PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAVUUS"

Transkriptio

1 PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTAVUUS Sami J. Siiskonen Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon syventävien opintojen kirjallinen työ Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen laitos Lääketieteen hallinnon yksikkö 20. marraskuuta 2007 Ohjaaja: Dosentti, LKT Outi Elonheimo 1

2 SISÄLLYS JOHDANTO PERUSTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA KUSTANNUKSET Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu ja järjestämistavat Perusterveydenhuollon rahoitus Perusterveydenhuollon kustannukset TERVEYSTALOUSTIETEEN VIITEKEHYS Palvelutuotannon määrittely ja mittaaminen Panokset Tuote, episodi ja tuotos Tuotteen eli episodin ja tuotoksen mittaaminen Case-mix Tuottavuus Tehokkuus Vaikuttavuus Terveyspalvelujen laatu Kustannus-vaikuttavuus Terveystaloustieteen termien vuorovaikutuksesta Tuotetun terveyden arvottaminen Kustannus-utiliteetti -suhde ja vaikuttavuusmittarit Kustannus-hyöty -suhde TERVEYSPALVELUJEN TARVE Terveyspalvelujen tarpeen määrittämisen teoriaa Terveyspalvelujen kysyntä ja tarve TIEDONKERUU Tarvetiedon kerääminen tilastoista ja kyselytutkimuksilla Tilastoja ja rekistereitä Esimerkkejä rekistereihin perustuvista tarvekartoituksista

3 4.1.3 Kyselytutkimukset tarvetiedon keräämisessä Tiedonkeruu potilasryhmien avulla Peruspalvelujen käyttömalli Nilsiän terveyskeskuksen palvelujen tarpeen analyysi Diagnoosiluokitukset palveluntarpeen kuvaamisessa PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN JA TUOTOSTA KOKONAISUUTENA KUVAAVAT POTILASRYHMITYKSET Tuotteistamisen teoriaa Erikoissairaanhoidon potilasryhmät DRG ja MDC Avohoidon potilasryhmitys APR TUOTTAVUUSTUTKIMUKSET JA KEHITYSHANKKEET Tutkimukset tuottavuudesta Perusterveydenhuollon menoeroja selittävät tekijät ja terveyskeskusten kustannustehottomuus (VATT 2006) MAISEMA-hanke (Sitra 2007) Tuottavuuden lisäämiseksi toteutettuja hankkeita HOLA hoitajien toimenkuvan laajentaminen -pilottiprojekti Hiiden alueen terveyskeskusten avohoidon tuotteistus hanke Jyväskylän perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen hanke Esimerkkejä muista toiminnan kehittämiseen pyrkivistä hankkeista HUS-päivystyshanke Luoteis-Satakunnan lääkäri-hoitaja -projekti...72 POHDINTA

4 JOHDANTO Suomen terveyspalvelut ovat nykymittareilla kansainvälisesti vertailtuna tehokkaita eli niiden tuottavuus on hyvä. Lisäksi Eurobarometrin mukaan vuonna 2003 Suomalaiset olivat EU-maiden tyytyväisimpiä terveydenhuoltoon. 1 Terveydenhuollon menot kasvavat kuitenkin nopeammin kuin yhteiskunnan varallisuus. Terveyspalvelujen julkisen rahoituksen korkea osuus ja samanaikainen kokonaismenojen voimakas kasvu on herättänyt huolen yhteiskunnan varojen käytöstä. Monitahoista keskustelua on käyty siitä, miten rajalliset resurssimme riittävät palvelujen tuottamiseen kysynnän ja tarpeen jatkuvasti kasvaessa. 2 Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty paljon huomiota terveydenhuollon tuottavuuteen ja tuottavien yksiköiden tehokkuuseroihin. Terveystaloustiede pyrkii vastaamaan kasvavaan tarpeeseen tuottaa tietoa terveydenhuollon erityispiirteistä taloustieteen välinein. Terveystaloustieteessä keskeinen kysymys on, miten käytettävissä olevilla panoksilla pystytään tuottamaan maksimaalinen terveyshyöty väestölle. Kehitetyillä työkaluilla ja niiden mahdollistamilla analyyseillä pyritään vastaamaan tähän kysymykseen. Suomessa terveystaloustiedettä tekevät vuonna 2002 Stakesiin perustettu Terveystaloustieteen keskus (CHESS), Valtion tekninen tutkimuskeskus (VATT), Teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmä HEMA, sekä Helsingin, Kuopion ja Tampereen yliopistot. Vuonna 1992 perustettiin Terveystaloustieteen seura (TTTS) edistämään ja kehittämään terveystaloustieteellistä tutkimusta. Kansainvälisesti vastaavaa työtä tekee The International Health Economics Association (ihea). 3 Terveystaloustieteen tuottavuuslaskennassa terveyspalveluja mallinnetaan ryhmittelemällä potilaita ja tuotteistamalla ryhmille annettuja hoitoja prosesseiksi tai kustannuspainotetuiksi 1 Pekurinen M, Terveydenhuollon menojen hillintä, rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/ Sintonen H, Pekurinen M, Terveystaloustiede. WSOY 2006; Sintonen H, Pekurinen M, Terveystaloustiede. WSOY 2006;

5 hoitoepisodeiksi. Tuotannon strukturointi kustannukset huomioiviksi episodeiksi mahdollistaa toimintojen määrällisen mittauksen, kustannusten etukäteisarvioinnin sekä tuottavuuden laskennan. Tulevaisuudessa tuotannollisen tiedon yhdistäminen vähitellen kertyvään lääketieteelliseen näyttöön vaikuttavuudesta luo edellytykset mitata terveyspalvelujen panoksilla tuotettua terveyttä. Teoreettisen tutkimuksen lisäksi käytännön toimintatapojen ja -käytäntöjen kehitystyötä tehdään lukuisissa terveyskeskuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kehityshankkeita taloudellisesti. Lähitulevaisuudessa perustettava perusterveydenhuollon kehittämiskeskus tullee ottamaan pirstaleisen hankekentän kontrolliinsa ja mahdollistaa eri puolilla saatujen kokemusten yhteisen hyödyntämisen nykyistä paremmin. Tämä työn alussa kuvataan perusterveydenhuollon tuotantorakenne, rahoitus sekä kustannusten kehitys. Toisessa osassa kuvataan terveystaloustieteen käsitteistö ja käsitteiden vuorovaikutus. Tämä mahdollistaa palvelujen tarpeen ja tuotannon strukturoinnin ymmärrettävän käsittelyn työn keskivaiheilla. Loppuosassa esitellään palvelujen tuotteistamisen teoria sekä tuottavuuden nimissä tehtyjä tutkimuksia. Tämän työn tavoitteena on selittää terveyspalvelujen tuotannon optimoinnin haasteita ja tarjota näkemyksiä tuottavuuden parantamiseksi käytännön toimenpitein. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi selvennetään terveystaloustieteen käytännönläheisen alueen käsitteistöä ja esitellään esimerkein perusterveydenhuollossa toteutettujen tuottavuushankkeiden tavoitteita ja menetelmiä. Työllä pyritään vastaamaan kysymyksiin: miten perusterveydenhuollon palvelujen tuottavuutta on pyritty mittaamaan ja kehittämään, millaisia kokemuksia kehityshankkeista on saatu ja mitä kehitystoimia näiden perusteella voidaan suositella? 5

6 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA KUSTANNUKSET 1.1 Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu ja järjestämistavat Terveyspalvelujen järjestämisvastuu on lakisääteisesti kunnilla. Perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä on säädetty Kansanterveyslailla ( /66), jonka määritelmän mukaan kansanterveystyö on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa (1 ). Vastuu kansanterveystyöstä asetetaan laissa kunnille: Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin tässä laissa tai muutoin säädetään tai määrätään (5 ). Yhteistyöstä kuntien kesken todetaan seuraavaa: Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän (5 ). Lisäksi 14 :n ensimmäisessä momentissa määritellään osa kunnan järjestämisvelvoitteen piiriin kuuluvista toiminnoista, joista 15 :ssa todetaan edelleen, että toimintoja varten tulee kunnalla olla terveyskeskus. 4 Terveyskeskus on joko yhden kunnan oma tai useamman kunnan muodostama kansanterveystyön kuntayhtymän omistama. Terveyskeskuksen ohjaamiin ja tuottamiin palveluihin lukeutuvat avohoidon vastaanotto, vuodeosastohoito, hammashuolto, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto (kuten neuvolat ja kouluterveydenhuolto), kotisairaanhoito, sairaankuljetus, erityisterapeuttien palvelut, kuntoutus sekä diagnostiset tutkimuspalvelut. Vuonna 2007 marraskuussa terveyskeskuksia oli Lakisääteisten kansanterveysvastuiden järjestäminen on useissa kunnissa ollut suuri haaste. Käytettävissä olevat panokset vaihtelevat kunnittain ja useassa kunnassa on ajauduttu taloudellisiin vaikeuksiin. Kunnan verotuloista terveydenhuoltoon suunnattujen 4 Kansanterveyslaki /66, Valtion säädöstietopankki FINLEX 5 STM:n ylilääkäri Kati Myllymäen luento Muuttuvat terveydenhuollon rakenteet, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos

7 panosten suuruus määräytyy mm. kunnan väestörakenteen ja elinkeinorakenteen perusteella. Vähän yritystoimintaa tai tuotantoteollisuutta sisältävän kunnan verokertymä ja panostus terveydenhuoltoon on alhaisempi kuin paljon tuotantoteollisuutta sisältävän kunnan. Muita verokertymää vähentäviä tekijöitä ovat korkea työttömyysaste ja lapsi- sekä vanhusväestön suuri osuus. Palveluiden järjestämiseksi rajallisin voimavaroin on tehty yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja pyritty organisoimaan palvelutuotantoa kustannuksia säästävämmin. Vuonna 2007 n. 37 % väestöstä asuu haja-asutusalueilla alle asukkaan kunnissa. 6 Useiden pienten kansanterveystyön hallintoalueiden ylläpitäminen ei ole tuottavuuden näkökulmasta ideaalinen. Käynnissä oleva palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) pyrkii kannustamaan kuntia yhteistyöhön ja keskittämään terveyskeskusten hallintoa alueellisesti. Uudessa mallissa haja-asutusalueiden lähipalvelut turvataan hallinnollisista keskuksista ohjatulla kattavalla terveysasemaverkolla. Tavoitteena on, että palvelutuotantoa ohjaavan yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän rahoittaman hallinnollisen keskuksen väestöpohja olisi vähintään asukasta. Perusterveydenhuollon tilaaja-tuottaja -malli eli palveluja tilaavan ja tuottajan tahon erottaminen toisistaan pyrkii selkiyttämään terveyspalveluista vastaavien virkamiesten vastuunjakoa. Hierarkiassa ylimpänä kunnassa terveydenhuoltoa ohjaa perusturvalautakunta, jonka päätöksiä perusturvakeskus panee täytäntöön. Tilaaja-tuottaja -mallissa perusturvakeskus toimii palvelujen tilaajana terveyslautakunnan mandaatilla ja terveyskeskus palvelujen tuottajana. Terveyskeskus vastaa perusturvakeskukselle perusterveydenhuollon palvelujen tuotannosta annettujen määräysten ja panosten puitteissa. Tuotannon eriyttäminen palvelujen tilaajasta mahdollistaa teoriassa palveluntuotannon aikaisempaa objektiivisemman arvioinnin sekä antaa kunnille joustavuutta palveluntuottajan valintaan. Tuotannon hahmottaminen erilliseksi kokonaisuudeksi ja siten oman toiminnan kuvaaminen voidaan myös nähdä ensiaskeleena terveyspalvelujen tuotteistamisessa tuotantoprosesseiksi. Tilaaja-tuottaja -mallilla voidaan ainakin teoriassa 6 STM:n ylilääkäri Kati Myllymäen luento Muuttuvat terveydenhuollon rakenne, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos

8 kohentaa johtamista sekä terveyspalvelujen julkisten ja yksityisten tuottajien välistä kilpailua. Mallista saatuja kokemuksia on kuvattu kirjassa Terveystaloustiede (WSOY 2006) ristiriitaisiksi. Siitä saadut taloudelliset edut ovat jääneet ohimeneviksi ja selvää toiminnan tehostumista ei ole tapahtunut. Yksittäisen kunnan palvelujen suunnitteluun sovellettaessa tilaaja-tuottaja -asettelu toimii huonosti, koska pienen kunnan tilaajaosaaminen ei useinkaan riitä terveyspalvelujen tuotannon ohjaamiseen. Toisin sanoen kunnan perusturvakeskus tai perusturvalautakunta ei tiedä, mitä palveluja väestö tarvitsee. Osaamisen puute johtuu pääosin luotettavan tarvetiedon puuttumisesta päättäjien käytössä ei ole toistaiseksi ollut tilastotietoa oman väestönsä terveystarpeista. Tilaaja-tuottaja -mallin voi olettaa toimivan paremmin PARAS-hankkeen myötä luotavissa hallinnollisissa keskuksissa tai vieläkin suuremmissa yhteenliittymissä. Osaamisen keskittyminen laajoihin perusterveydenhuollon tilaajarenkaisiin tai erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisiin terveydenhuoltopiireihin voisi luoda uusia mahdollisuuksia palvelutuotannon tilaamiseen. Alueellisen palvelujen tarve- ja käyttötiedon kerääminen sekä tilaajaosaamisen keskittyminen yhdessä loisivat epäilemättä nykyistä paremmat mahdollisuudet tilata ja suunnitella palvelutuotantoa. Palveluntuotantoa suunniteltaessa kunnan vastuuhenkilöt arvioivat kunnan mahdollisuudet tuottaa tarvittavat palvelut itse ja arvioivat terveyspalveluiden markkinatilanteen. Ostopalveluja harkittaessa mietitään, onko tarkoituksenmukaisia ostopalveluita saatavilla ja esiintyykö ostopalvelumarkkinassa tilaajan edun mukaista aitoa kilpailua useamman tasavertaisen palveluntarjoajan välillä. Suomessa 95 % perusterveydenhuollon palveluista on julkisen sektorin itsensä tuottamia. Ostopalvelujen osuus palvelutuotannosta on tosin viime vuosina kiihtyvästi kasvanut. 1.2 Perusterveydenhuollon rahoitus Suomen terveydenhuolto on pääosin julkisin varoin rahoitettua. Tämä tarkoittaa sitä, että julkinen valta kerää eri instituutioiden kautta yhteiskunnasta varoja ja tuottaa tai ostaa 8

9 varoilla kansalaisille terveyspalveluja. Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista oli vuonna ,8 %, joka jakautui seuraavasti: kunnat 40,4 % valtio 20,8 % kansaneläkelaitos KELA 16,6 % Jäljelle jäävä 22,2 % prosenttia terveydenhuoltomenoista oli yksityisesti rahoitettua ja jakautui seuraavasti: kotitaloudet 17,7 % (=palvelunkäyttömaksut) työnantajat, sairauskassat ja yksityiset vakuutukset 4,5 % 7 Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon rahoitusreitit ovat verotus, julkinen sairausvakuutus ja käyttäjämaksut. Näin ollen perusterveydenhuollon varsinaisia rahoittajia eli maksajia ovat yritykset, työnantajat, palkansaajat ja kotitaloudet sekä palvelunkäyttäjät. Rahoituksen näiltä rahoittajilta keräävät instituutiot ovat valtio, sairausvakuutusjärjestelmä ja palveluntuottajat. Progressiivisesti määräytyvistä veroista, sairausvakuutusmaksuista ja käyttäjämaksuista koostuvan terveydenhuoltoon vuosittain maksetun absoluuttisen rahasumman suuruus vaihtelee kansalaisten välillä. Tässä järjestelmässä korkeatuloiset maksavat kalliimpaa hintaa terveyspalveluista kuin pienituloiset, koska korkeatuloisten terveydenhuoltoon maksama summa on heidän palvelujen käyttömääräänsä suhteutettuna korkeampi. Näin ollen korkeatuloiset kansalaiset rahoittavat suuremman osan terveyspalveluista kuin pienituloiset. 1.3 Perusterveydenhuollon kustannukset Julkisen vallan järjestämien terveyspalvelujen tuotanto tapahtuu teknisesti samalla tavalla kuin tuotantotaloudessa yleensä yhteiskunnan terveydenhuoltoon suuntaamilla panoksilla ostetaan markkinoilta tuotannontekijöitä, joilla tuotanto toteutetaan. Siten terveyspalvelujen tuotannontekijöitä ovat luonnonvarat (maa), henkilöstö ja pääoma (tilat, 7 Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna Tilastotiedote 2/ Suomen virallinen tilasto. Stakes

10 laitteet, kuluvat materiaalit). Terveyspalvelujen tuotannossa henkilöstön palkat ovat suurin yksittäinen menoerä lähteestä riippuen henkilöstökulujen osuudeksi on ilmoitettu n % terveydenhuollon kokonaismenoista. Terveydenhuolto on siis henkilöstöintensiivistä toimintaa. Toiminnoittain arvioituna eniten panoksia käyttävät avohoito ja vuodeosastohoito. 8 Suomen koko terveydenhuollon kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 11,853 miljardia euroa. Julkisten terveydenhuoltomenojen prosenttiosuus bruttokansantuotteesta oli 7,5 %. Terveydenhuoltomenojen kokonaiskehitys vuosina on esitetty alla olevalla kuvaajalla 1 vuoden 2005 hinnoin (luvut ei inflaatiokorjattuja). 9 *Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastohoidon osuudet päivitetty vuodesta 2000 lähtien **Lääkinnälliset laitteet, ympäristöterveydenhuolto, terveydenhuollon hallinto ja sairausvakuutuksen korvaamat matkakulut KUVA 1: Terveydenhuoltomenojen kokonaiskehitys , milj eur. Lähde: Stakes tilastotiedote 2/ Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY 2006; Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna Tilastotiedote 2/ Suomen virallinen tilasto. Stakes

11 Perusterveydenhuollon nettokustannusten kehitys vuosina on esitetty alla olevassa kuvaajassa. Tästä nähdään, että perusterveydenhuollon kustannusten kasvu on kiihtynyt 2000 luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 perusterveydenhuollon nettokustannukset kasvoivat 26,9 %, inflaatiokorjattu reaalinen kustannusten kasvu oli tosin vähäisempää. Reaalikustannukset on saatavissa deflatoimalla nämä luvut Stakesin vuosittain määrittelemällä terveydenhuollon kustannusindeksillä. KUVA 2: Kuntien perusterveydenhuollon menojen nettokustannukset , 1000 eur (mukaan lukien hammashuolto) Lähde: Stakes indikaattoripankki SOTKAnet Perusterveydenhuollon nettokustannusten euromääräinen ja prosentuaalinen kasvu on ollut nopeaa kuluneen kymmenen vuoden aikana. Euromääräinen kasvu sekä prosentuaalinen kasvu vuosittain on esitetty alla olevassa taulukossa (ei inflaatiokorjattu). Vuosi x1000 eur % - 4,89 % 0,69 % 2,33 % 2,23 % 6,03 % 7,01 % 7,35 % 5,25 % 5,30 % 5,49 % TAULUKKO 1: Kuntien perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset x 1000 eur, sekä vuosittainen muutos prosentteina Lähde: Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 11

12 Lääkekustannukset ovat kasvaneet suhteessa muihin kustannuksiin eniten 10. Vuonna prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista aiheutui lääkekustannuksista 11. Asiaan onkin puututtu. Paljon julkisuutta saanut esimerkki terveydenhuollon menojen kasvua hillitsevistä toimenpiteistä on 2000-luvun alkuvuosina lanseerattu lääkevaihtojärjestelmä. Lääkevaihdossa apteekilla on oikeus ja velvollisuus tarjota potilaalle reseptillä määrättyjen patenttisuojaamattomien ja toisiaan vastaavien lääkkeiden joukosta edullisin vaihtoehto. Lääkekustannusten lisäksi kulujen kasvua selittää terveydenhuollon henkilöstön ja erityisesti hoitohenkilöstön määrän voimakas kasvu. Eniten on kasvanut sairaanhoitajien lukumäärä. Vuosina on julkisen sektorin lääkärien määrää lisätty n. 1000:lla ja sairaanhoitajien määrää n :lla TERVEYSTALOUSTIETEEN VIITEKEHYS Edellä esitelty kustannusten kasvu on huolestuttanut virkamiehiä, poliitikkoja ja terveyspalvelujen tuotannosta vastaavia ammattilaisia. On jouduttu miettimään, pystyykö yhteiskunta jatkuvasti kasvattamaan terveydenhuoltoon suuntaamiensa panosten määrää. Lisäksi on pohdittu, saadaanko jo nykyisellään suurille panoksille vastinetta vai kuluuko rahaa hukkaan. Terveydenhuollon perustehtävä on lisätä kansalaisten terveyttä. Terveyden lisäämisen välineenä käytetään terveyspalveluita, kuten lääkäreiden ja hoitajien avovastaanottoa, operatiivisia hoitoja tai vuodeosastohoitoa. Näiden palveluiden oletetaan lisäävän terveyttä 10 Terveydenhuollon menot ja rahoitus vuonna Stakes tilastotiedote 2/ STM:n ylilääkäri Kati Myllymäen luento Muuttuvat terveydenhuollon rakenteet, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella Tiedon lähteeksi luentomateriaalissa on ilmoitettu OECD Health Data STM:n Lääkintöneuvos Jouko Isolaurin luento Hoitotakuu ja kansalliset hoitoindikaatiot, Helsingin yliopiston kansanterveystieteenlaitoksella Lähteeksi luentomateriaalissa on ilmoitettu Stakestieto. 12

13 väestössä. Terveydenhuollon kustannukset kertovat, kuinka paljon panoksia terveyspalvelujen tuottamiseen on käytetty. Näitä panoksia on kuvattu edellä osassa 3. rahamääräisinä. Terveystaloustiede tuottaa tietoa siitä, miten resurssit jakautuvat palvelutuotannossa ja pyrkii mittaamaan, mitä rahalla saadaan. Osassa tutkimuksista ja muista julkaisuista palvelutuotantoa ja sen mittaamista on kuvattu käyttäen taloustieteen termejä virheellisesti. Tämä johtuu joko ymmärtämättömyydestä tai halusta oikaista esitettäessä pitkähköä ajatuskulkua. Osassa tutkimuksista tekijät ovat olettaneet mittaavansa palveluiden tuottavuutta mitatessaan käyntituotannon yksikkökustannuksia. Seuraavassa esitellään terveystaloustieteen keskeiset tuottavuuslaskennan mahdollistavat termit määritelmineen. 2.1 Palvelutuotannon määrittely ja mittaaminen Panokset Kansantaloustieteessä tuotannontekijöiden markkina- eli hankintahinnat määrittävät panosten arvon. Terveydenhuollossa kaikille tuotannontekijöille ei ole toimivia vapaita markkinoita. Näin ollen panokset ovat terveystaloustieteen tuottavuuslaskelmissa määritelty palvelusuoritteista koituneiden kustannusten suuruisiksi. Perusterveydenhuollossa toimintayksikön kustannusten määrittäminen on ongelmallista, koska osassa kunnista kustannuslaskentaa on tehty puutteellisesti ja toiminnan toteutuneet kustannukset eivät tarkasti ole tiedossa. 14 Panosten määrittely perusterveydenhuollon tuottavuuslaskennassa riippuu katsantokannasta eli siitä, mitä laskelmassa halutaan tarkastella. Työn tuottavuutta 13 Terveystaloustieteen määritelmät perustuvat erikseen viitatun kirjallisuuden lisäksi keskusteluihin Stakes CHESS:n kehittämispäällikkö Miika Linnan ja HY KTTL:n dos Outi Elonheimon kanssa 14 Aaltonen J, et al. Perusterveydenhuollon kustannukset ja tuotetut palvelut tuottavuuden kehitys VATT keskustelualoitteita 372,

14 tarkasteltaessa panokseksi lasketaan henkilöstön palkkapainotetut työtunnit, joita verrataan suhteessa tuotokseen. Kokonaisen terveyskeskuksen tuottavuutta mitattaessa voidaan panoksiksi ottaa tilinpäätöstietojen toimintamenot eli kokonaiskustannukset, jotka edustavat koko toimintaan suunnattuja panoksia. Terveyskeskuksen työn tuottavuusmittauksissa panosmääreenä on eräissä toteutuneissa pilottihankkeissa käytetty henkilöstöryhmien palkkakustannuksilla painotettuja työtunteja toimintomenojen sijaan. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska toimintamenoihin kirjautuu usein myös vähemmän suorasti palveluntuotantoon liittyviä kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi tilavuokrat tai hallinnolliset vyörytyserät, jotka sisältävät kunnan hallinnosta aiheutuvia toimialoille jaettavia kustannuksista. Kustannusten kirjaaminen vaihtelee kunnittain. Ei siis ole yhdentekevää miten panokset määritellään mahdollisimman tarkasti kohdennetulla panoksen ja tuotoksen määrittelyllä saadaan luotettavinta tietoa tutkittavan toimintokokonaisuuden tuottavuudesta Tuote, episodi ja tuotos Nykyaikaisessa terveystaloustieteessä sairaalan tai terveyskeskuksen tuote on hoitoepisodi, joka koostuu potilaalle tietyn sairauden takia annetuista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Näitä toimintoja kutsutaan myös välisuoritteiksi. Episodi kuvaa siis tietyn sairauden tutkimiseksi ja hoitamiseksi tehdyn toimintaprosessin. Perusterveydenhuollossa välisuoritteita ovat esimerkiksi terveysneuvonta, kokonaisvaltainen kliininen tutkimus tai tehty toimenpide (mm. polvipunktio). Koska terveydenhuollossa hoidetaan paljon kroonisia sairauksia toistuvin palveluin ja varsinaista parantavaa hoitoa tai ratkaisua ei ole tarjolla, rajataan episodi aikaperusteisesti keston eikä tavoitteen täyttymisen (esim. ratkaistu terveysongelma tai hoidettu potilas ) perusteella. Käytännössä episodi tarkoittaa potilaan yhden vuoden aikana saamaa palvelukokonaisuutta. Hoitoepisodien muodostamisen edellytys on hoidettavien potilaiden ryhmittely hoidettavan sairauden ja annettujen hoitojen mukaan. Potilaiden ryhmittelyyn käytetään potilasryhmityksiä, jotka sisältävät kriteerit potilaiden luokittelulle sairauksien ja hoitojen 14

15 mukaan. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon DRG ja perusterveydenhuollon APR. Tuotos tarkoittaa tarkastelujaksolla (useimmiten yksi vuosi) tuotettujen episodien kokonaismäärää. Alla oleva kuva 3 hahmottaa tuotteen eli episodin suhdetta kokonaistuotokseen. Näiden mittaamista käsitellään seuraavaksi. Potilas A: Hypertensio Potilas B: Astma Potilas C, D, E Z VÄLISUORITE A1: VÄLISUORITE B1 VÄLISUORITE 1 Elämäntapaohjaus Laaja kliininen status (hoitaja) (lääkäri) VÄLISUORITE A2: Laaja kliininen status (lääkäri) VÄLISUORITE B2 PEF-seuranta (astmahoitaja) VÄLISUORITE 2 TUOTE = EPISODI potilaan vuoden aikana saamien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden VÄLISUORITE A3: VÄLISUORITE B3: kokonaisuus Verenpaine kontrolli (hoitaja) Lääkehoidon aloitus (lääkäri) jne. Tässä kuvataan potilaiden A, B jne saamat hoitoepisodit VÄLISUORITE A4: VÄLISUORITE B4 Lääkehoidon aloitus Astmakontrolli (lääkäri) (astmahoitaja) TUOTOS = TUOTETTUJEN EPISODIEN KOKONAISMÄÄRÄ (A...Z) KUVA 3. Perusterveydenhuollon tuote ja tuotos Tuotteen eli episodin ja tuotoksen mittaaminen Episodin sisältämille välisuoritteille (toiminnot eli hoito- ja tutkimustoimenpiteet) annetaan kustannuspaino niiden tekemiseksi käytettyjen työaika- ja materiaaliresurssien mukaan. Kustannuspaino mitataan kustannuspisteinä (kp) mitä enemmän resursseja välisuoritteen tuottaminen kuluttaa sitä enemmän kustannuspisteitä se saa. 15

16 Välisuoritteiden kustannuspainotus (eli -pisteytys) mahdollistaa episodin kokonaiskustannuksen laskennan. Alla oleva yhtälö esittää yhden episodin tuotantokustannusten laskemista välisuoritteiden lukumääriä ja niille annettuja kustannuspistemääriä käyttäen. Kysymyksessä on potilaan A hoitoepisodi A, joka alkaa välisuoritteesta A1 ja päättyy välisuoritteeseen AN. Tuloksena saatua episodin tuotantokustannusten kokonaiskustannuspistemäärää kutsutaan nimellä episodin kustannuspaino (KP). Samalla tavalla on alle laskettu hoitoepisodin B kustannuspaino. Episodin A kustannuspaino = KP A = kp A1 AN = (A1 lukumäärä x A1 kustannuspiste ) + (AN lkm x AN kust.piste ) Episodin B kustannuspaino = KP B = kp B1 BN = (B1 lukumäärä x B1 kustannuspiste ) + (BN lkm x BN kust.piste ) On tärkeä huomata, että episodi A ilmaisee potilaan A tarkastelujakson (vuoden) aikana saaman palvelukokonaisuuden ja sen resurssien kulutuksen. Siten episodin A kustannuspaino ilmaisee kuinka paljon resursseja potilas A:n terveystarpeen tutkimus- ja hoitotoimenpiteet ovat vuoden aikana kuluttaneet. Samantyyppisen sairauden takia palveluja käyttäneet potilaat A, Ai ja Aii jne. muodostavat yhdessä potilasryhmän. Luokittelukriteerinä voidaan käyttää DRG potilasryhmitystä tai APR:n Avohoidon sairausluokitusta ASL. Laskemalla potilasryhmän potilaiden episodien kustannuspainot yhteen saadaan potilasryhmän painosumma (PS). Tämä ilmentää koko populaation yhden potilasryhmän resurssien kulutuksen. Potilasryhmän A Aii painosumma = PS A Aii = KP A Aii Laskemalla yhteen potilasryhmän potilaiden kustannuspainot ja jakamalla se potilaiden lukumäärällä saadaan kyseisen potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino, joka kertoo kuinka paljon kyseisen sairauden takia hoitoon hakeutuneet potilaat keskimäärin käyttävät terveydenhuollon resursseja (vrt. case-mix jäljempänä). Potilasryhmän A Aii keskimääräinen kustannuspaino = KP A + KP Ai + KP Aii 3 16

17 Käytännön tuottavuuslaskennassa potilasryhmien painosummia tai keskimääräisiä kustannuspainoja verrataan yksikön sisällä eri ajankohtina ja eri palveluja tuottavien laitosten välisessä benchmarkingissa eli vertaiskehittämisessä. Potilasryhmän painosumman muodostaminen on esitetty alla olevassa kuvassa 4. Potilas A Potilas Ai Potilas Aii VÄLISUORITE A1 jolle määritetty VÄLISUORITE Ai1 VÄLISUORITE Aii 1 kustannuspaino A1 kustannuspaino Ai1 VÄLISUORITE A2 jolle määritetty kustannuspaino A2 VÄLISUORITE Ai2 kustannuspaino Ai2 VÄLISUORITE Aii 2 EPISODIN KUSTANNUSPAINO (KP) VÄLISUORITE A3 jolle määritetty kustannuspaino A3 VÄLISUORITE Ai3 kustannuspaino Ai3 jne. Potilaan hoitoepisodin aiheuttama resurssien käyttö pisteinä VÄLISUORITE AN VÄLISUORITE AiN jolle määritetty kustannuspaino AN kustannuspaino AiN POTILASRYHMÄN PAINOSUMMA eli koko potilasryhmän A Aii episodien yhteenlaskettu painosumma. Potilasryhmän A Aii resurssienkulutus lasketaan kaavalla KP A KP Aii KUVA 4. Potilasryhmän painosumman muodostaminen Tuotos tarkoittaa kaikkien potilaspopulaatiolle tuotettujen episodien yhteismäärää. Tuotosta mitataan laskemalla yhteen kaikkien populaatiolle tuotettujen episodien kustannuspainot. Saatua tulosta kutsutaan kokonaispainosummaksi. Potilaspopulaatiolle A Z voidaan laskea kokonaispainosumma seuraavasti: Populaation A, B, C Z kokonaispainosumma = KP A KP Z 17

18 Kokonaispainosummalla ilmaistaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuoden aikana tuottamien palvelujen kokonaisresurssien kulutusta, tai pienemmässä mittakaavassa yksittäisen väestövastuualueen potilaiden resurssien käyttöä. Kokonaispainosumma voidaan edelleen muuntaa rahamittaan alla esitetyllä yksinkertaisella kertolaskulla edellyttäen, että yhden kustannuspisteen rahallinen arvo on laskettu käyttäen tuotannontekijöiden markkinahintoja tai toteutuneita kustannuksia (tilinpäätöksestä). Palvelutuotannon kokonaiskustannus = kokonaispainosumma x painopisteen arvo rahassa Alla oleva kuva 5 ilmaisee kustannuspainon ja kokonaispainosumman suhteen: Potilas A Potilas B Potilas C, D, E...Z VÄLISUORITE A1: jolle määritetty VÄLISUORITE B1 VÄLISUORITE 1 kustannuspaino A1 kustannuspaino B1 VÄLISUORITE A2: jolle määritetty kustannuspaino A2 VÄLISUORITE B2 kustannuspaino B2 VÄLISUORITE 2 EPISODIN KUSTANNUSPAINO (KP) VÄLISUORITE A3: jolle määritetty kustannuspaino A3 VÄLISUORITE B3 kustannuspaino B3 jne. Potilaan hoitoepisodin aiheuttama resurssien käyttö pisteinä Episodin A painosumma VÄLISUORITE AN: VÄLISUORITE BN lasketaan kaavalla: jolle määritetty KP A = kp A N kustannuspaino AN kustannuspaino BN KOKONAISPAINOSUMMA eli koko potilaspopulaation A Z episodien yhteenlaskettu painosumma. Populaatiota A Z hoitaneelle terveyskeskukselle aiheutunut resurssienkulutus lasketaan kaavalla KP A KP Z KUVA 5. Kustannuspaino ja kokonaispainosumma Tuottavuuslaskelmissa potilasryhmän painosummaa tai populaation kokonaispainosummaa voidaan käyttää sellaisenaan tuotoksen mittayksikköinä. Näitä 18

19 käytetään siis tuotantoprosessien tehokkuusvertailuissa, tuottavuuden muutoksen mittaamisessa ja potilasryhmien kuormittavuusvertailuissa sellaisenaan. Rahamittaan painosummia konvertoidaan vain haluttaessa konkretisoida muutoksia tuottavuudessa tai kuormittavuudessa esimerkiksi budjettisuunnittelussa Case-mix Edellä esitetyissä esimerkeissä kuvattu potilaspopulaatio koostuu potilaista A, B, C Z. Jokaisella näistä potilaista on oman hoitoepisodinsa, jossa potilaan sairaus ja siihen kohdistetut tutkimus- ja hoitotoimenpiteet on kuvattu. Toisin sanoen potilaan tarve ja saama palvelu määrittyy episodeissa A, B, C Z. Potilaita voidaankin arvioida joukkona yhdistämällä heidän saamansa hoitoepisodit eli muodostamalla heistä potilassortimentti episodien avulla. Tätä potilassortimenttia nimitetään nimellä case-mix. Jokaisen potilaan episodi A Z edustaa hänen lääketieteellistä keissiään eli potilastapaustaan. Koska jokainen episodi A Z sisältää kustannuspainon eli tiedon sen kuluttamista resursseista, case-mixin kokonaiskuormittavuus (resurssien käyttö) voidaan mitata laskemalla yhteen episodien A Z kustannuspainot. Näin saadaan määritettyä case-mixin kokonaispainosumma: Case-mixin A Z kokonaispainosumma = KP A KP Z Tuottavuuslaskennassa on tapana laskea case-mixin keskimääräinen kustannuspaino jakamalla case-mixin kokonaispainosumma tuotettujen episodien määrällä seuraavasti: KP A KP Z Case-mixin A Z keskimääräinen kustannuspaino = episodien A Z lukumäärä Eri case-mixien kuten terveyskeskusten hoitamien väestöjen tai sairaaloiden potilaspopulaatioiden keskimääräisiä kustannuspainoja voidaan verrata keskenään. Vertailu tehdään laskemalla kaikille vertailtaville potilaspopulaatioille ns. case-mix -indeksi. Laskuissa vertailuaineiston keskimääräisten kustannuspainojen keskiarvo määritetään indeksiluvuksi 1,0 ja yksittäisten populaatioiden case-mixien keskimääräiset kustannuspainot suhteutetaan tähän. Näin määritetty case-mix -indeksi ilmaise kyseisen 19

20 populaation eli laitoksen hoitamien potilaiden kuormittavuuden verrattuna keskimääräiseen. Jos yksikön case-mix -indeksiluku on alle 1,0 on sen hoitama väestö keskimääräistä vähemmän kuormittavaa, jos arvo on yli 1,0 on väestö keskimääräistä kuormittavampaa. Mikäli palvelujen tuotantolaitosten tuotantoprosesseissa on huomattavia eroja ja jonkin tuotantolaitoksen tuottavuus on tästä syystä muita heikompi, nostaa tämä kyseisen laitoksen case-mix -indeksin arvoa. Tässä tapauksessa case-mix -indeksin arvo ei ole korkea potilasmateriaalin kuormittavuuden vaan episodien kalliin tai tehottoman tuotantotavan takia. Case-mix -indeksien vertailu pitääkin tehdä tietoisena eroista kyseisten laitosten tuotantotavoissa. Kaksisuuntaisen ominaisuutensa takia case-mix -indeksiä voidaan käyttää samanlaisen tuotantotavan laitoksissa väestön kuormittavuuden vertailuun tai samanlaisia potilaspopulaatioita palvelevissa laitoksissa tuottavuuden vertailuun Tuottavuus Kansantaloustieteessä ja terveystaloustieteessä tuottavuus on perinteisesti määritelty tuotoksen suhteena panoksiin. Mitä enemmän panosmäärällä saadaan tuotettua, sitä tuottavampi kyseinen tuotantoyksikkö on. Terveystaloustieteessä käytetty määritelmä tuottavuudelle on identtinen, mutta kuten edellä on kuvattu, tuotoksen määrittely on eri tutkimuksissa ollut erilainen. Keskeinen kysymys tuottavuutta määriteltäessä onkin, mitä mitataan suhteessa kustannuksiin käyntejä, episodeja vai jotain muuta? Tuottavuus on siis suhdeluku, joka ei itsessään kerro toiminnan sisällöstä paljoakaan, ellei mitattavan tuotteen määritelmä sisällä kvalitatiivista tietoa. Episodeiksi tuotteistetussa terveyskeskuksessa tuottavuutta kuvaa tarkastelujaksolla tuotettujen hoitoepisodien kokonaismäärä suhteessa terveyskeskuksen resursseihin eli panoksiin. Määritettyjä tuottavuuslukuja käyttäen voidaan verrata tuotantolaitoksen (terveyskeskus tai sairaala) omaa suoritusta eri ajanjaksoina. Tätä käytetään esimerkiksi vertailtaessa toimintakäytäntöjen muutosten vaikututusta tuottavuuteen. Toisaalta voidaan verrata tuotantolaitosten tuottavuutta toisiinsa ja ns. benchmark-vertailussa eli benchmarkingissa, 20

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistaminen Mikä on tuotteistus?

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Esimerkki avohoidon nykyisestä tilastoinnista Perusterveyden

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio

Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu. Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio Terveyskeskusten kustannustehokkuus ja palvelujen laatu Kalevi Luoma Kustannusvaikuttavuus seminaari Kuopio 14.4.2010 Kuvio 1. Tuottavuuden ulottuvuudet Tuottavuus Allokatiivinen tehokkuus (preferenssit)

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off 21.3.2017 22.3.2017 1 THL:n uudet sote-laissa suoraan määritellyt tehtävät 30 Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS

VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot