HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia"

Transkriptio

1 HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia

2

3 Sisältö 1 Perusteet Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muutokset Missio, visio ja arvot Missio Visio Arvot Strategiset tavoitelinjaukset Toimenpiteet... 19

4 4 1 Perusteet Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiaa on käsitelty valmisteluvaiheessa HALTIKin johtoryhmien kokouksissa ja henkilöstön kanssa sekä hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmä TIHRYssä. Strategia on työstetty valmiiksi yhteistyössä sisäasiainministeriön johdon ja erityisesti sisäministeriön hallintojohtajan kanssa. Strategiassa on otettu huomioon HALTIKille säädetyt tehtävät, valtionhallinnon ICT -toiminnassa ja ohjauksessa sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, valtion turvallisuusverkkohankkeen (TUVE) vaikutuksia HALTIKin tehtäviin sekä sisäasiainministeriön HALTIKin toiminnalle asettamat painopisteet ja kehittämistavoitteet. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on nopeaa. Strategiassa on kysymys myös jatkuvasta prosessista, jossa sekä visiota että strategiaa tullaan tarkentamaan toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Nyt vahvistetulla strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla. Strategiaa valmisteltaessa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) on toteutusvaiheessa. Hankkeeseen pohjautuvan palvelutuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna Hankkeella on mahdollisesti vaikutuksia HALTIKin ja sen asiakkaiden toimintaan ja palvelutuotantoon. Tästä syystä strategiaa on tarkasteltava uudelleen TUVE:n tuotantoon siirron yhteydessä. Sisäasiainministeriö perusti HALTIKin vastaamaan asiakas lähtöisesti ja kustannustehokkaasti tietohallinnon palvelujen avulla sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön muutoksen haasteisiin. Valtioneuvoston asetuksessa (810/2007) viraston tehtäviksi säädetään tieto- ja viestintätekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tietoturva-, tuotanto-, hankinta-, raportointi-, koulutus-, puhelinvälitys- ja tukipalvelujen tuottaminen sisäasiainministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille sekä muille valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Sisäasiainministeriö ja sen hallinnonala käyttävät lähtökohtaisesti HALTIKin tuottamia yhteisiä ICT -palveluita. Tämä on tärkeää, jotta nettobudjetoitu HALTIK kykenee taloudellisesti toimimaan ja hoitamaan sen vastuulle yhteisillä päätöksillä annetut turvallisuusviranomaisten korkeaa käytettävyyttä sekä turvallisuutta edellyttävät palvelu tehtävät. Keväällä 2010 HALTIKin henkilömäärä oli 391, joista määräaikaisessa virkasuhteessa oli 47 henkilöä. HALTIKin vuoden 2010 kokonais rahoituskehys oli noin 97 miljoonaa euroa, jakaantuen asiakkaiden kehityshankkeisiin osoittamaan rahoitukseen 46 miljoonaa euroa, palvelusopimustuloihin 40 miljoonaa euroa ja kehysrahoitukseen miljoona euroa. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiatyön perustan muodostavia asiakirjoja ovat: Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma ,

5 5 Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia , Sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia , Sisäisen turvallisuuden ohjelma (2008) Valtion IT-strategia (2006) sekä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETT 2006). Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että HALTIKia kehitetään sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ICT -palveluita tuottavaksi palvelukeskukseksi, joka tekee verkottunutta yhteistyötä valtion muiden palvelukeskusten ja sekä kaupallisten ICT -toimittajien kanssa. Myös hallinnonalan yhteiset ICT -hankinnat pyritään keskittämään HALTIKin hoidettaviksi. Sisäasiainministeriön strategian mukaisesti koko hallinnonalan yhtenä keskeisenä tavoitteena on HALTIKin toiminnan vakiinnuttaminen sekä tilaaja-tuottajamallin pohjalta tapahtuva koko hallinnonalatasoinen toimintaprosessien kehittäminen. Keskeisenä tehtävänä HALTIKille asetetaan sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaaminen sekä hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen. Valtion IT -strategiassa määritellään se valtionhallinnon IT -toiminta, joka on kaikille ministeriöille ja virastoille yhteistä. Valtion konserniohjaus ICT-toiminnassa vahvistuu edelleen ja valtion yhteinen ICTpalvelutarjonta lisääntyy. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kiinnite- Strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla tään huomiota yhteiskunnan haavoittuvuutta lisääviin systeemisiin riskeihin. Viranomaisten järjestelmien tulee olla käytettävissä kaikissa oloissa, järjestelmien tulisi olla yhteiskäyttöisiä ja tietoverkkorikollisuutta tulee torjua. YETT -strategia määrittelee ne yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joiden toiminta on turvattava kaikissa tilanteissa. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen on kyettävä toimimaan kaikissa turvallisuustilanteissa. YETT -strategian mukaisesti viranomaisten on varmistettava tarkoituksenmukaisin menetelmin järjestelmien toimivuus yhteistyössä yritysten kanssa. YETT -strategiassa erityistä huomiota kiinnitetään sisäisen turvallisuuden tilannekuvan ylläpitoon. Tilannekuva syntyy yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, pelastustoimen, rajaturvallisuuden ja maahanmuuton tilannekuvista. HALTIK vastaa näiden tahojen keskeisten tietojärjestelmien toiminnasta.

6 6 2 Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muu Toimintaympäristön luomat mahdollisuudet Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKIlta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkaiden ICT-tarpeiden painopiste siirtyy yhä enemmän operatiivisten järjestelmien kehittämiseen edellyttäen asiakkaiden toiminnan tuntemuksen lisäämistä. Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasemaja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. HALTIKin keskeisten asiakkaiden toiminnallinen integraatio syvenee EU:ssa (esim. Europol, Frontex) edellyttäen myös tietohallinnon osalta kansainvälisen integraation syventämistä. HALTIKin asiakkaat parantavat taloudellista tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan keskeisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) avulla Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja keskitetty valtion ICT -palvelutarjonta lisääntyy. HALTIKin toiminta voi tällöin painottua hallinnonalan ydinjärjestelmiin ja toisaalta mahdollistaa korkean varautumisen ICT -palveluiden tarjoamisen myös muualle valtionhallintoon. ICT -järjestelmien kasvavat turvallisuus- ja varautumisvaatimukset lisäävät HALTIKin palveluiden käyttäjämääriä. Kaupalliset ICT -toimijat globalisoituvat ja tekniset ratkaisut keskittyvät kokonaisuuksina harvoille toimijoille. Tämä yksinkertaistaa toimittajahallintaa mutta asettaa sille myös uudenlaisia haasteita. Tietohallintoasioita koskeva integraatio syvenee EU:ssa ja selkeyttää kansallista ja kansainvälistä tiedonvaihdon teknistä toteuttamista. HALTIK tuottaa valtion turvallisuusverkon palveluja turvallisuusviranomaisille.

7 7 tokset Sähköisen asioinnin ja uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen tarve lisääntyy. Toimintaympäristöstä nousevat haasteet: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta syvällistä ICT- asiantuntijatukea. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja yhteistoiminta valtion IT-yksikön kanssa kasvaa. Tämä lisää keskitetyn asiakasohjauksen tarvetta. Yleinen ICT -kustannustaso nousee. Tämä luo osaltaan paineita nettobudjetoidun HALTIKin rahoituksen oikeaan määrään ja sen riittävyyteen. Järjestelmien kasvavasta koosta sekä lisääntyvistä ristikkäisistä kytkennöistä ja käyttäjämääristä johtuva kokonaistietotekninen infrastruktuurinen riski kasvaa. ICT-teknologia kehittyy jatkuvasti ja olemassa olevia järjestelmiä on jatkuvasti ylläpidettävä ja säännöllisin väliajoin uudistettava. HALTIKin toimintaympäristö on rakenteellisesti hajanainen etenkin tietotekniikan osalta. Keskeisimmät toimintaympäristön muutokset, joihin strategialla vastataan: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta projektiosaamista ja ICT- asiantuntijatukea. Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKilta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkailla on kasvavat paineet taloudellisen tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseen lisäten ICT -palveluiden kysyntää. Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu.

8 8 3 Missio, visio ja arvot 3.1 Missio HALTIK kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävät ovat: HALTIK tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut. HALTIK hankkii hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT- asiantuntijapalvelut. 1.2 Visio 2015 HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton operatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuutonoperatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. 1.3 Arvot HALTIKin arvot ovat vastuullisuus, tavoitteellisuus, yhteisöllisyys, reiluus ja monitaitoisuus.

9 9

10 10 4 Strategiset tavoitelinjaukset 1. Tavoitelinjaus: HALTIK kehittää toimintaansa palvelukeskuksena vastaamaan asiakkaidensa kasvavia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKissa on ennakoiva toimintaa tukeva kustannuslaskenta, joka tuottaa asiakkaiden suunnitteluperusteiksi palvelutuotannon kustannusarviot TTS -kaudelle Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %. Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa 2 Asiakastyytyväisyys paranee Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella.

11 11 Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. 3 HALTIKin toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja hyvää kansainvälistä tasoa ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI ) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna HALTIK on hyvin johdettu palvelukeskuksena Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhetisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä.

12 12 2. Tavoitelinjaus: Toiminta painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämistoimien turvaamiseen sekä asiantuntijatukeen Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet: 1 Toiminnallinen ja tietotekninen arkkitehtuuri muodostavat ICT -palvelujen kehittämisen perustan HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnon alan tietoteknistä arkkitehtuuria. HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. 2 Asiakkaat saavat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen ICT-palveluiden asiantuntijatuen HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. 3 HALTIKin tietoturvallisuus ja ICT - varautuminen täyttävät asetetut vaatimukset Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa.

13 13 4 HALTIK hankkii hallinnonalan ulkopuolista rahoitusta erityisesti innovatiiviseen kehitystoimintaan HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö.

14 14 3. Tavoitelinjaus: HALTIKin ammattitaitoisen henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan painopistealueille Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut turvallisuuden tuottamiseen ja henkilöstön työhyvinvointi on korkealla tasolla Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. 2 Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista ja pohjautuu henkilöstösuunnitteluun Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä vuoden 2012 loppuun mennessä. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista.

15 15 3 Kohdennetaan osaamista painopistealueille Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. 4 HALTIKin työnantajakuva on hyvä ja HALTIKissa tehdään työtä yhdessä ja hyvällä palveluasenteella HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä.

16 16 4. Tavoitelinjaus: HALTIKin toiminta on kustannustehokasta ja toiminnan tuottavuus kasvaa Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelutuotanto on tuotteistettua ja noudattaa asiakastarpeita HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. 2 HALTIKissa on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toimipisteverkosto Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. 3 HALTIKin toiminta perustuu joustavaan ja optimoituun kumppani- ja yritysverkostoon HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. 4 HALTIKin kustannusrakennetta kehitetään toiminnan vaatimalla tavalla Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset. HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään

17 17 5. Tavoitelinjaus: HALTIK tuo asiakkailleen lisäarvoa korkeatasoisilla palveluilla ja kansainvälistä huipputasoa olevalla osaamisellaan Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelut ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja perustuvat varmistettuun teknologiaan HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. 2 HALTIKin toimintamalli ja palvelut noudattavat EUn käytäntöjä ja standardeja HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK pyrkii tietotekniseen ja hankintatekniseen riippumattomuuteen yksittäisistä toimittajayrityksistä kilpailun edistämiseksi ja ICT-varautumisen lisäämiseksi. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. 3 Palvelujen kehittäminen perustuu alan tutkimushankkeissa tuotettuun tietoon HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. 4 Tietovarannot ja tiedonhallintaprosessi ovat yhteentoimivia ja sisäisen turvallisuuden ydintoimintoja tukevaa Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen.

18 18

19 19 5 Toimenpiteet Ohessa ovat strategiassa laaditut toimenpiteet jaettu kahdelle aikajaksolle. HALTIK laatii toimenpiteistä priorisoidun ja täydennetyn toimeenpanoluettelon (tiekartta). Toimenpiteet Vaikuttavuus HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnonalan tietoteknistä arkkitehtuuria. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. Toiminnallinen tehokkuus Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Tuotokset ja laadunhallinta Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %.

20 20 HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella. Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Henkisten voimavarojen hallinta Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhteisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin. Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä v loppuun mennessä. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista. Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus.

21 21 Toimenpiteet Vaikuttavuus HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa. HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen. HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen. Tietotuotteet ovat asiakkaiden tarpeiden mukaan jalostettuja ja yleistettyjä raportteja ja graafisia esityksiä. Toiminnallinen tehokkuus Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen, esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja toimittaessa kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset.

22 22 Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä sekä kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. ja joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään Tuotokset ja laadunhallinta Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon.

23 23

24 HALTIK Rantavitikantie 33, PL Rovaniemi Puh Faksi

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 Hallinnon tietotekniikkakeskus TULOSSOPIMUS 1 (6) HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 SISÄLLYS 1 VALTION v. 2009 TALOUSARVIOESITYKSESSÄ MAINITUT TAVOITEET...2

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskus

Hallinnon tietotekniikkakeskus Sisäministeriön hallinnonala SMDno-2015-357 Hallinnon tietotekniikkakeskus Tulostavoiteasiakirja 2016 Vuosi 2016 on Haltikin viimeinen toimintavuosi. Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8.

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8. Valmistelutyön perustelumuistio JulkICT-toiminto 26.8.2013 TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu 1 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tarkoituksena on vertailla valtion virka- ja työsopimussuhdetta

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Luonnos LIITE 1

Luonnos LIITE 1 Luonnos 15.4.2015 LIITE 1 Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Lainsäädäntöneuvos Hannele Kerola 27.4.2016 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUKSEN (HAL- TIK) TEHTÄVIEN JA TOIMINTOJEN SIIRTÄMISESTÄ VALTION TIETO- JA VIES-

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus

Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus Hankesuunnitelma ja tilannekatsaus 21.6.2012 Hankesuunnitelma Tavoitteet Tuotokset Rajaukset Riippuvuudet Organisointi Vaiheistus ja aikataulu Kartoitus- ja suunnitteluvaiheen tehtävät Viestinnän periaatteet

Lisätiedot

ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008

ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008 ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008 VARAUTUMINEN Jatkuvuuden hallinta ICT-VARAUTUMINEN Jatkuvuuden hallinta Riskienhallinta Riskienhallinta Valmius Johtaminen Tilannetietoisuus Tiedon turvaaminen Häiriö-

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke Kansainvälisen turvallisuusympäristön nopea ja jatkuva muutos sekä maailman-laajuiset turvallisuusongelmat (mm. terrorismi ja laajamittainen maahanmuutto)

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmäpalvelut ja turvallisuus

Valtion tietojärjestelmäpalvelut ja turvallisuus Valtion tietojärjestelmäpalvelut ja turvallisuus Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS journalistiseminaari 31.3.2014 Jyväskylä Kari Pessi Toimitusjohtaja Esityksen sisältö Valtorin esittely Tietojärjestelmien

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Mobiliteetti ja kommunikaatio

Mobiliteetti ja kommunikaatio Mobiliteetti ja kommunikaatio Kokemuksia tietoturvallisesta kommunikaatiopalvelusta hajautetussa ympäristössä Hannu Naumanen Järjestelmäpäällikkö 31.10.2012 HALTIK lyhyesti Toiminta alkanut 1.3.2008 Viraston

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010 Hallinnon tietotekniikakeskus Allekirjoitettu id8143368 1 (8) 26.04.2011 HAL/2011/136 HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010 Hallinnon tietotekniikkakeskus Rantavitikantie 33, PL 56,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien. 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien. 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien kokoamishanke 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto Hallitusohjelma Tausta -> hallinnonalojen

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa

Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa Valtio Expo Tuotevastaava Marko Altonen, Valtori Valtion konesalistrategian taustaa Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelustrategia

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 20.8.2013 Juha Haataja ICT-asiat korkeakoulujen strategioissa Korkeakoulujen tietohallintotoimintojen strategisen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Valtion IT palvelut ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006 Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö 16.11.2006 1 Valtion IT toiminnan johtamis

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus

Julkisen hallinnon ICT strategia Valmistelun tilannekatsaus Julkisen hallinnon ICT strategia 2012 2020 Valmistelun tilannekatsaus 20.9.2012 Tavoite: konkreettinen ja innostava sekä toteuttamiskelpoinen julkisen hallinnon ICT strategia Perusta: Haasteet: Hallitusohjelma

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1226/2013 Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot