tilasto. Stakes

11 Perusterveydenhuollon nettokustannusten kehitys vuosina on esitetty alla olevassa kuvaajassa. Tästä nähdään, että perusterveydenhuollon kustannusten kasvu on kiihtynyt 2000 luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 perusterveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat 26,9 %, inflaatiokorjattu reaalinen kustannusten kasvu oli tosin vähäisempää. Reaalikustannukset on saatavissa deflatoimalla nämä luvut Stakesin vuosittain määrittelemällä terveydenhuollon kustannusindeksillä. KUVA 2: Kuntien perusterveydenhuollon menojen nettokustannukset , 1000 eur (mukaan lukien hammashuolto) Lähde: Stakes indikaattoripankki SOTKAnet Perusterveydenhuollon nettokustannusten euromääräinen ja prosentuaalinen kasvu on ollut nopeaa kuluneen kymmenen vuoden aikana. Euromääräinen kasvu sekä prosentuaalinen kasvu vuosittain on esitetty alla olevassa taulukossa (ei inflaatiokorjattu). Vuosi x1000 eur % - 4,89 % 0,69 % 2,33 % 2,23 % 6,03 % 7,01 % 7,35 % 5,25 % 5,30 % 5,49 % TAULUKKO 1: Kuntien perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset x 1000 eur, sekä vuosittainen muutos prosentteina Lähde: Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 11

12 Lääkekustannukset ovat kasvaneet suhteessa muihin kustannuksiin eniten 10. Vuonna prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista aiheutui lääkekustannuksista 11. Asiaan onkin puututtu. Paljon julkisuutta saanut esimerkki terveydenhuollon menojen kasvua hillitsevistä toimenpiteistä on 2000-luvun alkuvuosina lanseerattu lääkevaihtojärjestelmä. Lääkevaihdossa apteekilla on oikeus ja velvollisuus tarjota potilaalle reseptillä määrättyjen patenttisuojaamattomien ja toisiaan vastaavien lääkkeiden joukosta edullisin vaihtoehto. Lääkekustannusten lisäksi kulujen kasvua selittää terveydenhuollon henkilöstön ja erityisesti hoitohenkilöstön määrän voimakas kasvu. Eniten on kasvanut sairaanhoitajien lukumäärä. Vuosina on julkisen sektorin lääkärien määrää lisätty n. 1000:lla ja sairaanhoitajien määrää n :lla TERVEYSTALOUSTIETEEN VIITEKEHYS Edellä esitelty kustannusten kasvu on huolestuttanut virkamiehiä, poliitikkoja ja terveyspalvelujen tuotannosta vastaavia ammattilaisia. On jouduttu miettimään, pystyykö yhteiskunta jatkuvasti kasvattamaan terveydenhuoltoon suuntaamiensa panosten määrää. Lisäksi on pohdittu, saadaanko jo nykyisellään suurille panoksille vastinetta vai kuluuko rahaa hukkaan. Terveydenhuollon perustehtävä on lisätä kansalaisten terveyttä. Terveyden lisäämisen välineenä käytetään terveyspalveluita, kuten lääkäreiden ja hoitajien avovastaanottoa, operatiivisia hoitoja tai vuodeosastohoitoa. Näiden palveluiden oletetaan lisäävän terveyttä 10 Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna Stakes tilastotiedote 2/ STM:n ylilääkäri Kati Myllymäen luento Muuttuvat terveydenhuollon rakenteet, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella Tiedon lähteeksi luentomateriaalissa on ilmoitettu OECD Health Data STM:n Lääkintöneuvos Jouko Isolaurin luento Hoitotakuu ja kansalliset hoitoindikaatiot, Helsingin yliopiston kansanterveystieteenlaitoksella Lähteeksi luentomateriaalissa on ilmoitettu Stakestieto. 12

13 väestössä. Terveydenhuollon kustannukset kertovat, kuinka paljon panoksia terveyspalvelujen tuottamiseen on käytetty. Näitä panoksia on kuvattu edellä osassa 3. rahamääräisinä. Terveystaloustiede tuottaa tietoa siitä, miten resurssit jakautuvat palvelutuotannossa ja pyrkii mittaamaan, mitä rahalla saadaan. Osassa tutkimuksista ja muista julkaisuista palvelutuotantoa ja sen mittaamista on kuvattu käyttäen taloustieteen termejä virheellisesti. Tämä johtuu joko ymmärtämättömyydestä tai halusta oikaista esitettäessä pitkähköä ajatuskulkua. Osassa tutkimuksista tekijät ovat olettaneet mittaavansa palveluiden tuottavuutta mitatessaan käyntituotannon yksikkökustannuksia. Seuraavassa esitellään terveystaloustieteen keskeiset tuottavuuslaskennan mahdollistavat termit määritelmineen. 2.1 Palvelutuotannon määrittely ja mittaaminen Panokset Kansantaloustieteessä tuotannontekijöiden markkina- eli hankintahinnat määrittävät panosten arvon. Terveydenhuollossa kaikille tuotannontekijöille ei ole toimivia vapaita markkinoita. Näin ollen panokset ovat terveystaloustieteen tuottavuuslaskelmissa määritelty palvelusuoritteista koituneiden kustannusten suuruisiksi. Perusterveydenhuollossa toimintayksikön kustannusten määrittäminen on ongelmallista, koska osassa kunnista kustannuslaskentaa on tehty puutteellisesti ja toiminnan toteutuneet kustannukset eivät tarkasti ole tiedossa. 14 Panosten määrittely perusterveydenhuollon tuottavuuslaskennassa riippuu katsantokannasta eli siitä, mitä laskelmassa halutaan tarkastella. Työn tuottavuutta 13 Terveystaloustieteen määritelmät perustuvat erikseen viitatun kirjallisuuden lisäksi keskusteluihin Stakes CHESS:n kehittämispäällikkö Miika Linnan ja HY KTTL:n dos Outi Elonheimon kanssa 14 Aaltonen J, et al. Perusterveydenhuollon kustannukset ja tuotetut palvelut tuottavuuden kehitys VATT keskustelualoitteita 372,

14 tarkasteltaessa panokseksi lasketaan henkilöstön palkkapainotetut työtunnit, joita verrataan suhteessa tuotokseen. Kokonaisen terveyskeskuksen tuottavuutta mitattaessa voidaan panoksiksi ottaa tilinpäätöstietojen toimintamenot eli kokonaiskustannukset, jotka edustavat koko toimintaan suunnattuja panoksia. Terveyskeskuksen työn tuottavuusmittauksissa panosmääreenä on eräissä toteutuneissa pilottihankkeissa käytetty henkilöstöryhmien palkkakustannuksilla painotettuja työtunteja toimintomenojen sijaan. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska toimintamenoihin kirjautuu usein myös vähemmän suorasti palveluntuotantoon liittyviä kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilavuokrat tai hallinnolliset vyörytyserät, jotka sisältävät kunnan hallinnosta aiheutuvia toimialoille jaettavia kustannuksista. Kustannusten kirjaaminen vaihtelee kunnittain. Ei siis ole yhdentekevää miten panokset määritellään mahdollisimman tarkasti kohdennetulla panoksen ja tuotoksen määrittelyllä saadaan luotettavinta tietoa tutkittavan toimintokokonaisuuden tuottavuudesta Tuote, episodi ja tuotos Nykyaikaisessa terveystaloustieteessä sairaalan tai terveyskeskuksen tuote on hoitoepisodi, joka koostuu potilaalle tietyn sairauden takia annetuista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Näitä toimintoja kutsutaan myös välisuoritteiksi. Episodi kuvaa siis tietyn sairauden tutkimiseksi ja hoitamiseksi tehdyn toimintaprosessin. Perusterveydenhuollossa välisuoritteita ovat esimerkiksi terveysneuvonta, kokonaisvaltainen kliininen tutkimus tai tehty toimenpide (mm. polvipunktio). Koska terveydenhuollossa hoidetaan paljon kroonisia sairauksia toistuvin palveluin ja varsinaista parantavaa hoitoa tai ratkaisua ei ole tarjolla, rajataan episodi aikaperusteisesti keston eikä tavoitteen täyttymisen (esim. ratkaistu terveysongelma tai hoidettu potilas ) perusteella. Käytännössä episodi tarkoittaa potilaan yhden vuoden aikana saamaa palvelukokonaisuutta. Hoitoepisodien muodostamisen edellytys on hoidettavien potilaiden ryhmittely hoidettavan sairauden ja annettujen hoitojen mukaan. Potilaiden ryhmittelyyn käytetään potilasryhmityksiä, jotka sisältävät kriteerit potilaiden luokittelulle sairauksien ja hoitojen 14

15 mukaan. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon DRG ja perusterveydenhuollon APR. Tuotos tarkoittaa tarkastelujaksolla (useimmiten yksi vuosi) tuotettujen episodien kokonaismäärää. Alla oleva kuva 3 hahmottaa tuotteen eli episodin suhdetta kokonaistuotokseen. Näiden mittaamista käsitellään seuraavaksi. Potilas A: Hypertensio Potilas B: Astma Potilas C, D, E Z VÄLISUORITE A1: VÄLISUORITE B1 VÄLISUORITE 1 Elämäntapaohjaus Laaja kliininen status (hoitaja) (lääkäri) VÄLISUORITE A2: Laaja kliininen status (lääkäri) VÄLISUORITE B2 PEF-seuranta (astmahoitaja) VÄLISUORITE 2 TUOTE = EPISODI potilaan vuoden aikana saamien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden VÄLISUORITE A3: VÄLISUORITE B3: kokonaisuus Verenpaine kontrolli (hoitaja) Lääkehoidon aloitus (lääkäri) jne. Tässä kuvataan potilaiden A, B jne saamat hoitoepisodit VÄLISUORITE A4: VÄLISUORITE B4 Lääkehoidon aloitus Astmakontrolli (lääkäri) (astmahoitaja) TUOTOS = TUOTETTUJEN EPISODIEN KOKONAISMÄÄRÄ (A...Z) KUVA 3. Perusterveydenhuollon tuote ja tuotos Tuotteen eli episodin ja tuotoksen mittaaminen Episodin sisältämille välisuoritteille (toiminnot eli hoito- ja tutkimustoimenpiteet) annetaan kustannuspaino niiden tekemiseksi käytettyjen työaika- ja materiaaliresurssien mukaan. Kustannuspaino mitataan kustannuspisteinä (kp) mitä enemmän resursseja välisuoritteen tuottaminen kuluttaa sitä enemmän kustannuspisteitä se saa. 15

16 Välisuoritteiden kustannuspainotus (eli -pisteytys) mahdollistaa episodin kokonaiskustannuksen laskennan. Alla oleva yhtälö esittää yhden episodin tuotantokustannusten laskemista välisuoritteiden lukumääriä ja niille annettuja kustannuspistemääriä käyttäen. Kysymyksessä on potilaan A hoitoepisodi A, joka alkaa välisuoritteesta A1 ja päättyy välisuoritteeseen AN. Tuloksena saatua episodin tuotantokustannusten kokonaiskustannuspistemäärää kutsutaan nimellä episodin kustannuspaino (KP). Samalla tavalla on alle laskettu hoitoepisodin B kustannuspaino. Episodin A kustannuspaino = KP A = kp A1 AN = (A1 lukumäärä x A1 kustannuspiste ) + (AN lkm x AN kust.piste ) Episodin B kustannuspaino = KP B = kp B1 BN = (B1 lukumäärä x B1 kustannuspiste ) + (BN lkm x BN kust.piste ) On tärkeä huomata, että episodi A ilmaisee potilaan A tarkastelujakson (vuoden) aikana saaman palvelukokonaisuuden ja sen resurssien kulutuksen. Siten episodin A kustannuspaino ilmaisee kuinka paljon resursseja potilas A:n terveystarpeen tutkimus- ja hoitotoimenpiteet ovat vuoden aikana kuluttaneet. Samantyyppisen sairauden takia palveluja käyttäneet potilaat A, Ai ja Aii jne. muodostavat yhdessä potilasryhmän. Luokittelukriteerinä voidaan käyttää DRG potilasryhmitystä tai APR:n Avohoidon sairausluokitusta ASL. Laskemalla potilasryhmän potilaiden episodien kustannuspainot yhteen saadaan potilasryhmän painosumma (PS). Tämä ilmentää koko populaation yhden potilasryhmän resurssien kulutuksen. Potilasryhmän A Aii painosumma = PS A Aii = KP A Aii Laskemalla yhteen potilasryhmän potilaiden kustannuspainot ja jakamalla se potilaiden lukumäärällä saadaan kyseisen potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino, joka kertoo kuinka paljon kyseisen sairauden takia hoitoon hakeutuneet potilaat keskimäärin käyttävät terveydenhuollon resursseja (vrt. case-mix jäljempänä). Potilasryhmän A Aii keskimääräinen kustannuspaino = KP A + KP Ai + KP Aii 3 16

17 Käytännön tuottavuuslaskennassa potilasryhmien painosummia tai keskimääräisiä kustannuspainoja verrataan yksikön sisällä eri ajankohtina ja eri palveluja tuottavien laitosten välisessä benchmarkingissa eli vertaiskehittämisessä. Potilasryhmän painosumman muodostaminen on esitetty alla olevassa kuvassa 4. Potilas A Potilas Ai Potilas Aii VÄLISUORITE A1 jolle määritetty VÄLISUORITE Ai1 VÄLISUORITE Aii 1 kustannuspaino A1 kustannuspaino Ai1 VÄLISUORITE A2 jolle määritetty kustannuspaino A2 VÄLISUORITE Ai2 kustannuspaino Ai2 VÄLISUORITE Aii 2 EPISODIN KUSTANNUSPAINO (KP) VÄLISUORITE A3 jolle määritetty kustannuspaino A3 VÄLISUORITE Ai3 kustannuspaino Ai3 jne. Potilaan hoitoepisodin aiheuttama resurssien käyttö pisteinä VÄLISUORITE AN VÄLISUORITE AiN jolle määritetty kustannuspaino AN kustannuspaino AiN POTILASRYHMÄN PAINOSUMMA eli koko potilasryhmän A Aii episodien yhteenlaskettu painosumma. Potilasryhmän A Aii resurssienkulutus lasketaan kaavalla KP A KP Aii KUVA 4. Potilasryhmän painosumman muodostaminen Tuotos tarkoittaa kaikkien potilaspopulaatiolle tuotettujen episodien yhteismäärää. Tuotosta mitataan laskemalla yhteen kaikkien populaatiolle tuotettujen episodien kustannuspainot. Saatua tulosta kutsutaan kokonaispainosummaksi. Potilaspopulaatiolle A Z voidaan laskea kokonaispainosumma seuraavasti: Populaation A, B, C Z kokonaispainosumma = KP A KP Z 17

18 Kokonaispainosummalla ilmaistaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuoden aikana tuottamien palvelujen kokonaisresurssien kulutusta, tai pienemmässä mittakaavassa yksittäisen väestövastuualueen potilaiden resurssien käyttöä. Kokonaispainosumma voidaan edelleen muuntaa rahamittaan alla esitetyllä yksinkertaisella kertolaskulla edellyttäen, että yhden kustannuspisteen rahallinen arvo on laskettu käyttäen tuotannontekijöiden markkinahintoja tai toteutuneita kustannuksia (tilinpäätöksestä). Palvelutuotannon kokonaiskustannus = kokonaispainosumma x painopisteen arvo rahassa Alla oleva kuva 5 ilmaisee kustannuspainon ja kokonaispainosumman suhteen: Potilas A Potilas B Potilas C, D, E...Z VÄLISUORITE A1: jolle määritetty VÄLISUORITE B1 VÄLISUORITE 1 kustannuspaino A1 kustannuspaino B1 VÄLISUORITE A2: jolle määritetty kustannuspaino A2 VÄLISUORITE B2 kustannuspaino B2 VÄLISUORITE 2 EPISODIN KUSTANNUSPAINO (KP) VÄLISUORITE A3: jolle määritetty kustannuspaino A3 VÄLISUORITE B3 kustannuspaino B3 jne. Potilaan hoitoepisodin aiheuttama resurssien käyttö pisteinä Episodin A painosumma VÄLISUORITE AN: VÄLISUORITE BN lasketaan kaavalla: jolle määritetty KP A = kp A N kustannuspaino AN kustannuspaino BN KOKONAISPAINOSUMMA eli koko potilaspopulaation A Z episodien yhteenlaskettu painosumma. Populaatiota A Z hoitaneelle terveyskeskukselle aiheutunut resurssienkulutus lasketaan kaavalla KP A KP Z KUVA 5. Kustannuspaino ja kokonaispainosumma Tuottavuuslaskelmissa potilasryhmän painosummaa tai populaation kokonaispainosummaa voidaan käyttää sellaisenaan tuotoksen mittayksikköinä. Näitä 18

19 käytetään siis tuotantoprosessien tehokkuusvertailuissa, tuottavuuden muutoksen mittaamisessa ja potilasryhmien kuormittavuusvertailuissa sellaisenaan. Rahamittaan painosummia konvertoidaan vain haluttaessa konkretisoida muutoksia tuottavuudessa tai kuormittavuudessa esimerkiksi budjettisuunnittelussa Case-mix Edellä esitetyissä esimerkeissä kuvattu potilaspopulaatio koostuu potilaista A, B, C Z. Jokaisella näistä potilaista on oman hoitoepisodinsa, jossa potilaan sairaus ja siihen kohdistetut tutkimus- ja hoitotoimenpiteet on kuvattu. Toisin sanoen potilaan tarve ja saama palvelu määrittyy episodeissa A, B, C Z. Potilaita voidaankin arvioida joukkona yhdistämällä heidän saamansa hoitoepisodit eli muodostamalla heistä potilassortimentti episodien avulla. Tätä potilassortimenttia nimitetään nimellä case-mix. Jokaisen potilaan episodi A Z edustaa hänen lääketieteellistä keissiään eli potilastapaustaan. Koska jokainen episodi A Z sisältää kustannuspainon eli tiedon sen kuluttamista resursseista, case-mixin kokonaiskuormittavuus (resurssien käyttö) voidaan mitata laskemalla yhteen episodien A Z kustannuspainot. Näin saadaan määritettyä case-mixin kokonaispainosumma: Case-mixin A Z kokonaispainosumma = KP A KP Z Tuottavuuslaskennassa on tapana laskea case-mixin keskimääräinen kustannuspaino jakamalla case-mixin kokonaispainosumma tuotettujen episodien määrällä seuraavasti: KP A KP Z Case-mixin A Z keskimääräinen kustannuspaino = episodien A Z lukumäärä Eri case-mixien kuten terveyskeskusten hoitamien väestöjen tai sairaaloiden potilaspopulaatioiden keskimääräisiä kustannuspainoja voidaan verrata keskenään. Vertailu tehdään laskemalla kaikille vertailtaville potilaspopulaatioille ns. case-mix -indeksi. Laskuissa vertailuaineiston keskimääräisten kustannuspainojen keskiarvo määritetään indeksiluvuksi 1,0 ja yksittäisten populaatioiden case-mixien keskimääräiset kustannuspainot suhteutetaan tähän. Näin määritetty case-mix -indeksi ilmaise kyseisen 19

20 populaation eli laitoksen hoitamien potilaiden kuormittavuuden verrattuna keskimääräiseen. Jos yksikön case-mix -indeksiluku on alle 1,0 on sen hoitama väestö keskimääräistä vähemmän kuormittavaa, jos arvo on yli 1,0 on väestö keskimääräistä kuormittavampaa. Mikäli palvelujen tuotantolaitosten tuotantoprosesseissa on huomattavia eroja ja jonkin tuotantolaitoksen tuottavuus on tästä syystä muita heikompi, nostaa tämä kyseisen laitoksen case-mix -indeksin arvoa. Tässä tapauksessa case-mix -indeksin arvo ei ole korkea potilasmateriaalin kuormittavuuden vaan episodien kalliin tai tehottoman tuotantotavan takia. Case-mix -indeksien vertailu pitääkin tehdä tietoisena eroista kyseisten laitosten tuotantotavoissa. Kaksisuuntaisen ominaisuutensa takia case-mix -indeksiä voidaan käyttää samanlaisen tuotantotavan laitoksissa väestön kuormittavuuden vertailuun tai samanlaisia potilaspopulaatioita palvelevissa laitoksissa tuottavuuden vertailuun Tuottavuus Kansantaloustieteessä ja terveystaloustieteessä tuottavuus on perinteisesti määritelty tuotoksen suhteena panoksiin. Mitä enemmän panosmäärällä saadaan tuotettua, sitä tuottavampi kyseinen tuotantoyksikkö on. Terveystaloustieteessä käytetty määritelmä tuottavuudelle on identtinen, mutta kuten edellä on kuvattu, tuotoksen määrittely on eri tutkimuksissa ollut erilainen. Keskeinen kysymys tuottavuutta määriteltäessä onkin, mitä mitataan suhteessa kustannuksiin käyntejä, episodeja vai jotain muuta? Tuottavuus on siis suhdeluku, joka ei itsessään kerro toiminnan sisällöstä paljoakaan, ellei mitattavan tuotteen määritelmä sisällä kvalitatiivista tietoa. Episodeiksi tuotteistetussa terveyskeskuksessa tuottavuutta kuvaa tarkastelujaksolla tuotettujen hoitoepisodien kokonaismäärä suhteessa terveyskeskuksen resursseihin eli panoksiin. Määritettyjä tuottavuuslukuja käyttäen voidaan verrata tuotantolaitoksen (terveyskeskus tai sairaala) omaa suoritusta eri ajanjaksoina. Tätä käytetään esimerkiksi vertailtaessa toimintakäytäntöjen muutosten vaikututusta tuottavuuteen. Toisaalta voidaan verrata tuotantolaitosten tuottavuutta toisiinsa ja ns. benchmark-vertailussa eli benchmarkingissa, 20

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio 14.4.2010 Kuvio 1. Tuottavuuden ulottuvuudet Tuottavuus Allokatiivinen tehokkuus (preferenssit)

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 Jaana Leipälä TAUSTA Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja valmistautuminen potilasdirektiivin toimeenpanoon 23.11.2016

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin

Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin THL Tilastoraportti 14/2011 Liitetaulukot: Liitetaulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj. euroa käyvin hinnoin Liitetaulukko 2. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2009, milj.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa.

Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa. KUKA KÄYTTÄÄ TERVEYSMENOT? Kanava 39(2014): 6, 44-46. Matti Wiberg Suomen terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2012 noin 18 miljardia euroa. Emme kuitenkaan tiedä tarpeeksi, miten uhratut varat jakautuvat

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan

Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan Liite 1 Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen Talousneuvoston kokous, 16.11.2011 Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Tutkimuksen toimeksianto:

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje

Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Terveyspalvelut ja kestävyysvaje Sotepalvelujen - vaikutus kestävyysvajeeseen - uudistuksen kulmakivet - rahoitus 8.5.2014 Martti Hetemäki 8.5.2014 Martti Hetemäki Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Petra Kokko, toimialajohtaja 16.2.2017 16.2.2017 Page 1 Petra Kokko Kokonaiskustannuslaskenta Sisältö Välisuoritelaskenta ja potilaskohtainen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Khall , Liite 55. LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio

Khall , Liite 55. LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio Khall 13.11.2015 219, Liite 55 LIITE 2 TARJOUSTEN VERTAILUPERUSTEET Päivitetty versio 15.10.2015 OHJE: Tarjousten laadun arvioinnissa käytetään tässä liitteessä ilmoitettuja vertailuperusteita. Kaikki

Lisätiedot