4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen"

Transkriptio

1 4. TOIMINTAMUODOT 4.1 Henkilöstön laaja-alainen koulutus Valssi-koulutus Keväällä 2004 viisi työntekijää vanhustenhuollosta kävi Ikäinstituutin järjestämässä Valssi I -, eli Vanhusten liikunta sosiaali- ja terveydenhuollossa kouluttajakoulutuksen. Yksi fysioterapeutti perusterveydenhuollon puolelta oli jo aiemmin kouluttautunut Valssi kouluttajaksi. Koulutuksen sisällössä paneuduttiin ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuntouttavan liikunnan perusteisiin ja annettiin vinkkejä vanhuksille sopivasta liikunnasta. Myös kirjaamiskäytäntöihin, yhteistyön merkitykseen eri palvelujen tuottajien välillä ja hoitajan omaan kuntoon kiinnitettiin huomiota. Koulutuksen saaneet muodostivat kouluttajaparit, jotka sitten alkoivat järjestelmällisesti kouluttaa henkilökuntaa kotipalvelussa ja vanhainkodeissa. Kevään aikana Valssi I koulutuksen sai 60 työntekijää. Koulutus kesti yhteensä 12 tuntia, jonka lisäksi koulutettavat saivat välitehtäviä liittyen mm. oman työtavan ja tottumusten, sekä työyksikön toimintatapojen pohdintaan. Koulutuksen käyneet saivat tästä täydennyskoulutukseksi luettavasta koulutuksesta todistuksen. Lokakuussa 2004 koulutustoimintaa laajennettiin niin, että yhdeksän uutta työntekijää kotipalvelusta, vanhainkodeista, kotisairaanhoidosta ja vuodeosastolta kävi myös Valssi I kouluttajakoulutuksen. Syksyn aikana koulutettiin 30 henkeä lisää kuntouttavaan työotteeseen. Vuoden 2005 aikana koulutusta jatkettiin edelleen ja lokakuuhun mennessä oli koko kotipalvelun ja vanhainkotien henkilökunta saanut Valssi I koulutuksen. Perusterveydenhuollon puolella koulutusmateriaalia haluttiin räätälöidä heille paremmin sopivammaksi ja hankkeen aikana varsinaisen Valssi-koulutuksen oli saanut kaksi ryhmää. Kaksi kuntoutuksen tukihenkilöä kotipalvelusta osallistui Ikäinstituutin järjestämään Valssi IIkouluttajakoulutukseen Helsingissä lokakuussa Koulutuksessa annettiin ohjeita erilaisten liikuntaryhmien perustamista, suunnittelua ja ohjaamista varten. Marraskuussa 2005 kouluttajakoulutuksen saaneet kouluttivat kuntoutuksen tukihenkilöt kotipalvelussa ja vanhainkodeissa Effican käyttöönottokoulutus Yhtenä osatavoitteena hankkeessa oli yhtenäistää asiakkaan hoidossa käytettäviä lomakkeita. Savonlinnan kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa, päiväkeskuksessa ja terveyskeskuksessa otettiin vuonna 2004 käyttöön sähköinen asiakas- ja potilasrekisterijärjestelmä Effica. Tätä varten henkilöstölle järjestettiin käyttöönottokoulusta. Järjestelmän yhteisen tietokannan avulla tieto asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista on helposti saatavilla eri yksiköiden välillä asiakkaan siihen suostuessa. Yksi sovelluksista Efficassa on kotihoito-ohjelma, mikä pitää sisällään myös asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman. Tätä yhteistä lomaketta käytetään tällä hetkellä Savonlinnan kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, päiväkeskuksessa ja omaishoidon tuessa. 4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen Savonlinnassa oli jo vuonna 2002 koottu vanhustenhuollon työntekijöistä ryhmä suunnittelemaan lyhytaikaisyksikön toiminnan aloittamista. Pihlajakodin vanhainkodin alakertaan remontoitiin keväällä 2004 yksikölle sopivat, mahdollisimman kodinomaiset tilat. Toiminnan piti alkaa jo lokakuussa 2004, mutta kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen yksikkö avasi ovensa vasta syyskuussa Ennen varsinaisen toiminnan alkua henkilökunnalle järjestettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa koulutusta. Siinä henkilökunnalla oli mahdollisuus suunnitella ja kehittää yhdessä käytännön prosessikuvauksia siitä miten esimerkiksi asiakkaan vastaanottaminen ja kotiutus yksikössä tullaan toteuttamaan. Myös tiimityöskentelyyn ja kuntouttavaan työotteeseen kiinnitettiin koulutuksessa huomiota.

2 Yksikössä on kahdeksan asiakaspaikkaa ja kuntoutusjaksojen pituudet ovat yhdestä viiteen viikkoa. Henkilökunta koostuu fysioterapeutista, sairaanhoitajasta, seitsemästä lähihoitajasta ja osa-aikaisesta siistijästä. Lääkäripalvelut yksikköön on saatu ostopalveluna kaksi kertaa viikossa perusterveydenhuollosta. Asiakkaat ohjautuvat tehostetun kuntoutuksen jaksolle yksikköön joko keskussairaalasta, terveyskeskuksesta tai kotipalvelusta. Jotta kuntoutustoiminta olisi mahdollisimman tehokasta, rajattiin mahdollisia estäviä tekijöitä pois sopimalla yhteisesti lähettävien tahojen kanssa asiakaskriteereistä. Ensisijaisesti asiakkaalla oli ja on oltava realistiset mahdollisuudet kuntoutua kotikuntoiseksi. Myös oma motivaatio on yksi kuntoutumisen onnistumisen edellytys. Yksikön sairaanhoitaja ja fysioterapeutti muodostavat yhdessä asiakasvalintaryhmän, joka käytännössä ohjaa asiakasvirtaa ja suunnittelee kuntoutusjaksojen ajankohdat. Kuntoutusjakson aikana asiakkaan kokonaistilanteeseen perehdytään haastattelemalla ja kotikäynnillä. Kotitilanne ja apuvälineet kartoitetaan, myös tarvittavat kodin muutostyöt suoritetaan ennen asiakkaan kotiutumista. Jakson aikana asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, minkä toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman laadinnassa pyritään selvittämään ne asiat, missä kyseinen asiakas tarvitsee apua kotona selviytyäkseen. Kuntoutuksen jatkuminen myös kotona edistää asiakkaiden toimintakykyä ja tukee kotona selviytymistä. Kotiutusvaiheessa jatkokuntoutuksesta ja sen keinoista sovitaan yhteisesti kotipalvelun kanssa aina silloin kun asiakas kotipalvelun apua tarvitsee. 4.3 Kuntoutuksen tukihenkilötoiminta Henkilöstön tueksi kuntouttavan työotteen toteuttamiselle suunniteltiin kuntoutuksen tukihenkilötoimintaa. Toimintaa suunniteltiin aluksi kotipalvelussa ja myöhemmin myös vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja terveyskeskuksessa. Tukihenkilöitä on yhteensä 31, joista 15 toimii kotipalvelussa, kaksi vanhainkodeissa, 11 terveyskeskuksessa ja kolme kotisairaanhoidossa. Jokaiseen yksikköön laadittiin oma toimenkuva kuntoutuksen tukihenkilötoiminnasta yhdessä toimijoiden kanssa. (Liitteet 1, 2, 3 ja 4) Kotipalvelussa tukihenkilötoiminta-ajatus lähti liikkeelle työntekijöiden omasta aloitteesta. Tähän varmaan osaltaan vaikutti se, että kotipalvelussa ei työskentele yhtään kuntoutuksen ammattilaista. Tukihenkilön toimenkuvaan liittyy olennaisesti työyhteisön kannustaminen kuntouttavan työotteeseen. He hakeutuvat aktiivisesti kuntoutukseen liittyviin koulutuksiin ja jakavat tietoutta työyhteisöissään. Kotipalvelussa tukihenkilöt toimivat myös yhteyshenkilöinä kuntouttavan lyhytaikaisyksikön ja kotipalvelun välillä. Tukihenkilöt miettivät yhdessä yksikön asiakasvalintaryhmän kanssa ketkä kotipalvelun asiakkaista hyötyisivät kuntoutuksesta ja ovat mukana asiakkaan kotiutuessa ja jatkokuntoutusta mietittäessä. Tukihenkilöille järjestettiin koulutusta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajien kanssa. Koulutus toteutettiin viitenä iltapäivänä kerran viikossa ja se vastasi 1,5 opintopistettä. Koulutuksen tarkoituksena oli syventää ja laajentaa työntekijöiden käsitystä kuntouttavasta työotteesta sekä antaa työkaluja ja tietoa aiheen tiimoilta. Hankkeen aikana kotihoidon taukotiloihin koottiin kuntoutuskansiot, joihin oli kerätty tietoa mm. kuntoutuksen ja liikunnan merkityksestä erilaisiin perussairauksiin liittyen, aiheeseen liittyviä artikkeleita sekä muutamia kotona helposti toteutettavia jumppaohjeita. 4.4 Kuntoutustiimin perustaminen Keväällä 2006 hankkeessa kiinnostuttiin ajatuksesta saada Savonlinnaan avohoidon kotikuntoutustiimi. Uutta toimintamallia haluttiin kokeilla ja niinpä kotipalveluun laitettiin hakuun määräaikainen fysioterapeutin toimi ajalle Toiseksi työntekijäksi kuntoutustiimiin irrotettiin kotipalvelussa työskentelevä kuntohoitajan koulutuksen saanut lähihoitaja. Toiminnan alussa kuntoutustiimille mietittiin tehtäväkuva ja asiakaskriteerit, joiden pohjalta työtä suunniteltiin. (Liitteet 5 ja 6) Kuntoutustiimi toimii osana kotipalvelua. Tiimin asiakasmaksut ovat samat kuin kotipalvelussa lukuun ottamatta ensikäyntiä, joka on ilmainen.

3 4.5 Toimintakykysuunnitelmat Tukihenkilöiden kanssa kokeiltiin hankkeessa laadittua toimintakykysuunnitelmaa asiakkaille ( Liite 7 ). Suunnitelmia tehtiin eniten kotipalvelun asiakkaiden kanssa. Siinä asiakasta, kotipalvelun omahoitajaa, kuntoutuksen tukihenkilöä ja mahdollisuuksien mukaan myös omaista haastattelemalla selvitettiin asiakkaan sen hetkinen toimintakyky. Sen jälkeen yhdessä asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelma joko toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai sen kohentamiseksi. Suunnitelmaa toteutettiin noin viiden viikon ajan, jonka jälkeen sama ryhmä kokoontui arvioimaan saavutettuja tuloksia. Arviointia tehtäessä havaittiin, että osalla asiakkaista toimintakyvyssä oli tapahtunut huomattaviakin muutoksia, osalla toimintakyky oli säilynyt joko ennallaan tai hieman kohentunut. Yhdelläkään asiakkaista toimintakyky ei ollut laskenut. Viimeisen hankevuoden aikana kotipalvelussa paneuduttiin kirjaamaan kuntoutuksen ja toimintakyvyn tavoitteita kaikkien kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan luontevana osana normaalia käytäntöä. 4.6 Liikunta- ja virikeryhmien perustaminen Tukihenkilöiden ryhmät Hankkeen aikana osa tukihenkilöistä kotipalvelussa perusti kokeiluna eri puolille kaupunkia kolme liikunta- ja virikeryhmää. Ryhmät kokoontuivat Savonlinnan Iltakoti Ry:n talojen kerhohuoneissa. Iltakoti Ry on Savonlinnassa toimiva yhdistys, joka vuokraa vanhusväestölle sopivia asuntoja rivi- tai kerrostaloista. Osassa ryhmistä oli hyvin kävijöitä, toisissa osanotto oli vähäisempää. Hankaluutena oli pitkistä välimatkoista ja kuljetuksen puuttumisesta aiheutuva asiakkaiden kokoaminen yhteen paikkaan. Iltakoti Ry järjestää myös omaa toimintaa ja useat ystäväntuvat kokoontuvat kerhohuoneissa, mikä osaltaan vähensi asiakkaiden halukkuutta osallistua uuteen ryhmätoimintaan. Kotikuntoutustiimin perustamisen myötä vastuu ryhmätoiminnan järjestämisestä onkin nyt siirtynyt kuntoutustiimille Kuntosaliryhmät Pilottikokeiluna järjestettiin yhdessä vanhainkotien kuntoutustiimin, kotipalvelun, liikuntatoimen ja perusterveydenhuollon fysioterapian kanssa neljä kuntosaliryhmää. Osallistujat ryhmiin koottiin kotipalvelun asiakkaista ja ne kokoontuivat molempien vanhainkotien kuntosaleilla. Hankkeesta tuettiin ikääntyneiden kuntosaliharjoittelua osallistumalla kyytien järjestelyyn ja kuljetuskustannuksiin. Ensimmäinen ryhmä oli asiakkaille täysin maksuton ja siinä oli runsaasti osallistujia. Toisessa ryhmässä kävijöiltä perittiin pieni maksu kyydeistä, siinä osallistujia oli vähemmän. Kaksi uutta maksutonta ryhmää perustettiin vielä syksyllä Ennen harjoittelua ja sen jälkeen suoritettiin asiakkaille fyysistä kuntoa mittaavat testit ensimmäisestä, kolmannesta ja neljännestä ryhmästä. Testissä mitattiin mm. kävelynopeutta, käsien puristusvoimaa, tasapainoa, porrasnousua ja istumasta seisomaan nousua. Vuoden 2006 kuntosaliryhmien mittauksista saadut tulokset ovat muutettu kaavioiksi ja ovat nähtävissä tämän loppuraportin liitteenä. (Liite 8) Kuntosaliryhmiä avohuollon asiakkaille tullaan järjestämään myös hankkeen päätyttyäkin Vertaisryhmätoiminta Vertaistoiminta perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten haluun auttaa muita omien kokemustensa ja taitojensa pohjalta. Hankkeen aikana aloitti toimintansa Ikäihmisten liikuntatuokio- niminen ryhmä, jonka vetäjäksi saatiin kaksi jo itsekin eläkkeellä olevaa vertaisryhmän vetäjää. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa Karpalokodin kuntosalilla ja ryhmän vetäjät saivat itse suunnitella mitä heidän tuokionsa pitivät sisällään. Ryhmä on ollut todella suosittu, vaikkakin syksyllä 2005 toinen vetäjistä joutui jäämään pois tehtävistään. Halukkuutta toiminnan jatkumiselle on ollut myös hankkeen päätyttyä sekä sen vetäjän että osallistujien joukosta. Tukihenkilöille suunnattua Valssi II-koulutusta tarjottiin myös vertaisryhmän vetäjälle tueksi toiminnan suunnittelulle. 4.7 Toimintakykymittariston kehittäminen ja suunnittelu Hankkeen projektityöntekijä kokosi eri toimijoiden edustajista moniammatillisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli kehittää ja suunnitella yhteisessä käytössä olevaa toimintakykymittaristoa. Työryhmään kuuluivat projektityöntekijän ohella fysioterapeutit

4 Savonlinnan keskussairaalasta ja vanhainkodista, kaksi fysioterapeuttia perusterveydenhuollosta, sairaanhoitaja terveyskeskuksen vuodeosastolta, kotisairaanhoitaja, lähihoitaja vanhainkodista ja lähihoitaja kotipalvelusta. Työryhmä tutustui olemassa oleviin toimintakykytesteihin ja alkoi työstää omaa mittaristoa niiden pohjalta. (Liite 9 ) Lomakkeen valmistuttua testiä koekäytettiin kotipalvelussa ja keskussairaalassa. Koekäyttäjät kokivat kuitenkin, että lomaketta oli hankala täyttää. Toisaalta molemmissa paikoissa oli jo olemassa olevat ja toimivat lomakkeet tarkoitusta varten. Testistä puuttuivat myös pisteytys ja viitearvot, jolloin saatujen tulosten arviointi hankaloitui. Kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja omaishoidon tuessa siirryttiin käyttämään edelleen Palko-, eli Palveluja yhteen sovittava kotiuttamiskäytäntö- projektissa laadittua kotihoidon pisteytyslomaketta. Testin tekeminen antaa pisteytyksen kautta hoitoisuusluokituksen, mitä voidaan hyödyntää kun mietitään esim. asiakkaan tarkoituksenmukaista laitoshoitopaikkaa. Vuoden 2007 tammikuussa Savonlinnan kotipalvelu- ja vanhainkotitoiminta siirtyivät Itä-Savon sairaanhoitopiirin (sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin) alaisuuteen. Piirin suunnittelussa on otettu huomioon yhteisen toimintakykymittarin tarve ja tällä hetkellä pilotoinnissa on RAI arviointijärjestelmä. Stakes on kehittänyt vuodesta 1998 lähtien RAI - järjestelmää, jossa hoitopäätökset tehdään kattavan hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuoden 2006 alussa RAI järjestelmä kattoi 26% pitkäaikaisen laitoshoidon, 21% säännöllisen kotihoidon ja 8% palveluasumisen asiakkaista Suomessa. Käynnistyneen sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin pitkän aikavälin tavoitteena onkin ottaa RAI arviointijärjestelmä käyttöön sekä laitoshoidossa että säännöllisessä kotihoidossa. 4.8 Piha-alueiden kunnostaminen ikäihmisiä ajatellen Syksyllä 2003 vanhustenhuollon työntekijät tarkastivat yhdessä teknisen viraston rakennuspäällikön kanssa iäkkäiden ihmisten asuinpiirin piha-alueet ja kulkureitit. Tarkastuksen yhteydessä listattiin noin 16 eri kohdetta, joiden kunnostukseen tai hoitotasoon tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Hankkeen aikana Pihlajakodin vanhainkodin yhteyteen suunniteltiin ja toteutettiin vuoden 2004 kesällä noin 300 metriä pitkä kävelytie. Koska vanhainkoti sijaitsee fyysisesti terveyskeskuksen ja Iltakoti Ry:n rakennuttamien vanhuksille suunnatun vuokratalojen yhteydessä, voivat myös sekä vuodeosastojen potilaat ja henkilökunta että Iltakoti Ry:n asukkaat hyödyntää sitä. Myös alueen esteettömyyteen ja tasaisuuteen kiinnitettiin huomiota. Yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kävelytien varteen suunniteltiin grillikatos. Alun perin kaupungin teknisen viraston piti pystyttää katos piirustusten pohjalta, mutta kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen resursseja tähän ei ollut. Rakentamismahdollisuuksia selvitettiin myös ammattioppilaitoksilta mutta heidän aikatauluihinsa rakentaminen ei hankkeen päättymiseen mennessä ajallisesti mahtunut. Pystytysmahdollisuuksia selvitettiin myös rakennusliikkeen kautta. Katoksen pystytys olisi tullut kuitenkin kustannuksiltaan paljon kalliimmaksi, kuin mihin hankkeen talousarviossa oli varauduttu. Näiden vastoinkäymisten vuoksi hankkeessa päädyttiin jättämään katoksen pystytys alkuperäisistä suunnitelmista poiketen pois. Kävelytien varteen haluttiin kuitenkin jotakin ikäihmisten toimintakykyä tukevaa saada. Asiaa pohdittiin yhdessä vanhainkotien, terveyskeskuksen ja kotipalvelun kuntoutuksen työntekijöiden kanssa. Pohdinnan tuloksena päädyttiin hankkimaan kolme erilaista ulkokuntoiluvälinettä; Savonlinnan kaupungin nuorisoverstaalta tilattiin marraskuussa 2006 portaikko ja askellustikkaat, sekä Kerko Parknimiseltä yritykseltä käsipyöräruori. Savonlinnan kaupungin tekninen virasto huolehti laitteiden asennuksesta kävelypolun varteen. Laitteet ovat vanhainkodin ja terveyskeskuksen asiakkaiden sekä alueen muiden ikäihmisten käytettävissä. 4.9 Hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden suunnittelu Projektityöntekijä tarjosi keväällä 2004 Mikkelin ammattikorkeakoululle hankkeeseen liittyviä ehdotuksia opinnäytetöiden aiheeksi. Näiden tarjousten joukosta löytyi kolme aihetta, joista kolme fysioterapeuttiryhmää alkoivat työstämään opinnäytetöitään. Yksi aiheista oli Kuntouttava työote hankkeen esittelyiltapäivä, mikä kulki työnimellä Vähän päivässä, paljon viikossa. Opinnäytetyö esiteltiin kaikille avoimessa tilaisuudessa, mihin myös lähetettiin kutsuja kotipalvelun, vanhainkotien ja terveyskeskuksen henkilöstölle. Tilaisuuteen pyydettiin myös kaupungin päättäjiä eli valtuuston ja kaupunginhallituksen

5 jäseniä. Kutsuista ja lehti-ilmoituksesta huolimatta paikalle pääsi saapumaan vain noin 30 työntekijää kotipalvelusta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten tarpeet kuntosalitoimintaa kohtaan oli toisen fysioterapeuttiopiskelijoiden työn aihe. Sen tekijät tutustuivat hankkeen aikana järjestettyyn kuntosaliryhmään. Opiskelijat haastattelivat ryhmään osallistuneita jakson alussa ja lopussa tarkoituksenaan selvittää miten harjoittelu vaikutti heidän toimintakykyynsä. Koska ikääntyneiden kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta fyysiseen toimintakykyyn on jo tehty lukuisia tutkimuksia, keskittyivät opiskelijat lähinnä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin. Kolmas fysioterapeuttiopiskelijaryhmä teki pienimuotoista tutkimusta ikääntyneiden kotiharjoittelun vaikuttavuudesta kohderyhmänään kuusi kotipalvelun asiakasta. Opiskelijat suunnittelivat tutkimuksiin osallistuneille alkuhaastattelun ja testien perusteella yksilölliset kotiharjoitteluohjelmat. Harjoitusohjelmat ohjattiin jokaiselle osallistujalle ja samalla kiinnitettiin huomiota liikkeiden oikeaan suoritustekniikkaan. Tämän jälkeen tutkittavat toteuttivat harjoitusohjelmaansa kahdeksan viikon ajan, jonka jälkeen tehtiin loppuhaastattelu ja testit. Harjoitteluajan puolivälissä opiskelijat kävivät myös kyselemässä kuinka harjoitteiden tekeminen oli onnistunut. Keväällä 2006 Mikkelin ammattikorkeakoululle jätettiin vielä yksi toive opinnäytetyöaiheesta, jolla pyritään selvittämään kuntoutusyksikön vaikutusta sen asiakkaiden toimintakykyyn. Kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa valitsivat tämän aiheen ja aloittivat suunnittelun kesällä Opinnäytetyö valmistuu kuitenkin vasta kevään 2007 aikana.

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

VoiTas-projekti Nurmijärvellä

VoiTas-projekti Nurmijärvellä VoiTas-projekti 2003-2006 Nurmijärvellä Liikuntapalvelut oma tulosalue sosiaali- ja terveystoimen toimialalla asukkaita: vuonna 2003 36 000 vuonna 2011 40 000 kolme isoa päätaajamaa: Kirkonkylä Klaukkala

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä Taiteen edistämiskeskus julistavat auki haun, jolla etsitään taiteellisen toiminnan ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori

Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi. Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori Oulun kotihoidon kehittäminen kuntouttava kotihoito ja toiminnanohjauksen pilotointi Saarela Sirpa, kehittämiskoordinaattori Oulun kotihoito Kaupungin oma kotihoito antoi vuonna 2015 asiakkaille palvelua

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1138/02.05.00/2013 402 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen 1.1.2017 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntoavustaja valmennus

Kuntoavustaja valmennus Kuntoavustajan toimintamalli Kolarissa 2015-16 Kuntoavustaja valmennus Mistä valmennus sai alkunsa? Kaivattiin apukäsiä vanhusten ulkoiluttamiseen. Haluttiin antaa mahdollisuus työttömille tutustua hoiva-alaan

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN Pirkkalan yhteistoiminta-alue Vanhusten palvelut 1 (8) IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN id: 404395 2 (8) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot