HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia"

Transkriptio

1 HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia

2

3 Sisältö 1 Perusteet Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muutokset Missio, visio ja arvot Missio Visio Arvot Strategiset tavoitelinjaukset Toimenpiteet... 19

4 4 1 Perusteet Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiaa on käsitelty valmisteluvaiheessa HALTIKin johtoryhmien kokouksissa ja henkilöstön kanssa sekä hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmä TIHRYssä. Strategia on työstetty valmiiksi yhteistyössä sisäasiainministeriön johdon ja erityisesti sisäministeriön hallintojohtajan kanssa. Strategiassa on otettu huomioon HALTIKille säädetyt tehtävät, valtionhallinnon ICT -toiminnassa ja ohjauksessa sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, valtion turvallisuusverkkohankkeen (TUVE) vaikutuksia HALTIKin tehtäviin sekä sisäasiainministeriön HALTIKin toiminnalle asettamat painopisteet ja kehittämistavoitteet. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on nopeaa. Strategiassa on kysymys myös jatkuvasta prosessista, jossa sekä visiota että strategiaa tullaan tarkentamaan toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Nyt vahvistetulla strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla. Strategiaa valmisteltaessa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) on toteutusvaiheessa. Hankkeeseen pohjautuvan palvelutuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna Hankkeella on mahdollisesti vaikutuksia HALTIKin ja sen asiakkaiden toimintaan ja palvelutuotantoon. Tästä syystä strategiaa on tarkasteltava uudelleen TUVE:n tuotantoon siirron yhteydessä. Sisäasiainministeriö perusti HALTIKin vastaamaan asiakas lähtöisesti ja kustannustehokkaasti tietohallinnon palvelujen avulla sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön muutoksen haasteisiin. Valtioneuvoston asetuksessa (810/2007) viraston tehtäviksi säädetään tieto- ja viestintätekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tietoturva-, tuotanto-, hankinta-, raportointi-, koulutus-, puhelinvälitys- ja tukipalvelujen tuottaminen sisäasiainministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille sekä muille valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Sisäasiainministeriö ja sen hallinnonala käyttävät lähtökohtaisesti HALTIKin tuottamia yhteisiä ICT -palveluita. Tämä on tärkeää, jotta nettobudjetoitu HALTIK kykenee taloudellisesti toimimaan ja hoitamaan sen vastuulle yhteisillä päätöksillä annetut turvallisuusviranomaisten korkeaa käytettävyyttä sekä turvallisuutta edellyttävät palvelu tehtävät. Keväällä 2010 HALTIKin henkilömäärä oli 391, joista määräaikaisessa virkasuhteessa oli 47 henkilöä. HALTIKin vuoden 2010 kokonais rahoituskehys oli noin 97 miljoonaa euroa, jakaantuen asiakkaiden kehityshankkeisiin osoittamaan rahoitukseen 46 miljoonaa euroa, palvelusopimustuloihin 40 miljoonaa euroa ja kehysrahoitukseen miljoona euroa. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiatyön perustan muodostavia asiakirjoja ovat: Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma ,

5 5 Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia , Sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia , Sisäisen turvallisuuden ohjelma (2008) Valtion IT-strategia (2006) sekä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETT 2006). Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että HALTIKia kehitetään sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ICT -palveluita tuottavaksi palvelukeskukseksi, joka tekee verkottunutta yhteistyötä valtion muiden palvelukeskusten ja sekä kaupallisten ICT -toimittajien kanssa. Myös hallinnonalan yhteiset ICT -hankinnat pyritään keskittämään HALTIKin hoidettaviksi. Sisäasiainministeriön strategian mukaisesti koko hallinnonalan yhtenä keskeisenä tavoitteena on HALTIKin toiminnan vakiinnuttaminen sekä tilaaja-tuottajamallin pohjalta tapahtuva koko hallinnonalatasoinen toimintaprosessien kehittäminen. Keskeisenä tehtävänä HALTIKille asetetaan sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaaminen sekä hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen. Valtion IT -strategiassa määritellään se valtionhallinnon IT -toiminta, joka on kaikille ministeriöille ja virastoille yhteistä. Valtion konserniohjaus ICT-toiminnassa vahvistuu edelleen ja valtion yhteinen ICTpalvelutarjonta lisääntyy. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kiinnite- Strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla tään huomiota yhteiskunnan haavoittuvuutta lisääviin systeemisiin riskeihin. Viranomaisten järjestelmien tulee olla käytettävissä kaikissa oloissa, järjestelmien tulisi olla yhteiskäyttöisiä ja tietoverkkorikollisuutta tulee torjua. YETT -strategia määrittelee ne yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joiden toiminta on turvattava kaikissa tilanteissa. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen on kyettävä toimimaan kaikissa turvallisuustilanteissa. YETT -strategian mukaisesti viranomaisten on varmistettava tarkoituksenmukaisin menetelmin järjestelmien toimivuus yhteistyössä yritysten kanssa. YETT -strategiassa erityistä huomiota kiinnitetään sisäisen turvallisuuden tilannekuvan ylläpitoon. Tilannekuva syntyy yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, pelastustoimen, rajaturvallisuuden ja maahanmuuton tilannekuvista. HALTIK vastaa näiden tahojen keskeisten tietojärjestelmien toiminnasta.

6 6 2 Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muu Toimintaympäristön luomat mahdollisuudet Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKIlta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkaiden ICT-tarpeiden painopiste siirtyy yhä enemmän operatiivisten järjestelmien kehittämiseen edellyttäen asiakkaiden toiminnan tuntemuksen lisäämistä. Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasemaja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. HALTIKin keskeisten asiakkaiden toiminnallinen integraatio syvenee EU:ssa (esim. Europol, Frontex) edellyttäen myös tietohallinnon osalta kansainvälisen integraation syventämistä. HALTIKin asiakkaat parantavat taloudellista tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan keskeisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) avulla Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja keskitetty valtion ICT -palvelutarjonta lisääntyy. HALTIKin toiminta voi tällöin painottua hallinnonalan ydinjärjestelmiin ja toisaalta mahdollistaa korkean varautumisen ICT -palveluiden tarjoamisen myös muualle valtionhallintoon. ICT -järjestelmien kasvavat turvallisuus- ja varautumisvaatimukset lisäävät HALTIKin palveluiden käyttäjämääriä. Kaupalliset ICT -toimijat globalisoituvat ja tekniset ratkaisut keskittyvät kokonaisuuksina harvoille toimijoille. Tämä yksinkertaistaa toimittajahallintaa mutta asettaa sille myös uudenlaisia haasteita. Tietohallintoasioita koskeva integraatio syvenee EU:ssa ja selkeyttää kansallista ja kansainvälistä tiedonvaihdon teknistä toteuttamista. HALTIK tuottaa valtion turvallisuusverkon palveluja turvallisuusviranomaisille.

7 7 tokset Sähköisen asioinnin ja uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen tarve lisääntyy. Toimintaympäristöstä nousevat haasteet: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta syvällistä ICT- asiantuntijatukea. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja yhteistoiminta valtion IT-yksikön kanssa kasvaa. Tämä lisää keskitetyn asiakasohjauksen tarvetta. Yleinen ICT -kustannustaso nousee. Tämä luo osaltaan paineita nettobudjetoidun HALTIKin rahoituksen oikeaan määrään ja sen riittävyyteen. Järjestelmien kasvavasta koosta sekä lisääntyvistä ristikkäisistä kytkennöistä ja käyttäjämääristä johtuva kokonaistietotekninen infrastruktuurinen riski kasvaa. ICT-teknologia kehittyy jatkuvasti ja olemassa olevia järjestelmiä on jatkuvasti ylläpidettävä ja säännöllisin väliajoin uudistettava. HALTIKin toimintaympäristö on rakenteellisesti hajanainen etenkin tietotekniikan osalta. Keskeisimmät toimintaympäristön muutokset, joihin strategialla vastataan: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta projektiosaamista ja ICT- asiantuntijatukea. Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKilta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkailla on kasvavat paineet taloudellisen tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseen lisäten ICT -palveluiden kysyntää. Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu.

8 8 3 Missio, visio ja arvot 3.1 Missio HALTIK kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävät ovat: HALTIK tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut. HALTIK hankkii hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT- asiantuntijapalvelut. 1.2 Visio 2015 HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton operatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuutonoperatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. 1.3 Arvot HALTIKin arvot ovat vastuullisuus, tavoitteellisuus, yhteisöllisyys, reiluus ja monitaitoisuus.

9 9

10 10 4 Strategiset tavoitelinjaukset 1. Tavoitelinjaus: HALTIK kehittää toimintaansa palvelukeskuksena vastaamaan asiakkaidensa kasvavia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKissa on ennakoiva toimintaa tukeva kustannuslaskenta, joka tuottaa asiakkaiden suunnitteluperusteiksi palvelutuotannon kustannusarviot TTS -kaudelle Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %. Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa 2 Asiakastyytyväisyys paranee Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella.

11 11 Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. 3 HALTIKin toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja hyvää kansainvälistä tasoa ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI ) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna HALTIK on hyvin johdettu palvelukeskuksena Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhetisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä.

12 12 2. Tavoitelinjaus: Toiminta painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämistoimien turvaamiseen sekä asiantuntijatukeen Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet: 1 Toiminnallinen ja tietotekninen arkkitehtuuri muodostavat ICT -palvelujen kehittämisen perustan HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnon alan tietoteknistä arkkitehtuuria. HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. 2 Asiakkaat saavat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen ICT-palveluiden asiantuntijatuen HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. 3 HALTIKin tietoturvallisuus ja ICT - varautuminen täyttävät asetetut vaatimukset Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa.

13 13 4 HALTIK hankkii hallinnonalan ulkopuolista rahoitusta erityisesti innovatiiviseen kehitystoimintaan HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö.

14 14 3. Tavoitelinjaus: HALTIKin ammattitaitoisen henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan painopistealueille Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut turvallisuuden tuottamiseen ja henkilöstön työhyvinvointi on korkealla tasolla Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. 2 Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista ja pohjautuu henkilöstösuunnitteluun Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä vuoden 2012 loppuun mennessä. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista.

15 15 3 Kohdennetaan osaamista painopistealueille Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. 4 HALTIKin työnantajakuva on hyvä ja HALTIKissa tehdään työtä yhdessä ja hyvällä palveluasenteella HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä.

16 16 4. Tavoitelinjaus: HALTIKin toiminta on kustannustehokasta ja toiminnan tuottavuus kasvaa Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelutuotanto on tuotteistettua ja noudattaa asiakastarpeita HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. 2 HALTIKissa on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toimipisteverkosto Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. 3 HALTIKin toiminta perustuu joustavaan ja optimoituun kumppani- ja yritysverkostoon HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. 4 HALTIKin kustannusrakennetta kehitetään toiminnan vaatimalla tavalla Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset. HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään

17 17 5. Tavoitelinjaus: HALTIK tuo asiakkailleen lisäarvoa korkeatasoisilla palveluilla ja kansainvälistä huipputasoa olevalla osaamisellaan Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelut ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja perustuvat varmistettuun teknologiaan HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. 2 HALTIKin toimintamalli ja palvelut noudattavat EUn käytäntöjä ja standardeja HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK pyrkii tietotekniseen ja hankintatekniseen riippumattomuuteen yksittäisistä toimittajayrityksistä kilpailun edistämiseksi ja ICT-varautumisen lisäämiseksi. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. 3 Palvelujen kehittäminen perustuu alan tutkimushankkeissa tuotettuun tietoon HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. 4 Tietovarannot ja tiedonhallintaprosessi ovat yhteentoimivia ja sisäisen turvallisuuden ydintoimintoja tukevaa Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen.

18 18

19 19 5 Toimenpiteet Ohessa ovat strategiassa laaditut toimenpiteet jaettu kahdelle aikajaksolle. HALTIK laatii toimenpiteistä priorisoidun ja täydennetyn toimeenpanoluettelon (tiekartta). Toimenpiteet Vaikuttavuus HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnonalan tietoteknistä arkkitehtuuria. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. Toiminnallinen tehokkuus Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Tuotokset ja laadunhallinta Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %.

20 20 HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella. Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Henkisten voimavarojen hallinta Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhteisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin. Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä v loppuun mennessä. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista. Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus.

21 21 Toimenpiteet Vaikuttavuus HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa. HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen. HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen. Tietotuotteet ovat asiakkaiden tarpeiden mukaan jalostettuja ja yleistettyjä raportteja ja graafisia esityksiä. Toiminnallinen tehokkuus Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen, esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja toimittaessa kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset.

22 22 Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä sekä kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. ja joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään Tuotokset ja laadunhallinta Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon.

23 23

24 HALTIK Rantavitikantie 33, PL Rovaniemi Puh Faksi

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskus

Hallinnon tietotekniikkakeskus Sisäministeriön hallinnonala SMDno-2015-357 Hallinnon tietotekniikkakeskus Tulostavoiteasiakirja 2016 Vuosi 2016 on Haltikin viimeinen toimintavuosi. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8.

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8. Valmistelutyön perustelumuistio JulkICT-toiminto 26.8.2013 TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu 1 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tarkoituksena on vertailla valtion virka- ja työsopimussuhdetta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Luonnos LIITE 1

Luonnos LIITE 1 Luonnos 15.4.2015 LIITE 1 Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola 27.4.2016 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN (HAL- TIK) TEHTÄVIEN JA TOIMINTOJEN SIIRTÄMISESTÄ VALTION TIETO- JA VIES-

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1226/2013 Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Valtorin palveluiden tuotteistaminen ja yhtenäistäminen. Valtorin asiakaspäivä Tuotantojohtaja Jukka Yli-Koivisto

Valtorin palveluiden tuotteistaminen ja yhtenäistäminen. Valtorin asiakaspäivä Tuotantojohtaja Jukka Yli-Koivisto Valtorin palveluiden tuotteistaminen ja yhtenäistäminen Valtorin asiakaspäivä Tuotantojohtaja Jukka Yli-Koivisto Palvelut ja prosessit Strategiset tavoitteet Tehokkaat, yhtenäiset palvelut, prosessit ja

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Mobiliteetti ja kommunikaatio

Mobiliteetti ja kommunikaatio Mobiliteetti ja kommunikaatio Kokemuksia tietoturvallisesta kommunikaatiopalvelusta hajautetussa ympäristössä Hannu Naumanen Järjestelmäpäällikkö 31.10.2012 HALTIK lyhyesti Toiminta alkanut 1.3.2008 Viraston

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien. 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien. 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien kokoamishanke 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto Hallitusohjelma Tausta -> hallinnonalojen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot