HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALTIK. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia"

Transkriptio

1 HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia

2

3 Sisältö 1 Perusteet Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muutokset Missio, visio ja arvot Missio Visio Arvot Strategiset tavoitelinjaukset Toimenpiteet... 19

4 4 1 Perusteet Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiaa on käsitelty valmisteluvaiheessa HALTIKin johtoryhmien kokouksissa ja henkilöstön kanssa sekä hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmä TIHRYssä. Strategia on työstetty valmiiksi yhteistyössä sisäasiainministeriön johdon ja erityisesti sisäministeriön hallintojohtajan kanssa. Strategiassa on otettu huomioon HALTIKille säädetyt tehtävät, valtionhallinnon ICT -toiminnassa ja ohjauksessa sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, valtion turvallisuusverkkohankkeen (TUVE) vaikutuksia HALTIKin tehtäviin sekä sisäasiainministeriön HALTIKin toiminnalle asettamat painopisteet ja kehittämistavoitteet. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on nopeaa. Strategiassa on kysymys myös jatkuvasta prosessista, jossa sekä visiota että strategiaa tullaan tarkentamaan toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Nyt vahvistetulla strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla. Strategiaa valmisteltaessa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) on toteutusvaiheessa. Hankkeeseen pohjautuvan palvelutuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna Hankkeella on mahdollisesti vaikutuksia HALTIKin ja sen asiakkaiden toimintaan ja palvelutuotantoon. Tästä syystä strategiaa on tarkasteltava uudelleen TUVE:n tuotantoon siirron yhteydessä. Sisäasiainministeriö perusti HALTIKin vastaamaan asiakas lähtöisesti ja kustannustehokkaasti tietohallinnon palvelujen avulla sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön muutoksen haasteisiin. Valtioneuvoston asetuksessa (810/2007) viraston tehtäviksi säädetään tieto- ja viestintätekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tietoturva-, tuotanto-, hankinta-, raportointi-, koulutus-, puhelinvälitys- ja tukipalvelujen tuottaminen sisäasiainministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille sekä muille valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Sisäasiainministeriö ja sen hallinnonala käyttävät lähtökohtaisesti HALTIKin tuottamia yhteisiä ICT -palveluita. Tämä on tärkeää, jotta nettobudjetoitu HALTIK kykenee taloudellisesti toimimaan ja hoitamaan sen vastuulle yhteisillä päätöksillä annetut turvallisuusviranomaisten korkeaa käytettävyyttä sekä turvallisuutta edellyttävät palvelu tehtävät. Keväällä 2010 HALTIKin henkilömäärä oli 391, joista määräaikaisessa virkasuhteessa oli 47 henkilöä. HALTIKin vuoden 2010 kokonais rahoituskehys oli noin 97 miljoonaa euroa, jakaantuen asiakkaiden kehityshankkeisiin osoittamaan rahoitukseen 46 miljoonaa euroa, palvelusopimustuloihin 40 miljoonaa euroa ja kehysrahoitukseen miljoona euroa. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiatyön perustan muodostavia asiakirjoja ovat: Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma ,

5 5 Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia , Sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia , Sisäisen turvallisuuden ohjelma (2008) Valtion IT-strategia (2006) sekä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETT 2006). Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että HALTIKia kehitetään sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ICT -palveluita tuottavaksi palvelukeskukseksi, joka tekee verkottunutta yhteistyötä valtion muiden palvelukeskusten ja sekä kaupallisten ICT -toimittajien kanssa. Myös hallinnonalan yhteiset ICT -hankinnat pyritään keskittämään HALTIKin hoidettaviksi. Sisäasiainministeriön strategian mukaisesti koko hallinnonalan yhtenä keskeisenä tavoitteena on HALTIKin toiminnan vakiinnuttaminen sekä tilaaja-tuottajamallin pohjalta tapahtuva koko hallinnonalatasoinen toimintaprosessien kehittäminen. Keskeisenä tehtävänä HALTIKille asetetaan sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaaminen sekä hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen. Valtion IT -strategiassa määritellään se valtionhallinnon IT -toiminta, joka on kaikille ministeriöille ja virastoille yhteistä. Valtion konserniohjaus ICT-toiminnassa vahvistuu edelleen ja valtion yhteinen ICTpalvelutarjonta lisääntyy. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kiinnite- Strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla tään huomiota yhteiskunnan haavoittuvuutta lisääviin systeemisiin riskeihin. Viranomaisten järjestelmien tulee olla käytettävissä kaikissa oloissa, järjestelmien tulisi olla yhteiskäyttöisiä ja tietoverkkorikollisuutta tulee torjua. YETT -strategia määrittelee ne yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joiden toiminta on turvattava kaikissa tilanteissa. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen on kyettävä toimimaan kaikissa turvallisuustilanteissa. YETT -strategian mukaisesti viranomaisten on varmistettava tarkoituksenmukaisin menetelmin järjestelmien toimivuus yhteistyössä yritysten kanssa. YETT -strategiassa erityistä huomiota kiinnitetään sisäisen turvallisuuden tilannekuvan ylläpitoon. Tilannekuva syntyy yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, pelastustoimen, rajaturvallisuuden ja maahanmuuton tilannekuvista. HALTIK vastaa näiden tahojen keskeisten tietojärjestelmien toiminnasta.

6 6 2 Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muu Toimintaympäristön luomat mahdollisuudet Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKIlta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkaiden ICT-tarpeiden painopiste siirtyy yhä enemmän operatiivisten järjestelmien kehittämiseen edellyttäen asiakkaiden toiminnan tuntemuksen lisäämistä. Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasemaja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. HALTIKin keskeisten asiakkaiden toiminnallinen integraatio syvenee EU:ssa (esim. Europol, Frontex) edellyttäen myös tietohallinnon osalta kansainvälisen integraation syventämistä. HALTIKin asiakkaat parantavat taloudellista tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan keskeisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) avulla Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja keskitetty valtion ICT -palvelutarjonta lisääntyy. HALTIKin toiminta voi tällöin painottua hallinnonalan ydinjärjestelmiin ja toisaalta mahdollistaa korkean varautumisen ICT -palveluiden tarjoamisen myös muualle valtionhallintoon. ICT -järjestelmien kasvavat turvallisuus- ja varautumisvaatimukset lisäävät HALTIKin palveluiden käyttäjämääriä. Kaupalliset ICT -toimijat globalisoituvat ja tekniset ratkaisut keskittyvät kokonaisuuksina harvoille toimijoille. Tämä yksinkertaistaa toimittajahallintaa mutta asettaa sille myös uudenlaisia haasteita. Tietohallintoasioita koskeva integraatio syvenee EU:ssa ja selkeyttää kansallista ja kansainvälistä tiedonvaihdon teknistä toteuttamista. HALTIK tuottaa valtion turvallisuusverkon palveluja turvallisuusviranomaisille.

7 7 tokset Sähköisen asioinnin ja uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen tarve lisääntyy. Toimintaympäristöstä nousevat haasteet: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta syvällistä ICT- asiantuntijatukea. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja yhteistoiminta valtion IT-yksikön kanssa kasvaa. Tämä lisää keskitetyn asiakasohjauksen tarvetta. Yleinen ICT -kustannustaso nousee. Tämä luo osaltaan paineita nettobudjetoidun HALTIKin rahoituksen oikeaan määrään ja sen riittävyyteen. Järjestelmien kasvavasta koosta sekä lisääntyvistä ristikkäisistä kytkennöistä ja käyttäjämääristä johtuva kokonaistietotekninen infrastruktuurinen riski kasvaa. ICT-teknologia kehittyy jatkuvasti ja olemassa olevia järjestelmiä on jatkuvasti ylläpidettävä ja säännöllisin väliajoin uudistettava. HALTIKin toimintaympäristö on rakenteellisesti hajanainen etenkin tietotekniikan osalta. Keskeisimmät toimintaympäristön muutokset, joihin strategialla vastataan: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta projektiosaamista ja ICT- asiantuntijatukea. Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKilta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkailla on kasvavat paineet taloudellisen tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseen lisäten ICT -palveluiden kysyntää. Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu.

8 8 3 Missio, visio ja arvot 3.1 Missio HALTIK kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävät ovat: HALTIK tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut. HALTIK hankkii hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT- asiantuntijapalvelut. 1.2 Visio 2015 HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton operatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuutonoperatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. 1.3 Arvot HALTIKin arvot ovat vastuullisuus, tavoitteellisuus, yhteisöllisyys, reiluus ja monitaitoisuus.

9 9

10 10 4 Strategiset tavoitelinjaukset 1. Tavoitelinjaus: HALTIK kehittää toimintaansa palvelukeskuksena vastaamaan asiakkaidensa kasvavia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKissa on ennakoiva toimintaa tukeva kustannuslaskenta, joka tuottaa asiakkaiden suunnitteluperusteiksi palvelutuotannon kustannusarviot TTS -kaudelle Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %. Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa 2 Asiakastyytyväisyys paranee Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella.

11 11 Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. 3 HALTIKin toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja hyvää kansainvälistä tasoa ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI ) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna HALTIK on hyvin johdettu palvelukeskuksena Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhetisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä.

12 12 2. Tavoitelinjaus: Toiminta painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämistoimien turvaamiseen sekä asiantuntijatukeen Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet: 1 Toiminnallinen ja tietotekninen arkkitehtuuri muodostavat ICT -palvelujen kehittämisen perustan HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnon alan tietoteknistä arkkitehtuuria. HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. 2 Asiakkaat saavat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen ICT-palveluiden asiantuntijatuen HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. 3 HALTIKin tietoturvallisuus ja ICT - varautuminen täyttävät asetetut vaatimukset Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa.

13 13 4 HALTIK hankkii hallinnonalan ulkopuolista rahoitusta erityisesti innovatiiviseen kehitystoimintaan HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö.

14 14 3. Tavoitelinjaus: HALTIKin ammattitaitoisen henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan painopistealueille Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut turvallisuuden tuottamiseen ja henkilöstön työhyvinvointi on korkealla tasolla Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. 2 Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista ja pohjautuu henkilöstösuunnitteluun Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä vuoden 2012 loppuun mennessä. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista.

15 15 3 Kohdennetaan osaamista painopistealueille Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. 4 HALTIKin työnantajakuva on hyvä ja HALTIKissa tehdään työtä yhdessä ja hyvällä palveluasenteella HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä.

16 16 4. Tavoitelinjaus: HALTIKin toiminta on kustannustehokasta ja toiminnan tuottavuus kasvaa Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelutuotanto on tuotteistettua ja noudattaa asiakastarpeita HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. 2 HALTIKissa on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toimipisteverkosto Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. 3 HALTIKin toiminta perustuu joustavaan ja optimoituun kumppani- ja yritysverkostoon HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. 4 HALTIKin kustannusrakennetta kehitetään toiminnan vaatimalla tavalla Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset. HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään

17 17 5. Tavoitelinjaus: HALTIK tuo asiakkailleen lisäarvoa korkeatasoisilla palveluilla ja kansainvälistä huipputasoa olevalla osaamisellaan Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelut ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja perustuvat varmistettuun teknologiaan HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. 2 HALTIKin toimintamalli ja palvelut noudattavat EUn käytäntöjä ja standardeja HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK pyrkii tietotekniseen ja hankintatekniseen riippumattomuuteen yksittäisistä toimittajayrityksistä kilpailun edistämiseksi ja ICT-varautumisen lisäämiseksi. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. 3 Palvelujen kehittäminen perustuu alan tutkimushankkeissa tuotettuun tietoon HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. 4 Tietovarannot ja tiedonhallintaprosessi ovat yhteentoimivia ja sisäisen turvallisuuden ydintoimintoja tukevaa Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen.

18 18

19 19 5 Toimenpiteet Ohessa ovat strategiassa laaditut toimenpiteet jaettu kahdelle aikajaksolle. HALTIK laatii toimenpiteistä priorisoidun ja täydennetyn toimeenpanoluettelon (tiekartta). Toimenpiteet Vaikuttavuus HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnonalan tietoteknistä arkkitehtuuria. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. Toiminnallinen tehokkuus Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Tuotokset ja laadunhallinta Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %.

20 20 HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella. Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Henkisten voimavarojen hallinta Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhteisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin. Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä v loppuun mennessä. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista. Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus.

21 21 Toimenpiteet Vaikuttavuus HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa. HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen. HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen. Tietotuotteet ovat asiakkaiden tarpeiden mukaan jalostettuja ja yleistettyjä raportteja ja graafisia esityksiä. Toiminnallinen tehokkuus Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen, esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja toimittaessa kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset.

22 22 Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä sekä kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. ja joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään Tuotokset ja laadunhallinta Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon.

23 23

24 HALTIK Rantavitikantie 33, PL Rovaniemi Puh Faksi

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 Hallinnon tietotekniikkakeskus TULOSSOPIMUS 1 (6) HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 SISÄLLYS 1 VALTION v. 2009 TALOUSARVIOESITYKSESSÄ MAINITUT TAVOITEET...2

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8.

TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu. 1 Selvityksen lähtökohdat. Valmistelutyön perustelumuistio. JulkICT-toiminto 26.8. Valmistelutyön perustelumuistio JulkICT-toiminto 26.8.2013 TORI palvelukeskus; palvelussuhteen lajien vertailu 1 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen tarkoituksena on vertailla valtion virka- ja työsopimussuhdetta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008

ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008 ICT-VARAUTUMINEN VALTIT-INFO 27.11.2008 VARAUTUMINEN Jatkuvuuden hallinta ICT-VARAUTUMINEN Jatkuvuuden hallinta Riskienhallinta Riskienhallinta Valmius Johtaminen Tilannetietoisuus Tiedon turvaaminen Häiriö-

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille

Timo Drachman. Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Timo Drachman Patjanen: saumaton palvelumalli keskisuurille yrityksille Mitkä tehtävät työllistävät yrityksen IThenkilöstöä eniten (Market Visio) Ylläpito (työasemat, palvelimet, sovellukset) 41 Käyttäjätuki

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmäpalvelut ja turvallisuus

Valtion tietojärjestelmäpalvelut ja turvallisuus Valtion tietojärjestelmäpalvelut ja turvallisuus Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS journalistiseminaari 31.3.2014 Jyväskylä Kari Pessi Toimitusjohtaja Esityksen sisältö Valtorin esittely Tietojärjestelmien

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010 Hallinnon tietotekniikakeskus Allekirjoitettu id8143368 1 (8) 26.04.2011 HAL/2011/136 HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2010 Hallinnon tietotekniikkakeskus Rantavitikantie 33, PL 56,

Lisätiedot

Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa

Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa Konesalit kompaktiin pakettiin: Valtori toteuttaa valtion konesalistrategiaa Valtio Expo Tuotevastaava Marko Altonen, Valtori Valtion konesalistrategian taustaa Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelustrategia

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien. 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto

TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien. 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto TORI Valtionhallinnon toimialariippumattomien ICTtehtävien kokoamishanke 11.6.2013 Sari-Anne Hannula, projektijohtaja Valtiovarainministeriö, JulkICT-toiminto Hallitusohjelma Tausta -> hallinnonalojen

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2011

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2011 Päätös id8731759 1 (8) Allekirjoitettu 01.02.02 HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIK TIETOTILINPÄÄTÖS 2011 Päätös id8731759 2 (8) Allekirjoitettu 01.02.02 1 Johdanto...3 1.1 Johdon katsaus...3 1.2 Hallinnon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

-luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

-luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ VALTIOVARAINMINISTERIÖ TORI-hanke lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Asiantuntija, lainsäädäntöasiat Antti Ristimäki Muistio -luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Valtion IT palvelut ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006 Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö 16.11.2006 1 Valtion IT toiminnan johtamis

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Valtion ICT 2010-2013

Valtion ICT 2010-2013 Valtion ICT 2010-2013 Valtion IT-johtaja Yrjö Benson www.valtit.fi Sisällysluettelo Tietoja valtion tietohallinnosta 2008 Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät

Esityksen sisältö. Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Esityksen sisältö Visio ja toiminta-ajatus Arvot Muuttuvan ympäristön haasteet Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät 2 Fimean strategian rakenne Visio 2020 Toimintaympäristön haasteet Lääkepolitiikka

Lisätiedot

Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon

Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon 1 Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon Taloustilanne tiukkenee edelleen ja sen vaikutukset näkyvät todennäköisesti myös liikelaitoksen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen. Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015

Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen. Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Seuraavaksi: Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori: Strategiasta toteutukseen Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 Strategiasta toteutukseen Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot