4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen"

Transkriptio

1 4. TOIMINTAMUODOT 4.1 Henkilöstön laaja-alainen koulutus Valssi-koulutus Keväällä 2004 viisi työntekijää vanhustenhuollosta kävi Ikäinstituutin järjestämässä Valssi I -, eli Vanhusten liikunta sosiaali- ja terveydenhuollossa kouluttajakoulutuksen. Yksi fysioterapeutti perusterveydenhuollon puolelta oli jo aiemmin kouluttautunut Valssi kouluttajaksi. Koulutuksen sisällössä paneuduttiin ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuntouttavan liikunnan perusteisiin ja annettiin vinkkejä vanhuksille sopivasta liikunnasta. Myös kirjaamiskäytäntöihin, yhteistyön merkitykseen eri palvelujen tuottajien välillä ja hoitajan omaan kuntoon kiinnitettiin huomiota. Koulutuksen saaneet muodostivat kouluttajaparit, jotka sitten alkoivat järjestelmällisesti kouluttaa henkilökuntaa kotipalvelussa ja vanhainkodeissa. Kevään aikana Valssi I koulutuksen sai 60 työntekijää. Koulutus kesti yhteensä 12 tuntia, jonka lisäksi koulutettavat saivat välitehtäviä liittyen mm. oman työtavan ja tottumusten, sekä työyksikön toimintatapojen pohdintaan. Koulutuksen käyneet saivat tästä täydennyskoulutukseksi luettavasta koulutuksesta todistuksen. Lokakuussa 2004 koulutustoimintaa laajennettiin niin, että yhdeksän uutta työntekijää kotipalvelusta, vanhainkodeista, kotisairaanhoidosta ja vuodeosastolta kävi myös Valssi I kouluttajakoulutuksen. Syksyn aikana koulutettiin 30 henkeä lisää kuntouttavaan työotteeseen. Vuoden 2005 aikana koulutusta jatkettiin edelleen ja lokakuuhun mennessä oli koko kotipalvelun ja vanhainkotien henkilökunta saanut Valssi I koulutuksen. Perusterveydenhuollon puolella koulutusmateriaalia haluttiin räätälöidä heille paremmin sopivammaksi ja hankkeen aikana varsinaisen Valssi-koulutuksen oli saanut kaksi ryhmää. Kaksi kuntoutuksen tukihenkilöä kotipalvelusta osallistui Ikäinstituutin järjestämään Valssi IIkouluttajakoulutukseen Helsingissä lokakuussa Koulutuksessa annettiin ohjeita erilaisten liikuntaryhmien perustamista, suunnittelua ja ohjaamista varten. Marraskuussa 2005 kouluttajakoulutuksen saaneet kouluttivat kuntoutuksen tukihenkilöt kotipalvelussa ja vanhainkodeissa Effican käyttöönottokoulutus Yhtenä osatavoitteena hankkeessa oli yhtenäistää asiakkaan hoidossa käytettäviä lomakkeita. Savonlinnan kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa, päiväkeskuksessa ja terveyskeskuksessa otettiin vuonna 2004 käyttöön sähköinen asiakas- ja potilasrekisterijärjestelmä Effica. Tätä varten henkilöstölle järjestettiin käyttöönottokoulusta. Järjestelmän yhteisen tietokannan avulla tieto asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista on helposti saatavilla eri yksiköiden välillä asiakkaan siihen suostuessa. Yksi sovelluksista Efficassa on kotihoito-ohjelma, mikä pitää sisällään myös asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman. Tätä yhteistä lomaketta käytetään tällä hetkellä Savonlinnan kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, päiväkeskuksessa ja omaishoidon tuessa. 4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen Savonlinnassa oli jo vuonna 2002 koottu vanhustenhuollon työntekijöistä ryhmä suunnittelemaan lyhytaikaisyksikön toiminnan aloittamista. Pihlajakodin vanhainkodin alakertaan remontoitiin keväällä 2004 yksikölle sopivat, mahdollisimman kodinomaiset tilat. Toiminnan piti alkaa jo lokakuussa 2004, mutta kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen yksikkö avasi ovensa vasta syyskuussa Ennen varsinaisen toiminnan alkua henkilökunnalle järjestettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa koulutusta. Siinä henkilökunnalla oli mahdollisuus suunnitella ja kehittää yhdessä käytännön prosessikuvauksia siitä miten esimerkiksi asiakkaan vastaanottaminen ja kotiutus yksikössä tullaan toteuttamaan. Myös tiimityöskentelyyn ja kuntouttavaan työotteeseen kiinnitettiin koulutuksessa huomiota.

2 Yksikössä on kahdeksan asiakaspaikkaa ja kuntoutusjaksojen pituudet ovat yhdestä viiteen viikkoa. Henkilökunta koostuu fysioterapeutista, sairaanhoitajasta, seitsemästä lähihoitajasta ja osa-aikaisesta siistijästä. Lääkäripalvelut yksikköön on saatu ostopalveluna kaksi kertaa viikossa perusterveydenhuollosta. Asiakkaat ohjautuvat tehostetun kuntoutuksen jaksolle yksikköön joko keskussairaalasta, terveyskeskuksesta tai kotipalvelusta. Jotta kuntoutustoiminta olisi mahdollisimman tehokasta, rajattiin mahdollisia estäviä tekijöitä pois sopimalla yhteisesti lähettävien tahojen kanssa asiakaskriteereistä. Ensisijaisesti asiakkaalla oli ja on oltava realistiset mahdollisuudet kuntoutua kotikuntoiseksi. Myös oma motivaatio on yksi kuntoutumisen onnistumisen edellytys. Yksikön sairaanhoitaja ja fysioterapeutti muodostavat yhdessä asiakasvalintaryhmän, joka käytännössä ohjaa asiakasvirtaa ja suunnittelee kuntoutusjaksojen ajankohdat. Kuntoutusjakson aikana asiakkaan kokonaistilanteeseen perehdytään haastattelemalla ja kotikäynnillä. Kotitilanne ja apuvälineet kartoitetaan, myös tarvittavat kodin muutostyöt suoritetaan ennen asiakkaan kotiutumista. Jakson aikana asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, minkä toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman laadinnassa pyritään selvittämään ne asiat, missä kyseinen asiakas tarvitsee apua kotona selviytyäkseen. Kuntoutuksen jatkuminen myös kotona edistää asiakkaiden toimintakykyä ja tukee kotona selviytymistä. Kotiutusvaiheessa jatkokuntoutuksesta ja sen keinoista sovitaan yhteisesti kotipalvelun kanssa aina silloin kun asiakas kotipalvelun apua tarvitsee. 4.3 Kuntoutuksen tukihenkilötoiminta Henkilöstön tueksi kuntouttavan työotteen toteuttamiselle suunniteltiin kuntoutuksen tukihenkilötoimintaa. Toimintaa suunniteltiin aluksi kotipalvelussa ja myöhemmin myös vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja terveyskeskuksessa. Tukihenkilöitä on yhteensä 31, joista 15 toimii kotipalvelussa, kaksi vanhainkodeissa, 11 terveyskeskuksessa ja kolme kotisairaanhoidossa. Jokaiseen yksikköön laadittiin oma toimenkuva kuntoutuksen tukihenkilötoiminnasta yhdessä toimijoiden kanssa. (Liitteet 1, 2, 3 ja 4) Kotipalvelussa tukihenkilötoiminta-ajatus lähti liikkeelle työntekijöiden omasta aloitteesta. Tähän varmaan osaltaan vaikutti se, että kotipalvelussa ei työskentele yhtään kuntoutuksen ammattilaista. Tukihenkilön toimenkuvaan liittyy olennaisesti työyhteisön kannustaminen kuntouttavan työotteeseen. He hakeutuvat aktiivisesti kuntoutukseen liittyviin koulutuksiin ja jakavat tietoutta työyhteisöissään. Kotipalvelussa tukihenkilöt toimivat myös yhteyshenkilöinä kuntouttavan lyhytaikaisyksikön ja kotipalvelun välillä. Tukihenkilöt miettivät yhdessä yksikön asiakasvalintaryhmän kanssa ketkä kotipalvelun asiakkaista hyötyisivät kuntoutuksesta ja ovat mukana asiakkaan kotiutuessa ja jatkokuntoutusta mietittäessä. Tukihenkilöille järjestettiin koulutusta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajien kanssa. Koulutus toteutettiin viitenä iltapäivänä kerran viikossa ja se vastasi 1,5 opintopistettä. Koulutuksen tarkoituksena oli syventää ja laajentaa työntekijöiden käsitystä kuntouttavasta työotteesta sekä antaa työkaluja ja tietoa aiheen tiimoilta. Hankkeen aikana kotihoidon taukotiloihin koottiin kuntoutuskansiot, joihin oli kerätty tietoa mm. kuntoutuksen ja liikunnan merkityksestä erilaisiin perussairauksiin liittyen, aiheeseen liittyviä artikkeleita sekä muutamia kotona helposti toteutettavia jumppaohjeita. 4.4 Kuntoutustiimin perustaminen Keväällä 2006 hankkeessa kiinnostuttiin ajatuksesta saada Savonlinnaan avohoidon kotikuntoutustiimi. Uutta toimintamallia haluttiin kokeilla ja niinpä kotipalveluun laitettiin hakuun määräaikainen fysioterapeutin toimi ajalle Toiseksi työntekijäksi kuntoutustiimiin irrotettiin kotipalvelussa työskentelevä kuntohoitajan koulutuksen saanut lähihoitaja. Toiminnan alussa kuntoutustiimille mietittiin tehtäväkuva ja asiakaskriteerit, joiden pohjalta työtä suunniteltiin. (Liitteet 5 ja 6) Kuntoutustiimi toimii osana kotipalvelua. Tiimin asiakasmaksut ovat samat kuin kotipalvelussa lukuun ottamatta ensikäyntiä, joka on ilmainen.

3 4.5 Toimintakykysuunnitelmat Tukihenkilöiden kanssa kokeiltiin hankkeessa laadittua toimintakykysuunnitelmaa asiakkaille ( Liite 7 ). Suunnitelmia tehtiin eniten kotipalvelun asiakkaiden kanssa. Siinä asiakasta, kotipalvelun omahoitajaa, kuntoutuksen tukihenkilöä ja mahdollisuuksien mukaan myös omaista haastattelemalla selvitettiin asiakkaan sen hetkinen toimintakyky. Sen jälkeen yhdessä asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelma joko toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai sen kohentamiseksi. Suunnitelmaa toteutettiin noin viiden viikon ajan, jonka jälkeen sama ryhmä kokoontui arvioimaan saavutettuja tuloksia. Arviointia tehtäessä havaittiin, että osalla asiakkaista toimintakyvyssä oli tapahtunut huomattaviakin muutoksia, osalla toimintakyky oli säilynyt joko ennallaan tai hieman kohentunut. Yhdelläkään asiakkaista toimintakyky ei ollut laskenut. Viimeisen hankevuoden aikana kotipalvelussa paneuduttiin kirjaamaan kuntoutuksen ja toimintakyvyn tavoitteita kaikkien kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan luontevana osana normaalia käytäntöä. 4.6 Liikunta- ja virikeryhmien perustaminen Tukihenkilöiden ryhmät Hankkeen aikana osa tukihenkilöistä kotipalvelussa perusti kokeiluna eri puolille kaupunkia kolme liikunta- ja virikeryhmää. Ryhmät kokoontuivat Savonlinnan Iltakoti Ry:n talojen kerhohuoneissa. Iltakoti Ry on Savonlinnassa toimiva yhdistys, joka vuokraa vanhusväestölle sopivia asuntoja rivi- tai kerrostaloista. Osassa ryhmistä oli hyvin kävijöitä, toisissa osanotto oli vähäisempää. Hankaluutena oli pitkistä välimatkoista ja kuljetuksen puuttumisesta aiheutuva asiakkaiden kokoaminen yhteen paikkaan. Iltakoti Ry järjestää myös omaa toimintaa ja useat ystäväntuvat kokoontuvat kerhohuoneissa, mikä osaltaan vähensi asiakkaiden halukkuutta osallistua uuteen ryhmätoimintaan. Kotikuntoutustiimin perustamisen myötä vastuu ryhmätoiminnan järjestämisestä onkin nyt siirtynyt kuntoutustiimille Kuntosaliryhmät Pilottikokeiluna järjestettiin yhdessä vanhainkotien kuntoutustiimin, kotipalvelun, liikuntatoimen ja perusterveydenhuollon fysioterapian kanssa neljä kuntosaliryhmää. Osallistujat ryhmiin koottiin kotipalvelun asiakkaista ja ne kokoontuivat molempien vanhainkotien kuntosaleilla. Hankkeesta tuettiin ikääntyneiden kuntosaliharjoittelua osallistumalla kyytien järjestelyyn ja kuljetuskustannuksiin. Ensimmäinen ryhmä oli asiakkaille täysin maksuton ja siinä oli runsaasti osallistujia. Toisessa ryhmässä kävijöiltä perittiin pieni maksu kyydeistä, siinä osallistujia oli vähemmän. Kaksi uutta maksutonta ryhmää perustettiin vielä syksyllä Ennen harjoittelua ja sen jälkeen suoritettiin asiakkaille fyysistä kuntoa mittaavat testit ensimmäisestä, kolmannesta ja neljännestä ryhmästä. Testissä mitattiin mm. kävelynopeutta, käsien puristusvoimaa, tasapainoa, porrasnousua ja istumasta seisomaan nousua. Vuoden 2006 kuntosaliryhmien mittauksista saadut tulokset ovat muutettu kaavioiksi ja ovat nähtävissä tämän loppuraportin liitteenä. (Liite 8) Kuntosaliryhmiä avohuollon asiakkaille tullaan järjestämään myös hankkeen päätyttyäkin Vertaisryhmätoiminta Vertaistoiminta perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten haluun auttaa muita omien kokemustensa ja taitojensa pohjalta. Hankkeen aikana aloitti toimintansa Ikäihmisten liikuntatuokio- niminen ryhmä, jonka vetäjäksi saatiin kaksi jo itsekin eläkkeellä olevaa vertaisryhmän vetäjää. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa Karpalokodin kuntosalilla ja ryhmän vetäjät saivat itse suunnitella mitä heidän tuokionsa pitivät sisällään. Ryhmä on ollut todella suosittu, vaikkakin syksyllä 2005 toinen vetäjistä joutui jäämään pois tehtävistään. Halukkuutta toiminnan jatkumiselle on ollut myös hankkeen päätyttyä sekä sen vetäjän että osallistujien joukosta. Tukihenkilöille suunnattua Valssi II-koulutusta tarjottiin myös vertaisryhmän vetäjälle tueksi toiminnan suunnittelulle. 4.7 Toimintakykymittariston kehittäminen ja suunnittelu Hankkeen projektityöntekijä kokosi eri toimijoiden edustajista moniammatillisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli kehittää ja suunnitella yhteisessä käytössä olevaa toimintakykymittaristoa. Työryhmään kuuluivat projektityöntekijän ohella fysioterapeutit

4 Savonlinnan keskussairaalasta ja vanhainkodista, kaksi fysioterapeuttia perusterveydenhuollosta, sairaanhoitaja terveyskeskuksen vuodeosastolta, kotisairaanhoitaja, lähihoitaja vanhainkodista ja lähihoitaja kotipalvelusta. Työryhmä tutustui olemassa oleviin toimintakykytesteihin ja alkoi työstää omaa mittaristoa niiden pohjalta. (Liite 9 ) Lomakkeen valmistuttua testiä koekäytettiin kotipalvelussa ja keskussairaalassa. Koekäyttäjät kokivat kuitenkin, että lomaketta oli hankala täyttää. Toisaalta molemmissa paikoissa oli jo olemassa olevat ja toimivat lomakkeet tarkoitusta varten. Testistä puuttuivat myös pisteytys ja viitearvot, jolloin saatujen tulosten arviointi hankaloitui. Kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja omaishoidon tuessa siirryttiin käyttämään edelleen Palko-, eli Palveluja yhteen sovittava kotiuttamiskäytäntö- projektissa laadittua kotihoidon pisteytyslomaketta. Testin tekeminen antaa pisteytyksen kautta hoitoisuusluokituksen, mitä voidaan hyödyntää kun mietitään esim. asiakkaan tarkoituksenmukaista laitoshoitopaikkaa. Vuoden 2007 tammikuussa Savonlinnan kotipalvelu- ja vanhainkotitoiminta siirtyivät Itä-Savon sairaanhoitopiirin (sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin) alaisuuteen. Piirin suunnittelussa on otettu huomioon yhteisen toimintakykymittarin tarve ja tällä hetkellä pilotoinnissa on RAI arviointijärjestelmä. Stakes on kehittänyt vuodesta 1998 lähtien RAI - järjestelmää, jossa hoitopäätökset tehdään kattavan hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuoden 2006 alussa RAI järjestelmä kattoi 26% pitkäaikaisen laitoshoidon, 21% säännöllisen kotihoidon ja 8% palveluasumisen asiakkaista Suomessa. Käynnistyneen sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin pitkän aikavälin tavoitteena onkin ottaa RAI arviointijärjestelmä käyttöön sekä laitoshoidossa että säännöllisessä kotihoidossa. 4.8 Piha-alueiden kunnostaminen ikäihmisiä ajatellen Syksyllä 2003 vanhustenhuollon työntekijät tarkastivat yhdessä teknisen viraston rakennuspäällikön kanssa iäkkäiden ihmisten asuinpiirin piha-alueet ja kulkureitit. Tarkastuksen yhteydessä listattiin noin 16 eri kohdetta, joiden kunnostukseen tai hoitotasoon tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Hankkeen aikana Pihlajakodin vanhainkodin yhteyteen suunniteltiin ja toteutettiin vuoden 2004 kesällä noin 300 metriä pitkä kävelytie. Koska vanhainkoti sijaitsee fyysisesti terveyskeskuksen ja Iltakoti Ry:n rakennuttamien vanhuksille suunnatun vuokratalojen yhteydessä, voivat myös sekä vuodeosastojen potilaat ja henkilökunta että Iltakoti Ry:n asukkaat hyödyntää sitä. Myös alueen esteettömyyteen ja tasaisuuteen kiinnitettiin huomiota. Yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kävelytien varteen suunniteltiin grillikatos. Alun perin kaupungin teknisen viraston piti pystyttää katos piirustusten pohjalta, mutta kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen resursseja tähän ei ollut. Rakentamismahdollisuuksia selvitettiin myös ammattioppilaitoksilta mutta heidän aikatauluihinsa rakentaminen ei hankkeen päättymiseen mennessä ajallisesti mahtunut. Pystytysmahdollisuuksia selvitettiin myös rakennusliikkeen kautta. Katoksen pystytys olisi tullut kuitenkin kustannuksiltaan paljon kalliimmaksi, kuin mihin hankkeen talousarviossa oli varauduttu. Näiden vastoinkäymisten vuoksi hankkeessa päädyttiin jättämään katoksen pystytys alkuperäisistä suunnitelmista poiketen pois. Kävelytien varteen haluttiin kuitenkin jotakin ikäihmisten toimintakykyä tukevaa saada. Asiaa pohdittiin yhdessä vanhainkotien, terveyskeskuksen ja kotipalvelun kuntoutuksen työntekijöiden kanssa. Pohdinnan tuloksena päädyttiin hankkimaan kolme erilaista ulkokuntoiluvälinettä; Savonlinnan kaupungin nuorisoverstaalta tilattiin marraskuussa 2006 portaikko ja askellustikkaat, sekä Kerko Parknimiseltä yritykseltä käsipyöräruori. Savonlinnan kaupungin tekninen virasto huolehti laitteiden asennuksesta kävelypolun varteen. Laitteet ovat vanhainkodin ja terveyskeskuksen asiakkaiden sekä alueen muiden ikäihmisten käytettävissä. 4.9 Hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden suunnittelu Projektityöntekijä tarjosi keväällä 2004 Mikkelin ammattikorkeakoululle hankkeeseen liittyviä ehdotuksia opinnäytetöiden aiheeksi. Näiden tarjousten joukosta löytyi kolme aihetta, joista kolme fysioterapeuttiryhmää alkoivat työstämään opinnäytetöitään. Yksi aiheista oli Kuntouttava työote hankkeen esittelyiltapäivä, mikä kulki työnimellä Vähän päivässä, paljon viikossa. Opinnäytetyö esiteltiin kaikille avoimessa tilaisuudessa, mihin myös lähetettiin kutsuja kotipalvelun, vanhainkotien ja terveyskeskuksen henkilöstölle. Tilaisuuteen pyydettiin myös kaupungin päättäjiä eli valtuuston ja kaupunginhallituksen

5 jäseniä. Kutsuista ja lehti-ilmoituksesta huolimatta paikalle pääsi saapumaan vain noin 30 työntekijää kotipalvelusta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten tarpeet kuntosalitoimintaa kohtaan oli toisen fysioterapeuttiopiskelijoiden työn aihe. Sen tekijät tutustuivat hankkeen aikana järjestettyyn kuntosaliryhmään. Opiskelijat haastattelivat ryhmään osallistuneita jakson alussa ja lopussa tarkoituksenaan selvittää miten harjoittelu vaikutti heidän toimintakykyynsä. Koska ikääntyneiden kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta fyysiseen toimintakykyyn on jo tehty lukuisia tutkimuksia, keskittyivät opiskelijat lähinnä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin. Kolmas fysioterapeuttiopiskelijaryhmä teki pienimuotoista tutkimusta ikääntyneiden kotiharjoittelun vaikuttavuudesta kohderyhmänään kuusi kotipalvelun asiakasta. Opiskelijat suunnittelivat tutkimuksiin osallistuneille alkuhaastattelun ja testien perusteella yksilölliset kotiharjoitteluohjelmat. Harjoitusohjelmat ohjattiin jokaiselle osallistujalle ja samalla kiinnitettiin huomiota liikkeiden oikeaan suoritustekniikkaan. Tämän jälkeen tutkittavat toteuttivat harjoitusohjelmaansa kahdeksan viikon ajan, jonka jälkeen tehtiin loppuhaastattelu ja testit. Harjoitteluajan puolivälissä opiskelijat kävivät myös kyselemässä kuinka harjoitteiden tekeminen oli onnistunut. Keväällä 2006 Mikkelin ammattikorkeakoululle jätettiin vielä yksi toive opinnäytetyöaiheesta, jolla pyritään selvittämään kuntoutusyksikön vaikutusta sen asiakkaiden toimintakykyyn. Kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa valitsivat tämän aiheen ja aloittivat suunnittelun kesällä Opinnäytetyö valmistuu kuitenkin vasta kevään 2007 aikana.

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HANKKEEN ELINKAARI Case: Kuntouttava työote -hanke

HANKKEEN ELINKAARI Case: Kuntouttava työote -hanke HANKKEEN ELINKAARI Case: Kuntouttava työote -hanke Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelman tutkintotyö Suuntautumisvaihtoehto projektinhallinta Kevät 2006 Minna Koskela 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Kaupunki ja vanhaintuki Kotipalveluohjaajat Kodinhoitajat Kotiavustajat Lähihoitajat Kotipalvelun asiakkaat Vanhusten

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa

Kotikuntoutus 11.06.2015 Tuula Holappa Kotikuntoutus Kotikuntoutusprojekti 2014 Osa TampereSenior- hanketta, jossa tavoitteena mm.: Tukea kotona asumista kehittämällä ja lisäämällä kotiin tuotavia palveluja. Luopua sairaalassa asumisesta, jolloin

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013. Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli 25.1.2013 Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote 1 Kaatumisen ehkäisystä Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus 18.11.2011 Kaatumisen

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen ja hoivahoidon ohjaukseen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri SISÄLLYSLUETTELO 1 Kriteerien

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

ARJEN AKTIVOINTI VANHUSPALVELUSSA

ARJEN AKTIVOINTI VANHUSPALVELUSSA ARJEN AKTIVOINTI VANHUSPALVELUSSA - liikettä voimien mukaan hoitajan tukemana Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Liisa Äijö Tuula Autio Maarit

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä Taiteen edistämiskeskus julistavat auki haun, jolla etsitään taiteellisen toiminnan ja

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Setlementti työnantajana

Setlementti työnantajana Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010, 2009 Setlementti työnantajana Setlementti Ukonhattu ry Päätavoite 3. UKONHATTU ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA jakautuu 8 osatavoitteeseen 2011 1.

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen Kunto-Inssi tuloksia. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen Kunto-Inssi tuloksia. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen Kunto-Inssi tuloksia ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Kunto-Inssi lihasvoima- ja tasapainoryhmä Toimintakyvyltään

Lisätiedot

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa

Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Ravitsemuksen ammattilainen kotihoidossa Laillistettu ravitsemusterapeutti, THM Liisa Kalttila www.vitamiinat.fi Sisältöä Kokemuksia ruuankäytön seurannasta kotihoidossa Ruokapäiväkirjamenetelmä Ruuankäytön

Lisätiedot

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat

SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat 2015 SALVAN VETERAANIPALVELUT sotainvalidit, sotaveteraanit, lotat Tervetuloa kuntoutumaan ja virkistymään Ilolansaloon! Palvelukeskus Ilolansalo Ilolankatu 6 24240 SALO p. (02) 7213 300 www.salva.fi SALVA

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot