4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen

Transkriptio

1 4. TOIMINTAMUODOT 4.1 Henkilöstön laaja-alainen koulutus Valssi-koulutus Keväällä 2004 viisi työntekijää vanhustenhuollosta kävi Ikäinstituutin järjestämässä Valssi I -, eli Vanhusten liikunta sosiaali- ja terveydenhuollossa kouluttajakoulutuksen. Yksi fysioterapeutti perusterveydenhuollon puolelta oli jo aiemmin kouluttautunut Valssi kouluttajaksi. Koulutuksen sisällössä paneuduttiin ikäihmisten toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuntouttavan liikunnan perusteisiin ja annettiin vinkkejä vanhuksille sopivasta liikunnasta. Myös kirjaamiskäytäntöihin, yhteistyön merkitykseen eri palvelujen tuottajien välillä ja hoitajan omaan kuntoon kiinnitettiin huomiota. Koulutuksen saaneet muodostivat kouluttajaparit, jotka sitten alkoivat järjestelmällisesti kouluttaa henkilökuntaa kotipalvelussa ja vanhainkodeissa. Kevään aikana Valssi I koulutuksen sai 60 työntekijää. Koulutus kesti yhteensä 12 tuntia, jonka lisäksi koulutettavat saivat välitehtäviä liittyen mm. oman työtavan ja tottumusten, sekä työyksikön toimintatapojen pohdintaan. Koulutuksen käyneet saivat tästä täydennyskoulutukseksi luettavasta koulutuksesta todistuksen. Lokakuussa 2004 koulutustoimintaa laajennettiin niin, että yhdeksän uutta työntekijää kotipalvelusta, vanhainkodeista, kotisairaanhoidosta ja vuodeosastolta kävi myös Valssi I kouluttajakoulutuksen. Syksyn aikana koulutettiin 30 henkeä lisää kuntouttavaan työotteeseen. Vuoden 2005 aikana koulutusta jatkettiin edelleen ja lokakuuhun mennessä oli koko kotipalvelun ja vanhainkotien henkilökunta saanut Valssi I koulutuksen. Perusterveydenhuollon puolella koulutusmateriaalia haluttiin räätälöidä heille paremmin sopivammaksi ja hankkeen aikana varsinaisen Valssi-koulutuksen oli saanut kaksi ryhmää. Kaksi kuntoutuksen tukihenkilöä kotipalvelusta osallistui Ikäinstituutin järjestämään Valssi IIkouluttajakoulutukseen Helsingissä lokakuussa Koulutuksessa annettiin ohjeita erilaisten liikuntaryhmien perustamista, suunnittelua ja ohjaamista varten. Marraskuussa 2005 kouluttajakoulutuksen saaneet kouluttivat kuntoutuksen tukihenkilöt kotipalvelussa ja vanhainkodeissa Effican käyttöönottokoulutus Yhtenä osatavoitteena hankkeessa oli yhtenäistää asiakkaan hoidossa käytettäviä lomakkeita. Savonlinnan kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa, päiväkeskuksessa ja terveyskeskuksessa otettiin vuonna 2004 käyttöön sähköinen asiakas- ja potilasrekisterijärjestelmä Effica. Tätä varten henkilöstölle järjestettiin käyttöönottokoulusta. Järjestelmän yhteisen tietokannan avulla tieto asiakkaan hoitoon liittyvistä asioista on helposti saatavilla eri yksiköiden välillä asiakkaan siihen suostuessa. Yksi sovelluksista Efficassa on kotihoito-ohjelma, mikä pitää sisällään myös asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman. Tätä yhteistä lomaketta käytetään tällä hetkellä Savonlinnan kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, päiväkeskuksessa ja omaishoidon tuessa. 4.2 Uuden kuntouttavan lyhytaikaisyksikön suunnittelu ja perustaminen Savonlinnassa oli jo vuonna 2002 koottu vanhustenhuollon työntekijöistä ryhmä suunnittelemaan lyhytaikaisyksikön toiminnan aloittamista. Pihlajakodin vanhainkodin alakertaan remontoitiin keväällä 2004 yksikölle sopivat, mahdollisimman kodinomaiset tilat. Toiminnan piti alkaa jo lokakuussa 2004, mutta kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen yksikkö avasi ovensa vasta syyskuussa Ennen varsinaisen toiminnan alkua henkilökunnalle järjestettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa koulutusta. Siinä henkilökunnalla oli mahdollisuus suunnitella ja kehittää yhdessä käytännön prosessikuvauksia siitä miten esimerkiksi asiakkaan vastaanottaminen ja kotiutus yksikössä tullaan toteuttamaan. Myös tiimityöskentelyyn ja kuntouttavaan työotteeseen kiinnitettiin koulutuksessa huomiota.

2 Yksikössä on kahdeksan asiakaspaikkaa ja kuntoutusjaksojen pituudet ovat yhdestä viiteen viikkoa. Henkilökunta koostuu fysioterapeutista, sairaanhoitajasta, seitsemästä lähihoitajasta ja osa-aikaisesta siistijästä. Lääkäripalvelut yksikköön on saatu ostopalveluna kaksi kertaa viikossa perusterveydenhuollosta. Asiakkaat ohjautuvat tehostetun kuntoutuksen jaksolle yksikköön joko keskussairaalasta, terveyskeskuksesta tai kotipalvelusta. Jotta kuntoutustoiminta olisi mahdollisimman tehokasta, rajattiin mahdollisia estäviä tekijöitä pois sopimalla yhteisesti lähettävien tahojen kanssa asiakaskriteereistä. Ensisijaisesti asiakkaalla oli ja on oltava realistiset mahdollisuudet kuntoutua kotikuntoiseksi. Myös oma motivaatio on yksi kuntoutumisen onnistumisen edellytys. Yksikön sairaanhoitaja ja fysioterapeutti muodostavat yhdessä asiakasvalintaryhmän, joka käytännössä ohjaa asiakasvirtaa ja suunnittelee kuntoutusjaksojen ajankohdat. Kuntoutusjakson aikana asiakkaan kokonaistilanteeseen perehdytään haastattelemalla ja kotikäynnillä. Kotitilanne ja apuvälineet kartoitetaan, myös tarvittavat kodin muutostyöt suoritetaan ennen asiakkaan kotiutumista. Jakson aikana asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, minkä toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman laadinnassa pyritään selvittämään ne asiat, missä kyseinen asiakas tarvitsee apua kotona selviytyäkseen. Kuntoutuksen jatkuminen myös kotona edistää asiakkaiden toimintakykyä ja tukee kotona selviytymistä. Kotiutusvaiheessa jatkokuntoutuksesta ja sen keinoista sovitaan yhteisesti kotipalvelun kanssa aina silloin kun asiakas kotipalvelun apua tarvitsee. 4.3 Kuntoutuksen tukihenkilötoiminta Henkilöstön tueksi kuntouttavan työotteen toteuttamiselle suunniteltiin kuntoutuksen tukihenkilötoimintaa. Toimintaa suunniteltiin aluksi kotipalvelussa ja myöhemmin myös vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja terveyskeskuksessa. Tukihenkilöitä on yhteensä 31, joista 15 toimii kotipalvelussa, kaksi vanhainkodeissa, 11 terveyskeskuksessa ja kolme kotisairaanhoidossa. Jokaiseen yksikköön laadittiin oma toimenkuva kuntoutuksen tukihenkilötoiminnasta yhdessä toimijoiden kanssa. (Liitteet 1, 2, 3 ja 4) Kotipalvelussa tukihenkilötoiminta-ajatus lähti liikkeelle työntekijöiden omasta aloitteesta. Tähän varmaan osaltaan vaikutti se, että kotipalvelussa ei työskentele yhtään kuntoutuksen ammattilaista. Tukihenkilön toimenkuvaan liittyy olennaisesti työyhteisön kannustaminen kuntouttavan työotteeseen. He hakeutuvat aktiivisesti kuntoutukseen liittyviin koulutuksiin ja jakavat tietoutta työyhteisöissään. Kotipalvelussa tukihenkilöt toimivat myös yhteyshenkilöinä kuntouttavan lyhytaikaisyksikön ja kotipalvelun välillä. Tukihenkilöt miettivät yhdessä yksikön asiakasvalintaryhmän kanssa ketkä kotipalvelun asiakkaista hyötyisivät kuntoutuksesta ja ovat mukana asiakkaan kotiutuessa ja jatkokuntoutusta mietittäessä. Tukihenkilöille järjestettiin koulutusta yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajien kanssa. Koulutus toteutettiin viitenä iltapäivänä kerran viikossa ja se vastasi 1,5 opintopistettä. Koulutuksen tarkoituksena oli syventää ja laajentaa työntekijöiden käsitystä kuntouttavasta työotteesta sekä antaa työkaluja ja tietoa aiheen tiimoilta. Hankkeen aikana kotihoidon taukotiloihin koottiin kuntoutuskansiot, joihin oli kerätty tietoa mm. kuntoutuksen ja liikunnan merkityksestä erilaisiin perussairauksiin liittyen, aiheeseen liittyviä artikkeleita sekä muutamia kotona helposti toteutettavia jumppaohjeita. 4.4 Kuntoutustiimin perustaminen Keväällä 2006 hankkeessa kiinnostuttiin ajatuksesta saada Savonlinnaan avohoidon kotikuntoutustiimi. Uutta toimintamallia haluttiin kokeilla ja niinpä kotipalveluun laitettiin hakuun määräaikainen fysioterapeutin toimi ajalle Toiseksi työntekijäksi kuntoutustiimiin irrotettiin kotipalvelussa työskentelevä kuntohoitajan koulutuksen saanut lähihoitaja. Toiminnan alussa kuntoutustiimille mietittiin tehtäväkuva ja asiakaskriteerit, joiden pohjalta työtä suunniteltiin. (Liitteet 5 ja 6) Kuntoutustiimi toimii osana kotipalvelua. Tiimin asiakasmaksut ovat samat kuin kotipalvelussa lukuun ottamatta ensikäyntiä, joka on ilmainen.

3 4.5 Toimintakykysuunnitelmat Tukihenkilöiden kanssa kokeiltiin hankkeessa laadittua toimintakykysuunnitelmaa asiakkaille ( Liite 7 ). Suunnitelmia tehtiin eniten kotipalvelun asiakkaiden kanssa. Siinä asiakasta, kotipalvelun omahoitajaa, kuntoutuksen tukihenkilöä ja mahdollisuuksien mukaan myös omaista haastattelemalla selvitettiin asiakkaan sen hetkinen toimintakyky. Sen jälkeen yhdessä asiakkaan kanssa laadittiin yksilölliset tavoitteet ja suunnitelma joko toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai sen kohentamiseksi. Suunnitelmaa toteutettiin noin viiden viikon ajan, jonka jälkeen sama ryhmä kokoontui arvioimaan saavutettuja tuloksia. Arviointia tehtäessä havaittiin, että osalla asiakkaista toimintakyvyssä oli tapahtunut huomattaviakin muutoksia, osalla toimintakyky oli säilynyt joko ennallaan tai hieman kohentunut. Yhdelläkään asiakkaista toimintakyky ei ollut laskenut. Viimeisen hankevuoden aikana kotipalvelussa paneuduttiin kirjaamaan kuntoutuksen ja toimintakyvyn tavoitteita kaikkien kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan luontevana osana normaalia käytäntöä. 4.6 Liikunta- ja virikeryhmien perustaminen Tukihenkilöiden ryhmät Hankkeen aikana osa tukihenkilöistä kotipalvelussa perusti kokeiluna eri puolille kaupunkia kolme liikunta- ja virikeryhmää. Ryhmät kokoontuivat Savonlinnan Iltakoti Ry:n talojen kerhohuoneissa. Iltakoti Ry on Savonlinnassa toimiva yhdistys, joka vuokraa vanhusväestölle sopivia asuntoja rivi- tai kerrostaloista. Osassa ryhmistä oli hyvin kävijöitä, toisissa osanotto oli vähäisempää. Hankaluutena oli pitkistä välimatkoista ja kuljetuksen puuttumisesta aiheutuva asiakkaiden kokoaminen yhteen paikkaan. Iltakoti Ry järjestää myös omaa toimintaa ja useat ystäväntuvat kokoontuvat kerhohuoneissa, mikä osaltaan vähensi asiakkaiden halukkuutta osallistua uuteen ryhmätoimintaan. Kotikuntoutustiimin perustamisen myötä vastuu ryhmätoiminnan järjestämisestä onkin nyt siirtynyt kuntoutustiimille Kuntosaliryhmät Pilottikokeiluna järjestettiin yhdessä vanhainkotien kuntoutustiimin, kotipalvelun, liikuntatoimen ja perusterveydenhuollon fysioterapian kanssa neljä kuntosaliryhmää. Osallistujat ryhmiin koottiin kotipalvelun asiakkaista ja ne kokoontuivat molempien vanhainkotien kuntosaleilla. Hankkeesta tuettiin ikääntyneiden kuntosaliharjoittelua osallistumalla kyytien järjestelyyn ja kuljetuskustannuksiin. Ensimmäinen ryhmä oli asiakkaille täysin maksuton ja siinä oli runsaasti osallistujia. Toisessa ryhmässä kävijöiltä perittiin pieni maksu kyydeistä, siinä osallistujia oli vähemmän. Kaksi uutta maksutonta ryhmää perustettiin vielä syksyllä Ennen harjoittelua ja sen jälkeen suoritettiin asiakkaille fyysistä kuntoa mittaavat testit ensimmäisestä, kolmannesta ja neljännestä ryhmästä. Testissä mitattiin mm. kävelynopeutta, käsien puristusvoimaa, tasapainoa, porrasnousua ja istumasta seisomaan nousua. Vuoden 2006 kuntosaliryhmien mittauksista saadut tulokset ovat muutettu kaavioiksi ja ovat nähtävissä tämän loppuraportin liitteenä. (Liite 8) Kuntosaliryhmiä avohuollon asiakkaille tullaan järjestämään myös hankkeen päätyttyäkin Vertaisryhmätoiminta Vertaistoiminta perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten haluun auttaa muita omien kokemustensa ja taitojensa pohjalta. Hankkeen aikana aloitti toimintansa Ikäihmisten liikuntatuokio- niminen ryhmä, jonka vetäjäksi saatiin kaksi jo itsekin eläkkeellä olevaa vertaisryhmän vetäjää. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa Karpalokodin kuntosalilla ja ryhmän vetäjät saivat itse suunnitella mitä heidän tuokionsa pitivät sisällään. Ryhmä on ollut todella suosittu, vaikkakin syksyllä 2005 toinen vetäjistä joutui jäämään pois tehtävistään. Halukkuutta toiminnan jatkumiselle on ollut myös hankkeen päätyttyä sekä sen vetäjän että osallistujien joukosta. Tukihenkilöille suunnattua Valssi II-koulutusta tarjottiin myös vertaisryhmän vetäjälle tueksi toiminnan suunnittelulle. 4.7 Toimintakykymittariston kehittäminen ja suunnittelu Hankkeen projektityöntekijä kokosi eri toimijoiden edustajista moniammatillisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli kehittää ja suunnitella yhteisessä käytössä olevaa toimintakykymittaristoa. Työryhmään kuuluivat projektityöntekijän ohella fysioterapeutit

4 Savonlinnan keskussairaalasta ja vanhainkodista, kaksi fysioterapeuttia perusterveydenhuollosta, sairaanhoitaja terveyskeskuksen vuodeosastolta, kotisairaanhoitaja, lähihoitaja vanhainkodista ja lähihoitaja kotipalvelusta. Työryhmä tutustui olemassa oleviin toimintakykytesteihin ja alkoi työstää omaa mittaristoa niiden pohjalta. (Liite 9 ) Lomakkeen valmistuttua testiä koekäytettiin kotipalvelussa ja keskussairaalassa. Koekäyttäjät kokivat kuitenkin, että lomaketta oli hankala täyttää. Toisaalta molemmissa paikoissa oli jo olemassa olevat ja toimivat lomakkeet tarkoitusta varten. Testistä puuttuivat myös pisteytys ja viitearvot, jolloin saatujen tulosten arviointi hankaloitui. Kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa, vanhainkodeissa ja omaishoidon tuessa siirryttiin käyttämään edelleen Palko-, eli Palveluja yhteen sovittava kotiuttamiskäytäntö- projektissa laadittua kotihoidon pisteytyslomaketta. Testin tekeminen antaa pisteytyksen kautta hoitoisuusluokituksen, mitä voidaan hyödyntää kun mietitään esim. asiakkaan tarkoituksenmukaista laitoshoitopaikkaa. Vuoden 2007 tammikuussa Savonlinnan kotipalvelu- ja vanhainkotitoiminta siirtyivät Itä-Savon sairaanhoitopiirin (sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin) alaisuuteen. Piirin suunnittelussa on otettu huomioon yhteisen toimintakykymittarin tarve ja tällä hetkellä pilotoinnissa on RAI arviointijärjestelmä. Stakes on kehittänyt vuodesta 1998 lähtien RAI - järjestelmää, jossa hoitopäätökset tehdään kattavan hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuoden 2006 alussa RAI järjestelmä kattoi 26% pitkäaikaisen laitoshoidon, 21% säännöllisen kotihoidon ja 8% palveluasumisen asiakkaista Suomessa. Käynnistyneen sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin pitkän aikavälin tavoitteena onkin ottaa RAI arviointijärjestelmä käyttöön sekä laitoshoidossa että säännöllisessä kotihoidossa. 4.8 Piha-alueiden kunnostaminen ikäihmisiä ajatellen Syksyllä 2003 vanhustenhuollon työntekijät tarkastivat yhdessä teknisen viraston rakennuspäällikön kanssa iäkkäiden ihmisten asuinpiirin piha-alueet ja kulkureitit. Tarkastuksen yhteydessä listattiin noin 16 eri kohdetta, joiden kunnostukseen tai hoitotasoon tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Hankkeen aikana Pihlajakodin vanhainkodin yhteyteen suunniteltiin ja toteutettiin vuoden 2004 kesällä noin 300 metriä pitkä kävelytie. Koska vanhainkoti sijaitsee fyysisesti terveyskeskuksen ja Iltakoti Ry:n rakennuttamien vanhuksille suunnatun vuokratalojen yhteydessä, voivat myös sekä vuodeosastojen potilaat ja henkilökunta että Iltakoti Ry:n asukkaat hyödyntää sitä. Myös alueen esteettömyyteen ja tasaisuuteen kiinnitettiin huomiota. Yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa kävelytien varteen suunniteltiin grillikatos. Alun perin kaupungin teknisen viraston piti pystyttää katos piirustusten pohjalta, mutta kaupungin säästötoimenpiteistä johtuen resursseja tähän ei ollut. Rakentamismahdollisuuksia selvitettiin myös ammattioppilaitoksilta mutta heidän aikatauluihinsa rakentaminen ei hankkeen päättymiseen mennessä ajallisesti mahtunut. Pystytysmahdollisuuksia selvitettiin myös rakennusliikkeen kautta. Katoksen pystytys olisi tullut kuitenkin kustannuksiltaan paljon kalliimmaksi, kuin mihin hankkeen talousarviossa oli varauduttu. Näiden vastoinkäymisten vuoksi hankkeessa päädyttiin jättämään katoksen pystytys alkuperäisistä suunnitelmista poiketen pois. Kävelytien varteen haluttiin kuitenkin jotakin ikäihmisten toimintakykyä tukevaa saada. Asiaa pohdittiin yhdessä vanhainkotien, terveyskeskuksen ja kotipalvelun kuntoutuksen työntekijöiden kanssa. Pohdinnan tuloksena päädyttiin hankkimaan kolme erilaista ulkokuntoiluvälinettä; Savonlinnan kaupungin nuorisoverstaalta tilattiin marraskuussa 2006 portaikko ja askellustikkaat, sekä Kerko Parknimiseltä yritykseltä käsipyöräruori. Savonlinnan kaupungin tekninen virasto huolehti laitteiden asennuksesta kävelypolun varteen. Laitteet ovat vanhainkodin ja terveyskeskuksen asiakkaiden sekä alueen muiden ikäihmisten käytettävissä. 4.9 Hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden suunnittelu Projektityöntekijä tarjosi keväällä 2004 Mikkelin ammattikorkeakoululle hankkeeseen liittyviä ehdotuksia opinnäytetöiden aiheeksi. Näiden tarjousten joukosta löytyi kolme aihetta, joista kolme fysioterapeuttiryhmää alkoivat työstämään opinnäytetöitään. Yksi aiheista oli Kuntouttava työote hankkeen esittelyiltapäivä, mikä kulki työnimellä Vähän päivässä, paljon viikossa. Opinnäytetyö esiteltiin kaikille avoimessa tilaisuudessa, mihin myös lähetettiin kutsuja kotipalvelun, vanhainkotien ja terveyskeskuksen henkilöstölle. Tilaisuuteen pyydettiin myös kaupungin päättäjiä eli valtuuston ja kaupunginhallituksen

5 jäseniä. Kutsuista ja lehti-ilmoituksesta huolimatta paikalle pääsi saapumaan vain noin 30 työntekijää kotipalvelusta ja terveyskeskuksesta. Ikäihmisten tarpeet kuntosalitoimintaa kohtaan oli toisen fysioterapeuttiopiskelijoiden työn aihe. Sen tekijät tutustuivat hankkeen aikana järjestettyyn kuntosaliryhmään. Opiskelijat haastattelivat ryhmään osallistuneita jakson alussa ja lopussa tarkoituksenaan selvittää miten harjoittelu vaikutti heidän toimintakykyynsä. Koska ikääntyneiden kuntosaliharjoittelun vaikuttavuudesta fyysiseen toimintakykyyn on jo tehty lukuisia tutkimuksia, keskittyivät opiskelijat lähinnä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin. Kolmas fysioterapeuttiopiskelijaryhmä teki pienimuotoista tutkimusta ikääntyneiden kotiharjoittelun vaikuttavuudesta kohderyhmänään kuusi kotipalvelun asiakasta. Opiskelijat suunnittelivat tutkimuksiin osallistuneille alkuhaastattelun ja testien perusteella yksilölliset kotiharjoitteluohjelmat. Harjoitusohjelmat ohjattiin jokaiselle osallistujalle ja samalla kiinnitettiin huomiota liikkeiden oikeaan suoritustekniikkaan. Tämän jälkeen tutkittavat toteuttivat harjoitusohjelmaansa kahdeksan viikon ajan, jonka jälkeen tehtiin loppuhaastattelu ja testit. Harjoitteluajan puolivälissä opiskelijat kävivät myös kyselemässä kuinka harjoitteiden tekeminen oli onnistunut. Keväällä 2006 Mikkelin ammattikorkeakoululle jätettiin vielä yksi toive opinnäytetyöaiheesta, jolla pyritään selvittämään kuntoutusyksikön vaikutusta sen asiakkaiden toimintakykyyn. Kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa valitsivat tämän aiheen ja aloittivat suunnittelun kesällä Opinnäytetyö valmistuu kuitenkin vasta kevään 2007 aikana.